Suomalainen osaaminen puree

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen osaaminen puree"

Transkriptio

1 VTT Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta Suomalainen osaaminen puree sähköä AUTOihin! s. 20 PAINETUN ÄLYN EDELLÄKÄVIJÄ s. 52 ENERGIAA KIERRÄTYSPOLTTOAINEESTA s. 66 tiede VTT tekee tieteellisestä tutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa. Lehden tämä osio kertoo, miten monialainen tutkimus johtaa innovaatioihin (s )

2 PÄÄKIRJOITUS Erkki Virtanen kansliapäällikkö työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus palvelemaan yhteiskuntaa ja kilpailukykyä Kansallinen kilpailukyky vahvistuu, kun työn tuottavuus on korkealla tasolla, innovaatiot siirtyvät tehokkaasti tuotteiksi ja palveluiksi ja investoinneille saadaan hyvä tuotto. Yhteiskunnan kyky luoda hyvinvointia on vahvasti sidoksissa talouteen, sillä vain taloudellisesti vahvalla yhteiskunnalla on varaa tarjota palveluja kaikille jäsenilleen. Suomen talous ja kansallinen kilpailukyky ovat nyt tienhaarassa. Valittavanamme on kaksi vaihtoehtoa: kulujen karsiminen, jossa samalla voidaan menettää uusia innovaatioita, tai kasvun tukeminen, joka oikein kohdistettujen investointien kautta mahdollistaa uuden liiketoiminnan versomisen. Toivottavasti tässä löytyy hedelmällinen kompromissi. Suomessa on EU:n korkein peruskoulutustaso. Miksi emme siirtäisi sitä tuotteisiin ja loisi näin vientiä ja työpaikkoja? Huolestuttavaa on, että vanha kunnon Eurooppa tuottaa muihin talousalueisiin verrattuna runsaasti patentteja, mutta niiden kaupallinen ja taloudellinen hyödyntäminen jää heikoksi. EU on siis vaarassa jäädä tieteelliseksi toimijaksi samanaikaisesti, kun tieteen tuottama taloudellinen ja kilpailukyvyn paranemisesta saatava hyvinvointi valuu talousalueelta ulos. Kilpailevissa USA:n ja Aasian talouksissa viime vuosi kymmenen suuntaus on ollut tieteen saavutuksien voimakas siirtäminen sovelletun teknologian tuloksiin ja niiden taloudelliseen hyödyntämiseen. Suomella ei ole varaa EU-malliin, vaan meidän tulee varmistua siitä, että tieteellinen toiminta tuottaa tuloksia ja innovaatioita. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kaikki tuotettu tieto, oli se sitten tieteellistä tai soveltavaa, tulisi suunnata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän, kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi. VTT:n kaltaiset organisaatiot, joiden tulos ja vaikuttavuus perustuvat vahvaan tiedepohjaan ja siitä soveltavan tutkimuksen kautta liiketoimintaan, ovat hyvä esimerkki siitä, miten tutkimus- ja kehitysinvestoinneille saadaan nopea taloudellinen hyöty ja vaikuttavuus. Tieteeseen pohjautuvalla tutkimus- ja kehitysresurssien suuntaamisella, jossa on vahva tulevaisuuteen katsova etunoja, luodaan kilpailukykyä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä, joka uuden tiedon tuottajana voi nopeasti siirtää tieteellisen osaamisensa tuotteiksi, palveluiksi ja kilpailukyvyksi. Tehokkaalla tulosten markkinoinnilla ja viestinnällä voidaan lisätä kansainvälistä kysyntää ja ulkomaisia investointeja Suomeen. VTT on hyvä esimerkki kansainvälisesti verkottuneesta ja edelleen verkottuvasta tutkimuskeskuksesta. Sillä on vahva ja tunnustettu asema kansainvälisessä tutkimus kentässä ja näyttöjä siitä, miten tiede muutetaan tuloksiksi ja hyvinvoinniksi. VTT on T&K&I-alueellaan toiminut suunnannäyttäjänä jo 70 vuotta. Suomi voi VTT-tyyppisten organisaatioiden toimintamallia hyödyntäen toimia Euroopan muutosairuena globaalissa kilpailussa, jossa EU:lla totisesti onkin tekemistä! VTT IMPULSSI 2

3 VTT Impulssissa nyt 2 Kohtaamisia: Bruce Oreck 6 Lyhyesti 9 Kolumni 10 Polttopiste: Alexander Stubb 12 Suomalaisuus vahvistuu maailmalla Kansallinen identiteettimme näyttää kyntensä kansainvälisillä markkinoilla. Suomi keksii itsensä uudelleen juuri kriiseissä. s. 12 Tiede 20 Autot ja työkoneet sähköistyvät Edellytykset sähköautojen laajalle käyttöönotolle ovat paremmat kuin koskaan. Sähköautojen toimintamatkassa, tehossa ja hinnassa on kuitenkin vielä omat rajoituksensa. tutkimusprofessori, tekniikan tohtori Kari Tammi, VTT 28 Yrityskaupan riskit kuriin mahdollisuuksista uuteen liiketoimintaan Yrityskaupat ovat yritykselle tärkeä ja nopea keino hankkia uutta osaamista ja liiketoimintaa. Vaarana on kuitenkin epäonnistuminen, jos riskeihin ei varauduta. erikoistutkija, diplomi-insinööri Tuija Rantala ja tutkija, diplomi-insinööri Minna Räikkönen, VTT 36 Rakennusten energiakorjaaminen kannattaa Rakennusten muun korjaamisen yhteydessä kannattaa aina harkita myös energiaja ekotehokkuuden parantamista. erikoistutkija, diplomi-insinööri Satu Paiho 36 VTT IMPULSSI

4 TEKNOLOGIA 40 Potkua biotekniikan tutkimukseen Suomalais-amerikkalainen tutkimuskeskus edistää synteettisten solujen ja molekyylien muokkaamista muun muassa kemikaaleiksi ja polttoaineiksi. 42 Seis ilmastonmuutokselle Vuosi 2050 on yllättävän lähellä ajatellen EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia siihen mennessä Kestäviä vastauksia kaupunkien ongelmiin Kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen rapistuminen tuovat haasteita kasvun hallintaan maailmassa. Australia houkuttelee innovaatioiden kaupallistajia. 52 Painetaan älyä! Suomi kipuaa painetun elektroniikan nousevien markkinoiden kärkeen. 56 Mahdollisuuksien manner Innovaatioiden kaupallistajille on huutava tarve Australiassa Autot yhteistyöhön! Tulevaisuuden autot keskustelevat keskenään ja varoittavat toisiaan vaaratilanteista. 58 VTT IMPULSSI

5 liiketoiminta 64 Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa Luvatan ja VTT:n yhteistyö ei saanut alkuaan sattumalta. 66 Jätteestä kannattaa jopa maksaa Lahti Energia ottaa käyttöön maailman tiettävästi ensimmäisen pelkästään kierrätyspolttoaineella toimivan kaasutusvoimalaitoksen. 72 Askeleen edellä Jatkuva innovointi on Wärtsilän avain menestykseen jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. 76 Kipinää hitsaukseen Kemppi tekee hitsauksesta palvelubisnestä. 82 Vihreää valoa mobiiliprojektorille Pienoisprojektori tekee tuloaan kännyköihin VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Facebookissa VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Anne-Christine Ritschkoff, Kari Larjava, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press Oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 KOHTAAMISIA bruce oreck Energiatehokkuus mahdollisuuksien sampo Teksti Joanna Sinclair Kuvat Matti Immonen ja istockphoto USA:n Suomen-suurlähettiläällä Bruce Oreckilla on missio. Hän haluaa yritysten ymmärtävän, että maail maa uhkaava energiapula pitää sisällään muutakin kuin uhkan. Siinä piilee myös suurempia liiketoimintamahdollisuuksia kuin koskaan. Hankkeelle on vaikea kuvitella parempaa keulakuvaa. Suurlähettiläs on niitä harvinaisia ihmisiä, jotka vakuuttavat kuulijansa ja pitävät otteessaan puheella, jossa tiukat numerofaktat ja kansantajuiset kaskut seuraavat toistaan. Oreck aloittaa tarinansa öljystä. Maailmassa kulutetaan nyt 85 miljoonaa tynnyriä öljyä vuorokaudessa. Maailman elintaso nousee kovaa vauhtia, vetureinaan Kiina ja Intia. On selvää, että tällä määrällä ei pitkälle pötkitä. Jos vähän yksinkertaistetaan ja oletetaan, ettei kulutus nouse, olemme silti pahassa pulassa. Jotta pystyisimme vastaamaan nykyiseen kysyntään, meidän pitäisi verrattain äkkiä paikantaa neljä kertaa sen suuruinen määrä öljyä kuin aikoinaan löydettiin Saudi-Arabiasta. Realistina Bruce Oreck tietää, että tämä ei ole todennäköistä. On viisaampaa etsiä ratkaisuja muualta. Yritykset haasteena Bruce Oreck on valmis lyömään vetoa sen puolesta, että ratkaisu löytyy tutkimuksen ja yritysten parivaljakosta. Juuri nyt tarvitsemme vahvaa tiedettä, kovia panostuksia tutkimukseen, parhaimmat 2 VTT IMPULSSI

7 Bruce Oreck haluaa saada yritykset oivaltamaan, miten valtava bisnespotentiaali energiatehokkuudessa piilee. Bruce Oreck Bruce J. Oreck on Yhdysvaltain Suomensuur lähettiläs vuodesta Hänet nimitti tehtävään presidentti Barack Obama. Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies. Hän on myös perustanut ilmaston lämpenemistä kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön. VTT IMPULSSI 3

8 älylliset kykymme laboratorioihin ja isoja ponnistuksia sen eteen, että löydämme nopeasti uusia ratkaisuja ja viemme ne markkinoille, Oreck vakuuttaa. Polttavin haaste ei Oreckin mukaan kuitenkaan ole oikean tutkimuksen tekemisessä eikä edes markkinoille sopivien keksintöjen tunnistamisessa. Haasteena on saada yritykset oivaltamaan, millainen liiketoimintapotentiaali energiatehokkuudessa piilee. Oreck toteaa, että maailman bruttokansantuote on tällä hetkellä 100 biljoonaa dollaria. Iso osa tästä summasta on tavalla tai toisella kiinni energiassa. Siirtyessämme fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia vaihtoehtoja avautuu liiketoimintamahdollisuuksien suma. Yritykset ovat avain valmiiden tuotteiden ja ratkaisujen nopeaan markkinoille viemiseen. Niiden kautta avautuu usein myös ovi rahoittajiin, jotka ovat valmiita tarttumaan lupaaviin keksintöihin ja luotsaamaan ne markkinoille jo alkuvaiheesta lähtien. Yritykset on saatava ymmärtämään tilaisuuden arvo liiketoimintamahdollisuudet, jotka kiteytyvät uuden energian kehittämiseen ja ennen kaikkea energiatehokkuuden parantamiseen. Huipputuottoja infrastruktuuri-investoinneista Infrastruktuurin kehittäminen on Bruce Oreckin lempiesimerkkejä. Esimerkit vakuuttavat: New Yorkin Empire State Building sai tekemälleen 13 miljoonan dollarin energiatehokkuus investoinnille 33 prosentin vuotuisen tuoton. Oreckin kollega pisti vieläkin paremmaksi, joskin pienemmässä mittapuussa. Ateenassa sijaitsevassa lähetystössä päästiin 50 prosentin vuosittaiseen investointituottoon. Bioenergia, aurinkovoima, uudet innovatiiviset keinot puhdistaa vettä energiahaasteiden voittamiseen liittyy vaikuttava kirjo liiketoimintamahdollisuuksia. Suurlähettilään puheessa toistuu usein sanapari Smart Energy, älykäs energia. Oreck toteaa useiden VTT:n kärkiohjelmien ja innovaatioohjelmien liittyvän aiheeseen tavalla tai toisella. 4 VTT IMPULSSI

9 Iso osa maailman BKT:stä on kiinni energiassa. Kirurginveitsi ja tarinaniskijä Bruce Oreck uskoo, että energiatehokkuutta voidaan parantaa ennen kaikkea yritysten avulla. Esimerkiksi teolliset biomateriaalit, kestävät ratkaisut veden ja jätteen käsittelyyn, tieliikenteen energiasäästöt ja uusiutuva energia älykäs energia on kaikille yhteinen nimittäjä. Oreck uskookin, että VTT:llä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästikin maailman energiatulevaisuuteen. Paikallisuus on valttia Bruce Oreck muistuttaa, että paikalliset älykkään rakentamisen hankkeet tuottavat ennenkuulumattoman korkeita tuottoja investoinneille. Ne myös tapaavat pitää tuotot kotimaassa. Suomi on energian tuontimaa. Ylimääräisen energian käyttäminen ei vain maksa rahaa se maksaa teille rahaa, jonka te työnnätte jonkun muun taskuihin sen sijaan, että vahvistaisitte sillä omaa talouttanne. Tässäkin suhteessa paikalliset energiatehokkuusinvestoinnit ovat harvinaisen järkeviä hankkeita: ne säästävät energiaa, ovat tavattoman tuottoisia ja lisäksi luovat paikallisia työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille. Bruce Oreck ei väsy korostamaan, että voittajina energiahaasteesta selviävät ne maat, jotka päättävät ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja uskovat kykyihinsä niin tehdä. Niinpä suurlähettiläällä on muutama toive Suomelle. Ne eivät liity niinkään siihen, miten asioita tässä maassa tehdään. Siitä Oreckilla on yksin hyvää sanottavanaan. Pientä hienosäätöä sen sijaan olisi toivottavissa tavassa, jolla itse omaan osaamiseemme suhtaudumme. Suomalaiset korostavat minulle kerta toisensa jälkeen, kuinka Suomi on niin pieni maa. Ikään kuin olisi huono asia olla pieni! Toki Suomi on pieni verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin, jolla on taloudellista voimaa. Kun iskemme, tuntuu taatusti siltä kuin moukarilla olisi lyöty, Oreck kuvaa. Oreckin mukaan Suomen lähestymistapa on hiukan erilainen. Olette tavattoman tarkkoja. Arvostatte yksityiskohtia. Sopiva vertauskuva Suomelle olisi kirurgin veitsi. Riippuu toki tilanteesta, mutta kyllä minusta elämässä tulee eteen aikoja, jolloin kirurgin veitsi on sopivampi työkalu kuin moukari, vai mitä sanotte? Lopuksi Oreck nostaa esille suomalaisten vakaan uskon siihen, ettemme osaa markkinoida. Suurlähettiläs ei sitä ymmärrä. Markkinointi on tarinankerrontaa ja se jos mikä on laji, jossa suomalaiset ovat lyömättömiä. Koko historianne perustuu tarinoihin. Kalevala, suohon laulajat, taiteenne, runoutenne. Kyllä te satuilla osaatte. Bruce Oreck toteaa, että suomalaiset ovat jotenkin onnistuneet vakuuttamaan itsensä siitä, etteivät osaa markkinoida yhtä hyvin kuin jotkut muut. Toivon, että lakkaatte kertomasta itsellenne tätä tarinaa ja keksitte tilalle uuden. Itse pitäisin tavattomasti sellaisesta tarinasta, jossa te päätätte valjastaa sen kirurgin veitsen tarkkuuden täydellä teholla käyttöön ja keksisitte ratkaisut muutamaan maailman energiaongelmaan, Oreck naurahtaa. VTT IMPULSSI 5

10 LYHYESTI LÄÄKETIEDE Diabetes voidaan havaita silmästä Lisätietoja: Marko kaarre, Erilaiset sairaudet, esimerkiksi diabetes, voidaan tulevaisuudessa havaita silmänpohjaa tutkimalla. Tämä on mahdollista pienikokoisen ja nopean silmänpohjakameran avulla, joka voidaan rakentaa mikroteknologiaan perustuvan spektrikameran ja -valonlähteiden suodinkomponentin avulla. VTT, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala tutkivat yhdessä uuden teknologian hyödyntämistä silmänpohjan kuvantamisessa ja aivoleikkauksissa. Tavoitteena on kehittää laite, jolla lääkärit voivat määrittää nopeasti, helposti ja edullisesti silmänpohjan kunnon ja havaita sairauksia. Kehitystyössä käytetään VTT:llä kehitettyä, Fabry-Perot-ilmiöön perustuvaa valonlähdettä, jolla silmänpohjaa valaistaan nopeasti valon eri aallonpituuksilla. Saatuja tietoja yhdistämällä voidaan määrittää esimerkiksi veren happipitoisuus. 6 VTT IMPULSSI

11 LIIKENNE TEKNOLOGIA Liikennepäästöt kuriin kitkaa pienentämällä Lisätietoja: kenneth holmberg, Henkilöauton polttoaineen kulutuksesta kolmasosa kuluu kitkaan. Uuden teknologian avulla kitkaa voidaan kuitenkin VTT:n mukaan pienentää eri autonosissa prosenttia. Näin polttoaineen kulutus ja päästöt vähenisivät 5 10 vuoden kuluessa 18 prosenttia ja vuoden kuluessa jopa 61 prosenttia. Kitkaa voidaan VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää uudenlaisilla pinnoiterakenteilla, pinnan teksturointimenetelmillä, uusilla voitelu öljyn lisäaineilla, matalan viskositeetin voitelu aineilla, ionisilla nesteillä sekä matala kitkarenkailla, joiden paine on tavallista korkeampi. LÄÄKETIEDE VTT:lle maailman ensimmäinen vaahtoteknologian teollisen mittakaavan tutkimusympäristö Lisätietoja: janne poranen, VTT:llä rakennetaan maailman ensimmäistä teollisen mitta kaavan vaahtorainausympäristöä yritysten tuotekehityksen tueksi. Vaahtorainauksella voidaan merkittävästi laajentaa luonnonkuitupohjaisten, kierrätettävien ja yhä kevyempien tuotteiden kirjoa. Näin päästään huomattaviin säästöihin tuotteen valmistuskustannuksissa. Vaahtorainausteknologialla pystytään valmistamaan hyvin huokoisia, kevyitä ja tasaisia pakkaus-, paperi- ja kartonkituotteita, muun muassa hygieniatuotteita, eristeitä ja suodattimia. Teknologia saattaa soveltua jopa painetun älyn ja elektroniikan sekä nano- ja mikroselluloosasovellusten valmistamiseen. Hepariinin kaltaisilla aineilla rintasyöpää vastaan Lisätietoja: Merja perälä, Tuoreiden tutkimustulosten mukaan hepariinin kaltaiset, veren hyytymistä estävät yhdisteet vähentävät rintasyöpäsolujen kasvua luussa ja siitä aiheutuvaa luun hajoamista. Rintasyövän kuolleisuus johtuu suurelta osin luustoon levinneistä etäpesäkkeistä. VTT:n tutkijat ovat selvittäneet asiaa yhdessä Turun yliopiston, yhdysvaltalaisen Indiana Univeristyn sekä Pharmatest- ja Biotie Therapies -yritysten kanssa. VTT IMPULSSI FYSIIKKA VTT:n tutkijat korjasivat pintafysiikan perusteita Lisätietoja: LASSE MAKKONEN, Kiinteän aineen pinnalla on ajateltu olevan pintajännitys samaan tapaan kuin nesteen pinnalla. Sitä kuvaa 60 vuotta vanha Shuttle worthin yhtälö, jota pidetään yhtenä pintojen termodynamiikan perusyhtälönä. Kolme vuotta sitten VTT:n tutkijat Lasse Makkonen ja Kari Kolari yhdessä englantilaisen David Bottomleyn kanssa esittivät Surface Science -lehdessä, että Shuttleworthin yhtälö on ristiriidassa termodynamiikan teorian kanssa. Seurasi vilkas keskustelu tieteellisissä lehdissä. Lasse Makkonen on nyt osoittanut matemaattisesti, ettei kiistellyllä yhtälöllä ole mitään yhteyttä pinnan luomiseen tarvittavaan energiaan. Tämän vuoksi kiinteän aineen pintajännitystä ei aiemmin ajatellussa mielessä ole olemassakaan, vaan asiaa on tarkasteltava pelkästään pinnalla olevan molekyylirakenteen näkökulmasta. Makkosen aihetta käsittelevä artikkeli on julkaistu Scripta Materialia -lehdessä. 7

12 LYHYESTI TEKNOLOGIA ENERGIA Ekohologrammeja pakkauksiin Lisätietoja: EERO HURME, VTT:n kehittämän hologrammiteknologian avulla muovi- ja kuitupohjaisiin pakkauksiin sekä muovituotteisiin saadaan dynaamista painopintaa ja koristeita edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Näin pakkauskääreet, matkapuhelimet, cd-levykotelot ja kannettavat tietokoneet voivat saada aivan uudenlaista ilmettä. Suomalainen Iscent Oy ja VTT ovat kaupallistamassa massatuotantoon soveltuvaa teknologiaa, joka voidaan yhdistää suoraan olemassa oleviin painolinjoihin. NANOTEKNOLOGIA Kohti kiinteistökohtaista energiantuotantoa Lisätietoja: Klaus Känsälä, Muovinkaltaista pakkausmateriaalia koivufibrillistä Lisätietoja: tekla tammelin, VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet menetelmän, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa puupohjaisen, muovinkaltaisen materiaalin valmistamisen isossa mittakaavassa. Nanofibrilloitu selluloosakalvo voidaan valmistaa edullisesti rullalta-rullalle-menetelmällä. Kalvoa voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikepakkauksissa suojaamaan tuotteita pilaantumiselta. Kalvot valmistetaan päällystämällä muovifilmejä fibrillisellulla. Kun leviäminen, kiinnittyminen ja kuivaus hallitaan, kalvot eivät kutistu ja ne ovat täysin tasaisia. Mitä hienompaa nanoselluloosamateriaali on, sitä läpinäkyvämpiä kalvoja siitä voidaan valmistaa. Kalvoa voidaan valmistaa teollisuudessa jo olemassa olevilla laitteilla ilman merkittäviä lisäinvestointeja. VTT on rakentanut Ouluun energiaomavaraisen koeasunnon, jonka avulla se tutkii ja kehittää kiinteistökohtaista energiantuotantoa. Sähköverkkoon kytketty tutkimusympäristö tuottaa asumiseen ja autoiluun tarvittavan energian aurinko- ja tuulivoimalla. Asunnon kulutus- ja tuottotiedoista ja asukkaiden tekemistä valinnoista kerätään tietoa, jota hyödynnetään tulevaisuuden asumismuotojen suunnittelussa ja uusien järjestelmien mitoittamisessa. Tavoitteena on tutkia esimerkiksi, miten paljon asukas voi pienentää energiankulutushuippujaan ja miten paljon asumiseen kuluvaa energiaa voidaan vähentää. LÄÄKETIEDE Sharpiini säätelee ihmisen soluja Lisätietoja: JOHANNA IVASKA, Professorien Johanna Ivaskan (Turun yliopisto ja VTT) ja Marko Salmen (Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimus ryhmät ovat löytäneet ihmisen solujen toimintaa säätelevän sharpiini-proteiinin. Tutkimus osoittaa, että sharpiini-proteiini säätelee tulehdussolujen ja keuhko- ja eturauhassyöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. On todennäköistä, että uudella löydöllä on tärkeä rooli myös muissa sairauksissa, kuten Chronin taudissa, psoriasiksessa, reumassa ja jopa MS-taudissa. VTT:n tutkijat Juha Rantala ja Jeroen Pouwels löysivät sharpiinin VTT:n kehittämän solusiruseulontamenetelmän avulla. Menetelmä mahdollistaa koko perimän kaikkien geenien vaikutusten tutkimisen vain yhdellä koejärjestelyllä. Tutkimus on julkaistu Nature Cell Biology -lehdessä marraskuussa VTT IMPULSSI

13 KOLUMNI Olli Ernvall päätoimittaja VTT Impulssi Teknologiasta tulosta jo 70 vuotta Teknologia on tarpeetonta, ellei sitä voida hyödyntää. Kuulostaa tylyltä, mutta nykymaailmassa tuotteiden ja palveluiden sisältö punnitaan yhä enemmän niiden tuottaman lisäarvon kautta. Väitän myös, että teknologia ilman ihmistä, ilman käyttäjänäkökulmaa jää teoreettiseksi ja siten monelle etäiseksi. Miten teknologia saadaan ihmisten arkipäivään? Miten luodaan vaikuttavuutta käytännössä, ja miten teknologian tuottama lisäarvo määritetään? Onko teknologian lisäarvo esimerkiksi sitä, että ihmisillä on valittavanaan terveysvaikutteisia elintarvikkeita, he voivat paremmin ja elävät pitempään, raaka-aineita säästyy ja niitä voidaan käyttää tehokkaammin, hiilidioksidipäästöjä kyetään pienentämään ja ilmastonmuutosta voidaan hidastaa, ihmiset voivat vanhetessaan asua entistä kauemmin kotonaan, vaikean taudin kuten Alzheimerin tai diabeteksen syntymistä voidaan ennustaa ja siihen voidaan puuttua aiemmin, rakennusten energiankulutusta voidaan parantaa, veden riittävyydestä huolehditaan ja sitä käytetään säästeliäästi, jätteistä luodaan uusia tuotteita, esimerkiksi energiaa ja raakaainetta, autoista saadaan turvallisempia tai niiden käyttötarvetta ja päästöjä voidaan vähentää, liikenteen ohjaus ja logistiikkavirrat saadaan sujuviksi synnyttäen säätöjä ja vähentäen päästöjä? Luettelo uuden teknologian sovelluksista on pitkä ja vaikuttava, ja se kasvaa jatkuvasti. Esimerkit kertovat teknologian tuloksista, joita VTT toiminnallaan ja osaamisellaan luo. VTT on vaikuttavuutta. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tuottanut teknologiasta tuloksia niinä 70 vuotena, jona se on ollut olemassa. Se on palvellut suomalaista yhteiskuntaa, joka sodan jälkeen uudelleenrakentamisen kautta nousi jaloilleen. Yhteiskunnan ja vaurauden lisääntyessä tehtävämme on muuttunut entistä enemmän uuden teknologian kehittäjäksi ja kansallisen kilpailukyvyn lisääjäksi. Yksi on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: toimintamme perustuu tieteeseen vahvasti nojautuvaan asiantuntemukseen, johon asiakas on voinut luottaa. Tänään VTT on moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. Lisäämme asiakkaidemme kansainvälistä kilpailukykyä ja edistämme näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulos syntyy eri aloja edustavan asiantuntijamme kautta. Uskon, että teknologian rooli hyvinvoinnin luojana vahvistuu edelleen. Tämä edellyttää, että tutkimus perustuu tietoon ja näkemykseen tulevaisuuden haasteista. Uusi teknologia toimii ponnahduslautana tulevaisuuteen, kun sitä kehitetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti yhteiskunnan ja asiakkaiden hyödyksi. Sadon korjaavat nykyiset asiakkaat, kuluttajat ja tulevat sukupolvet. VTT IMPULSSI 9

14 POLTTOPISTE alexander stubb Kulttuurin muutos tukee yrittäjyyttä Teksti Paula Bergqvist Kuva Jussi Helttunen/Lehtikuva Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukaan maamme ilmapiiri on muuttunut viime vuosikymmeninä. Suomalaiset ovat oppineet ymmärtämään, että hyvinvointi pohjautuu sille, että ensin keksitään sitten toimitaan ja tienataan. Poliittinen vastakkainasettelu on poissa, ja eri osapuolet ymmärtävät ja hyväksyvät toistensa näkemykset. Mustavalkoinen ajattelutapa on lähes kadonnut, mikä on antanut mahdollisuuden uuden toimintakulttuurin syntymiselle, hän toteaa. Olemme aina pärjänneet murroksissa hyvin: aikanaan veimme ulkomaille tervaa ja eri vaiheiden jälkeen muun muassa it-tuotteita, nyt myös clean techiä. Pakon sanelemana olemme muuttaneet viennin rakennetta, Stubb toteaa. 10 VTT IMPULSSI

15 Koko yrittämisen luonne on muuttumassa: yrittäjyyttä ei nähdä enää muiden hyväksikäyttönä ja mammonan keräämisenä, vaan ymmärretään, että yritykset luovat työtä ja hyvinvointia. Moni bisnes tähtää hyvinvointipalveluihin, ympäristöystävälliseen teknologiaan ja kestävään kehitykseen, hän jatkaa. Sata suurinta yritystä vastaa 75 prosentista kokonaisviennistä, loput vientiyritystä 25 prosentista. Stubb pitää peruslähtökohtana, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä on tuettava. Nämä yritykset toimivat lähimarkkinoillamme ja tuovat lisäarvoa. Pk-sektorin kilpailukyvyn edistämiseksi on tehtävä enemmän töitä. Yritykset muuttavat rakenteitaan ja toimintaansa uusille alueille. Stubb mainitsee esimerkkejä toimintaansa uudelleen suunnanneista yrityksistä: Kemira toimii ympäristöteknologiakentällä, Outotec teknologiatalona ja UPM tähtää bioenergiaan. Ulkomailla on Stubbin mukaan mielikuva Suomesta vahvana it- ja clean tech -osaajana. Tähtäimessä on vahvistaa näiden lisäksi muitakin osaamisia tulevaisuudessa Silicon Valley -tyyppisellä yhteisötoiminnalla, joka toisi maahan kansain välistä pääomaa ja start-up-yrityksiä. Start-up-pöhinää Yrittäjyyteen ja yrittäjien intoon suhtaudutaan hyvin. Se on osoitus siitä hyvään suuntaan etenevästä ilmapiirimuutoksesta. Yksi osoitus avoimesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä on käynnissä oleva start-uppöhinä. Siitä Stubb on erityisen tyytyväinen. Lainsäädännön on toimittava niin, että se luo edellytykset uuden bisneksen ja uusien innovaatioiden luomiseksi. Mutta tämä ei Stubbin mukaan vielä riitä, vaan tarvitaan myös yritystoimintaan kannustavaa ilmapiiriä, jossa kunnioitetaan ja iloitaan onnistujista ja tuetaan epäonnistujia. Tarvitsemme luovaa ajattelua ja villiä otetta asioihin. Tehtävä hyville voimille Suomi on kärkijoukossa vanhat, Pölyttyneet mielikuvat Suomesta kannattaa maan kärkimarkkinoijan, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mielestä unohtaa. Ero on kuin yöllä ja päivällä, kun vertaa nyky-suomea 70-luvun tilanteeseen. 70-luvulla olimme olosuhteiden pakottamina maailman 30 kärkimaan joukossa. Väitän, että olemme nyt kolmen kärkimaan joukossa. Bruttokansantuotteen osalta emme ole ihan kärjessä, mutta koulutus- ja onnellisuusmittareiden sekä korruption puuttumisen mukaan kylläkin, Stubb toteaa. Nousu kärkimaiden joukkoon johtuu Stubbin mukaan siitä, että suomalaiset ovat avoimia ja kansainvälisiä. Suomen tieto, taito, koulutus ja korkea teknologia tunnustetaan maailmalla, mutta miten on markkinoinnin laita? Markkinointia on kehitettävä. Suomen brändi maailmalla on erittäin vahva, ja sitä meidän kannattaa käyttää markkinoinnissa hyväksemme, Stubb sanoo. Suomessa on koottu UM:n brändityöryhmän toimesta ajatuksia siitä, mitä pitää tehdä ja mitä edistää muun muassa ulkomaankaupassa. Olemme ainakin jollakin tavalla onnistuneet markkinoinnissa, koska Suomi tunnetaan toimivana yhteiskuntana, hän jatkaa. Matti Alahuhdan johtama työryhmä pohti Suomelle uudenlaista strategiaa viennin ja kansain välistymisen edistämiseksi. Raportin taustalla on hallituksen tahto kehittää hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistoimintaa. Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän raportti julkistettiin tammikuussa. Raportti toi esille ajatuksia siitä, miten valtio voi toimia paremmin suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukena. Hyvät voimat on nyt koottava pääministerin tueksi. Uskon, että suomalaisista löytyy paljon Team Finland -henkeä. Tämä edellyttää, että määritämme prioriteettimme ja vahvistamme yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, Stubb toteaa. Alexander Stubb Filosofian tohtori Alexander Stubb on Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri vuodesta Hän on toiminut ulkoasiainministerinä vuosina ja kansanedustajana vuodesta Vuosina Stubb istui Euroopan parlamentissa. VTT IMPULSSI 11

16 Suomalaisuus vahvistuu maailmalla Kansallinen identiteetti näyttää voimansa kansainvälisessä toiminnassa. Osaamisemme on huomattu, ja sitä arvostetaan. Teksti Milka Lahnalammi-Vesivalo, Joanna Sinclair, Laura Terho Kuvat Karoliina Paavilainen, istockphoto 12 VTT IMPULSSI

17 VTT IMPULSSI 13

18 Tulevaisuuden tutkimuksen ja tietojohtamisen professori Pirjo Ståhle on pohtinut paljon sitä, miten tietopääoma muutetaan taloudelliseksi hyödyksi. Hän on parhaillaan julkaisemassa raporttia kansallisen tietopääoman vaikutuksista bruttokansantuotteeseen. Ståhlen mukaan Suomen aineeton pääoma on maailman korkeinta, mutta sitä ei pystytä hyödyntämään yhtä tehokkaasti kuin vaikka USA:ssa tai Isossa-Britanniassa. Emme siis osaa vielä tarpeeksi hyvin muuttaa osaamistamme rahaksi. Pitkäjänteinen tutkimus, nopea bisnes Isoja haasteita ovat myös pitkäjänteisen tutkimus toiminnan ja lyhytjänteisen liiketoiminnan erilaiset aikasyklit. Perinteisesti inhimillinen pääoma on viritetty huippuunsa yliopistoissa, kun taas yritysten vahvuutena on rakenteellinen pääoma, Pirjo Ståhle toteaa. VTT:n erityinen vahvuus taas on siinä, että on kehitetty näitä molempia tietopääoman alueita. Yritysten on opittava ostamaan innovatiivista tutkimustyötä. Tuotanto siirtyy muualle, ja pärjätäkseen yritysten on pystyttävä kvartaalisyklien ohella pitkäjänteiseen tuotekehitystoimintaan. Se, miten yritykset lopulta hyötyvät vaikkapa VTT:n tuottamista tutkimustuloksista, riippuu paitsi niistä itsestään, myös yrityksen omasta kyvystä viedä tuloksia käytäntöön. Pirjo Ståhle Ståhle arvioi, että aineettoman pääoman kansallisessa hyödyntämisessä korostuu tehokas kansainvälistyminen. Suomalaisten varmuus perustuu osaamiseen. Tämä on pystyttävä tuomaan rohkeasti esiin kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä, vaikka omakehu ei kulttuuriimme kuulukaan. Toisaalta tietointensiivisessä, osaamiseen jatkuu sivulla VTT IMPULSSI

19 Suo, kuokka ja sisuuntuva selviytyjä Teksti Joanna Sinclair Teknologia ja talous kulkevat monessa mielessä käsi kädessä. Kun taloushistorioitsijalta kysyy Suomen menneisyyden teknologian ja talouden merkkipaaluja, vastaus yllättää. Taloushistorioitsijana pitkän uran tehnyt Karl-Erik Michelsen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston talouden ja juridiikan laitoksen johtaja, tuntee Suomen talouden menneisyyden. Vuonna 1898 Scientific American -lehden pääkirjoituksessa väitettiin, että ihmiskunta ei tulisi ikinä toipumaan kaikista aiempien vuosien keksinnöistä, autosta, sähköstä tai teollistumisesta. Innovaatioita oli yksinkertaisesti liikaa, Karl-Erik Michelsen toteaa. Sittemmin keksintöjä on kertynyt vino pino, mutta yhä vain ihmiskunta jaksaa porskuttaa. Michelsen ei ryhdy luettelemaan yksittäisiä teknologisia oivalluksia tai patenttiratkaisuja maalatessaan kuvaa Suomen taloushistorian merkittävimmistä vetureista. Sen sijaan hän venyttää teknologian käsitettä ajatus- ja toimintamalleiksi, joiden avulla teknologiasta on saatu Suomessa kaikki irti ja talouden pyörät pyörimään. Kolme talouskehitystä tukevaa toimintamallia Karl-Erik Michelsen tähdentää suomalaisten menestyksen perustuneen viime vuosikymmenien aikana pitkälti mobiilin käsitteeseen ja tien nousseen talouskasvun edessä pystyyn osin juuri siksi, että unohdettiin keskittyä olennaiseen, mobiiliin. Eihän puhelin itsessään ollut uusi keksintö. Uutta oli ymmärrys, että suomalainen haluaa ottaa sen mukaansa, Michelsen muistuttaa. On tavallaan luonnollista, että tällainen ajatus on syntynyt juuri Suomessa. Lähin naapuri voi olla kymmenen kilometrin päässä. Jos piipahdat käymään, niin eikös se naapuri ole juuri silloin metsässä puolukassa. Ihmekös tuo, että halusimme puhelimemme mukaan, Michelsen pohtii. Karl-Erik Michelsen nostaa esille kolme keskeistä taitoa, jotka nostavat suomalaisen suosta kuin suosta. Vaikka suomalaisia muistetaan aina moittia heikoista kommunikaatiolahjoista, Michelsen näkee viestinnän asiana, jota Suomessa osataan arvostaa. Yhdysvalloissa teknologian oivallukset kytkeytyvät siihen, miten yhä pienemmällä työvoimalla saadaan enemmän aikaan. Liukuhihnaa, massatuotantoa, tehtaita. Suomessa kuitenkin on kommunikaation merkityksen ymmärtäminen ollut paljon tärkeämpi talouden veturi. Meillä oli jo kauan sitten maailman tihein puhelinverkko, ja juuri meillä Vaisalan radiosondista kehittyi koko maailman arvostama tuote, Michelsen listaa. Lopuksi Michelsen tuo esille Suomelle ainutlaatuisen, yhteiskunnan raja-aidat ylittävän talkoohengen kriisitilanteissa. Kansalaisyhteiskunta, valtio ja talouselämä ovat aina hädän hetkellä yhdistäneet voimansa ja nostaneet Suomen jaloilleen. Kriisin hälvettyä ne ovat useimmiten ymmärtäneet hajaantua jatkamaan omia toimiaan, Michelsen painottaa. Sotakorvaukset ovat tästä erinomainen esimerkki, samoin Loviisan ydinvoimalan rakentaminen ja selviytymisemme 1990-luvun lamasta bilateraalikaupan kaaduttua Neuvostoliiton mukana. Pärjäämisen kulttuuri Ajatus mobiilista, viestinnän merkitys ja kyky yhdistää voimavaramme kriisin tullen tietyllä tapaahan kaikki kolme tekijää mahdollistavat toistensa olemassaolon? Näinkin voi ajatella. Ennen kaikkea esille nousee se, että olemme selviytyjiä. Pärjääminen tiukassa tilanteessa on osa kansallista identiteettiämme. Nykyinen taloustilanne tuntuu monista haasteiden sumalta. Michelseniä kuunnellessa tulee tunne, että se on pikemminkin mahdollisuus. Ilman muuta. Suomi keksii itsensä uudelleen juuri kriiseissä. Nyt ei monella paikkakunnalla tunnu hyvältä, mutta historian perspektiivistä on ilmiselvää, että juuri kriisit ajavat meitä eteenpäin. Takaiskut saavat suomalaisen sisuuntumaan. VTT IMPULSSI 15

20 Tieteessä tarvitaan aiempaa suurempia satsauksia. Teksti Laura Terho VTT:n johtava tutkija Torsti Loikkanen listaa tulevaisuuttamme keskeisimmin muovaavia teknologioita. Näitä ovat elämän teknologiat kuten genetiikka, tietämyksen ja kanssakäymisen teknologiat kuten viestintäteknologiat, elinympäristön teknologiat kuten energia sekä tuotannon ja käytännön teknologiat kuten materiaaliteknologia. Bioteknologia, genetiikka ja lääketiede kehittyvät vauhdilla. Kantasolututkimus on esimerkki nopeasti kehittyvästä alasta, jolta odotetaan yhä laajempia sovelluksia lähivuosikymmeninä, Loikkanen sanoo. Tieteessä tarvitaan nykyisin yhä suurempia satsauksia tulosten saavuttamiseksi. Eri maiden innovaatiojärjestelmien välillä käydään yhä kovempaa kilpailua. Siksi tieteen tukemisen on oltava aiempaa systemaattisempaa, Loik kanen sanoo. Kiina, Brasilia ja Intia nousevat nopeasti tutkimusmaailmassa ja tuottavat yhä suuremmalla kriittisellä massalla tiedettä ja teknologiaa haastaen vanhat maat. Ennakoinnin merkitys kasvaa Tutkimustoimintaa ollaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suuntaamassa ongelmalähtöiseen teknologia-ajatteluun, jossa ratkaisuja etsitään teknologialähtöisyyden sijaan haastekeskeisesti. Loikkasen mukaan kyvystä hankkia ja hyödyntää globaalisti tuotettua osaamista on tullut keskeinen kilpailu tekijä. Keskeistä on ennakoida maailman markkinoiden kehitystä ja katsoa, missä lupaavimmat mahdollisuudet ovat ja liittoutua sen mukaisesti. Koko ajan on kysymys siitä, olemmeko ensimmäisiä vai tulemmeko muiden perässä. Olemme VTT:llä parhaillaan kehittämässä toimintaamme siten, että ennakointi ja tulevaisuustiedon tuottaminen on yhä systemaattisempaa. Hyödynnämme jatkossa entistä paremmin osaamistamme eri tieteenalojen ennakoinnissa. Laaja-alaisia sovelluksia Tulevaisuudessa geneerisillä eli laaja-alaisia sovellusmahdollisuuksia sisältävillä teknologioilla on erityisen suuri merkitys. Tällaisista esimerkkinä ovat nano-, bio- ja geeniteknologiat, jotka menevät yhä pienempiin yksiköihin, mikromaailmaan. Uusien teknologioiden kehityksessä esiin nousevia ominaisuuksia ovat muun muassa älykkyys, langattomuus, täsmällisyys, etäperiaate, saavutettavuus ja kestävyys. Älyä lisätään tuotteisiin, materiaaleihin, tuotantojärjestelmiin ja liikennevälineisiin. Älykkyys lisääntyy myös teollisissa prosesseissa ja infrastruktuureissa, mistä esimerkkinä ovat älykkäät moottoritiet sekä lämpö- ja energiahuoltoverkostot. Täsmällisyys puolestaan näkyy esimerkiksi tervey denhuollossa, oli kyse sitten lääkkeistä tai laserleikkausjärjestelmistä. Sen avulla päästään yhä tarkempiin ratkaisuihin. Kestävyys keskeinen trendi Maailman energian tarve moninkertaistuu tulevina vuosikymmeninä, ja siksi energia- ja ympäristökysymysten ratkaiseminen kestävällä tavalla yhdistää eri maiden tiedeyhteisöjä. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen näkökulma läpäisee kaikki teknologiat, ja sen vaatimus näkyy niin teollisuudessa, energia- kuin tieliikennejärjestelmissä. Suomessa perinteisesti vahva metsäklusteri on osoittautunut vahvaksi myös bioenergia-alalla. Tulevaisuudessa energia-ala on varmasti hyvin merkittävä painopistealue Suomelle, Loikkanen sanoo. 16 VTT IMPULSSI

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Projekti kalvot / kysymykset niistä 1/x Tubridi / Lehmuspelto Ebussi / Lajunen Sisältääkö mallinnus ympäristöä (temp / jäähdytys puhallin)

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

ECV Kysely teollisuudelle, yhteenveto Energiatehokkuus ja projektiaihiot. ECV FIMA TT syysseminaari, Dipoli 17.9.2013 Mikko Pihlatie, VTT

ECV Kysely teollisuudelle, yhteenveto Energiatehokkuus ja projektiaihiot. ECV FIMA TT syysseminaari, Dipoli 17.9.2013 Mikko Pihlatie, VTT ECV Kysely teollisuudelle, yhteenveto Energiatehokkuus ja projektiaihiot ECV FIMA TT syysseminaari, Dipoli 17.9.2013 Mikko Pihlatie, VTT 2 1. Onko energiatehokkuuden optimointi ohjaava tekijä suunnittelussa?

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Tuotekehitys. Kalle Michelsen 19.08.2015

Tuotekehitys. Kalle Michelsen 19.08.2015 Tuotekehitys Kalle Michelsen 19.08.2015 Päivän ohjelma Kolme tulevaa maailmaa: Tuotekehitys; lyhyt oppimäärä: Mitä tarkoittaa tuotekehitys? Miten tuotekehitys eroaa muusta tutkimustoiminnasta. Mitä pitäisi

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot