Hyvinvointia eläimille

Transkriptio

1 Hyvinvointia eläimille parempaa tiedettä Novo Nordisk DIREKTIIVI 2010/63/EU TIETEELLISIIN TARKOITUKSIIN KÄYTETTÄVIEN ELÄINTEN SUOJELUSTA KOULUTUSPUITTEET YMPÄRISTÖ

2 Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin 2010/63/EU täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset Työasiakirja yhteisten koulutuspuitteiden luomisesta direktiivin vaatimusten täyttämiseksi Tämä työasiakirja korvaa 18. ja 19. syyskuuta 2013 laaditun yhteisymmärrysasiakirjan Bryssel 19. ja 20. helmikuuta 2014 Komissio perusti asiantuntijatyöryhmän kehittämään EU:n yhteisiä koulutuspuitteita tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin 2010/63/EU 23 ja 24 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Kaikkia jäsenvaltioita ja tärkeimpiä sidosryhmäjärjestöjä pyydettiin nimeämään tähän työhön asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmä kokousti 22. ja 23. helmikuuta 2012, 19. ja 20. syyskuuta 2012 sekä 3. ja 4. heinäkuuta Asiantuntijaryhmä pyrki luomaan yhteiset puitteet, joilla edistetään tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten käyttöön ja hoitoon osallistuvan henkilöstön pätevyysvaatimusten täyttymistä ja vapaata liikkuvuutta. Tämä asiakirja on lopputulos asiantuntijaryhmän kokouksista (myös niistä, jotka koskivat hankearviointia ja takautuvaa arviointia 1 sekä tarkastus- ja valvontatoimia 2 ), jäsenvaltioiden kanssa käydyistä neuvotteluista sekä komission oikeudellisesta työpanoksesta. Direktiivin 2010/63/EU täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyivät tämän asiakirjan kokouksessaan 19. ja 20. helmikuuta 2014 lukuun ottamatta lisäystä V 3. Vastuuvapauslauseke: Tämä asiakirja on tarkoitettu ohjeeksi, joka auttaa jäsenvaltioita ja muita, joille aiheutuu vaikutuksia tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetusta direktiivistä 2010/63/EU, pääsemään yhteisymmärrykseen direktiivin säännöksistä, ja helpottaa direktiivin täytäntöönpanoa. Kaikkia kommentteja olisi tarkasteltava direktiivin 2010/63/EU asiayhteydessä. Asiakirjassa annetaan ehdotuksia siitä, miten direktiivin vaatimukset voidaan täyttää. Asiakirjan sisältö ei aseta direktiivin ulkopuolisia lisävelvoitteita. Ainostaan Euroopan unionin tuomioistuimella on oikeus tulkita EU:n lainsäädäntöä oikeudellisesti sitovalla tavalla Asiakirjan sisältö saa kokonaisuudessaan täyden tuen, mutta kansalliseen toimivaltaan liittyvät ongelmat estävät hyväksymästä virallisesti lisäystä V, joka koskee direktiivin 2010/63/EU täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tarjoamaa tarkastajien koulutusta. 1

3 Sisällys: Oikeusperusta direktiivin 2010/63/EU 23 artikla... 4 Koulutuspuitteiden tavoitteet ja rakenne... 4 Direktiivin 2010/63/EU mukainen koulutusprosessi... 5 Direktiivin 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten ymmärtäminen... 6 Oppimisprosessi... 7 Pätevyys 23 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin tehtäviin... 7 A OSA Koulutusmoduulit ja oppimistulokset... 9 Koulutusmoduulia koskevat laatuvaatimukset... 9 Käytetty terminologia Lajikohtainen erikoistuminen Poikkeukset 23 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskevaan moduulikoulutukseen Koulutusmoduulit ja vastaavat oppimistulokset Oppimistulosten arviointi Arviointi- sekä hyväksymis- ja hylkäämisperusteet Valvontaa ja pätevyyden arviointia koskevat menettelyt Hyvältä valvojalta vaadittavat ominaisuudet Valvontaprosessi Pätevyyden arviointi Pätevyyden arviointi ja ylläpito Jatkuva ammatillinen kehittyminen Koulutus- ja valvontatietojen kirjaaminen B OSA Kurssien hyväksyminen/akkreditointi Miten kurssi pitäisi hyväksyä/akkreditoida? Kurssin hyväksyntää/akkreditointia koskevat tietovaatimukset Hyväksymis- tai akkreditointiprosessin periaatteet Kurssin hyväksymistä/akkreditointia koskevat vastuualueet

4 Vastavuoroista hyväksymistä koskevat puitteet Ehdotus EU:n foorumiksi ja koulutusta koskevaksi tietoportaaliksi C OSA Direktiivin 24 ja 25 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen liittyvät tehtävänkuvat, yksilöidyt tehtävät ja koulutus Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu eläinten hyvinvoinnin ja hoidon valvonnasta vastaava henkilö Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksessa pidettäviä lajeja koskevan tiedon saatavuudesta vastaava henkilö Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu henkilöstön koulutuksesta, pätevyydestä ja jatkuvasta ammatillisesta kehittämisestä vastaava henkilö Direktiivin 38 artiklassa tarkoitetun hankkeen arvioinnin toteuttavat henkilöt Direktiivin 25 artiklassa tarkoitettu nimetty eläinlääkäri Elävien eläinten käyttö koulutusta ja käytännön harjoittelua varten Perustelu elävien eläinten käytölle koulutuksessa Perustelu elävien eläinten käytölle harjoittelussa Hankehakemukset ja arviot eläinten käytöstä koulutuksessa ja harjoittelussa Siirtyminen harjoittelusta työskentelyyn valvotuissa olosuhteissa Lisäys I Moduulit ja niihin liittyvät oppimistulokset Osa 1: Moduulirakenne Osa 2: Oppimistulokset Osa 3: Moduulit Osa 4: Oppimistulokset, mitattavissa olevat verbit ja kriittinen ajattelu Lisäys II Havainnollistavat esimerkit oppimistulosten arviointiperusteista Lisäys III Havainnollistavat esimerkit pätevyyden arvioinnista Lisäys IV Koulutustietojen malli Lisäys V Suositukset 34 artiklan mukaisia tarkastuksia suorittaville henkilöille Tarkastajan työtä koskeva moduuli

5 Oikeusperusta direktiivin 2010/63/EU 23 artikla 4 Henkilöstön pätevyys 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisella kasvattajalla, toimittajalla ja käyttäjällä on riittävästi henkilöstöä paikan päällä. 2. Henkilöstöllä on oltava riittävät tiedot ja taidot ennen seuraavien tehtävien suorittamista: a) toimenpiteiden tekeminen eläimille; b) toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelu; c) eläinten hoitaminen; tai d) eläinten lopetus. Edellä b alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä toteuttavien henkilöiden on täytynyt saada opetusta suoritettavaan työhön liittyvällä tieteenalalla, ja heillä on oltava käytettävää lajia koskevaa tietoa. Edellä a, c tai d alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä toteuttavaa henkilöstöä on valvottava sen suorittaessa tehtäviään, kunnes se on osoittanut, että sillä on tarvittava pätevyys. Jäsenvaltioiden on varmistettava hyväksynnällä tai muilla keinoilla, että tässä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. 3. Jäsenvaltioiden on julkaistava liitteessä V esitettyjen tekijöiden pohjalta koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarvittavan pätevyyden hankintaa, ylläpitoa ja osoittamista koskevat vaatimukset 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta. 4. Edellä 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia koskevia unionin tason muita kuin sitovia ohjeita voidaan hyväksyä 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Koulutuspuitteiden tavoitteet ja rakenne EU:n ohjeet on laadittu vastaamaan yhdenmukaistamisen ja yhteisten puitteiden tarpeeseen, jotta voidaan taata henkilöstön pätevyys ja helpottaa sen vapaata liikkuvuutta. On tärkeää huomata, että tämä asiakirja syntyi yleisen sopimuksen perusteella ja että se ei ole sitova. Kukin jäsenvaltio voi harkita, paneeko se nämä yleiset ohjeet täytäntöön ja millä tavalla ne pannaan täytäntöön. Kaikenlaiset yleisistä periaatteista EU:n tasolla tehtävät sopimukset myös auttavat niitä, jotka kehittävät koulutusta, saavuttamaan yhteiset ja hyväksyttävät vaatimukset. Tämän pitäisi 4 4

6 puolestaan johtaa siihen, että saatavilla on laajempi valikoima kursseja, millä edistetään saatavuuteen, esteettömyyteen ja kohtuuhintaisuuteen liittyviä tavoitteita. Näissä koulutuspuitteissa tarkastellaan koulutusta, valvontaa, toimenpiteistä vastaavien henkilöiden pätevyyden arviointia ja täydennyskoulutusvaatimuksia, eläinten hoitoa, eläinten lopettamista sekä toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelusta vastaavia henkilöitä. Yhteisillä koulutuspuitteilla varmistetaan kaikkien tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten käyttöön, hoitoon ja kasvattamiseen osallistuvien henkilöiden pätevyys ja edistetään sitä sekä tuetaan henkilöstön vapaata liikkuvuutta. Koulutuspuitteiden olisi täytettävä jäljempänä esitetyt tavoitteet ja oltava joustavat saatavilla ja tutustuttavissa kohtuuhintaiset ja sovittujen laatuvaatimusten mukaiset. Direktiivin 2010/63/EU mukainen koulutusprosessi On useita tapoja toteuttaa koulutusta, valvontaa ja pätevyyttä koskevat toimet. Tavoitteena oli laatia EU:n puitteet, joilla varmistetaan eläimistä huolehtivan tai niitä toimenpiteissä käyttävän henkilöstön pätevyys ja helpotetaan henkilöstön vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Ehdotetut puitteet perustuvat koulutusmoduulirakenteeseen, jossa painopisteenä ovat oppimistulokset. Pätevyyttä ei saada pelkästään koulutuksella Oppimistuloksiin perustuva menetelmä, johon sisältyy asianmukainen arviointi, takaa, että koulutettavalla on soveltuva tietotaso oppimisvaatimusten täyttämiseksi. Valvontajakso on yleensä tarpeen ymmärtämyksen lujittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tehtävät/velvollisuudet/toimenpiteet suoritetaan riittävän laadukkaasti. Tarvittaessa valvoja varmistaa tämän puuttumalla valvottavan suoritukseen. Henkilöt voivat toimia ilman valvontaa vasta, kun heidät on arvioitu päteviksi. Päteviksi arvioiduilla henkilöillä on oltava syvempi ymmärtämys tehtävästä. Pätevyyttä olisi arvioitava uudestaan Yksittäisten oppimistulosten saavuttamiseen ja koulutusmoduulien loppuun suorittamiseen käytetty aika vaihtelee huomattavasti henkilöstä, koulutusmenetelmästä ja arvioinnista riippuen. Myös valvontajakson kesto ja pätevyyden saavuttamiseen kuluva aika vaihtelevat esimerkiksi suoritettavan tehtävän toistumistiheyden/saatavuuden, teknisen monimutkaisuuden ja henkilön kykyjen mukaan. 5

7 Tästä syystä määräaikojen asettaminen opetus- tai valvontajaksoille ei ole toivottavaa. Peruskoulutuksen tavoitteena on perustavanlaatuisen tietämyksen ja/tai ymmärtämyksen saavuttaminen. Periaatteena on, että pätevyyden arviointiajankohtaan mennessä koulutettavalla on syvempi ammatillinen tietämys ja tarvittavat taidot. Tämän toimintatavan olisi heijastettava käytäntöä: peruskoulutusjakson päätyttyä edellytetään, että opiskelijalla on perustietämys asiasta, mutta valvontajakson aikana tietopohja laajenee edelleen niin, että kun pätevyys saadaan, voidaan olettaa, että henkilöllä on tehtävästä paljon laajemmat tiedot. Nämä erot käyvät ilmi koulutuksen loppuunsaattamista ja pätevöitymistä koskevista erilaisista arviointivaatimuksista. Koulutusta olisi pidettävä jatkuvana prosessina, joka alkaa peruskoulutusmoduuleista ja jonka jälkeen työskennellään valvotuissa olosuhteissa pätevyyden saamiseen saakka. Henkilöiden olisi ylläpidettävä pätevyyttään täydennyskoulutuksen avulla (jatkuva ammatillinen kehittyminen). Direktiivin 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten ymmärtäminen Direktiivin 2010/63/EU 23 artiklan 2 kohdassa todetaan, että Henkilöstöllä on oltava riittävät tiedot ja taidot ennen seuraavien tehtävien suorittamista. Jos jotakin tehtävää suoritettaessa kivun, tuskan, kärsimyksen tai pysyvän haitan aiheuttaminen on todennäköistä, asiaankuuluvat koulutusmoduulit pitäisi olla suoritettu ennen työntekoa valvotuissa olosuhteissa. Jos edellä mainittu ei ole todennäköistä, koulutettava voi aloittaa työn valvotuissa olosuhteissa ennen kuin asiaankuuluvat koulutusmoduulit on suoritettu tyydyttävästi. Tehtävien asianmukainen suorittaminen on valvojan vastuulla kaikissa tapauksissa ennen koulutuksen loppuunsaattamista ja tarvittavan pätevyyden osoittamista. 6

8 Oppimisprosessi Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotetaan seuraavanlaista oppimisprosessia: Jotta asiaankuuluvia koulutusvaatimuksia ja henkilöstön vapaata liikkuvuutta koskevat toivotut tulokset saavutetaan, koulutusmoduuleja varten tarvitaan riittävän yksityiskohtaisia oppimistuloksia, ja arviointiperusteista on päästävä yhteisymmärrykseen. Koulutukseen olisi sovellettava laadunvarmistuksen valvontaa. Ehdotetaan eurooppalaista foorumia, jolla voidaan vaihtaa koulutustietoja. Pätevyys 23 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin tehtäviin Kun on kyse pätevyydestä, sovittujen laatuvaatimuksien mukaisten ja johdonmukaisesti arvioitujen koulutusmoduulien läpäisy osoittaa, että koulutustaso ja kypsyys riittävät tehtävien suorittamiseen. Tehtäviä a, c ja d varten ei pitäisi edellyttää mitään erityistä tutkintoa. Tehtävään b sisältyvien toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelusta vastaavilla henkilöillä olisi yleensä oltava akateeminen tutkinto tai vastaava pätevyys asianmukaisella tieteenalalla. Tämä on tärkeää sen varmistamiseksi, että nämä henkilöt voivat soveltaa tehokkaasti kolmen R:n periaatetta (englanninkielisiin käsitteisiin Replacement, Reduction ja Refinement 7

9 perustuva periaate) toimenpiteiden ja hankkeiden suunnitteluun sekä tehdä asianmukaisia eettisiä ja tieteellisiä päätöksiä. Niiden henkilöiden pätevyys, jotka tunnustettiin päteviksi suorittamaan kaikki direktiivin 2010/63/EU 23 artiklassa tarkoitetut tehtävät ennen direktiivin voimaantuloa, olisi edelleenkin tunnustettava. On pantava merkille, että 40 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ei aseteta koulutusvaatimuksia henkilöille, joita vastaavat hankkeen yleisestä toteutuksesta. Tieteellisistä ja hyvinvointiin liittyvistä syistä sekä vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että henkilöt ymmärtävät tehtävänkuvansa ja että heillä on riittävät tiedot eläinten hoidosta ja käytöstä, jotta he voivat suorittaa tehtävän tuloksellisesti. 8

10 A OSA Koulutusmoduulit ja oppimistulokset Koulutusmoduulirakennetta ja oppimistuloksia koskeva lähestymistapa on joustava. Oppimistulokset liittyvät tuotoksiin pikemminkin kuin prosesseihin, ja ne auttavat määrittämään taitoja ja tietoja, joita koulutusmoduuliin osallistuvien pitäisi voida osoittaa oppimistuloksien arviointiin mennessä. Oppimistulokset ovat koulutusohjelman tai -moduulin erityistavoitteita, jotka on määritetty yksityiskohtaisesti. Niissä kuvataan, mitä opiskelijan pitäisi tietää tai ymmärtää taikka kyetä tekemään koulutusmoduulin päättymiseen mennessä. Niissä ei ole kyse kurssiohjelmasta tai käsiteltävien aiheiden luettelosta. Koulutuksen järjestäjät voivat vapaasti suunnitella kurssin sisällön, koulutusmateriaalit ja tavat, joilla varmistetaan kunkin valitun koulutusmoduulin kaikki oppimistulokset kansallisten/paikallisten/laitoksen ja/tai yksilö- tai ryhmäkohtaisten vaatimusten mukaisesti. On pantava merkille, että käytännön oppimistulokset voidaan saavuttaa erillisesti teoreettisista tai tietopohjaisista oppimistuloksista. Käytännön taitoja koskevien oppimistulosten arvioinnissa olisi varmistettava, että opiskelija voi ryhtyä hankitun pätevyystason ansiosta työskentelemään valvotuissa olosuhteissa ilman, että eläinten hyvinvointi vaarantuu. Taitojen hallitsemista kehitetään näissä olosuhteissa tapahtuvan työskentelyn aikana. Valvontajakso ja -taso vaihtelevat kuitenkin muun muassa tehtävän monimutkaisuuden, toistumisen ja opiskelijan aikaisemman kokemuksen mukaan. Tapauksissa, joissa ei ole riskiä kivun, tuskan, kärsimyksen tai pysyvän haitan aiheuttamisesta eläimille, opiskelija voi aloittaa työn valvotuissa olosuhteissa ennen oppimistulosten suorittamista. Kuitenkin kaikissa muissa tapauksissa oppimistulokset on suoritettava sovittujen läpäisyvaatimusten perusteella ennen työskentelyä valvotuissa olosuhteissa. Oppimistuloksia koskevan lähestymistavan olisi mahdollistettava hyväksyttävän tietämystason saavuttaminen sen varmistamiseksi, ettei valvotuissa olosuhteissa tehdyssä työssä aiheuteta eläimille tarpeetonta kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Koulutusmoduulia koskevat laatuvaatimukset riittävän yksityiskohtaiset oppimistulokset - hankittavat teoreettiset tiedot - hankittavat käytännön taidot määritelty arviointi hyväksymis- ja hylkäämisperusteet. 9

11 Käytetty terminologia Koulutuksen tulisi perustua moduulirakenteeseen. Moduulit voidaan jakaa eri luokkiin: kaikkia tehtäviä varten pakollinen moduuli, kuten 23 artiklan 2 kohdassa todetaan (mukaan lukien kansallista lainsäädäntöä koskeva moduuli) ainoastaan tiettyä tarkoitusta varten vaadittu moduuli täydentävät moduulit, joilla helpotetaan erikoistaitojen oppimista ja elinikäistä oppimista (esim. kirurgiaa koskeva moduuli). Toiminto = yksi neljästä 23 artiklan 2 kohdassa säädetystä toiminnosta 5 Yksilöity tehtävä Perusmoduuli = tehtävät, jotka yksilöidään esimerkiksi 24 artiklassa (vastuu hoidosta ja hyvinvoinnista jne.), 25 artiklassa (nimetty eläinlääkäri) ja 38 artiklassa (hankkeen arviointi) = pakollinen moduuli kaikkia tehtäviä varten samoine Oppimistuloksineen Toimintokohtainen moduuli (ennakkoedellytys) Yksilöityihin tehtäviin liittyvä moduuli = pakollinen moduuli tiettyä yhtä tai useampaa suoritettavaa toimintoa varten = suositeltu moduuli, jotta henkilöstö voi hoitaa yhden tai useamman yksilöidyn tehtävän Kansallinen moduuli = kattaa kansallisen/alueellisen täytäntöönpanolainsäädännön ja muun lainsäädännön, joka koskee eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin (esim. liikenne, CITES-sopimus, jätelainsäädäntö, geenimuunnokset) Kurssi = ohjelma, joka sisältää vähintään yhden moduulin ja jonka tarkoituksena on täyttää direktiivissä tarkoitettujen henkilöiden koulutustarpeet Lajikohtainen erikoistuminen Osa koulutusmoduuleista on lajikohtaisia (lajiryhmäkohtaisia). Peruskoulutusmoduuli on suoritettava loppuun saakka tietyn lajin tai lajiryhmän osalta. Taitojen laajentaminen toisiin lajeihin edellyttää, että oppimistulosten saavuttaminen osoitetaan toisten lajien osalta samassa koulutusmoduulissa. 5 a) toteuttaa toimenpiteitä eläimille; b) suunnitella toimenpiteitä ja hankkeita; c) hoitaa eläimiä; tai d) lopettaa eläimet. 10

12 Uusia lajeja varten ei kuitenkaan aina tarvitse toistaa kaikkia peruskoulutusmoduulin osia, koska lajeihin voi liittyä yhteistä sisältöä, jota ei tarvitse kerrata. Poikkeukset 23 artiklan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskevaan moduulikoulutukseen Moduulikoulutukseen voidaan soveltaa poikkeuksia aikaisemmin annetun koulutuksen tietojen sekä kokemuksen perusteella. Tällaisten poikkeusten soveltamista koskevien periaatteiden olisi oltava avoimia ja kaikkien saatavilla. Koulutukseen sovellettavien poikkeuksien hyväksymisestä päättää toimivaltainen viranomainen, tai jos toimivaltainen viranomainen on antanut selkeästi määritellyt perusteet koulutuslaitokselle, paikallinen laitos (24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu koulutuksesta vastaava henkilö); kaikki tällaiset poikkeukset on kirjattava ylös ja asetettava toimivaltaisen viranomaisen saataville valvontaa varten. Hyvien toimintatapojen vuoksi koulutushistoriasta riippumatta laitoksen kaikkien uusien työntekijöiden koulutusta ja pätevyyttä olisi arvioitava ennen kuin henkilö voi työskennellä ilman valvontaa. Ainakin EU:ssa tarvitaan jonkinlaista hyväksyttyjen kurssien vastavuoroista tunnustamista henkilöstön liikkumisen helpottamiseksi. Poikkeuksia koskevat periaatteet Aiempia sääntöjä olisi edelleen voitava soveltaa toimintoja a d koskevaan koulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että lisäkoulutusta ei vaadita, jos henkilöt on jo koulutettu ja heillä on kokemusta työaloilta (paitsi jos henkilö haluaa kehittää taitojaan uusilla aloilla, kuten uudet eläinlajit); ammattitaidon ylläpitoa ja asianmukaisen täydennyskoulutuksen suorittamista koskeva vaatimus kuitenkin säilyy. Henkilöillä, jotka eivät ole työskennelleet eläinten kanssa tai hoitaneet niitä tieteellisissä toimenpiteissä hyvin pitkään aikaan (joka tapauksessa yli viiteen vuoteen), on suoritettava asianmukainen koulutus hyväksyttävällä tavalla ennen työskentelyn jatkamista. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä ei saa säätää poikkeuksista kouluttautumisvaatimukseen. Kaikkien olisi suoritettava lakisääteinen koulutusmoduuli. Kuitenkin joissakin harvoissa tapauksissa, joissa tarvitaan asiantuntemusta ainoastaan tietyn toimenpiteen tekemiseen ja joissa asianomaisella henkilöllä ei ole mitään muodollista vastuuta eläinten hyvinvoinnista ja hoidosta ja hän toimii kokeneen hoitohenkilöstön valvonnassa, kyseinen moduuli voidaan korvata johdannolla erityisesti yksilön roolia ja vastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Poikkeushakemuksiin olisi sisällyttävä koko asiaankuuluva koulutus ja aikaisempi kokemus, jotta niitä voidaan tarkastella jäsenvaltion koulutusvaatimuksien perusteella tai tehdä tarvittavia mukautuksia. 11

13 Jäsenvaltioiden tulisi yksilöidä ja julkistaa tiedot poikkeuksiin sovellettavista periaatteista. Koulutusmoduulit ja vastaavat oppimistulokset Lisäys I sisältää kehitetyt koulutusmoduulit, jotka kattavat kaikki perusmoduulit ja tehtäväkohtaiset (ennakkoedellytys) moduulit. Lisäksi useita yksilöityjä tehtäviä koskevia moduuleita ja muita täydentäviä moduuleita kehitettiin tukemaan asianmukaisten kurssien luomista. Oppimistulosten arviointi Koska oppimistuloksia voidaan arvioida monella tavalla, ei ole tarkoituksenmukaista kehittää kullekin moduulille kiinteitä hyväksymis-, hylkäämis- ja arviointiperusteita. Tästä syystä kurssin järjestäjän pitäisi laatia arviointiperusteet kutakin oppimistulosta varten, joka sisältyy ehdotetun kurssin kattamaan moduuliin. Vaikka henkilöiden oppimissuoritusta voidaan arvioida erilaisin keinoin, joita ovat muun muassa monivalintatehtävät, kirjalliset ja suulliset tentit, verkkotentit tai käytännön taitojen arviointi, arviointiperusteiden laadinnassa olisi otettava huomioon jäljempänä esitetyt näkökohdat. Arviointi- sekä hyväksymis- ja hylkäämisperusteet Näiden perusteiden olisi oltava objektiivisia ja avoimia oltava ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä sisällettävä selkeät hyväksymis- ja hylkäämisperusteet tarjottava luotettavia tuloksia varmistettava, että opiskelijoilla on asianmukainen tietämystaso, jotta he voivat aloittaa työn valvonnan alaisena siten, ettei eläimille aiheuteta tarpeetonta kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa tarvittaessa kyettävä tunnistamaan ratkaisevan tärkeä oppimissisältö, joka on läpäistävä. Arviointia olisi valvottava ja tarkkailtava asianmukaisesti. Kurssin osallistumisvaatimukset olisi asetettava oppimistulosten perusteella; joissain osissa voidaan edellyttää jatkuvaa läsnäoloa. Arviointimenetelmien olisi oltava taloudellisesti kannattavia ja saatavilla. 12

14 On myös pohdittava, olisiko asianmukaisen tason saavuttamiseen tähtäävien yritysten enimmäismäärää rajoitettava. Lisäykseen II sisältyy havainnollistavia esimerkkejä oppimistulosten arvioinnista. Valvontaa ja pätevyyden arviointia koskevat menettelyt Hyväksytysti suoritettu kurssi ja oppimistulosten saavuttaminen ovat tärkeitä vaiheita, joita seuraa asianmukainen valvontajakso (ellei pätevyyttä saavuteta ja arvioida kurssin aikana), kunnes vaadittu pätevyys saavutetaan ja ennen kuin peruskoulutusprosessi voidaan katsoa loppuun suoritetuksi. Hyvä valvonta voi syventää ja parantaa oppimistuloksia, kun taas epäasianmukaisilla valvontatoimilla voi olla kielteisiä seurauksia, jos niillä levitetään vanhentuneita tai yksinkertaisesti huonoja käytäntöjä. Hyvältä valvojalta vaadittavat ominaisuudet Oikeiden henkilöiden valinta valvojiksi on ratkaisevan tärkeää. Käytännön koulutuksesta ja valvonnasta olisi vastattava henkilö, jolla on seuraavat ominaisuudet: omaa asianmukaiset ja ajan tasalla olevat tiedot, ammattitaito ja pätevyys menettelyissä omaa riittävän pitkän ammatillisen kokemuksen, jotta häntä pidetään tietojensa ja kokemuksensa perusteella arvossa ja auktoriteettina kykenee välittämään osaamistaan ja tietojaan toisille (tarvittava opetustaito) ymmärtää, minkä vuoksi koulutus ja valvonta ovat tärkeitä omaa hyvät ihmissuhdetaidot on sitoutunut toimimaan lainsäädännön hengen ja lain kirjaimen mukaan. Monimutkaisissa menettelyissä voidaan tarvita useampaa kuin yhtä valvojaa, esimerkiksi kun tarvitaan sekä kirurgian että anestesian taitoja. Valvontaprosessi Kunkin käyttäjän, kasvattajan ja toimittajan olisi varmistettava asianmukaiset puitteet, joissa koulutus ja valvonta voidaan toteuttaa, sekä selkeät vaatimukset, joissa määritellään pätevyys teoreettisissa ja käytännön taidoissa. On tärkeää, että yhdenmukaisuus saavutetaan kaikissa näissä prosesseissa. Kullakin opiskelijalla olisi oltava muodollinen koulutussuunnitelma, jossa esitetään pääpiirteittäin henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelijan tarvitsemat käytännön ja teoreettiset taidot selkeä käsitys kuhunkin taitoon liittyvistä pätevyysvaatimuksista 13

15 näyttöä koulutuksesta ja pätevyydestä mahdollisuus koulutuksen, pätevyyden ja henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman säännölliseen uudelleentarkasteluun. Opiskelijan kehittyminen pitäisi osoittaa selkeästi koulutustiedoista ilmi käyvän etenemisen perusteella. Samoin valvonnan taso pitäisi käydä ilmi koulutustiedoista. Valvonnan taso voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: 4 valvoja osallistuu toimenpiteeseen ja antaa ohjausta ja neuvoja 3 valvoja tietää toimenpiteen suorittamisesta ja on tarvittaessa nopeasti käytettävissä (toimenpiteen suorituspaikan läheisyydessä) 2 valvoja tietää toimenpiteen suorittamisesta ja on tarvittaessa käytettävissä neuvonantoa varten (laitoksen läheisyydessä) 1 valvoja tietää toimenpiteen suorittamisesta ja on tarvittaessa käytettävissä keskustelua ja neuvonantoa varten (esim. puhelimitse) 0 Mitään valvontaa ei tarvita Yhdistyneen kuningaskunnan Laboratory Animal Science Association on laatinut pääperiaatteet valvontavaatimuksista toimenpiteitä suorittaville henkilöille (henkilökohtaiset luvanhaltijat) ja ne ovat saatavilla osoitteessa: Pätevyyden arviointi Ihannetapauksessa kouluttaja ja pätevyyden arvioija ovat eri henkilöitä, mutta tämä ei aina ole mahdollista, kun on kyse pitkälle erikoistuneista taidoista ja pienistä laitoksista. Opiskelijan pitäisi tietää, mitä vaatimuksia/hyväksymis- ja hylkäämisperusteita heidän arviointiinsa sovelletaan. Pätevyyden arviointi pitäisi suorittaa mieluiten opiskelijan tavanomaisessa työympäristössä. Arvioijan olisi tarkkailtava ja arvioitava toimenpiteitä suorittavaa opiskelijaa käytännön taitojen arvioimiseksi. On myös tärkeää, että kaikissa laitoksissa on käytössä menettely, jolla varmistetaan, että kenen tahansa henkilöstöön kuuluvan pätemättömyys ja huonot toimintatavat tunnistetaan ja niistä ilmoitetaan, jotta voidaan toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimet. Lisäykseen III sisältyy havainnollistavia esimerkkejä pätevyyden arvioinnista. Pätevyyden arviointi ja ylläpito Tätä olisi pidettävä jatkuvana prosessina, ja laitoksessa olisi oltava jonkinlaista valvontaa, jotta asianmukaisen vaatimustason säilyminen varmistetaan. 14

16 Jos toimenpiteet suoritetaan ajoittain/harvoin ja/tai henkilöt eivät ole suorittaneet niitä pitkään aikaan, täydentävää valvontaa olisi harkittava. Samoin uudessa tai muutetussa toimenpiteessä taikka sen käyttöönotossa havaittujen ongelmien vuoksi olisi tehtävä pätevyysarviointi. Jatkuva ammatillinen kehittyminen Jatkuvaa koulutusta ja pätevyyden ylläpitoa koskevien 23 ja 2 artiklan vaatimusten täyttäminen Direktiivin 23 artiklan 3 kohdan mukaan henkilöstön olisi ylläpidettävä osaamistaan täydennyskoulutuksen avulla (jatkuva ammatillinen kehittyminen). Tätä prosessia valvoo 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu koulutuksesta vastaava henkilö. Tällä vaatimuksella pyritään varmistamaan, että kaikki eläinten käyttöön ja hoitoon osallistuvat ovat edelleen päteviä ja ajan tasalla alan uudesta kehityksestä. Felasa 6 on ehdottanut suuntaviivoja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hoitoon ja käyttöön osallistuville kaikille henkilöille. Järjestelmä perustuu opintopisteiden myöntämiseen, ja niistä 50 prosenttia on saatava osallistumalla ammatillisen järjestön tarkastamaan hyväksyttyyn toimintaan. Muut 50 prosenttia voidaan saada työnantajan tunnustamasta toiminnasta. Lisätietoja on verkkosivulla Kaikissa käyttöön otetuissa prosesseissa on tärkeää, että koulutus tunnustetaan vastavuoroisesti ja että tiedot ovat siirrettävissä. On myös tärkeää, että ainakin osa jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä liittyy suoraan eläinten (koe-eläinten) tutkimukseen. Koulutus- ja valvontatietojen kirjaaminen Koulutustiedoista olisi käytävä ilmi koulutus- ja pätevyystaso, jotta osaamisen siirto olisi mahdollista. Tällä hetkellä säilytetään hyvin monenlaisia tietoja ja säilytyksen valvonta vaihtelee huomattavasti keskitetyn laitoksen suorittamasta yksityishenkilön suorittamaan valvontaan. Laitoksen käytännöt ja/tai aiemmat sääntöjen noudattamistavat vaikuttavat tietojen säilytykseen. Hyvän laboratoriokäytännön mukaisilla laitoksilla on yleensä asianmukaiset asiakirjat koulutuksesta, ja niihin tarvitaan mahdollisesti muutoksia vain vähän tai ei ollenkaan. Tarkat asiakirjat ovat kaikkien koulutusohjelmien olennainen osa, ja niihin on sisällyttävä tietoja ammatillisesta koulutuksesta ja asianmukaisesta pätevyydestä, joka on hankittu ennen nykyistä työpaikkaa. 6 Koe-eläintoiminnan alan järjestöjen eurooppalainen yhteistyöelin Federation of European Laboratory Animal Science Associations. 15

17 Asiakirjoissa olisi oltava yksityiskohtaiset tiedot aina menettelyn tasolle saakka ja niiden olisi oltava lajikohtaisia. Niissä tulisi ilmoittaa tarvitun valvonnan taso, peruspätevyyden saavuttaminen sekä pätevyystaso, jotta henkilö voi valvoa ja kouluttaa muita. Yhteinen lähestymistapa koulutuksen ja saavutetun pätevyyden kirjaamiseen helpottaa henkilöstön liikkuvuutta. Esimerkki yhteisestä asiakirjamallista on sisällytetty lisäykseen IV. 16

18 B OSA Kurssien hyväksyminen/akkreditointi Käytössä on oltava kurssien hyväksymistä/akkreditointia koskeva järjestelmä, jotta luottamus tarjottavan koulutuksen laatuun ja arviointeihin varmistetaan. Kursseihin voi sisältyä yksi tai useampi moduuli. Sanasto Laadunvalvonta Koulutusmoduulin järjestäjän tulisi vastata palvelun tai tuotteen laadun toivotun tason ylläpidosta, ja se muodostaa soveltuvin osin akkreditointimenettelyn osan. Akkreditointi Menettely, jossa ilmoitetaan pätevyyden, valtuuksien tai luotettavuuden sertifioinnista. Vastavuoroinen tunnustaminen Kahden organisaation välinen sopimus (esim. jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset) toistensa prosessien tai ohjelmien tunnustamiseksi. Vastavuoroista tunnustamista voidaan soveltaa korkeakoulujen, laadunvalvonta- tai akkreditointivirastojen taikka ammatillisten elinten välillä. Kurssien hyväksymis- ja akkreditointijärjestelmän edut 1. helpottaa henkilöstön vapaata liikkuvuutta; 2. parantaa eläinten hyvinvointia; 3. parantaa eläviä eläimiä käyttävän tieteen laatua. Miten kurssi pitäisi hyväksyä/akkreditoida? Akkreditointi on jatkuva kaksisuuntainen menettely, joka on riippuvainen hyvästä tiedonkulusta kaikkien osapuolten välillä. Akkreditointimenettelyyn olisi sisällyttävä kirjalliset ehdotukset kurssien järjestäjien ja arvioijien väliset keskustelut kurssivierailu kurssin akkreditointia/hyväksymistä pitäisi tarkastella uudelleen vähintään viiden vuoden välein ja silloin, kun kurssin toteutukseen, sisältöön tai arviointiin ehdotetaan huomattavia muutoksia sen varmistaminen, että koulutus järjestetään sovittujen vaatimusten mukaisesti. 17

19 Kurssin hyväksyntää/akkreditointia koskevat tietovaatimukset Kaikissa hyväksyntä-/akkreditointimenettelyissä olisi mainittava kurssin tarjoajille selvästi, mitä tietoja kurssin sisällöstä, toteutuksesta ja arvioinnista on toimitettava. Asianmukaista asiantuntemusta on oltava saatavilla toimitettujen tiedot arviointiin. Tietoihin olisi sisällyttävä muun muassa tiedot hakijasta ja laitoksesta tiedot kouluttajista ja heidän pätevyydestään/kokemuksestaan täydelliset tiedot moduulien opetusohjelmista ja niihin liittyvistä oppimistuloksista kurssimateriaali ja kurssitustapa, joihin sisältyvät kurssin luentomonisteet, kurssia edeltävä lukumateriaali, opetusvälineet ja tiedot siitä, onko kyse käytännön vai teoriaopinnoista jos kurssiin sisältyy käytäntöä koskevia osia, tiedot siitä, miten niitä opetetaan ja arvioidaan tiedot elävien eläinten käytöstä (ja niiden käyttöä koskevat perustelut) kuvaus tiloista, joissa kurssi järjestetään aikataulu ja tiedot koulutustyypistä kullakin oppitunnilla yhteydenpito opiskelijoihin jos kyseessä on etäopiskelu, käytetyt menetelmät ja riippumattoman arvioinnin varmistamistapa opiskelijoiden ja luennoitsijoiden välinen suhde teorian ja käytännön opinnoissa (käytännön opintoihin ehdotettu enimmäismäärä on yhden suhde neljään) on toivottavaa, että kouluttaja ei ole arvioija (tai koulutuksen ja arvioinnin välillä varmistetaan selkeä ero) tiedot siitä, miten kurssia arvioidaan; arviointi; palaute kurssin tyydyttävän loppuun suorittamisen arviointi; menettelyt, hyväksymis- ja hylkäämisperusteet, tärkeät seikat, joissa ei saa epäonnistua sertifiointi (kaksi kieltä, äidinkieli ja englanti (liite) olisi parempi vapaan liikkuvuuden edistämiseksi; todistuksessa pitäisi olla tietojen perussisältö moduulin järjestäjän olisi pidettävä kirjaa osanottajista, hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä palautteesta tarkastettavaksi jätettäessä liika tieto on parempi kuin liian vähäinen tieto, mutta tätä voidaan hallita hyväksyjän/akkreditoijan toimittamalla tietopyyntölomakkeella läsnäolovaatimukset sisällytetään soveltuvin osin (tämän perusteella opiskelijoiden asennetta voidaan arvioida paremmin esimerkiksi etiikkaa koskevassa keskustelussa) vähintään kaksi kurssia järjestetään ennen hyväksyntää/akkreditointia. (Huom. Jos kurssi ei täytä vaatimuksia, kurssiosallistujia varten olisi varauduttava muihin järjestelyihin) tiedot akkreditointielimille läsnäolosta, hyväksynnästä ja hylkäämisestä sekä kurssin toistumistiheydestä; tietoja ei julkaista, mutta akkreditointielimet säilyttävät ne. Toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava pyynnöstä palautetta. 18

20 Hyväksymis- tai akkreditointiprosessin periaatteet 1. riippumattomuus koulutuksen järjestäjästä/laitoksesta 2. menetelmän pitäisi olla oikeasuhtainen ja kohtuuhintainen 3. kestävät ja johdonmukaiset vaatimukset 4. herättää opiskelijoiden, kouluttajien ja jäsenvaltioiden luottamuksen 5. asiantuntevat arvioijat. Kurssin hyväksymistä/akkreditointia koskevat vastuualueet Hyväksymisestä/akkreditoinnista vastaavien elinten pääasialliset vastuualueet ovat neuvojen ja tiedon tarjonta mahdollisille kurssin järjestäjille sovittujen laatuvaatimusten mukaisten kurssien hyväksyminen/akkreditointi moduulien välisen sisällön ja oppimistulosten johdonmukaisuuden varmistaminen yhdenmukaisuuden varmistaminen koulutuksen järjestämiseen liittyvien asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa sekä asetettujen oppimistulosten arviointi mekanismien soveltaminen ja uudelleentarkastelu koulutuksen ja arvioinnin onnistuneen tuloksen arvioimiseksi. Vastavuoroista hyväksymistä koskevat puitteet Muualla järjestetyn koulutuksen vastavuoroisen hyväksymisen lähtökohdaksi tarvitaan vastavuoroista hyväksyntää/akkreditointia koskevia puitteita. EU:ssa on tällä hetkellä monia erilaisia toimintatapoja hyväksyä kurssit. Niitä eivät aina hallinnoi jäsenvaltion viranomaiset, eikä ole olemassa yhteistä järjestelmää saada jäsenvaltion hyväksyntä. Jäsenvaltioiden on varmistettava 23 artiklan vaatimusten täyttämiseksi, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu tästä syystä jäsenvaltioiden on ilmoitettava, ovatko ne tyytyväisiä koulutustarjontaan riippumatta siitä, tarjotaanko koulutus paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Luottamusta koulutusvaatimuksiin ja -tuloksiin edellytetään, mutta varmuutta ja parempaa tiedonvaihtoa tarvitaan, jotta vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioiden välillä varmistetaan. 19

21 Tietojenvaihtofoorumi ja keskustietokanta kurssien saatavuudesta/sisällöstä ovat toivottavia, ja käytettävissä olevat menettelyt/resurssit tietojen varmistamiseksi pysyvät ajan tasalla. Riippumaton valvonta/hyväksyntä pitäisi varmistaa kaikissa kursseissa, ja tämän pitäisi koskea myös paikallisten laitosten sisäisiä kursseja. EU:n tason vastavuoroisuuden tunnustamista ja laadukasta koulutusta edistävän järjestelmän olisi oltava kustannustehokas ja sen ei pitäisi aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Koska tähän ei ole käytettävissä erityisrahoitusta, mahdollisten hyötyjen pitäisi olla tarpeeksi houkuttelevia, jotta varat saadaan jäsenvaltioilta ja käyttäjäyhteisöltä. Euroopan komissio ei voi koordinoida tätä tehtävää, koska se ei kuulu sen suoran toimivallan piiriin, mutta se voi edistää sitä esimerkiksi järjestämällä tietyistä direktiivin vaatimusten toteutukseen liittyvistä aiheista asiantuntijatyöryhmiä ja tarjoamalla koulutukseen liittyvää tietoa verkkosivuillaan. Ehdotus EU:n foorumiksi ja koulutusta koskevaksi tietoportaaliksi Moduulikoulutuksen puitteita varten olisi perustettava EU:n foorumi, jotta tietojen jakaminen ja yhteydenpito tehdään mahdolliseksi seuraavien välillä: hyväksynnästä/akkreditoinnista vastaavat laitokset kurssien järjestäjät ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Tämä foorumi harjoittaisi toimintaa sähköisesti ja tapaisi audio- tai videoneuvotteluiden välityksellä kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Jäsenvaltiot, hyväksyntä- ja akkreditointilaitokset ja kurssien järjestäjät olisivat siinä tasapuolisesti edustettuina. Tämän EU:n foorumin tavoitteena on 1. laatia perusteet hyväksyntä- ja akkreditointilaitoksille 2. tunnustaa hyväksyntä- ja akkreditointilaitoksia sekä kursseja koskeva luettelo ja pitää sitä yllä 3. pitää yllä moduuleja koskevia perusteita ja kehittää niitä tarpeen mukaan 4. jakaa tietoja valvonta- ja arviointivaatimuksista 5. jakaa tietoja vaatimuksista ja malleista koulutuksen ja arvioinnin rekisteröimiseksi 6. tarjota yhteistietoja yhteydenpitoa varten. Tämä ei ole tyhjentävä luettelo, ja EU:n foorumin nimenomaisesta tarkoituksesta ja tehtävästä olisi päästävä sopimukseen. EU:n foorumin jäsenellä ei saa olla mitään eturistiriitoja eikä jäsen voi harjoittaa suoraa valvontaa. EU:n foorumilla pyritään yksinkertaisesti jakamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä sekä kehittämään koulutustietämystä kussakin jäsenvaltiossa ja siten luomaan luottamusta ja edistämään koulutustarjonnan vastavuoroista tunnustamista. Tämän vuoksi toimijoiden on edistettävä asiaa ja laadittava toimintaohjeet tietoportaalia 20

22 varten. Tällä EU:n foorumilla ei pitäisi lisätä hallinnollista taakkaa tai harjoittaa minkäänlaista hyväksyntä- tai akkreditointimenettelyiden ja mekanismien valvontaa taikka tarjota mitään epäoikeudenmukaista etua millekään osallistuvalle henkilölle tai organisaatioille. Sen tehtävänä on yksinkertaisesti toimien helpottaminen ja tiedotus. Tavoitteena on kehittää ja rakentaa keskinäistä luottamusta kunkin jäsenvaltion koulutusmekanismeihin kaikkialla EU:ssa toteuttaa tavoite henkilöstön vapaasta liikkuvuudesta jakaa koulutusresursseja tarkastella tarvittaessa uudelleen moduuleja ja sopia uusista moduuleista sekä tarjota kurssitietojen yhteyspiste opiskelijoille ja kurssien järjestäjille. Tämä on jatkuvasti kehittyvä prosessi. 21

23 C OSA Direktiivin 24 ja 25 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen liittyvät tehtävänkuvat, yksilöidyt tehtävät ja koulutus Lisäohjeita on laadittu auttamaan 24 ja 25 artiklan mukaisia tehtäviä suorittavia henkilöitä ymmärtämään tehtävänkuvaa paremmin ja tekemään ehdotuksia näitä tehtäviä suorittavien henkilöiden kouluttamista varten. Lisäksi kutakin tehtävää varten ehdotetaan tavoiteltu profiili, jotta tehtävänkuvaan liittyviä tarpeita kuvataan laajemmin. On kuitenkin todettava, että painopisteet eroavat kunkin laitoksen tarpeiden perusteella. Samoin henkilön koulutustausta, aiemmin suoritettu koulutus ja työkokemus voivat olla peruste vapautukselle tai osittaiselle vapautukselle suositellusta koulutuksesta. Esimerkiksi eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista vastaava henkilö voitaisiin vapauttaa moduulista 23, jos toimitetaan tiedot esimerkiksi vesi- tai maatalouseläimiin liittyvästä soveltuvasta aiemmasta koulutuksesta tai pätevyydestä. Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu eläinten hyvinvoinnin ja hoidon valvonnasta vastaava henkilö Tästä tehtävästä vastaa usein kokenut hoitoon erikoistunut henkilö tai vanhempi eläinteknikko, vaikka nimetty eläinlääkäri voi ajoittain huolehtia tästä. Nimettyjä henkilöitä voi olla yksi tai useampi, ja kullakin on selkeästi määritellyt vastuualueet. Henkilön pitäisi voida antaa riippumattomia neuvoja kaikkien laitoksessa pidettyjen eläinten hyvinvoinnista ja hoidosta, jotta voidaan vähentää kärsimystä ja optimoida laitoksessa kasvatettavien, käyttöä varten pidettävien tai käytettävien eläinten hyvinvointi. Vastuuhenkilön odotetaan osallistuvan aktiivisesti päivittäin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen laitoksessa ja heillä olisi oltava johtamisvaltuudet, jolloin he voivat ottaa käyttöön korkeatasoiset eläinten kasvatus- ja hoitovaatimukset, pitää niitä yllä, täyttää direktiivin liitteessä III esitetyt vaatimukset ja edistää hoitokulttuuria kasvatuksesta vastaavan ja tieteellisen henkilöstön parissa. Institutionaalista tukea ja rakennetta tarvitaan erityisesti, jos hoidosta vastaavan henkilön neuvot asetetaan kyseenalaiseksi. Henkilön tulisi toimia proaktiivisesti, työskennellä tarpeen vaatiessa nimetyn eläinlääkärin kanssa, edistää parannusten toteutusta eläinten kasvatuksessa, hoidossa ja käytössä sekä edistää osaltaan aktiivisesti eläinten hyvinvointia käsittelevän elimen työtä. Tällä roolilla voi olla tärkeä tehtävä tieteellisten tuloksien laadun parantamisessa. Tällaista tehtävänkuvaa koskevaksi yksinkertaista lyhenteeksi ehdotettiin ICARE (ICARE, Institutional Care and Animal welfare REsponsible (laitoshoidosta ja eläinten hyvinvoinnista vastaava henkilö). 22

24 Yhteenveto pääasiallisista tehtävistä luoda kattava järjestelmä eläimen jatkuvaa hoitoa varten o varmistaa, että eläimet tarkastetaan päivittäin o laatia tieto- ja päätösketju ja antaa se asiaankuuluvan henkilöstön tietoon o varmistaa, että asiantuntemusta voidaan käyttää eläinten tavanomaisen terveyden ja käytöksen kaikkien muutosten tunnistamiseksi palaute eläinten hyvinvointia käsittelevälle elimelle mukaan lukien neuvot toimenpiteiden ja muiden sellaisten näkökohtien parantamisesta, jotka vaikuttavat eläinten koko elinkaaren kokemuksiin hyvän yhteisymmärryksen ja toimivan kumppanuuden kehittäminen nimetyn eläinlääkärin kanssa käytettyyn lajiin nähden asianmukaisten korkealuokkaisten kasvatus- ja hoitovaatimusten kehittäminen ja ylläpitäminen o varmistetaan, että laitoksessa pidettyjen lajien hoito- ja kasvatusvaatimukset täytetään o varmistetaan, että häkki- ja säilytysolosuhteiden tarpeet erilaisille ryhmäkooille, optimaaliset ympäristöolosuhteet, mukaan lukien virikkeellistämismahdollisuudet ja ravitsemusvaatimukset täytetään o varmistetaan, että lajien fysiologiset ja biologiset tarpeet täytetään hoitokulttuurin edistäminen kaikkien tasojen henkilöstön keskuudessa. Ehdotettu henkilöprofiili henkilöllä pitäisi olla taustaansa, kokemukseensa, tietoihinsa ja varmuuteensa perustuvaa henkilökohtaista auktoriteettia o hänen pitäisi voida keskustella samalla tasolla tutkijan kanssa, jotta varmistetaan, että eläinten hyvinvointia koskevat kysymykset ymmärretään ja niihin puututaan tiedonvälittäminen ja hienovaraista toimintaa koskevat taidot o henkilön on ymmärrettävä tehokkaan viestinnän merkitys ja hänen on kyettävä välittämään tietoa soveltuvassa muodossa ja asianmukaisella tasolla o henkilön on kyettävä työskentelemään yhdessä ja yhteistyössä nimetyn eläinlääkärin, eläinten hyvinvointia käsittelevän elimen ja tutkijoiden kanssa, jotta esimerkiksi otetaan käyttöön ja toteutetaan parannettu virikkeellistämisohjelma o tehokkaat kirjalliset ja suulliset viestintätaidot 23

25 hyvä arvostelukyky, pystyy tasapainottamaan tieteellisiä ja hyvinvointia koskevia tarpeita mahdollisimman suuri riippumattomuus tieteellisistä tutkimushankkeista. Peruskoulutus Kaikkien eläinten hyvinvoinnin ja hoidon valvonnasta vastaavien henkilöiden on pitänyt saada asianmukaista koulutusta. Jos käytetään kehitettyjen koulutusmoduulien yhdistelmää, siihen pitäisi sisällyttää moduuli 9, koska se vaatii laajempaa tietämystä kolmen R:n periaatteesta ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Koulutukseen ja pätevyyteen pitäisi sen vuoksi sisältyä kaikki perusmoduulit tehtäväkohtaisia moduuleja tehtävää A (3.2, 7 ja 8) ja moduuleja 9 ja 23 varten moduuli 50, Johdatus paikalliseen ympäristöön (laitokseen) riittävän tietämyksen saaminen tieteellisistä menettelyistä, jotta tietoon perustuva vuorovaikutus tutkijoiden kanssa on mahdollista asianmukaisten kirjanpitojärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen. Jatkuva ammatillinen kehittyminen tietojen ylläpitäminen henkilöiden vastuulle kuuluvien lajien pitoa ja hoitamista koskevista vaatimuksista tehtävä- ja vastuualueita koskevien taitojen kehittäminen edelleen o tehtävän toteutuksen erityispiirteiden tiedostaminen, vastuutehtävien hoitaminen sekä vuorovaikutuksen/viestinnän hallitseminen eläinten hoitohenkilökunnan ja tutkijoiden kanssa ajan tasalla pysyminen kolmen R:n periaatteeseen, viestintään ja hallinnointiin liittyvän kehityksen kanssa. Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksessa pidettäviä lajeja koskevan tiedon saatavuudesta vastaava henkilö Tästä tehtävästä vastaavien henkilöiden olisi varmistettava, että saatavilla on asiaankuuluvia tietoja niitä tarvitseville ja että tiedot pidetään mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Tähän sisältyisi kaikenlaista tietoa lajeista, joita pidetään ja käytetään useita tarkoituksia varten, esimerkiksi seuraavia tietoja: laitoksessa käytettäviin lajeihin liittyvät tiedot eläinten hoito ja kasvatus eläinten hyvinvointi ja kolmen R:n periaate EU:n ja kansallinen lainsäädäntö, ohjeet ja paikalliset säännöt/tiedot 24

26 ulkoiset tiedot ja julkaisut, joissa esitetään hyvien käytäntöjen asianmukaiset pääperiaatteet tietyn näkökohdan tai työalan osalta (esimerkiksi Felasan pääperiaatteita koskevat asiakirjat) tiedot uusista aloitteista, teknisestä ja käytännön kehityksestä sekä hyvästä käytännöstä kyseisellä tieteenalalla ja suhteessa asiaankuuluvaan lajiin. Suurissa laitoksissa on hankalaa järjestää sitä, että yksi henkilö tietää kaikista asioista kaikilla tieteen aloilla. Sen varmistaminen, että keskeisimmät tiedot ovat kaikkien käytettävissä, edellyttää soveltuvaa verkostoa laitoksessa. Näin taataan, että kaikki keskeiset tiedot kerätään ja levitetään asianmukaisesti. Vastuuhenkilöt voivat keskittyä tietyille aloille, kuten eläinten kasvatus ja hoito; tietyt eläinmallit, tai yksi henkilö voi toimia koordinaattorina laitoksessa. On ehdotettu, että eläinten hyvinvointia käsittelevä elin voi osallistua tehtävään, auttaa tunnistamaan tarvittavat tiedot ja koordinoimaan niiden levittämistä oikeille henkilöille. On välttämätöntä, että nämä henkilöt saavat asianmukaista tietojenhakualan koulutusta ja että tarvittavat tietolähteet ovat heidän saatavilla. Tämä tehtävä liittyy joskus hyvinvoinnin valvonnasta vastaavan henkilön tehtävään, mutta hänen ei tarvitse olla kaikkien tieteen alojen asiantuntija, vaan hänellä pitäisi olla pikemminkin hyvä verkostoitumiskyky. Yhteenveto pääasiallisista tehtävistä yhteydenpito tietojenjakamista vasten (esim. kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ja erilaisten eturyhmien kanssa, mukaan lukien asiantuntijatason tutkimusryhmät, ammattijärjestöt, Felasa ja kansalliset koe-eläintutkimuksen alan järjestöt, kolmen R:n alan järjestöt ja eläinsuojelujärjestöt) ajankohtaisen tiedon etsiminen ja levittäminen (esimerkiksi uudet kolmen R:n aloitteet tietyllä tieteenalalla) paikallisten yhteystietojen ylläpitäminen esimerkiksi tehtävän, tehtävätyypin (23 artiklan 2 kohdan a d alakohta) ja tutkimustavoitteiden perusteella, jotta tietoa levitetään tehokkaasti niistä hyötyville henkilöille (vältetään lähettämästä jäljennöstä kaikkialle, koska syntyy riski, että tietoja ei oteta huomioon) tietojen jakaminen tarvittaessa ennakoivasti eri henkilöille sekä henkilöstö- ja opiskelijaryhmille hankkeesta vastaavien henkilöiden avustaminen tarvittaessa tai pyynnöstä varmistamalla hankkeeseen liittyvät tarvittavat tiedot ohjeiden antaminen siitä, mistä ja miten tarvittavia tietoja löytyy. Tätä tehtävää ei pitäisi toteuttaa erillisesti vaan yhdessä muiden kanssa, erityisesti jos niillä täydennetään eläinten hyvinvointia käsittelevän elimen työtä 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi. Olisi perustettava järjestelmä, jolla helpotetaan koko henkilöstön mahdollisuutta käyttää tarvittavia tietoja, esim. 3 R:n tietokeskus, jotta henkilöstö, eli hoitohenkilöstö ja tutkijat, voivat suorittaa tehtävänsä. 25

27 Ehdotettu henkilöprofiili hyvät viestintätaidot koulutettu hakemaan/löytämään tarvittavia tietoja ja jakamaan niitä asiaankuuluville käyttäjille/vastaanottajille pystyy valitsemaan ja kohdentamaan asiaankuuluvat tiedot niitä tarvitseville henkilöille (vältetään tietotulva ). Peruskoulutus Koulutukseen tulisi sisältyä tiedonhakutoimet ja tietojen levittämisstrategiat. LO 2.13: kuvailla asiaankuuluvat tietolähteet, jotka liittyvät etiikkaan, eläinten hyvinvointiin ja kolmen R:n toteutukseen LO 51.1: tietää erilaisista hakuvälineistä (esim. Go3Rs, EURL ECVAM Search Guide) ja hakumenetelmistä (esim. systemaattiset arviot, meta-analyysi) LO 51.2: selittää tutkimustulosten levittämisen merkitys tuloksesta riippumatta ja kuvailla keskeisiä seikkoja, joista on ilmoitettava, kun eläviä eläimiä käytetään tutkimustarkoitukseen, esim. Arrive-ohjeet (Animal Research: Reporting of In Vivo Experiments) Moduuli 50 Johdatus paikalliseen ympäristöön (laitokseen). Jatkuva ammatillinen kehittyminen viestintä tietolähteet. Direktiivin 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu henkilöstön koulutuksesta, pätevyydestä ja jatkuvasta ammatillisesta kehittämisestä vastaava henkilö Suuressa laitoksessa kyseessä voi olla erillinen määritelty toimi, mutta usein tästä tehtävästä vastaavat eri henkilöt, ja se voidaan myös suorittaa muiden tehtävien kanssa. Jos tästä tehtävästä vastaa useampi kuin yksi henkilö, on tärkeää, että kaikki toimivat samojen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti, ja tätä tehtävää olisi sen vuoksi edelleen valvottava laitoksen eikä tietyn tutkimusryhmän tai osaston tasolla. Tämä henkilö on yleensä mukana koulutuksen koordinoinnissa ja varmistaa, että valvonnasta, pätevyyden arvioinnista ja jatkuvasta ammatillisesta kehityksestä huolehditaan ja siitä pidetään kirjaa, sen sijaan, että hän osallistuisi suoraan koulutuksen ja pätevyyden tarjontaa koskeviin toimiin tai niiden arviointiin. Tämä henkilö ei voi olla useimmissa tapauksissa suoraan vastuussa kunkin opiskelijan päivittäisestä koulutuksesta, joten tietyt käytännön vastuutehtävät tulisi siirtää kokeneille ammattilaisille, joiden pitäisi pystyä tarjoamaan koulutusta tarvittavasta tekniikasta ja/tai valvomaan sitä. 26