AS OY KOKKOVUORI. Hauenkallion hulevesi-, meluja kunnallistekninen selvitys

Transkriptio

1 AS OY KOKKOVUORI Hauenkallion hulevesi-, meluja kunnallistekninen selvitys

2

3 AS OY KOKKOVUORI Hauenkallion hulevesi-, meluja kunnallistekninen selvitys Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa

4 ALKUSANAT Hauenkallion (As Oy Kokkovuori) hulevesi-, melu- ja kunnallistekninen selvitys on toteutettu konsulttityönä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilauksesta. Konsulttina toimi Destia Oy:n Infrasuunnittelu. Projekti suoritettiin maalis-toukokuussa Tilaajan työryhmä Benjamin Kalliola Ahti Korpinen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Tengbom Ark Oy Destia Oy:n työryhmä Zuzana Hrasko-Johnson Mauno Forsström Taina Mattila Nina Lindroos Mika Tuominen Antti Kosonen Janika Poltinoja Projektipäällikkö Kunnallistekniikka ja hulevesiselvitys Meluselvitys Meluselvitys, mallinnuslaskelmat Liikenne-ennusteet Kunnallistekniikka Piirtäminen Vantaalla kesäkuussa 2018 Destia Oy Asiantuntijapalvelut

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Sijainti 6 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Maankäyttö Maaperä Hulevedet Vesihuolto Melu 8 3 HULEVESISELVITYS Maankäytön muutosten vaikutusten arviointi Korttelin viivytystarve Korttelin hulevesien virtaussuunnat Hulevesien hallinnan ehdotettuja periaatteita Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 13 4 VESIHUOLTOTARKASTELU 14 5 MELUSELVITYS Melutasojen ohjearvot Menetelmät ja lähtötiedot Melulaskennat Melulaskennan maastomalli Liikennetiedot Melulaskennan tulokset 16 6 LIITTEET 21

6 K 6 (18) 1 JOHDANTO As Oy Kokkovuoren alueelle laaditaan viitesuunnitelma, jonka tavoitteena on alueen tiivistäminen. Suunnittelutyöhön liittyen laadittiin tarvittavia selvityksiä. Tämä raportti sisältää selvitykset koskien hulevesien hallintaa, kunnallistekniikkaa (vesihuoltoa) sekä melua. 1.1 Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Haukilahden Hauenkalliolla Espoossa. Tarkastelu koskee korttelia Hauenkallio 12-14, joka rajautuu pohjoisessa Hauenkalliontiehen, idässä Hauenkallionpolkuun sekä etelässä ja lännessä Hauenkallion puistoon. Kuva 1.1. Suunnittelukohteen sijainti MML 2018.

7 K 7 (18) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Suunnittelualue on rakennettua kaupunkiympäristöä. Ajantasa-asemakaavan mukaan alue on kerrostaloaluetta (AK), joka rajautuu idässä kerrostaloalueeseen (AK), etelässä ja lännessä puistoalueeseen (PL) ja sen luoteiskulmassa sijaitsee LP-alue (pysäköinti). Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi kerrostaloa maanalaisine pysäköintilaitoksineen. Kuva 2.1. Suunnittelualueen rajaus. Espoon kaupungin karttapalvelu Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen avoimien maaperäaineistojen perusteella suunnittelualue on täytemaata. Espoon kaupungin maaperäkartan perusteella alueella esiintyy moreenia ja kallioisia alueita. Hauenkallion vesitorni ja puisto sijaitsevat pääasiassa kalliomaalla. 2.3 Hulevedet Hulevesien määrää on laskettu valtakunnallista ohjeistusta käyttäen. Mitoitussateena käytettiin 5 minuuttia kestävää ja kerran 10 vuodessa toistuvaa sadetapahtumaa. Sadetapahtuman aikana muodostuva kokonaisvalunta on esitetty tonttikohtaisesti taulukoissa

8 K 8 (18) Suunnittelualue sijaitsee lähellä merenrantaa ja sen vuoksi on hulevesien hallinnan suunnittelussa huomioitava huleveden määrän lisäksi myös sen laatu. Taulukko 3.1. Tontti 1. Pintavalunta nykytilanteessa (todellinen valuma-alue). Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,1085 0,9 25,39 7,62 Asfaltti, kiveys 0,244 0,8 50,75 15,23 Puistomainen piha 0,2932 0,2 15,25 4,57 YHTEENSÄ 0, ,39 27,42 Taulukko 3.2. Tontti 2. Pintavalunta nykytilanteessa (todellinen valuma-alue). Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,0464 0,9 10,86 3,26 Asfaltti, kiveys 0,048 0,8 9,98 3,00 Puistomainen piha 0,4335 0,2 22,54 6,76 YHTEENSÄ 0, ,38 13,02 Taulukko 3.3. Tontti 3. Pintavalunta nykytilanteessa (todellinen valuma-alue). Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,115 0,9 26,91 8,07 Asfaltti, kiveys 0,3449 0,8 71,74 21,52 Puistomainen piha 0,5005 0,2 26,03 7,81 YHTEENSÄ 0, ,68 37, Vesihuolto Suunnittelualueella on melko kattava pääasiassa 1960-luvulla rakennettu vesihuoltoverkosto. Alueen pohjoispuolella Hauenkalliontiellä kulkee 400 mm runkovesijohto sekä 250 mm jätevesi- ja 300 mm hulevesilinjat. Vesihuoltoverkoston kapasiteetti riittää hyvin nyt tarkasteltavan maankäytön muutoksen tarpeisiin. 2.5 Melu Nykytilanteessa asemakaava-alueelle melua aiheutuu Hauenkalliontien liikenteestä. Hauenkalliontien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KAVL) on ajoneuvoa. Nopeusrajoitus Hauenkalliontiellä on 40 km/h.

9 K 9 (18) 3 HULEVESISELVITYS 3.1 Maankäytön muutosten vaikutusten arviointi Maankäytön muutosten vaikutusten arviointi suoritettiin usealla eri tavalla. Ensisijaisesti suoritettiin laskenta, joka perustuu eri maanpeitealueiden pinta-alaan, valumiskertoimeen ja mitoitussateeseen. Laskennassa huomioitiin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Laskennan tulokset kuvaavat melko tarkasti alueelta kertyvää pinta-valuntamäärää. Tuloksia on koottu tonttikohtaisesti taulukkoihin Pintavalunnan virtaussuuntia on esitetty kohdassa 3.3 kuvassa Korttelin viivytystarve Valuma-alueen pienen koon vuoksi mitoitussateeksi valittiin 5 minuuttia kestävä, kerran 10 vuodessa toistuva sadetapahtuma, jossa ilmastonmuutoksen vaikutus on huomioitu. Tuloksia on esitetty taulukoissa Taulukko 3.4. Tontti 1. Pintavalunta kaavan toteutumisen jälkeen. Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,1085 0,9 30,47 9,14 Asfaltti, kiveys 0,244 0,8 60,90 18,27 Puistomainen piha 0,2932 0,2 18,30 5,49 YHTEENSÄ 0, ,66 32,90 Taulukko 3.5. Tontti 2. Pintavalunta kaavan toteutumisen jälkeen. Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,0971 0,9 27,27 8,18 Katualue 0,0261 0,8 6,51 1,95 Puistomainen piha 0,4047 0,2 25,25 7,58 YHTEENSÄ 0, ,03 17,71 Taulukko 3.6. Tontti 3. Pintavalunta kaavan toteutumisen jälkeen. Mitoitussade 5 min / kerran 10 vuodessa, ilmastonmuutos huomioitu (260 l/s*ha). Alue Pinta-ala (ha) Valumiskerroin Virtaama ((l/s) Qmitt) Vesimäärä (m 3 ) Vmitt Rakennuksen katto 0,2312 0,9 64,92 19,48 Asfaltti, kiveys 0,3691 0,8 92,13 27,64 Puistomainen piha 0,3601 0,2 22,47 6,74 YHTEENSÄ 0, ,52 53,86 Tarkastelualue on rakennettua kerrostaloaluetta, jota tiivistetään rakentamalla kaksi kerrostaloa maanalaisine pysäköintilaitoksineen. Näissä tapauksissa on tapana mitoittaa hulevesien hallintarat-

10 K 10 (18) kaisuja rakentamisesta aiheutuneelle hulevesien määrän lisäykselle. Viivytystarve on esitetty tonttikohtaisesti alla olevassa taulukossa. Viivytystarve on laskettu vähentämällä nykytilanteen hulevesimäärä arvioidusta, rakentamisen toteuttamisen jälkeisestä hulevesimäärästä. Taulukko 3.7. Tonttikohtainen viivytystarve (m 3 ). Arvio perustuu pintavalunnan laskentaan. Nykytilanne (m 3 ) Arvioitu tuleva tilanne (m 3 ) Viivytystarve (m 3 ) Tontti 1 27,42 32,90 5,48 Tontti 2 13,02 17,71 4,69 Tontti 3 37,40 53,86 16,45 YHTEENSÄ 26,62 Kaavan viitesuunnittelun aikana on tarkasteltu suunnittelualueen hulevesien käsittelyn mahdollisuuksia. Kaupunki edellyttää suunnittelualueella viivytystilavuutta oheisen kaavamääräyksen mukaisesti: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla puoli kuutiometriä (0,5 m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliö-metriä (100 m²) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai - säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Alla olevaan taulukkoon nro. 3.8 on koottu viivytystarve, joka vastaa korttelia koskevaa kaavamääräystä. Taulukko 3.8. Tonttikohtainen viivytystarve (m 3 ). Arvio perustuu kaavamääräykseen. Rakennettu pinta-ala (m 2 ) Viivytystarve (m 3 ) Tontti ,16 Tontti ,01 YHTEENSÄ , Korttelin hulevesien virtaussuunnat Korttelin hulevesien virtaussuunnat on osoitettu virtausnuolilla kuvassa 3.1. Kortteli kuuluu kahteen osavaluma-alueeseen. Pohjoisemman osavaluma-alueen (tontti 3 ja tontin 2 pohjoisosa) vesi virtaa pääpiirteisesti itään ja koilliseen, Hauenkallionpolulla pohjoiseen. Eteläisemmän osavaluma-alueen vesi virtaa pääosin kaakkoon. Lännestä virtaa korttelialueelle pintavettä Hauenkallion puiston alueelta.

11 K 11 (18) Kuva 3.1. Korttelin hulevesien virtaussuunnat.

12 K 12 (18) Kuva 3.2. Korttelin pintamalli.

13 K 13 (18) 3.4 Hulevesien hallinnan ehdotettuja periaatteita Hauenkallion puiston alueelta valuvat pintavedet johdetaan pääosin pinnalla. Paikoille, joista vesi ei pääse virtaamaan luonnollista reittiä pitkin esim. rakennuksen tai pinnoitteen vuoksi, sijoitetaan hulevesikaivo. Kaivoilla kerätty hulevesi virtaa hulevesiviemärissä Talon 2 ja Hauenkalliontien väliseen maanalaiseen hulevesijärjestelmään. Järjestelmän rakenne perustuu huokoiseen molskottipesään, josta vesi imeytyy ympäröivään maaperään. Järjestelmän kapasiteetti esim. 0,6 m paksulla kerroksella on noin 60 m 3. Järjestelmään sijoitetaan 1-2 ylivuotoputkea, joita liitetään hulevesiviemäriin. Ylivuotoputkien tarkoitus on estää alueen tulviminen erikoistilanteissa. Alueelle on suositeltavaa istuttaa pensaita ja useampi kookas puu, joilla on suurehko veden kulutus. Tonttien 2 ja 3 alueelta kertyvä hulevesi virtaa pohjoiseen tontin itäpuolella sijaitsevan kulkuväylän reunalla. Reuna vahvistetaan reunakivellä ja vesi ohjataan jatkossakin pohjoiseen, jossa vesi virtaa uuden hulevesikaivon ja -viemärin myötä Talon 2 ja Hauenkalliontien väliseen hulevesijärjestelmään. Etelässä sijaitsevan osavaluma-alueen pinta- ja hulevesivirtaukset säilyvät ennallaan eivätkä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Hulevesien hallinnan pääperiaatteet näkyvät kartassa Asemapiirros, Pihat ja viheralueet, Hulevesien hallinta ja liikennekaavio. Tonttialueilla käytetään läpäisevää tai osittain läpäisevää pinnoitetta siltä osin, missä se on mahdollista. Pinnoitteen alapuolella on oltava läpäisevä kerros, joka on ainakin 30 cm:n paksu. Lisäksi on suositeltavaa käyttää tonttialueella kasvullisia alueita, joihin hulevedet ohjataan. Kasveja voi käyttää myös katoilla, kannella tai seinäminä. 3.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Hulevesiselvityksen tarkastelussa on tutkittu huleveden liikkuminen maastossa, rakentamisen vaikutukset nykyiseen valuntaan sekä laskettu hulevesien viivytystarve. Alueellinen vedenjakaja kulkee tontin 2 eteläpuolella. Jakajan eteläpuolella veden pintavalunta virtaa kaakkoon, kun taas sen pohjoispuolella on vallitseva virtaussuunta koilliseen tai itään (ks. Kuva 3.1). Hulevesien viivytykseen soveltuvista hallintajärjestelmistä valittiin maanalainen ratkaisu, johtuen tonttien käytöstä, topografiasta sekä maisemakuvasta. Maanalaiselle järjestelmälle on varattu reilusti tilaa. Lopullinen mitoitus on tarkistettava tarkemman suunnittelun aikana. Tarkistettiin, että ehdotetusta maanalaisesta järjestelmästä voidaan helposti johtaa ylivuotoputket katutilassa sijaitsevaan kunnallistekniikkaan. Huleveden ohjaus tonttialueilla noudattaa nykyistä virtausta ja valuntaa. Tontille 1 eivät kohdistu muutoksia ja siihen ei tarvita toimenpiteitä. Tonttien 2 ja 3 huleveden ohjauksen yllä mainitut periaatteet ovat näkyvissä kartassa Asemapiirros, Pihat ja viheralueet, Hulevesien hallinta ja liikennekaavio. Suunnittelun edetessä toimenpiteitä tarkennetaan varsinkin mitoituksen suhteen. Toisena tarkennettavana asiana on esim. hulevesikaivojen tarve ja lopulliset sijaintipaikat.

14 K 14 (18) 4 VESIHUOLTOTARKASTELU Esitetyt rakennustoimenpiteet eivät aiheuta siirtotarpeita nykyiseen vesihuolto verkostoon. Kuva 4.1. Johtokartta.

15 K 15 (18) 5 MELUSELVITYS 5.1 Melutasojen ohjearvot Tulosten tulkinnassa on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista (993/1992). Ohjearvot perustuvat päivä- (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) keskiäänitasoihin. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq) päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa A-painotetun keskiäänitason (L Aeq) päiväajan ohjearvon 35 db ja yöajan ohjearvon 30 db. Opetus - ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa ja liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. Normaalin seinärakenteen aiheuttama äänitasoero ulkoa sisälle kantautuvalle melulle oletetaan olevan vähintään 30 db. Taulukko 5.1. Melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Ohjearvot ulkona Päivä Yö Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa sekä hoitolaitoksia ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Päivä Yö Asuin- potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db Menetelmät ja lähtötiedot Melulaskennat Liikenteen keskiäänitasot on mallinnettu CadnaA -melulaskentaohjelman versiolla Ohjelma käyttää pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Keskiäänitasot (L Aeq) on mallinnettu 3D-maastomallia käyttäen. Laskentamalli ottaa huomioon maaston muodot ja laadun (akustisesti kova tai pehmeä) ja lisäksi rakennusten ja mahdollisten muiden kovien pintojen aiheuttamat heijastukset sekä ääntä absorboivat elementit. Leviämislaskennoissa heijastusten määrä on ollut kaksi. Ajoneuvoliikenteen määrästä, raskaan liikenteen osuudesta ja nopeusrajoituksesta muodostetaan lähtömelutaso, joka mallinnetaan kadun geometriaan sidottuna. Ohjelma laskee etäisyyden aiheuttaman äänen vaimenemisen maaston muodot ja rakenteen huomioon ottaen. Pohjoismaisen laskentamallin tarkkuus on ±3 db. Lähellä melulähdettä mallin antama tulos on tarkempi. Leviämismallinnuksessa laskentahilana on käytetty 10 x 10 metrin laskentaruudukkoa. Melun leviämislaskelmat on tehty pohjois-

16 K 16 (18) maisen melulaskentamallin mukaisesti kahden metrin korkeudella maanpinnasta. Julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot on laskettu kerroskorkeuksittain Melulaskennan maastomalli Melulaskennan maastomalli on muodostettu Espoon kaupungin kantakartan korkeuskäyristä, jotka ovat metrin välein. Lisäksi malliin on tuotu nykyiset rakennukset Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Suunnittelukohteen uudet rakennusmassat on tuotu malliin arkkitehtisuunnitelman mallista generoituna Liikennetiedot Meluselvityksen leviämislaskelmissa on otettu huomioon Hauenkalliontien liikenne. Liikennemäärä on nykytilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 7 %. HELMET-liikennemallin perusteella arvioituna liikenne vähenee Hauenkalliontiellä ja Haukilahdenkadulla tulevaisuudessa. Meluselvityksen yhteydessä on kuitenkin varmuuden vuoksi mallinnettu tilanne, jossa liikennemäärä kasvaa 20 % nykyisestä. Meluselvityksessä käytetty liikennemäärä ennustevuonna 2040 on 9120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuuden on oletettu olevan 7 %. Päiväajan (klo 7-22) osuus keskimääräisestä liikennemäärästä on laskelmissa oletettu olevan 90 % vuorokauden liikennemäärästä. Nopeusrajoitus Hauenkalliontiellä on 40 km/h. 5.3 Melulaskennan tulokset Melutarkastelussa mallinnettu melutilanne päivä- ja yöajalta ja se kuvaa kaavan toteutuman mukaista tilannetta. Oletetulla päivä/yö-jakaumalla päiväajan melutilanne on määräävämpi kuin yöajan tilanne. Liikennemelun mahdollisesti asettamat reunaehdot suunnittelulle (mm. melua koskevat määräykset) tulkitaan siksi päiväajan tilanteen perusteella. Talo 1 sijoittuu melko etäälle Hauenkalliontiestä ja jää tontilla 3 sijaitsevien rakennusmassojen muodostamaan meluvarjoon. Oleskelupiha jää melulta suojaisalle alueelle. Talon 1 julkisivuille ei kohdistu sellaisia keskiäänitasoja, jotta liikennemelun takia melutason ohjearvot asuinhuoneissa sisällä ylittyisivät. Talo 2 sijaitsee Hauenkalliontien suuntaisesti lähellä katua. Korttelin viitesuunnitelmassa (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2018) on esitetty sijoitettavaksi yhteiset leikkialueet talojen väliin jäävän paikoitusalueen länsipuolelle (kuva 5.2. sininen rajaus). Tehtyjen melulaskentojen tulosten perusteella leikkialue on melulta suojaisalla vyöhykkeellä.

17 K 17 (18) Kuva 5.2. Ote viitesuunnitelmasta (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2018). Nykyisessä liikennetilanteessa talon 2 Hauenkalliontien puoleisille julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso päivällä on enimmillään 63 db ja yöllä 56 db. Mikäli liikennemäärä kasvaisi noin 500 ajon/vrk (+20 %), Hauenkalliontien puoleisille julkisivuille kohdistuisi tehtyjen laskentojen tulosten perusteella enimmillään päivällä 64 db ja yöllä 57 db keskiäänitaso. Normaalilla julkisivurakenteella katsotaan toteutuvan 30 db:n äänitasoero ulkoa sisälle kantautuvasta melusta. Näin ollen melutason ohjearvot sisällä asuinhuoneissa (päivällä 35 db ja yöllä 30 db) eivät tehtyjen melulaskentojen tulosten perusteella ylity normaalilla julkisivurakenteella. Asuinviihtyvyyden parantamiseksi asunnot tulisi sijoittaa talossa 2 siten, etteivät ne suuntaudu yksinomaan Hauenkalliontielle päin. Lisäksi mahdolliset Hauenkalliontien suuntaan ja talon 2 päätyihin avutuvat parvekkeet tulisi lasittaa.

18 K 18 (18) Kuva 5.3. Päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ja talon 2 julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot nykyisessä liikennetilanteessa (KAVL ajon/vrk).

19 K 19 (18) Kuva 3.4. Päiväajan (klo 7-22) keskiäänitaso (LAeq) ja julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot, mikäli liikennemäärä kasvaisi +20 % (KAVL ajon/vrk).

20 K 20 (18) Kuva 3.5. Talo 2:n julkisivuille kohdistuvat päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasot (db), mikäli liikennemäärä kasvaisi nykyisestä +20 % (KAVL ajon/vrk). Julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat korkeimmillaan alimmissa kerroksissa.

21 K 21 (18) 6 LIITTEET Karttaliite 1 Hulevesien hallinnan periaatteet

22 (1) Raportti 2 Päivämäärä Destia Oy Puhelin (vaihde)