Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke. Kuntamarkkinat Sanna Tikander

Transkriptio

1 Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke Kuntamarkkinat Sanna Tikander

2 Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään on luotu Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Ravinneneutraalius on ravinteiden kestävää käyttöä sekä kierrätystä Opas kunnille (Doria-tietokannassa) 2

3 Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen 3 Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen, Sanna Tikander, Janne Heikkinen

4 Kuva: Mainostoimisto Kitchen

5 Ideasta tuloksiin Palaute strategiaan Argumentointi strategian kautta Esittely, keskustelut Luottamushenkilöt Toimintamalli ripustautuu strategiaan Talous Imago Asukkaiden ja yritysten tarpeet Tavoitteet, mittarit Eri toimialat Palaute toimenpidetasolle Sektorijako TUNNISTAA TUNNISTAA MAHDOLLISUUDET MAHDOLLISUUDET ja hyödyt omassa ja hyödyt omassa kunnassa, kunnassa, OSTAA IDEAN Käsitys tarvittavista resuista Taas uusi juttu otona SISÄINEN SISÄINEN MARKKINOINTI MARKKINOINTI Elinkeinojohtaja Tekninen Tekninen johtaja johtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Henkinen lupa valmistella Strategiasta esiin ravinnekierrätyksiin liittyvät asiat (kestävä kehitys, kiertotalous, jne. PERUSTELU KUNNAN STRATEGIASTA KÄSIN PÄÄTÖS PÄÄTÖS KOKEILUSTA/ KOKEILUSTA/ KÄYTTÖÖNOTOSTA KÄYTTÖÖNOTOST A Tarkka kuva tarvittavista resursseista Toimenpideohjelma, sitoutuminen siihen TOIMEENPANO TOIMEENPANO Vastuutus, asianomistaja Jalkautus, ohjeet Ujutetaan normaaliin toimintaan KUNTA LEVITTÄÄ KUNTA RANKUIDEAA LEVITTÄÄ RANKUIDEAA Referenssicaset. onnistumisista viestiminen, viestintä kuntalaisille KOKEMUKSET, KOKEMUKSET, TULOKSET, TULOKSET, OPPIMINEN OPPIMINEN Argumentoinnin näkökulma: Vaikuttavuus ja kokonaishyödyt kunnan kannalta Kuva: Mainostoimisto Kitchen

6 RANKU 3 -hanke tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinnekierrätyksen edistämiseen. Hanke tuottaa ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. RANKU 3 on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Rakiohjelmaa. Hanke toteutetaan ajalla

7 RANKU 3 -hankkeen toimintaa kunnissa Hanke neuvoo ja opastaa kaikkia Suomen kuntia yleisellä tasolla. Esimerkkikunnissa tehdään yksityiskohtaisempia kokeiluja joita kaikki muut kunnat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan Hankkeen esimerkkikuntia ovat Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska 7

8 Ravinnekierrätyksen teemoja kunnissa Maatalouden ravinnekierrätystietoisuudeen lisääminen, mm. ympäristönsuojelumääräysten vaikutukset ravinnekierrätykseen Biojätteiden keräyksen ja hyötykäytön kehittäminen Biokaasunkäytön selvitys kunnassa Yrityksille valmiuksia kiertotalouteen ja yritysten sivuvirrat kunnassa Putsarilietteet turvallisesti asianmukaisesti hyötykäyttöön Kaupungin metsät ja maatalousalueet esimerkkinä Hulevedet ja ravinteiden talteenotto Paikallisten ravinnekiertojen rakentaminen kunnassa Ravinnepitoisten vesien ja lietteiden hallinta uusien alueiden infrarakentamisen yhteydessä. Ravinnekierrätys aluesuunnittelun osana Ravinnekierrätys osaksi kokemuksellista kouluopetusta 8

9 Lisätietoa hankkeesta ja toimintamallista osastolla s.33. Kuntatalon 3. kerros Tervetuloa! Keskiviikkona klo A 3.7, 3. krs Jätteestä arvokkaita ravinnetuotteita ja nesteytettyä biometaania, Case Gasum Turku. Hankkeen yleisopas: suomeksi ruotsiksi englanniksi Opas kunnille askelista toimintaan: suomeksi ruotsiksi englanniksi Ota yhteyttä: Sanna Tikander , sanna.tikander@ely-keskus.fi Anni Karhunen , anni.karhunen@ely-keskus.fi

10 RAVINNEKIERRÄTYKSEN TOIMINTAMALLIN HYÖDYNTÄMINEN YLIVIESKAN KAUPUNGISSA Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 10

11 YLIVIESKA KASVUN KAUPUNKI Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 11

12 YLIVIESKA KASVUN KAUPUNKI Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 12

13 YLIVIESKA KASVUN KAUPUNKI Ylivieskan asukasluku Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 13

14 TOIMINNAN KEHYS - HANKEYMPÄRISTÖ MEIDÄN KALAJOKI hanke ( ); Laajaa osallistamista, Suomen ympäristökeskuksen toteuttama monitavoitearviointi ja Kalajoen vesienhoitoryhmän perustaminen. MAHAKALA-HANKE Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA). VIELÄ VIRTAA HANKKEET ( ): Vielä virtaa - vesienhoidon edellytysten turvaaminen hankkeiden tavoitteena oli kehittää vesienhoidon yhteistyötä Kalajoen vesistöalueella. TULVATIETO-HANKE ( ): Tiedonvälityshanke, jonka aikana edistettiin asukkaiden ja yrittäjien tietoisuutta vesistö- ja hulevesitulvien riskeistä sekä parannettiin tulviin varautumista. Toiminta painottui valtakunnallisesti merkittäville tulvariskialueille Alavieskassa, Ylivieskassa ja Pudasjärvellä. YHTEISESSÄ VENEESSÄ -HANKE ( ): Vesiensuojelurakenteiden suunnittelua metsätalousalueilla, demonstroidaan vesistökunnostusta toteutettavilla virtavesikunnostuksilla. VIIVITYS vesienhoidon ja tulvasuojelun toisiaan tukeva yhteensovittaminen Kalajoen vesistöalueella ( ). Valumavesien luontainen viivyttäminen. Mertuanojan ja Pylväsojan varressa sijaitsevien kosteikkokohteiden suunnittelu ja toteutus. VYYHTI-VERKOSTO, KUMPPANUUS JA YDINTOIMIJA. Ylivieskan kaupunki on kuntatoimijana yksi VYYHTI-verkoston kumppanuusasiakirjan allekirjoittajista ja myös ydintoimija. Verkoston toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen Verkostoilla tehoa vesienhoitoon hankkeessa HULEVEDET HALLINTAAN KOLMISTAAN hanke ( ) toteutetaan yhdessä Raahen kaupungin ja Kempeleen kunnan kanssa. RANKU RAVINNENEUTRAALI KUNTA hankekokonaisuus on merkittävä osanen kaupungin hankeympäristössä, ravinnepäästöjen hillitsemisessä Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 14

15 RANKU OSANA KOKONAISUUTTA YIVIESKASSA Ympäristösektorin keskeisiä teemoja ovat kiertotalous, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Teemat ovat sidoksissa toisiinsa kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, hulevesi- ja vesistötulvat, ravinnevirrat sekä vesistökuormitus. RANKU täydentää Ylivieskan toimintakokonaisuutta jokivarren miljöössä. RANKU tuo useat teemat käytännönläheisiksi, yksilön mittakaavaan, kaikenikäisiä koskettaviksi. RANKU tukee muuta hankekokonaisuutta ja toisinpäin. KH:n päätös osallistumisesta Ravinneneutraali kunta (RANKU3) hankkeeseen Hankkeen aloittanut työpaja järjestettiin sekin Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 15

16 POHDINTA TYÖPAJASSA Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 16

17 VALMISTELEVA TYÖPAJA KESKUSTELUTEEMAT Jätevedet, sakokaivolietteiden hallinta ja hyödyntäminen. Hulevedet; ravinteet ja kiintoaines Jätteet; tuhkat, biojätteet, kiertotalous Maatalous, ravinnevirrat Metsätalous, ravinnevirrat Lähiruoka ja hukkaruoka Yritysverkostot ja koulut, AMK Kaupunkisuunnittelu Viheralueiden hoidon jätteet Kaupunki vastuullisena maanomistajana; metsät, pellot, tontit Biokaasu Rakentamisen ylijäämämaat Hevostalouden keskittymä Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 17

18 VALITUT VIISI RANKU-TEEMAA 1. Ravinteiden kierrätyksen vaikutusten arviointi päätöksenteossa ja kaavoituksessa kokeilut. 2. Koulutus ja kasvatusyhteistyö (koulutus-yrityskaupunki) ravinteiden kierrätyksessä. 3. Biojätteiden kierrätyksen ja käytön tehostaminen; kaupungin ruokapalvelut esimerkkinä ja kuntalaiset myös mukaan. 4. Metsätalous ja ravinteiden kierrätys. 5. Kaava- ja haja-asutusalueiden rajapinnan jätevesilietteiden hyödyntämisen tehostaminen Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 18

19 RANKU JA KAUPUNKISUUNNITTELU Ravinteiden kierrätyksen vaikutusten arviointi päätöksenteossa ja kaavoituksessa. Asuinalueille osoitettavat biojätteiden keräys- ja käsittelyalueet (myös muiden jätteiden kerääminen), ml. puutarhajätteet. Asukkaiden yhteistoiminnan edistäminen esim. biojätteiden kompostoimisessa. Keräyspisteiden saavutettavuuden edistäminen, tiedotus. Hulevesien viivyttäminen ja käsittely ravinteet (ja haitta-aineet). Rakentamisessa syntyvien maamassojen tehokkaampi hyödyntäminen. Kaupunki itse vastuullisena maanomistajana Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 19

20 TÄHDERUOKA - BIOJÄTE Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 20

21 YLIVIESKAN KAUPUNGIN RUOKAPALVELUT: Ruokapalvelut: Kolme valmistuskeittiötä TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TOIMINTAMENOT, ATERIAMÄÄRÄT, kpl ATERIAHINTA, /kpl 2,33 2,38 2,59 2,91 Tällä hetkellä toimitaan osin väliaikaisissa tiloissa. Uusi keskuskeittiö valmistuu tammikuussa Kesällä 2020 siirrytään nykyisistä kolmesta valmistuskeittiöstä kahteen Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 21

22 Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 22

23 Merkitse litroina tai kiloina kuinka paljon ruokaa jäi. Koulu tai päiväkoti Ruokasali Huvikummun päiväkoti Luokkaruokailu tai osastoruokailu x Pv Viikonpäivä Biojäteastiaan jäänyt ruoka LITRAA Linjastosta jäänyt ruoka LITRAA Mikä lounas oli listalla ma 2 4 Jauhelihapihvi + perunat + salaatti Muuta huomioitavaa Lapset tykkäsivät tästä ruuasta muuten, mutta salaati ei maistunut ti 0,5 2,5 Broilervihanneskeitto + kurkku pienille liikaa mausteita ke 0,7 5 Palapaistiperunat + salaatti tykkäävär, hyvä maku ja koostumus to 0,3 4,7 Makaroonilaatikko ja salaatti tästä tykätään pe 0,5 1,5 Nakkikeitto ja kasvis tästä tykätään 4 17,7 27 Noin 8 dl per ruokailija per viikko ma 1 4 Sotkamaloinen kalakeitto + kurkku vaihtelevasti ti 0,3 0,8 Broilervuoka + riisi + salaatti Lasten lempiruoka! Ei välttämättä tarvi kastiketta ke 0,5 5 Kaalikeitto Lapsilla metsäretkipäivä, oli omat eväät mukana to 0,5 2,5 Maksakastike, perunat ja salaatti osa tykkää kovasti, osa ei edes koske pe 0,3 3 nakit ja perunasose, salaatti Läpset tykkäävät! Salaatti hyvä 2,6 15,3 27 Paljnko käytit päivässä työaikaa ruoan mittaamisen ja tämän lomakkeen täyttämiseen? 10 min Noin 6,6 dl per ruokailija per viikko Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 23

24 BIOJÄTTEEN MÄÄRÄÄ MITATTIIN KAHDEN VIIKON AJAN (VIIKOT 14 JA 15) KOULUISSA JA PÄIVÄKODEISSA Kouluilla osa asiakkaista syö ruokasalissa, joillakin kouluilla on luokkaruokailu. Varhaiskasvatuksessa osa syö ruokasalissa ja osa päiväkodin osastolla. Jääneen ruoan määrää mitattiin kahdesta eri paikasta: asiakkaiden lautasilta jäänyttä ruokaa ja ruokapalvelun tarjolla olevista astioista jäänyt ruokaa (linjastot, osastot, luokat). Ruokailijoilta jäi biojätettä lautasille 0-1,4 dl/ ruokailija. Pääosa tähderuoasta syntyi linjastoilla, osastoilla ja luokissa vaihtelua tässäkin 0,12 1,14 dl/ ruokailija. Määrä on iso esim. 300 oppilaan koulussa. Kahden viikon jaksossa ruokaa jäi biojätteeksi/ tähteeksi yhteensä 1133 litraa. Asiakkaiden lautasilta jäi ruokaa eniten maksalaatikko- ja kokolihapäivinä. Linjastoissa jäi ruokaa eniten kappaleruokapäivinä (pihvi, perunat ja kastike) Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 24

25 HAVAINTOJA, KOMMENTTEJA - Maksalaatikosta ei pidetä! - Palapaisti ei ole pidetty ruoka! - Sotkamolainen kalakeitto on vähän niin ja näin - Makaronilaatikosta tykätään. - Perunoita ja riisiä jää. - Pari toimijaa huomasi hyödyntää jäänyttä ruokaa välipalalle, aamupäivän kerholle tai seuraavan päivän lounaalle. Esim. kurkkuviipaleet ja salaatit hyödynnettiin. - Ruokapalvelu tilaa ruokaa liian paljon! Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 25

26 KESKUSKEITTIÖN RUOKALISTAAN TEHTIIN MUUTOKSIA: - Jauhelihakastikkeen kanssa tarjotun pastan tilalle vaihdettiin peruna, koska lapset syövät sitä paremmin tilalle saatiin lähiruokatuote. - Maksalaatikko jätettiin pois, koska siitä ei pidetty ja siitä jäi paljon ruokahävikkiä. - Kasvisruokia lisättiin: pinaattiohukaiset, kasvispihvi, juuressosekeitto, kasvislasagne kasvisruokia toivottiin ja suositukset ohjaavat niiden lisäämiseen. - Kalaruokia lisättiin listalle suositusten mukaisesti! - Kermaperunat otettiin mukaan oppilaiden toiveiden mukaisesti. - Uutena ruokina listalle otettiin broileripekonikeitto, porsaanlihakasviskeitto, kalapyörykät, makkarastroganoff vaihtelua lisää. - Lista muutettiin neljän viikon kierrosta viiteen viikkoon, koska asiakkaiden mielestä samat ruoat toistuivat liian nopeasti neljän viikon kierrossa Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 26

27 PÄIVÄKOTIEN RUOKALISTAMUUTOKSET: - Murot jätettiin aamiaiselta pois. - Jogurtti on kerran viikossa, muutoin aina puuro tai velli. - Makkaraleikkelettä on aamiaisella kerran viikossa ja juustoa kerran. - Kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta lisättiin kaikilla aterioilla. - Välipalalta poistettiin grahampiirakka. - Pastan tilalle vaihdettiin peruna. - Ruokalista muutettiin viiden viikon listakiertoon Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 27

28 JOTEN TAVOITTEENA ON: Tarkoituksena on kartoittaa ja seurata jäänyttä ruuan määrää. Tavoitteena on siten tilata ja valmistaa ruokaa oikea määrä. Ruokalistamuutokset tehdään asiakkaita kuunnellen, mutta ruokasuosituksia noudattaen. SUURIN TAVOITE on saada asiakkaat syömään kouluissa ja päiväkodeissa aterioiden kaikki osat lautasmallin mukaan (ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, ruokajuoma, leipä ja levite). Elintarvikemäärärahat käytetään siten kuin on tarkoitettu: Ruokaa ei valmista niin, että sitä joudutaan ruokailujen jälkeen joko myymään tai antamaan eteenpäin. Se lisäisi ruokapalveluiden kustannuksia: jäänyt ruoka tulee jäähdyttää, pakata, tehdä asianmukaiset tuoteselostukset, jakaa, rahastaa jne. Kouluruokasuositus Syödään yhdessä - ruokasuositus lapsiperheille Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 28

29 PROJEKTI JATKUU: Viikolla 37 on vastuuhenkilöiden palaveri: Mietitään miten saadaan tilatun ruuan määrä paremmin vastaamaan tarvetta. Ajatuksena on tukea rohkeammin tilaamaan sopiva määrä eli mietitään mahdollinen vararuokasysteemi, jos ruoka loppuisi. Lukion yhden luokan oppilaat on saatu mukaan tiedottamaan asiasta muihin kouluihin ajatuksena on, että kun myös nuori kertoo asiasta ikäisilleen, viesti on silloin uskottavampi. Uusi ruokalista on pyörinyt kohta viisi viikkoa: Mikä meni hyvin ja mitä voidaan parantaa? Uusi mittaus tehdään tiedottamisen jälkeen, viikoilla 41 ja Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 29

30 KIITOS! LISÄTIEDOT: Palvelujohtaja Eija Kangasoja Hallinnon suunnittelija Nina Savolainen Ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 30

31 Kuntamarkkinat 2019, Tapio Koistinaho 31