Ruovikosta ruokapöytään

Transkriptio

1 Ruovikosta ruokapöytään Jokainen askel vaikuttaa Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Sanna Tikander, Ravinneneutraali kunta -hanke

2 Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kehittämishanke ( ) Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta -toimintamalli yhdessä pilottikuntien kanssa 2 Kuva: Sanna Tikander

3 Ravinneneutraalin kunnan määrittely hankkeessa Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Hankinnat Monta keinoa Kuntakohtaisia suunnittelupalavereja Kaikille avoimia työpajoja Tarveperusteisia suunnitelmia ja selvityksiä Seminaareja ja verkostoitumistilaisuuksia Pellonpiennarpäiviä Tausta-asiakirjoja päätöksentekoa varten DI-työ laatukriteerien laadinnasta Sidosryhmäyhteistyötä Hankesuunnittelua ja -neuvontaa Tiedotteita, tekstejä ja esityksiä

4 Ravinneneutraalius ja ravinteiden kierrätys kunnissa Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on positiivinen arvovalinta. Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä ja päänavaaja kunnassa toimiville yrittäjille ympäristöä säästävän ja ekologisen toiminnan harjoittajana ja teknologian käyttäjänä. Elinkeinot puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Elinkeinot voivat kehittää ravinneneutraalia tuotantoaan ja kunta voi luoda puitteet tälle ja auttaa elinkeinoja näin kehittymään. Ohjaamalla kunnan alueella muodostuvia ravinnevirtoja voidaan kunnan ravinnetasetta viedä kohti neutraalia. Kunnan oman toiminnan näkökulmasta ravinneneutraalius tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä. Näiden toteutuessa on mahdollista saada aikaan säästöjä kunnan omassa toiminnassa. Kunnan aloittamien kokeiluhankkeiden myötä uudet viljelymenetelmät voivat ottaa tulta viljelijöiden keskuudessa, parantaa peltojen elinvoimaa ja tuoda parempia satoja samalla, kun vähennetään vesistökuormitusta. Jos haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn lietteille ja suodatinmassoille löytyy hyötykäyttömahdollisuuksia, niin se tarjoaa työtä urakoitsijoille ja parantaa ympäristön tilaa. 4

5 Ravinneneutraali kunta tiedostaa ja tunnistaa alueensa merkittävimmät ravinnevirrat sekä niiden hyödyntämispotentiaalin omalla esimerkillään kannustaa muita kestävään toimintaan hankinnoillaan edistää ravinteiden kierrätystä Tärkeää on myös, että kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle kaavoituksen ja muun aluesuunnittelun ja infran avulla. Lisäksi kunnan strategian sekä poliittisten linjausten tulee tukea ravinneneutraalia toimintaa. Ravinneneutraalius ei ole nollapäästöistä toimintaa, vaan se tulee nähdä sitoutuneena konkreettisena tekemisenä kohti vähäpäästöistä ja resurssitehokasta toimintaa orgaanisten ravinteiden osalta. Taustalla tulee olla konkreettisia ravinnevirta ja -hukka laskelmia niiltä osin kuin ne ovat mahdollisia. 5

6 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Julkisin varoin tehtyjen hankintojen ja investointien arvo Suomessa on vuosittain noin 30 miljardia euroa, josta kuntien osuus on lähes 2/3 (SYKE2017 ja Circular Public Procurement in the Nordic Countries,2017) Pelkästään julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on vuosittain yli 300 miljoonaa euroa Hankintoja tehdessään julkinen sektori vaikuttaa aina Vakiintuneilla hankintakäytännöillä saadaan sitä mitä ennenkin on saatu Innovatiivisilla, uusilla ratkaisuilla luodaan uutta Hankinnat tulee ennen kaikkea nähdä mahdollisuuksina luoda uutta! 6

7 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Hankinnoilla voidaan vaikuttaa mm. Tuotantomenetelmiin ja tuotteen/palvelun laatuun Jakelukanaviin Tuotekehitykseen ja tutkimukseen Omaan ja tarjoajien osaamiseen ja verkostoitumiseen Oman alueen elinkeinojen elinvoimaisuuteen Tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksiin Esim. ravinteiden talteenotto materiaalikierrosta, kierrätettävyys ja tehokas käyttö Luodaan kysyntää, jolla voidaan luoda oikeasti uusia mahdollisuuksia ja samalla työtä 7

8 Ravinneneutraaliutta voi edistää kuntien hankinnoissa Perinteisten hankintojen menetelmien ja kriteerien avulla Elintarvikehankintojen ja -palveluiden tuotantokriteerien avulla Yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä elintarvikkeen ominaisuuksille Markkinakartoitukset ja neuvottelut ennen hankintaa Innovatiivisten menettelyjen avulla Asetetaan laajempi, pidempiaikainen tavoite kuin vain halvin hinta ostettaessa Toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa Haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen tai elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista. Esimerkiksi ravinteiden kierrätettävyys / kierrätys Uudenlaisten tavoitteellisten hankintojen onnistuminen edellyttää selkeää tavoitteiden määrittelyä ja toimintatapojen muutoksia sekä kumppanuuksissa että itse hankintaprosessissa 8

9 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Esimerkkejä RANKU-hankkeesta 9

10 Monta yhteistä piirrettä Johdon tuki myös strategia- ja ohjelmatasolla Lupa kokeilla uutta ja epäonnistua Hankinnat aloitettiin markkinakartoituksilla, -vuoropuheluilla ja verkostojen kartoituksilla Hankintojen kriteereihin lisättiin muutakin kuin halvin hinta (mm. ympäristövaikutuksia) ja oltiin valmiita keskustelemaan niiden toteutettavuudesta tarjoajien kanssa Oltiin varauduttu hankintaprosessin alun pidentymiseen verrattuna aikaisempiin hankintoihin Käytettiin ulkopuolista tukea, tutkimusta ja muuta apua hankinnan toteuttamiseen. Epäonnistumisista ei heti lannistuttu, vaan etsittiin muita tapoja päästä haluttuun tulokseen Kaikki eivät toki onnistuneet heti, mutta kehitystyö jatkuu. 10

11 Haasteita, esteitä ja pullonkauloja Hankintojen toteuttamista voi hidastaa se, että markkinoilla ei ole tarvetta vastaavia tuotteita tai palveluita tai näistä puuttuu käyttökokemuksia. Uudet tuotteet ja innovaatiot syntyvät usein rohkeiden kokeilujen kautta Osaamisen puute on paikoin selkeä este hankintojen kehittämiselle. Koulutusta on tarjolla molemmille osapuolille Tarjousosaamista ruuantuottajille-hanke, Valonia 2017 Motivan hankintapalvelu Tekesin innovatiiviset hankinnat tuki Yrittäjien hankintaneuvonta Kuntaliiton hankintaneuvonta Tieto parhaista käytännöistä jää jakamatta viestintää, viestintää, viestintää (TSPn hankinta) Toimijoiden alhainen kyky ottaa ja sietää riskejä estää uudenlaisten käytäntöjen käyttöön ottoa. Vertaistuen merkitys on suuri. Onnistuminen hankintojen kehittämisessä elävöittää kotimarkkinoita, vähentää päästöjä, edistää ravinteiden kierrätystä, tuo kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä ja tarjoaa sidosryhmille uusia osallistumisen mahdollisuuksia 11

12 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa myös ravinteiden kierrättämiseen Kiitos mielenkiinnosta! RANKU-hanke Sanna Tikander , 1

13 Kuntien hankinnoilla voi vaikuttaa Opas vastuullisiin elintarvike- hankintoihin - suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi, Motiva 2017 Vaikuttavuuden hankinta. Käsikirja julkiselle sektorille, Sitran selvityksiä 115,