AK 379 Mansikkaniemen ympäristö ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Kaavoitus Kaavaselostus 1 (32) Pvm muutettu Asianumero IIS/561/ /2017 AK 379 Mansikkaniemen ympäristö ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS ASEMAKAAVA, JOKA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ , ja sekä osaa kiinteistöistä , , , ja VE 2 koskee lisäksi kiinteistöä ja osaa kiinteistöstä ja ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU (VE 1) Iisalmen kaupungin 8. kaupunginosan korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, pysäköinti-, muinaismuisto-, maisemallisesti arvokas pelto-, katu- ja vesialueet. (VE 2) Iisalmen kaupungin 8. kaupunginosan korttelit 60, sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, pysäköinti-, muinaismuisto-, maisemallisesti arvokas pelto-, maa- ja metsätalous, katu- ja vesialueet. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, IISALMI Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Sari Niemi, kaavoitusarkkitehti Heli Kärki, kaavavalmistelija puh puh puh puh hannele.kelavuori@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi sari.niemi@iisalmi.fi heli.karki@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Kaavaselostus 2 (32) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Kaava-alue sijaitsee Mansikkaniemellä, noin 4,5 km Iisalmen keskustasta pohjoiseen. Kuva 1 Sijainti 1.2.Asemakaava ja asemakaavan tavoitteet Mansikkaniemen alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on historiallisia arvoja ja alueella on virkistyskäyttöä. Pääosa Mansikkaniemestä on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella sijaitsee mm. Juhanin Ahon museo sekä ulkoilmakatsomo. Alueella sijaitsee seurakunnan entinen leirikeskusrakennus, jossa toimii tällä hetkellä pitopalveluyritys. Kaavassa huomioidaan perusopetuksen palveluverkkoon liittyvä päätös, jossa uusi alakoulu sijoittuisi Mansikkaniemen ympäristöön. Kaava-alueen pinta-ala on noin 30 ha (VE 1) / 39 ha (VE 2).

3 Kaavaselostus 3 (32) 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Iisalmen Sanomat/ Kaavoituskatsaus OAS nähtävillä Kaavan käsittelyvaiheet: Tekninen lautakunta Kaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

4 Kaavaselostus 4 (32) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Asemakaavan muutosalue Asemakaava ja asemakaavan tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat ja alueen nykytilanne Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavamerkinnät - ja määräykset Nimistö Mitoitus Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteutus Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavakokousten ja viranomaisneuvottelujen muistiot 4. Yhteenvedot lausunnoista ja vastineet 5. Valokuvia alueesta 6. Johtokartta 7. Muinaisjäännösselvitys, 2018, alustavat tulokset 8. Ote meluselvitys, Melukaiteen vaikutus melutasoon Mansikkaniemellä, Liito-oravakartoitus, Inventointitiedot (suluissa inventointikortin numero) a) Koljonvirta-Mansikkaniemi (288) a) Juhani Ahon museo (161) b) Metsäpirtti (340) c) Mäntylä 12. Mansikkaniemen alueen historiakooste

5 Kaavaselostus 5 (32) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Mansikkaniemi sijaitsee Pikku-Iin vesistön, Ouluntien ja Vanhan Kainuuntien välisellä alueella. Alue on Iisalmen keskusta-alueesta 4-5 km pohjoiseen. Lähiympäristössä on mm. Pihlajaharjun ja Jordanin asuinalueet sekä Koljonvirran leirintäalue. Alueen eteläpuolella, osittain kaava-alueella (Naulalammen ympäristö), on harvaa pientaloasutusta ja mm. vanha maatila. Kaava-alueen pintaala on noin 30 ha (VE 1) / 39 ha (VE 2). Alue on Mansikkaniemen alueen osalta rakennuskiellossa kaavan laatimista varten. Mansikkaniemen suunnittelualueen rakennuskanta lännestä päin katsottuna on 1. Juhani Ahon museo pihapiireineen 2. katsomoalue 3. Mäntylä 4. Metsäpirtin kurssi- ja leirikeskus. Leirikeskuksen majoitussiipi on purettu luvulla. Alue on pääosin mäntypuuvaltaista hiekkaharjua. Metsäpirtin keskuksen itäpuolisessa metsässä on Suomen sodan aikaisia korsuja. Liikennöinti Mansikkaniemen alueelle tapahtuu Vanhan Kainuuntien liittymästä (itä) sekä Ouluntieltä (etelästä). Lisäksi kaava-alueen pohjoisosassa on vanhaa istutettua peltoa ja eteläosassa alue on Naulalammen ympäristön peltoalueita. Kuva 2 Mansikkaniemi ja Naulalammen ympäristö Luonnonympäristö Maisemarakenne ja jääkauden jälkeiset muodostumat Suomen kallioperä on vanhaa, yleensä arkeeista tai varhaisproterotsooista kiviainesta. Arkeeinen kallioperä on miljoonan vuoden ikäistä ja varhaisproterotsooinen miljoonan vuoden ikäistä. Suomen pohjois- ja itäosat kuuluvat arkeeiseen kallioperään. (Lehtinen & Nurmi 1998) Maamme kallioperä on kulunutta, eikä siinä ole vuoriksi luokiteltavia muodostumia. Viimeisimmän jääkauden merkit näkyvät usein luode-kaakko suuntaisina ruhjeina, jotka jään liike on puhdistanut irtaimesta maa-aineksesta tuoden jyrkänteet esiin. Muita merkkejä kallioperässä ovat hiidenkirnut

6 ja silokalliot. Jääkauden sulamisvaiheessa ovat syntyneet irtaimesta aineksesta koostuvat muodostumat, kuten moreenit, harjut ja savikot. (Ruokola & Niironen 1997) Kaavaselostus 6 (32) Koljonvirran ja sen lähialueiden kallioperässä esiintyy kaksi ruhjetta. Näistä toinen erottaa mantereesta Iisaaren ja siihen muodostuvat Iso-Iin syvänne, Käärmesalmi ja Pikku-Ii (Ruokola & Niironen 1997). Lisäksi aluetta halkoo harju Partalan kautta Lapiniemelle, josta se jatkuu Mansikkaniemen kautta kaupungin itäpuolelle (Saarelainen & Leino 2002). Kyseinen harjujakso jatkuu pitkälle Iisalmen ulkopuolelle. Harju on maaperältään hiekka- ja hietavaltaista (Saarelainen & Leino 2002). Muodoltaan se on loivapiirteinen ja kulunut. Topografialtaan alue on loivapiirteistä ja merkittäviä korkeuseroja ei esiinny. Maisema on kumpuilevaa mäkimaastoa, korkeuden vaihdellessa m mpy välillä (Vuorinen & Hietaranta 2001). Kumpuilevuus näkyy Koljonvirran ja Mansikkaniemen alueella selvästi, korkeampien lakialueiden ja laaksojen sekä syvänteiden vuorotellessa. Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Kuitenkin Iisalmen osuus on katkonaisempi, eikä niin yhtenäinen. Harju mahdollistaa kauniita näkymiä ympäröiville vesistöille ja luo kontrastia matalalle kesäteatterin juhlakentälle. Alueella on liito-oravan elinpiiri. Valokuvaliitteessä on kuvia alueen ympäristöstä Rakennettu ympäristö Mansikkaniemen puoleisella kaava-alueella ei ole asuinkiinteistöjä. Alueen läheisyydessä on asemakaavoitettuja asuinalueita (Jordan n. 200 asukasta, Pihlajaharju n. 520 as., Kirkonsalmen länsiranta n.120 as.). Kaava-alueella on vähän rakentamista ja alueen rakennuskanta on iäkästä. Seurakunnan leirikeskus on rakentunut 1970-luvun alussa ja siinä ollut siipiosa on purettu 2010-luvulla. Alueella on käytöstä poistunut rakennus ja talousrakennus leirikeskuksen pohjoispuolisella alueella rannan läheisyydessä. (valokuvat liitteessä). Ympäristöhäiriöt ja liikenne Alueella on taimikoitunut/osin umpeenkasvanut maa-aineisten ottoalue (yhteisomistuksessa). Melu Ouluntien (valtatie 27) ajoneuvoliikenne on merkittävin melulähde alueella. Kuva 3 Alueen tiestö

7 Kaavaselostus 7 (32) Iisalmen kaupunkiin on laadittu meluselvitys vuonna 2018 (Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristönsuojeluyksikkö). Tarkemmat tiedot selvityksestä löytyvät liiteaineistosta. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Oppilaitoksia palvelevat alueet, päiväajan (klo 7-22) keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Sisällä opetustilojen osalta ohjearvo on 35 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Kuva 4 Ote. Tieliikenteen meluvyöhykkeet ennustetilanteessa vuonna Maastonmuotojen vuoksi Mansikkaniemen pohjoisosa on huomattavasti vähemmän meluisa eteläosaan verrattuna. Virkistys Alueella on runsaasti virkistyskäyttöä. Alue on ollut pitkään julkisessa käytössä ja alueella kulkee useita suosittuja polkumaisia reittejä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella on seurakunnan entinen leirikeskus, jossa toimii vuokralla pitopalveluyritys juhlatiloineen. Alueella on myös museotoimintaa (Juhani Ahon museo) sekä ulkoilmakatsomo. Rakennettu kulttuuriympäristö Mansikkaniemen alue on pääosin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Valtakunnallisen RKY-inventoinnin kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttöja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi

8 Kaavaselostus 8 (32) inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva tehty päätös tuli voimaan Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. RKY-alueen kuvaus: Koljonvirralla on keskeinen asema Suomen sodan taistelupaikkana sekä kirjailija Juhani Ahoon liittyvän henkilöhistorian vuoksi. Koljonvirran historiallinen alue käsittää Pikku-Iin järvestä Poroveden pohjoiseen ulokkeeseen, Kirkkosalmeen laskevan Koljonvirran rantamaisemat sekä Pikku-Iihin työntyvän Mansikkaniemen harjun. Maiseman katkaisee uudistettu tielinjaus ja silta levähdyspaikkoineen. Laajemman maisema-alueen osia ovat Pikku-Partalan entisen sotilasvirkatalon alue sekä virran länsipuolella Kauppilan kartanon rakennukset sekä vesistön rantamat viljelyksineen. Mansikkaniemessä on Iisalmen entinen kappalaisen pappila, Juhani Ahon lapsuudenkoti. Vanha Oulu - maantien linja kulkee itä-länsi -suuntaisesti Mansikkaniemen poikki. Mansikkaniemessä on venäläisten tykkipattereiden jäänteitä sekä loitommalla venäläisten joukkojen majoituskorsuja. Pappilan pihapiirissä on päärakennus, väentupa, navetta, aittoja, lato, rannassa sauna, Ruotteenmäestä siirretty tuulimylly ja sota-aitta Koljonvirran rannalla. Pappilaan vievän koivukujan varrella on Koljonvirran taistelussa venäläisiä joukkoja komentaneen ruhtinas Dolgorukin valurautainen hautamuistomerkki. Historia Iisalmen Koljonvirralla lokakuussa 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisimpiä taisteluita. Eversti Sandelsin komentamat suomalaiset estivät venäläisten joukkojen yrityksen ylittää Koljonvirran silta. Koljonvirran taistelua käytiin matalarantaisen virran varrella aina Iisalmen kirkolta Fredriksdalin kartanon alueelle saakka. Kirkkosalmen ylittävällä sillalla oli keskeinen asema taistelujen kulussa. Taistelusta Johan Ludvig Runeberg sai aiheen Sven Tuuva -sankarirunoon. Sotaa kuvaava vänrikki Stålin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Mansikkaniemen pappila on rakennettu 1840-luvun lopulla rovasti Laguksen aikana kappalaisen pappilaksi. Rakennus on ollut Juhani Ahon museona vuodesta 1958 lähtien; Juhani Aho asui pappilassa isänsä toimiessa Iisalmen kappalaisena. lähde: Koljonvirran historiallinen maisema Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v Sillan pohjoispuolella on Mansikkaniemi. Virran eteläpuolella avautuvan Kirkonsalmen rannalla on Iisalmen entisen maaseurakunnan kirkkomaisema. Virran länsipuolen Kauppilan (nykyisen Koljonvirran) tilan rakennukset sekä Iso- ja Pikku-Iin rantamat muodostavat laajemman maisema-alueen viljelysmaisemien sijoittuessa rantaviivan suuntaisesti. Aluetta halkoo vanhan Ouluntien sijoilla kulkeva valtatie, jonka varressa sijaitsee useita vanhoja maatilapihapiirejä, kuten entinen vänrikin sotilasvirkatalo Pienpartala sekä 1870-luvulla lukkarin talona toiminut Kattaala. Suomen sodasta tunnetun Koljonvirran maisema avautuu parhaiten virran ylittävältä sillalta. Silta, jolla saatiin Sandelsin johdolla eräs Suomen sodan maineikkaimmista voitoista ( ), sijaitsi nykyisen sillan eteläpuolella. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2.

9 Kaavaselostus 9 (32) Mansikkaniemen pappila l. Pikkupappila 1840-luku Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v Pappilan rakennutti 1840-luvun loppupuolella rovasti Johan Lorenz Lagus. Vuosina pappilassa asui kirjailija Juhani Ahon isä Theodor Brofelt. Tällöin pappila oli vuoraamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Pihapiirin tuparakennus on rakennettu samoihin aikoihin kuin pappila, kaksi aittaa on 1840-luvulta. Pappila muutettiin museoksi v. 1958, jonka jälkeen lähistölle on siirretty tuulimylly Ruotaanmäestä ja ennen Suomen sotaa Koljonvirran tilalla sijainnut eloaitta. Aitan seinissä näkyy taistelun muistona luotien jälkiä. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Dolgorukin muistomerkki 1848 Valintaperuste: H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v Suomen sodassa kaatuneen venäläisen ruhtinas Dolgorukin muistomerkki on venäläisten v pystyttämä ja Suomen vanhin rautainen muistomerkki. Ruhtinas Dolgoruk kaatui luultavasti lähellä nykyistä Mansikkaniemen tilaa virran itärannalla, johon muistomerkki on pystytetty. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Mäntylän tila Mahdollisesti luku, aitta v Valintaperuste: R, M, kuuluu RKY v aluerajaukseen Mansikkaniemi ja sillä sijainneet Pienpappilan ja Mäntylän tilat on aikoinaan lohkottu Iisalmen pappilan maista. Pappilan tila on ensimmäisen kerran mainittu maarekisterissä v Mäntylän pihassa oleva yksikerroksinen paritupamallien asuinrakennus on mahdollisesti rakennettu samoihin aikoihin kuin Mansikkaniemen kappalaisen virkatalo, mahdollisesti jo 1840-luvulla, mutta viimeistään rakennuksen eteisen seinähirteen kaiverretun vuosiluvun mukaan v Iisalmen kaupunki osti v pääosan Mäntylän tilan maista, pihapiirin vasta v Asuinrakennuksessa toimi vuosina Soitinmuseo, minkä jälkeen se on ollut tyhjillään luvulle asti Ouluntie kulki Mäntylän asuinrakennuksen pohjoispuolella. Kun nykyinen tie rakennettiin, tie siirtyi Mäntylän pihan etelälaitaan ja rakennusryhmä jäi jyrkän tieleikkauksen reunalle. Tällä sivulla ollut navetta purettiin ja talliaittarakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen pihan länsilaitaan. lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2.

10 Kaavaselostus 10 (32) Muinaismuistot Kuva 5 Alueelta tiedossa olevat muinaisjäännökset (punaisella ja keltaisella merkityt) ja RKY-rajaus (sininen viivoitus). Muinaisjäännöksiin liittyviä selvityksiä alueelta on tehty: - Iisalmi Koljonvirta Taistelualueen arkeologinen tutkimus. Raportti. Hannu Poutiainen, Mikroliitti Oy Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi Timo Ylimaunu. Museovirasto, rakennushistorian osasto. - Iisalmen Koljonvirran taistelupaikka, sota-arkeologinen koekaivaus. Tiina Kuokkanen ja Sanna Marin. Arkeologian laboratorio Oulun yliopisto. - Iisalmi, Mansikkaniemen arkeologinen tutkimus Hannu Poutiainen, Mikroliitti Oy. (luonnosvaiheessa käytössä alustava raportti) Asuminen ja ikärakenne Mansikkaniemen puoleisella kaava-alueella (VE 1 ja VE 2) ei ole asuinkiinteistöjä. VE 2:n alueelle sijoittuu yksi kiinteistö, jolla on asuinrakennuksia.

11 Kaavaselostus 11 (32) Maanomistus IISALMEN KAUPUNKI YKSITYINEN / MUU IISALMEN KAUPUNKI Kaupunki vuokraajana IISALMEN KAUPUNKI Kaupunki vuokranantajana Kuva 6 Alueen maanomistus 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Mansikkaniemen kaava-aluetta koskevia alueidenkäyttötavoitteita: - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

12 Kaavaselostus 12 (32) Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:ssa (Ym vahv ) alue osoitettu: RM Koljonvirta Matkailupalvelujen alue MA1-v Koljonvirran historiallinen maisema Kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde. Lisätieto: RKY 2009= valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Rakennushistoriallinen (R), Historiallinen (H) ja maisemallinen arvo (M) Kuva 7 Ote maakuntakaavasta Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden (MA1-v, ma1-v) suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta. Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Iisalmen kaupunginvaltuuston hyväksymä Iisalmen keskustaseudun strateginen osayleiskaava. Kuva 8 Ote yleiskaavasta

13 Kaavaselostus 13 (32) sr-161 Juhani Ahon museo Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Vaihtoehto 2 (VE2) rajoittuu Pihlajaharjun alueen asemakaavaan AK 234 (Lh vahv ). Kuva 9 Ote kaavoitustilanteesta ja ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen

14 Kaavaselostus 14 (32) Rakennuskiellot Alue on rakennuskiellossa. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit ja muut suunnitelmat ja selvitykset Tehdyt selvitykset (melu, liito-oravat, historia) ovat kaavaselostuksen liitteinä. Kaavatyön yhteydessä on kartoitettu lisäksi alueen vanhoja karttoja ja ns. Vanhan Ouluntien historiaa saatavilla olleista lähteistä. Iisalmeen on keskustaseudun osayleiskaavatyötä varten laadittu viheraluejärjestelmä (Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy, 2004), jossa Mansikkaniemen alue on kultuurihistoriallisesti tai historiallisesti merkittävä viheralue. Keskeisiä kehitettäviä asioita ovat pääväylien ympäristön parantaminen Ouluntien liikenneympyrän luona ja viheryhteyden kehittäminen alueelle etelästä (Virran varsi).

15 Kaavaselostus 15 (32) 17 Koljonvirran museoalueen ympäristön parantaminen erillisen ympäristösuunnitelman mukaan. 2 Koljonvirran ja Naulalammen ympäristön maisemanhoito Kuva 10 Otteita Iisalmen viheraluejärjestelmästä. Maanmittauslaitos, lunastustoimitus: Kaava-alueen pohjoisosassa Vanha Kainuuntien varressa on vireillä lunastustoimitus koskien hiekkapalstaa Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2018.

16 Kaavaselostus 16 (32) 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Ylä-Savon seurakuntayhtymä omistaa pääosan maa-alueista Mansikkaniemellä. Seurakuntayhtymä on tehnyt kaavamuutosaloitteen alueen maankäytöllisten ratkaisuiden selvittämiseksi ( ), etenkin leirikeskuksen alueen osalta. Alueella on lisäksi virkistyskäytöllisiä arvoja sekä historiallisia arvoja, mm. Suomen sodan aikaisia muinaisjäännöksiä sekä Juhani Ahon museo (ent. pappila). Alueella on mm. kesäteatterikäytössä oleva ulkoilmakatsomo sekä rantoja mukaileva kävelypolku. Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman, jonka yhteydessä päätettiin uuden alakoulun rakentamisesta Mansikkaniemen ympäristöön. Tällä asemakaavalla selvitetään mahdollisuus sijoittaa uusi alakoulu alueelle. Mahdollisia alakoulun sijoituspaikkoja on pohjoisessa Jordanin rannanpuoleisella alueella, Mansikkaniemellä ja Naulalammen ympäristössä. 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Museoviranomainen: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Liikennevirasto (vesiväylät) Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: tekninen lautakunta tekninen jaosto sivistys- ja hyvinvointilautakunta SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta Asukkaat ja maanomistajat Järjestöt ja yhdistykset: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, Telia Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Ylä-Savon Vesi Oy Muut tarpeen mukaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava tuli vireille 2017 kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville ja esittelytilaisuus järjestettiin Mansikkaniemellä, Mäntylässä Kaavan laajennuttua koskemaan myös koulun sijoittamista alueelle, asetettiin oas uudelleen

17 Kaavaselostus 17 (32) nähtäville ja järjestettiin esittelytilaisuus Mansikkaniemellä, Metsäpirtillä Muistiot tilaisuuksista liitteenä. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa suunnitelmia esitellään osallisille yleisötilaisuuksissa. Kaavan nähtävilläolosta ja yleisötilaisuuksista tiedotetaan kirjeillä kaava-alueen maanomistajia, toimijoita ja naapureita. Yleisötilaisuuksista sekä asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheiden nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustauluilla sekä Iisalmen Sanomissa. Asemakaava-aineisto on yleisön nähtävillä OAS-, luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikoina Iisalmen kaupungintalolla, Pohjolankatu 14 (1. krs) sekä kaupungin internetsivuilla Suurimman maanomistajan eli Ylä-Savon seurakuntayhtymän kanssa kaavatyötä on käsitelty yhteisissä palavereissa viranhaltijatasolla Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen alussa viranomaisyhteistyötä on tehty erityisesti alueen kulttuuriympäristöä koskien. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa järjestetyssä neuvottelussa käytiin läpi kaavan selvitystarpeita etenkin muinaisjäännösten osalta ja lähtökohtia kaavatyöhön, minkä lisäksi järjestettiin maastokäynnillä kaava-alueella. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen Laajennetun kaava-alueen mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla Yleisötilaisuus: Suunnittelualueen laajenemisen ja uusien tarpeiden ilmaantumisen vuoksi järjestettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen. xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Yhteistyötä on tehty kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan, toimitiloista vastaavien, liikenne- ja kunnallisteknisen suunnittelun, rakennusvalvonnan sekä mittausosaston kanssa.

18 Kaavaselostus 18 (32) 3.4. Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuusto päätti perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmasta. Vaihtoehdoista kouluverkoksi valittiin vaihtoehto 2A, jossa kaikki nykyiset koulut säilyvät ja ne korvataan uudisrakennuksilla, mutta nykyisen Kirkonsalmen koulun sijainti siirtyy Mansikkaniemelle. Mikäli Mansikkaniemen koulun rakentaminen viivästyy kohtuuttomasti, toteutetaan vaihtoehto 2B, joka on vastaava kuin 2A, mutta Kirkonsalmen koulu rakennetaan entiselle paikalleen. Koulun tontin suunnittelun tavoitteet: Koulun tilantarve ja koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtia asemakaavaan. Mitoitus on käyty läpi suunnitteluarkkitehti Katja Lintusen kanssa kaavaluonnosta laadittaessa. Kenttäalueiden osalta on käyty keskustelua liikuntapaikkamestarin kanssa. (03/2018) - Alakoulun tilantarpeen määrittelyn lähtökohtana on käytetty 9 perusopetusryhmän ja 2 esiopetusryhmän mitoitusta. Kirkonsalmen koululla on 237 oppilasta, joista osa siirtyisi Edvin Laineen kouluun lyhemmän koulumatkan vuoksi. Näin ollen uuteen kouluun tulisi noin oppilasta. Tämä tarkoittaisi noin 3100 k-m2 kokoista rakennusta. Mikäli kouluun halutaan sisällyttää laajentamisvaraa, nousisi tarvittava rakennusoikeus noin 3500 k-m2:iin. - Koulurakennus voi olla kaksikerroksinen. - Liikuntasalin koko esimerkiksi Kauppis-Heikin koululla 160 k-m2 (10x16 m). - Välituntipihaa tulee olla sijoitettuna koulurakennuksen viereen. Mitoitusesimerkkinä pihaalueesta voidaan käyttää 10 m2 / lapsi. Tämä ei kuitenkaan ole määräystasoinen velvoite. - Pallokenttä (voisi olla hiekkatekonurmi), 40x60 m. - Monitoimiareena/jääkiekkokaukalo 20x40m. (reunan korkeus maksimissaan noin 2,7 m) - RT-kortiston ohjeiden (RT ) mukaan mm. o Esteettömyyden vaatimusten tulee toteutua koulusuunnittelussa. o Tontin ohjeellisena mitoitusperusteena voidaan pitää 1,5 ha perusalaa lisättynä 20 m2 / oppilas. Tontti sisältää tällöin liikunnan opetukseen tarvittavan kentän sekä koulun laajentamismahdollisuuden. (eli n. 1,9 ha ala 200 oppilaan mitoituksella). o Koulun liikunnanopetukseen käytettävän kentän enimmäisetäisyys koulusta on m. Yhteyden tulee olla turvallinen. -> Mansikkaniemen vaihtoehdossa etäisyys noin 300m. o Pihat pyritään suuntamaan siten, että ne ovat aurinkoisia suurimman osan koulupäivästä ja mahdollisuuksien mukaan tuulelta suojassa. o Opetustilat pyritään suuntaamaan varjoisiin ilmansuuntiin. o Koulun tontille tulon ja rakennuksen sisäänkäyntien suuntauksessa ja sijoiteuksessa lähtökohtana ovat oppilaiden pääasialliset lähestymissuunnat. o Oppilaiden sisäänkäynnit sijoitetaan pihan puolelle. o Huoltoliikenne erotetaan henkilöliikenteestä. Oppilaiden oleskelualueet tulee rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä kokonaan. o Mahdollisuuksien mukaan osa koulun tontista on säilytettävä luonnontilaisena. Alueen voivat liittyä ympäröiviin puistoalueisiin tai metsiin. o Koulukuljetuksia varten on varattava riittävästi tilaa saattoliikenteelle. Oppilaskuljetusten ajoreitit on suunniteltava siten, etteivät ne risteä oleskelualueiden kanssa ja etteivät kuljetettavat joudu tarpeettomasti ylittämään ajorataa ajoneuvosta noustessaan. o Pihojen toiminnat tulee suunnitella siten, että moottoriliikenne ja kevytliikenne eivät risteä.

19 Kaavaselostus 19 (32) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kulttuuriympäristön säilyttämisen tavoitteet tulevat ylempiasteisesta maankäytön ohjauksesta (RKY). Maakunta- ja yleiskaava ohjaavat alueen suunnittelua lisäksi (kehittyvänä) matkailupalveluiden alueena. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen olemassa olevan rakennuskanta on toteutunut pääosin ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Alue on pääosaltaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on liito-oravien elinpiiri. Alue on historialliselta taustaltaan ollut julkisessa käytössä (seurakunnan leirikeskus, leirintäalue, museotoiminta). Koulun sijaintipaikkavaihtoehtoja tutkittiin Mansikkaniemen ympäristössä laajemmin OASvaiheessa keväällä 2018, joista kaavaluonnosvaiheeseen valikoitui 2 vaihtoehtoa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahanke käynnistyi alueen suurimman maanomistajan, Ylä-Savon seurakuntayhtymän aloitteesta. Seurakuntayhtymän omistamassa Metsäpirtin vanhassa leirikeskuksessa toimii tällä hetkellä pitopalvelu. Yrityksen tavoitteena on kehittää toimintaansa paikalla. Alueen virkistyskäyttötavoitteiden säilyttäminen ja kehittäminen ovat olleet keskeisiä yleisötilaisuudessa esille tulleita näkökulmia. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Koulun sijaintipaikkana Mansikkaniemen alue asettaa kaavoitukselle erityisiä laadullisia tavoitteita johtuen alueella olevista kulttuuriarvoista ja laadukkaasta maisemasta, joka on säilynyt ja kehittynyt kulttuurimaisemana vuosisatojen ajan. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) mukaista koulun sijoittamispaikkaa varten selvitettiin tarve melunsuojaukseen koulun piha-alueiden osalta. Työn suoritti Sirpa Lappalainen / WSP Finland Oy:ltä. Tehty selvitys mahdollisesta melukaiteesta nykyisen Ouluntien kaiteen paikalle on liitteenä. Melukaide korvaisi nykyisen kaiteen siten, että kaide muuttuisi umpinaiseksi, korkeus pysyisi samana. Työn tekijä toteaa: Kaide toimii todella hyvin, koska molemmissa kohteissa tie on penkalla. Mansikkaniemessä koulun käyttöön suunniteltu alue saadaan suojattua kokonaisuudessaan päiväajan 55 db keskiäänitason ylittävältä melulta. Muut tavoitteet

20 Kaavaselostus 20 (32) 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset OAS-vaiheessa tutkitut alustavat koulun sijaintipaikat Kaavaluonnosvaihetta edelsi neljän vaihtoehtoisen koulun sijaintipaikan tarkastelu Vanha Kainuuntien varsi Mansikkaniemi: leirikeskuksen sijaintipaikalla. Mansikkaniemi: peltoalueen reunassa Koljonvirrantien varsi Kuva 11 Koulun alustavat sijaintivaihtoehdot Tutkitut sijaintipaikkavaihtoehdot: Vanha Kainuuntien varsi Lähtökohdat ja vaikutusten arviointi Maapohja on yksityisomistuksessa, vaatisi maanhankintaa. (-) Sijainti ei aiheuta merkittäviä rajoitteita suunnittelulle. Ei sijaitse pääväylän varressa (saavutettavuus ei aivan

21 Kaavaselostus 21 (32) niin hyvä) (-) Melutason ohjearvot hallittavissa. (+) Mansikkaniemi: leirikeskuksen sijaintipaikalla. Mansikkaniemi: peltoalueen reunassa Maanomistus seurakuntayhtymän, vaatisi maanhankintaa. (-) Olemassa olevan rakennuskannan huomiointi estää koulun rakentamisen tavoiteaikataulussa. (-) Kulttuuriympäristön arvot asettavat rajoitteita suunnittelulle. Maanomistus peltoalueen osalta Iisalmen kaupungin. (+) Kulttuuriympäristön arvot asettavat rajoitteita suunnittelulle. Melutason ohjearvot ylittyvät (osalla) peltoaluetta. (-) Saavutettavuus hyvä. (+) Alueen korkeuserot ja maaperä (-/?) Koljonvirrantien varsi Kaupungin maanomistusta noin 2 ha. (+) Sijaintipaikka ei aiheuta merkittäviä rajoitteita suunnittelulle. (+) Ei sijaitse Ouluntien varressa, mutta kaupungin suunnassa- saavutettavuus hyvä. (+) Melutason ohjearvot todennäköisesti hallittavissa. (+/?) Alueen korkeuserot ja maaperä (-/?) Nykyisen ja tulevan Naulalammen ympäristön huomioon ottaminen osana suunnittelua. Vaikutusten arvioinnin perusteella päädyttiin laatimaan kaavaluonnokset Mansikkaniemen eteläisemmän vaihtoehdon ja Koljonvirrantien varren osalta. Koulun sijaintimahdollisuudesta leirikeskuksen paikalla sekä Vanhan Kainuuntien varressa luovuttiin. Mansikkaniemen leirikeskuksessa toimii tällä hetkellä pitopalveluyritys Metsäpirtti ja yrityksen toiminta soveltuu hyvin olemassa olevaan rakennukseen. Vanhan Kainuuntien varren peltoalue taas ei sijaintipaikaltaan ole niin keskeinen ja lisäksi peltoalue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Maanomistaja ei ole halukas luopumaan alueesta.

22 Kaavaselostus 22 (32) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne Asemakaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) kattaa Mansikkaniemen alueen Ouluntiehen ja Vanhaan Kainuuntiehen rajautuen. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2) on laajempi jatkuen Ouluntien eteläpuolelle, sisältäen Koljonvirrantien (katualue), peltoalueen (M-alue ja A-res merkintä), erillispientalojen korttelialueen (AO) (toteutunut asuinkiinteistö) sekä mahdollisen alakoulun tonttialueen (YO). Mansikkaniemen alueelle on kaavassa esitetty W, SM, VL/s, RM/s, YM, YO, LPA (VE 1), LP, MA, P ja katualueita. Pääosin alueet ovat rajattu toteutuneen ympäristön mukaisina ja osoitettu toteutuneen käyttötarkoituksen mukaisina. Keskeinen kaavassa esitetty muutos on uuden alakoulun kaavoittaminen alueelle, jonka suhteen on esitetty kaksi eri kaavaluonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1), koulun vaatimat tilavaraukset Vaihtoehto mahdollistaa uuden alakoulurakennuksen sijoittamisen Vanha Kainuuntien ja Ouluntien kulmaukseen, peltoalueen reunaan. Koulun tontti on 9000 m2 (YO k.73). Tämän lisäksi koulun käyttöön on osoitettu noin 2500m2 suuruinen metsäisenä säilytettävä piha-alue sekä pohjoisempana kenttäalue urheilukenttää varten n. 3200m2. YO-tontilla rakennusala sijoittuu tontin itäreunaan. Osa nykyisestä pysäköintialueesta muuttuu koulun piha-alueeksi. Kuva 12 VE 1 Kaavoittajan näkemys koulun tontin käytöstä (luonnos)

23 Kaavaselostus 23 (32) Maanpinnan korko tonttialueella Kuva 13 VE 1 Tontin suunniteltu korkomaailma, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu) Kuva 14 VE 1: Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu)

24 Kaavaselostus 24 (32) Kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2), koulun vaatimat tilavaraukset (Käsitellään vaihtoehto 1:stä poikkeavilta osin) Mansikkaniemen osalta Ouluntien pohjoispuolinen peltoalue säilyy maisemallisesti arvokkaana peltoalueena. Pysäköintialueet (LP) ovat toteutuneiden alueiden mukaiset. Ns. seurakunnan leirikeskuksen / Metsäpirtin alue on kaavassa ulotettu katualueen rajaan. Ouluntie on LTmerkinnällä. Olemassa oleva asuinkiinteistö on osoitettu käyttötarkoituksen mukaisesti AOmerkinnällä. Peltoalue Ouluntien eteläpuolella on M-aluetta, jolla on A-res -merkintä. YO-tontilla Koljonvirrantien varressa rakentaminen sijoittuu Koljonvirrantien varren puoleiseen alueeseen, pääosion kadun suuntaisesti (rakennusala). Koulun piha-alue jää uudisrakennuksen ja Naulalammen välille. Liikennöintiin käytetään nykyisellä paikalla olevaa liittymää, jonka kautta rakennetaan tarvittava tonttiliittymä. Kuva 15 VE 2 Kaavoittajan näkemys koulun tontin käytöstä (luonnos) Oleva maanpinta on alueella useita metrejä Koljonvirrantien korkoa (n.+ 99) alempana (keskimäärin noin +95, laskien Naulalammen suuntaan noin korkoon (+87). Maaston muoto vaatii tontin tasoittamista pihatilan järjestämiseksi. Alla esitetyin koroin lähinnä Koljonvirrantietä olevaa aluetta nostetaan eniten kohti olemassa olevaa korkoa alueen koilliskulmassa. Piha-alueiden osalta korkoa nostetaan vähemmän. Piha-alueelle muodostuu näin ollen eritasoissa olevia alueita. Korkoja suunniteltaessa on huomioitu läheiset pientaloalueet ja niiden olemassa oleva korkomaailma.

25 Kaavaselostus 25 (32) Kuva 16 VE 2 Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu) Kuva 17 VE 2 Koulun tontin maanpinnan täyttö, luonnos (Iisalmen kaupunki /kunnallistekniikan suunnittelu)

26 Kaavaselostus 26 (32) Aluevaraukset Aluevaraukset ovat luettavissa kaavakartoilta. Alla on esitelty osa: YM Museotoimintaa varten varattu alue. Alueella toimii Juhani Ahon museo. RM/s Merkinnällä on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Kyseisellä alueella sijaitsee Mansikkaniemen ulkoilmakatsomo. Alueen suojeltavia kohteita ovat mm. arvokas mäntypuusto sekä muistomerkki. LP Yleistä pysäköintiä varten varatut alueet ovat pääosin käytössä kesäaikaan, kun Mansikkaniemellä on kesäteatterinäytöksiä tai muita tapahtumia. Talvella 2018 esimerkiksi osa pysäköintialueista on ollut auraamattomia. Näin ollen mahdollinen koulun käyttö ja alueen keskiosan LP-alueiden käyttö painottuvat osittain eri vuodenaikoihin. P Palvelurakennusten korttelialue kattaa entisen leirikeskuksen rakennuksen pihapiirin. Pihapiirissä oleva hirsirakennus on mahdollista korjata ja säilyttää, vaikka se ei sijaitse rakennusalalla (yleismääräys). VL/s Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa puistoiksi. YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueet sisältävät koulun tarvitsemat liikennöinti- ja piha-alueet sekä pääosin myös tarvittavat kenttäalueet (lukuun ottamatta ve1 laajempaa kenttää). LPA (VE 1) Alue on varattu koulunhenkilökunnan pysäköintiä varten. SM Alueella sijaitsee Suomen Sodan aikaisia muinaisjäännöksiä. VE 1: vu (kenttäalue) VL/s alueella. Kentän sijoittaminen alueelle vaatii harjun leikkaamista tasatun alueen (entinen kenttäalue) lounaiskulmassa. Maasto on alueelle hyvin jyrkkäpiirteistä. Toisaalta alueelta on historian saatossa otettu maa-aineksia, eikä alue ole siten luonnontilainen tälläkään hetkellä. Leikkauskohta on pyritty minimoimaan olemassa oleva topografia huomioiden. Ratkaisuun on päädytty, koska tällä alueella kentän sijoittaminen muuttaa alueen maisemaa vähiten eikä alueella ole vastaavia maastoltaan tasaisia alueita Kaavamerkinnät - ja määräykset Kaavamääräykset ovat luettavissa kaavakartoilta. Yleismääräyksillä ohjataan mm. alueen mahdollista uudisrakentamisen rakentamistapaa ja maanpinnan korkoja. Määräyksillä pyritään turvaamaan alueen arvokkaan ympäristön säilyminen. Yleismääräyksillä velvoitetaan lisäksi mm. huomioimaan alueella oleva liito-oravan elinpiiri Nimistö Alueelle muodostuu uusi katualue, Mansikkaniementie (osa Vanhaa Ouluntietä). Asiaa on käsitelty nimistötyöryhmässä.

27 Kaavaselostus 27 (32) Mitoitus Rakennusoikeudet kortteleittain: Kaavaluonnoksessa esitetty rakennusoikeus (k-m²) Toteutunut rakennusoikeus (k-m²) alueella ei ole asemakaavaa) (lähde: paikkatietoaineisto) Kortteli 70 (RM/s) Kortteli 70 (YM) Kortteli 70 (YM/RM) Kortteli 71 (P) Kortteli 73 (YO) Kortteli 60 (AO) VL/s (Ve1: kenttäalueeseen liittyen) Rakentamisen määrää ohjataan yleismääräyksellä t olemassa oleva hirsirakennus sallitaan kunnostettavan yleismääräyksellä k-m2, katsomo, t t 47 t (toimitilojen pinta-ala 120) = n. 300 (370) (hirsirakennus). Aiemmin paikalla oli myös majoitussiipiosa. 4.2.Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Sisältö Mansikkaniemen alue on merkittävä virkistys- ja matkailualue lähellä vesistöä. Alue tuo lisäarvoa Iisalmen alueen julkisiin viheralueisiin ja toimii kaupunkilaisten yhteisenä tapahtumapaikkana reitistöjensä, kulttuuritarjontansa ja julkisten kaupunkitilojensa ansiosta. Tätä ominaisuutta kaavaluonnosvaihtoehdoissa 1 ja 2 halutaan korostaa. Erityisesti kaavaluonnosvaihtoehdossa 1, jossa koulu sijoittuu Mansikkaniemen alueelle, antaa koulun ympäristö lisäarvoa pedagogisena ympäristönä koululaisille. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 lähtee siitä, että nykyinen käyttö entisen seurakunnan leirikeskuksen osalta säilyy Mansikkaniemen alueella ja siten käyttöaste jää vähäisemmäksi kuin jos koulu sijoittuisi alueelle kuten kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 on esitetty. Koljonvirran alueen harjujakso kuuluu yhtenä haarana Suomen pisimpään harjujaksoon. Molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät tärkeimmät harjualueet koskemattomina. Nehän ovat säilyneet satoja vuosia nykyisessä muodossaan. Tätä turvaa virkistysalueille osoitettu VL/s merkintä. Luonnonolot Alueen puusto on pääosin havupuuvaltaista harjun lakialueilla

28 Kaavaselostus 28 (32) ja lehtipuuvaltaista vesistöjen rantavyöhykkeillä ja laaksojen pohjassa. Alueella sijaitseekin liito-oravan elinpiiri. Luonnonolojen osalta kaavassa otetaan kantaa havupuuvyöhykkeiden pääasialliseen säilyttämisen ja säilytetään liito-oravan elinpiiri. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 koulu sijoittuu peltoalueelle mukaillen vanhan Ouluntien linjausta ja sijoittuen lähelle vanhaa Kainuuntietä säilyttäen luontoa mahdollisimman paljon. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 ei vaikutu luonnonoloihin, sillä siinä koulu sijoittuu kokonaan nykyiselle peltoalueelle. Koulun sijoittuminen Mansikkaniemen ympäristöön takaa molemmissa vaihtoehdoissa yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisen paikan pohjoiselle koululle asuntoalueiden sijainnin näkökulmasta. Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Molemmissa vaihtoehdoissa koulut ovat saavutettavuuden näkökulmasta hyvin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Molempien kaavaluonnosten osalta joukkoliikenteen pysäkkeihin on tehtävä muutoksia mahdollisimman turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Kaavaluonnosvaihtoehdoissa esitetyt sijaintipaikat sijoittuvat lähelle toisiaan (etäisyys noin 400m). Näin ollen niiden saavutettavuudessa etäisyyden näkökulmasta ei ole merkittäviä eroja. Etäisyys nykyiseen Kirkonsalmen kouluun, joka uudisrakentamisella on tarkoitus korvata, on noin 2,2 km pohjoiseen. Mansikkaniemen alueella sijaitseva harju mahdollistaa kauniita näkymiä ympäröiville vesistöille ja luo kontrastia matalalle kesäteatterin juhlakentälle. Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa tätä on vaalittu ja säilytetty harjumaisema mahdollisimman alkuperäisenä. Kaavamerkintä VL/s tukee tätä tavoitetta. Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Maisemallisesti molemmat esitetyistä koulujen sijaintivaihtoehdoista sijoittuvat osittain avoimen peltomaiseman yhteyteen. Ouluntien rakentaminen nykyiselle sijaintipaikalleen on katkaissut Mansikkaniemen ja Naulalammen välisen alavan viljelymaiseman jo aikaisemmin ja siten muokannut kulttuurimaisemaa vahvasti. Sekä Ouluntie että Koljonvirrantie ovat korkeusasemaltaan suhteellisen korkealla mahdollisiin koulun rakentamispaikkoihin nähden Vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kaupunkikuvaa uusi rakennettava koulu kehittää etenkin, jos sen suunnittelussa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristö. Parhaimmillaan ratkaisu antaa arvokkaan lisän kaupunkikuvaan. Erityisesti tämä seikka tulee esiin, jos uusi koulu rakennetaan Vaihtoehdon 1 mukaisesti Mansikkaniemen alueelle. Se on ajallinen jatkumo alueen monelta aikakaudelta peräisin olevaan rakennuskantaan. Molemmat vaihtoehdot huomioivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Mansikkaniemen alueella ja säilyttävät niitä.

29 Kaavaselostus 29 (32) Alueella on arvokkaita muinaisjäännöksiä ja molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot säilyttävät niitä. Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntatalous Koulun sijainti keskeisellä paikalla pohjoisella kaupunkialueella mahdollistaa sen toimimisen sosiaalisena keskuksena pohjoisen Iisalmen asukkaille. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 tontin täyttökulut ovat noin e ja Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 noin Tonttialueiden ulkopuolelle sijoittuvan infran rakentamiskuluista vaihtoehdot ovat tasavahvoja. Joitain julkisen liikenteen pysäkkien paikkoja on tarpeen uudelleen sijoittaa molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa. Toimiva kaupunkiympäristö ja rakentaminen Iisalmen kaupunkiympäristö on viihtyisä, turvallinen liikkua ja esteetön Iisalmen yhdyskuntarakenne on tiivis ja toimiva palveluverkko on hyvin saavutettavissa. Peruopetuksen palveluverkkosuunnitelmassa ja sen kytkennässä koko kunnan yleiskaavaan harkittiin, että sijaintivaihtoehto on hyvä yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta. Liikenteellisesti alueet ovat hyvin saavutettavissa ja ne ovat olemassa olevien kevyenliikenteen väylien ja alikulkujen varrella. Iisalmen liikuntareitit ja puistot houkuttelevat ihmiset liikkumaan Mansikkaniemen alueella on runsaasti virkistyskäyttöä. Alue on ollut pääosin julkisessa käytössä useita vuosikymmeniä. Kaavaluonnoksessa nämä puustoiset alueet ja ranta-alueet on osoitettu julkiseen käyttöön. Strategiset tavoitteet Iisalmi tunnetaan kulttuuriympäristöstään, historiastaan ja tarinoistaan sekä viihtyisästä keskustastaan vesistöjen keskellä Kaavaluonnoksissa on esitetty alueelta tiedossa olevat kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaat kohteet ja alueet suojeltavina kohteina tai ohjataan ympäristön muutoksia muiden kaavamerkintöjen avulla. Näin alueen kulttuurihistorialliset arvot, jotka palvelevat myös alueen matkailupalveluiden kehittämistä, voidaan turvata. Perusopetuksenyksikön sijainti osana kulttuuriympäristöä palvelee myös pedagogisia tavoitteita. Yritysvaikutusten arviointi: Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa on huomioitu alueella toimivien toimijoiden / yrittäjien edellytykset nykyisen kaltaisen toiminnan jatkamiselle. Kaavaluonnokset eivät kaavoittajan näkemyksen mukaan heikennä toiminnan jatkamisen edellytyksiä. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 tuo Mansikkaniemen alueen itäosaan enemmän muutoksia alueelle mahdollisen koulun sijoittamisen osalta sekä suunniteltujen pysäköintipaikkojen siirtämisen osalta. Osa nykyisistä pysäköintialueen paikoista on esitetty siirrettäväksi muodostettavalle tontille, lähemmäs entisen leirikeskuksen/ Metsäpirtinrakennusta. Toisaalta mahdollinen koulun rakentaminen alueelle voisi tuoda uusia

30 Kaavaselostus 30 (32) yhteistyö- ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia ja vilkastuttaa etenkin talvikaudella hiljaista Mansikkaniemen aluetta. Kaavaluonnosvaihtoehto 2 ei tuo muutoksia nykytilanteeseen Mansikkaniemen osalle. Palvelurakennusten korttelialueella oleva ns.entinen leirikeskusrakennus on mahdollisuus säilyttää ja laajentaa noin 150 k-m2 verran tai korvata uudisrakennuksella (800 k-m2). Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Melu Kaavaluonnos VE 1 koulu sijoittuu Ouluntien läheisyyteen. Meluselvityksen täydennyksen mukaan (ote alla) melukaide rakentamalla alla esitetyn mukaisesti, melutason ohjearvot alittuisivat selvästi. Kuva 18 Melukaiteen osoitettu paikka Ouluntien ajoradan viereen, nykyisen metallikaiteen paikalle ja nykyisen kaiteen korkuisena (70cm) toteutettava umpinainen melukaide kuvan mukaiselle paikalle (kirkkaan vihreällä osoitetulle alueelle) laskisi pihamelutason n db. Kaavaluonnos VE 2 sijoittuu Koljonvirrantien varteen, jossa meluselvityksen ennustevuoden 2035 osalta koulun piha-alue sijoittuisi alle 55 db alueelle. Tulva Tulvavaaran alaisille alueille ei ole kaavassa osoitettu merkittävää rakentamista. VE 2:ssa mahdollinen maanpinnan korkeuden nostaminen muuttaa alla esitetyssä kuvassa olevaa tilannetta tulvavaaran osalta.

31 Kaavaselostus 31 (32) Kuva 19 tulvavaaravyöhyke, 1/100a Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva (avovesi) Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Kuva 20 tulvavaaravyöhyke, 1/100a Lähde: Suomen ympäristökeskus / aineisto päivitetty vuonna 2016

32 Kaavaselostus 32 (32) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavalla ohjataan laatimaan erillinen suunnitelma, mikäli alueelle halutaan sijoittaa venepaikkoja. Kaavan yleismääräykset myös ohjaavat mm. kouluntontin suunnittelua ja korkojen sovittamiseksi ympäröivään maisemaan. Koulun hankesuunnittelun käynnistämisestä on tehty päätös keväällä RM/s-alueelle on laadittava alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiva ja alueen julkista luonnetta kehittävä suunnitelma. Toteuttaminen ja ajoitus Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman tavoitteeksi asetettiin koulurakennuksen kaavan laatiminen alueelle. Kaavasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2018 lopussa ja uuden koulurakennuksen hankesuunnittelu käynnistyy ennen tätä. Koulu rakentaminen käynnistyy kaavan valmistuttua ja rakennusluvan saatua lainvoiman. Toteutuksen seuranta Iisalmessa Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti Sari Niemi kaavoituspäällikkö