Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010"

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin Matkan järjestäjä: Satafood Kehittämisyhdistys ry Matkaan osallistujat: 15 viljelijää ja 4 Satafoodin työntekijää Tiistai Huittinen Turun lentokenttä, klo 10:30-12:00 tilausbussilla Turku Kööpenhamina, lento SAS:n koneella klo 13:25-14:00 Kööpenhamina Malmö, tilausbussi BK Buss AB, klo 14:30-15:00 Majoittuminen Scandic S:t Jörgen hotelliin, vapaa-aikaa Keskiviikko Malmö Borgeby Fältdagar, tilausbussi, klo 8:15-9:30 HIR Malmöhus AB:n osasto: Peltokokeiden esittely klo 9:30-11:00 Jörgen Esbjörnsson esitteli Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja, jotka oli kylvetty näyttelyalueen keskelle. Peltopäivien järjestäjänä toimivat Hushållnings sällskapet Malmöhus, Hushållnings sällskapet Kristianstad sekä Nordic Sugar member of Nordzucker group. HIR Malmö Hus Ab oli teettänyt alueelle laajan koeruutualueen. Ruuduilla oli kokeilussa eri lajikkeita syys- ja kevätvehnästä, ohrasta, kaurasta, rukiista, ruisvehnästä, sekä syys- ja kevätrapsista. Järjestö piti ryhmälle ohjatun HIR Malmö Hus Ab:n omien koeruutujensa esittelyn. 1

2 Kuvat. Jörgen Esbjörnsson esitteli ryhmällemme Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja (kuvat: Merja Mäkinen) Kävimme läpi seuraavia lajikkeita: Syysruis Evolo, hybridisyysruis, joka on viljelyssä myös Suomessa Ruisvehnä Tulus, saksalaisen Nordsaatin jaloste Cando, Swalöf-Weibullin uutuuslajike, jolla on parempi tähkäidännänkestävyys. Kuva. Evolo hybridisyysruis ja Tulus ruisvehnä (kuvat: Merja Mäkinen) 2

3 Syysohra Syysohraa ei kuitenkaan paljon viljellä Ruotsissa Wintmalt, 2-tahoinen saksalaisen Lochow-Petkuksen syysohralajike. Hobbit, Syngentan monitahoinen syysohrauutuuslajike Kuvat. Wintmalt ja Hobbit syysohralajikkeet (kuvat: Merja Mäkinen). Syysvehnä Koeruuduilla oli kasvussa seuraavia syysvehniä, jotka pääasiassa olivat Suomeen kasvuaikansa vuoksi kelpaamattomia. Mariboss, uutuuslajike Boomer, ranskalainen lajike Hyland, saksalaisen Nordsaat:In lajike Inspiraation, jalostaja Saatzucht Josef Brenn Oakley, jalostaja CPB Twyford Ltd. Skalmeje, jalostaja Lochow- Petkus Audi, jalostaja Nordic Seed Ellvis oli lyhyemmän kasvuaikansa vuoksi ainut syysvehnä, joka voisi kelvata Suomessa viljeltäväksi. Kaura Scorpion on hyvä satoisa lajike. Scorpion on terve lajike. Ingeborg on vanha väistyvä lajike, joka ei ole kovin satoisa. Buggy oli koeruuduilla ainoa kääpiökauralajike. Sitä käytetään rehuksi. Aveny on ruotslaisen Svalöf Weibullin jalostama lajike. Sen ongelmana ovat sienitaudit. 3

4 Ohra Rosalina on uusi mallasohra lajike, josta ei ole vielä tietoa. Luhkas on aikainen ja satoisa rehuohra, joka voisi menestyä Suomessa Henley on viljelyssä käytössä Ruotsissa ja se on mallaslajike. Mercada, saksalainen KWS Lochow:in lajike Fairytale on mallasohra lajike, jonka mallastusominaisuus on hyvä. Tamtam on hieman myöhäisempi kuin Suomessakin viljeltävä NFC Tipple ja selvästi aikaisempi kuin Quesh. Mahdollisesti tuleva mallasohralajike Suomessa. Ranskalainen lajike. Sunshine on uusi mallasohralajike, joka on Queshin kilpailija. Siihen nähden siinä on parempi mallastuslaatu. Syysrapsi Vision on satoisa lajike, jolla on hyvä talvenkestävyys. Lisäksi sillä on jäykkä varsi. Vision voisi olla Suomessa menestyvä lajike. DK Capernet on satoisa, mutta ei todennäköisesti talvenkestävä ja tarvitsee pitkän kasvukauden. Catalina on kokeiden toiseksi satoisin lajike, mutta sen talvenkestävyys on vain kohtalainen. Varsi ei välttämättä ole kovin hyvä. Galileo on ruotsin eniten viljelty syysrapsilajike ja myös satoisin populaatiolajike. NPZ Mendel on möhöjuuren kestävä syysrapsi. Sen satotaso on hieman alempi kuin muiden. Mendel on hybridilajike. Hornet talvehtii hyvin ja tuottaa Tukholman korkeudella paremman sadon kuin etelässä. Siksi Hornet voisi olla hyvä rapsi Suomessa. Hornet on hybridisyysrapsi. Visby on Saksan eniten viljelty lajike. Excalibur on Monsanton jalostama lajike joka sopii Tukholmasta alaspäin. PR on hybridi, jossa on parempi öljypitoisuus kuin rapsissa tavallisesti. Ei vielä siemenlisäyksessä PR 45 D01 on lyhyt kääpiölajike ja hybridi. Ei vielä siemenlisäyksessä. 4

5 Kuva. Syysrapsien koeruutualue (kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Syysrapsilajikkeita Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 5

6 Kuva. Möhöjuurta kestävä syysrapsilajike NPZ Mendel (kuva: Merja Mäkinen) Kevätvehnä / Valkeavehnä Zircon on tuleva lupaava lajike, joka on terveellinen lajike. Zircon on englantilainen valkea myllyvehnä, jonka kasvuaika on sama kuin kevätvehnällä. Valkeasta vehnästä voi tehdä kokojyväleipää, jossa ei ole kitkerää makua. Suomeen tuodaan myllyteollisuuteen valkeaa vehnää ulkomailta. Diskett on Swalöf-Weibullin uutuuslajike, joka on tällä hetkellä suurin Ruotsissa viljeltävä kevätkylvöinen vehnälajike. Torjunta-ainekokeet Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella oli torjunta-ainekokeita, joissa oli testattu mm syysrapsin rikkakasvien torjunta-aineita. Alueella oli testattu mm Butisan Top:in, Nimbus:in, Fox:in, Matrigon:in, Galeran ja Dassoil:in vaikutusta rikkakasveihin. Fox on hyvin tehokas, mutta aiheuttaa nekroosilaikkuja syysrapsiin. 6

7 Kuva. Rikkakasvien torjunta-ainekoe (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Butisan Top 2 l/ha ja Nimbus 3,0 l/ha käsittelyt (kuvat: Merja Mäkinen) 7

8 Kuvat. Fox (0,75 l/ha) + Matrigon (1,2 l/ha) ja Fox:in aiheuttamia nekroosilaikkuja syysrapsin lehdissä (kuvat: Merja Mäkinen) Kuva. Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,3 l/ha (kuva: Merja Mäkinen) Alueella oli myös syys- ja kevätviljojen sienitautien fungisiditorjunta-ainekokeet. Kevätohralla ja vehnällä torjunta-aineina oli käytetty Flexity 0,125 + Proline 0,3 + Jenton 0,3 sekä pelkkä Proline 0,3 l/ha. 8

9 Kuva. Kevätviljojen sienitorjunta-ainekoe (kuva: Merja Mäkinen). HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetilla oli näyttelyalueella koesarja, jossa selvitettiin vehnällä kylvösiemenmäärän ja rivivälin vaikutusta versoutumiseen ja satoon. 12,5 cm:n rivivälillä 167 kg/ha kylvömäärällä vehnässä oli keskimäärin 1,8 versoa/kasvi, 28 kg/ha kylvömäärällä ja 12,5 cm rivivälillä vehnässä oli keskimäärin 10 versoa/kasvi ja 25 cm:n rivivälillä ja 28 kg/ha kylvömäärällä keskimäärin 8 versoa/kasvi sekä 50 cm rivivälillä ja 28 kg/ha keskimäärin 4 versoa/kasvi. Pieni siemenmäärä lisää versojen lukumäärää. Toisaalta liian suuri riviväli vähentää versojen lukumäärää. Pieni siemenmäärä yhdistettynä pieneen riviväliin lisää kasvin versomiskykyä. 9

10 10

11 Kuvasarja: Rivivälin vaikutus versomiskykyyn ja sadon muodostukseen vehnällä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 11

12 Svensk Raps, Svensk Rapsin osasto, klo 13:00-14:00 Svensk Rapsin osastolla Albin Gunnarson esitteli Svensk Rapsin toimintaa ja kokeita. Svensk Raps on 51 % öljykasvinviljelijöiden omistama. Myös Swalöf-Weibull Ab, Scandinavian Seed AB, Lantmännen ja Svenska Foder AB omistavat Svensk Rapsia. Viljelijät maksavat tuottamastaan sadosta pienen prosentuaalisen osan Svensk Rapsille, millä rahalla Svensk Rapsia pidetään yllä. Svensk Rapsissa on 4 työntekijää: toimitusjohtaja, öljykasvikokeita hoitava henkilö ja nurmikasveja hoitava henkilö sekä raha-asioita hoitava henkilö. Öljykasvitutkimuksesta ja kehitystyöstä vastaa Albin Gunnarson. He ovat tutkineet 4-vuotisena projektina etenkin kylvösiemenmäärän, viljely- ja maanmuokkausmenetelmien sekä syys- ja kevätlannoituksen vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen, kasvuston kehitykseen, sadonmuodostukseen ja juuriston kehitykseen. Tänä vuonna näitä kokeita oli yhteensä 15 koepaikalla koko syysrapsin viljelyalueella. Näissä kokeissa he ovat huomanneet, että syysrapsin sopiva kylvösiemenmäärä on 50 itävää siementä/m 2 hybridilajikkeille ja 60 itävää siementä/m 2 populaatiolajikkeille. He ovat huomanneet, että syysrapsin sato on paljon riippuvainen syys-n-lannoituksen määrästä. Sato nousee aina 72 kg/ha N-lannoitusta saakka. Ruotsissa on kuitenkin ympäristöehtojen mukaan lupa käyttää ainoastaan 60 kg/ha N syksyllä. Keväällä he käyttivät 140 kg/ha typpeä. Joka tapauksessa syksyllä annettavalla typpikilolla voi korvata 2 typpikiloa keväällä. Svensk Rapsin osastolla oli näkyvilla eri typpitasoilla lannoitettuja ruutuja. Isommalla N- lannoituksella lannoitetut ruudut olivat vahvempia ja talvehtineet paremmin kuin 0-ruutu ja pienemmällä N-lannoituksella kasvanut ruutu. Kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe Näyttelyalueella on kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe, jossa eri viljalajeja ja lajikkeita sekä syysrapsia oli kylvettynä ruutuina, joista toista ruudun osaa oli sadetettu enemmän kuin toista osaa. Koko koeala oli katettu, joten veden saanti oli täysin kontrolloitua. Ruudun osien välissä oli kaivettu maata noin 2 m syvyydeltä. Tässä kuopassa pystyi tarkastelemaan eri kasvilajien, lajikkeiden ja sadetetun ja sadettamattoman osan juuriston kehitystä ja kasvustoa. Kasvinjalostusyritysten koeruudut ja osastot Alueella oli runsaasti kasvinjalostusyrityksiä: Swalöf-Weibull AB, Scandinavian Seed AB, KWS Lochow, Hilleshög AB, Syngenta AG, Maribo Seed. Swalöf-Weibullilla, Scandinavian Seed:lla sekä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapet:lla oli näyttelyalueen keskellä kasvamassa lajikeruutuja. Koeruutuja oli lisäksi Svenska Foder:lla ja joillakin muilla yrityksillä. Alueella oli myös viljelyteknisiä kokeita mm. rikkakasvintorjunta-ainekokeita, tuhoeläinten tuhokoeruutuja. Svalöf-Weibullilla oli alueen keskellä ympyrän muotoinen kenttäkoeruutualue, jonka keskellä oli näyttelyosastoteltta. Svalöf-Weivullilla oli kasvamassa kaikki tärkeimmät kasvit, mm syyrapsi- ja 12

13 syysruislajikkeet, ruisvehnä ja muut viljalajikkeet sekä härkäpapu. Swalöf-Weibullin syysrapsilajikkeet ovat: DK Secure, Visby, Excalibur, Ryder, Banjo, SW Calypso, Catalina, Chagall, Goya, Galileo, Vision. Swalöf- Weibullin kevätrapsilajikkeet ovat: Joplin, Rollo, Jagger, Brando ja Zappa. Swalöf-Weibullin syysruislajikkeet ovat: Ottarp, Conduct, Gonello ja saksalainen Evolo. Conduct on populaatiolajike ja Ottarp, Gonello ja Evolo ovat hybridilajikkeita. Gonello on uusi hybridisyysruis, jolla on hyvät pölytysominaisuudet, korkea sato ja lyhyt ja luja korsi. Swalöf-Weibullin härkäpapulajikkeet ovat: Tattoo, Fuergo ja Tangenta. Suomalaisia lajikkeita Swalöf-Weibullilla ei ole enää markkinoilla. Scandinavian Seed AB:llä oli myös lajikkeet kasvamassa koeruuduilla näyttelyalueen keskellä. Scandinavian Seed markkinoi seuraavia hernelajikkeita: Faust, Rocket, Crackerjack ja Exclusive, jotka ovat muutamia päiviä aikaisempia kuin Swalöf-Weibullin Clara, jonka kasvuaika on ollut keskimäärin 119 vuorokautta, ja Claraa jonkin verran satoisampia. Scandinavian Seed:in markkinoimat härkäpapulajikkeet Columbo, Marcel, Alexia, Gracia ja Gloria ovat tuottaneet kokeissa satoa keskimääräin runsaat 2500 kg/ha. Niiden kasvuaika on ollut 153 vuorokauden molemmin puolin. Niiden valkuaispitoisuus on ollut runsaat 30 % ja tuhannen siemenen paino korkea, 510+/ g. Alueella oli myös soijapapuruutu. Gottlannissa on ollut vuonna 2009 kasvamassa demonstraatiokoe, jossa on ollut seuraavat lajikkeet: Merlin, Cordoba ja Malaga. Lajikkeiden sato on ollut kg/ha, proteiinipitoisuus 41,2-44 %, öljypitoisuus yli 20 %. Lupiinista Scandinavian Seed:lla oli koeruuduilla 2 lajiketta: Haags Blaue ja Probor, joista Haags Blaue oli selvästi aikaisempi. Siinä oli noin cm matkalla jo palkoja, Proborissa ei juuri näkynyt vielä palkoja. Vuonna 2008 Haags Blaue ei ole ollut vielä kokeissa Scandinavian Seed:lla. Scandinavian Seed markkinoi Larissa kevätrapsilajiketta ja Sunrise ja Taurus öljypellavalajikkeita. Kuva. Syysrapsilajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuva: Merja Mäkinen) 13

14 K Kuvat. Härkäpapu- ja hernelajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) Kuvat. Sinilupiini Haags Blaue Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) 14

15 Syngenta:lla ja Hilleshögillä oli yhteinen osasto, jolla he esittelivät etenkin sokerijuurikaslajikkeita. Myös maissilajikkeita oli kentällä kasvamassa. Osaston ulkopuolella oli myös eri mansikkalajikkeita esitteillä ja maisteltavana. Ilmeisesti he ovat mansikkalajikkeiden jalostajia. Kuva. Maissilajikkeita Syngenta:n osastolla (kuva: Merja Mäkinen). Maribo Seed:lla oli myös esillä etenkin sokerijuurikaslajikkeiden mainoksia ja esittelyä. KWS Lochow:n osastolla oli eri kasvilajien esitteitä ja mainoksia: hybridiruis, muut viljat, sokerijuurikas ja peruna. Osastolla tarjoiltiin myös ranskanperunoita. Monsanto:n osastolla oli esillä mm hybridisyysrapsilajikkeita. Näyttelyn teemana oli vesi. Sadetuslaitteistoa oli runsaasti esitteillä. Sen lisäksi tapahtumassa oli esillä laaja kirjo eri laitevalmistajien työkoneita. Esillä oli niin heinä-, viljanviljely-, perunanviljely-, maanmuokkauskuin myös maansiirtokoneita. Mukana olivat kaikki suuret Euroopan konevalmistajat. Suomesta oli omana merkkinään ainoastaan VM, Multiva ja Valtra, sekä puintikoneena Sampo. Esillä olevien koneiden lisäksi konevalmistajien edustajat ajoivat näytösajoja siihen varatulla pellolla. Eri merkkien samanaikainen työskentely samalla lohkolla herätti varmasti keskustelua kävijäkunnassa. Eri työmenetelmien erot olivat varsin hyvin nähtävissä pellolla. Lisäksi se toi suomalaiselle kävijälle ajateltavaa omien muokkaustapojen erilaisuudesta. Valtran suurin uutuus oli koekäyttöön tuotu kaasutraktori. 15

16 Kuva. Ruotsalaisen Rosenqvists Irrigationin ramppikastelu- laitteisto (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Ajettava Agrifac ruisku (Kuvat: Merja Mäkinen) Borgerby Fältdagar - Malmö, tilausbussi, klo 19:00-19:30 16

17 Torstai Malmö- Alnarp, Svenska Lantbruksuniversität, tilausbussi klo 8:15-9:00 Alnarp, Svenska Raps:in koekentät Svenska Raps tekee yhteistyötä Sveriges Latbruksuneversitätin kanssa koetoiminnassa. Pelloilla näimme 2 Kuva. Sveriges lantbruksuniversität Alnarpissa (Kuva: Merja Mäkinen) koetta. Kokeita oli yhteensä Ruotsissa 15 kpl vuodessa, jotta saavat tulokset eri alueilta ja erilaisista olosuhteista. Kokeet olivat osaa suuremmasta 4-vuotisesta koesarjasta. Ensin näkemässämme kokeessa oli lajikkeena Galileo, jota oli kylvetty 50 itävää siementä/m N-lannoitus kg/ha, myös rikkilannoitus. Edellisenä talvena oli ollut lunta 2 kk. Kylvö olisi suoritettava mennessä. Lämpösummaa pitäisi kertyä syksyllä 550 C. Maalaji oli erittäin hyvä. Normaalisti syysrapsi kylvetään kynnön jälkeen. Aikainen kylvö on tärkeää, kasviin on tultava 8 lehteä, jotta se kykenee talvehtimaan hyvin. 17

18 Kuvat. Syysrapsin viljelytekninen koe Alnarpissa. Albin Gunnarsson esitteli kokeita (kuvat: Merja Mäkinen) 18

19 Kokeessa oli seuraavat eri muokkausmenetelmät: - normaali kyntö - matala kyntö - kultivointi karhelle, kylvö samaan aikaan hajakylvönä - kultivointi, lautasmuokkaus ja rivikylvö - syvämuokkaus, rivikylvö - syvämuokkaus ja jankkurointi Hajakylvössä oli käytetty 30 % enemmän siementä, koska kaikki siemenet eivät mene oikeaan syvyyteen. Lautasmuokkausta on tehtävä niin kauan, että tulos on hyvä, normaalisti 2-3 kertaa. Kokeesta he tutkivat juuriston kehitystä. Mitä suurempi juuristo on, sitä suurempi sato. Kultivoinissa vanha olki on ongelma. Olkea ei saa olla liian paljon. Olki on myös etanoita lisäävä tekijä. Olki nostaa talvella lämpötilaa 0,5 C, mutta hidastaa keväällä maan lämpenemistä. Kun puinti tehdään leveällä koneella, pitäisi olkea tulla ulos sama määrä eri kohdista, jotta se leviää sopivasti. Ruotsissa ei ole aikaa odottaa oljen hajoamista. Saksassa on täysin erilainen ilmasto. Hajakylvöllä tehdyssä koejäsenessä oli tyhjiä paikkoja. Syvä ja normaali kyntö tulee kalliimmaksi, mutta tuottaa enemmän satoa. Jankkurointi oli aiheuttanut keltaisuutta lehtiin, tulos ei ollut hyvä. Koejäsenillä saa suunnilleen saman sadon, mutta jankkurointi pienentää satoa noin 7 %. Olki on ongelma, olkikerros ei saa olla liian paksu. Tulos: jokaisen viljelijän on löydettävä omille mailleen sopiva viljelymenetelmä. Uudet koneet eivät ratkaise satoa, vaan viljelytapa. Jos on kuumaa ja kuivaa, voi kylvää ilman kyntöä. Ajoitus on tärkeää. Siemenet on saatava maahan 48 tunnissa. Kyntö: tasainen kasvusto. Muiden menetelmien välillä on enemmän vaihtelua. Kasvunsääteitä ei saa Ruotsissa käyttää. Rikkakasvitorjunta Butisan Top:lla, jos syksy ei ole kylmä. Syysrapsin keskisato Skånessa on 3,8 tn/ha. Keväällä N-lannoitus on 150 kg/ha, P ja K 27 kg/ha ja S 20 kg/ha. Ruotsissa ei ole huomattu S-lannoituksen hyötyä. Boorilla ei ole vaikutusta. Paras satotulos on saatu seoslannoitteilla. Yksittäisillä hivenravinteilla ei ole vaikutusta. Nestemäiset lannoitteet annetaan pestisidien kanssa. Syksyllä torjunta hyönteisiä (kirpat) vastaan sekä keväällä rapsikuoriaisia vastaan. Kevätöljykasveja on ruiskutettava samalla alueella paljon enemmän. Hyönteisiin on syntynyt pyretroidiresistenttejä kantoja. Torjunta-ainetta kannattaa vaihtaa usein, että resistenssiä ei syntyisi. Lähes kaikki pyretroidit ovat samanlaisia, Mavrikin pyretroidi on erilainen. Biscaya ei ole pyretroidi. Toinen koe oli perustettu eri koneilla. Tässä oli ollut Vederstadin koneet. Lajike oli Galileo + 10 % syysrypsiä, kylvetty , 60 itävää siementä/m 2. Koe oli tehty maantutkimuksen professorin kanssa yhteistyössä. Koejäsenet olivat: - kyntö - Lautasmuokkaus, 4 kg/ha siementä - Top down, grunt, biodrill, 4,4 kg/ha siementä, 60 itävää siementä/m 2 - Top down, djup, esikasvi syysvilja, syväjankkurointi, 60 itävää siementä/m 2 - puhdas suorakylvö 19

20 Kuvat. Syysrapsikokeen koejäsen merkintöineen ja kaalikärpäsen toukkia syysrapsin tyvessä (kuvat: Merja Mäkinen) Aikaisemmin on Ruotsissa saanut polttaa oljet, nyt se ei ollut enää sallittua. Nykyisin suorakylvökoneiden edessä on jokin muokkauslaite. Kaalikärpäsen toukka on suurin ongelma, kasvaa tyvessä, sitten siihen iskee taudit, foma. Cantus on sallittu syksyllä. Pahkahometta vastaan käytetään etenkin Amistaria ja Cantusta. Syysmuotoisilla kasveilla kukinta tapahtuu niin aikaisin, että pahkahometta ei ehdi kehittymään. Pahkahome on tärkeämpi kevätmuotoisilla öljykasveilla. Kasvunsääteet eivät ole sallittuja Ruotsissa. Saksassa käytetään Juventusta myös keväällä. Sato-odotus kokeesta oli 5 tn/ha. Paras aika katsoa syysöljykasveja Ruotsissa on syyskuunloppu syksyllä tai aikaisin keväällä 1 viikko ennen kukintaa, jolloin näkee erot parhaiten. Kokeessa kukinta oli alkanut 25.4., pohjoisempana kukinta on alkanut Syysrapsia on eniten Skånessa ja suurten järvien ympärillä. Pellavakokeita Svensk Rapsilla on yksi/vuosi. Pellavan viljelyala on Ruotsissa noin ha. Pellavasta 90 % on Tukholman ympäristössä. Alnarp Malmön rautatieasema, tilausbussi klo 11:00-12:00 Malmö Tukholma, juna klo 14:14-18:39 Tukholman rautatieasema Viking Linen terminaali, tilausbussi klo 18:40-19:10 Tukholma Turku, Viking Amorella, klo 20:10-7:35 Perjantai Turku, satama Huittinen, tilausbussi klo 7:45-9:00 20

21 Satafoodin henkilökunnan osuus ja tehtävät matkalla Marketta Saastamoinen, matkan johtaja, tulkkaus, muistiinpanot Jaana Laurila, tulkkaus Turo Kiviranta, muistiinpanot, koneasiantuntemus Merja Mäkinen, valokuvaus Arvio matkasta Matka toteutui suunnitelman mukaan, aikatauluissa pysyttiin ja järjestelyt olivat kunnossa. Ruotsissa näyttely oli hyvin paljon Suomen kesänäyttelyistä poikkeava, pelkästään asiasisältöinen. Paikalla ei ollut muuta kuin maatalousasiaa, ei rihkamakauppaa. Suomen näyttelyistä poiketen alueen koeruutualueet ja työnäytösalue antavat selkeää tietoa lajikkeista, viljely- ja korjuumenetelmistä ja niihin käytettävistä koneista. Näytteilleasettajien ruoka-, juoma- ym. tarjoukset Suomeen verrattuna olivat mittavat. Matkaan osallistujat olivat tyytyväisiä matkaan. Ainoastaan keskiviikkopäivän 11 tunnin päiväohjelma oli joidenkin mielestä liian pitkä ja rasittava. Huittisilla Marketta Saastamoinen 21

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille Albin Gunnarson, Svensk Raps AB albin@svenskraps.se Öljykasvien viljelyala Ruotsissa 1981, 1989-2010 Areal

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljelytekniikka syysöljykasvit. Siuntio 31. lokakuuta Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

Viljelytekniikka syysöljykasvit. Siuntio 31. lokakuuta Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare Viljelytekniikka syysöljykasvit Siuntio 31. lokakuuta 2013 Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, 1989-2013 Areal (ha) 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

DuPont Öljykasviohjelma

DuPont Öljykasviohjelma Rapsiseminaari Siuntion Kylpylässä 31.10.2013 DuPont Öljykasviohjelma Jan-Åke Svensson DuPont/Pioneer Öljykasvimarkkinoiden näkymät: - Rapsista on tullut kannattava viljelykasvi - Rapsi on nykyään enemmän

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu

Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu Bayer, Öljykasvipäivä Hirvihaara 8.12.2016 Öljykasvit Nestemäistä kultaa pelloilta Rapsin ja rypsin tarve kasvaa kysyntää kasvattaa niiden monimuotoinen

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot