Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin Matkan järjestäjä: Satafood Kehittämisyhdistys ry Matkaan osallistujat: 15 viljelijää ja 4 Satafoodin työntekijää Tiistai Huittinen Turun lentokenttä, klo 10:30-12:00 tilausbussilla Turku Kööpenhamina, lento SAS:n koneella klo 13:25-14:00 Kööpenhamina Malmö, tilausbussi BK Buss AB, klo 14:30-15:00 Majoittuminen Scandic S:t Jörgen hotelliin, vapaa-aikaa Keskiviikko Malmö Borgeby Fältdagar, tilausbussi, klo 8:15-9:30 HIR Malmöhus AB:n osasto: Peltokokeiden esittely klo 9:30-11:00 Jörgen Esbjörnsson esitteli Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja, jotka oli kylvetty näyttelyalueen keskelle. Peltopäivien järjestäjänä toimivat Hushållnings sällskapet Malmöhus, Hushållnings sällskapet Kristianstad sekä Nordic Sugar member of Nordzucker group. HIR Malmö Hus Ab oli teettänyt alueelle laajan koeruutualueen. Ruuduilla oli kokeilussa eri lajikkeita syys- ja kevätvehnästä, ohrasta, kaurasta, rukiista, ruisvehnästä, sekä syys- ja kevätrapsista. Järjestö piti ryhmälle ohjatun HIR Malmö Hus Ab:n omien koeruutujensa esittelyn. 1

2 Kuvat. Jörgen Esbjörnsson esitteli ryhmällemme Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja (kuvat: Merja Mäkinen) Kävimme läpi seuraavia lajikkeita: Syysruis Evolo, hybridisyysruis, joka on viljelyssä myös Suomessa Ruisvehnä Tulus, saksalaisen Nordsaatin jaloste Cando, Swalöf-Weibullin uutuuslajike, jolla on parempi tähkäidännänkestävyys. Kuva. Evolo hybridisyysruis ja Tulus ruisvehnä (kuvat: Merja Mäkinen) 2

3 Syysohra Syysohraa ei kuitenkaan paljon viljellä Ruotsissa Wintmalt, 2-tahoinen saksalaisen Lochow-Petkuksen syysohralajike. Hobbit, Syngentan monitahoinen syysohrauutuuslajike Kuvat. Wintmalt ja Hobbit syysohralajikkeet (kuvat: Merja Mäkinen). Syysvehnä Koeruuduilla oli kasvussa seuraavia syysvehniä, jotka pääasiassa olivat Suomeen kasvuaikansa vuoksi kelpaamattomia. Mariboss, uutuuslajike Boomer, ranskalainen lajike Hyland, saksalaisen Nordsaat:In lajike Inspiraation, jalostaja Saatzucht Josef Brenn Oakley, jalostaja CPB Twyford Ltd. Skalmeje, jalostaja Lochow- Petkus Audi, jalostaja Nordic Seed Ellvis oli lyhyemmän kasvuaikansa vuoksi ainut syysvehnä, joka voisi kelvata Suomessa viljeltäväksi. Kaura Scorpion on hyvä satoisa lajike. Scorpion on terve lajike. Ingeborg on vanha väistyvä lajike, joka ei ole kovin satoisa. Buggy oli koeruuduilla ainoa kääpiökauralajike. Sitä käytetään rehuksi. Aveny on ruotslaisen Svalöf Weibullin jalostama lajike. Sen ongelmana ovat sienitaudit. 3

4 Ohra Rosalina on uusi mallasohra lajike, josta ei ole vielä tietoa. Luhkas on aikainen ja satoisa rehuohra, joka voisi menestyä Suomessa Henley on viljelyssä käytössä Ruotsissa ja se on mallaslajike. Mercada, saksalainen KWS Lochow:in lajike Fairytale on mallasohra lajike, jonka mallastusominaisuus on hyvä. Tamtam on hieman myöhäisempi kuin Suomessakin viljeltävä NFC Tipple ja selvästi aikaisempi kuin Quesh. Mahdollisesti tuleva mallasohralajike Suomessa. Ranskalainen lajike. Sunshine on uusi mallasohralajike, joka on Queshin kilpailija. Siihen nähden siinä on parempi mallastuslaatu. Syysrapsi Vision on satoisa lajike, jolla on hyvä talvenkestävyys. Lisäksi sillä on jäykkä varsi. Vision voisi olla Suomessa menestyvä lajike. DK Capernet on satoisa, mutta ei todennäköisesti talvenkestävä ja tarvitsee pitkän kasvukauden. Catalina on kokeiden toiseksi satoisin lajike, mutta sen talvenkestävyys on vain kohtalainen. Varsi ei välttämättä ole kovin hyvä. Galileo on ruotsin eniten viljelty syysrapsilajike ja myös satoisin populaatiolajike. NPZ Mendel on möhöjuuren kestävä syysrapsi. Sen satotaso on hieman alempi kuin muiden. Mendel on hybridilajike. Hornet talvehtii hyvin ja tuottaa Tukholman korkeudella paremman sadon kuin etelässä. Siksi Hornet voisi olla hyvä rapsi Suomessa. Hornet on hybridisyysrapsi. Visby on Saksan eniten viljelty lajike. Excalibur on Monsanton jalostama lajike joka sopii Tukholmasta alaspäin. PR on hybridi, jossa on parempi öljypitoisuus kuin rapsissa tavallisesti. Ei vielä siemenlisäyksessä PR 45 D01 on lyhyt kääpiölajike ja hybridi. Ei vielä siemenlisäyksessä. 4

5 Kuva. Syysrapsien koeruutualue (kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Syysrapsilajikkeita Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 5

6 Kuva. Möhöjuurta kestävä syysrapsilajike NPZ Mendel (kuva: Merja Mäkinen) Kevätvehnä / Valkeavehnä Zircon on tuleva lupaava lajike, joka on terveellinen lajike. Zircon on englantilainen valkea myllyvehnä, jonka kasvuaika on sama kuin kevätvehnällä. Valkeasta vehnästä voi tehdä kokojyväleipää, jossa ei ole kitkerää makua. Suomeen tuodaan myllyteollisuuteen valkeaa vehnää ulkomailta. Diskett on Swalöf-Weibullin uutuuslajike, joka on tällä hetkellä suurin Ruotsissa viljeltävä kevätkylvöinen vehnälajike. Torjunta-ainekokeet Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella oli torjunta-ainekokeita, joissa oli testattu mm syysrapsin rikkakasvien torjunta-aineita. Alueella oli testattu mm Butisan Top:in, Nimbus:in, Fox:in, Matrigon:in, Galeran ja Dassoil:in vaikutusta rikkakasveihin. Fox on hyvin tehokas, mutta aiheuttaa nekroosilaikkuja syysrapsiin. 6

7 Kuva. Rikkakasvien torjunta-ainekoe (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Butisan Top 2 l/ha ja Nimbus 3,0 l/ha käsittelyt (kuvat: Merja Mäkinen) 7

8 Kuvat. Fox (0,75 l/ha) + Matrigon (1,2 l/ha) ja Fox:in aiheuttamia nekroosilaikkuja syysrapsin lehdissä (kuvat: Merja Mäkinen) Kuva. Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,3 l/ha (kuva: Merja Mäkinen) Alueella oli myös syys- ja kevätviljojen sienitautien fungisiditorjunta-ainekokeet. Kevätohralla ja vehnällä torjunta-aineina oli käytetty Flexity 0,125 + Proline 0,3 + Jenton 0,3 sekä pelkkä Proline 0,3 l/ha. 8

9 Kuva. Kevätviljojen sienitorjunta-ainekoe (kuva: Merja Mäkinen). HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetilla oli näyttelyalueella koesarja, jossa selvitettiin vehnällä kylvösiemenmäärän ja rivivälin vaikutusta versoutumiseen ja satoon. 12,5 cm:n rivivälillä 167 kg/ha kylvömäärällä vehnässä oli keskimäärin 1,8 versoa/kasvi, 28 kg/ha kylvömäärällä ja 12,5 cm rivivälillä vehnässä oli keskimäärin 10 versoa/kasvi ja 25 cm:n rivivälillä ja 28 kg/ha kylvömäärällä keskimäärin 8 versoa/kasvi sekä 50 cm rivivälillä ja 28 kg/ha keskimäärin 4 versoa/kasvi. Pieni siemenmäärä lisää versojen lukumäärää. Toisaalta liian suuri riviväli vähentää versojen lukumäärää. Pieni siemenmäärä yhdistettynä pieneen riviväliin lisää kasvin versomiskykyä. 9

10 10

11 Kuvasarja: Rivivälin vaikutus versomiskykyyn ja sadon muodostukseen vehnällä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 11

12 Svensk Raps, Svensk Rapsin osasto, klo 13:00-14:00 Svensk Rapsin osastolla Albin Gunnarson esitteli Svensk Rapsin toimintaa ja kokeita. Svensk Raps on 51 % öljykasvinviljelijöiden omistama. Myös Swalöf-Weibull Ab, Scandinavian Seed AB, Lantmännen ja Svenska Foder AB omistavat Svensk Rapsia. Viljelijät maksavat tuottamastaan sadosta pienen prosentuaalisen osan Svensk Rapsille, millä rahalla Svensk Rapsia pidetään yllä. Svensk Rapsissa on 4 työntekijää: toimitusjohtaja, öljykasvikokeita hoitava henkilö ja nurmikasveja hoitava henkilö sekä raha-asioita hoitava henkilö. Öljykasvitutkimuksesta ja kehitystyöstä vastaa Albin Gunnarson. He ovat tutkineet 4-vuotisena projektina etenkin kylvösiemenmäärän, viljely- ja maanmuokkausmenetelmien sekä syys- ja kevätlannoituksen vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen, kasvuston kehitykseen, sadonmuodostukseen ja juuriston kehitykseen. Tänä vuonna näitä kokeita oli yhteensä 15 koepaikalla koko syysrapsin viljelyalueella. Näissä kokeissa he ovat huomanneet, että syysrapsin sopiva kylvösiemenmäärä on 50 itävää siementä/m 2 hybridilajikkeille ja 60 itävää siementä/m 2 populaatiolajikkeille. He ovat huomanneet, että syysrapsin sato on paljon riippuvainen syys-n-lannoituksen määrästä. Sato nousee aina 72 kg/ha N-lannoitusta saakka. Ruotsissa on kuitenkin ympäristöehtojen mukaan lupa käyttää ainoastaan 60 kg/ha N syksyllä. Keväällä he käyttivät 140 kg/ha typpeä. Joka tapauksessa syksyllä annettavalla typpikilolla voi korvata 2 typpikiloa keväällä. Svensk Rapsin osastolla oli näkyvilla eri typpitasoilla lannoitettuja ruutuja. Isommalla N- lannoituksella lannoitetut ruudut olivat vahvempia ja talvehtineet paremmin kuin 0-ruutu ja pienemmällä N-lannoituksella kasvanut ruutu. Kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe Näyttelyalueella on kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe, jossa eri viljalajeja ja lajikkeita sekä syysrapsia oli kylvettynä ruutuina, joista toista ruudun osaa oli sadetettu enemmän kuin toista osaa. Koko koeala oli katettu, joten veden saanti oli täysin kontrolloitua. Ruudun osien välissä oli kaivettu maata noin 2 m syvyydeltä. Tässä kuopassa pystyi tarkastelemaan eri kasvilajien, lajikkeiden ja sadetetun ja sadettamattoman osan juuriston kehitystä ja kasvustoa. Kasvinjalostusyritysten koeruudut ja osastot Alueella oli runsaasti kasvinjalostusyrityksiä: Swalöf-Weibull AB, Scandinavian Seed AB, KWS Lochow, Hilleshög AB, Syngenta AG, Maribo Seed. Swalöf-Weibullilla, Scandinavian Seed:lla sekä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapet:lla oli näyttelyalueen keskellä kasvamassa lajikeruutuja. Koeruutuja oli lisäksi Svenska Foder:lla ja joillakin muilla yrityksillä. Alueella oli myös viljelyteknisiä kokeita mm. rikkakasvintorjunta-ainekokeita, tuhoeläinten tuhokoeruutuja. Svalöf-Weibullilla oli alueen keskellä ympyrän muotoinen kenttäkoeruutualue, jonka keskellä oli näyttelyosastoteltta. Svalöf-Weivullilla oli kasvamassa kaikki tärkeimmät kasvit, mm syyrapsi- ja 12

13 syysruislajikkeet, ruisvehnä ja muut viljalajikkeet sekä härkäpapu. Swalöf-Weibullin syysrapsilajikkeet ovat: DK Secure, Visby, Excalibur, Ryder, Banjo, SW Calypso, Catalina, Chagall, Goya, Galileo, Vision. Swalöf- Weibullin kevätrapsilajikkeet ovat: Joplin, Rollo, Jagger, Brando ja Zappa. Swalöf-Weibullin syysruislajikkeet ovat: Ottarp, Conduct, Gonello ja saksalainen Evolo. Conduct on populaatiolajike ja Ottarp, Gonello ja Evolo ovat hybridilajikkeita. Gonello on uusi hybridisyysruis, jolla on hyvät pölytysominaisuudet, korkea sato ja lyhyt ja luja korsi. Swalöf-Weibullin härkäpapulajikkeet ovat: Tattoo, Fuergo ja Tangenta. Suomalaisia lajikkeita Swalöf-Weibullilla ei ole enää markkinoilla. Scandinavian Seed AB:llä oli myös lajikkeet kasvamassa koeruuduilla näyttelyalueen keskellä. Scandinavian Seed markkinoi seuraavia hernelajikkeita: Faust, Rocket, Crackerjack ja Exclusive, jotka ovat muutamia päiviä aikaisempia kuin Swalöf-Weibullin Clara, jonka kasvuaika on ollut keskimäärin 119 vuorokautta, ja Claraa jonkin verran satoisampia. Scandinavian Seed:in markkinoimat härkäpapulajikkeet Columbo, Marcel, Alexia, Gracia ja Gloria ovat tuottaneet kokeissa satoa keskimääräin runsaat 2500 kg/ha. Niiden kasvuaika on ollut 153 vuorokauden molemmin puolin. Niiden valkuaispitoisuus on ollut runsaat 30 % ja tuhannen siemenen paino korkea, 510+/ g. Alueella oli myös soijapapuruutu. Gottlannissa on ollut vuonna 2009 kasvamassa demonstraatiokoe, jossa on ollut seuraavat lajikkeet: Merlin, Cordoba ja Malaga. Lajikkeiden sato on ollut kg/ha, proteiinipitoisuus 41,2-44 %, öljypitoisuus yli 20 %. Lupiinista Scandinavian Seed:lla oli koeruuduilla 2 lajiketta: Haags Blaue ja Probor, joista Haags Blaue oli selvästi aikaisempi. Siinä oli noin cm matkalla jo palkoja, Proborissa ei juuri näkynyt vielä palkoja. Vuonna 2008 Haags Blaue ei ole ollut vielä kokeissa Scandinavian Seed:lla. Scandinavian Seed markkinoi Larissa kevätrapsilajiketta ja Sunrise ja Taurus öljypellavalajikkeita. Kuva. Syysrapsilajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuva: Merja Mäkinen) 13

14 K Kuvat. Härkäpapu- ja hernelajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) Kuvat. Sinilupiini Haags Blaue Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) 14

15 Syngenta:lla ja Hilleshögillä oli yhteinen osasto, jolla he esittelivät etenkin sokerijuurikaslajikkeita. Myös maissilajikkeita oli kentällä kasvamassa. Osaston ulkopuolella oli myös eri mansikkalajikkeita esitteillä ja maisteltavana. Ilmeisesti he ovat mansikkalajikkeiden jalostajia. Kuva. Maissilajikkeita Syngenta:n osastolla (kuva: Merja Mäkinen). Maribo Seed:lla oli myös esillä etenkin sokerijuurikaslajikkeiden mainoksia ja esittelyä. KWS Lochow:n osastolla oli eri kasvilajien esitteitä ja mainoksia: hybridiruis, muut viljat, sokerijuurikas ja peruna. Osastolla tarjoiltiin myös ranskanperunoita. Monsanto:n osastolla oli esillä mm hybridisyysrapsilajikkeita. Näyttelyn teemana oli vesi. Sadetuslaitteistoa oli runsaasti esitteillä. Sen lisäksi tapahtumassa oli esillä laaja kirjo eri laitevalmistajien työkoneita. Esillä oli niin heinä-, viljanviljely-, perunanviljely-, maanmuokkauskuin myös maansiirtokoneita. Mukana olivat kaikki suuret Euroopan konevalmistajat. Suomesta oli omana merkkinään ainoastaan VM, Multiva ja Valtra, sekä puintikoneena Sampo. Esillä olevien koneiden lisäksi konevalmistajien edustajat ajoivat näytösajoja siihen varatulla pellolla. Eri merkkien samanaikainen työskentely samalla lohkolla herätti varmasti keskustelua kävijäkunnassa. Eri työmenetelmien erot olivat varsin hyvin nähtävissä pellolla. Lisäksi se toi suomalaiselle kävijälle ajateltavaa omien muokkaustapojen erilaisuudesta. Valtran suurin uutuus oli koekäyttöön tuotu kaasutraktori. 15

16 Kuva. Ruotsalaisen Rosenqvists Irrigationin ramppikastelu- laitteisto (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Ajettava Agrifac ruisku (Kuvat: Merja Mäkinen) Borgerby Fältdagar - Malmö, tilausbussi, klo 19:00-19:30 16

17 Torstai Malmö- Alnarp, Svenska Lantbruksuniversität, tilausbussi klo 8:15-9:00 Alnarp, Svenska Raps:in koekentät Svenska Raps tekee yhteistyötä Sveriges Latbruksuneversitätin kanssa koetoiminnassa. Pelloilla näimme 2 Kuva. Sveriges lantbruksuniversität Alnarpissa (Kuva: Merja Mäkinen) koetta. Kokeita oli yhteensä Ruotsissa 15 kpl vuodessa, jotta saavat tulokset eri alueilta ja erilaisista olosuhteista. Kokeet olivat osaa suuremmasta 4-vuotisesta koesarjasta. Ensin näkemässämme kokeessa oli lajikkeena Galileo, jota oli kylvetty 50 itävää siementä/m N-lannoitus kg/ha, myös rikkilannoitus. Edellisenä talvena oli ollut lunta 2 kk. Kylvö olisi suoritettava mennessä. Lämpösummaa pitäisi kertyä syksyllä 550 C. Maalaji oli erittäin hyvä. Normaalisti syysrapsi kylvetään kynnön jälkeen. Aikainen kylvö on tärkeää, kasviin on tultava 8 lehteä, jotta se kykenee talvehtimaan hyvin. 17

18 Kuvat. Syysrapsin viljelytekninen koe Alnarpissa. Albin Gunnarsson esitteli kokeita (kuvat: Merja Mäkinen) 18

19 Kokeessa oli seuraavat eri muokkausmenetelmät: - normaali kyntö - matala kyntö - kultivointi karhelle, kylvö samaan aikaan hajakylvönä - kultivointi, lautasmuokkaus ja rivikylvö - syvämuokkaus, rivikylvö - syvämuokkaus ja jankkurointi Hajakylvössä oli käytetty 30 % enemmän siementä, koska kaikki siemenet eivät mene oikeaan syvyyteen. Lautasmuokkausta on tehtävä niin kauan, että tulos on hyvä, normaalisti 2-3 kertaa. Kokeesta he tutkivat juuriston kehitystä. Mitä suurempi juuristo on, sitä suurempi sato. Kultivoinissa vanha olki on ongelma. Olkea ei saa olla liian paljon. Olki on myös etanoita lisäävä tekijä. Olki nostaa talvella lämpötilaa 0,5 C, mutta hidastaa keväällä maan lämpenemistä. Kun puinti tehdään leveällä koneella, pitäisi olkea tulla ulos sama määrä eri kohdista, jotta se leviää sopivasti. Ruotsissa ei ole aikaa odottaa oljen hajoamista. Saksassa on täysin erilainen ilmasto. Hajakylvöllä tehdyssä koejäsenessä oli tyhjiä paikkoja. Syvä ja normaali kyntö tulee kalliimmaksi, mutta tuottaa enemmän satoa. Jankkurointi oli aiheuttanut keltaisuutta lehtiin, tulos ei ollut hyvä. Koejäsenillä saa suunnilleen saman sadon, mutta jankkurointi pienentää satoa noin 7 %. Olki on ongelma, olkikerros ei saa olla liian paksu. Tulos: jokaisen viljelijän on löydettävä omille mailleen sopiva viljelymenetelmä. Uudet koneet eivät ratkaise satoa, vaan viljelytapa. Jos on kuumaa ja kuivaa, voi kylvää ilman kyntöä. Ajoitus on tärkeää. Siemenet on saatava maahan 48 tunnissa. Kyntö: tasainen kasvusto. Muiden menetelmien välillä on enemmän vaihtelua. Kasvunsääteitä ei saa Ruotsissa käyttää. Rikkakasvitorjunta Butisan Top:lla, jos syksy ei ole kylmä. Syysrapsin keskisato Skånessa on 3,8 tn/ha. Keväällä N-lannoitus on 150 kg/ha, P ja K 27 kg/ha ja S 20 kg/ha. Ruotsissa ei ole huomattu S-lannoituksen hyötyä. Boorilla ei ole vaikutusta. Paras satotulos on saatu seoslannoitteilla. Yksittäisillä hivenravinteilla ei ole vaikutusta. Nestemäiset lannoitteet annetaan pestisidien kanssa. Syksyllä torjunta hyönteisiä (kirpat) vastaan sekä keväällä rapsikuoriaisia vastaan. Kevätöljykasveja on ruiskutettava samalla alueella paljon enemmän. Hyönteisiin on syntynyt pyretroidiresistenttejä kantoja. Torjunta-ainetta kannattaa vaihtaa usein, että resistenssiä ei syntyisi. Lähes kaikki pyretroidit ovat samanlaisia, Mavrikin pyretroidi on erilainen. Biscaya ei ole pyretroidi. Toinen koe oli perustettu eri koneilla. Tässä oli ollut Vederstadin koneet. Lajike oli Galileo + 10 % syysrypsiä, kylvetty , 60 itävää siementä/m 2. Koe oli tehty maantutkimuksen professorin kanssa yhteistyössä. Koejäsenet olivat: - kyntö - Lautasmuokkaus, 4 kg/ha siementä - Top down, grunt, biodrill, 4,4 kg/ha siementä, 60 itävää siementä/m 2 - Top down, djup, esikasvi syysvilja, syväjankkurointi, 60 itävää siementä/m 2 - puhdas suorakylvö 19

20 Kuvat. Syysrapsikokeen koejäsen merkintöineen ja kaalikärpäsen toukkia syysrapsin tyvessä (kuvat: Merja Mäkinen) Aikaisemmin on Ruotsissa saanut polttaa oljet, nyt se ei ollut enää sallittua. Nykyisin suorakylvökoneiden edessä on jokin muokkauslaite. Kaalikärpäsen toukka on suurin ongelma, kasvaa tyvessä, sitten siihen iskee taudit, foma. Cantus on sallittu syksyllä. Pahkahometta vastaan käytetään etenkin Amistaria ja Cantusta. Syysmuotoisilla kasveilla kukinta tapahtuu niin aikaisin, että pahkahometta ei ehdi kehittymään. Pahkahome on tärkeämpi kevätmuotoisilla öljykasveilla. Kasvunsääteet eivät ole sallittuja Ruotsissa. Saksassa käytetään Juventusta myös keväällä. Sato-odotus kokeesta oli 5 tn/ha. Paras aika katsoa syysöljykasveja Ruotsissa on syyskuunloppu syksyllä tai aikaisin keväällä 1 viikko ennen kukintaa, jolloin näkee erot parhaiten. Kokeessa kukinta oli alkanut 25.4., pohjoisempana kukinta on alkanut Syysrapsia on eniten Skånessa ja suurten järvien ympärillä. Pellavakokeita Svensk Rapsilla on yksi/vuosi. Pellavan viljelyala on Ruotsissa noin ha. Pellavasta 90 % on Tukholman ympäristössä. Alnarp Malmön rautatieasema, tilausbussi klo 11:00-12:00 Malmö Tukholma, juna klo 14:14-18:39 Tukholman rautatieasema Viking Linen terminaali, tilausbussi klo 18:40-19:10 Tukholma Turku, Viking Amorella, klo 20:10-7:35 Perjantai Turku, satama Huittinen, tilausbussi klo 7:45-9:00 20

21 Satafoodin henkilökunnan osuus ja tehtävät matkalla Marketta Saastamoinen, matkan johtaja, tulkkaus, muistiinpanot Jaana Laurila, tulkkaus Turo Kiviranta, muistiinpanot, koneasiantuntemus Merja Mäkinen, valokuvaus Arvio matkasta Matka toteutui suunnitelman mukaan, aikatauluissa pysyttiin ja järjestelyt olivat kunnossa. Ruotsissa näyttely oli hyvin paljon Suomen kesänäyttelyistä poikkeava, pelkästään asiasisältöinen. Paikalla ei ollut muuta kuin maatalousasiaa, ei rihkamakauppaa. Suomen näyttelyistä poiketen alueen koeruutualueet ja työnäytösalue antavat selkeää tietoa lajikkeista, viljely- ja korjuumenetelmistä ja niihin käytettävistä koneista. Näytteilleasettajien ruoka-, juoma- ym. tarjoukset Suomeen verrattuna olivat mittavat. Matkaan osallistujat olivat tyytyväisiä matkaan. Ainoastaan keskiviikkopäivän 11 tunnin päiväohjelma oli joidenkin mielestä liian pitkä ja rasittava. Huittisilla Marketta Saastamoinen 21