Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010"

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin Matkan järjestäjä: Satafood Kehittämisyhdistys ry Matkaan osallistujat: 15 viljelijää ja 4 Satafoodin työntekijää Tiistai Huittinen Turun lentokenttä, klo 10:30-12:00 tilausbussilla Turku Kööpenhamina, lento SAS:n koneella klo 13:25-14:00 Kööpenhamina Malmö, tilausbussi BK Buss AB, klo 14:30-15:00 Majoittuminen Scandic S:t Jörgen hotelliin, vapaa-aikaa Keskiviikko Malmö Borgeby Fältdagar, tilausbussi, klo 8:15-9:30 HIR Malmöhus AB:n osasto: Peltokokeiden esittely klo 9:30-11:00 Jörgen Esbjörnsson esitteli Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja, jotka oli kylvetty näyttelyalueen keskelle. Peltopäivien järjestäjänä toimivat Hushållnings sällskapet Malmöhus, Hushållnings sällskapet Kristianstad sekä Nordic Sugar member of Nordzucker group. HIR Malmö Hus Ab oli teettänyt alueelle laajan koeruutualueen. Ruuduilla oli kokeilussa eri lajikkeita syys- ja kevätvehnästä, ohrasta, kaurasta, rukiista, ruisvehnästä, sekä syys- ja kevätrapsista. Järjestö piti ryhmälle ohjatun HIR Malmö Hus Ab:n omien koeruutujensa esittelyn. 1

2 Kuvat. Jörgen Esbjörnsson esitteli ryhmällemme Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutuja (kuvat: Merja Mäkinen) Kävimme läpi seuraavia lajikkeita: Syysruis Evolo, hybridisyysruis, joka on viljelyssä myös Suomessa Ruisvehnä Tulus, saksalaisen Nordsaatin jaloste Cando, Swalöf-Weibullin uutuuslajike, jolla on parempi tähkäidännänkestävyys. Kuva. Evolo hybridisyysruis ja Tulus ruisvehnä (kuvat: Merja Mäkinen) 2

3 Syysohra Syysohraa ei kuitenkaan paljon viljellä Ruotsissa Wintmalt, 2-tahoinen saksalaisen Lochow-Petkuksen syysohralajike. Hobbit, Syngentan monitahoinen syysohrauutuuslajike Kuvat. Wintmalt ja Hobbit syysohralajikkeet (kuvat: Merja Mäkinen). Syysvehnä Koeruuduilla oli kasvussa seuraavia syysvehniä, jotka pääasiassa olivat Suomeen kasvuaikansa vuoksi kelpaamattomia. Mariboss, uutuuslajike Boomer, ranskalainen lajike Hyland, saksalaisen Nordsaat:In lajike Inspiraation, jalostaja Saatzucht Josef Brenn Oakley, jalostaja CPB Twyford Ltd. Skalmeje, jalostaja Lochow- Petkus Audi, jalostaja Nordic Seed Ellvis oli lyhyemmän kasvuaikansa vuoksi ainut syysvehnä, joka voisi kelvata Suomessa viljeltäväksi. Kaura Scorpion on hyvä satoisa lajike. Scorpion on terve lajike. Ingeborg on vanha väistyvä lajike, joka ei ole kovin satoisa. Buggy oli koeruuduilla ainoa kääpiökauralajike. Sitä käytetään rehuksi. Aveny on ruotslaisen Svalöf Weibullin jalostama lajike. Sen ongelmana ovat sienitaudit. 3

4 Ohra Rosalina on uusi mallasohra lajike, josta ei ole vielä tietoa. Luhkas on aikainen ja satoisa rehuohra, joka voisi menestyä Suomessa Henley on viljelyssä käytössä Ruotsissa ja se on mallaslajike. Mercada, saksalainen KWS Lochow:in lajike Fairytale on mallasohra lajike, jonka mallastusominaisuus on hyvä. Tamtam on hieman myöhäisempi kuin Suomessakin viljeltävä NFC Tipple ja selvästi aikaisempi kuin Quesh. Mahdollisesti tuleva mallasohralajike Suomessa. Ranskalainen lajike. Sunshine on uusi mallasohralajike, joka on Queshin kilpailija. Siihen nähden siinä on parempi mallastuslaatu. Syysrapsi Vision on satoisa lajike, jolla on hyvä talvenkestävyys. Lisäksi sillä on jäykkä varsi. Vision voisi olla Suomessa menestyvä lajike. DK Capernet on satoisa, mutta ei todennäköisesti talvenkestävä ja tarvitsee pitkän kasvukauden. Catalina on kokeiden toiseksi satoisin lajike, mutta sen talvenkestävyys on vain kohtalainen. Varsi ei välttämättä ole kovin hyvä. Galileo on ruotsin eniten viljelty syysrapsilajike ja myös satoisin populaatiolajike. NPZ Mendel on möhöjuuren kestävä syysrapsi. Sen satotaso on hieman alempi kuin muiden. Mendel on hybridilajike. Hornet talvehtii hyvin ja tuottaa Tukholman korkeudella paremman sadon kuin etelässä. Siksi Hornet voisi olla hyvä rapsi Suomessa. Hornet on hybridisyysrapsi. Visby on Saksan eniten viljelty lajike. Excalibur on Monsanton jalostama lajike joka sopii Tukholmasta alaspäin. PR on hybridi, jossa on parempi öljypitoisuus kuin rapsissa tavallisesti. Ei vielä siemenlisäyksessä PR 45 D01 on lyhyt kääpiölajike ja hybridi. Ei vielä siemenlisäyksessä. 4

5 Kuva. Syysrapsien koeruutualue (kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Syysrapsilajikkeita Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 5

6 Kuva. Möhöjuurta kestävä syysrapsilajike NPZ Mendel (kuva: Merja Mäkinen) Kevätvehnä / Valkeavehnä Zircon on tuleva lupaava lajike, joka on terveellinen lajike. Zircon on englantilainen valkea myllyvehnä, jonka kasvuaika on sama kuin kevätvehnällä. Valkeasta vehnästä voi tehdä kokojyväleipää, jossa ei ole kitkerää makua. Suomeen tuodaan myllyteollisuuteen valkeaa vehnää ulkomailta. Diskett on Swalöf-Weibullin uutuuslajike, joka on tällä hetkellä suurin Ruotsissa viljeltävä kevätkylvöinen vehnälajike. Torjunta-ainekokeet Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella oli torjunta-ainekokeita, joissa oli testattu mm syysrapsin rikkakasvien torjunta-aineita. Alueella oli testattu mm Butisan Top:in, Nimbus:in, Fox:in, Matrigon:in, Galeran ja Dassoil:in vaikutusta rikkakasveihin. Fox on hyvin tehokas, mutta aiheuttaa nekroosilaikkuja syysrapsiin. 6

7 Kuva. Rikkakasvien torjunta-ainekoe (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Butisan Top 2 l/ha ja Nimbus 3,0 l/ha käsittelyt (kuvat: Merja Mäkinen) 7

8 Kuvat. Fox (0,75 l/ha) + Matrigon (1,2 l/ha) ja Fox:in aiheuttamia nekroosilaikkuja syysrapsin lehdissä (kuvat: Merja Mäkinen) Kuva. Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,3 l/ha (kuva: Merja Mäkinen) Alueella oli myös syys- ja kevätviljojen sienitautien fungisiditorjunta-ainekokeet. Kevätohralla ja vehnällä torjunta-aineina oli käytetty Flexity 0,125 + Proline 0,3 + Jenton 0,3 sekä pelkkä Proline 0,3 l/ha. 8

9 Kuva. Kevätviljojen sienitorjunta-ainekoe (kuva: Merja Mäkinen). HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetilla oli näyttelyalueella koesarja, jossa selvitettiin vehnällä kylvösiemenmäärän ja rivivälin vaikutusta versoutumiseen ja satoon. 12,5 cm:n rivivälillä 167 kg/ha kylvömäärällä vehnässä oli keskimäärin 1,8 versoa/kasvi, 28 kg/ha kylvömäärällä ja 12,5 cm rivivälillä vehnässä oli keskimäärin 10 versoa/kasvi ja 25 cm:n rivivälillä ja 28 kg/ha kylvömäärällä keskimäärin 8 versoa/kasvi sekä 50 cm rivivälillä ja 28 kg/ha keskimäärin 4 versoa/kasvi. Pieni siemenmäärä lisää versojen lukumäärää. Toisaalta liian suuri riviväli vähentää versojen lukumäärää. Pieni siemenmäärä yhdistettynä pieneen riviväliin lisää kasvin versomiskykyä. 9

10 10

11 Kuvasarja: Rivivälin vaikutus versomiskykyyn ja sadon muodostukseen vehnällä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapetin peltokoeruutualueella (kuvat: Merja Mäkinen) 11

12 Svensk Raps, Svensk Rapsin osasto, klo 13:00-14:00 Svensk Rapsin osastolla Albin Gunnarson esitteli Svensk Rapsin toimintaa ja kokeita. Svensk Raps on 51 % öljykasvinviljelijöiden omistama. Myös Swalöf-Weibull Ab, Scandinavian Seed AB, Lantmännen ja Svenska Foder AB omistavat Svensk Rapsia. Viljelijät maksavat tuottamastaan sadosta pienen prosentuaalisen osan Svensk Rapsille, millä rahalla Svensk Rapsia pidetään yllä. Svensk Rapsissa on 4 työntekijää: toimitusjohtaja, öljykasvikokeita hoitava henkilö ja nurmikasveja hoitava henkilö sekä raha-asioita hoitava henkilö. Öljykasvitutkimuksesta ja kehitystyöstä vastaa Albin Gunnarson. He ovat tutkineet 4-vuotisena projektina etenkin kylvösiemenmäärän, viljely- ja maanmuokkausmenetelmien sekä syys- ja kevätlannoituksen vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen, kasvuston kehitykseen, sadonmuodostukseen ja juuriston kehitykseen. Tänä vuonna näitä kokeita oli yhteensä 15 koepaikalla koko syysrapsin viljelyalueella. Näissä kokeissa he ovat huomanneet, että syysrapsin sopiva kylvösiemenmäärä on 50 itävää siementä/m 2 hybridilajikkeille ja 60 itävää siementä/m 2 populaatiolajikkeille. He ovat huomanneet, että syysrapsin sato on paljon riippuvainen syys-n-lannoituksen määrästä. Sato nousee aina 72 kg/ha N-lannoitusta saakka. Ruotsissa on kuitenkin ympäristöehtojen mukaan lupa käyttää ainoastaan 60 kg/ha N syksyllä. Keväällä he käyttivät 140 kg/ha typpeä. Joka tapauksessa syksyllä annettavalla typpikilolla voi korvata 2 typpikiloa keväällä. Svensk Rapsin osastolla oli näkyvilla eri typpitasoilla lannoitettuja ruutuja. Isommalla N- lannoituksella lannoitetut ruudut olivat vahvempia ja talvehtineet paremmin kuin 0-ruutu ja pienemmällä N-lannoituksella kasvanut ruutu. Kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe Näyttelyalueella on kasvien vedenottoon liittyvä demonstraatiokoe, jossa eri viljalajeja ja lajikkeita sekä syysrapsia oli kylvettynä ruutuina, joista toista ruudun osaa oli sadetettu enemmän kuin toista osaa. Koko koeala oli katettu, joten veden saanti oli täysin kontrolloitua. Ruudun osien välissä oli kaivettu maata noin 2 m syvyydeltä. Tässä kuopassa pystyi tarkastelemaan eri kasvilajien, lajikkeiden ja sadetetun ja sadettamattoman osan juuriston kehitystä ja kasvustoa. Kasvinjalostusyritysten koeruudut ja osastot Alueella oli runsaasti kasvinjalostusyrityksiä: Swalöf-Weibull AB, Scandinavian Seed AB, KWS Lochow, Hilleshög AB, Syngenta AG, Maribo Seed. Swalöf-Weibullilla, Scandinavian Seed:lla sekä HIR Malmöhus Hushållnings sällskapet:lla oli näyttelyalueen keskellä kasvamassa lajikeruutuja. Koeruutuja oli lisäksi Svenska Foder:lla ja joillakin muilla yrityksillä. Alueella oli myös viljelyteknisiä kokeita mm. rikkakasvintorjunta-ainekokeita, tuhoeläinten tuhokoeruutuja. Svalöf-Weibullilla oli alueen keskellä ympyrän muotoinen kenttäkoeruutualue, jonka keskellä oli näyttelyosastoteltta. Svalöf-Weivullilla oli kasvamassa kaikki tärkeimmät kasvit, mm syyrapsi- ja 12

13 syysruislajikkeet, ruisvehnä ja muut viljalajikkeet sekä härkäpapu. Swalöf-Weibullin syysrapsilajikkeet ovat: DK Secure, Visby, Excalibur, Ryder, Banjo, SW Calypso, Catalina, Chagall, Goya, Galileo, Vision. Swalöf- Weibullin kevätrapsilajikkeet ovat: Joplin, Rollo, Jagger, Brando ja Zappa. Swalöf-Weibullin syysruislajikkeet ovat: Ottarp, Conduct, Gonello ja saksalainen Evolo. Conduct on populaatiolajike ja Ottarp, Gonello ja Evolo ovat hybridilajikkeita. Gonello on uusi hybridisyysruis, jolla on hyvät pölytysominaisuudet, korkea sato ja lyhyt ja luja korsi. Swalöf-Weibullin härkäpapulajikkeet ovat: Tattoo, Fuergo ja Tangenta. Suomalaisia lajikkeita Swalöf-Weibullilla ei ole enää markkinoilla. Scandinavian Seed AB:llä oli myös lajikkeet kasvamassa koeruuduilla näyttelyalueen keskellä. Scandinavian Seed markkinoi seuraavia hernelajikkeita: Faust, Rocket, Crackerjack ja Exclusive, jotka ovat muutamia päiviä aikaisempia kuin Swalöf-Weibullin Clara, jonka kasvuaika on ollut keskimäärin 119 vuorokautta, ja Claraa jonkin verran satoisampia. Scandinavian Seed:in markkinoimat härkäpapulajikkeet Columbo, Marcel, Alexia, Gracia ja Gloria ovat tuottaneet kokeissa satoa keskimääräin runsaat 2500 kg/ha. Niiden kasvuaika on ollut 153 vuorokauden molemmin puolin. Niiden valkuaispitoisuus on ollut runsaat 30 % ja tuhannen siemenen paino korkea, 510+/ g. Alueella oli myös soijapapuruutu. Gottlannissa on ollut vuonna 2009 kasvamassa demonstraatiokoe, jossa on ollut seuraavat lajikkeet: Merlin, Cordoba ja Malaga. Lajikkeiden sato on ollut kg/ha, proteiinipitoisuus 41,2-44 %, öljypitoisuus yli 20 %. Lupiinista Scandinavian Seed:lla oli koeruuduilla 2 lajiketta: Haags Blaue ja Probor, joista Haags Blaue oli selvästi aikaisempi. Siinä oli noin cm matkalla jo palkoja, Proborissa ei juuri näkynyt vielä palkoja. Vuonna 2008 Haags Blaue ei ole ollut vielä kokeissa Scandinavian Seed:lla. Scandinavian Seed markkinoi Larissa kevätrapsilajiketta ja Sunrise ja Taurus öljypellavalajikkeita. Kuva. Syysrapsilajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuva: Merja Mäkinen) 13

14 K Kuvat. Härkäpapu- ja hernelajikkeita Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) Kuvat. Sinilupiini Haags Blaue Scandinavian Seed:in osastolla (kuvat: Merja Mäkinen) 14

15 Syngenta:lla ja Hilleshögillä oli yhteinen osasto, jolla he esittelivät etenkin sokerijuurikaslajikkeita. Myös maissilajikkeita oli kentällä kasvamassa. Osaston ulkopuolella oli myös eri mansikkalajikkeita esitteillä ja maisteltavana. Ilmeisesti he ovat mansikkalajikkeiden jalostajia. Kuva. Maissilajikkeita Syngenta:n osastolla (kuva: Merja Mäkinen). Maribo Seed:lla oli myös esillä etenkin sokerijuurikaslajikkeiden mainoksia ja esittelyä. KWS Lochow:n osastolla oli eri kasvilajien esitteitä ja mainoksia: hybridiruis, muut viljat, sokerijuurikas ja peruna. Osastolla tarjoiltiin myös ranskanperunoita. Monsanto:n osastolla oli esillä mm hybridisyysrapsilajikkeita. Näyttelyn teemana oli vesi. Sadetuslaitteistoa oli runsaasti esitteillä. Sen lisäksi tapahtumassa oli esillä laaja kirjo eri laitevalmistajien työkoneita. Esillä oli niin heinä-, viljanviljely-, perunanviljely-, maanmuokkauskuin myös maansiirtokoneita. Mukana olivat kaikki suuret Euroopan konevalmistajat. Suomesta oli omana merkkinään ainoastaan VM, Multiva ja Valtra, sekä puintikoneena Sampo. Esillä olevien koneiden lisäksi konevalmistajien edustajat ajoivat näytösajoja siihen varatulla pellolla. Eri merkkien samanaikainen työskentely samalla lohkolla herätti varmasti keskustelua kävijäkunnassa. Eri työmenetelmien erot olivat varsin hyvin nähtävissä pellolla. Lisäksi se toi suomalaiselle kävijälle ajateltavaa omien muokkaustapojen erilaisuudesta. Valtran suurin uutuus oli koekäyttöön tuotu kaasutraktori. 15

16 Kuva. Ruotsalaisen Rosenqvists Irrigationin ramppikastelu- laitteisto (Kuva: Merja Mäkinen) Kuvat. Ajettava Agrifac ruisku (Kuvat: Merja Mäkinen) Borgerby Fältdagar - Malmö, tilausbussi, klo 19:00-19:30 16

17 Torstai Malmö- Alnarp, Svenska Lantbruksuniversität, tilausbussi klo 8:15-9:00 Alnarp, Svenska Raps:in koekentät Svenska Raps tekee yhteistyötä Sveriges Latbruksuneversitätin kanssa koetoiminnassa. Pelloilla näimme 2 Kuva. Sveriges lantbruksuniversität Alnarpissa (Kuva: Merja Mäkinen) koetta. Kokeita oli yhteensä Ruotsissa 15 kpl vuodessa, jotta saavat tulokset eri alueilta ja erilaisista olosuhteista. Kokeet olivat osaa suuremmasta 4-vuotisesta koesarjasta. Ensin näkemässämme kokeessa oli lajikkeena Galileo, jota oli kylvetty 50 itävää siementä/m N-lannoitus kg/ha, myös rikkilannoitus. Edellisenä talvena oli ollut lunta 2 kk. Kylvö olisi suoritettava mennessä. Lämpösummaa pitäisi kertyä syksyllä 550 C. Maalaji oli erittäin hyvä. Normaalisti syysrapsi kylvetään kynnön jälkeen. Aikainen kylvö on tärkeää, kasviin on tultava 8 lehteä, jotta se kykenee talvehtimaan hyvin. 17

18 Kuvat. Syysrapsin viljelytekninen koe Alnarpissa. Albin Gunnarsson esitteli kokeita (kuvat: Merja Mäkinen) 18

19 Kokeessa oli seuraavat eri muokkausmenetelmät: - normaali kyntö - matala kyntö - kultivointi karhelle, kylvö samaan aikaan hajakylvönä - kultivointi, lautasmuokkaus ja rivikylvö - syvämuokkaus, rivikylvö - syvämuokkaus ja jankkurointi Hajakylvössä oli käytetty 30 % enemmän siementä, koska kaikki siemenet eivät mene oikeaan syvyyteen. Lautasmuokkausta on tehtävä niin kauan, että tulos on hyvä, normaalisti 2-3 kertaa. Kokeesta he tutkivat juuriston kehitystä. Mitä suurempi juuristo on, sitä suurempi sato. Kultivoinissa vanha olki on ongelma. Olkea ei saa olla liian paljon. Olki on myös etanoita lisäävä tekijä. Olki nostaa talvella lämpötilaa 0,5 C, mutta hidastaa keväällä maan lämpenemistä. Kun puinti tehdään leveällä koneella, pitäisi olkea tulla ulos sama määrä eri kohdista, jotta se leviää sopivasti. Ruotsissa ei ole aikaa odottaa oljen hajoamista. Saksassa on täysin erilainen ilmasto. Hajakylvöllä tehdyssä koejäsenessä oli tyhjiä paikkoja. Syvä ja normaali kyntö tulee kalliimmaksi, mutta tuottaa enemmän satoa. Jankkurointi oli aiheuttanut keltaisuutta lehtiin, tulos ei ollut hyvä. Koejäsenillä saa suunnilleen saman sadon, mutta jankkurointi pienentää satoa noin 7 %. Olki on ongelma, olkikerros ei saa olla liian paksu. Tulos: jokaisen viljelijän on löydettävä omille mailleen sopiva viljelymenetelmä. Uudet koneet eivät ratkaise satoa, vaan viljelytapa. Jos on kuumaa ja kuivaa, voi kylvää ilman kyntöä. Ajoitus on tärkeää. Siemenet on saatava maahan 48 tunnissa. Kyntö: tasainen kasvusto. Muiden menetelmien välillä on enemmän vaihtelua. Kasvunsääteitä ei saa Ruotsissa käyttää. Rikkakasvitorjunta Butisan Top:lla, jos syksy ei ole kylmä. Syysrapsin keskisato Skånessa on 3,8 tn/ha. Keväällä N-lannoitus on 150 kg/ha, P ja K 27 kg/ha ja S 20 kg/ha. Ruotsissa ei ole huomattu S-lannoituksen hyötyä. Boorilla ei ole vaikutusta. Paras satotulos on saatu seoslannoitteilla. Yksittäisillä hivenravinteilla ei ole vaikutusta. Nestemäiset lannoitteet annetaan pestisidien kanssa. Syksyllä torjunta hyönteisiä (kirpat) vastaan sekä keväällä rapsikuoriaisia vastaan. Kevätöljykasveja on ruiskutettava samalla alueella paljon enemmän. Hyönteisiin on syntynyt pyretroidiresistenttejä kantoja. Torjunta-ainetta kannattaa vaihtaa usein, että resistenssiä ei syntyisi. Lähes kaikki pyretroidit ovat samanlaisia, Mavrikin pyretroidi on erilainen. Biscaya ei ole pyretroidi. Toinen koe oli perustettu eri koneilla. Tässä oli ollut Vederstadin koneet. Lajike oli Galileo + 10 % syysrypsiä, kylvetty , 60 itävää siementä/m 2. Koe oli tehty maantutkimuksen professorin kanssa yhteistyössä. Koejäsenet olivat: - kyntö - Lautasmuokkaus, 4 kg/ha siementä - Top down, grunt, biodrill, 4,4 kg/ha siementä, 60 itävää siementä/m 2 - Top down, djup, esikasvi syysvilja, syväjankkurointi, 60 itävää siementä/m 2 - puhdas suorakylvö 19

20 Kuvat. Syysrapsikokeen koejäsen merkintöineen ja kaalikärpäsen toukkia syysrapsin tyvessä (kuvat: Merja Mäkinen) Aikaisemmin on Ruotsissa saanut polttaa oljet, nyt se ei ollut enää sallittua. Nykyisin suorakylvökoneiden edessä on jokin muokkauslaite. Kaalikärpäsen toukka on suurin ongelma, kasvaa tyvessä, sitten siihen iskee taudit, foma. Cantus on sallittu syksyllä. Pahkahometta vastaan käytetään etenkin Amistaria ja Cantusta. Syysmuotoisilla kasveilla kukinta tapahtuu niin aikaisin, että pahkahometta ei ehdi kehittymään. Pahkahome on tärkeämpi kevätmuotoisilla öljykasveilla. Kasvunsääteet eivät ole sallittuja Ruotsissa. Saksassa käytetään Juventusta myös keväällä. Sato-odotus kokeesta oli 5 tn/ha. Paras aika katsoa syysöljykasveja Ruotsissa on syyskuunloppu syksyllä tai aikaisin keväällä 1 viikko ennen kukintaa, jolloin näkee erot parhaiten. Kokeessa kukinta oli alkanut 25.4., pohjoisempana kukinta on alkanut Syysrapsia on eniten Skånessa ja suurten järvien ympärillä. Pellavakokeita Svensk Rapsilla on yksi/vuosi. Pellavan viljelyala on Ruotsissa noin ha. Pellavasta 90 % on Tukholman ympäristössä. Alnarp Malmön rautatieasema, tilausbussi klo 11:00-12:00 Malmö Tukholma, juna klo 14:14-18:39 Tukholman rautatieasema Viking Linen terminaali, tilausbussi klo 18:40-19:10 Tukholma Turku, Viking Amorella, klo 20:10-7:35 Perjantai Turku, satama Huittinen, tilausbussi klo 7:45-9:00 20

21 Satafoodin henkilökunnan osuus ja tehtävät matkalla Marketta Saastamoinen, matkan johtaja, tulkkaus, muistiinpanot Jaana Laurila, tulkkaus Turo Kiviranta, muistiinpanot, koneasiantuntemus Merja Mäkinen, valokuvaus Arvio matkasta Matka toteutui suunnitelman mukaan, aikatauluissa pysyttiin ja järjestelyt olivat kunnossa. Ruotsissa näyttely oli hyvin paljon Suomen kesänäyttelyistä poikkeava, pelkästään asiasisältöinen. Paikalla ei ollut muuta kuin maatalousasiaa, ei rihkamakauppaa. Suomen näyttelyistä poiketen alueen koeruutualueet ja työnäytösalue antavat selkeää tietoa lajikkeista, viljely- ja korjuumenetelmistä ja niihin käytettävistä koneista. Näytteilleasettajien ruoka-, juoma- ym. tarjoukset Suomeen verrattuna olivat mittavat. Matkaan osallistujat olivat tyytyväisiä matkaan. Ainoastaan keskiviikkopäivän 11 tunnin päiväohjelma oli joidenkin mielestä liian pitkä ja rasittava. Huittisilla Marketta Saastamoinen 21

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke MATKAKERTOMUS: VILJELIJÄMATKA SAKSAAN Matkan kohde: KWS Saat AG (KWS Lochow:in kasvinjalostusyritys), Saksa, hybridirukiin, hybridirapsin ja sokerijuurikkaan

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Syysviljat valmistautuvat talveen

Syysviljat valmistautuvat talveen KASVINVILJELY Syysviljat valmistautuvat talveen Ruis ja syysvehnä ovat komealla oraalla Murronmaan tilalla Janakkalassa. Kahukärpäset on ruiskutettu. Ennen talvea on ohjelmassa lumihomeen torjunta, jota

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Rapsi tähtäimessä. Svensk Raps AB:n raportti Projekt 20/20

Rapsi tähtäimessä. Svensk Raps AB:n raportti Projekt 20/20 Rapsi tähtäimessä Svensk Raps AB:n raportti Projekt 20/20 Sisältö 3 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Yhden kruunun panostus tuotti 10 kruunua Projekt 20/20 -projektin avulla Vesi ja mururakenne ratkaisevat kevätrapsin

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Mikä rapsivuosi! 5 257 kg/ha syysrapsilla

Mikä rapsivuosi! 5 257 kg/ha syysrapsilla Mikä rapsivuosi! Martti Yli-Kleemola voitti rapsikisan 5 257 kilon hehtaarisadolla ja teki samalla uuden Suomen ennätyksen. Edellinen ennätys 4 842 kg/ha on vuodelta 2010. 5 257 kg/ha syysrapsilla Farm

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

DuPont Öljykasviohjelma

DuPont Öljykasviohjelma Rapsiseminaari Siuntion Kylpylässä 31.10.2013 DuPont Öljykasviohjelma Jan-Åke Svensson DuPont/Pioneer Öljykasvimarkkinoiden näkymät: - Rapsista on tullut kannattava viljelykasvi - Rapsi on nykyään enemmän

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Miten onnistut suorakylvössä

Miten onnistut suorakylvössä Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Matkakertomus Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen Opintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iin Englantiin 12. 14.6.2012 Cereals

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin on tutkittu Suomessa melko vähän laajempaa käytännön mittakaavan

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely

Lisätiedot

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

Kasvuohjelma-tutkimus 2010 Kasvuohjelma-tutkimus 2010 -ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot