Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Transkriptio

1 Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

2 Öljykasvien viljelyala Ruotsissa 1981, Areal (ha) Höstraps Vårraps Höstrybs Vårrybs Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi Källa:

3 Kasvuston perustaminen - älä vain kylvä! Hyvän syysrapsikasvuston perustamiseen kuuluu 1 Tasainen ja hyvä taimettuminen 2 Oikea kylvöaika 3 Oikea syyslannoitus 4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta

4 OS 212, Kylvösiemenmäärät, Hybridi ja OP-lajikkeet 12 f Lajike Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) siemeniä/m n. kg/ha 2,5 2,1 5 4,2 7,5 6,3

5 Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri kylvösiemenmäärillä sato kg/ha Fröskörd kg/ha % 88% 84% % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring Talvehtiminen % Önskat antal grobara kärnor/m2 Kylvösiemenmäärä, itävää siementä/m 2

6 Hybridirapsin sato kolmella eri kasvutiheydellä sato kg/ha Fröskörd kg/ha <50 (7n) (14 n) >80 (15 n) pl/m2 i november samt ant obs Yksilöitä/m 2 marraskuussa

7 Maa voidaan muokata monin eri tavoin ennen syysrapsin kylvöä R2/L Markstruktur för optimal etablering Medel 2007 Medel 2008 Medel 2009 Medel 2010 Medel A=Normaali kyntösyvyys B=Matala kyntösyvyys C=Pintamuokkaus D=Kultivaattori cm E=Suorakylvö, muokattu Carrierilla F=Suorakylvö, muokattu kultivaattorilla G=Syväkuohkeutus, pintamuokkaus koetta vuosina lukuunottamatta koejäsentä G, joka on ollut 11 kokeessa Medel = keskiarvo, sato kg/ha

8

9 R Väderstadin biodrill ja suorakylvö E-län E-län M-län C-län M-län Medel A=Plöjning Rapidsådd B=Grund plöjning Rapidsådd C=Top Down grunt biodrill D=Top Down djupt biodrill E=Direktsådd med förredskap F=Direktsådd utan förredskap koetta vuosina E-län = Östergötland, Itä-Götanmaa, Vättern järven itäpuolella M-län = Skåne, Etelä-Ruotsissa C = Tukholman lääni

10 Uppkomsttid höstraps

11 Aikaisella kylvöllä suurempi sato Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

12 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

13 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

14 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

15 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

16 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

17 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

18 Kylvetty Kylvetty OS 190 Sort-Såtid

19 OS 190 skörd 2010 Tehoisa lämpötilasumma taimettumisesta ensimmäiseen hallaan Tehoisa lämpötilasumma = vuorokausien keskilämpötilojen summa, kun vuorokauden keskilämpötilasta on vähennetty ensin 5ºC Kylvö Taimettuminen lpt.summa Klostergården normaali halla 14/10 myöh Boberg normaali halla 14/10 myöh Götdala normaali halla 1/12 myöh Bollerup normaali halla 9/12 myöh

20 OS försök 2010 Kylvöajankohdan vaikutus satoon (kg/ha) eri koepaikoilla Taulukossa vasemmalla lajike Normal = normali kylvöajankohta Sen = myöhäinen kylvöajankohta, Differens = ero Råfett = valk. pitoisuus % Järngården E-län Boberg E-län Eke R-län Bollerup L-län Medel 2 försök Normal Sen Differens Normal Sen Differens Normal Sen Differens Normal Sen DifferensNormal Sen Differens Alpaga Vision Catalina Hornet Excalibur PR44D , , Råfett ~x 46, ,9 48,5 47, ,23 45,6-968 E-län = Östergötland, Itä-Götanmaa, Vättern järven itäpuolella R-län = Västergötland, Länsi-Götanmaa (Vänern ja Vättern järvien välissä) L-län = kaakkois-skåne

21 OS 190 Lajike-kylvöajankohta, 9 koetta vuosina Lajike Normaali Myöh. Ero Lkm Excalibur (H) Winner Status (H) Californium PR45D01 (H) Gospel Vision Catalina Hornet (H) PR44D06 (H) Alpaga Keski-arvo Hybridi Keski-arvo Linja Valk. pit.~x 48,0 46,0-2,0

22 OS 190 Lajike-kylvöajankohta, 9 koetta vuosina Myöhäinen kylvö on alentanut valkuaispitoisuutta 2 % yksikköä Puolikääpiöivät hybridilajikkeet (Dvärghybrid, semi dwarf) tulee kylvää aikaisin - ei myöhään Kääpiökasvuiset vaativat pitkän kasvuajan Ei ole todisteita siitä, että hybridit soveltuvat paremmin myöhäiseen kylvöön Jokainen lajike tarvitsee sille ominaisen kasvuajan Kylvöajankohdan viivästyminen laskee satoa keskimäärin 45 kg/ha/ vuorokausi. 15 päivää myöhempi kylvöajankohta maksaa 2100 kr/ha lukuunottamatta alempaa öljypitoisuutta Alempi öljypitoisuus maksaa lisäksi n.300 kr/ha Yhteensä: 160 kr/ha/vrk. (3500 kg/ha och 3,20 fritt gård)

23 Typpi (N) on tärkeää syksyllä! 15 koetta vuosina Lannoitteet annettiin kylvön yhteydessä 0, 20, 40, 60, 80 kg N/ha Täydennettiin keväällä 140 tai 180 kg N/ha Tuplanolla N-lannoitus mukana (ei lannoitusta syksyllä eikä keväällä), lannoitettu Kieserit (S)

24 OS 188 Hemmesdynge M-län kg N 0 kg N 20 kg N 80 kg N

25 OS Hemmesdynge 2009 Uppkomst 28 augusti , ,0 160, kg N/ha i gröna växtdelar 140,0 120,0 100,0 80,0 60, kg ts/ha N-KG/Ha vikt Ts KG/Ha , , ,0 A3.II-IV C1.II-IV E1.II-IV 0

26 OS 188, 3 koetta 2008, N-lannoituksen vaik. satoon Sato kg/ha kg frö/ha N höst, 140 N vår 0 N höst, 180 N vår 20 N höst, 140 N vår 20 N höst, 180 N vår 40 N höst, 140 N vår 40 N höst, 180 N vår 60 N höst, 140 N vår 60 N höst, 180 N vår 80 N höst, 140 N vår 80 N höst, 180 N vår 0 N höst, 0 N vår LSD höstgiva 227 kg/ha LSD vårgiva 130 kg/ha Höst =syksy Vår = kevät

27 Sato kg/ha OS koetta 2009, N-lannoituksen vaik. satoon kg frö/ha N höst 140 N vår 0 N höst 180 N vår 20 N höst 140 N vår 20 N höst 180 N vår 40 N höst 140 N vår 40 N höst 180 N vår 60 N höst 140 N vår 60 N höst 180 N vår 80 N höst 140 N vår 80 N höst 180 N vår 0 N höst 0 N vår Höst =syksy Vår = kevät

28 0+0 OS koetta 2010, N-lannoituksen vaik. satoon Sato kg/ha kg frö/ha

29 Gödslingsnetto 15 försök /ha / ha Fröpris 33,70 /dt, N 0,84 /kg, Torkning 2,24 /dt, inkl olja

30 Nettotulo syksyn typpilannoitustason noustessa ja kevätlannoituksen ollessa 140 kg N/ha, 15 koetta Nettoavkastning /ha N-optimum 71 kg/ha y = -0,0242x 2 + 3,4156x , Kg N på hösten

31 Johtopäätökset, syksyn typpilannoitus, 3 vuoden kokeet Rapsi tulee lannoittaa syksyllä voi nostaa satotasoa jopa 20 % 20 kg enemmän N syksyllä voi säästää 40 kg N keväällä Merkitseviä eroja syyslannoitustasojen välillä, jopa 60 kg N Myöhäisessä kylvössä rapsi ei ehdi hyötyä kaikista korkeimmista lannoitustasoista Viljojen jälkeen kylvettävälle rapsille tulisi antaa kg N

32 Tärkeimmät kohdat menestykselliseen syysrapsiin viljelyyn Keski-Ruotsissa perusta 80 %:lle sadosta luodaan syksyllä Kylvä rapsisi ajoissa! Lannoita rapsi kylvön yhteydessä! Vähintään 8-8-8, 8 isoa lehteä, 8 cm paalujuuri, joka halkaisijaltaan 8 mm Kylvä harvaan, MAX. 50 kasvia/m 2! Viljele talvenkestäviä hybridejä! Torju jääntivilja ja rikkakasvit syksyllä!

33 Onnea!