Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Transkriptio

1 Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu Huittinen 2011

2 Matkan ajankohta: Matkareitti, ajat ja tutustumiskohteet: Lähtö Huittisten linja-autoasemalta yhteiskuljetuksena bussilla klo 04:30, pysähdykset Virttaalla ja Oripään risteyksessä - Lennot SK 2711 Turku Kööpenhamina 06:45 07:15 SK 669 Kööpenhamina Hannover, Saksa 08:15 09:15 Yhteiskuljetus tilausbussilla Hannover Bergen, Wohde, KWS Lochowin kasvinjalostusasema 9:30-10:30 Bergen, Wohlde KWS Lochowin kasvinjalostusasema, tutustuminen KWS Lochowin viljojen jalostustoimintaan ja hybridirukiin jalostukseen, hybridirukiin jalostuksen eri vaiheisiin demonstraatiokentällä sekä siemenlaboratorioon Yöpyminen Hotel Michaelishof, Bergen Klo 8:00-10:30 Bergen, Wohlde Einbeck, yhteiskuljetus tilausbussilla 2 klo 10:30 Einbeck tutustuminen KWS Lochowin öljykasvien jalostukseen, lajikkeisiin ja syysrapsin lajikkeiden demo-kenttään Klo 13:00-15:00 Einbeck Hannover, yhteiskuljetus tilausbussilla Lennot SK 1668 Hannover Kööpenhamina 18:35 19:35 SK 2719 Kööpenhamina Turku 20:10 22:40 Yhteiskuljetus tilausbussi Turun lentoasema Huittinen klo 22:55-24:00, pysähdykset Oripään risteyksessä ja Virttaan Siilinpesällä Matkaan osallistujat: Matkaan osallistui yhteensä 16 viljelijää Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä ja Jukka Saarinen.

3 KWS Lochow, Wohlde KWS Lochowin Wohldessa sijaitsevalla kasvinjalostusasemalla meidät otti vastaan viljojen tuotantomanageri, tohtori Claus Hindrich Heuer. Kuva 1. KWS Lochowin toimitilat Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen) Claus Hindrich Heuer esitteli ensin koko KWS Lochowin toimintaa ja erikseen viljojen jalostustoimintaa, tuotantoa ja toiminnan suuruutta ja tuottoa. KWS Lochow on hyvin vahva kasvinjalostaja globaalisesti sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostuksessa. Sillä on kasvinjalostustoimintaa 70 maassa maapallolla. KWS Lochowin kasvinjalostusyrityksen on perustanut saksalainen Ferdinand von Lochow vuonna Hän aloitti kasvinjalostustyön rukiin jalostuksella. Aluksi jalostus oli suurelta osalta valintajalostusta, mutta myöhemmin jalostusmenetelmät ovat muuttuneet ja tällä hetkellä KWS Lochow on johtava jalostusyritys esim. sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostajana maapallolla. 3 Kuva 2. Tohtori Claus Hindrich Heuer otti meidät vastaan Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen)

4 KWS Lochow on jalostusyritys, josta 19 % on von Lochowin perheen omistuksessa ja 81 % siitä on KWS Saat Ag:n omistuksessa. KWS Saat Ag on emoyhtiö, johon KWS Lochow kuuluu ja on KWS Lochowin lajikkeiden kylvösiementen myynti- ja markkinointiyritys. KWS Lochow:lla on viljojen jalostustoimintaa Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa, Venäjällä ja vuodesta 2011 myös USA:ssa. Viljojen jalostustoiminnan vuotuinen liikevaihto on 70 miljoonaa ja liikevoitto 10 miljoonaa. Henkilökuntaa on yhteensä 370 henkeä. Viljojen jalostushenkilökunnasta Saksassa on 197 henkilöä, USA:ssa 4 henkilöä, Iso-Britanniassa 56 henkilöä, Ranskassa 47 henkilöä ja Puolassa 73 henkilöä. KWS:n kokonaismyynti on yli 1000 miljoonaa. Maissin nettomyynti on ollut 413,4 miljoonaa ja sokerijuurikkaan nettomyynti 247,4 miljoonaa. Kasvinjalostuksen ja palveluiden nettomyynti on ollut 152 miljoonaa vuonna USA:ssa KWS Lochow on ostanut 2 vehnän jalostusyritystä vuoden 2011 alussa. USA:ssa maisiin viljely on lisääntynyt ja vehnän viljely vähentynyt. KWS voi nyt nostaa vehnän viljelyä USA:ssa. KWS:n viljojen jalostussektori on tällä hetkellä johtavia viljojen jalostusyrityksiä maapallolla. KWS Lochow panostaa USA:ssa vehnän resistenssijalostukseen. USA:ssa KWS Lochow käyttää myös GM-tekniikkaa, koska se on siellä hyväksyttyä. Saksassa KWS:n siementen myyntiosuus on 25 % ja USA:ssa 31 %. Sokerijuurikkaan siementen myynnin osuus on 33 %. Viljojen jalostuksessa Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Venäjällä on yhteensä peltoa 500 ha ja siementuotannossa 2000 ha. Viljojen kantasiementuotantoala on ha ja kokonaissiementuotanto tn. Puolassa on peltomaata käytössä 1500 ha. Saksassa on jalostustoimintaa 7 paikassa. KWS:llä on viljojen testauksessa 60 partneria yhteensä 31 maassa. KWS:n jalostuksen tuotoissa sokerijuurikas on tärkein, sen jälkeen tärkein on maissi ja sitten tulevat viljat. Viljoissa vehnä on suurin kasvi, ohra toiseksi suurin ja ruis kolmanneksi suurin kasvi. Saksassa viljat ovat tärkeitä myös energian tuotannossa. Energiatuotantoon kasvatetaan maissia, sokerijuurikasta, rapsia, ruista, auringonkukkaa ja durraa. Energiatuotannossa maissin ja sokerijuurikkaan osuus kasvavat ja viljojen osuus laskee. KWS:ssä rukiin tuotto on 47 %, vehnän 24% ja ohran 14 %. Rapsin viljelyala EU:ssa on 5,6 miljoonaa ha. Viljelyssä olevista rapsilajikkeista 55 % on hybridilajikkeita ja 45 % tavallisia lajikkeita. 4 KWS Lochow:lla on käytössä laatujärjestelmä, joka takaa kylvösiemenen hyvän laadun. Vuonna 1998 otettiin käyttöön DIN EN ISO 9002 laatujärjestelmä, joka sertifioitiin vuonna Sen jälkeen on edelleen otettu käyttöön uudempia laatujärjestelmiä. Vuonna 2010 on otettu käyttöön n. s. Quality Plus standardi. KWS Lochow:in yleiset viljanjalostustavoitteet Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia vaatimuksia kasvinjalostukseen. Kuumuus ja toisaalta kylmyys talvella lisääntyvät, kuivuus kesällä ja kosteus talvella lisääntyvät, nopeat lämpötilavaihtelut lisääntyvät, kova säteily lisääntyy. Tämä vaatii kasvilta suurempaa stressinsietokykyä. Ilman CO 2 pitoisuus nousee, lämpötila nousee, kevät ja kesä ovat kuivia ja talvella on paljon sateita. Kasvitautien määrä lisääntyy. Vehnällä pyritään lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin. Kun maassa on vielä kosteutta, lajikkeet

5 pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden ja samalla korjuu aikaistuu. Myös viljelymenetelmien on sopeuduttava muuttuvaan ympäristöön. On otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorottelu, kastelu. Lisääntyvät kasvitaudit ja tuholaiset vaativat kasvinsuojelulta lisätoimia, joko uusia torjunta-aineita tai suurempaa torjunta-aineiden annostusta. On otettava huomioon kasvien ravinteet. Kasvinjalostuksessa on käytettävä nopeita menetelmiä. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, satoisuuden nostaminen, veden käytön parantuminen, parempi juuristo, parempi ravinteiden ottokyky, laonkesto. Kasvien geenivaroissa on kuitenkin olemassa potentiaalia. Ratkaisuna on nykyaikainen kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on sato- ja viljelyvarmuus, hyvä koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus ym. KWS Lochow:in Ruisvyöhyke (Rye Belt) projekti ( KWS Lochow:lla on rukiin jalostuksessa n. s. Rye Belt, Ruisvyöhyke projekti, jossa rukiin jalostusta tehdään rukiin viljelyalueelle, joka ulottuu Saksasta ja Tanskasta Puolan kautta syvälle Uralille Venäjällä. Tämä alue jää 50 ja 60 leveyspiirin väliin. Myös Suomen eteläosa jää tähän ruisvyöhykkeeseen. Tällä ruisvyöhykkeellä tuotetaan suurin osa eli 90 % maapallon rukiista. Ruis on globaalisti hyvin pieni kasvi, jonka viljely maapallolla on vähäistä, mutta tällä ruisvyöhykkeellä ruis on tärkeä viljelykasvi. 5 Kuva. Ruisvyöhyke, Rye Belt ( Rye Belt projektissa tavoitteena on tehokkuus, tuottavuus ja monikäyttöisyys. Tavoitteena on, että kasvu alkaa C:ssa, talvenkestävyys -25 C ja veden tarve l vettä/1 kuiva-ainekilon satoa varten.

6 Hybridirukiin jalostus Hybridirukiin jalostuksen johtaja, tri. Jaan Wilde esitteli rukiin jalostusta. Rukiin paremmuus muihin viljoihin verrattuna tulee esiin sen paremmassa kyvyssä tuottaa satoa matalan ja keskitason satoisuutta olevilla mailla. Näissä heikommissa maissa hybridiruis tuottaa paremman sadon kuin muut viljat. Syysvehnällä on hyvä sadontuottokyky, mutta heikommilla mailla se tuottaa heikompia satoja kuin hybridiruis. Toinen rukiin hyvä ominaisuus on sen monikäyttöisyys. Ruis soveltuu rehuksi, ravinnoksi, biokaasun tuotantoon, etanolin tuotantoon ja polttoenergian tuotantoon. Se on monikäyttöisempi kuin muut viljat. Kuva 3. Tohtori Jaan Wilde, hybridirukiin jalostusjohtaja, selosti meille hybridirukiin jalostusta (Kuva: Jukka Saarinen) Hybridirukiin jalostuksessa on ollut 3 vaihetta. On erotettavissa 1. vaiheen lajikkeet, 2. vaiheen lajikkeet ja 3. vaiheen lajikkeet. Nykyiset 3. vaiheen lajikkeet tuotetaan n. s. PollenPlus menetelmällä. Hybridirukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi. Hybridirukiin ongelmana ovat torajyvät. Tämä on ollut ongelmana etenkin aluksi. Jalostuksella on pystytty vähentämään torajyvien muodostusta. Näissä 3 eri vaiheessa torajyvän muodostuminen on vähentynyt. 6 Jos panostusta rukiin hybridijalostukseen vuonna 1999 kuvataan 100 %, tällä hetkellä panostus siihen on 300 %. Rukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi, jos muut ominaisuudet pysyvät samoina. Ilmaston muutos aiheuttaa suuren haasteen kasvinjalostukselle. Ilmaston muutos otetaan huomioon kasvinjalostuksessa. Kasvinjalostuksessa on lisättävä kasvin stressinsietokykyä. Ilmastonmuutos aiheuttaa syysvehnän jalostuksessa, että pyritään aikaisiin lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin ja pystyvät hyödyntämään maan kosteutta ja korjuu aikaistuu. Kasvinviljelyssä on otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorotus, kasvinravitsemus ja kastelu. Kasvinsuojelutarve kasvaa. Tähän voidaan varautua joko uusilla kasvinsuojeluaineilla tai annostuksen lisäämisellä. Kasvinjalostuksen vastaus ongelmaan on resistenssi. Kasvinjalostuksessa on otettava käyttöön nopeat menetelmät, koska ympäristö muuttuu nopeasti. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, sadon lisäys, parempi veden käytön, parempi juuristo, parempi ravinteiden otto, laonkesto. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että kasveilla on geneettistä potentiaalia. Avaimena tässä on nykyaikainen

7 kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on mm sadon lisäys ja viljelyvarmuus, koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus.. Rukiilla on suuri satopotentiaali heikommilla mailla. Kun: vehnän sato 3000 kg/ha, on rukiin sato 5500 kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha Hybridiruis tuottaa enemmän satoa myös keskisatoisilla mailla. Tämä on uusi tieto. Hybridiruis tuotetaan erillisillä äiti ja isä kannoilla, joiden annetaan risteytyä keskenään. Tässä mielessä hybridiruis poikkeaa itsepölytteisistä viljoista, että kylvösiemen on tuotettava koko ajan risteytyksellä. Äitikasvi on hedesteriili, se ei tuota elävää toimivaa siitepölyä. Toiminnan geneettinen säätely on monimutkainen. Ainakin osittain hedesteriiliys on sytoplasminen ominaisuus. Tarkkaan ei tiedetä, mitkä geenit toimivat sytoplasmassa ja mitkä genomissa. Hybridirukiin tuotto tapahtuu risteyttämällä: (A x B) CMS x R SYN äiti isä Isäkasvissa on restorer eli palauttajageeni R, joka palauttaa äitikasvin hedeferttiiliyden. Äitikasvissa hedesteriliteetin aiheuttaa sytoplasminen koirassteriliteettigeeni (cytoplasmic male sterile, CMS). Hybridiruis on niin sanottu kaksoishybridi. Äitikasvi on jo hybridi, joka tuotetaan kaksi linjaa (A ja B) risteyttämällä. Lisäksi siihen viedään koirassteriliteettigeeni, hedesteriliteettiys. 7 Hybridirukiin jalostuksen alussa tuotetaan homotsygoottista itsesiitossiementä runsaasta joukosta rukiita. Pellolla oli runsaasti eristyspusseja ruispellossa. Tämä on jalostuksen lähtömateriaalia. Tuotetaan mahdollisimman erilaisia puhtaita linjoja. Tätä lähtömateriaalia on satoja tuhansia. Rukiit on kylvetty käsin 1 jyvä paikkaansa. Jokaisesta yhdestä jyvästä kehittyy noin 20 tähkää, joista parhaat eristetään eristyspussiin, jotta se ei pääse pölyttymään vieraalla siitepölyllä, tuottamaan itsepölytyssiementä. Tämän jälkeen parhaat menevät satotesteihin. Rukiin jalostuksessa on koeruutua/vuosi. Näistä korjataan 4000 ruutua. Yhden ruudun hinta on Oletetaan, että parhaat ruudut tuottavat myös parhaita jälkeläisiä. Parhaat linjat testataan satotesteissä useilla koepaikoilla Saksassa ja Puolassa. Torajyvä on ongelma hybridirukiin tuotannossa. Torajyvä sclerotia säilyy maassa ja kasvaa sieltä seuraavana vuonna saastuttamaan rukiin kukkia. Itsepölytteiset kasvit eivät ole niin alttiita torajyvälle, koska niiden oma siitepöly pölyttää kukan. Uusin hybridirukiin jalostusmenetelmä PollenPlus estää torajyvien muodostusta. Tällä menetelmällä pölytys tapahtuu nopeasti ja torajyväsienen itiö ei ehdi saastuttaa rukiin kukkaa. PollenPlus menetelmä on esimerkki resistenssijalostuksesta, koska sillä pystytään vähentämään torajyvien muodostusta. Hybridirukiin jalostuksessa jalostustavoitteet ovat sato > resistenssi > laatuominaisuudet. Kävimme koeruutupellolla, jossa oli nähtävillä jalostuksen eri vaiheiden kasveja. Pellolla oli eristyspussia, joilla tuotettiin homotsygoottista linjamateriaalia. Hybridirukiin jalostuksessa käytetään DNA-markkereita ja fenotyyppistä valintaa. Tämä lähtömateriaali oli kylvetty käsin 1 jyvä/paikka, josta kehittyy noin 20 tähkää. Puhtaat linjat kylvetään edelleen riveinä. Kentällä oli

8 puhtaita linjoja myös lajikekuvauksia varten. Sekä äiti että isä linjasta on laadittava lajikekuvaus jalostajan oikeuksia varten. Lajikkeet on rekisteröity patentin kaltaisella kansainvälisellä UPOVsuojalla, minkä takia lajikkeiden on oltava tunnistettavia. Kasvilajikeluetteloon otetaan vain sellaisia lajikkeita, jotka ovat parempia kuin vanhat lajikkeet. Kymmenen vuotta vanhat lajikkeet ovat nyt heikompisatoisia. Kasvit, joita ei jalosteta jäävät pois viljelystä, koska jalostettavista kasveista tulee parempia lajikkeita. Esimerkiksi USA:ssa on jalostettu kovasti maissia, sen vuoksi vehnän viljely on vähentynyt. 8 Kuvat 4-7. Hybridirukiin jalostusvaiheita: Rukiin eristyspussikenttä (4), rukiin eristyspusseja (5), hybridirukiin tuotantovaiheiden ruisruutuja (6) ja valmis hybridiruislajike, Visello (7) (Kuvat: Jukka Saarinen) Rukiin äiti ja isä linjat tuotetaan alueella, jossa ei kasvateta muuten ruista. Nykyisin se tapahtuu Italiassa. Myös varsinainen kylvösiemen on luonnollisestikin tuotettava, missä se ei pysty risteytymään vieraan siitepölyn kanssa. Peltokierroksen jälkeen kävimme siemenlaboratoriossa. Siemenlaboratoriossa käsitellään näytettä/vuosi, joista 6000 on omia ja 6000 muiden näytteitä. Näytteen suuruus on > 1 kg. Näytteet merkitään viivakoodilla, jolloin ne on helppo tunnistaa. Näyte jaetaan näytteen jakajalaitteella. Näytteestä tehdään puhtaus, jossa näytteestä erotellaan vieraat siemenet, roskat ja torajyvät. Näytteistä tehdään itävyydet. Idätyksessä on käytössä suuri kylmiöhuone (+ 8 C), jossa idätettäviä

9 viljoja idätetään ensin muutamia päiviä ennen lämpimään tilaan tuontia. Tuhannen siemenen paino määritettiin laitteella. Tuhannen jyvän painoon otettiin siemenet samanlaisilla imureilla kuin Suomessakin. Siemenlaboratoriossa oli nähtävillä myös siementen idätys heikoissa olosuhteissa, jossa idätys tapahtui kivipurkissa. Keskimäärin rukiin itävyydet ovat > 90 %. Yksi idätysnäyte vastaa noin tn viljaerää. Illalla söimme hotellin ravintolassa. Tilaisuuteen tuli myös viljakasviosaston johtaja Claus Hindrich Heuer. Viljelijät esittelivät itsensä ja mitä he viljelevät. Mukana oli aika paljon Evolo rukiin ja KWS Lochowin sokerijuurikaslajikkeiden viljelijöitä. KWS Lochow, Einbeck Aamulla läksimme klo 8:00 bussilla kohti Einbeckia, KWS Lochowin emoyhtiön KWS Seed:in pääkonttoria. Siellä meidät otti vastaan syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves. Einbeckissa meille näytettiin KWS Lochowista kertova filmi, jossa oli äänitys suomenkielellä. KWS Lochow:lla on työntekijöitä 70 maassa, yhteensä noin 3000 henkeä. Filmillä kerrottiin KWS Lochowin menestystarinoista. 9 Kuva 8. Syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves näytti meille suomenkielisen KWS Lochowin esittelyvideon (Kuva: Jukka Saarinen) Filmillä kerrottiin KWS Lochowin toiminnasta resistenssijalostuksen kentällä. KWS Lochowissa on pystytty siirtämään Fusarium sienen kestävyys kiinalaisesta vehnästä saksalaiseen vehnään. Fusariumit aiheuttavat punahomeiden kasvamisen viljoissa. Monet punahomeet ovat myrkyllisiä sekä ihmisille että eläimille ja aiheuttavat ongelmia monina vuosina myös Suomessa. Toinen resistenssijalostuksen menestystarina oli tehty sokerijuurikkaalla. Ranskassa Pariisin ympäristössä sokerijuurikasta vaivaavat kovasti juurikasankeroiset. KWS Lochow on siirtänyt juurikasankeroisen kestävyyden sokerijuurikkaaseen villijuurikkaasta. KWS Lochow on jalostanut sokerijuurikaslajikkeen, jossa on sekä juurikasankeroisen että kahden viruksen kestävyys. USA:ssa KWS Lochow tutkii sokerijuurikkaan talvehtimista ja mahdollisuutta viljellä syysmuotoisena kasvina. Sokerijuurikkaan kylvösiemen tuotetaan Saksassa. Romaniassa ongelmana maissin viljelyssä on kuivuus. Ranskasta on tuotu sinne kuivuuden kestävä maissilajike. Nyt KWS Lochow jalostaa Romaniassa Romanian oloihin soveltuvaa kuivuuden

10 kestävää maissilajiketta. Jalostuksen kohteena ovat myös energiakasvit. Energiatuotantoon viljellään maissia, sokerijuurikasta, ruista, maissia, durraa ja hirssiä. KWS Lochowilla on maisiin jalostusta Chilessä. Siellä työskentelee 60 henkeä. KWS Lochow tuottaa suurimman osan Euroopan maissin siemenistä. Maissin siementä Eurooppaan tuotetaan Chilessä. KWS Lochowilla on 2 kevät hybridirapsilajiketta, Jarome ja Jacomo, joilla on korkea sato, korkea öljypitoisuus, hyvä korrenlujuus ja resistenttiys Phoma kuivamätää ja pahkahometta vastaan. Nämä lajikkeet kiinnostavat myös Suomessa, jos ne ovat vain riittävän aikaisia. Einbeckissa kävimme myös syyrapsin demo-kentällä. Lajikkeet oli kylvetty 18 m leveinä kaistoina. Travista on uusi syysrapsilajike, joka on rekisteröity Ranskassa. Syysrapsia kylvetään itävää siementä/m2. Saksassa kylvetään samalle lohkolle öljykasveja joka kolmas vuosi. Traffer on Phoma mädän kestävä hybridilajike. Alkide hybridilajike. Sherlock on linjalajike. Kordore on hyvin lyhytvartinen lajike. Se sopii hyvin rehuksi. Hybridrock hybridilajike. Phoma on vaikea kasvitauti Saksassa. Se infektoituu sekä syksyllä että keväällä. 10 Kuva 9. Syysrapin demo-kentällä Einbeckissa (Kuva: Jukka Saarinen) Vastaanotto Einbeckissa oli hyvin ystävällinen. Suomen lippu oli salossa ja meidät toivotettiin uudestaan KWS Lochowiin sokerijuurikkaan merkeissä. Palasimme kotiin suunnitelmien mukaan. KWS Lochow otti meidät hyvin ystävällisesti vastaan, järjesti meille ohjelman, tilasi hotellihuoneet ja tilausbussin sekä järjesti ruokailut. KWS Lochow toivotti meidät uudestaan matkalle sokerijuurikkaan jalostuksen ja viljelyn merkeissä. Matka oli hyvin mielenkiintoinen ja viljelijät olivat varsin tyytyväisiä ja valmiit lähtemään matkalle vastaisuudessakin.

11 Matkan suunnittelu ja toteutus, tehtävät: Matkan järjestely Suomen osalta ja yhteydenotot Saksaan: Ohjelman suunnittelu Saksassa: Claus Hindrich Heuer Matkalippujen tilaaminen ja matka-aikataulut: Emilia Ruokonen, ja Huittisten Matkatoimisto Tulkkaus ja muistiinpanot Saksassa: Jukka Saarinen ja Valokuvat: Jukka Saarinen Huittisissa