Matkakertomus. Marketta Saastamoinen
|
|
- Pirjo Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu Huittinen 2011
2 Matkan ajankohta: Matkareitti, ajat ja tutustumiskohteet: Lähtö Huittisten linja-autoasemalta yhteiskuljetuksena bussilla klo 04:30, pysähdykset Virttaalla ja Oripään risteyksessä - Lennot SK 2711 Turku Kööpenhamina 06:45 07:15 SK 669 Kööpenhamina Hannover, Saksa 08:15 09:15 Yhteiskuljetus tilausbussilla Hannover Bergen, Wohde, KWS Lochowin kasvinjalostusasema 9:30-10:30 Bergen, Wohlde KWS Lochowin kasvinjalostusasema, tutustuminen KWS Lochowin viljojen jalostustoimintaan ja hybridirukiin jalostukseen, hybridirukiin jalostuksen eri vaiheisiin demonstraatiokentällä sekä siemenlaboratorioon Yöpyminen Hotel Michaelishof, Bergen Klo 8:00-10:30 Bergen, Wohlde Einbeck, yhteiskuljetus tilausbussilla 2 klo 10:30 Einbeck tutustuminen KWS Lochowin öljykasvien jalostukseen, lajikkeisiin ja syysrapsin lajikkeiden demo-kenttään Klo 13:00-15:00 Einbeck Hannover, yhteiskuljetus tilausbussilla Lennot SK 1668 Hannover Kööpenhamina 18:35 19:35 SK 2719 Kööpenhamina Turku 20:10 22:40 Yhteiskuljetus tilausbussi Turun lentoasema Huittinen klo 22:55-24:00, pysähdykset Oripään risteyksessä ja Virttaan Siilinpesällä Matkaan osallistujat: Matkaan osallistui yhteensä 16 viljelijää Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä ja Jukka Saarinen.
3 KWS Lochow, Wohlde KWS Lochowin Wohldessa sijaitsevalla kasvinjalostusasemalla meidät otti vastaan viljojen tuotantomanageri, tohtori Claus Hindrich Heuer. Kuva 1. KWS Lochowin toimitilat Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen) Claus Hindrich Heuer esitteli ensin koko KWS Lochowin toimintaa ja erikseen viljojen jalostustoimintaa, tuotantoa ja toiminnan suuruutta ja tuottoa. KWS Lochow on hyvin vahva kasvinjalostaja globaalisesti sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostuksessa. Sillä on kasvinjalostustoimintaa 70 maassa maapallolla. KWS Lochowin kasvinjalostusyrityksen on perustanut saksalainen Ferdinand von Lochow vuonna Hän aloitti kasvinjalostustyön rukiin jalostuksella. Aluksi jalostus oli suurelta osalta valintajalostusta, mutta myöhemmin jalostusmenetelmät ovat muuttuneet ja tällä hetkellä KWS Lochow on johtava jalostusyritys esim. sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostajana maapallolla. 3 Kuva 2. Tohtori Claus Hindrich Heuer otti meidät vastaan Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen)
4 KWS Lochow on jalostusyritys, josta 19 % on von Lochowin perheen omistuksessa ja 81 % siitä on KWS Saat Ag:n omistuksessa. KWS Saat Ag on emoyhtiö, johon KWS Lochow kuuluu ja on KWS Lochowin lajikkeiden kylvösiementen myynti- ja markkinointiyritys. KWS Lochow:lla on viljojen jalostustoimintaa Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa, Venäjällä ja vuodesta 2011 myös USA:ssa. Viljojen jalostustoiminnan vuotuinen liikevaihto on 70 miljoonaa ja liikevoitto 10 miljoonaa. Henkilökuntaa on yhteensä 370 henkeä. Viljojen jalostushenkilökunnasta Saksassa on 197 henkilöä, USA:ssa 4 henkilöä, Iso-Britanniassa 56 henkilöä, Ranskassa 47 henkilöä ja Puolassa 73 henkilöä. KWS:n kokonaismyynti on yli 1000 miljoonaa. Maissin nettomyynti on ollut 413,4 miljoonaa ja sokerijuurikkaan nettomyynti 247,4 miljoonaa. Kasvinjalostuksen ja palveluiden nettomyynti on ollut 152 miljoonaa vuonna USA:ssa KWS Lochow on ostanut 2 vehnän jalostusyritystä vuoden 2011 alussa. USA:ssa maisiin viljely on lisääntynyt ja vehnän viljely vähentynyt. KWS voi nyt nostaa vehnän viljelyä USA:ssa. KWS:n viljojen jalostussektori on tällä hetkellä johtavia viljojen jalostusyrityksiä maapallolla. KWS Lochow panostaa USA:ssa vehnän resistenssijalostukseen. USA:ssa KWS Lochow käyttää myös GM-tekniikkaa, koska se on siellä hyväksyttyä. Saksassa KWS:n siementen myyntiosuus on 25 % ja USA:ssa 31 %. Sokerijuurikkaan siementen myynnin osuus on 33 %. Viljojen jalostuksessa Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Venäjällä on yhteensä peltoa 500 ha ja siementuotannossa 2000 ha. Viljojen kantasiementuotantoala on ha ja kokonaissiementuotanto tn. Puolassa on peltomaata käytössä 1500 ha. Saksassa on jalostustoimintaa 7 paikassa. KWS:llä on viljojen testauksessa 60 partneria yhteensä 31 maassa. KWS:n jalostuksen tuotoissa sokerijuurikas on tärkein, sen jälkeen tärkein on maissi ja sitten tulevat viljat. Viljoissa vehnä on suurin kasvi, ohra toiseksi suurin ja ruis kolmanneksi suurin kasvi. Saksassa viljat ovat tärkeitä myös energian tuotannossa. Energiatuotantoon kasvatetaan maissia, sokerijuurikasta, rapsia, ruista, auringonkukkaa ja durraa. Energiatuotannossa maissin ja sokerijuurikkaan osuus kasvavat ja viljojen osuus laskee. KWS:ssä rukiin tuotto on 47 %, vehnän 24% ja ohran 14 %. Rapsin viljelyala EU:ssa on 5,6 miljoonaa ha. Viljelyssä olevista rapsilajikkeista 55 % on hybridilajikkeita ja 45 % tavallisia lajikkeita. 4 KWS Lochow:lla on käytössä laatujärjestelmä, joka takaa kylvösiemenen hyvän laadun. Vuonna 1998 otettiin käyttöön DIN EN ISO 9002 laatujärjestelmä, joka sertifioitiin vuonna Sen jälkeen on edelleen otettu käyttöön uudempia laatujärjestelmiä. Vuonna 2010 on otettu käyttöön n. s. Quality Plus standardi. KWS Lochow:in yleiset viljanjalostustavoitteet Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia vaatimuksia kasvinjalostukseen. Kuumuus ja toisaalta kylmyys talvella lisääntyvät, kuivuus kesällä ja kosteus talvella lisääntyvät, nopeat lämpötilavaihtelut lisääntyvät, kova säteily lisääntyy. Tämä vaatii kasvilta suurempaa stressinsietokykyä. Ilman CO 2 pitoisuus nousee, lämpötila nousee, kevät ja kesä ovat kuivia ja talvella on paljon sateita. Kasvitautien määrä lisääntyy. Vehnällä pyritään lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin. Kun maassa on vielä kosteutta, lajikkeet
5 pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden ja samalla korjuu aikaistuu. Myös viljelymenetelmien on sopeuduttava muuttuvaan ympäristöön. On otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorottelu, kastelu. Lisääntyvät kasvitaudit ja tuholaiset vaativat kasvinsuojelulta lisätoimia, joko uusia torjunta-aineita tai suurempaa torjunta-aineiden annostusta. On otettava huomioon kasvien ravinteet. Kasvinjalostuksessa on käytettävä nopeita menetelmiä. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, satoisuuden nostaminen, veden käytön parantuminen, parempi juuristo, parempi ravinteiden ottokyky, laonkesto. Kasvien geenivaroissa on kuitenkin olemassa potentiaalia. Ratkaisuna on nykyaikainen kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on sato- ja viljelyvarmuus, hyvä koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus ym. KWS Lochow:in Ruisvyöhyke (Rye Belt) projekti ( KWS Lochow:lla on rukiin jalostuksessa n. s. Rye Belt, Ruisvyöhyke projekti, jossa rukiin jalostusta tehdään rukiin viljelyalueelle, joka ulottuu Saksasta ja Tanskasta Puolan kautta syvälle Uralille Venäjällä. Tämä alue jää 50 ja 60 leveyspiirin väliin. Myös Suomen eteläosa jää tähän ruisvyöhykkeeseen. Tällä ruisvyöhykkeellä tuotetaan suurin osa eli 90 % maapallon rukiista. Ruis on globaalisti hyvin pieni kasvi, jonka viljely maapallolla on vähäistä, mutta tällä ruisvyöhykkeellä ruis on tärkeä viljelykasvi. 5 Kuva. Ruisvyöhyke, Rye Belt ( Rye Belt projektissa tavoitteena on tehokkuus, tuottavuus ja monikäyttöisyys. Tavoitteena on, että kasvu alkaa C:ssa, talvenkestävyys -25 C ja veden tarve l vettä/1 kuiva-ainekilon satoa varten.
6 Hybridirukiin jalostus Hybridirukiin jalostuksen johtaja, tri. Jaan Wilde esitteli rukiin jalostusta. Rukiin paremmuus muihin viljoihin verrattuna tulee esiin sen paremmassa kyvyssä tuottaa satoa matalan ja keskitason satoisuutta olevilla mailla. Näissä heikommissa maissa hybridiruis tuottaa paremman sadon kuin muut viljat. Syysvehnällä on hyvä sadontuottokyky, mutta heikommilla mailla se tuottaa heikompia satoja kuin hybridiruis. Toinen rukiin hyvä ominaisuus on sen monikäyttöisyys. Ruis soveltuu rehuksi, ravinnoksi, biokaasun tuotantoon, etanolin tuotantoon ja polttoenergian tuotantoon. Se on monikäyttöisempi kuin muut viljat. Kuva 3. Tohtori Jaan Wilde, hybridirukiin jalostusjohtaja, selosti meille hybridirukiin jalostusta (Kuva: Jukka Saarinen) Hybridirukiin jalostuksessa on ollut 3 vaihetta. On erotettavissa 1. vaiheen lajikkeet, 2. vaiheen lajikkeet ja 3. vaiheen lajikkeet. Nykyiset 3. vaiheen lajikkeet tuotetaan n. s. PollenPlus menetelmällä. Hybridirukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi. Hybridirukiin ongelmana ovat torajyvät. Tämä on ollut ongelmana etenkin aluksi. Jalostuksella on pystytty vähentämään torajyvien muodostusta. Näissä 3 eri vaiheessa torajyvän muodostuminen on vähentynyt. 6 Jos panostusta rukiin hybridijalostukseen vuonna 1999 kuvataan 100 %, tällä hetkellä panostus siihen on 300 %. Rukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi, jos muut ominaisuudet pysyvät samoina. Ilmaston muutos aiheuttaa suuren haasteen kasvinjalostukselle. Ilmaston muutos otetaan huomioon kasvinjalostuksessa. Kasvinjalostuksessa on lisättävä kasvin stressinsietokykyä. Ilmastonmuutos aiheuttaa syysvehnän jalostuksessa, että pyritään aikaisiin lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin ja pystyvät hyödyntämään maan kosteutta ja korjuu aikaistuu. Kasvinviljelyssä on otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorotus, kasvinravitsemus ja kastelu. Kasvinsuojelutarve kasvaa. Tähän voidaan varautua joko uusilla kasvinsuojeluaineilla tai annostuksen lisäämisellä. Kasvinjalostuksen vastaus ongelmaan on resistenssi. Kasvinjalostuksessa on otettava käyttöön nopeat menetelmät, koska ympäristö muuttuu nopeasti. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, sadon lisäys, parempi veden käytön, parempi juuristo, parempi ravinteiden otto, laonkesto. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että kasveilla on geneettistä potentiaalia. Avaimena tässä on nykyaikainen
7 kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on mm sadon lisäys ja viljelyvarmuus, koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus.. Rukiilla on suuri satopotentiaali heikommilla mailla. Kun: vehnän sato 3000 kg/ha, on rukiin sato 5500 kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha Hybridiruis tuottaa enemmän satoa myös keskisatoisilla mailla. Tämä on uusi tieto. Hybridiruis tuotetaan erillisillä äiti ja isä kannoilla, joiden annetaan risteytyä keskenään. Tässä mielessä hybridiruis poikkeaa itsepölytteisistä viljoista, että kylvösiemen on tuotettava koko ajan risteytyksellä. Äitikasvi on hedesteriili, se ei tuota elävää toimivaa siitepölyä. Toiminnan geneettinen säätely on monimutkainen. Ainakin osittain hedesteriiliys on sytoplasminen ominaisuus. Tarkkaan ei tiedetä, mitkä geenit toimivat sytoplasmassa ja mitkä genomissa. Hybridirukiin tuotto tapahtuu risteyttämällä: (A x B) CMS x R SYN äiti isä Isäkasvissa on restorer eli palauttajageeni R, joka palauttaa äitikasvin hedeferttiiliyden. Äitikasvissa hedesteriliteetin aiheuttaa sytoplasminen koirassteriliteettigeeni (cytoplasmic male sterile, CMS). Hybridiruis on niin sanottu kaksoishybridi. Äitikasvi on jo hybridi, joka tuotetaan kaksi linjaa (A ja B) risteyttämällä. Lisäksi siihen viedään koirassteriliteettigeeni, hedesteriliteettiys. 7 Hybridirukiin jalostuksen alussa tuotetaan homotsygoottista itsesiitossiementä runsaasta joukosta rukiita. Pellolla oli runsaasti eristyspusseja ruispellossa. Tämä on jalostuksen lähtömateriaalia. Tuotetaan mahdollisimman erilaisia puhtaita linjoja. Tätä lähtömateriaalia on satoja tuhansia. Rukiit on kylvetty käsin 1 jyvä paikkaansa. Jokaisesta yhdestä jyvästä kehittyy noin 20 tähkää, joista parhaat eristetään eristyspussiin, jotta se ei pääse pölyttymään vieraalla siitepölyllä, tuottamaan itsepölytyssiementä. Tämän jälkeen parhaat menevät satotesteihin. Rukiin jalostuksessa on koeruutua/vuosi. Näistä korjataan 4000 ruutua. Yhden ruudun hinta on Oletetaan, että parhaat ruudut tuottavat myös parhaita jälkeläisiä. Parhaat linjat testataan satotesteissä useilla koepaikoilla Saksassa ja Puolassa. Torajyvä on ongelma hybridirukiin tuotannossa. Torajyvä sclerotia säilyy maassa ja kasvaa sieltä seuraavana vuonna saastuttamaan rukiin kukkia. Itsepölytteiset kasvit eivät ole niin alttiita torajyvälle, koska niiden oma siitepöly pölyttää kukan. Uusin hybridirukiin jalostusmenetelmä PollenPlus estää torajyvien muodostusta. Tällä menetelmällä pölytys tapahtuu nopeasti ja torajyväsienen itiö ei ehdi saastuttaa rukiin kukkaa. PollenPlus menetelmä on esimerkki resistenssijalostuksesta, koska sillä pystytään vähentämään torajyvien muodostusta. Hybridirukiin jalostuksessa jalostustavoitteet ovat sato > resistenssi > laatuominaisuudet. Kävimme koeruutupellolla, jossa oli nähtävillä jalostuksen eri vaiheiden kasveja. Pellolla oli eristyspussia, joilla tuotettiin homotsygoottista linjamateriaalia. Hybridirukiin jalostuksessa käytetään DNA-markkereita ja fenotyyppistä valintaa. Tämä lähtömateriaali oli kylvetty käsin 1 jyvä/paikka, josta kehittyy noin 20 tähkää. Puhtaat linjat kylvetään edelleen riveinä. Kentällä oli
8 puhtaita linjoja myös lajikekuvauksia varten. Sekä äiti että isä linjasta on laadittava lajikekuvaus jalostajan oikeuksia varten. Lajikkeet on rekisteröity patentin kaltaisella kansainvälisellä UPOVsuojalla, minkä takia lajikkeiden on oltava tunnistettavia. Kasvilajikeluetteloon otetaan vain sellaisia lajikkeita, jotka ovat parempia kuin vanhat lajikkeet. Kymmenen vuotta vanhat lajikkeet ovat nyt heikompisatoisia. Kasvit, joita ei jalosteta jäävät pois viljelystä, koska jalostettavista kasveista tulee parempia lajikkeita. Esimerkiksi USA:ssa on jalostettu kovasti maissia, sen vuoksi vehnän viljely on vähentynyt. 8 Kuvat 4-7. Hybridirukiin jalostusvaiheita: Rukiin eristyspussikenttä (4), rukiin eristyspusseja (5), hybridirukiin tuotantovaiheiden ruisruutuja (6) ja valmis hybridiruislajike, Visello (7) (Kuvat: Jukka Saarinen) Rukiin äiti ja isä linjat tuotetaan alueella, jossa ei kasvateta muuten ruista. Nykyisin se tapahtuu Italiassa. Myös varsinainen kylvösiemen on luonnollisestikin tuotettava, missä se ei pysty risteytymään vieraan siitepölyn kanssa. Peltokierroksen jälkeen kävimme siemenlaboratoriossa. Siemenlaboratoriossa käsitellään näytettä/vuosi, joista 6000 on omia ja 6000 muiden näytteitä. Näytteen suuruus on > 1 kg. Näytteet merkitään viivakoodilla, jolloin ne on helppo tunnistaa. Näyte jaetaan näytteen jakajalaitteella. Näytteestä tehdään puhtaus, jossa näytteestä erotellaan vieraat siemenet, roskat ja torajyvät. Näytteistä tehdään itävyydet. Idätyksessä on käytössä suuri kylmiöhuone (+ 8 C), jossa idätettäviä
9 viljoja idätetään ensin muutamia päiviä ennen lämpimään tilaan tuontia. Tuhannen siemenen paino määritettiin laitteella. Tuhannen jyvän painoon otettiin siemenet samanlaisilla imureilla kuin Suomessakin. Siemenlaboratoriossa oli nähtävillä myös siementen idätys heikoissa olosuhteissa, jossa idätys tapahtui kivipurkissa. Keskimäärin rukiin itävyydet ovat > 90 %. Yksi idätysnäyte vastaa noin tn viljaerää. Illalla söimme hotellin ravintolassa. Tilaisuuteen tuli myös viljakasviosaston johtaja Claus Hindrich Heuer. Viljelijät esittelivät itsensä ja mitä he viljelevät. Mukana oli aika paljon Evolo rukiin ja KWS Lochowin sokerijuurikaslajikkeiden viljelijöitä. KWS Lochow, Einbeck Aamulla läksimme klo 8:00 bussilla kohti Einbeckia, KWS Lochowin emoyhtiön KWS Seed:in pääkonttoria. Siellä meidät otti vastaan syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves. Einbeckissa meille näytettiin KWS Lochowista kertova filmi, jossa oli äänitys suomenkielellä. KWS Lochow:lla on työntekijöitä 70 maassa, yhteensä noin 3000 henkeä. Filmillä kerrottiin KWS Lochowin menestystarinoista. 9 Kuva 8. Syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves näytti meille suomenkielisen KWS Lochowin esittelyvideon (Kuva: Jukka Saarinen) Filmillä kerrottiin KWS Lochowin toiminnasta resistenssijalostuksen kentällä. KWS Lochowissa on pystytty siirtämään Fusarium sienen kestävyys kiinalaisesta vehnästä saksalaiseen vehnään. Fusariumit aiheuttavat punahomeiden kasvamisen viljoissa. Monet punahomeet ovat myrkyllisiä sekä ihmisille että eläimille ja aiheuttavat ongelmia monina vuosina myös Suomessa. Toinen resistenssijalostuksen menestystarina oli tehty sokerijuurikkaalla. Ranskassa Pariisin ympäristössä sokerijuurikasta vaivaavat kovasti juurikasankeroiset. KWS Lochow on siirtänyt juurikasankeroisen kestävyyden sokerijuurikkaaseen villijuurikkaasta. KWS Lochow on jalostanut sokerijuurikaslajikkeen, jossa on sekä juurikasankeroisen että kahden viruksen kestävyys. USA:ssa KWS Lochow tutkii sokerijuurikkaan talvehtimista ja mahdollisuutta viljellä syysmuotoisena kasvina. Sokerijuurikkaan kylvösiemen tuotetaan Saksassa. Romaniassa ongelmana maissin viljelyssä on kuivuus. Ranskasta on tuotu sinne kuivuuden kestävä maissilajike. Nyt KWS Lochow jalostaa Romaniassa Romanian oloihin soveltuvaa kuivuuden
10 kestävää maissilajiketta. Jalostuksen kohteena ovat myös energiakasvit. Energiatuotantoon viljellään maissia, sokerijuurikasta, ruista, maissia, durraa ja hirssiä. KWS Lochowilla on maisiin jalostusta Chilessä. Siellä työskentelee 60 henkeä. KWS Lochow tuottaa suurimman osan Euroopan maissin siemenistä. Maissin siementä Eurooppaan tuotetaan Chilessä. KWS Lochowilla on 2 kevät hybridirapsilajiketta, Jarome ja Jacomo, joilla on korkea sato, korkea öljypitoisuus, hyvä korrenlujuus ja resistenttiys Phoma kuivamätää ja pahkahometta vastaan. Nämä lajikkeet kiinnostavat myös Suomessa, jos ne ovat vain riittävän aikaisia. Einbeckissa kävimme myös syyrapsin demo-kentällä. Lajikkeet oli kylvetty 18 m leveinä kaistoina. Travista on uusi syysrapsilajike, joka on rekisteröity Ranskassa. Syysrapsia kylvetään itävää siementä/m2. Saksassa kylvetään samalle lohkolle öljykasveja joka kolmas vuosi. Traffer on Phoma mädän kestävä hybridilajike. Alkide hybridilajike. Sherlock on linjalajike. Kordore on hyvin lyhytvartinen lajike. Se sopii hyvin rehuksi. Hybridrock hybridilajike. Phoma on vaikea kasvitauti Saksassa. Se infektoituu sekä syksyllä että keväällä. 10 Kuva 9. Syysrapin demo-kentällä Einbeckissa (Kuva: Jukka Saarinen) Vastaanotto Einbeckissa oli hyvin ystävällinen. Suomen lippu oli salossa ja meidät toivotettiin uudestaan KWS Lochowiin sokerijuurikkaan merkeissä. Palasimme kotiin suunnitelmien mukaan. KWS Lochow otti meidät hyvin ystävällisesti vastaan, järjesti meille ohjelman, tilasi hotellihuoneet ja tilausbussin sekä järjesti ruokailut. KWS Lochow toivotti meidät uudestaan matkalle sokerijuurikkaan jalostuksen ja viljelyn merkeissä. Matka oli hyvin mielenkiintoinen ja viljelijät olivat varsin tyytyväisiä ja valmiit lähtemään matkalle vastaisuudessakin.
11 Matkan suunnittelu ja toteutus, tehtävät: Matkan järjestely Suomen osalta ja yhteydenotot Saksaan: Ohjelman suunnittelu Saksassa: Claus Hindrich Heuer Matkalippujen tilaaminen ja matka-aikataulut: Emilia Ruokonen, ja Huittisten Matkatoimisto Tulkkaus ja muistiinpanot Saksassa: Jukka Saarinen ja Valokuvat: Jukka Saarinen Huittisissa
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotAlituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke
Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke MATKAKERTOMUS: VILJELIJÄMATKA SAKSAAN Matkan kohde: KWS Saat AG (KWS Lochow:in kasvinjalostusyritys), Saksa, hybridirukiin, hybridirapsin ja sokerijuurikkaan
LisätiedotEvolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa
Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotPRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotMiksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotViljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013
Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855
LisätiedotRuis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat
Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576
LisätiedotKylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotAjankohtaista viljamarkkinoilla
Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLuomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotEroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Matkailutöitä Yhteistyötä Sisältö, runsaasti kuvia -
LisätiedotKasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotTervetuloa! Välkommen! T.G
Tervetuloa! Välkommen! T.G 28.11-10 Viljan kysyntä markkinoilla Maailman viljasato. Agrimarketin vientikauppa Mitä etuja DLA:N yhteistyö merkitsee viljan viennissä Suomesta Viljan laadut 2013 Maailman
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotNytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
Lisätiedot20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen
Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti
LisätiedotRapsi.fi-projekti
Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotNÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013
NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690
Lisätiedot1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.
LIITE SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1. AITOUS Siementen tulee olla riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. 1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotVuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotMaailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä
Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
Lisätiedot