Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkakertomus. Marketta Saastamoinen"

Transkriptio

1 Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu Huittinen 2011

2 Matkan ajankohta: Matkareitti, ajat ja tutustumiskohteet: Lähtö Huittisten linja-autoasemalta yhteiskuljetuksena bussilla klo 04:30, pysähdykset Virttaalla ja Oripään risteyksessä - Lennot SK 2711 Turku Kööpenhamina 06:45 07:15 SK 669 Kööpenhamina Hannover, Saksa 08:15 09:15 Yhteiskuljetus tilausbussilla Hannover Bergen, Wohde, KWS Lochowin kasvinjalostusasema 9:30-10:30 Bergen, Wohlde KWS Lochowin kasvinjalostusasema, tutustuminen KWS Lochowin viljojen jalostustoimintaan ja hybridirukiin jalostukseen, hybridirukiin jalostuksen eri vaiheisiin demonstraatiokentällä sekä siemenlaboratorioon Yöpyminen Hotel Michaelishof, Bergen Klo 8:00-10:30 Bergen, Wohlde Einbeck, yhteiskuljetus tilausbussilla 2 klo 10:30 Einbeck tutustuminen KWS Lochowin öljykasvien jalostukseen, lajikkeisiin ja syysrapsin lajikkeiden demo-kenttään Klo 13:00-15:00 Einbeck Hannover, yhteiskuljetus tilausbussilla Lennot SK 1668 Hannover Kööpenhamina 18:35 19:35 SK 2719 Kööpenhamina Turku 20:10 22:40 Yhteiskuljetus tilausbussi Turun lentoasema Huittinen klo 22:55-24:00, pysähdykset Oripään risteyksessä ja Virttaan Siilinpesällä Matkaan osallistujat: Matkaan osallistui yhteensä 16 viljelijää Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä ja Jukka Saarinen.

3 KWS Lochow, Wohlde KWS Lochowin Wohldessa sijaitsevalla kasvinjalostusasemalla meidät otti vastaan viljojen tuotantomanageri, tohtori Claus Hindrich Heuer. Kuva 1. KWS Lochowin toimitilat Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen) Claus Hindrich Heuer esitteli ensin koko KWS Lochowin toimintaa ja erikseen viljojen jalostustoimintaa, tuotantoa ja toiminnan suuruutta ja tuottoa. KWS Lochow on hyvin vahva kasvinjalostaja globaalisesti sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostuksessa. Sillä on kasvinjalostustoimintaa 70 maassa maapallolla. KWS Lochowin kasvinjalostusyrityksen on perustanut saksalainen Ferdinand von Lochow vuonna Hän aloitti kasvinjalostustyön rukiin jalostuksella. Aluksi jalostus oli suurelta osalta valintajalostusta, mutta myöhemmin jalostusmenetelmät ovat muuttuneet ja tällä hetkellä KWS Lochow on johtava jalostusyritys esim. sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostajana maapallolla. 3 Kuva 2. Tohtori Claus Hindrich Heuer otti meidät vastaan Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen)

4 KWS Lochow on jalostusyritys, josta 19 % on von Lochowin perheen omistuksessa ja 81 % siitä on KWS Saat Ag:n omistuksessa. KWS Saat Ag on emoyhtiö, johon KWS Lochow kuuluu ja on KWS Lochowin lajikkeiden kylvösiementen myynti- ja markkinointiyritys. KWS Lochow:lla on viljojen jalostustoimintaa Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa, Venäjällä ja vuodesta 2011 myös USA:ssa. Viljojen jalostustoiminnan vuotuinen liikevaihto on 70 miljoonaa ja liikevoitto 10 miljoonaa. Henkilökuntaa on yhteensä 370 henkeä. Viljojen jalostushenkilökunnasta Saksassa on 197 henkilöä, USA:ssa 4 henkilöä, Iso-Britanniassa 56 henkilöä, Ranskassa 47 henkilöä ja Puolassa 73 henkilöä. KWS:n kokonaismyynti on yli 1000 miljoonaa. Maissin nettomyynti on ollut 413,4 miljoonaa ja sokerijuurikkaan nettomyynti 247,4 miljoonaa. Kasvinjalostuksen ja palveluiden nettomyynti on ollut 152 miljoonaa vuonna USA:ssa KWS Lochow on ostanut 2 vehnän jalostusyritystä vuoden 2011 alussa. USA:ssa maisiin viljely on lisääntynyt ja vehnän viljely vähentynyt. KWS voi nyt nostaa vehnän viljelyä USA:ssa. KWS:n viljojen jalostussektori on tällä hetkellä johtavia viljojen jalostusyrityksiä maapallolla. KWS Lochow panostaa USA:ssa vehnän resistenssijalostukseen. USA:ssa KWS Lochow käyttää myös GM-tekniikkaa, koska se on siellä hyväksyttyä. Saksassa KWS:n siementen myyntiosuus on 25 % ja USA:ssa 31 %. Sokerijuurikkaan siementen myynnin osuus on 33 %. Viljojen jalostuksessa Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Venäjällä on yhteensä peltoa 500 ha ja siementuotannossa 2000 ha. Viljojen kantasiementuotantoala on ha ja kokonaissiementuotanto tn. Puolassa on peltomaata käytössä 1500 ha. Saksassa on jalostustoimintaa 7 paikassa. KWS:llä on viljojen testauksessa 60 partneria yhteensä 31 maassa. KWS:n jalostuksen tuotoissa sokerijuurikas on tärkein, sen jälkeen tärkein on maissi ja sitten tulevat viljat. Viljoissa vehnä on suurin kasvi, ohra toiseksi suurin ja ruis kolmanneksi suurin kasvi. Saksassa viljat ovat tärkeitä myös energian tuotannossa. Energiatuotantoon kasvatetaan maissia, sokerijuurikasta, rapsia, ruista, auringonkukkaa ja durraa. Energiatuotannossa maissin ja sokerijuurikkaan osuus kasvavat ja viljojen osuus laskee. KWS:ssä rukiin tuotto on 47 %, vehnän 24% ja ohran 14 %. Rapsin viljelyala EU:ssa on 5,6 miljoonaa ha. Viljelyssä olevista rapsilajikkeista 55 % on hybridilajikkeita ja 45 % tavallisia lajikkeita. 4 KWS Lochow:lla on käytössä laatujärjestelmä, joka takaa kylvösiemenen hyvän laadun. Vuonna 1998 otettiin käyttöön DIN EN ISO 9002 laatujärjestelmä, joka sertifioitiin vuonna Sen jälkeen on edelleen otettu käyttöön uudempia laatujärjestelmiä. Vuonna 2010 on otettu käyttöön n. s. Quality Plus standardi. KWS Lochow:in yleiset viljanjalostustavoitteet Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia vaatimuksia kasvinjalostukseen. Kuumuus ja toisaalta kylmyys talvella lisääntyvät, kuivuus kesällä ja kosteus talvella lisääntyvät, nopeat lämpötilavaihtelut lisääntyvät, kova säteily lisääntyy. Tämä vaatii kasvilta suurempaa stressinsietokykyä. Ilman CO 2 pitoisuus nousee, lämpötila nousee, kevät ja kesä ovat kuivia ja talvella on paljon sateita. Kasvitautien määrä lisääntyy. Vehnällä pyritään lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin. Kun maassa on vielä kosteutta, lajikkeet

5 pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden ja samalla korjuu aikaistuu. Myös viljelymenetelmien on sopeuduttava muuttuvaan ympäristöön. On otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorottelu, kastelu. Lisääntyvät kasvitaudit ja tuholaiset vaativat kasvinsuojelulta lisätoimia, joko uusia torjunta-aineita tai suurempaa torjunta-aineiden annostusta. On otettava huomioon kasvien ravinteet. Kasvinjalostuksessa on käytettävä nopeita menetelmiä. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, satoisuuden nostaminen, veden käytön parantuminen, parempi juuristo, parempi ravinteiden ottokyky, laonkesto. Kasvien geenivaroissa on kuitenkin olemassa potentiaalia. Ratkaisuna on nykyaikainen kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on sato- ja viljelyvarmuus, hyvä koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus ym. KWS Lochow:in Ruisvyöhyke (Rye Belt) projekti (www.ryebelt.de) KWS Lochow:lla on rukiin jalostuksessa n. s. Rye Belt, Ruisvyöhyke projekti, jossa rukiin jalostusta tehdään rukiin viljelyalueelle, joka ulottuu Saksasta ja Tanskasta Puolan kautta syvälle Uralille Venäjällä. Tämä alue jää 50 ja 60 leveyspiirin väliin. Myös Suomen eteläosa jää tähän ruisvyöhykkeeseen. Tällä ruisvyöhykkeellä tuotetaan suurin osa eli 90 % maapallon rukiista. Ruis on globaalisti hyvin pieni kasvi, jonka viljely maapallolla on vähäistä, mutta tällä ruisvyöhykkeellä ruis on tärkeä viljelykasvi. 5 Kuva. Ruisvyöhyke, Rye Belt (www.ryebelt.de) Rye Belt projektissa tavoitteena on tehokkuus, tuottavuus ja monikäyttöisyys. Tavoitteena on, että kasvu alkaa C:ssa, talvenkestävyys -25 C ja veden tarve l vettä/1 kuiva-ainekilon satoa varten.

6 Hybridirukiin jalostus Hybridirukiin jalostuksen johtaja, tri. Jaan Wilde esitteli rukiin jalostusta. Rukiin paremmuus muihin viljoihin verrattuna tulee esiin sen paremmassa kyvyssä tuottaa satoa matalan ja keskitason satoisuutta olevilla mailla. Näissä heikommissa maissa hybridiruis tuottaa paremman sadon kuin muut viljat. Syysvehnällä on hyvä sadontuottokyky, mutta heikommilla mailla se tuottaa heikompia satoja kuin hybridiruis. Toinen rukiin hyvä ominaisuus on sen monikäyttöisyys. Ruis soveltuu rehuksi, ravinnoksi, biokaasun tuotantoon, etanolin tuotantoon ja polttoenergian tuotantoon. Se on monikäyttöisempi kuin muut viljat. Kuva 3. Tohtori Jaan Wilde, hybridirukiin jalostusjohtaja, selosti meille hybridirukiin jalostusta (Kuva: Jukka Saarinen) Hybridirukiin jalostuksessa on ollut 3 vaihetta. On erotettavissa 1. vaiheen lajikkeet, 2. vaiheen lajikkeet ja 3. vaiheen lajikkeet. Nykyiset 3. vaiheen lajikkeet tuotetaan n. s. PollenPlus menetelmällä. Hybridirukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi. Hybridirukiin ongelmana ovat torajyvät. Tämä on ollut ongelmana etenkin aluksi. Jalostuksella on pystytty vähentämään torajyvien muodostusta. Näissä 3 eri vaiheessa torajyvän muodostuminen on vähentynyt. 6 Jos panostusta rukiin hybridijalostukseen vuonna 1999 kuvataan 100 %, tällä hetkellä panostus siihen on 300 %. Rukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi, jos muut ominaisuudet pysyvät samoina. Ilmaston muutos aiheuttaa suuren haasteen kasvinjalostukselle. Ilmaston muutos otetaan huomioon kasvinjalostuksessa. Kasvinjalostuksessa on lisättävä kasvin stressinsietokykyä. Ilmastonmuutos aiheuttaa syysvehnän jalostuksessa, että pyritään aikaisiin lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin ja pystyvät hyödyntämään maan kosteutta ja korjuu aikaistuu. Kasvinviljelyssä on otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorotus, kasvinravitsemus ja kastelu. Kasvinsuojelutarve kasvaa. Tähän voidaan varautua joko uusilla kasvinsuojeluaineilla tai annostuksen lisäämisellä. Kasvinjalostuksen vastaus ongelmaan on resistenssi. Kasvinjalostuksessa on otettava käyttöön nopeat menetelmät, koska ympäristö muuttuu nopeasti. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, sadon lisäys, parempi veden käytön, parempi juuristo, parempi ravinteiden otto, laonkesto. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että kasveilla on geneettistä potentiaalia. Avaimena tässä on nykyaikainen

7 kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on mm sadon lisäys ja viljelyvarmuus, koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus.. Rukiilla on suuri satopotentiaali heikommilla mailla. Kun: vehnän sato 3000 kg/ha, on rukiin sato 5500 kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha Hybridiruis tuottaa enemmän satoa myös keskisatoisilla mailla. Tämä on uusi tieto. Hybridiruis tuotetaan erillisillä äiti ja isä kannoilla, joiden annetaan risteytyä keskenään. Tässä mielessä hybridiruis poikkeaa itsepölytteisistä viljoista, että kylvösiemen on tuotettava koko ajan risteytyksellä. Äitikasvi on hedesteriili, se ei tuota elävää toimivaa siitepölyä. Toiminnan geneettinen säätely on monimutkainen. Ainakin osittain hedesteriiliys on sytoplasminen ominaisuus. Tarkkaan ei tiedetä, mitkä geenit toimivat sytoplasmassa ja mitkä genomissa. Hybridirukiin tuotto tapahtuu risteyttämällä: (A x B) CMS x R SYN äiti isä Isäkasvissa on restorer eli palauttajageeni R, joka palauttaa äitikasvin hedeferttiiliyden. Äitikasvissa hedesteriliteetin aiheuttaa sytoplasminen koirassteriliteettigeeni (cytoplasmic male sterile, CMS). Hybridiruis on niin sanottu kaksoishybridi. Äitikasvi on jo hybridi, joka tuotetaan kaksi linjaa (A ja B) risteyttämällä. Lisäksi siihen viedään koirassteriliteettigeeni, hedesteriliteettiys. 7 Hybridirukiin jalostuksen alussa tuotetaan homotsygoottista itsesiitossiementä runsaasta joukosta rukiita. Pellolla oli runsaasti eristyspusseja ruispellossa. Tämä on jalostuksen lähtömateriaalia. Tuotetaan mahdollisimman erilaisia puhtaita linjoja. Tätä lähtömateriaalia on satoja tuhansia. Rukiit on kylvetty käsin 1 jyvä paikkaansa. Jokaisesta yhdestä jyvästä kehittyy noin 20 tähkää, joista parhaat eristetään eristyspussiin, jotta se ei pääse pölyttymään vieraalla siitepölyllä, tuottamaan itsepölytyssiementä. Tämän jälkeen parhaat menevät satotesteihin. Rukiin jalostuksessa on koeruutua/vuosi. Näistä korjataan 4000 ruutua. Yhden ruudun hinta on Oletetaan, että parhaat ruudut tuottavat myös parhaita jälkeläisiä. Parhaat linjat testataan satotesteissä useilla koepaikoilla Saksassa ja Puolassa. Torajyvä on ongelma hybridirukiin tuotannossa. Torajyvä sclerotia säilyy maassa ja kasvaa sieltä seuraavana vuonna saastuttamaan rukiin kukkia. Itsepölytteiset kasvit eivät ole niin alttiita torajyvälle, koska niiden oma siitepöly pölyttää kukan. Uusin hybridirukiin jalostusmenetelmä PollenPlus estää torajyvien muodostusta. Tällä menetelmällä pölytys tapahtuu nopeasti ja torajyväsienen itiö ei ehdi saastuttaa rukiin kukkaa. PollenPlus menetelmä on esimerkki resistenssijalostuksesta, koska sillä pystytään vähentämään torajyvien muodostusta. Hybridirukiin jalostuksessa jalostustavoitteet ovat sato > resistenssi > laatuominaisuudet. Kävimme koeruutupellolla, jossa oli nähtävillä jalostuksen eri vaiheiden kasveja. Pellolla oli eristyspussia, joilla tuotettiin homotsygoottista linjamateriaalia. Hybridirukiin jalostuksessa käytetään DNA-markkereita ja fenotyyppistä valintaa. Tämä lähtömateriaali oli kylvetty käsin 1 jyvä/paikka, josta kehittyy noin 20 tähkää. Puhtaat linjat kylvetään edelleen riveinä. Kentällä oli

8 puhtaita linjoja myös lajikekuvauksia varten. Sekä äiti että isä linjasta on laadittava lajikekuvaus jalostajan oikeuksia varten. Lajikkeet on rekisteröity patentin kaltaisella kansainvälisellä UPOVsuojalla, minkä takia lajikkeiden on oltava tunnistettavia. Kasvilajikeluetteloon otetaan vain sellaisia lajikkeita, jotka ovat parempia kuin vanhat lajikkeet. Kymmenen vuotta vanhat lajikkeet ovat nyt heikompisatoisia. Kasvit, joita ei jalosteta jäävät pois viljelystä, koska jalostettavista kasveista tulee parempia lajikkeita. Esimerkiksi USA:ssa on jalostettu kovasti maissia, sen vuoksi vehnän viljely on vähentynyt. 8 Kuvat 4-7. Hybridirukiin jalostusvaiheita: Rukiin eristyspussikenttä (4), rukiin eristyspusseja (5), hybridirukiin tuotantovaiheiden ruisruutuja (6) ja valmis hybridiruislajike, Visello (7) (Kuvat: Jukka Saarinen) Rukiin äiti ja isä linjat tuotetaan alueella, jossa ei kasvateta muuten ruista. Nykyisin se tapahtuu Italiassa. Myös varsinainen kylvösiemen on luonnollisestikin tuotettava, missä se ei pysty risteytymään vieraan siitepölyn kanssa. Peltokierroksen jälkeen kävimme siemenlaboratoriossa. Siemenlaboratoriossa käsitellään näytettä/vuosi, joista 6000 on omia ja 6000 muiden näytteitä. Näytteen suuruus on > 1 kg. Näytteet merkitään viivakoodilla, jolloin ne on helppo tunnistaa. Näyte jaetaan näytteen jakajalaitteella. Näytteestä tehdään puhtaus, jossa näytteestä erotellaan vieraat siemenet, roskat ja torajyvät. Näytteistä tehdään itävyydet. Idätyksessä on käytössä suuri kylmiöhuone (+ 8 C), jossa idätettäviä

9 viljoja idätetään ensin muutamia päiviä ennen lämpimään tilaan tuontia. Tuhannen siemenen paino määritettiin laitteella. Tuhannen jyvän painoon otettiin siemenet samanlaisilla imureilla kuin Suomessakin. Siemenlaboratoriossa oli nähtävillä myös siementen idätys heikoissa olosuhteissa, jossa idätys tapahtui kivipurkissa. Keskimäärin rukiin itävyydet ovat > 90 %. Yksi idätysnäyte vastaa noin tn viljaerää. Illalla söimme hotellin ravintolassa. Tilaisuuteen tuli myös viljakasviosaston johtaja Claus Hindrich Heuer. Viljelijät esittelivät itsensä ja mitä he viljelevät. Mukana oli aika paljon Evolo rukiin ja KWS Lochowin sokerijuurikaslajikkeiden viljelijöitä. KWS Lochow, Einbeck Aamulla läksimme klo 8:00 bussilla kohti Einbeckia, KWS Lochowin emoyhtiön KWS Seed:in pääkonttoria. Siellä meidät otti vastaan syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves. Einbeckissa meille näytettiin KWS Lochowista kertova filmi, jossa oli äänitys suomenkielellä. KWS Lochow:lla on työntekijöitä 70 maassa, yhteensä noin 3000 henkeä. Filmillä kerrottiin KWS Lochowin menestystarinoista. 9 Kuva 8. Syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves näytti meille suomenkielisen KWS Lochowin esittelyvideon (Kuva: Jukka Saarinen) Filmillä kerrottiin KWS Lochowin toiminnasta resistenssijalostuksen kentällä. KWS Lochowissa on pystytty siirtämään Fusarium sienen kestävyys kiinalaisesta vehnästä saksalaiseen vehnään. Fusariumit aiheuttavat punahomeiden kasvamisen viljoissa. Monet punahomeet ovat myrkyllisiä sekä ihmisille että eläimille ja aiheuttavat ongelmia monina vuosina myös Suomessa. Toinen resistenssijalostuksen menestystarina oli tehty sokerijuurikkaalla. Ranskassa Pariisin ympäristössä sokerijuurikasta vaivaavat kovasti juurikasankeroiset. KWS Lochow on siirtänyt juurikasankeroisen kestävyyden sokerijuurikkaaseen villijuurikkaasta. KWS Lochow on jalostanut sokerijuurikaslajikkeen, jossa on sekä juurikasankeroisen että kahden viruksen kestävyys. USA:ssa KWS Lochow tutkii sokerijuurikkaan talvehtimista ja mahdollisuutta viljellä syysmuotoisena kasvina. Sokerijuurikkaan kylvösiemen tuotetaan Saksassa. Romaniassa ongelmana maissin viljelyssä on kuivuus. Ranskasta on tuotu sinne kuivuuden kestävä maissilajike. Nyt KWS Lochow jalostaa Romaniassa Romanian oloihin soveltuvaa kuivuuden

10 kestävää maissilajiketta. Jalostuksen kohteena ovat myös energiakasvit. Energiatuotantoon viljellään maissia, sokerijuurikasta, ruista, maissia, durraa ja hirssiä. KWS Lochowilla on maisiin jalostusta Chilessä. Siellä työskentelee 60 henkeä. KWS Lochow tuottaa suurimman osan Euroopan maissin siemenistä. Maissin siementä Eurooppaan tuotetaan Chilessä. KWS Lochowilla on 2 kevät hybridirapsilajiketta, Jarome ja Jacomo, joilla on korkea sato, korkea öljypitoisuus, hyvä korrenlujuus ja resistenttiys Phoma kuivamätää ja pahkahometta vastaan. Nämä lajikkeet kiinnostavat myös Suomessa, jos ne ovat vain riittävän aikaisia. Einbeckissa kävimme myös syyrapsin demo-kentällä. Lajikkeet oli kylvetty 18 m leveinä kaistoina. Travista on uusi syysrapsilajike, joka on rekisteröity Ranskassa. Syysrapsia kylvetään itävää siementä/m2. Saksassa kylvetään samalle lohkolle öljykasveja joka kolmas vuosi. Traffer on Phoma mädän kestävä hybridilajike. Alkide hybridilajike. Sherlock on linjalajike. Kordore on hyvin lyhytvartinen lajike. Se sopii hyvin rehuksi. Hybridrock hybridilajike. Phoma on vaikea kasvitauti Saksassa. Se infektoituu sekä syksyllä että keväällä. 10 Kuva 9. Syysrapin demo-kentällä Einbeckissa (Kuva: Jukka Saarinen) Vastaanotto Einbeckissa oli hyvin ystävällinen. Suomen lippu oli salossa ja meidät toivotettiin uudestaan KWS Lochowiin sokerijuurikkaan merkeissä. Palasimme kotiin suunnitelmien mukaan. KWS Lochow otti meidät hyvin ystävällisesti vastaan, järjesti meille ohjelman, tilasi hotellihuoneet ja tilausbussin sekä järjesti ruokailut. KWS Lochow toivotti meidät uudestaan matkalle sokerijuurikkaan jalostuksen ja viljelyn merkeissä. Matka oli hyvin mielenkiintoinen ja viljelijät olivat varsin tyytyväisiä ja valmiit lähtemään matkalle vastaisuudessakin.

11 Matkan suunnittelu ja toteutus, tehtävät: Matkan järjestely Suomen osalta ja yhteydenotot Saksaan: Ohjelman suunnittelu Saksassa: Claus Hindrich Heuer Matkalippujen tilaaminen ja matka-aikataulut: Emilia Ruokonen, ja Huittisten Matkatoimisto Tulkkaus ja muistiinpanot Saksassa: Jukka Saarinen ja Valokuvat: Jukka Saarinen Huittisissa

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke MATKAKERTOMUS: VILJELIJÄMATKA SAKSAAN Matkan kohde: KWS Saat AG (KWS Lochow:in kasvinjalostusyritys), Saksa, hybridirukiin, hybridirapsin ja sokerijuurikkaan

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Syysviljat valmistautuvat talveen

Syysviljat valmistautuvat talveen KASVINVILJELY Syysviljat valmistautuvat talveen Ruis ja syysvehnä ovat komealla oraalla Murronmaan tilalla Janakkalassa. Kahukärpäset on ruiskutettu. Ennen talvea on ohjelmassa lumihomeen torjunta, jota

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET Ruisilta 3.4.2014 Lohja RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen

20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99. LIITE SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1. AITOUS Siementen tulee olla riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. 1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke, 4131

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke, 4131 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Loppuraportti Satafood Kehittämisyhdistys ry 2012 Loppuraportti 1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Loppuraportti ISBN 978-952-99835-7-5 (pdf)

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n. 1500 ha Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010

Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010 Matkan järjestäjä: Satafood Kehittämisyhdistys

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/ Päivämäärä Dnro 8.6.20 1692/14/20 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.20 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kasvussa 2/2015. Kaarle ohrien uusi kunkku. Ruismestari 2015 paneutuu

Kasvussa 2/2015. Kaarle ohrien uusi kunkku. Ruismestari 2015 paneutuu 2/2015 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Kaarle ohrien uusi kunkku 8 Ruismestari 2015 paneutuu 10 viljelyn jokaiseen vaiheeseen Satotasojen merkitys viljantuotannon kannattavuuteen14 Tutustu

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot