Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkakertomus. Marketta Saastamoinen"

Transkriptio

1 Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu Huittinen 2011

2 Matkan ajankohta: Matkareitti, ajat ja tutustumiskohteet: Lähtö Huittisten linja-autoasemalta yhteiskuljetuksena bussilla klo 04:30, pysähdykset Virttaalla ja Oripään risteyksessä - Lennot SK 2711 Turku Kööpenhamina 06:45 07:15 SK 669 Kööpenhamina Hannover, Saksa 08:15 09:15 Yhteiskuljetus tilausbussilla Hannover Bergen, Wohde, KWS Lochowin kasvinjalostusasema 9:30-10:30 Bergen, Wohlde KWS Lochowin kasvinjalostusasema, tutustuminen KWS Lochowin viljojen jalostustoimintaan ja hybridirukiin jalostukseen, hybridirukiin jalostuksen eri vaiheisiin demonstraatiokentällä sekä siemenlaboratorioon Yöpyminen Hotel Michaelishof, Bergen Klo 8:00-10:30 Bergen, Wohlde Einbeck, yhteiskuljetus tilausbussilla 2 klo 10:30 Einbeck tutustuminen KWS Lochowin öljykasvien jalostukseen, lajikkeisiin ja syysrapsin lajikkeiden demo-kenttään Klo 13:00-15:00 Einbeck Hannover, yhteiskuljetus tilausbussilla Lennot SK 1668 Hannover Kööpenhamina 18:35 19:35 SK 2719 Kööpenhamina Turku 20:10 22:40 Yhteiskuljetus tilausbussi Turun lentoasema Huittinen klo 22:55-24:00, pysähdykset Oripään risteyksessä ja Virttaan Siilinpesällä Matkaan osallistujat: Matkaan osallistui yhteensä 16 viljelijää Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:stä ja Jukka Saarinen.

3 KWS Lochow, Wohlde KWS Lochowin Wohldessa sijaitsevalla kasvinjalostusasemalla meidät otti vastaan viljojen tuotantomanageri, tohtori Claus Hindrich Heuer. Kuva 1. KWS Lochowin toimitilat Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen) Claus Hindrich Heuer esitteli ensin koko KWS Lochowin toimintaa ja erikseen viljojen jalostustoimintaa, tuotantoa ja toiminnan suuruutta ja tuottoa. KWS Lochow on hyvin vahva kasvinjalostaja globaalisesti sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostuksessa. Sillä on kasvinjalostustoimintaa 70 maassa maapallolla. KWS Lochowin kasvinjalostusyrityksen on perustanut saksalainen Ferdinand von Lochow vuonna Hän aloitti kasvinjalostustyön rukiin jalostuksella. Aluksi jalostus oli suurelta osalta valintajalostusta, mutta myöhemmin jalostusmenetelmät ovat muuttuneet ja tällä hetkellä KWS Lochow on johtava jalostusyritys esim. sokerijuurikkaan ja hybridirukiin jalostajana maapallolla. 3 Kuva 2. Tohtori Claus Hindrich Heuer otti meidät vastaan Wohldessa (Kuva: Jukka Saarinen)

4 KWS Lochow on jalostusyritys, josta 19 % on von Lochowin perheen omistuksessa ja 81 % siitä on KWS Saat Ag:n omistuksessa. KWS Saat Ag on emoyhtiö, johon KWS Lochow kuuluu ja on KWS Lochowin lajikkeiden kylvösiementen myynti- ja markkinointiyritys. KWS Lochow:lla on viljojen jalostustoimintaa Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Puolassa, Venäjällä ja vuodesta 2011 myös USA:ssa. Viljojen jalostustoiminnan vuotuinen liikevaihto on 70 miljoonaa ja liikevoitto 10 miljoonaa. Henkilökuntaa on yhteensä 370 henkeä. Viljojen jalostushenkilökunnasta Saksassa on 197 henkilöä, USA:ssa 4 henkilöä, Iso-Britanniassa 56 henkilöä, Ranskassa 47 henkilöä ja Puolassa 73 henkilöä. KWS:n kokonaismyynti on yli 1000 miljoonaa. Maissin nettomyynti on ollut 413,4 miljoonaa ja sokerijuurikkaan nettomyynti 247,4 miljoonaa. Kasvinjalostuksen ja palveluiden nettomyynti on ollut 152 miljoonaa vuonna USA:ssa KWS Lochow on ostanut 2 vehnän jalostusyritystä vuoden 2011 alussa. USA:ssa maisiin viljely on lisääntynyt ja vehnän viljely vähentynyt. KWS voi nyt nostaa vehnän viljelyä USA:ssa. KWS:n viljojen jalostussektori on tällä hetkellä johtavia viljojen jalostusyrityksiä maapallolla. KWS Lochow panostaa USA:ssa vehnän resistenssijalostukseen. USA:ssa KWS Lochow käyttää myös GM-tekniikkaa, koska se on siellä hyväksyttyä. Saksassa KWS:n siementen myyntiosuus on 25 % ja USA:ssa 31 %. Sokerijuurikkaan siementen myynnin osuus on 33 %. Viljojen jalostuksessa Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Venäjällä on yhteensä peltoa 500 ha ja siementuotannossa 2000 ha. Viljojen kantasiementuotantoala on ha ja kokonaissiementuotanto tn. Puolassa on peltomaata käytössä 1500 ha. Saksassa on jalostustoimintaa 7 paikassa. KWS:llä on viljojen testauksessa 60 partneria yhteensä 31 maassa. KWS:n jalostuksen tuotoissa sokerijuurikas on tärkein, sen jälkeen tärkein on maissi ja sitten tulevat viljat. Viljoissa vehnä on suurin kasvi, ohra toiseksi suurin ja ruis kolmanneksi suurin kasvi. Saksassa viljat ovat tärkeitä myös energian tuotannossa. Energiatuotantoon kasvatetaan maissia, sokerijuurikasta, rapsia, ruista, auringonkukkaa ja durraa. Energiatuotannossa maissin ja sokerijuurikkaan osuus kasvavat ja viljojen osuus laskee. KWS:ssä rukiin tuotto on 47 %, vehnän 24% ja ohran 14 %. Rapsin viljelyala EU:ssa on 5,6 miljoonaa ha. Viljelyssä olevista rapsilajikkeista 55 % on hybridilajikkeita ja 45 % tavallisia lajikkeita. 4 KWS Lochow:lla on käytössä laatujärjestelmä, joka takaa kylvösiemenen hyvän laadun. Vuonna 1998 otettiin käyttöön DIN EN ISO 9002 laatujärjestelmä, joka sertifioitiin vuonna Sen jälkeen on edelleen otettu käyttöön uudempia laatujärjestelmiä. Vuonna 2010 on otettu käyttöön n. s. Quality Plus standardi. KWS Lochow:in yleiset viljanjalostustavoitteet Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia vaatimuksia kasvinjalostukseen. Kuumuus ja toisaalta kylmyys talvella lisääntyvät, kuivuus kesällä ja kosteus talvella lisääntyvät, nopeat lämpötilavaihtelut lisääntyvät, kova säteily lisääntyy. Tämä vaatii kasvilta suurempaa stressinsietokykyä. Ilman CO 2 pitoisuus nousee, lämpötila nousee, kevät ja kesä ovat kuivia ja talvella on paljon sateita. Kasvitautien määrä lisääntyy. Vehnällä pyritään lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin. Kun maassa on vielä kosteutta, lajikkeet

5 pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden ja samalla korjuu aikaistuu. Myös viljelymenetelmien on sopeuduttava muuttuvaan ympäristöön. On otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorottelu, kastelu. Lisääntyvät kasvitaudit ja tuholaiset vaativat kasvinsuojelulta lisätoimia, joko uusia torjunta-aineita tai suurempaa torjunta-aineiden annostusta. On otettava huomioon kasvien ravinteet. Kasvinjalostuksessa on käytettävä nopeita menetelmiä. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, satoisuuden nostaminen, veden käytön parantuminen, parempi juuristo, parempi ravinteiden ottokyky, laonkesto. Kasvien geenivaroissa on kuitenkin olemassa potentiaalia. Ratkaisuna on nykyaikainen kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on sato- ja viljelyvarmuus, hyvä koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus ym. KWS Lochow:in Ruisvyöhyke (Rye Belt) projekti (www.ryebelt.de) KWS Lochow:lla on rukiin jalostuksessa n. s. Rye Belt, Ruisvyöhyke projekti, jossa rukiin jalostusta tehdään rukiin viljelyalueelle, joka ulottuu Saksasta ja Tanskasta Puolan kautta syvälle Uralille Venäjällä. Tämä alue jää 50 ja 60 leveyspiirin väliin. Myös Suomen eteläosa jää tähän ruisvyöhykkeeseen. Tällä ruisvyöhykkeellä tuotetaan suurin osa eli 90 % maapallon rukiista. Ruis on globaalisti hyvin pieni kasvi, jonka viljely maapallolla on vähäistä, mutta tällä ruisvyöhykkeellä ruis on tärkeä viljelykasvi. 5 Kuva. Ruisvyöhyke, Rye Belt (www.ryebelt.de) Rye Belt projektissa tavoitteena on tehokkuus, tuottavuus ja monikäyttöisyys. Tavoitteena on, että kasvu alkaa C:ssa, talvenkestävyys -25 C ja veden tarve l vettä/1 kuiva-ainekilon satoa varten.

6 Hybridirukiin jalostus Hybridirukiin jalostuksen johtaja, tri. Jaan Wilde esitteli rukiin jalostusta. Rukiin paremmuus muihin viljoihin verrattuna tulee esiin sen paremmassa kyvyssä tuottaa satoa matalan ja keskitason satoisuutta olevilla mailla. Näissä heikommissa maissa hybridiruis tuottaa paremman sadon kuin muut viljat. Syysvehnällä on hyvä sadontuottokyky, mutta heikommilla mailla se tuottaa heikompia satoja kuin hybridiruis. Toinen rukiin hyvä ominaisuus on sen monikäyttöisyys. Ruis soveltuu rehuksi, ravinnoksi, biokaasun tuotantoon, etanolin tuotantoon ja polttoenergian tuotantoon. Se on monikäyttöisempi kuin muut viljat. Kuva 3. Tohtori Jaan Wilde, hybridirukiin jalostusjohtaja, selosti meille hybridirukiin jalostusta (Kuva: Jukka Saarinen) Hybridirukiin jalostuksessa on ollut 3 vaihetta. On erotettavissa 1. vaiheen lajikkeet, 2. vaiheen lajikkeet ja 3. vaiheen lajikkeet. Nykyiset 3. vaiheen lajikkeet tuotetaan n. s. PollenPlus menetelmällä. Hybridirukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi. Hybridirukiin ongelmana ovat torajyvät. Tämä on ollut ongelmana etenkin aluksi. Jalostuksella on pystytty vähentämään torajyvien muodostusta. Näissä 3 eri vaiheessa torajyvän muodostuminen on vähentynyt. 6 Jos panostusta rukiin hybridijalostukseen vuonna 1999 kuvataan 100 %, tällä hetkellä panostus siihen on 300 %. Rukiin jalostuksessa saadaan 1-2 % sadon lisäys/vuosi, jos muut ominaisuudet pysyvät samoina. Ilmaston muutos aiheuttaa suuren haasteen kasvinjalostukselle. Ilmaston muutos otetaan huomioon kasvinjalostuksessa. Kasvinjalostuksessa on lisättävä kasvin stressinsietokykyä. Ilmastonmuutos aiheuttaa syysvehnän jalostuksessa, että pyritään aikaisiin lajikkeisiin, jotka kukkivat aikaisin ja pystyvät hyödyntämään maan kosteutta ja korjuu aikaistuu. Kasvinviljelyssä on otettava huomioon maan muokkaus, kasvinvuorotus, kasvinravitsemus ja kastelu. Kasvinsuojelutarve kasvaa. Tähän voidaan varautua joko uusilla kasvinsuojeluaineilla tai annostuksen lisäämisellä. Kasvinjalostuksen vastaus ongelmaan on resistenssi. Kasvinjalostuksessa on otettava käyttöön nopeat menetelmät, koska ympäristö muuttuu nopeasti. KWS Lochowin jalostustavoitteina ovat: kuumuuden ja kuivuuden sietokyky, sadon lisäys, parempi veden käytön, parempi juuristo, parempi ravinteiden otto, laonkesto. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että kasveilla on geneettistä potentiaalia. Avaimena tässä on nykyaikainen

7 kasvinjalostus. Jalostustavoitteena on mm sadon lisäys ja viljelyvarmuus, koostumus, resistenssi ja alueellinen sopeutuvuus.. Rukiilla on suuri satopotentiaali heikommilla mailla. Kun: vehnän sato 3000 kg/ha, on rukiin sato 5500 kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha vehnän sato kg/ha, on rukiin sato kg/ha Hybridiruis tuottaa enemmän satoa myös keskisatoisilla mailla. Tämä on uusi tieto. Hybridiruis tuotetaan erillisillä äiti ja isä kannoilla, joiden annetaan risteytyä keskenään. Tässä mielessä hybridiruis poikkeaa itsepölytteisistä viljoista, että kylvösiemen on tuotettava koko ajan risteytyksellä. Äitikasvi on hedesteriili, se ei tuota elävää toimivaa siitepölyä. Toiminnan geneettinen säätely on monimutkainen. Ainakin osittain hedesteriiliys on sytoplasminen ominaisuus. Tarkkaan ei tiedetä, mitkä geenit toimivat sytoplasmassa ja mitkä genomissa. Hybridirukiin tuotto tapahtuu risteyttämällä: (A x B) CMS x R SYN äiti isä Isäkasvissa on restorer eli palauttajageeni R, joka palauttaa äitikasvin hedeferttiiliyden. Äitikasvissa hedesteriliteetin aiheuttaa sytoplasminen koirassteriliteettigeeni (cytoplasmic male sterile, CMS). Hybridiruis on niin sanottu kaksoishybridi. Äitikasvi on jo hybridi, joka tuotetaan kaksi linjaa (A ja B) risteyttämällä. Lisäksi siihen viedään koirassteriliteettigeeni, hedesteriliteettiys. 7 Hybridirukiin jalostuksen alussa tuotetaan homotsygoottista itsesiitossiementä runsaasta joukosta rukiita. Pellolla oli runsaasti eristyspusseja ruispellossa. Tämä on jalostuksen lähtömateriaalia. Tuotetaan mahdollisimman erilaisia puhtaita linjoja. Tätä lähtömateriaalia on satoja tuhansia. Rukiit on kylvetty käsin 1 jyvä paikkaansa. Jokaisesta yhdestä jyvästä kehittyy noin 20 tähkää, joista parhaat eristetään eristyspussiin, jotta se ei pääse pölyttymään vieraalla siitepölyllä, tuottamaan itsepölytyssiementä. Tämän jälkeen parhaat menevät satotesteihin. Rukiin jalostuksessa on koeruutua/vuosi. Näistä korjataan 4000 ruutua. Yhden ruudun hinta on Oletetaan, että parhaat ruudut tuottavat myös parhaita jälkeläisiä. Parhaat linjat testataan satotesteissä useilla koepaikoilla Saksassa ja Puolassa. Torajyvä on ongelma hybridirukiin tuotannossa. Torajyvä sclerotia säilyy maassa ja kasvaa sieltä seuraavana vuonna saastuttamaan rukiin kukkia. Itsepölytteiset kasvit eivät ole niin alttiita torajyvälle, koska niiden oma siitepöly pölyttää kukan. Uusin hybridirukiin jalostusmenetelmä PollenPlus estää torajyvien muodostusta. Tällä menetelmällä pölytys tapahtuu nopeasti ja torajyväsienen itiö ei ehdi saastuttaa rukiin kukkaa. PollenPlus menetelmä on esimerkki resistenssijalostuksesta, koska sillä pystytään vähentämään torajyvien muodostusta. Hybridirukiin jalostuksessa jalostustavoitteet ovat sato > resistenssi > laatuominaisuudet. Kävimme koeruutupellolla, jossa oli nähtävillä jalostuksen eri vaiheiden kasveja. Pellolla oli eristyspussia, joilla tuotettiin homotsygoottista linjamateriaalia. Hybridirukiin jalostuksessa käytetään DNA-markkereita ja fenotyyppistä valintaa. Tämä lähtömateriaali oli kylvetty käsin 1 jyvä/paikka, josta kehittyy noin 20 tähkää. Puhtaat linjat kylvetään edelleen riveinä. Kentällä oli

8 puhtaita linjoja myös lajikekuvauksia varten. Sekä äiti että isä linjasta on laadittava lajikekuvaus jalostajan oikeuksia varten. Lajikkeet on rekisteröity patentin kaltaisella kansainvälisellä UPOVsuojalla, minkä takia lajikkeiden on oltava tunnistettavia. Kasvilajikeluetteloon otetaan vain sellaisia lajikkeita, jotka ovat parempia kuin vanhat lajikkeet. Kymmenen vuotta vanhat lajikkeet ovat nyt heikompisatoisia. Kasvit, joita ei jalosteta jäävät pois viljelystä, koska jalostettavista kasveista tulee parempia lajikkeita. Esimerkiksi USA:ssa on jalostettu kovasti maissia, sen vuoksi vehnän viljely on vähentynyt. 8 Kuvat 4-7. Hybridirukiin jalostusvaiheita: Rukiin eristyspussikenttä (4), rukiin eristyspusseja (5), hybridirukiin tuotantovaiheiden ruisruutuja (6) ja valmis hybridiruislajike, Visello (7) (Kuvat: Jukka Saarinen) Rukiin äiti ja isä linjat tuotetaan alueella, jossa ei kasvateta muuten ruista. Nykyisin se tapahtuu Italiassa. Myös varsinainen kylvösiemen on luonnollisestikin tuotettava, missä se ei pysty risteytymään vieraan siitepölyn kanssa. Peltokierroksen jälkeen kävimme siemenlaboratoriossa. Siemenlaboratoriossa käsitellään näytettä/vuosi, joista 6000 on omia ja 6000 muiden näytteitä. Näytteen suuruus on > 1 kg. Näytteet merkitään viivakoodilla, jolloin ne on helppo tunnistaa. Näyte jaetaan näytteen jakajalaitteella. Näytteestä tehdään puhtaus, jossa näytteestä erotellaan vieraat siemenet, roskat ja torajyvät. Näytteistä tehdään itävyydet. Idätyksessä on käytössä suuri kylmiöhuone (+ 8 C), jossa idätettäviä

9 viljoja idätetään ensin muutamia päiviä ennen lämpimään tilaan tuontia. Tuhannen siemenen paino määritettiin laitteella. Tuhannen jyvän painoon otettiin siemenet samanlaisilla imureilla kuin Suomessakin. Siemenlaboratoriossa oli nähtävillä myös siementen idätys heikoissa olosuhteissa, jossa idätys tapahtui kivipurkissa. Keskimäärin rukiin itävyydet ovat > 90 %. Yksi idätysnäyte vastaa noin tn viljaerää. Illalla söimme hotellin ravintolassa. Tilaisuuteen tuli myös viljakasviosaston johtaja Claus Hindrich Heuer. Viljelijät esittelivät itsensä ja mitä he viljelevät. Mukana oli aika paljon Evolo rukiin ja KWS Lochowin sokerijuurikaslajikkeiden viljelijöitä. KWS Lochow, Einbeck Aamulla läksimme klo 8:00 bussilla kohti Einbeckia, KWS Lochowin emoyhtiön KWS Seed:in pääkonttoria. Siellä meidät otti vastaan syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves. Einbeckissa meille näytettiin KWS Lochowista kertova filmi, jossa oli äänitys suomenkielellä. KWS Lochow:lla on työntekijöitä 70 maassa, yhteensä noin 3000 henkeä. Filmillä kerrottiin KWS Lochowin menestystarinoista. 9 Kuva 8. Syysöljykasvien tuotantokoordinaattori Sarah Ophoves näytti meille suomenkielisen KWS Lochowin esittelyvideon (Kuva: Jukka Saarinen) Filmillä kerrottiin KWS Lochowin toiminnasta resistenssijalostuksen kentällä. KWS Lochowissa on pystytty siirtämään Fusarium sienen kestävyys kiinalaisesta vehnästä saksalaiseen vehnään. Fusariumit aiheuttavat punahomeiden kasvamisen viljoissa. Monet punahomeet ovat myrkyllisiä sekä ihmisille että eläimille ja aiheuttavat ongelmia monina vuosina myös Suomessa. Toinen resistenssijalostuksen menestystarina oli tehty sokerijuurikkaalla. Ranskassa Pariisin ympäristössä sokerijuurikasta vaivaavat kovasti juurikasankeroiset. KWS Lochow on siirtänyt juurikasankeroisen kestävyyden sokerijuurikkaaseen villijuurikkaasta. KWS Lochow on jalostanut sokerijuurikaslajikkeen, jossa on sekä juurikasankeroisen että kahden viruksen kestävyys. USA:ssa KWS Lochow tutkii sokerijuurikkaan talvehtimista ja mahdollisuutta viljellä syysmuotoisena kasvina. Sokerijuurikkaan kylvösiemen tuotetaan Saksassa. Romaniassa ongelmana maissin viljelyssä on kuivuus. Ranskasta on tuotu sinne kuivuuden kestävä maissilajike. Nyt KWS Lochow jalostaa Romaniassa Romanian oloihin soveltuvaa kuivuuden

10 kestävää maissilajiketta. Jalostuksen kohteena ovat myös energiakasvit. Energiatuotantoon viljellään maissia, sokerijuurikasta, ruista, maissia, durraa ja hirssiä. KWS Lochowilla on maisiin jalostusta Chilessä. Siellä työskentelee 60 henkeä. KWS Lochow tuottaa suurimman osan Euroopan maissin siemenistä. Maissin siementä Eurooppaan tuotetaan Chilessä. KWS Lochowilla on 2 kevät hybridirapsilajiketta, Jarome ja Jacomo, joilla on korkea sato, korkea öljypitoisuus, hyvä korrenlujuus ja resistenttiys Phoma kuivamätää ja pahkahometta vastaan. Nämä lajikkeet kiinnostavat myös Suomessa, jos ne ovat vain riittävän aikaisia. Einbeckissa kävimme myös syyrapsin demo-kentällä. Lajikkeet oli kylvetty 18 m leveinä kaistoina. Travista on uusi syysrapsilajike, joka on rekisteröity Ranskassa. Syysrapsia kylvetään itävää siementä/m2. Saksassa kylvetään samalle lohkolle öljykasveja joka kolmas vuosi. Traffer on Phoma mädän kestävä hybridilajike. Alkide hybridilajike. Sherlock on linjalajike. Kordore on hyvin lyhytvartinen lajike. Se sopii hyvin rehuksi. Hybridrock hybridilajike. Phoma on vaikea kasvitauti Saksassa. Se infektoituu sekä syksyllä että keväällä. 10 Kuva 9. Syysrapin demo-kentällä Einbeckissa (Kuva: Jukka Saarinen) Vastaanotto Einbeckissa oli hyvin ystävällinen. Suomen lippu oli salossa ja meidät toivotettiin uudestaan KWS Lochowiin sokerijuurikkaan merkeissä. Palasimme kotiin suunnitelmien mukaan. KWS Lochow otti meidät hyvin ystävällisesti vastaan, järjesti meille ohjelman, tilasi hotellihuoneet ja tilausbussin sekä järjesti ruokailut. KWS Lochow toivotti meidät uudestaan matkalle sokerijuurikkaan jalostuksen ja viljelyn merkeissä. Matka oli hyvin mielenkiintoinen ja viljelijät olivat varsin tyytyväisiä ja valmiit lähtemään matkalle vastaisuudessakin.

11 Matkan suunnittelu ja toteutus, tehtävät: Matkan järjestely Suomen osalta ja yhteydenotot Saksaan: Ohjelman suunnittelu Saksassa: Claus Hindrich Heuer Matkalippujen tilaaminen ja matka-aikataulut: Emilia Ruokonen, ja Huittisten Matkatoimisto Tulkkaus ja muistiinpanot Saksassa: Jukka Saarinen ja Valokuvat: Jukka Saarinen Huittisissa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Siemenpakkaajan puheenvuoro Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 12 Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Perinteisesti kasvinjalostus on perustunut jalostajan havaintoihin ja

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/16 Päivämäärä Dnro 17.2.2016 291/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.2.2016 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA

KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA Kylvösiemenristeily 19.3.2013 Satu Pura/Boreal VILJELYSMAAN SIJAINTI Suomessa viljellään maailman pohjoisimpia peltoja. Tämä asettaa

Lisätiedot

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET Ruisilta 3.4.2014 Lohja RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot