ASEMAKAAVAN SELOSTUS (ehdotusvaihe)

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS (ehdotusvaihe) Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy), asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11 koskeva asemakaavamuutos (24:012) HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Kaavan nimi: Beckhoff Automation Oy Kaavan tunnusnumero: 24:012 Diaarinro: TEKLA 1417/2013 Asemakaavamuutos koskee: 24. kaupunginosan korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11) Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Yhteyshenkilöt, valmistelijat 24. kaupunginosan korttelin 2301 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6, PL Hyvinkää kaavasuunnittelija Veera Seppälä ( saakka) kaavasuunnittelija Mirka Karttunen ( alkaen) kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen kaava-avustaja Virpi Sotka etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen sitova tonttijako. Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunginhallitus hyväksynyt xxxx 2

3 1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Sisällysluettelo Liitteet Selvitykset ja tausta-aineistot Kaava-alueen sijainti ja rajaus Tiivistelmä OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö Kaavatilanne Maanomistustilanne Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Ehdotusvaihe Hallinnollinen käsittely Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) Hallinnollinen käsittely ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja aluevaraukset Mitoitus ja nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen

4 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Liikenteeseen Luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Luonnonolot Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksen ajoitus ja seuranta Liitteet Liite 1 Asemakaavan muutosluonnos, pienennös Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus, pienennös Liite 3 Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista sekä kaupungin antamat vastineet Liite 4 Asemakaavan seurantalomake 1.4 Selvitykset ja tausta-aineistot Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (KV ) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV ) Hyvinkään kaupungin kaavoituskatsaus 2017 (KV tiedoksisaanti ) Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma (KV ) Hyvinkään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma (TEKLA ) Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle (KH ) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 2012, Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto

5 1.5 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion kaupunginosassa noin 2,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään Hakakalliontien ja Kalevankadun muodostamassa kulmauksessa. Asemakaavan muutos koskee Hakakallion kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa virkistysalue, etelässä korttelin 2301 tontit 5, 7 ja 8 sekä etelässä ja lännessä katualueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,4 ha. Suunnittelualueen sijainti. 1.6 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella , jonka yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualueen rajausta on tarkennettu kaavateknisistä syistä asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa, ja suunnittelualueeseen sisällytettiin myös kaupungin omistama korttelin 2301 tontti 11. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus asemakaavamuutosehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen. Kaava on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5

6 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Viranomaiset o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin toimialat o Tekninen keskus (viheralueet, suunnittelu, liikenne) o Ympäristökeskus (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto) o Tonttipalvelut o Hyvinkään vesi Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima Oy o Caruna Oy o Fingrid Oyj o TeliaSonera Finland Oyj o Elisa Oyj o DNA Muut yhteisöt o Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 6

7 Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 5/2016 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 12/2017 Kaavaluonnos (valmisteluaineisto) asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe kesä 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe syksy 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7

8 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Korttelin 2301 tontin 10 omistaja on hakenut asemakaavamuutosta päivätyllä hakemuksella. Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan ja mainitaan vuosien 2017 ja 2018 kaavoituskatsauksissa. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan / 91 käynnistää asemakaavamuutostyön. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla ja toteuttaa lisää pysäköintitilaa olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa näyttävää rakentamista kaupungin sisääntuloväylän varteen. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja ) ja elinkeino-ohjelman toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona Metsäkaltevan alueelle. 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä (2017). 8

9 Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion teollisuusalueella, Kalevankadun ja Hakakalliontien kulmauksessa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään. Alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään kaupungin pääväylien läheisyyteen. Lyhin etäisyys suunnittelualueelta lähimpään asutukseen, Hakalan pientaloalueeseen, on noin 80 metriä. Lähiympäristön rakentaminen on enimmäkseen teollisuusrakentamista. Suunnittelualueen ympäristöön on rakennettu katuverkkoa, puistoväyliä ja kunnallistekniikkaa. Suunnittelualueen eteläpuolisia Kravunarkunkadun varren paljon tilaa vaativan erikoiskaupan, toimistojen sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteja on esirakennettu. Hakakalliontien varrelle on rakennettu lisäksi teollisuus- ja varastorakennuksia sekä toimistoja. Suunnittelualueen lounaispuolella Metsämutilassa on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä teknistä kauppaa ja toimistotiloja. Kalevankadun ja Valtatie 25:n kulmauksessa on lisäksi polttoaineen jakeluasema ja Hesburger Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Suunnittelualueella on runsaasti puustoa, etenkin pohjois- ja itäosissa, jotka ovat pääosin havu- ja sekametsää. Tontin 10 pohjoisosassa sijaitsee noin 20 metriä pitkä avokallio. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee metsäinen Hakapuisto ja Hiidenkiukaanpuisto. Puistovyöhyke yhdistyy pohjoisemmassa Hakalan pientaloalueeseen. Suunnittelualueen maaperä on suunnittelualueen länsiosissa kalliomaata ja itäosissa hiekkamoreenia (GTK maaperäkartta 1:20 000). Mahdolliset tarkemmat pohjatutkimukset rakentamista varten ovat tontinhaltijan vastuulla. Ote alueen maaperäkartasta. GTK:n Maankamara-tietokanta, 1:20 000, Punainen alue on kalliota ja ruskea alue hiekkamoreenia. Maaston korkeuserot ovat suunnittelualueen lähiympäristössä vaihtelevia. Kalevankadulta tarkasteltuna suunnittelualueen maanpinta sijaitsee noin kolme metriä tien pintaa korkeammalla. Suunnittelualueen ja tiestön välinen korkeusero tasoittuu siirryttäessä Hakakalliontietä pitkin itään. Suunnittelualue sijaitsee N2000 korkeusjärjestelmän mukaan alimmillaan Hakakalliontien puolella korkeuskäyrän +109 m tasolla. Suunnittelualue kohoaa pohjoiseen noin korkeuskäyrän +119 m tasolle ja suunnittelualueen ulkopuolella pohjoisessa puistossa rinne kohoaa korkeimmillaan tasoon +122 m eli paikoitellen jopa noin 12 metriä suunnittelualueen maanpintaa korkeammalle. Suunnittelualue sijaitsee sadeveden valuma-alueella. Hulevedet on käsiteltävä pääosin tontilla ja johdettava tarkoituksenmukaisesti hulevesijärjestelmään. 9

10 3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitseva toimistorakennus etelästä kuvattuna. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 2014 valmistunut noin 1924 k-m 2 suuruinen kaksikerroksinen toimistorakennus, jonka julkisivut ovat pääasiallisesti kiviainesta. Hakijan antamien tietojen mukaan nykyinen rakennus on suunniteltu kestämään lisäkuormitusta. Rakennuksen ympärillä on pysäköintialuetta noin 50 autopaikan verran. Suunnittelualueella ei ole muita rakennuksia. Suunnittelualue ei sisälly kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan eikä alueella ole muita suojeltavia kohteita. Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniseen verkostoon. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee maanalaisia kaapeleita ja putkia. Suunnittelualue on osa Hakakallion yritysaluetta ja lähiympäristössä sijaitsee teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksia. Suunnittelualueen lähiympäristön palvelut ovat pääosin teknistä ja autokauppaa tai niitä palvelevia yrityksiä. Suunnittelualuetta lähin asutus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelualueelta pohjoiseen ja alueita erottaa puistovyöhyke. Suunnittelualueen länsipuolella oleva Kalevankatu on yksi kaupungin pääväylistä, jolla autoliikenteen on ennustettu kasvavan. Kalevankadun autoliikenteen arvioitu kasvu johtuu erityisesti suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Metsäkaltevan maankäytön kehittymisestä. 10

11 Näkymä suunnittelualueelle Hakakalliontien ja Kalevankadun risteyksestä. Suunnittelualueelle kantautuu melua pääosin Kalevankadulta ja Valtatie 25:lta. Suunnittelualueen länsiosaan osuu 55 db melukäyrä. Raideliikenteestä johtuva päivämelu (LAeq) on suunnittelualueella alle 45 db. Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 993/1992 mukaan on ohjeena, että opetus- ja kokoontumistiloissa ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvon 45 db. Melukäyrät 55 db (tummempi) ja 45 db (vaaleampi) 11

12 3.2.4 Kaavatilanne Maakuntakaavatilanne Ote Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. Suunnittelualue sijaitsee hyväksytyissä maakuntakaavoissa taajamatoimintojen alueella. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin Yleiskaavatilanne Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja voimaan tullut keskustaajaman osayleiskaava Asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on pääosin yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta (TP), joka varataan toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. Suunnittelualueen itäreuna on osayleiskaavassa teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia varten. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. 12

13 Ote keskustaajaman osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella Ajantasa-asemakaava Alueen asemakaava 24:010 on tullut voimaan , jossa suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja, sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Tonttitehokkuus on e=0,40 ja suurin sallittu rakennuksen korkeus on 10 m. Rakennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 4 m. Korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalin sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaava-alueen rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 13

14 Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Kaavan kortteleiden tonttijako tulee laatia sitovana. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa. Kaavamerkinnöin on osoitettu istutettava alueenosa ja puin ja pensain istutettava alueen osa sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella Maanomistustilanne Suunnittelualue muodostuu korttelin 2301 yksityisessä omistuksessa olevasta tontista 10 sekä kaupungin omistamista tontista Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueella on voimaan tullut sitova tonttijako. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan kaupungin valtuuston hyväksymää rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 14

15 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta noin metriä voimassaolevan asemakaavan määräyksistä. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa asemakaavamuutoksen yhteydessä. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla. Lisätilaa tarvitaan olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Toiminnan luonteen vuoksi myös pysäköintitarve kasvaa ja tavoitteena on järjestää pysäköintiä tehokkaasti kaksikerroksisessa rinteeseen sijoitetussa pysäköintihallissa. Tavoitteena on lisäksi säilyttää tontin pohjoisosassa sijaitseva kallio. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa. Toteutuessaan asemakaava vahvistaa ja monipuolistaa yritysaluetta. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja ) ja elinkeino-ohjelman toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Asemakaavamuutoksella voidaan mahdollistaa näyttävä rakentaminen kaupungin sisääntuloväylän varteen. Yritysalueen sijainnin vuoksi rakentaminen myös suojaa mm. läheisiä asuinalueita valtatieltä kantautuvalta melulta. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona myös Metsäkaltevan alueelle. Kompakti kaksitasoinen pysäköinti mahdollistaa kasvaneeseen pysäköintitarpeeseen vastaamisen maapinta-alaa säästäen. Kaavoitus on tullut kuulutuksella vireille (MRL 63 ). Vireilletulosta on tiedotettu suunnittelualueen lähinaapureita ja osallisia kirjeitse tai sähköpostitse. Kaavan vireilletulon yhteydessä julkaistiin osallistumisja arviointisuunnitelma, josta on voinut antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin internetsivuilla, jossa se on saatavilla koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Valmisteluvaihe Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Hakija on kuvannut näkemystään mahdollisesta tulevasta tontin käytöstä mm. oheisella tontinkäyttösuunnitelmalla. 15

16 Asemakaavamuutoksen laadintaa varten on tutkittu rakentamisen vaihtoehtoja. Vaihtoehto A: Asemakaavaa ei muuteta Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa asemakaavaa ei muuteta. Tällöin rakennusoikeuden hyödyntäminen tarkoittaa rakentamisen levittäytymistä maapinta-alan suhteen. Myöskään kaksitasoista pysäköintiä ei ole mahdollista järjestää kaava-alueella, mikä johtaa sekä rakennetun pinta-alan kasvuun, että tehottomampaan pysäköintiratkaisuun alueella. Vaihtoehto B: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, ei molempia Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa sallitaan rakennuksen enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, mutta ei molempia samanaikaisesti. Tällöin maapinta-alaa joudutaan käyttämään enemmän rakentamiseen tai pysäköintipaikkoihin, kuin jos rakennusoikeus voitaisiin käyttää nykyisiä määräyksiä korkeampaan rakentamiseen tai järjestää pysäköinti kahdessa tasossa. Ratkaisu johtaa rakennetun pinta-alan määrän kasvuun, joka lisää esimerkiksi tulvariskiä ja on maankäytöllisesti rakennuksen korottamista ja kaksitasoista pysäköintiä tehottomampi vaihtoehto. Vaihtoehto C: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen ja kaksikerroksinen pysäköinti Vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä rakennuksen korottamisen että kaksitasoisen pysäköinnin, on maankäytöllisesti tehokkain. Näin ratkaisu vastaa hakijan kannalta tarpeelliseen rakennuksen laajentamiseen ja kasvaneeseen autopaikkojen tarpeeseen luoden samalla mahdollisuudet säilyttää suunnittelualueella myös olemassa olevaa puustoa. Rakennuksen enimmäiskorkeuden muutosta voidaan mahdollistaa karkeasti joko osalle suunnittelualuetta tai koko suunnittelualueen osalta: I. Rakennuksen enimmäiskorkeus voitaisiin sallia nykyistä korkeammaksi vain osassa suunnittelualuetta. Tämä mahdollistaa pistemäisen korkeamman kohteen Hakakallion teollisuusalueelle. II. Rakennuksen enimmäiskorkeuden porrastaminen Hakakalliontien suuntaisesti mahdollistaa näyttävän rakentamisen kaupungin sisääntuloväylän varteen ja samalla sen rytmittymisen ympäröivään rakentamiseen muodostaen risteysalueen tuntumaan alueen maamerkin Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Asemakaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä nykyistä korkeamman rakentamisen että pysäköinnin järjestämisen kahdessa tasossa. Lisäksi suunnittelualueen rajausta laajennettiin kaavateknisistä syistä koskemaan myös kaupungin omistamaa korttelin 2301 tonttia 11. Tämän yhteydessä osalliset tarkistettiin eikä se johtanut toimenpiteisiin. Caruna Oy:ltä pyydettiin valmisteluvaiheessa tietoa mahdollisesti sallittavasta muuntamopaikasta, joka oli mainittu alueella voimassaolevassa kaavassa. Kaavaan lisättiin maininta muuntamosta. Asemakaavamuutosluonnos on esitetty liitteessä 1. Luonnoksessa esitetyllä tavalla mahdollistetaan tehokas tontin käyttö ja alueen toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen rakentaminen. Toisaalta ratkaisu mahdollistaa myös esimerkiksi puuston ja alueen pohjoisosien kallion säilyttämisen rakentamattomana. Lisäksi se vastaa hakijan tulevaisuudessa kasvavaan pysäköintitarpeeseen. Valittu suunnitteluratkaisu tukee kaupungin tavoitetta vahvistaa yritysaluetta. Kaavalliset rakennusten enimmäiskorkeudet on esitetty porrastettuna jäsentämään kaupunkikuvaa. Korkein rakentaminen mahdollistetaan risteysalueen tuntumaan, jossa sen voidaan arvioida vaikuttavan vähiten naapurirakennuksiin kuten niitä varjostaen. Alue sopii myös maamerkiksi risteysalueen näkymien vuoksi. Rakentamisella voidaan myös suojata lähialueita liikenteen melulta. 4.3 Ehdotusvaihe Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä Osallisilla oli mahdollista jättää mielipide kaavaluonnoksesta nähtävillä olon aikana. Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 16

17 Asemakaavanmuutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaanliitolta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Hyvinkään Lämpövoima Oy:ltä, Caruna Oy:ltä, Telia Sonera Oy:ltä, DNA Palvelut Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Fingrid Oy:ltä, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistykseltä sekä Hyvinkään kaupungin toimialoilta (kuntatekniikka, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, tonttipalvelut ja Hyvinkään vesi). Luonnoksen nähtävilläoloaikana siitä saatiin lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Caruna Oy:ltä, Fingrid Oy:ltä ja puistoyksiköltä. Lisäksi Uudenmaanliitto ilmoitti, ettei anna asemakaavasta lausuntoa. Uudenmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa kaavasta mutta ilmoitti tiedoksi, että valtatie 25 välillä Hyvinkää Nurmijärvi on käynnistynyt aluevaraussuunnitelman laatiminen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos totesi, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Caruna Oy totesi, että kaava-alueella on sähkönjakeluverkkoa. Kaavamuutoksella on vaikutusta sähkönjakeluun ja alueella tarvitaan mahdollisesti uusia maakaapelointeja. Kaavassa on huomioitu puistomuuntamon sijoittaminen alueelle. Lisäksi toivotaan mahdollisuutta antaa lausunto myös ehdotusvaiheessa. Lausunto merkitään tiedoksi ja Caruna Oy:ltä pyydetään lausunto myös ehdotusvaiheessa. Fingrid Oyj toteaa, ettei sillä sijaitse voimajohtoja kaava-alueella, eikä sillä näin ollen ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Hyvinkään kaupungin puistoyksikkö toteaa, ettei kaavassa ole otettu kantaa hulevesiin ja niiden käsittelyyn. Puistoyksikkö huomauttaa myös, että toisen tontin kohdalle rakennettu kivimuuri sijaitsee pääosin kaupungin puolella ja vaikeuttaa lumien auraamista. Muuri tulisi siirtää tontin puolelle. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräykset hulevesien käsittelystä sekä viherkattojen sallimisesta kaikissa rakennuksissa. Tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kaupungin vastine niihin on selostuksen liitteenä (liite 3) Hallinnollinen käsittely Asemakaavamuutosehdotus on valmisteltu kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus nähtävilläolon aikana. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) Hallinnollinen käsittely Asemakaavamuutosehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamuutos saatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn arviolta syksyllä ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Alue on asemakaavassa määritelty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m 2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Rakennuksille on osoitettu enimmäiskorkeus metreinä (15 m ja 25 m). Autojen kaksitasoista säilytystä varten on osoitettu autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalaiselle luvulla II on ilmoitettu päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlaskettu enimmäismäärä. Lisäksi em. rakennusalalle on osoitettu rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. 17

18 Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön sopivia. Kortteliin on osoitettu istutettavat alueet, maanalaista johtoa varten varatut alueet sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutason ei saa sisällä ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (klo 7-22) 35 db eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. 5.2 Mitoitus ja nimistö Rakennusoikeus ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä, ja on e=0,40. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m 2 kerrosalaa. Alueen nimistö ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin ja aluetta koskeviin selvityksiin. Vaikutuksia on selvitetty myös yleiskaavatyön yhteydessä. 6.1 Rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, sitä eheyttäen ja täydentäen. Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan arvioidaan olevan vähäisiä. Vaikutukset keskittyvät pääosin kaava-alueen lähiympäristöön Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen Asemakaavan vaikutukset väestöön, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen arvioidaan olevan vähäisiä. Asemakaavalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kaava-alueen sijaitessa risteysalueen tuntumassa ja viheralueen rajatessa sitä lähimpään asutukseen, voidaan vaikutusten arvioida kohdistuvan lähinnä alueella työskenteleviin Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Asemakaavalla tuetaan alueen työpaikkatarjontaa ja taloutta. Vaikutukset asumiseen ja palveluihin voidaan arvioida olevan vähäisiä Liikenteeseen Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen koostuvat pääosin alueelle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Toiminnan luonteen vuoksi alueelle suuntautuva liikenne saattaa muodostaa ajoittaista liikennemäärän kasvua, mutta vaikutusten liikenteeseen ei arvioida kuitenkaan olevan erityisen merkittäviä. 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön Maisema 18

19 Vaikutukset maisemaan rajoittuvat suunnittelualueen lähialueille. Korkean rakentaminen muuttaa maisemaa naapuritonteilta, läheiseltä virkistysalueelta, Hakakalliontieltä, Kalevankadulta ja Kravunarkunkaarelta tarkasteltuna. Maisemalliset vaikutukset lähimmältä asutukselta voidaan arvioida erittäin vähäisiksi Luonnonolot Asemakaavan vaikutukset luontoon, luonnonoloihin tai ympäristöön eivät ole merkittäviä. 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla ei ole merkittäviä ympäristöön haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Ympäristön laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään määräyksellä, jonka mukaan korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista ja melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä 45 db(a). Laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään rakennusten julkisivua ja materiaaleja koskevilla määräyksillä. Kaavassa on annettu määräys hulevesien käsittelystä ja noin kolmasosa alueen pintamateriaaleista tulee olla vettäläpäiseviä. Lisäksi kaavamääräyksissä sallitaan viherkaton käyttäminen kaikkien rakennusten kattomateriaalina. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Hakija on kuvannut mahdollista olemassa olevan rakennuksen korottamista ja kaksikerroksisen pysäköinnin järjestämistä alla olevin leikkaus- ja havainnekuvin. 19

20 Havainnekuvat mahdollisesta kaavan toteuttamisesta (Ark.tsto Petteri Patolinna) 20

21 Leikkauskuva mahdollisesta pysäköintihallin toteutuksesta (Ark.tsto. Petteri Patolinna) 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavamuutoksen toteutus on mahdollista, kun kaikki tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on tehty, asemakaava saa lainvoiman ja kuulutetaan voimaan tulevaksi. Hyvinkäällä Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö Mirka Karttunen kaavasuunnittelija ( alkaen) 21

22 Ras.alue Ras.alue II I kt kt var var yr yr kt kt k Hakakalliontie idenkiukaantie e =0.4 e = m 10m e =0.25 I pp II e =0.35 e = m m a II HAKAKALLIO KL-12 T-8 VL AO T-2 KTY-8 LUONNOS

23 ASEMAKAAVAN MUUTOS 24:012 HAKAKALLIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11). ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KTY-8 TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 24 HAK Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. e =0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 15m a II +111 Rakennuksen enimmäiskorkeus metreinä. Autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalainen luku ilmoittaa päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlasketun enimmäismäärän. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä. Korttelialueella on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Korttelialueella kunkin tontin pinta-alasta tulee noin kolmasosan olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaikkien rakennusten kattomateriaalina voidaan käyttää viherkattoa. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (07-22) 35 db(a) eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: -1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön soveltuvia. Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.

24 Ras.alue Ras.alue Ras.alue 8m II I kt kt var var yr yr kt kt k Hakakalliontie Moreenipolku Hiidenkiukaantie e =0.40 e = m 10m e =0.25 I pp pp II e =0.35 e = m m a II HAKAKALLIO KL-12 T-8 VL AO T-2 KTY-8

25 ASEMAKAAVAN MUUTOS 24:012 HAKAKALLIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11). ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KTY-8 TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 24 HAK Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. e =0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 15m a II +111 Rakennuksen enimmäiskorkeus metreinä. Autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalainen luku ilmoittaa päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlasketun enimmäismäärän. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä. Korttelialueella on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön soveltuvia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (07-22) 35 db(a) eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: -1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.

26 Asemakaavan muuttaminen osassa Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelia 2301 (tontit 10 ja 11), Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy) Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto, kaavaluonnos ja selostus ovat olleet nähtävillä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten. Mielipiteitä ei ole saatu. Aineistosta on pyydetty lausuntoja mennessä seuraavilta tahoilta (saadut lausunnot tummennettuna): Uudenmaan liitto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään Lämpövoima Oy Caruna Oy Telia Sonera Oy DNA Palvelut Oy Elisa Oyj Fingrid Oy Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Hyvinkään kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kuntatekniikka, kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto o konsernipalvelu ja hallinto: tonttipalvelut o Hyvinkään vesi Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä annetut vastineet Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto ilmoittaa, ettei anna lausuntoa. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ei huomautettavaa. Tiedoksi, että valtatielle 25 välillä Hyvinkää Nurmijärvi on käynnistynyt aluevaraussuunnitelman laatiminen. Työ valmistuu kevään 2018 aikana. Valtatien 25 ja Kalevankadun liittymä on tunnistettu ongelmalliseksi ja liittymän vaiheittain parantamista pohditaan työn yhteydessä. Aluevaraussuunnitelmassa varaudutaan mahdollisesti ko. liittymän muuttamiseksi eritasoliittymäksi. Aluevaraussuunnitelman rajaukset saadaan kevään 2018 aikana. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. 1/2

27 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Caruna Oy Lausunnon sisältämän karttaliitteen mukaisesti kaava-alueella on sähkönjakeluverkkoa. Vaikutukset sähkönjakeluun; kaavamuutoksen myötä tarvitaan mahdollisesti uusia maakaapelointeja. Muuntamovaraukset; kaavamääräyksissä on huomioitu puistomuuntamon sijoittamisen salliminen alueella. Siirtokustannusten jako; tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Toivotaan mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa. Ei muuta huomautettavaa. Vastine Merkitään tiedoksi. Caruna Oy:ltä pyydetään lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa. Fingrid Oyj Kaava-alueella ei ole Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä Fingrid Oyj:llä ole tarvetta ottaa kantaa asemakaavan sisältöön. Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Hyvinkään kaupungin puistoyksikkö Asemakaavan muutosluonnoksessa ei ole otettu kantaa hulevesiin ja niiden käsittelyyn. Kaupungin omistaman tontin 11 toteutuessa kaavan mukaisesti toimitilarakennusten korttelialueena, tontilta on kaadettava puita, mikä tulee lisäämään hulevesien käsittelyn tarvetta. Tällä hetkellä metsäinen kasvillisuus vähentää sekä viivyttää hulevesiä tontilla. Myös tonttien suuret korkeuserot lisäävät hulevesien käsittelyn suunnittelun tarvetta. Kaava-alueesta olisi suotavaa laatia hulevesiselvitys ainakin tontin 11 osalta, ja viherkattovaatimus tulisi arvioida. Metsänpohjan voisi nostaa toimitilarakennusten katolle viivyttämään ja haihduttamaan hulevesiä. Tontin 10 omistaja on rakentanut kivimuurin/-aidan pääosin kaupungin puolelle, mikä haittaa oleellisesti lumien aurausta talviaikaan, kun lumitilaa ei ole. Kivimuuri/-aita on hieno, ja se luo tyylikästä yleiskuvaa yritysrakentamisesta Hyvinkäällä. Asemakaavamuutos tulisi hyväksyä sillä ehdolla, että tontin omistaja siirtää kivimuurin omalle puolelleen kunnossapidon onnistumisen takaamiseksi. Vastine Asemakaavan muutosehdotukseen on tarkennettu hulevesimääräyksiä ja otettu kantaa viherkattoihin. Korttelialueella kunkin tontin pinta-alasta tulee noin kolmasosa olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää. Kaikkien rakennusten kattomateriaalina voidaan käyttää viherkattoa. 2/2

28 Kivimuurin/-aidan nykyinen sijainti kaupungin puoleisella katualueella ei liity asemakaavamuutokseen, mutta asia saatetaan tiedoksi tontin omistajalle ja rakennusvalvonnalle. 3/2

29 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 106 Hyvinkää Täyttämispvm Kaavan nimi Hakakalliontie 2 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 10624:012 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,4063 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4063 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,40 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,40 0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

30 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,40 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,40 0, KTY 2, , ,40 0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä