EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TOINEN KERTOMUS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 77 lopullinen KOMISSION OINEN KEROMUS Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpano Yleissopimuksen 10 artikla {SEC(2008) 188} FI FI

2 KOMISSION OINEN KEROMUS Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpano 1. KEROMUKSEN ARKOIUS Komissio hyväksyi 25. lokakuuta 2004 kertomuksen 1 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Kertomuksessa arvioitiin, kuinka EU:n 15 jäsenvaltiota olivat täyttäneet niille taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyssä yleissopimuksessa 2, sen ensimmäisessä pöytäkirjassa 3, yhteisöjen tuomioistuinta koskevassa pöytäkirjassa 4 ja toisessa pöytäkirjassa 5 ( taloudellisten etujen suojaamisen välineet ) asetetut tavoitteet. Ensimmäisessä kertomuksessa todettiin, että komissio esittää seurantakertomuksen täytäntöönpanosta kaikissa 27 nykyisessä EU-maassa. Vaikka yleissopimuksen ratifiointi on vielä kesken sekä EU-15-maissa että 1. toukokuuta 2004 ja 1. tammikuuta 2007 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa, komissio katsoo, että kymmenen vuotta toisen pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ja kolme vuotta vuoden 2004 laajentumisen jälkeen on aika tarkastella uudelleen kansallisia täytäntöönpanotoimia ja taloudellisten etujen suojaamisen välineiden vaikutusta. ässä kertomuksessa ja etenkin siihen liittyvässä komission sisäisessä valmisteluasiakirjassa on tavoitteena tarkastella, kuinka koko EU:ssa on edistytty Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen tehokkaassa ja yhtäläisessä suojaamisessa. Kertomuksessa selvitetään taloudellisten etujen suojaamisen välineiden täytäntöönpanon nykytilannetta EU-15-maissa ensimmäisen kertomuksen päätelmien valossa sekä muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöllistä tilannetta riippumatta siitä, ovatko ne ratifioineet kaikki taloudellisten etujen suojaamisen välineet vai eivät. 2. ARVIO ALOUDELLISEN EUJEN SUOJAAMISEN VÄLINEE RAIFIOINEIDEN JÄSENVALIOIDEN KANSALLISISA ÄYÄNÖÖNPANOOIMISA ässä arviossa käsitellään vain jäsenvaltioita, jotka ovat ratifioineet oleelliset taloudellisten etujen suojaamisen välineet, ja siinä keskitytään vain niihin jäsenvaltioihin, joissa on havaittu puutteellisuuksia KOM(2004) 709 lopullinen, Yleissopimus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta, EYVL C 316, , s. 49. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimuksen liittyvä pöytäkirja, EYVL C 313, , s. 2. Pöytäkirja, joka koskee Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamilla ennakkoratkaisuilla, EYVL C 151, , s. 2. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvä toinen pöytäkirja, EYVL C 221, , s. 12. FI 2 FI

3 2.1. Rikokset EY:n taloudellisiin etuihin kohdistuvat petokset (aloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 ja 2 artikla) Ensimmäisen kertomuksen jälkeen on saavutettu huomattavaa edistystä EY:n menoihin kohdistuvien petosten torjunnassa, jota koskevia määräyksiä noudatetaan tyydyttävästi tai jopa täydellisesti. Belgiassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa ja Itävallassa edellytetään kuitenkin edelleen tahallisuudesta lisätodisteita, joista ei ole säädetty 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Ranskassa erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuva tietojen ilmoittamatta jättäminen katsotaan rangaistavaksi petokseksi vain poikkeustapauksissa. Unkarissa ja Virossa varojen väärinkäyttöä koskevat säännökset eivät kata kaikkia menoja. Molemmissa tapauksissa syytteeseenpano on hankalampaa kuin mitä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään. Kun tarkastellaan EY:n tuloihin kohdistuvia petoksia, Belgiassa tietynlaisista veropetoksista annettavat rangaistukset eivät vaikuta oikeasuhteisilta ja varoittavilta, sillä riittävät vapausrangaistukset puuttuvat. Liettuassa ja Sloveniassa tuloihin kohdistuviin petoksiin sovelletaan tiettyä vähimmäismäärää, jotta ne katsotaan petoksiksi. Latvian lainsäädäntö edellyttää tahallisuudesta lisätodisteita, joista ei ole säädetty 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Komissio kerää lisätietoja siitä, kuinka jäsenvaltiot noudattavat petosrikkomuksia koskevia määräyksiä, joita sovellettiin kansallisiin virkamiehiin, mutta jotka on rinnastusperiaatteen vuoksi ulotettava koskemaan myös yhteisön virkamiehiä. Lahjonta (ensimmäisen pöytäkirjan 2 5 artikla) Yleisesti ottaen lahjusten antamiseen ja ottamiseen liittyvien määräysten täytäntöönpano on edistynyt hyvin. Saksassa noudattaminen on kuitenkin vain muodollista eikä rinnastusperiaatetta noudateta tyydyttävästi, sillä lahjustenotosta rangaistaan ainoastaan silloin, kun siihen syyllistyy Saksan kansallinen virkamies. Slovakiassa määräysten täydellinen noudattaminen voi riippua asianomaisten lakien tulkinnasta tuomioistuimissa. Rahanpesu (toisen pöytäkirjan 2 artikla) Rahanpesuun liittyvien yhteisön säädösten, kuten direktiivin 2005/60/EY 6, ansiosta rahanpesua koskevien määräysten täytäntöönpanotilanne on yleisesti ottaen hyvä. ällä hetkellä EY:n tuloihin kohdistuvat petokset puuttuvat rahanpesuun liittyvien esirikosten luettelosta tosiasiallisesti Saksassa Yleiset rikosoikeudelliset käsitteet Yritysjohtajien rikosoikeudellinen vastuu (aloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 3 artikla) 6 EUVL L 309, , s. 15. FI 3 FI

4 Komissio on pannut merkille, etteivät useimmat jäsenvaltiot näyttäisi olevan aikeissa tarkastella kansallisia järjestelmiään yritysjohtajien rikosoikeudellisen vastuun käsitteen osalta. Yritysjohtajien rikosoikeudellisen vastuun soveltamisala ja kattavuus jäävät edelleen epäselviksi Belgian, anskan, Saksan, Irlannin, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Itävallan, Slovenian ja Ruotsin osalta. Näissä maissa sääntöjen puutetta perustellaan osallisuutta koskevilla yleisillä säännöillä. Oikeushenkilöiden vastuu (toisen pöytäkirjan 3 ja 4 artikla) Luxemburgia ja Slovakiaa lukuun ottamatta jäsenvaltioissa on säädetty oikeushenkilöiden vastuusta. Espanjassa ja Latviassa ei kuitenkaan säädetä oikeushenkilöiden itsenäisestä vastuusta muiden kuin luonnollisten henkilöiden osalta. Belgian, anskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta ei ole selvää, säädetäänkö niissä oikeushenkilön vastuusta, jos ohjauksen tai valvonnan puutteellisuus on mahdollistanut rikoksen tekemisen tai kyseisen rikoksen on tehnyt oikeushenkilön alaisena toimiva henkilö. Saksan viimeaikainen käytäntö saattaa antaa aihetta epäilyksiin siitä, sovelletaanko oikeushenkilöiden rankaisemisessa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Menetetyksi tuomitseminen (toisen pöytäkirjan 5 artikla) Jäsenmaissa on saavutettu myönteisiä tuloksia lukuun ottamatta Latviaa, jossa ei ole säädetty petokseen käytettyjen välineiden menetetyksi tuomitsemisesta tai haltuunotosta Rikosprosessiin liittyviä näkökohtia oimivalta (aloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 4 artikla ja ensimmäisen pöytäkirjan 6 artikla) Kaikissa jäsenvaltioissa petoksia, lahjontaa ja rahanpesua koskeva toimivalta pohjautuu yleensä alueperiaatteeseen. Jotkut jäsenvaltiot noudattavat määräyksiä, koska ne ovat hyödyntäneet taloudellisten etujen suojaamisen välineisiin sisältyvää mahdollisuutta esittää varaumia toimivaltaa koskeviin määräyksiin. Irlannin passiivista henkilöllisyyttä koskevat toimivaltasäännöt eivät kata lahjustenottoa. Latviassa ja Sloveniassa toimivaltasääntöjä, jotka koskevat niiden alueilla sijaitsevia päätoimipaikkoja, sovelletaan ainoastaan näissä maissa asuviin henkilöihin Yleisarvio aloudellisten etujen suojaamisen välineiden yhdenmukaistamistavoitetta ei ole vielä täysin saavutettu muodollisesti eikä sisällöllisesti kaikissa 27 jäsenvaltioissa. Komission mielestä on valitettavaa, ettei toinen pöytäkirja ole vieläkään tullut voimaan, koska Italia ei ole ratifioinut sitä, ja että ratifiointi on edelleen kesken EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa. Nykyinen yleissopimuksiin perustuva suojajärjestelmä luo tosiasiassa tilanteen, jossa jäsenvaltiot etenevät eri tahdissa. ämä johtaa siihen, että taloudellisten etujen suojaamisen välineiden sitovuus vaihtelee jäsenvaltioiden sisäisissä oikeusjärjestyksissä. ällainen tilanne ei luo haluttua tehokasta ja varoittavaa rikosoikeudellista suojaa. FI 4 FI

5 Sisällöllisen noudattamisen osalta komission selvityksessä päädytään siihen, että taloudellisten etujen suojaamisen välineet ratifioineista jäsenvaltioista viisi näyttäisi nyt ryhtyneen kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin noudattaakseen taloudellisten etujen suojaamisen välineitä tyydyttävästi. EU:ssa sovellettavassa lainsäädännössä on kuitenkin aukkoja, joiden vuoksi rikokset voivat jäädä rankaisematta. aloudellisten etujen suojaamisen välineissä säädettyjä määräyksiä ei voida tarkastella erikseen, sillä yhden artiklan noudattamatta jättämisellä on lumipallovaikutus määräyksiin, jotka erikseen tarkasteltuina näyttäisivät olevan taloudellisten etujen suojaamisen välineiden mukaisia. Edelleen on tarvetta direktiiville 7, joka tarjoaisi rikosoikeudellista suojaa yhteisöjen taloudellisille eduille. Maastrichtin sopimukseen perustuvat taloudellisten etujen suojaamisen välineet eivät vastaa riittävästi EY:n taloudellisten etujen rikosoikeudellisen suojaamisen vaatimuksia. Monet ehdotuksessa esitetyt perusteet EY:n taloudellisia etuja rikosoikeudellisesti suojaavalle direktiiville ovat edelleen päteviä, ja komissio aikoo myös tutkia tarkemmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen uudistuksen tarjoamia lähestymistapoja. 3. PÄÄELMÄ 3.1. Yleiset päätelmät Koska muodollista määräysten noudattamista ei ole vielä saavutettu, komissio kehottaa niitä jäsenvaltioita viivytyksettä ratifioimaan kaikki taloudellisten etujen suojaamisen välineet, joissa ratifiointi on edelleen kesken yli kymmenen vuotta viimeisen taloudellisten etujen suojaamisen välineen hyväksymisen jälkeen ja yli kolme vuotta EU:hun liittymisen jälkeen (šekki, Unkari, Malta ja Puola sekä Viro yhteisöjen tuomioistuinta koskevan pöytäkirjan osalta ja Italia toisen pöytäkirjan osalta). Koska yhdenmukaistamistavoitetta ei ole onnistuttu noudattamaan sisällöllisesti, tarvitaan lisätyötä, jonka tuloksena neuvostossa voitaisiin hyväksyä yhteinen kanta muutettuun yhteisöjen taloudellisten etujen rikosoikeudellista suojaamista koskevaan direktiiviehdotukseen. Samalla jäsenvaltioita on pyydettävä harkitsemaan taloudellisten etujen suojaamisen välineitä ratifioidessaan tekemiään varauksia. Kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan tehokkaammin vahvistamaan kansallista rikoslainsäädäntöään yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi ja puuttumaan erityisesti tässä kertomuksessa mainittuihin puutteellisuuksiin. Lisäksi riittämättömiä tietoja toimittaneilta jäsenvaltioilta pyydetään täydentäviä tietoja. Samalla on tärkeää tehdä ero edellisessä kertomuksessa kartoitettujen 15 EU:n jäsenvaltion ja kahdentoista uuden jäsenvaltion asiaa koskevien rikosoikeussäännösten välille, sillä taloudellisten etujen suojaamisen välineet ovat tulleet voimaan vasta joissakin uusissa jäsenvaltioissa, joista kymmenen liittyi EU:hun 1. toukokuuta 2004 ja kaksi 1. tammikuuta KOM (2001) 272 lopullinen, , sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla KOM(2002) 577 lopullinen, FI 5 FI

6 3.2. Ensimmäisessä kertomuksessa EU:n 15 jäsenvaltiolle annettujen suositusten seuranta Neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio ovat toistuvasti pyytäneet 8 jäsenvaltioita ratifioimaan toisen pöytäkirjan viipymättä. Vuonna 2006 komissio nimesi Italian ainoaksi EU-15-maaksi, joka ei edelleenkään ole ratifioinut toista pöytäkirjaa. Ratifioimatta jättämisellä Italia epäsuorasti estää taloudellisten etujen suojaamisen välineiden luoman oikeudellisen kehyksen toteutumisen sekä oikeushenkilöiden vastuuta että tiedonvaihtoa koskevien määräysten osalta. EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan yhteisvastuu- ja yhteensovittamisvelvoitteiden sekä erityisesti 280 artiklan pitäisi tarjota välineet puuttua tilanteeseen, kun yksi jäsenvaltio estää yksimielisesti hyväksytyn laillisen välineen voimaantulon koko EU:ssa, jos tällainen väline on välttämätön perustamissopimuksen päämäärien toteuttamiseksi. ämä koskee erityisesti toista pöytäkirjaa, jota neuvosto pitää tarpeellisena Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen rangaistusperusteisen suojan tehokkuuden parantamiseksi. 9 Ensimmäisessä kertomuksessa jäsenvaltioita kehotettiin tehostamaan pyrkimyksiään lujittaa kansallista rikoslainsäädäntöään ja asettamaan etusijalle taloudellisten etujen suojaamisen välineiden täysimääräisen soveltamisen. Komissio uskoo, että seuraavien EU-15-maan rikoslainsäädännössä on edelleen vakavia puutteita, jotka liittyvät muiden taloudellisten etujen suojaamisen välineiden täytäntöönpanoon: (1) Belgia, jonka rikoslainsäädännössä ei noudateta petoksen määritelmää, sillä rikoksen määrittäminen petokseksi edellyttää subjektiivista tekijää eli tietoisuutta siitä, ettei rikkoja ei ole oikeutettu lahjoitukseen; (2) Saksa, joka ei täytä rinnakkaisuusperiaatteen vaatimuksia lahjontarikosten osalta, sillä lahjustenotosta rangaistaan vain, kun siihen on syyllistynyt saksalainen virkamies, muttei siinä tapauksessa, kun syyllinen on Euroopan yhteisön henkilöstöä tai jonkin muun jäsenvaltion virkamies; (3) Ranska, jossa tietojen ilmoittamatta jättämistä ei katsota rangaistavaksi petokseksi; (4) Irlanti, jonka passiivista henkilöllisyyttä koskevat toimivaltasäännöt eivät kata lahjustenottoa; (5) Italia, jonka toimeenpanosäännöksissä määrätyt rangaistukset ovat riittämättömiä, sillä ne eivät ole varoittavia ja oikeasuhteisia; 8 9 Esimerkiksi seuraavissa asiakirjoissa: Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 14 päivänä huhtikuuta 2005 hyväksymä päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta lahjonnan vastaisesta politiikasta (neuvoston asiakirjat 6902/05 ja 6901/2/05); Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (EUVL C 124 E, , s. 232, kohta 41); komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen, KOM(2006) 378 lopullinen. Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvästä toisen pöytäkirjan tekemisestä, EYVL C 316, , s. 48. FI 6 FI

7 (6) Luxemburg, jossa petoksen määritelmä edellyttää subjektiivista tekijää eli tietoisuutta väärän ilmoituksen antamisesta; (7) Itävalta, jonka rikoslainsäädännössä petosten subjektiivisena tekijänä edellytetään edunsaantia. Komissio pyytää näitä seitsemää jäsenvaltiota esittämään näkemyksensä tässä kertomuksessa todetuista puutteista. Jos näissä yhteydenotoissa tulee esiin eriäviä kantoja siitä, kuinka taloudellisten etujen suojaamisen välineiden asiaankuuluvia määräyksiä on sovellettava, voi olla tarpeen aloittaa taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 8 artiklan mukainen menettely Suosituksia EU:hun 1. toukokuuta 2004 tai 1. tammikuuta 2007 liittyneille jäsenvaltioille EU:hun 1. toukokuuta 2004 tai 1. tammikuuta 2007 liittyneitä jäsenvaltioita kehotetaan täyttämään liittymissopimusten mukaiset velvoitteensa. Näin ollen šekin, Unkarin, Maltan ja Puolan sekä lisäksi Viron yhteisöjen tuomioistuinta koskevan pöytäkirjan osalta pitäisi liittyä mahdollisimman pian niihin taloudellisten etujen suojaamisen välineisiin, joihin liittyminen on vielä kesken. 4. JAKOOIMENPIEE 4.1. Ratifioinnin varmistaminen Komissio lähettää Italialle kirjeen, jossa sitä pyydetään saattamaan toisen pöytäkirjan ratifiointi loppuun. Jos ratifioinnissa ilmenee tarpeettomia lisäviivytyksiä, komissio ottaa yhteyttä niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät vielä ole ratifioineet taloudellisten etujen suojaamisen välineitä (šekki, Unkari, Puola, Malta, Puola ja lisäksi Viro yhteisöjen tuomioistuinta koskevan pöytäkirjan osalta) Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Komissio pyytää seuraavia jäsenvaltioita ilmaisemaan kantansa niiden taloudellisten etujen suojaamisen välineiden määräysten soveltamisesta, joita ne eivät vielä ole panneet täysimääräisesti täytäntöön. (1) Ranska, Belgia, Luxemburg ja Itävalta, sillä nämä eivät ole panneet täysimääräisesti täytäntöön taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa; (2) Saksa, sillä se ei ole pannut täysimääräisesti täytäntöön 2 ja 3 artiklaa ensimmäisen pöytäkirjan 4 artiklan yhteydessä; (3) Italia, sillä se ei ole pannut täytäntöön 1 artiklan 1 kohtaa taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan yhteydessä; (4) Irlanti, sillä se ei ole pannut täytäntöön ensimmäisen pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaa. FI 7 FI

8 Komissio harkitsee näiden kannanottojen perusteella taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 8 artiklan ja ensimmäisen pöytäkirjan tai EUsopimuksen 35 artiklan 7 kohdan mukaista menettelyä. Lisäksi riittämättömiä tietoja antaneita jäsenvaltioita (Belgia, šekki, anska, Saksa, Irlanti, Ranska, Italia, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) pyydetään toimittamaan tietoja kolmatta kertomusta varten, jonka komissio aikoo julkaista, kun edellä esitetyistä toimenpiteistä on saatu käytännön tuloksia. FI 8 FI

9 ANNEX - Overview of transposition I = no/insufficient inmation; N = not transposed; P = partly transposed; = fully transposed Nyr = not yet ratified ( EU-15). Nya = not yet acceded ( s which joined EU on or after 1 May 2004) and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st BE N (requires specific knowledge of offence) N (no effective, proportionate and dissuasive penalties) I (lack of N (liability lack of supervision) N some categories of participation in fraud or money laundering committed abroad) BG Nya () Nya () Nya () FI 9 FI

10 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st CZ Nya (N, requires severely distorted inmation) Nya (N, requires severely distorted inmation) Nya () Nya () Nya (I, lack of Nya (N, no provision Nya () Nya () Nya (I, depends on declaration) DK I (lack of N (liability lack of supervision) DE P (subsidiary offence requires enrichment) N (no full assimilation with national officials) N fraud is de facto no predicate offence) I (lack of FI 10 FI

11 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st IE I (lack of N (liability lack of supervision) N (passive personality principle active corruption only) EE N (subsidiary offence requires deception; misapplication of funds does not cover all expenditure) P (depends on application of double criminality) EL FI 11 FI

12 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st ES N (subsidiary FR N (no rules on nondisclosure) I (lack of I (lack of I N (no effective, proportionate and dissuasive penalties; requires enrichment) Nyr () I (lack of Nyr () Nyr (N, value confiscation money N (additional procedural barriers) FI 12 FI

13 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st CY LV N (requires specific knowledge of offence) N (requires specific knowledge of offence) N (subsidiary N (no confiscation of instruments) N (offender has to be a resident) L N (requires specific knowledge of offence) N (no punishment small amounts) LU N (requires specific knowledge of offence) I (lack of N (no FI 13 FI

14 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st HU Nya (I, definition of assistance ) Nya (I, definition of payments ) Nya () Nya () Nya (P, limited to Nya (N, subsidiary Nya () Nya () Nya (I, depends on declaration) M Nya () Nya () Nya () Nya () Nya (I, lack of Nya (P, no liability fiscal offences) Nya () Nya () Nya (I, depends on declaration) NL A N (requires enrichment) I (lack of I (lack of FI 14 FI

15 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st PL Nya (P, requires enrichment) Nya () Nya () Nya () Nya (I, lack of Nya () Nya () Nya () Nya (I, depends on declaration) P P (definition of grants) RO Nya () I, lack of case law Nya (I, lack of inmation on liability lack of supervision) Nya (N, lack of value confiscation money SI N (no punishment small amounts) I (lack of N (offender has to be a resident) FI 15 FI

16 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st SK I (lack of P (limited to N (no FI P (definition of grants) SE P (subsidiary offence requires enrichment) I (lack of P (depends on application of double criminality) FI 16 FI

17 Overview of transposition and 3 of 1st ( 2nd and 4 of 2nd ( 2nd IN 1st UK (England & Wales and Norrn Ireland) (England & Wales and Norrn Ireland) N liability lack of supervision) I (Scotland) I (Scotland) FI 17 FI