Asko Nevalainen, puheenjohtaja Kari Kurila Taina Virta Anneli Luotonen Hannu Taskinen Erja Laine

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (35) Kokoustiedot Aika tiistai klo 18:00-19:15 Paikka Ympäristöviraston neuvotteluhuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Asko Nevalainen, puheenjohtaja Kari Kurila Taina Virta Anneli Luotonen Hannu Taskinen Erja Laine Muut saapuvilla olleet Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Asko Nevalainen puheenjohtaja Kirsi Puola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio Hannu Taskinen Taina Virta Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio Kirsi Puola Pöytäkirjanpitäjä

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (35) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 42 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Teettämisuhan täytäntöönpano koskien Lihaliike Agali Oy:n (Serggio Agali) Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa varastoituna olevien lihatuotteiden hävitystä 5 46 Lausunto Turun hallinto-oikeudelle koskien Ruuskasen ja Mäen valitusta 6 47 Lausunto Velkuan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta, Naantalin kaupunki (ESAVI/344/04.08/2011) 7 48 Lausunto Naantalin kaupungin Mälsälän vesiosuuskunnan toimintaalueen määrittämisestä 8 49 Lausunto JJ Kaivin ja Kallio Oy:n ympäristölupahakemuksesta, Rusko 9 50 Uhkasakon asettaminen / Tmi Marita Lamberg Uhkasakon asettaminen / Tehotaika Oy Rullalautailualueiden kuluttajaturvallisuusvalvontaprojekti Raision valvontayksikön alueella kesällä Leikkikenttien kuluttajaturvallisuusvalvontaprojekti Raision valvontayksikön alueella kesällä Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012, väliraportointi Terveysvalvontajaoston käyttötalouden toteutuma Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Terveysvalvontajaoston muut esille tulevat asiat 33 Muutoksenhaku Muutoksenhakuohje

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (35) 42 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (35) 43 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Taskisen ja Taina Virran. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (35) 44 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Terveysvalvontajaosto käsittelee asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (35) Asianro 119/ / Teettämisuhan täytäntöönpano koskien Lihaliike Agali Oy:n (Serggio Agali) Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa varastoituna olevien lihatuotteiden hävitystä Terveystarkastaja Kirsi Puola : Evira ja Turun kaupungin elintarvikeviranomainen ovat päätöksillään todenneet, että Lihaliike Agali Oy:n laitoksesta toimitettuihin tuotteisiin liittyy perustellusta syystä epäily vakavasta terveysvaarasta ja määränneet tuotteet hävitettäväksi viranomaisen valvonnassa 1 luokan sivutuotteena. Kaupungineläinlääkäri Auli Lehtonen on tarkastuskäynnillä todennut, että Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa on varastoituna Lihaliike Agali Oy:n Eviran päätöksessä mainittuja lihatuotteita ja määrännyt ne tarkastushetkellä käyttö- ja luovutuskieltoon. Lihaliike Agali Oy on saanut tästä todisteellisesti tiedon Samoin Lihaliike Agali Oy on todisteellisesti saanut tiedon valmisteilla olevasta ko. elintarvike-erän hävitystä koskevasta määräyksestä ja määräyksen tehostamiseksi asetettavasta teettämisuhasta Lihaliike Agali Oy ei ole antanut vastinetta kuulemiskirjeeseen eikä hävittänyt tuotteitaan asetettuun määräaikaan mennessä. Kaupungineläinlääkäri Auli Lehtonen on tehdyllä päätöksellään 21 /2012 määrännyt Lihaliike Agali Oy:n hävittämään Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa olevat lihatuotteensa (lampaanlihamix, lampaan jauheliha, lampaanlapa). Lihatuotteet on pakattu vähittäismyyntipakkauksiin Lihaliike Agali Oy:n kääreisiin ja edelleen puulavoille valkoisiin muovilaatikoihin. Hävittäminen on suoritettava viranomaisen valvonnassa ja tuotteet hävitettävä I luokan sivutuotteena mennessä. Mikäli hävittämistä koskevaa päätöstä ei määräajassa noudateta, asetetaan velvoitteen toteuttamiseksi uhka, että hävittäminen teetetään toimijan kustannuksella (UsL 14 ). Lihaliike Agali Oy on saanut todisteellisesti tämän tiedon hävitystä koskevasta määräyksestä ja teettämisuhasta suoritetussa tarkastuksessa Kylmäsäilö Oy:n tiloihin voitiin todeta, että määräystä ko. elintarvike-erän hävittämisestä ei ole noudatettu. Lihaliike Agali Oy:lle on todisteellisesti saanut tiedon valmisteilla olevasta teettämisuhan asettamisesta. Toimijalle oli annettu kirjallisen selvityksen antamiseen aikaa asti. Määräaikaa selvityksen antamiseen pidennettiin toimijan pyynnöstä asti. Lihaliike Agali Oy antoi selvityksen määräaikaan mennessä. Terveysvalvontajaosto on vastannut selvityksessä esitettyihin asioihin kokouksessaan Koska Lihaliike Agali Oy (Serggio Agali) ei ole määräaikaan mennessä hävittänyt tuotteitaan Kylmäsäilö Turku Oy:n varastosta, terveysvalvontajaosto, toimivaltaisena viranomaisena, asetti elintarvike-erän hävittämiselle teettämisuhan kokouksessaan Terveysvalvontajaosto varasi samalla

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (35) Lihaliike Agali Oy:lle tilaisuuden selityksen antamiseen. Selitys tuli antaa kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Lihaliike Agali Oy on saanut todisteellisesti terveysvalvontajaoston kokouspöytäkirjan teettämisuhan asettamisesta ja tilaisuudesta selityksen antamiseen. Lihaliike Agali Oy ei ole antanut selitystä määräaikaan mennessä. Oheismateriaali 1 ell päätös pdf 2 Eviran ja Turun päätökset.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Lihaliike Agali Oy (Serggio Agali) on määrätty hävittämään Raision kaupungin valvontaviranomaisen päätöksessä 21 /2012 yksilöity Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa varastoituna oleva elintarvike erä mennessä. Lihaliike Agali Oy ei ole noudattanut annettua määräystä määräaikaan mennessä. Terveysvalvontajaosto määrää teettämisuhan täytäntöön pantavaksi. Lihaliike Agali Oy:n (Serggio Agali) Raision kaupungin valvontaviranomaisen päätöksessä 21 /2012 yksilöity Kylmäsäilö Turku Oy:n pakkasvarastossa varastoituna oleva elintarvike erä hävitetään Lihaliike Agali Oy:n (Serggio Agali) kustannuksella. Tuotteet tulee hävittää I-luokan sivutuotteena viranomaisen valvonnassa. Tekemättä jätetty työ saadaan tehdä siitä huolimatta, että päätökseen haetaan muutosta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Sovelletut säännökset Yleinen elintarvikeasetus (EY 178/2002) 14 art art Elintarvikelaki 32, 68 EY:n virallisesta valvonnasta annettu asetus (882/2004) art 54 Uhkasakkolaki (1113/1990) 1,6,14,16,17,22,24 Hallintolaki (434/2003) 33,34,36,43 Turun kaupunki elintarvikevalvontaviranomainen ja Evira /0404/2012 Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan heti kokouksessa. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Lihaliike Agali Oy/Serggio Agali Auli Lehtonen, Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (35) Asianro 178/ / Lausunto Turun hallinto-oikeudelle koskien Ruuskasen ja Mäen valitusta Terveystarkastaja Kirsi Puola : Ruuskanen ja Mäki ovat tehneet Turun hallinto-oikeudelle valituksen koskien terveysvalvontajaoston päätöstä , jossa terveysvalvontajaosto hylkäsi Ruuskasen ja Mäen vaatimuksen tarkastuskäynnin mitätöimiseksi. Hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa Ruuskanen ja Mäki valittavat terveysvalvontajaoston päätöksestä hyväksyä väärin perustein ja virheellisellä tavalla suoritetun tupakansavuhaittakokeen ja vaativat kokeen mitätöimistä. Perusteena vaatimukselle on esitetty Valviran ohjeiden vastainen toimintatapa savuhaitan hoidossa sekä väärä lähtökohta kokeen suorittamiseen. Valitus on esityslistan liitteenä. Turun hallinto-oikeus pyytää valituksesta terveysvalvontajaoston lausuntoa mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa asti, jotta se voidaan käsitellä pidettävässä kokouksessa. Lausunnossa pyydetään esittämään käsityksensä muun ohella seuraavasta: onko Ruuskasen ja Mäen ilmoituksella/toimenpidepyynnöllä vireille saatettu valvonta-asia edelleen vireillä terveysvalvonnassa, vai onko asia käsitelty loppuun jaoston valituksenalaisella päätöksellä? Kyseessä oleva tupakansavuhaittaa koskeva Ruuskasen ja Mäen valitus koski tupakansavun kulkeutumista kerrostalon parvekkeelta yläpuolella sijaitsevaan asuntoon. Asia on tullut viimeksi vireille Ruuskasen ja Mäen kirjallisella ilmoituksella. Ilmoituksen perusteella päätettiin suorittaa asunnoissa tarkastus, savukoetta hyödyntämällä ja aistinvaraisesti arvioimalla. Tarkastuksesta ilmoitettiin etukäteen eri osapuolille. Tarkastus suoritettiin Paikalla tarkastuksessa olivat Ruuskanen ja Mäki (haitan kärsijät), Niemelä (mahdollisen haitan aiheuttajan huoneiston omistaja), Nevalainen (koetupakoitsija), isännöitsijä Varjonen, taloyhtiön hallituksen edustaja Grönblom, terveystarkastajat Hämölä ja Vasala. Tarkastuksesta on laadittu pöytäkirja, joka on toimitettu kaikille osapuolille Pöytäkirjasta ilmenee tarkastuksen kulku, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. Ruuskanen ja Mäki toimittivat terveysvalvontaan kirjeen , jossa he mm. kyseenalaistivat terveystarkastajan puolueettomuuden tarkastuksella ja savukoetapahtuman luotettavuuden. Kirjeessä he vaativat koetapahtuman mitätöintiä. Terveysvalvontajaosto päätti asiasta kokouksessaan seuraavaa: Terveysvalvontajaosto toteaa, että tarkastuskäynti ja siihen liittyvä aistinvarainen arviointi on tehty Valviran viranomaisohjeen Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi"- mukaan eikä ole syytä tarkastuksen mitätöinnille. Kuten tarkastuspöytäkirjassa on todettu, yksi astinvarainen arviointikäynti ei ole riittävä todentamaan savun kulkeutumista asunnon sisätiloihin. Tarvittaessa asunnoissa voidaan tehdä uusi tarkastuskäynti ja aistinvarainen arviointi.

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (35) Tupakointitiheyden arvioimiseksi taloyhtiön asukkaiden, etenkin haitan kärsijöiden ja mahdollisen haitan aiheuttajan, tulisi pitää Valviran ohjeen mukaista kirjallista hajupäiväkirjaa toukokuussa vähintään kolmen viikon ajan, jonka jälkeen hajupäiväkirjat pyydetään toimittamaan terveystarkastajalle. Oheismateriaali 3 Ruuskasen valituskirje.pdf 4 Ruuskasen lisäys valituskirjeeseen.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle Ruuskasen ja Mäen valituksesta seuraavan lausunnon: Tupakansavuhaittaa koskeva valitus (tupakansavun kulkeutuminen kerrostalon parvekkeelta yläpuolella sijaitsevaan Ruuskasen ja Mäen asuntoon) on tullut viimeksi vireille päivätyllä Ruuskasen ja Mäen kirjallisella ilmoituksella. Asia on ollut myös aikaisemmin vireillä terveysvalvonnassa mm. joulukuussa Tuolloin keväällä 2011 Ruuskasta/Mäkeä on kehotettu pitämään päiväkirjaa savuhaitasta. Tarkoitus oli järjestää jo tuolloin koetupakointi savuhaitan havaitsemiseksi. Asian käsittely kuitenkin päättyi toukokuussa 2011, jolloin Ruuskanen ja Mäki ilmoittivat kirjallisesti, että koetupakointi on tarpeeton, koska tupakansavu ei enää aiheuttanut heille terveyshaittaa. Tilanne oli parantunut kevättalvella 2011 tehtyjen toimenpiteiden ansiosta (mm. patterilinjojen tiivistäminen ja tupakointikäytäntöjen muuttuminen). Asia tuli uudelleen vireille Ruuskasen ja Mäen päivätyllä kirjeellä (saapunut ). Samana päivänä on otettu yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään. Isännöitsijä ilmoitti, että asiaa käsitellään hallituksen kokouksessa. Taloyhtiön hallitus on käsitellyt savuhaitta-asiaa Terveysvalvontaviranomaiset saivat kokouspöytäkirjan vasta Taloyhtiön pidetyssä kokouksessa päätettiin tiivistää huoneiston 14 parvekkeenkaton ja seinän välinen liikuntasauma viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Koetupakointi on vaihtoehto tarkastuskäynnille. Koetupakoinnilla haluttiin varmistaa, että alakerran parvekkeella varmasti tupakoidaan. Koetupakointiin päädyttiin myös siksi, että terveysvalvontaviranomaiset eivät ole voineet arvioida savuhaitan tiheyttä sekä mahdollisen haitan ilmenemisaikaa pahimmillaan, koska Ruuskanen/Mäki eivät ole pyynnöistä huolimatta toimittaneet hajupäiväkirjaa. Ruuskanen/Mäki eivät myöskään ole ilmoittaneet, että savuhaitta olisi poistunut. Koetupakoinnin tarkoituksena oli selvittää tupakansavun kulkeutumista korvausilmaventtiilien kautta aistinvaraisesti haistelemalla tilanteessa, jolloin ilmanvaihto täyttää Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) ja Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) ohjeet ilmanvaihdosta ja tilanne olisi mahdollisimman normaali tupakointitilanne. Ruuskanen ja Mäki ovat esittäneet, että savu kulkeutuu asuntoon korvausilmaventtiilien kautta huoneistoon päivätyssä kirjeessään he esittävät, että savu kulkeutuu asuntoon C 16 rakenteiden kautta 85 % ja loppu

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (35) 15 % tulee muualta. Savun kulkeutumisreittiä on kysytty Raision kaupungin rakennustarkastaja Petri Ojaselta ja hän pitää rakenteiden kautta kulkeutuvaa savua epätodennäköisenä, koska rakennusteknisesti elementtisaumat ovat yleensä tiiviimmät kuin esimerkiksi ikkunan ja ovien karmit ja raot. Todennäköisimmät savun kulkeutumisreitit ovat rakennustarkastajan mielestä korvausilmaventtiilit, ikkunoiden ja ovien pielet ja raot. Terveysviranomaisilla on ollut syytä epäillä savuhaittaa, joka tulee korvausilmaventtiilien kautta. On tärkeää ensivaiheessa selvittää tupakansavunkulkureitti sisälle asuntoon, jotta mahdollinen toimenpidemääräys annetaan oikealle taholle. Jos tupakansavua kulkeutuu parvekkeelta korvausilmaventtiilien kautta sisälle asuntoon, mahdollinen toimenpidemääräys annetaan haitan aiheuttavan huoneiston haltijalle eivätkä silloin rakennetiivistykset poista savuhaittaa. Jos tupakansavu kulkeutuu sisäilmaan taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevan rakenteen kautta, korjauskehotus annetaan kiinteistön omistajalle. Rakenteellisten vuotokohtien selvittämiseksi rakennevuotojen mittauksista ja muista mahdollisista mittauksesta on todettu tarkastuspöytäkirjassa , että ne tulisi suorittaa huhtikuussa 2012 tehtävien rakenteiden tiivistysten jälkeen. Rakennetiivistykset saattavat muuttaa mahdollisia ilmankulkeutumisreittejä rakennusten rakojen kautta. Mittaukset tulee tilata ulkopuoliselta asiantuntijalta, koska terveysvalvontaviranomaisilla ei ole sellaisia mittalaitteita, joilla mittaukset voidaan suorittaa. Tarkastuspöytäkirjassa on suositeltu uusintatarkastusta ja mittausta. Lisäksi tarkastuspöytäkirjassa todetaan, ettei tarkastus sulje pois mahdollista savuhaittaa, vaan koetupakointi kuvaa sen hetkistä tilannetta. Parveketupakoinnin aistinvaraisesta arviosta on annettu viranomaisohje Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) päivätyllä kirjeellä Dnro 2675/ /2009 "Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi". Ohjeessa todetaan seuraavaa "Terveyshaitan arviointi tapahtuu oleskelutiloissa, asunnon ilmanvaihto on normaali asetuksissa, ikkunat ja ovet ovat kiinni sekä mahdolliset korvausilmaventtiilit ovat auki." Ilmanvaihdosta on ohjeita Asumisterveysohjeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) luvussa , jossa todetaan ulkoilmaventtiilien asennosta seuraavaa: Ulkoilmaventtiilien tai muiden ulkoilmareittien tulee olla riittävästi auki ja puhtaita.. Lisäksi Valviran internet- sivuilla on mittausohje (MO3) ilmanvaihdosta, jossa myös todetaan, että korvausilmaventtiilien tulee olla auki ja puhtaat. Terveysvalvontaviranomaiset antavat aina kehotuksen säätää ilmanvaihto annettujen ohjeiden mukaisiksi, mikäli tarkastuksella havaitaan ilmanvaihdon säätöjen olevan ohjeiden vastaisia. Näin on myös Niemelää ohjeistettu. Myös isännöitsijää on ohjeistettu ilmanvaihtoventtiilien asennoista, jotta muissa asunnoissa on määräysten mukaiset säädöt ja ilmanvaihto koko talossa toimisi hallitusti ja ilmanvaihtosuunnitelmien mukaisesti koko rakennuksessa. Ruuskanen on kysynyt sähköpostitse Valviran ylitarkastaja Petri Metiäiseltä lausuntoa Valviran ohjeistuksesta. Ylitarkastaja Metiäisen lausuntoa on pyydetty Ruuskaselta , mutta Ruuskanen on toimittanut Metiäisen lausunnon vasta , joten lausuntoa ei ole ollut terveysvalvontajaoston käytettävissä oikaisuvaatimusta käsiteltäessä.

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (35) Metiäiseltä on pyydetty lausunnosta sähköpostitse tarkennusta, mitä Metiäinen on tarkoittanut venttiilien asennolla ja normaalilla tupakointitilanteella. Metiäinen on vastauksessaan todennut seuraavaa: On olemassa erityyppisiä korvausilmaventtiilejä, osassa venttiilejä on vain auki/kiinni asennot, osassa aukiasentoja on useampia (eli tuloilmavirtaa voi pienentää esim. pakkasella), osassa kiinni asennossakin pääsee pieni ilmamäärä sisään, osassa säätö on liukuva. Lisäksi asukkaat voivat itse tukkia tai teipata aukot umpeen. Normaali ohje on tietysti, että venttiilit ovat auki ja pakkasella ilmavirtaa voi rajoittaa vedon pienentämiseksi. Mutta asukkaille ei koidu mitään sanktioita, jos teippaavat venttiilit umpeen. Tarkastuksella pitäisi tutkia erilaisia olosuhteita, joissa tupakansavun kulkeutuminen valittajan asuntoon on mahdollinen. Jos oletetaan, että ihmiset vastaavat rehellisesti kysymyksiin, niin lähtökohtana pitäisi olla tupakoijan kertomus, millaisissa olosuhteissa hän tupakoi (korvausilmaventtiilin asento). Mutta tarkastuksella voidaan tutkia eri muutosten vaikutuksia tupakansavun kulkeutumiseen (korvausilmaventtiilien eri asennot). Näin saadaan laajempi kuva tilanteesta, joka voidaan kirjata tarkastuskertomukseen. Johtopäätöksissä pitää arvioida erilaisten olosuhteiden vaikutusta mahdolliseen terveyshaittaan. Koetupakointi oli sovittu suoritettavan Valviran ohjeiden mukaisesti normaalitilanteessa. Ruuskasen vaatimus korvausilmaventtiilien sulkemiseksi ei ole normaalitilanne ja on vastoin ilmanvaihdosta annettuja Valviran ohjeita. Terveystarkastajan tarkastuksissa ja Niemelän asunnon korvausilmaventtiilit olivat auki ja Niemelän mukaan he pitävät venttiilit normaalisti auki. Koetupakoinnin aikana parvekelasit olivat kiinni, koska Ruuskanen/Mäki ovat kirjeissään aiemmin kuvanneet, että tupakanpolttohetkellä parvekelasit ovat olleet kiinni eli tilanne vastasi Ruuskasen/Mäen kuvaamaa parvekelasien normaalia asentoa tupakointitilanteessa suoritettu koetupakointi on suoritettu normaaleissa tupakointiolosuhteissa, jolloin ilmanvaihtoventtiilit olivat Asumisterveysohjeen ja Valviran ohjeiden mukaisissa asennoissa. Tarkastuksella Ruuskanen/Mäki eivät kyseenalaistaneet koetupakointitilannetta. Tarkastuspöytäkirjaan on asianmukaisesti kirjattu tarkastuksen kulku, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. Yksittäinen tarkastus/koetupakointi kuvaa vain sillä tarkastushetkellä tehtyjä havaintoja tarkastushetkellä vallitsevissa olosuhteissa Se, että koetupakoinnin aikana ei todettu savua, ei ole peruste koetupakointitapahtuman mitätöimiseksi. Valviran ohjeiden mukaan silloin pitäisi tehdä uusintatarkastus. Ruuskanen/Mäki eivät ole toimittaneet terveysvalvontajaoston päätöksessä pyytämää Valviran ohjeen mukaista kirjallista hajupäiväkirjaa toukokuulta. Terveysvalvontaviranomaiset eivät ole täten pystyneet arvioimaan savuhaitan tiheyttä sekä mahdollisen haitan ilmenemisaikaa pahimmillaan. Huoneiston asunnon 14 omistajalta (Niemelältä) saadun ilmoituksen mukaan tupakointi on tapahtunut keväästä asti pihalla. Näiden perusteella voidaan todeta, ettei savuhaittaa tällä hetkellä enää esiinny ja asia on tältä osin loppuun käsitelty. Asiaan palataan mikäli terveysvalvontaviranomaisille tulee uusi ilmoitus savuhaittaepäilystä.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (35) Ruuskasen/Mäen mainitsema sopimuskorvausasia on Ruuskasen ja taloyhtiön välinen asia. Terveysvalvontaviranomaiset eivät ole olleet sopimuksen laatimisessa millään tavoin mukana eivätkä he myöskään ota kantaa sopimuksen sisältöön, vaan arvioivat ainoastaan tupakansavuhaittaa ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa terveyshaittaa. Asiaa on käsitelty useaan otteeseen kaikkien asianosaisten, isännöitsijän, mahdollisen haitan aiheuttajan asunnon omistajan (Niemelä) sekä useimmiten Ruuskasen/Mäen, kanssa. Terveysvalvontajaoston pöytäkirjaotteista oli ensin epähuomiossa jäänyt valitusosoitus pois. Tämä ei koskenut ainoastaan Ruuskasen ja Mäen asiaa vaan myös toista kokouksessa käsiteltyä asiaa. Ote pöytäkirjasta valitusosoituksineen on postitettu tavallisena kirjeenä. Terveysvalvontajaosto katsoo, ettei edelleenkään ole syytä tarkastuksen mitätöinnille ja toteaa saman kuin aiemmin, että yksi aistinvarainen arviointikäynti ei ole riittävä todentamaan savun kulkeutumista asunnon sisätiloihin. Tarvittaessa asunnoissa voidaan tehdä uusi tarkastuskäynti ja aistinvarainen arviointi. Uudelle tarkastuskäynnille ei ole tällä hetkellä tarvetta, koska tupakointi on Niemelän mukaan siirtynyt ulkotiloihin. Lisäksi terveysvalvontajaosto viittaa aikaisemmin asiassa tuomiinsa seikkoihin käsitellessään Ruuskasen/Mäen tekemää vaatimusta. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan heti kokouksessa. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Turun hallinto-oikeus

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (35) Asianro 130/ / Lausunto Velkuan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta, Naantalin kaupunki (ESAVI/344/04.08/2011) Terveystarkastaja Kirsi Puola : Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa ympäristölupahakemuksesta koskien Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamoa. Naantalin ja Raision kaupunkien sekä Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. Lausuntoa pyydetään mennessä. Hakemus koskee Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista ja puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamista edelleen purkuputkella mereen Teersalon edustalle Palvanaukolle noin 150 metrin päähän rannasta. Velkuan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kiinteistöllä , osoitteessa Teersalo 2, Naantali. Jätevedenpuhdistamolta lähimpään kiinteistöön on matkaa noin 50 metriä. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Puhdistamotoiminta on ollut käynnissä vuodesta 1998 alkaen. Puhdistamo toimii Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon luvalla. Puhdistamolla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta ympäristöluvalle, sillä käyttäjämäärä on ollut alle 100 asukasta. Puhdistamon laskennallinen asukasvastineluku on kuitenkin ylittänyt 100 AVL:n, jonka perustella puhdistamolle haetaan nyt lupaa. Toiminta Velkuan puhdistamolla käsitellään Teersalon asemakaava-alueen jätevedet. Viemäriverkostoon oli vuoden 2010 lopulla liittynyt 25 kiinteistöä (62 asukasta) ml. palvelutalo, kauppa ja kaksi ravintolaa. Puhdistamolle ei vastaanoteta sako- ja umpikaivolietteitä. Kyseessä on biologis-kemiallinen puhdistamo, jossa biologisen osan toiminta perustuu kantoaineprosessiin (biologinen suodin). Fosfori saostetaan kemiallisesti polyalumiinikloridilla (PAX-18). Velkuan jätevedenpuhdistamon saneerauksen suunnittelu on valmistunut vuonna Saneerauksen toimintasuunnitelma on lupahakemuksen liitteenä. Saneeraus toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Saneerauksessa mm. puhdistamon automaatiojärjestelmä uusitaan. Velkuan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu 200 asukkaan jätevesikuormalle. Puhdistetut jätevedet johdetaan mereen purkuputkella Teersalon edustalle Palvanaukolle. Purkuputki sijaitsee noin 8 metrin syvyydessä. Sakeutettu ylijäämäliete kuljetetaan Turun Topinojalla sijaitsevaan BioVakka Suomi Oy:n vastaanottopisteeseen. Syntyvän ylijäämälietteen määrä vuosina on ollut keskimäärin 256 m 3 /a. Puhdistamo on toiminut kohtalaisesti tai melko huonosti vuosina Puhdistustulos oli vuosina 2009 ja 2010 melko hyvä. Puhdistamolta karannut kiintoaine on kohottanut lähtevän veden pitoisuuksia etenkin kokonaisfosforin osalta ja huonontanut puhdistustuloksia.

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (35) Jäteveden pitoisuudet ja puhdistustulokset (BOD 7ATU ja fosfori) ovat vaihdelleet vuosien aikana seuraavasti: BOD 7ATU mg/l puhdistustulokset % Fosfori 2,1-4,9 mg/l puhdistustulokset % Nitrifikaatioaste on vaihdellut välillä %. Hakemuksessa ehdotetaan jätevedenpuhdistamon uusiksi lupaehdoiksi: BOD 7ATU 25 mg/l, käsittelyteho 85 Fosfori 1,5 mg/l, käsittelyteho 85 Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste. Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Päästötarkkailu suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ehdotus päästötarkkailuohjelmaksi on hakemuksen liitteenä. Vaikutukset ympäristöön ja arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä Rymättylän alueen vedenlaatu luokitellaan lievästi reheväksi ja ekologisen luokituksen mukaan merialue on tyydyttävässä tilassa. Velkuan puhdistamon kuormitus ei merkittävästi huononna alueen vedenlaatua tai ekologista tilaa. Puhdistamon toimiessa hyvin jätevesien vaikutukset purkualueen tilaan ovat vähäiset. Puhdistamon saneeraustoimenpiteillä pyritään saavuttamaan parempi fosforin puhdistusteho, jolloin puhdistamon rehevöitymistä aiheuttava vaikutus pienenee. Puhdistamon toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ilmaan, lukuun ottamatta vähäisiä päästöjä, jotka ovat peräisin liikenteestä sekä hajupäästöjä, jotka syntyvät lietteenkäsittelystä. Hajua aiheuttavat vaiheet ovat välppäys ja lietteen sakeutus, jotka tapahtuvat suljetussa tilassa. Lietettä ei kuivata eikä jatkokäsitellä puhdistamon tontilla. Toiminnasta muodostuu pieniä määriä ongelmajätteitä mm. pumppujen käytetyistä öljyistä. Ongelmajätteet toimitetaan asianmukaisen luvan omaavalle toiminnanharjoittajalle käsiteltäväksi. Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat vähäisiä. Mahdollinen riski puhdistamattoman jäteveden joutumisesta vesistöön syntyy pitkäaikaisten käyttökatkosten aikana (esim. sähkökatkos). Hälytys katkoksesta välittyy kaukovalvontajärjestelmään. Mahdolliset ohitukset tapahtuvat pumppaamoilta, jolloin jätevettä ei tule puhdistamolle. Ohituksia ei ole viime vuosina ollut. Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää todeta lausunnossaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Naantalin kaupungin Velkuan jätevedenpuhdistamoa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa:

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (35) Luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Saneeraustoimenpiteet parantavat jätevedenpuhdistamon toimintaa ja kaukovalvontajärjestelmä varmistaa nopean reagoinnin erityisesti häiriötilanteissa. Velkuan Teersalon rannassa sijaitsee Velkuan kylän uimaranta. Purkuputken etäisyys rannasta on noin 150 metriä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että purkuputki on riittävän etäällä rannasta ja varmistaa, että jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu haittaa uimaveden laadulle. Uimaveden mikrobiologinen laatu on ollut pääosin hyvä. Vuosina 2002, 2003, 2007 ja 2010 uimavedessä on esiintynyt kerran kesässä tavanomaista enemmän ulosteperäisiä bakteereja. Tämä on voinut johtua puhdistamon purkuvesistä. Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaikutuksia purkuvesistön laatuun ja tilaan tulee tarkkailla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Esitetyt käyttö- ja päästötarkkailuohjelmat ovat terveydensuojelun kannalta riittävät. Jätevedenpuhdistamon häiriötilanteista, joilla voi olla vaikutusta uimaveden laatuun, tulee ilmoittaa terveydensuojeluviranomaiselle. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (35) Asianro 117/ / Lausunto Naantalin kaupungin Mälsälän vesiosuuskunnan toiminta-alueen määrittämisestä Terveystarkastaja Kirsi Puola : Naantalin kaupungin tekninen lautakunta pyytää Mälsälän vesiosuuskunnan toiminta-alueen määrittämisestä terveysvalvontajaoston lausuntoa mennessä. Naantalin vesihuoltolaitos on laatinut Mälsälän vesiosuuskunnan esitykseen perustuen kartan tulevasta Mälsälän vesiosuuskunnan toiminta-alueesta. Esitys kattaa koko Mälsälän vesiosuuskunnan (VOK) alueelleen rakennettavan vesi- ja jätevesiverkoston. Toiminta-alueen kartta on esityslistan oheismateriaalina. Mälsälän VOK sijaitsee Naantalissa Merimaskun Mälsälän kylässä. Vesiosuuskunnan toiminta-alueella ovat mm. Mälsäläntien ja Vaiviontien sekä Mustike ja Vaivion saaren kiinteistöjä. Mälsälän VOK on rekisteröity kaupparekisteriin osuuskuntana, jonka toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta voi tarjota vesihuoltopalveluja myös muille vesihuoltolaitoksille. Mälsälän VOK liitetään Naantalin vesihuoltolaitoksen verkostoon vuoden 2012 aikana. Mälsälän VOK tulee jatkossa vastaanottamaan jätevettä ja toimittamaan talousvettä yli 50 henkilölle. Lounais-Suomen Ympäristökeskus (ELY-keskus) on päivätyssä kirjeessään (LOS-2009-V-III-321) kehottanut kuntia hyväksymään myös alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet, jotka toimittavat tai vastaanottavat vettä 10 m3/d tai palvelevat vähintään 50 henkilöä. Vesihuoltolain 8 :n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä. Yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta määrääminen on hallintosäännössä sisällytetty kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan. Vesihuoltolain 7 :n mukaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Lain 8 :n mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan huolehtimisvelvollisuus vesihuollosta ja kiinteistöllä liittymisvelvollisuus vesijohtoon ja viemäriin. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta myöntää hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluvi-

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (35) ranomainen lain määrittelemin perustein. Vesihuoltolaitoksen on siis toimintaalueellaan kyettävä osoittamaan liittymiskohta kiinteistölle tämän niin halutessa. Oheismateriaali 5 Mälsälä VOK Kartta.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää antaa Naantalin Mälsälän vesiosuuskunnan toiminta-alueesta seuraavan lausunnon: Terveysvalvontajaostolla ei ole huomautettavaa toiminta-alueen määrittämisestä. Vesiosuuskunnan tulee hakea toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta (Terveydensuojelulaki 763/1994) sekä laatia laitoksen säännöllistä valvontaa varten valvontatutkimusohjelma (STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Naantalin kaupunki

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (35) Asianro 322/ / Lausunto JJ Kaivin ja Kallio Oy:n ympäristölupahakemuksesta, Rusko Terveystarkastaja Kirsi Puola : Ruskon kunnassa on vireillä JJ Kaivin ja Kallio Oy:n ympäristölupahakemus. Ympäristöpäällikkö Leena Rosama pyytää hakemuksesta Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa. Ruskon kunnan sekä Naantalin ja Raision kaupunkien terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto. Lausuntoa pyydetään mennessä. Hakemus ja sijaintipaikka Hakemus koskee louheen, rakennuspuupurkujätteen, mullan, pintamaiden, hevoslannan ja kantojen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta. Toiminnan sijaintipaikka on Ruskon kunnan Hujalan kylässä kiinteistöllä Riranummi RN:o 4:35. Kiinteistön pinta-ala on 6,21 hehtaaria. Toiminta sijoittuu noin 2,8 hehtaarin kokoiselle alueelle. Kiinteistön omistaa Matti Järäinen. Alueella on voimassa Matti Järäiselle myönnetty ympäristölupa rakennusten betoni- ja puupurkujätteiden varastointiin, käsittelyyn ja murskaukseen. Sijaintikartta on esityslistan liitteenä. Alueelta on aikanaan otettu soraa ja syntynyt kuoppa on täytetty ympäröivän maanpinnan tasoon. Sijaintipaikka on länsi-, pohjois- ja itäpuolelta metsän ympäröimä. Eteläpuolella on paikallistien toisella puolella peltoaukea. Ympäröivät kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 600 metrin etäisyydellä sijaintipaikan reunasta mitaten kaakkoon ja lounaaseen. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Sijaintipaikan läheisyydessä ei ole kaivoja eikä lähteitä. Alueen pintavedet purkautuvat alueen itäpuolella olevaan ojaan, josta edelleen Ruskonjokeen. Toiminta Louhe vasaroidaan uusiokäyttöön sopivaksi. Rakennuspuupurkujätteestä erotellaan pois raudat ja puhdas puujäte sekä kannot murskataan energiakäyttöön. Kiinteistöllä olevan betonin ja puupurkujätteen käsittelyalue on asfaltoitu. Louhetta, rakennuspuupurkujätettä, kantoja ja betonia käsitellään vuosittain keskimäärin 100 päivää ja enintään 150 päivää vuodessa, 5 päivää viikossa (maanantai perjantai) arkipyhät pois lukien keskimäärin 8 tuntia ja enintään 16 tuntia päivässä. Multa, pintamaat ja hevosenlanta seulotaan ja sekoitetaan kasvualustakäyttöön. Lannan ja kuivikeaineen suhde vastaanotettavassa massassa on noin 20/80 prosenttia. Lopullisessa tuotteessa on kuivikkeeseen sekoitettua lantaa noin 10 prosenttia. Lantaa varastoidaan alueella lyhytaikaisesti ja hyödynnetään alueella jo olemassa olevassa kasvualustamullan tuotannossa, joka ajoittuu vuosittain kevääseen ja kesään. Lantaa käsitellään keskimäärin 80 päivää ja enintään 120 päivää vuodessa, 5 päivää viikossa (maanantai perjantai) arkipyhät pois lukien keskimäärin 8 tuntia ja enintään 16 tuntia päivässä kasvualustamullan tuotannon yhteydessä. Tuotannossa käytetään pyöräkuormaajaa, kaivinkonetta ja multaseulaa. Lannan vastaanottovarasto rakennetaan vesitiiviiksi altaaksi asfaltoimalla. Sadevedet imeytyvät lan-

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (35) ta/turve/sahanpurumassaan ja valmiiseen kasvualusmultaan. Alueelle ei muodostu poisjohdettavia sadevesiä. Evira valvoo kasvualustamullan tuotantoa ja yhtiö toteuttaa omavalvontasuunnitelmaa. Jätteitä otetaan vastaan, varastoidaan ja käsitellään enintään tonnia vuodessa ja keskimäärin tonnia vuodessa. Määrä jakaantuu seuraavasti: rakennusten puupurkujäte enintään 400 t/a, keskimäärin 200 t/a, kannot enintään 1500 t/a, keskimäärin 1000 t/a, multa, pintamaat ja hevosenlanta enintään 3600 t/a, josta lanta enintään 400 t/a, keskimäärin 1800 t/a ja louhe enintään 4000 t/a, keskimäärin 2000 t/a. Toiminnassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä 3 t/a. Öljytuotteita ei säilytetä alueella. Päästöt, melu ja tärinä sekä niiden ehkäisy Purkujätteiden käsittelystä aiheutuu melua, leijuvaa pölyä ja tärinää sekä toimintaan liittyvästä kuormauksesta, kuljetuksesta ja varastoinnista melua ja leijuvaa pölyä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt veteen, ilmaan ja maaperään ovat laadultaan, määrältään ja vaikutuksiltaan vähäisiä. Melua aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että melutaso ei ylitä häiriytyvässä kohteessa ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden ja käsiteltävien tuotteiden sijoittelulla. Meluhaittaa voidaan vähentää tarvittaessa päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Tarvittaessa tehdään tarkastusmittaukset eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvasta melusta. Mikäli tarkastusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitut melutason ohjearvot, muutetaan toimintatapoja meluntorjunnan tehostamiseksi. parannusten jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity. Pölyä aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että valtioneuvoston antamat ohjearvot eivät ylity häiriytyvässä kohteessa. Toiminnasta aiheutuva pölyä torjutaan ja vähennetään käsiteltävien tuotteiden sijoittelulla sekä työmaateiden ja tuotteiden kastelulla. Tarvittaessa selvitetään mittauksin toiminnasta aiheutuvat pölypitoisuudet häiriytyvässä kohteessa. Mikäli häiriytyvässä kohteessa on mitattu sallittuja pölypitoisuuksia suurempia arvoja, muutetaan toimintatapoja pölyntorjunnan tehostamiseksi. Parannusten jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity. Vesien (pinta- ja pohjavedet) ja maaperän likaantuminen estetään noudattamalla huolellisuutta kaikissa työvaiheissa ja varaamalla alueelle imeytysturvetta sekä johtamalla valumavedet ja kasteluvedet tarvittaessa selkeytysaltaaseen ennen alueen ulkopuolelle johtamista. Oheismateriaali 6 JJ Kaivin ja Kallio sijaintipaikka.pdf Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää puoltaa ympäristöluvan myöntämistä JJ Kaivin ja Kallio Oy:lle. Ko. toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveyden-

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (35) suojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Lupamääräyksiä annettaessa tulee kuitenkin huomioida seuraavat asiat: Alueelle toimitettavien, välivarastoitavien ja käsiteltävien maa-ainesten tulee olla puhtaita eikä niiden joukossa saa olla muita jätteitä. Rakennuspuupurkujätteestä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Pölyämistä tulee tarvittaessa torjua kastelulla. Toiminnan aiheuttama melutaso ei lähimpien häiriintyvien kohteiden pihaalueilla saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (Laeq) klo päiväohjearvoa 55 db eikä klo yöohjearvoa 50 db. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pinta- eikä pohjavesille. Lannan vastaanottovarasto tulee rakentaa hakemuksessa esitetyllä tavalla vesitiiviiksi altaaksi asfaltoimalla. Lannan käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa. Kasvualustamullan laadun tulee täyttää Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) asettamat vaatimukset. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet tulee säilyttää asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna ja vesitiiviisti. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Leena Rosama, Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (35) Asianro 320/ / Uhkasakon asettaminen / Tmi Marita Lamberg Terveystarkastaja Pirjo Stark : Toiminnanharjoittaja Marita Lamberg on aloittanut toiminnan Ravintola Merimaskun Rantamakasiini nimisessä elintarvikehuoneistossa vuonna Ravintolan keittiö on valmistuskeittiö. Asiakaspaikkoja on sisätiloissa 49 ja ulkotiloissa 100. Huoneistosta puuttuu henkilökunnan käymälä sekä henkilökunnan pukeutumistila. Käymälän rakentaminen on vaadittu jo huoneiston haltijan vaihtumista koskevassa päätöksessä Pukukaapeista on huomautettu jo vuodesta 2010 saakka. Tästä huolimatta tiloja ei ole saatettu kuntoon. Tarkastuskäynnillä vaadittiin, että henkilökunnalle on järjestettävä pukukaapit ja oma käymälä ja keittiön tiskauspiste on varustettava huuvalla. Epäkohdat tuli saattaa kuntoon viimeistään mennessä. Huoneistossa suoritettiin uusintatarkastus , jolloin todettiin, että tilanne oli edelleen sama. Tällöin toimijalle asetettiin uhkasakon uhka. Toiminnanharjoittaja Marita Lamberg kertoi puhelimitse , että kiinteistö on myynnissä ja että hän lopettaa toiminnan kuluvalta kaudelta Kiinteistön omistaa Naantalin kaupunki. Naantalin kaupungin kiinteistöpäällikkö Jari Nordlund kertoi puhelinkeskustelussa , että käymälä ja tiskauspisteen huuva rakennetaan syyskuun 2012 aikana. Henkilökunnan pukukaappien järjestämisestä oli toimijalla mahdollisuus antaa kirjallisen vastine mennessä. Vastinetta ei ole annettu. Ravintolassa ei ole henkilökunnalle ollenkaan sosiaalitiloja. Työpukuja on säilytetty avoimena yläkerran varastossa ja käymälä on ollut yhteinen asiakkaiden kanssa. Elintarvikelainsäädännön (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1367/2011) mukaan elintarvikehuoneistossa on oltava henkilökunnalle asianmukaisesti varustettu käymälä ja pukeutumistila. Mikäli huoneistossa ei ole erillistä pukeutumistilaa, minimivaatimuksena on pidetty, että jokaiselle huoneistossa vakituisesti työskentelevällä on oma pukukaappi. Elintarvikehuoneistossa elintarvikkeita käsittelevän henkilön on työssään oltava pukeutuneena siististi ja työn edellyttämällä tavalla. Työpukua käytetään vain työpaikalla. Ainoastaan ravintolan tarjoilijat voivat käyttää pukua myös työmatkalla. Koska huoneistoon ei ole määräaikaan mennessä hankittu pukukaappeja eikä asiasta ole annettu selvitystä, tulee terveysvalvontajaoston, toimivaltaisena viranomaisena, asettaa pukukaappien hankkimiselle uhkasakko. Käymälän ja huuvan osalta todetaan, että asia tulee kuntoon syyskuun 2012 aikana.

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (35) Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Tmi Marita Lamberg ei ole hankkinut elintarvikehuoneistoon, Ravintola Merimaskun rantamakasiiniin, pukukaappeja määräaikaan mennessä. Terveysvalvontajaosto päättää määrätä Tmi Marita Lambergin hankkimaan elintarvikehuoneistoon, Ravintola Merimaskun Rantamakasiiniin, pukukaapit 30 vuorokauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta asetettavan 500 euron sakon uhalla. Terveysvalvontajaosto varaa Tmi Marita Lambergille vielä tilaisuuden selityksen antamiseen. Selitys tulee antaa kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Kirjallinen selitys liitteineen tulee toimittaa asiaa käsittelevälle valvontaviranomaiselle: Raision kaupungin terveysvalvontajaosto, Nallinkatu 2, Raisio. Asia voidaan ratkaista vaikka selitystä ei ole annettu. Sovelletut säännökset Elintarvikelaki 32, 68 Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1367/2011) 3 Uhkasakkolaki (1113/1990) 1,4,6,7,8,22,24 Hallintolaki (434/2003) 33,34,36 Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Tmi Marita Lamberg

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (35) 51 Uhkasakon asettaminen / Tehotaika Oy Asianro 319/ /2012 Terveystarkastaja Pirjo Stark : Toiminnanharjoittaja Timo Mikola (Tehotaika Oy) on aloittanut toiminnan Ravintola Wanha Salakuljettaja- nimisessä elintarvikehuoneistossa Tila on alun perin tehty kioskirakennukseksi, jossa on pienimuotoista elintarvikkeiden myyntiä. Vuosien aikana toiminta on laajentunut ja tällä hetkellä tiloissa toimii ravintola, jolla on A-oikeudet. Tarjoiltavia tuotteita ovat juomat, sämpylät, pulla ja pitsat. Pitsat valmistetaan omassa keittiössä. Asiakaspaikkoja on sisätiloissa 20 hengelle ja terassilla 120 hengelle. Ravintola on auki kesäisin välisen ajan. Tiloissa toimii myös venesataman toimisto. Lisäksi tilassa myydään vaatteita. Huoneiston sisätilat ovat pienet ja vaatimattomat ja siten myös erittäin ahtaat. Tarkastuskäynnillä todettiin, että henkilökunnalta puuttui pukukaapit. Huoneisto on muutaman vuoden ollut henkilökunnan käytössä yksi yhteinen pukukaappi. Tarkastuskäynnillä ko. kaappi oli täynnä myytäviä vaatteita. Toiminnan harjoittajaa on jouduttu huomauttamaan pukukaappien hankkimisesta jo toiminnan alusta saakka. Toiminnan alettua, useiden huomautusten jälkeen, Timo Mikola ilmoitti puhelimitse, että pukukaapit on hankittu. Vuosina 2008, 2009 ja 2010 ja 2011 huoneistossa on ollut käytössä yksi pukukaappi. Vuonna 2011, , tehdyssä tarkastuksessa, vuorossa olleen työntekijän vaatteet ja laukku olivat apukeittiön nurkassa ja hiusharja oli astiahyllyllä. Tarkastuksessa, , pukukaappi oli täynnä myytäviä vaatteita, jolloin annettiin kehotus pukukaapin tyhjentämisestä ja vaadittiin, että jokaisella huoneistossa vakituisesti työskentelevälle tulee olla oma pukukaappi mennessä tehdyssä tarkastuksessa tilanne oli ennallaan. Huoneiston haltija oli ilmoittanut henkilökunnalle, että kaappia ei tyhjennetä. Henkilökunnalle ei myöskään ole hankittu korvaavia tiloja vaatteiden säilytykseen. Työntekijät ovat tulleet työpaikalle työpuvussa. Tarkastuskäynnillä annettiin määräys, että pukukaapit tulee hankkia välittömästi, jonka jälkeen asiasta on ilmoitettava terveystarkastajalle. Asiasta annettiin uhkasakon uhka ja mahdollisuus vastineen antamiseen mennessä. Vastinetta ei ole annettu määräaikaan mennessä. Ravintolassa ei ole henkilökunnalle sosiaalitiloja. Pukukaappi on sijoitettu varastoon ja viimeisen tilanteen mukaan edes tämä kaappi ei ollut henkilökunnan käytössä. Keittiössä käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja se toimii pitsojen valmistuskeittiönä. Elintarvikelainsäädännön (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1367/2011) mukaan elintarvikehuoneistossa on oltava henkilökunnalle asianmukaisesti varustettu pukeutumistila. Mikäli huoneistossa ei ole erillistä pukeutumistilaa, minimivaatimuksena on pidetty, että jokaiselle huoneistossa vakituisesti työskentelevällä on oma pukukaappi. Elintarvikehuoneistossa elintarvikkeita käsittelevän henkilön on työssään oltava pukeutuneena siististi ja työn edellyttämällä tavalla. Työpukua käytetään vain työpaikalla. Ainoastaan ravintolan tarjoilijat voivat käyttää pukua myös työmatkalla.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (35) Koska huoneistoon ei ole määräaikaan mennessä hankittu pukukaappeja, tulee terveysvalvontajaoston, toimivaltaisena viranomaisena, asettaa pukukaappien hankkimiselle uhkasakko. Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Tehotaika Oy/Timo Mikola ei ole hankkinut elintarvikehuoneistoon, Ravintola Wanha Salakuljettajaan, pukukaappeja määräaikaan mennessä. Terveysvalvontajaosto päättää määrätä Tehotaika Oy/Timo Mikolan hankkimaan elintarvikehuoneistoon, Ravintola Wanha Salakuljettajaan, pukukaapit 30 vuorokauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta asetettavan 500 euron sakon uhalla. Terveysvalvontajaosto varaa Tehotaika Oy/Timo Mikolalle vielä tilaisuuden selityksen antamiseen. Selitys tulee antaa kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Kirjallinen selitys liitteineen tulee toimittaa asiaa käsittelevälle valvontaviranomaiselle: Raision kaupungin terveysvalvontajaosto, Nallinkatu 2, Raisio. Asia voidaan ratkaista vaikka selitystä ei ole annettu. Sovelletut säännökset Elintarvikelaki 32, 68 Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1367/2011) 3 Uhkasakkolaki (1113/1990) 1,4,6,7,8,22,24 Hallintolaki (434/2003) 33,34,36 Päätös Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Tehotaika Oy Pirjo Stark, Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (35) Asianro 303/11.02/ Rullalautailualueiden kuluttajaturvallisuusvalvontaprojekti Raision valvontayksikön alueella kesällä 2012 Vs. terveystarkastaja Johanna Hämölä : Projekti liittyi Raision ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueen kuluttajaturvallisuuden valvontaprojektiin, joka toteutettiin kesällä Raision valvontayksikön alueella on neljä rullalautailualuetta, joista kaksi sijaitsee Naantalissa, yksi Raisiossa ja yksi Ruskolla. Rullalautailualueet ovat ulkoratoja. Kaikki valvontayksikön alueella olevat rullalautailupaikat tarkastettiin projektin yhteydessä. Projektin tavoitteena oli parantaa rullalautailualueiden turvallisuuden tasoa ja lisätä niiden ylläpitäjien tietämystä lainsäädännön velvoitteista sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen turvallisuuspuutteiden johdosta. Rullalautailupaikkojen suunnittelulla, rakenteiden oikeilla sijoittamisilla, rakenteiden turvallisuudella, huollon ja kunnossapidon järjestämisellä sekä ohjeistuksella voidaan vähentää toimintaan liittyviä riskejä ja vaaroja. Rullalautailupalveluita tarjoava taho on vastuussa siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa palvelun käyttäjille tai sen vaikutuspiiriin kuuluvien henkilöiden terveydelle tai omaisuudelle ja että palvelusta on annettu riittävät tiedot palvelun käyttäjälle (Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011, Asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista, 613/2004). Rullalautailualueen ylläpitäjä vastaa alueen rakenteiden kunnossapidosta ja tarkastuksista sekä alueen puhdistuksesta ja turvallisuudesta. Rullalautailualueille on myös ylläpitäjän toimesta laadittava turvallisuusasiakirja. Merkittävimmät puutteet rullalautailualueilla olivat opasteiden ja ohjeiden puutuminen (4 kpl), turvallisuusasiakirjan puuttuminen (4 kpl), turvakaiteiden puuttuminen rakenteista (2 kpl) turva-alueiden puuttuminen (2 kpl) ja rakenteiden puutteellinen kunto (2 kpl). Rakenteiden puutteellisen kunnon vuoksi yhden rullalautailualueen rakenne määrättiin purettavaksi tai kokonaan korjattavaksi. Rullalautailualueiden ylläpitäjille lähetettiin tarkastuksesta pöytäkirja, jossa annettiin toimenpidemääräyksiä ja -suosituksia sekä ohjeistettiin ylläpitäjiä. Päätösehdotus Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveysvalvontajaosto päättää merkitä rullalautailualueiden kuluttajaturvallisuusvalvontaprojektin tiedoksi.