Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 1 TYTTÖKULTTUURI. Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston 10-vuotisjuhlaseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 1 TYTTÖKULTTUURI. Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston 10-vuotisjuhlaseminaari"

Transkriptio

1 Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston julkaisu 1 TYTTÖKULTTUURI Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Kustannusliike Susi

2 Kansi: Lauri Voutilainen Tekijät ja Eduskunnan Naiskansanedustajien verkosto ISBN Yliopistopaino Oy, HELSINKI 2002 Julkaisun tilaus: Marketta Lehto-Toivakka puh

3 SISÄLLYS LUKIJALLE 5 TYTTÖKULTTUURISEMINAARIN OHJELMA 6 Leena Harkimo TILAISUUDEN AVAUS 7 Margareta Pietikäinen KATSAUS NAISVERKOSTON HISTORIAAN 9 Helena Helve ROMANTTISET TYTÖT - FAKTAA VAI FIKTIOTA? 11 TYTTÖJEN ASENTEET JA ARVOT Jaana Lähteenmaa KOMMENTTIPUHEENVUORO 27 Raisa Cacciatore SEKSUAALITERVEYS TÄMÄN PÄIVÄN TYTÖILLÄ 28 Sari Näre KOMMENTTIPUHEENVUORO 35 Mari Uusitalo KUMPPANUUSHANKE TYTTÖJEN TALO 36 3

4 LUKIJALLE Tämä julkaisu on puheenvuoro tyttökulttuuria käsittelevässä keskustelussa. Julkaisun perustana on juhlaseminaari, jonka Eduskunnan naiskansanedustajien verkosto järjesti viettäessään 10-vuotisjuhlaansa eduskunnan auditoriossa. Juhlaseminaarinsa aiheeksi verkosto oli valinnut tyttökulttuurin. Naisverkosto on toiminnassaan kiinnittänyt huomiota mm. työn ja perheen yhteensovittamiseen, missä lasten asema tulee merkittäväksi. Tällä kerralla haluttiin selvittää tyttökulttuuria ja sen eri ilmenemismuotoja. Julkaisu sisältää naisverkoston nykyisen puheenjohtajan, kansanedustaja Leena Harkimon alkusanat. Sen jälkeen naisverkoston ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja Margareta Pietikäinen esittää katsauksen naisverkoston syntyyn ja alkuaikoihin. Dosentti, VTT Helena Helveen aiheena on "Romanttiset tytöt", jossa hän valottaa tyttöjen maailmankuvan muodostumista, asenteita ja arvoja. Esitelmöitsijä selvittää myös tyttökulttuurikäsitteen sisältöä. Hän toteaa, että nykyään tyttöjen elämäntapa ja käyttäytymisnormit ovat lähentyneet poikien vastaavia normeja. Yleensä tyttöjen arvot voi luonnehtia pehmeämmiksi kuin poikien. Yliopettaja, VTT Jaana Lähteenmaa luo katsauksen kommenttipuheenvuorossaan tyttöjen murtautumiseen perinteisestä naisille ja tytöille asetetuista odotuksista ja rooleista. Samoin hän valottaa niitä vaaroja, joita voi syntyä tytöille, jotka ennakkoluulottomina ottavat itselleen tilaa nuorisokulttuurissa. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren aiheena on "Seksuaaliterveys tämän päivän tytöillä", jossa hän aluksi selvittää, mitä seksuaaliterveydellä tarkoitetaan. Seksuaaliterveyden edistämisessä kuten muunkin terveyden edistämisessä tyttöjen vanhemmilla, koululla ja muulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys. Niinpä esitelmöitsijä lopuksi päätyy esittämään suunnitelmallisen seksuaalikasvatuksen antamista tytöille itsetunnon ja myönteisen minäkuvan luomiseksi. VTT Sari Näre kiinnittää kommenttipuheenvuorossaan huomiota erilaisten rooliodotusten ristipaineessa tasapainoileviin tyttöihin, heidän käyttäytymisensä feminiinisiin ja maskuliinisiin puoliin. Johtaja Mari Uusitalo selostaa Tyttöjen Talo -kumppanuushanketta ja sen toimintamuotoja, joissa painotetaan tytöille sopivia harrastus- ja keskusteluryhmiä. Hän kertoo, miksi nuorisokulttuurissa on nyt tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti tyttöjen kehitykseen. Käsillä oleva julkaisu on Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston nyt perustettavan julkaisusarjan ensimmäinen numero. Marketta Lehto-Toivakka Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston sihteeri 4

5 Tyttökulttuuriseminaari Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston 10-vuotisjuhlaseminaari tiistaina 9. päivänä lokakuuta 2001 eduskunnan auditoriossa klo Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Leena Harkimo klo Katsaus naisverkoston historiaan Kansanedustaja Margareta Pietikäinen klo Romanttiset tytöt - faktaa vai fiktiota? Tyttöjen asenteet ja arvot. FT, dos. Helena Helve, Helsingin yliopisto klo klo Kommenttipuheenvuoro VTT, yliopettaja Jaana Lähteenmaa, Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurin ja nuorisotyön yksikkö Seksuaaliterveys tämän päivän tytöillä Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka klo Kommenttipuheenvuoro VTT, tutkija Sari Näre, Suomen Akatemia klo Kumppanuushanke Tyttöjen Talo Johtaja Mari Uusitalo, Tyttöjen Talo Keskustelu 5

6 Leena Harkimo TYTTÖKULTTUURISEMINAARIN AVAUS Arvoisat kuulijat! Tervetuloa Eduskunnan Naiskansanedustajien verkoston juhlaseminaariin, jonka aiheena on tyttökulttuuri. Nuorisokulttuuri sinänsä on hyvin kiehtova tutkimus- ja keskustelujen kohde. Me kaikkihan olemme olleet nuoria ja kokeneet niin fyysiset kuin psyykkisetkin muutokset omalla tavallamme, mutta silti nuoruudessa ja siihen liittyvissä asioissa on yhteneväisiä piirteitä - ja ainakin näin maallikolle jopa mystisiä. Nuoriso on nähty aina jotenkin kapinallisena tai suorasukaisena tai muuten vaan muutoksen vaatijana. Nuoruudessa, ikävuosien 11 ja 18 välillä tapahtuu siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Se on biologista kehitystä ja roolin muutosta, irtautumista lapsuuden perheestä ja valmistautumista aikuiselämään. Se on yksilön sosiaalistumista ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja normeihin. Niihin, joita me aikuiset ylläpidämme ja vaalimme. Nuorisokulttuurista olemme valinneet naisverkoston työvaliokunnan puolesta aiheeksi erityisesti tytöt. Tytöt ovat tämän kymmenvuotisseminaarin kiinnostuksen kohteena, koska heidän käytöksensä nähdään muuttuneen viime aikoina huomiota herättävään suuntaan. Julkisuudessa on uutisoitu tyttöjen väkivallan yleistymisestä ja tyttöjen päihteidenkäytön ja tupakoinnin lisääntymisestä. Emme halua kauhistella jalustalta ja heristää sormea, vaan haluamme herättää keskustelua nykytilanteesta ja mahdollisista ratkaisuista ongelmakäyttäytymisen ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi. Voinemme kaikki tunnustaa sen, että kulttuurissamme tyttöjä ja poikia kasvatetaan eri tavalla. Kohdistamme heihin erilaisia odotuksia ja oletamme heidän käyttäytymisestään eri asioita. Yksi malliesimerkki on koulumaailma: pojan ylivilkkaus voi johtaa ongelmiin, kun taas tytön pitää pärjätäkseen olla aktiivinen ja sosiaalinen. Tyttö puolestaan saa helposti häirikön maineen, kun taas "pojat ovat poikia". Monet kasvattajat, opettajat ja nuorisotyöntekijät tuntuvat nostavan tänä päivänä kätensä pystyyn: kovat tytöt ovat kovia eri tavalla kuin pojat. Voisiko olla, että pahuus ja kovuus korostuvat, kun kiltteyden ja hartauden perikuvat, tytöt, tekevät pahaa? Olen kuullut, että ns. koviin poikiin tehoaa, kun lyö nyrkillä pöytään, mutta kovat tytöt eivät ole moksiskaan. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä elokuussa 1999 oli juttu kovista tytöistä. Siinä varoiteltiin, että kaupungilla tulee vastaan uudenlaisia jengejä: ne uhkailevat, mahtailevat ja flirttailevat. Juttu kertoi tyttöjengistä, "Korson muijista". Ja siinä seurattiin tyttöjengin yhteisiä ajan ja illan viettoja sekä keskusteluja. Ketään meitä ei varmasti yllätä tieto, että kielenkäyttö värittyi alatyylin sanoista ja uhosta. Eikä yllätä sekään, että viikonlopun illat vietettiin jengissä juopotellen, joko omien vanhempien tai Alkon nurkalla majailevien laitapuolen kulkijoiden ostamilla eväillä. Vaikka ei yllätä, sen pitäisi hieman huolettaa. Humalahakuisuudessahan me suomalaiset olemme Euroopan kärkimaita. Tämä suuntaus valitettavasti koskee myös nuoria. Ja erityisesti suomalaiset tytöt näyttävät juovan yhtä paljon ja usein kuin pojat. 6

7 Muualla tytöt juovat poikia vähemmän. Alkoholin käyttöön liittyy nuorisoasian neuvottelukunnan julkaisun "tytöt ja tyttötyö" mukaan suurten kokemusten ja tarinoiden haku. Pääasia alkoholin käyttöön liittyen tytöillä on, että tapahtuu jotakin ja on jännää. Humalassa tavataan usein uusia ihmisiä ja koetaan uusia asioita. Pitäisiköhän uusien elämysten hakemiseen tarjota entistä aktiivisemmin muita, raittiimpia, tapoja? Viime viikolla julkistetun selvityksen mukaan nuoriso jakaantuu väkivallan suhteen selvästi kahteen ryhmään. Vaikka selvitys koski nuorisoa yleensä, haluan ottaa asian esille. Positiivista on, että yhä suurempi osa nuorisoa on entistä normitietoisempaa ja haluttomampaa ottamaan rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sen sijaan vakava rikollinen ongelmakäyttäytyminen näyttäisi selvityksen mukaan kasaantuvan yhä selvemmin pienelle osalle nuorisoa. Nuorten viime aikoina tekemille henkirikoksille on yhteistä se, että teot viedään äärimmäiseen loppuun asti. Jotta tämä valitettava suuntaus ei jatkuisi, tarvitaan koko nuorisotyöhön lisää pontta ja uusia eväitä. Yleisesti ollaan kiinnostuneita siitä, onko ns. perinteinen tytön rooli muuttumassa. Siihen mikä tämä perinteinen tytön rooli sitten on ja pitäisikö sellaisen yhä edelleen olla olemassa, en ota kantaa. Toivon, että seminaarimme antaa hyviä eväitä tulevaisuuteen, herättää ajatuksia siitä, miten hyviä aikomuksia ja ajatuksia saataisiin konkreettisesti näkymään, sekä tyttö- että lainsäädäntötyössä. Tervetuloa! 7

8 Margareta Pietikäinen KATSAUS NAISVERKOSTON HISTORIAAN Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Suomen naiset saavuttivat maailmanennätyksen! Suomi sai maailman tasa-arvoisimman parlamentin. 77 naista valittiin eduskuntaan. Tämä herätti kansainvälistä huomiota ja se on helposti ymmärrettävää. Maailman parlamenteissa naisten suhteellinen osuus oli silloin keskimäärin 11 prosenttia. Millä tavalla voisimme hyödyntää naisehdokkaiden menestystä ja yhteistyössä viedä ajamiamme asioita eteenpäin? Heti eduskuntakauden alussa kokoonnuimme varapuhemies Saara-Maria Paakkisen kutsusta ja perustimme naisverkoston eduskuntaan. Minut valittiin verkoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja siitä lähtien puheenjohtajuus on kiertänyt vuosittain. Verkoston ydinryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, oli vakuuttunut siitä, että me yhteistyössä yli puoluerajojen saavuttaisimme näkyviä tuloksia. Mikä oli tulos? Miten yhteistyömme onnistui? Oli sekä myötä että vastoinkäymisiä! Käynnistimme elintärkeän prosessin, joka oli välttämätön eduskunnassa. Me katsoimme mitkä kysymykset kiinnostivat meitä yli puoluerajojen: teimme työtä muuttaaksemme lakia seksuaalirikoksista ja prostituutiosta, teimme yhteisiä lakialoitteita tiukentaaksemme hallituksen esitystä tasa-arvolaiksi ja vastustimme esitystä päivähoitolain lykkäämisestä. Halusimme tukea naisyrittäjyyttä ja parantaa eduskunnan naistyöntekijöiden asemaa ja urakehitystä. Onnistuimme saamaan kiintiöperiaatteen tasa-arvo lakiin. Useimmat meistä kokivat tämän toimenpiteen välttämättömäksi koska liian monen naisen osaaminen jatkuvasti sivuutettiin valitsemalla vanhasta tottumuksesta miehiä "painaviin" lautakuntiin ja tärkeisiin komiteoihin. Kiintiöt koskevat tietenkin myös miehiä: laki edellyttää, että heikommin edustettu sukupuoli saa 40 % paikoista. Eduskunta päätti siis meidän aloitteestamme äänestyksen jälkeen, että sekä miesten että naisten yhdessä tulee olla mukana kantamassa vastuuta yhteiskuntamme kehityksestä. Tämä oli hieno saavutus! Onnistuimme, mutta vain osittain, päivähoitolain suhteen. Hallitus esitti, että lakia päivähoito oikeudesta kaikille alle kouluikäisille lapsille ja kotihoidon tuesta alle kolmivuotiaille lykättäisiin saakka eikä toteutettaisi suunnitelmien mukaisesti lähtien. Naisverkosto ajoi asiaa ja osa meistä teki kovasti työtä, jotta uudistus toteutettaisiin ainakin kunnallisen tai kunnan järjestämän päivähoito-oikeuden osalta lähtien. Tiesimme, että monet nuoret vanhemmat sellaisissa kunnissa, joissa päivähoitojonot olivat pitkät, eivät voineet silloin vallitsevasta suuresta työttömyydestä astua työelämään nimenomaan siksi, etteivät voineet järjestää päivähoitoa lapsilleen. Reaktio meidän toimintaamme päivähoidon puolesta sai melkein farssimaisia piirteitä kun valtiovarainministeri Viinanen uhkasi erota. Pääministeri Aho vielä jatkoi toteamalla, että silloin koko hallitus kaatuu. Tämä uhkaus kohdistettiin tietenkin meitä tempauksessa mukana olleita hallituspuolueiden naisia vastaan. Äänestyksessä kunnallisen päivähoidon astumisesta voimaan lähtien hävisimme, katkeraa kyllä, luvuin mutta osavoitto siitä tuli, koska päivähoitolaki astui voimaan eikä vasta , 8

9 mikä oli ollut hallituksen esitys! Naisverkosto teki 1996 aloitteen naisyrittäjille suunnattavan valtion takaaman lainoituksen aikaansaamisesta. Naisyrittäjälainat otettiin menestyksekkäästi käyttöön vuoden 1997 alusta ja heti ensimmäisenä vuonna lainoja myönnettiin 1561 yritykselle, yhteensä 109 miljoonaa markkaa. Seuraavinakin vuosina naisyrittäjälainoja on myönnetty ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Verkoston suuri merkitys on ollut siinä, että naiset ovat löytäneet toisensa monessa erityisesti tasaarvoa ja sosiaalisektoria koskevassa kysymyksessä. Olemme käynnistäneet prosessin, joka varmasti tulee jatkumaan eduskunnassa - vähemmän puolueuskollisuutta ja enemmän valmiutta löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä työskennellä niiden puolesta. Samalla olemme kuitenkin oivaltaneet myös yhteistyömme rajat. Naisena oleminen ei välttämättä merkitse sitä, että meillä on samat arvostukset ja samat mielipiteet siitä miten yhteiskuntaamme tulisi kehittää edes asioissa, jotka koskevat tasa-arvoa, lastenhoitoa tai naistyötä. Lopuksi Työ eduskunnan naisverkostossa ja sen työvaliokunnassa on ollut mielenkiintoista, avartavaa ja haasteellista. Ja tämän lisäksi meillä on ollut hauskaa yhdessä! Naisverkostoa tarvitaan jatkossakin. Vaalien 1995 jälkeen naisten osuus Suomen eduskunnassa laski ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Viime vaaleissa osuutemme taas kasvoi 37 prosenttiin. Olemme myös menettäneet asemamme maailman tasa-arvoisimpana parlamenttina. Ruotsi ja Tanska johtavat meitä - Ruotsissa 42,7 ja Tanskassa 37,4 prosenttia edustajista on naisia. Olemme tietysti tiukasti kiinni kärjessä kolmannella sijalla. Kaikki viisi Pohjoismaata ovat kärkikuusikossa, Alankomaiden tehdessä meille seuraa. Naisverkostoomme on myös kohdistunut kansainvälistä myönteistä huomiota heti alusta alkaen. On nimittäin ainutlaatuista, että tällainen yhteistyöverkko toimii yli puoluerajojen yli niin kuin meillä Suomessa. Tästä voimme olla ylpeitä! Toivotan omalta osaltani naisverkostolle menestystä ja pitkää ikää! 9

10 Helena Helve ROMANTTISET TYTÖT FAKTAA VAI FIKTIOTA? Tyttöjen asenteet ja arvot Politiikan toimittaja Anneli Sundberg palaa viime sunnuntain ( ) HS:n palstallaan "Ohhoh mikä viikko" tyttöaikaansa kansanedustajanaisten kirjan "10 käskyä Arkadianmäeltä " innoittamana. Lainaan tekstiä: Omassa elämässäni kymmenen käskyä ovat vaikuttaneet vahvasti. Ne oli pakko oppia ulkoa jo pikkutyttönä. Vaikutusta tehosti vielä kotikasvatus. Käskyjen takia olen vältellyt laajamittaista tavaroiden varastelua. Ellen olisi jo pienenä joutunut aivopestyksi, saattaisin nyt olla menestyvä talousrikollinen? Toimittaja Sundbergille käskyt ovat antaneet rajoja hänen sukupolvensa naisten elämälle: Minun sukupolveni tytöiltä väkivalta oli ankarasti kielletty. Se oli epänaisellista. Oikeat elämänarvot sisäistänyt tyttö juoksikin polvet yhdessä. Me käsitimme, että kaikki seksi on kiellettyä, koska seuraukset ovat äärimmäisen tuhoisia. Kirjoitus olettaa, että nykyajan tytöt ovat erilaisia. Pyrin esityksessäni kuvaamaan nykyajan tyttöjen elämänarvoja. Paneudun aiheeseen nuorten arvoja ja asenteita koskevien vertailututkimusteni pohjalta. Vertailevat seurantatutkimukseni ovat kartoittaneet 16- ja 19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien maailmankuvan, asenteiden ja arvojen muodostumista 1980-luvun lopun "kasinotalouden" vuosina ( ) ja seurantana kolme vuotta myöhemmin "laman" vuosina ( ), jolloin keräsin aineiston samoilta nuorilta sekä taloudellisen kasvun kautena , jolloin vertailin taas 16- ja 19-vuotiaiden asenteita ja arvoja. (Ks. liite 1.) Taustaa tähän tutkimukseen tuo jo 1970-luvun puolivälissä aloittamani seurantatutkimus nuorten maailmankuvasta. Olen voinut seurata samojen nuorten arvojen ja maailmankuvien muodostumista lapsuudesta aikuisuuteen ja jopa vanhemmuuteen. Myös suomalaisten asenteet kuten mm. kasvatusasenteet ovat muuttuneet tänä aikana. Kulttuurin ja historian merkitys Asenteisiin, arvoihin ja maailmankuviin vaikuttavat monet eri tekijät, myös sukupuoli. Sukupuoli vaikuttaa ihmisten elämään. Sukupuoli on kulttuurisesti ja historiallisesti määritelty. Länsimaisen kulttuurin historiassa on tyttöjä ja naisia pidetty ehdottoman erilaisina fysiologisesti ja seksuaalisesti kuin poikia ja miehiä. Pojat ja miehet ovat olleet dominoiva ja parempi sukupuoli. Näin uskottiin paljolti vielä luvulla, koska ajateltiin, että jumala tosiaan loi naisen miehen kylkiluusta ja kaikilta ominaisuuksiltaan heikommaksi kuin miehen. Tieteellisen maailmankuvankaan kehittyminen ei hetkessä tätä kumonnut, sisältyihän ajatus naisen ja miehen erilaisuudesta biologiaan. Vasta myöhemmin löydettiin esimerkiksi jumalallisuuden feminiinit puolet. Näin jaettiin henkisyyskin sukupuolen mukaan vertaamalla maata esimerkiksi jumalattareen. Uskomusten mukaan tyttöjä tuli kasvattaa etsimään puhdasta, alkuperäistä, naisellista tietoisuutta. Heidän piti kasvaa myötäelämään, rakastamaan ja eläytymään toisen ihmisen asemaan toisin kuin poikien. Kirkko, hallintavalta ja muutkin yhteiskunnalliset instituutiot ovat ylläpitäneet traditionaalista hierarkista rakennetta. Ne ovat olleet patriarkaalisia, autoritaarisia paikkoja, jotka eivät ole edes houkutelleet naisia. Naisille näyttävät 10

11 sopineen paremmin verkostot, joissa noudatetaan arvoja. perinteistä vapaampia, pehmeämpiä asenteita ja Nykyään, kun meillä on naispresidentti ja eduskunnassakin kolmannes naiskansanedustajia, on vaikea ymmärtää, miten aikaisemmat sukupolvet ovat hyväksyneet sosiaalisen ja poliittisen epätasa-arvon legitimoinnin miesten valtaa pönkittävillä ideologioilla. Silti, kuten Anneli Sundberg kuvaa kolumnissaan, 1950 ja 60-lukujen tyttöjen maailmankuvaa, identiteettiä ja kuvaa omasta itsestä tulevina naisina määritti vielä näkemys tytöstä tai naisesta, jonka tuli olla naisellinen, mutta jolla ei esimerkiksi saanut olla seksuaalisia haluja. Nykyään tyttöjen ja poikien asenteet, arvot ja maailmankuvat ovat lähentyneet toisiaan. Yksilölliset, tilannekohtaiset maailmankuvat ja identiteetit eivät liity ideologiseen sitoutumiseen sukupuoleen, eikä niitä säädellä sosiaalisilla rakenteilla ja laitoksilla samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kuitenkin tyttöjen ja poikien elämäntavoissa, asenteissa, arvoissa ja maailmankuvissa on eroja. Tyttöjen ja poikien elämäntapa ja käyttäytymisnormit samanlaistuvat Noin joka neljäs tyttö tupakoi päivittäin. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset tytöt ovat tasaarvoisempia tässäkin suhteessa kuin muissa maissa. Esimerkiksi Baltian maissa ja muissakin entisissä sosialistisissa maissa näkyvät vielä tyttöjen tiukat käyttäytymisnormit ja vanhempien silmälläpito. Pohjoismaissa taas tytöt ja pojat pyritään kasvattamaan tasa-arvoisesti ja tytöille ei aseteta yleensä tiukempia sääntöjä kuin pojille. Se näkyy tilastoissa esimerkiksi sukupuolikäyttäytymistä kuvaavissa luvuissa. WHO:n vuoden 2000 tilaston mukaan suomalaisista alle 15-vuotiaista tytöistä 30 prosenttia ja 23 prosenttia pojista oli ollut sukupuoliyhteydessä. Esimerkiksi Latviassa tyttöjä rajoittava kasvatus näkyy siinä, että siellä 36 prosenttia alle 15-vuotiaista pojista ja vain 19 prosenttia tytöistä oli ollut sukupuoliyhteydessä saman tilaston mukaan. Tytöt juovatkin Suomessa vahvaan humalaan useammin kuin pojat. Vähintään neljä kertaa elämänsä aikana vahvassa humalassa olleita suomalaisia alle 15- vuotiaita tyttöjä oli 37 prosenttia ja poikia 34 prosenttia. Latviassa luvut olivat 25 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä. Tupakointia siellä harrasti päivittäin samanikäisistä pojista 27 prosenttia ja tytöistä 12 prosenttia. Suomen Gallupin toteuttama kysely vuodelta 2000 osoittaa, että naiset asennoituvat huumeisiin miehiä tiukemmin. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan huumeiden käytöstä ja vaativat rangaistuksiakin hanakammin kuin miehet. Myös tyttöjä on huumeiden käyttäjissä. Myös tytöt elävät televisiosarjojen ja uutisten väkivaltaisessa maailmassa ja heilläkin väkivallan ja tappamisen vääryys saattaa hämärtyä. Tytöt eivät onneksi hyväksy väkivaltaa samalla tavalla kuin pojat. Toisaalta tyttöjen väkivalta on erilaista kuin poikien. Tämän osoittaa esimerkiksi väkivaltaisen käyttäytymisen hyväksyntää tutkinut Teksasin yliopiston käyttäytymistieteen professori Alfred McAlisterin asenneselvitys, jossa oli mukana nuoria amerikkalaisia ja eurooppalaisia Suomesta, Virosta, Romaniasta ja Venäjältä. Tulosten mukaan kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa pojat hyväksyivät sodan tyttöjä yleisemmin. Pojat suhtautuivat esimerkiksi tappamiseen omaisuuden puolesta hyväksyvämmin kuin tytöt. Tulokset osoittavat tyttöjen ja poikien asenteellisia eroja. 11

12 Jälkimaterialistiset tytöt Yleensä tyttöjen arvot ovat "pehmeämpiä" kuin poikien. Pojat ovat materialistisempia arvoissaan kuin tytöt. Sukupuoleen liittyvät asenne- ja arvoerot ovat kansainvälisiä. Sukupuoli erottelikin selkeimmin väkivaltaan suhtautumista myös edellä kuvatussa tutkimuksessa. Onkin kysyttävä, mikä on kasvatuksen ja mikä biologian tulosta? Entä mikä on kodin, koulun, ystävien, massaviihteen ja joukkotiedotuksen tai erilaisten nuortenkulttuurien vaikutus nuorten asenteisiin? Pitkittäistutkimukseni osoittaa poikien lukevan seikkailu- ja sotakirjoja kun taas tytöt ovat kiinnostuneempia rakkaustarinoista. Samoin elokuvien ja videoiden katselussa ja jopa musiikkimaussa tytöt ja pojat erosivat toisistaan. Tytöt ovat uskonnollisempia kuin pojat. Uskonto on tärkeää enemmistölle tytöistä (56,9 %) mutta vain neljännekselle pojista ( 24,3 %). Usko kirkon opettamaan Jumalaan on tytöillä yleisempää samoin kuin usko Jeesukseen, Pyhään Henkeen ja suojelusenkeleihin. Tytöt pitävät seurakuntien tilaisuuksia ja rippikoulua tärkeämpänä kuin pojat. Tytöt rukoilevat myös poikia useammin. Omakohtainen herätyskokemuskin on heillä yleisempää kuin pojilla. Tyttöjen suurempaa uskonnollisuutta eivät varmastikaan selitä biologiset syyt vaan lähinnä kulttuuriset ja sosiaaliset. Voidaan kyllä olettaa, että tytöillä on taipumus ajatella asioita henkisemmin ja vähemmän rationaalisesti ja tunteenomaisemmin kuin pojilla. Oman voimattomuutensa tunnustaminen voi esimerkiksi kasvatuksen vaikutuksesta olla pojille hävettävää ja epämieluista. Voidaan kysyä myös lapsi- ja nuorisotyön merkitystä. Vaikuttaako eroihin se, että enemmistö esimerkiksi opettajista ja kerho-ohjaajista on naisia. Tyttöjen kiinnostus on suurempaa myös vieraisiin uskontoihin ja paranormaaleihin ilmiöihin. Selvä tyttöjen ja poikien välinen ero oli kiinnostuksessa astrologiaan. Horoskooppien lukeminen on hyvin yleistä tyttöjen keskuudessa. Niitä ei edes ole poikien lukemissa lehdissä toisin kuin naistenlehdissä, joita tytöt lukevat. Nuorten lukemisaktiivisuus on yleensä vähentynyt, poikien kohdalla vielä enemmän kuin tyttöjen. Selityksenä tähän on pidetty poikien ja nuorten miesten suurempaa kiinnostusta tietokonepeleihin ja -ohjelmiin kuin lukemiseen. Tytöt katsoivat myös vähemmän televisiota ja videoita. Pojat uskovat useammin ufoihin ja noitiin. Ehkäpä nämä ovat "miehisempiä" alueita: ufot sivuavat tekniikkaa, noituus puolestaan kuuluu esimerkiksi fantasia- ja kauhuelokuvien maailmaan, jossa on myös haltijoita, aaveita ja kummituksia, joihin pojat uskovat useammin kuin tytöt. Kiinnostuksessa saatananpalvontaan ja itämaisiin taistelulajeihin, kuten aikidoon, karateen ja judoon, erot sukupuolten välillä eivät ole mitenkään merkittäviä. Sukupuolten välisiä eroja voidaan selittää tyttö- ja poikakulttuuriin liittyvillä eroilla. Poikien kulttuurituotteet sisältävät jännitystä ja tekniikka. Science fiction kirjallisuudessa esiintyy vieraita toisilta planeetoilta. Poikien on varmasti helpompi sanoa uskovansa ufoihin kuin suojelusenkeleihin, jotka liittyvät enemmän tyttökulttuuriin. Jo pienet tytöt keräävät ja vaihtavat enkelien kuvia keskenään, pojat taas leikkivät avaruusolennoilla. 12

13 Tyttökulttuurit ja tyttöjen ihanteet Mistä tytöt löytävät tänä päivänä ihanteensa ja hyvän ihmisen mallin itselleen? Onko se Raamatun neitsyt Maria, Norjan Mette Maarit, Kauniiden ja Rohkeiden Taylor, rockvideoiden Madonna, Spice Girlsin tytöt tai vaikka uutisten esille nostamat luonnonsuojelijat tai kettutytöt ja muut eläinaktivistit? Eri tilanteissa nämä kaikki saattavat olla nuorelle tytölle hyvän ihmisen mallina samalla tavalla kun nykytytöllä on useita rooleja. Näistä osa on julkisia, kuten koululaisen tai partiolaisen roolit, tai yksityisiä kuten tyttöystävän rooli. Näissä rooleissa hänellä saattaa olla myös tilannekohtaisia arvoja ja moraaleja. Yhden arvomaailman ja moraalin sosiaalistaminen ei näin ollen näytä enää tärkeältä. Myös tyttöjen kasvatuksessa korostetaan enemmän vapautta ja joustavuutta kuin moraalisääntöjä, joiden katsotaan tukahduttavan lasta. Tytöille onkin sysätty suuri vastuu oman moraalinsa kehittämisestä ja omista arvoistaan. (Vrt. Bauman Z. 1995). Emme voi luottaa enää siihen, että tytöt tietäisivät, mikä on oikein ja mikä väärin. Tytöt on ympäröity erilaisilla naiseuteen liittyvillä odotuksilla, ihanteilla, mainoksilla ja kulttuurituotteilla. Tässä maailmassa on vaikea löytää omaa identiteettiään, omia arvoja ja moraalia. Tyttökulttuuri saattaa antaa tytöille enemmän aikuistumisen rakennusaineita kuin koti ja vanhemmat. Tutkijana vierastan kyllä tyttökulttuuri-käsitettä, varsinkin sen yksikkömuodossa. Se on osa nuorisokulttuureja. Amerikasta tulivat 1950-luvulla suurkaupunkien katujen omia lakejaan noudattavat poikien jengikulttuurit yhtä hyvin kuin huumekulttuurit. Näissä tytöillä oli sivuosa. Tyttökulttuureissa tytöt ovat pääosassa ja siksi ne ovat tärkeitä. Eläintensuojelijoiden, kettutyttöjen, kirpputorikierrättäjien ja Spice Girls tyttöjen ja muiden kulttuurit, elämäntavat ja arvot ovat erilaisia. Ne poikkeavat myös skinipoikien tai tietoverkkosurffaajanörttien alakulttuureista. Moniin alakulttuureihin yleensä katsotaan liittyvän yhteiskunnalle vaarallisia aineksia: huumeita, seksiä, väkivaltaa, anarkiaa, rikollisuutta jne. Niitä löytyy myös tyttöjen kaupallisista kulttuureista, joita tuotetaan paljolti aikuiskulttuurien ehdoin. Tiedämme hyvin vähän esimerkiksi mitä nuoret tytöt imuroivat internetistä ja miten se vaikuttaa heidän kasvuunsa naisina? Internetin lisäksi muut sähköiset viestimet, sanoma- ja aikakauslehdet ottavat tyttökulttuurit huomioon tytöille suunnatuissa ohjelmissaan ja palstoillaan. Tytöille on omaa musiikkia, elokuvia, ajanvietekirjallisuutta, omia lehtiä jne. Kansainvälisten tyttöjen populaarikulttuurin ilmiöt ovat vakiintuneet nuorten tyttöjen elämässä. Katsomuksesta on kysymys muun muassa nuorten eläinaktivistityttöjen kohdalla. Eläinten oikeuksien huomioonottaminen elämäntapana on osa nuoren oman elämän hallintaa. Voimme ymmärtää, että tytöt muodostavat kuvaa roolistaan ja asemastaan maailmassa oman ekologisen ideologiansa kautta. He kokevat oman identiteettinsä, minänsä ja sen jatkuvuuden osana luontoa ja kaikkea elämää. Maailmanhahmottamistapa motivoi tytön toimintaan eläinten puolesta. Tytöt etsivät merkitystä ja tarkoitusta elämäänsä, ja löytävät sen esimerkiksi ympäristönsuojelusta, ja se tuo heille tyydytystä ja onnea. Eri sukupolvien ja yksilöiden maailmankuvat ja -katsomukset ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että kettutyttöjen onni luo onnettomuuden kokemuksen kettujen tarhaajille. Tyttöjen aikuistuminen Tytöt muuttavat lapsuudenkodistaan aikaisemmin kuin pojat. He avioituvat tai muuttavat avoliittoon tai itsenäiseen sinkkuelämään nuorempina kuin pojat. He pitävät riippumattomuutta vanhemmista tärkeänä. Tyttöjen opiskelu- ja ammatinhankkimismotivaatio on yleensä korkeampi kuin poikien. Laman aikana vuotiaille tutkimukseni tytöille löytyi paremmin töitä tai heille kelpasivat pät- 13

14 kätyöt useammin kuin pojille. He työskentelivät keittiöapulaisina, tallentajina, kotiavustajina, sihteereinä, toimistoavustajina, kouluavustajina, päivähoitajina, harjoittelijoina päiväkodeissa, päiväkotiavustajina, iltakassana, apteekin teknisenä avustajana, laskujenkäsittelijöinä, toimitusharjoittelijoina, tarjoilijana. Pojat olivat kuorma-autonkuljettajina, varastomiehinä, painajina, leipureina, puolustusvoimissa. Tyttöjen ammattitoiveet olivat yhä hyvin sukupuolisidonnaisia. Enemmistö tytöistä tähtäsi hoito- ja opetustehtäviin, joita on perinteisesti pidetty naisille sopivina tehtävinä. Tytöille työpaikan vakinaisuus ei ollut yhtä tärkeää kuin pojille. He olivat myös valmiimpia muuttamaan muualle työn tai koulutuksen vuoksi. Nuoret naiset ovat myös nuoria miehiä useammin muuttaneet pois Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilta alueilta. Näin monien perifeeristen maaseutualueiden sukupuolirakenne on vääristynyt selvästi miesvaltaiseksi. Lahjakkaiden, aktiivisten ja koulutettujen tyttöjen poismuutto on kurjistanut ja yksipuolistanut maaseutukyliä. Maaseutuelämä on siten saanut kehittymättömän, taantumuksellisen ja vanhanaikaisen imagon, joka ei ole omiaan houkuttelemaan nuoria naisia. Lama vaikutti tyttöjen asenteisiin ja arvoihin Tytöille itsenäistymisen ja aikuistumisen kysymykset olivat selvästi keskeisiä ja vaikeita laman vuosina. Toimeentulo ja onnellisuus askarruttavat heitä vähemmän taloudellisen kasvun vuosina ( ). Poliittisissa kysymyksissä, kuten suhtautumisessa viidennen ydinvoimalan rakentamisesta maahamme näkyi muutoksia ja eroja. Vuonna 1989 suurin osa tytöistä (65 %) ei kannattanut sitä ja lähes puolet pojista taas kannatti (47 %). Asenne muuttui hieman suopeammaksi laman vuosina, mutta vastustajia tytöissä oli vieläkin yli puolet (59 %). Poikien keskuudessa kannattajien määrä oli kasvanut (59 %). Sekä poikien että tyttöjen asenteet muodostuivat jyrkemmin vastustaviksi ydinvoimaa kohtaan taloudellisessa noususuhdanteessa ( ), jolloin 70 % tytöistä vastusti ja kannattajia poikienkaan keskuudessa oli enää kolmannes (33 %). Pojat perustelivat ydinvoiman kannatustaan työllisyys-, kilpailukyky- ja saasteettomuusnäkökohdilla. Pojatkaan eivät nähneet enää ydinvoimalan rakentamisella olevan yhteyttä työllisyyden ja kilpailukyvyn paranemiseen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tytöt taas perustelivat kielteistä asennoitumistaan ydinvoimaan sen tuntemattomilla vaikutuksilla tuleville sukupolville. Tytöt ottivat huomioon lapset ja lapsenlapsetkin. Tytöt pitivät (1989 ja 1992) talouskasvua ympäristöuhkana poikia enemmän, mutta talouden parannuttua näkemyserot sukupuolten välillä olivat poistuneet. Seurantatutkimus osoitti tyttöjen asenteiden ulkomaalaisia kohtaan muuttuneen jyrkemmiksi laman vuosina. Myös kehitysapua ulkomaille ei haluttu lisätä, kun avun tarve kasvoi kotimaassa. Tutkimus osoittaa, että lamalla oli vaikutus tyttöjen asenteisiin ja arvoihin. Yleensä tyttöjen arvot olivat "pehmeämpiä" kuin poikien. Tytöt suhtautuvat esimerkiksi poikia ymmärtävämmin pakolaisia ja aseistakieltäytyjiä kohtaan. Yhteistä tytöille ja pojille näyttää silti olevan epäluottamus politiikkaa ja poliittisia puolueita kohtaan. Tutkimukseni nuorten arvoista toi esille, että nuorilla tytöillä ja pojilla ei ole selkeitä ydinarvoja. Asennemittarilla löytyi suvaitsevia kristilliseen arvomaailmaan nojaavia humanistinuoria, konservatiivisia isänmaallisia traditionalisteja ja yhteiskuntaan ja sen eri laitoksiin perin kriittisesti suhtautuvia individualisteja. (Ks. liite 2.) 14

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen.

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen. PKC GROUP II,, P yt kirja 112012 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika: Paikka: L sn : 4.4.2012, klo13.00 P rssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Kokouksessa olivat l sn kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa:

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa: Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto Lausunto 1 (5) 28.8.20 1 1 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestint ministeri PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi laura.north@lvm.fi LVM lausuntopyynt 8.8.2011,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) j rjest laskuvarjourheilun avoimet SM-kilpailut. J rjestelyt toteutetaan Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL)

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Vavero-hankkeen loppuseminaari: Seniorit vapaaehtoisina - suuret ikäluokat mahdollisuutena Ikäinstituutti, Helsinki, 3.11.2010 Antti Karisto: Suuret ikäluokatkin ikääntyvät Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, Kauppatieteet 5.9.2012, informaatikko Maarit Putous Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä Yliopiston toiminta perustuu tieteelliseen tietoon,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) Y-tunnus 0841066-1 VARSINAINEN YHTI KOKOUS. Aika ja paikka. 1. Kokouksen avaaminen. 2. Kokouksen j rjest ytyminen

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) Y-tunnus 0841066-1 VARSINAINEN YHTI KOKOUS. Aika ja paikka. 1. Kokouksen avaaminen. 2. Kokouksen j rjest ytyminen ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika ja paikka L sn 29.4.2011 klo 13.00, Finlandia-talo osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki niluetteloon (liite 1) merkityt osakkeenomistajat,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talvi 2006-2007 Tervetuloa Pohjan maalle! Tule Sinäkin Pohjanmaalle! Kulttuuria ja hemmottelua Perhelomat Talviloma

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Suomella on ilo ja etuoikeus saada esitt yty nyt k ynnistyvien Frankfurtin. Kirjamessujen teemamaana. Olemme enemm n kuin innoissamme

Suomella on ilo ja etuoikeus saada esitt yty nyt k ynnistyvien Frankfurtin. Kirjamessujen teemamaana. Olemme enemm n kuin innoissamme 1 TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE FRANKFURTIN KIRJAMESSUJEN AVAJAISISSA 7.10.2014 Rouva komissaari, Arvoisat ministerit ja ylh isyydet, Herra osavaltiop ministeri, Herra ylipormestari, Herra puheenjohtaja

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2010 1 (8) Y-tunnus 0841066-1

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2010 1 (8) Y-tunnus 0841066-1 ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2010 1 (8) VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika ja paikka L sn 29.4.2010 klo 13.00, Finlandia-talo osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki niluetteloon (liite 1) merkityt osakkeenomistajat,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto 21.04.2012 Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1 Naisten edustus

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla

Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla iaroea JrihAISrT iaroea mrbiicatilks NV eannaquohimaaiqarjajerist

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot