Espoon kaupunki on lausunut asiassa jo valmistelun aiemmissa vaiheissa sekä (aiemmat lausunnot liitteenä).

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Asia: HE 88/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Espoon sosiaali- ja terveystoimelta pyydettynä asiantuntijalausuntona lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista koskevassa asiassa esitämme kunnioittavasti seuraavaa: Espoon kaupunki on lausunut asiassa jo valmistelun aiemmissa vaiheissa sekä (aiemmat lausunnot liitteenä). Alla olevaan taulukkoon on koottu nyt lausuttavana olevan ajankohtaisen aineiston pohjalta esityksen keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet ja käytännön haasteet. VAHVUUDET HEIKKOUDET KÄYTÄNNÖN HAASTEET Osallistava valmistelutyö koko prosessin ajan Lainsäädäntömuutosten tarkastelu eroauttamisen palvelujen kokonaisuudessa, erityisesti LAPE hankkeen huomioiminen Kansainvälisten sopimusten velvoitteiden huomioiminen Laadukas hallituksen esitys lainsäädäntömuutosten tavoitteiden ja sisällön avaajana Avautuuko lainsäädäntömuutosten sisältö oikein ja riittävästi itse lakitekstistä? Vuoroasuminen ilman sosiaalietuuksiin liittyviä uudistuksia ei tuo todellista muutosta nykytilaan Oheishuoltajan henkilöön liittyvä tiedonhankinnan tarve edellyttäisi, että oheishuoltajuudesta voitaisiin päättää vain tuomioistuimessa Vanhempien mahdollisuus kuulla lapsen kuulemisesta tehty äänitallenne ei palvele lapsen etua Vuoroasumiseen kiinteästi liittyvät akuuteimmat kysymykset - vuoroasuminen vai laaja tapaamisoikeus - lapsen virallinen asuinpaikka - elatusapu - elatustuki Lomakkeiston ja tietojärjestelmien päivittäminen riittävän ajoissa Henkilöstön koulutus ja yhdenmukaisten toimintakäytäntöjen kehittäminen Sosiaaliautakunnan toimivallan laajentaminen sopimusten vahvistamisessa - sosiaalitoimen resurssi - lapsen osallistaminen lastenvalvojatyössä

2 Yhteishuoltajuus vanhemmuuden ennakollisen tunnustamisen lähtökohtana Lapsen edun yksilöllinen ja tapauskohtainen harkinta ratkaisuperusteena Vuoroasumisen edellytykset Vanhemmuuden ennakolliseen tunnustamiseen liittyvän yhteishuoltosopimusten vahvistamismenettelyn poistumisen rerussisäästö on arvioitua huomattavasti pienempi Oikea ja ajantasainen tieto voimassaolevista sopimuksista ja päätöksistä JOISTAKIN LAKIEHDOTUKSEN HEIKKOUKSISTA TARKEMMIN Oheishuoltajuudesta sopiminen lastenvalvojan luona Lastenvalvojatyön näkökulmasta kolmansien osapuolten mukaantulo sopimuskumppaneiksi on iso muutos. Tähän koetaan liittyvän suurempia epävarmuustekijöitä ja riskejä kuin pelkästään vanhempien kanssa työskenneltäessä. Lastenvalvojilla ei ole lähtökohtaisesti riittävästi valtuuksia ja mahdollisuuksia selvittää täysin ulkopuolisten, entuudestaan heille tuntemattomien henkilöiden olosuhteita. Vanhempien toiveet näissä tilanteissa liittyvät usein akuutin lastensuojelullisen tilanteen ratkaisemiseen kolmannen henkilön tuella tai asumisen siirtämiseksi kolmannen henkilön luokse, tai vielä varsin vakiintumattoman uusperhesuhteen vahvistamiseen oheishuoltajuus- tai tiedonsaantisopimuksin. Nykytilanteessa tuomioistuin pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen oheishuoltoasiassa aina silloinkin, kun kaikki osapuolet ovat asiasta yhtä mieltä, eikä selvitystyö ole aina tukenut hakemuksessa toivottua järjestelyä. Osapuolilla on voinut olla yhteinen intressi salata viranomaiselta lapsen edun kannalta haitallisia seikkoja, tai oheishuoltajaksi pyrkivällä on voinut olla oma intressi, jota lapsen vanhempi haastavassa elämäntilanteessaan ei ole kyennyt ymmärtämään. Käytännössä oheishuoltajuuksia on jouduttu myös purkamaan. Mikäli sopimusosapuoliksi tulevat myös muut kuin lapsen omat vanhemmat, oheishuoltajan henkilöön liittyvät keskeiset kysymykset on välttämätöntä selvittää. Näissä tilanteissa lastenvalvojilla voidaan katsoa olevan korostunut velvollisuus varmistua siitä, että sopimuksin tavoitellaan ensisijaisesti lapsen etua eikä sopimuksilla missään tilanteessa vaaranneta lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia eikä turvallisuutta. Nykyvaltuuksilla lastenvalvojilla ei ole riittäviä oikeuksia selvittää oheishuoltajan henkilöön liittyviä sopivuusdellytyksiä kuten olosuhdeselvityksiä laativilla sosiaalityöntekijöillä. Jos

3 lastenvalvojille annetaan näin merkittävä uusi tehtävä, tulisi siihen liittyvästä tiedonsaantioikeudesta vähintäänkin säätää aivan oma pykälänsä, kuten isyyslain 8. Osapuolten suostumukseen perustuva monialainen yhteistyö on näissä tilanteissa usein tarpeen, mutta sillä ei voida korvata lastenvalvojan velvollisuutta hankkia asian kannalta välttämätöntä salassapidettävää tietoa. Pelkästään oheishuoltajan itsensä antama suostumus ei myöskään riitä esim. poliisitietojen hankkimiseen. Vanhemmuuden ennakolliseen tunnustamiseen liittyvän yhteishuoltosopimusten vahvistamismenettelyn poistumisen vaikutus sosiaalitoimen resurssiin Ehdotetun säännöksen seurauksena lapsen vanhempien ei tarvitse tehdä erikseen sopimusta lapsen yhteishuollosta. Ehdotus on omiaan vahvistamaan tasa-arvoista vanhemmuutta ja on myös käytännön kannalta järkevä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin syytä pohtia uudelleen myös sitä, onko ylipäätään enää tarpeen kuljettaa ennakollisen isyyden tunnustamisen prosessia lastenvalvojien kautta vai hoituisiko prosessi suoraan neuvolan ja maistraatin välisenä. Uuden isyyslain säätämisen yhteydessähän asiakirjojen kulkua lastenvalvojien kautta maistraattiin perusteltiin nimenomaan sillä, että huoltosopimusten vahvistaminen oli lastenvalvojille kuuluva tehtävä. Jos tämä osa prosessia jää kuitenkin edelleen voimaan, kustannussäästöt lastenvalvojatyössä eivät tule olemaan niin merkittävät kuin lakiesityksessä on ajateltu, vaan kaikki neuvolan isyysasiakkuudet tulevat edelleen kulkemaan lastenvalvojien työprosessien kautta. Neuvolatyön resurssiin muutosesitys sen sijaan vaikuttaa ajateltua enemmän. KÄYTÄNNÖN HAASTEISTA TARKEMMIN Vuoroasumiseen kiinteästi liittyvät akuuteimmat kysymykset 1. Vuoroasumisen määrittely Mikäli vuoroasuminen otetaan uutena käsitteenä lapsenhuoltolakiin, tulisi selkeästi määritellä, milloin on kyse vuoroasumisesta ja milloin tavallista laajemmasta tapaamisoikeudesta. Riittääkö se, että määrittelyä on tehty vain hallituksen esityksessä? Rajanvedolla tulee varmuudella myöhemmässä vaiheessa olemaan merkitystä, kun ratkaisuvaihtoehtoja punnitaan elatusavun laskemisen ja suorittamisen, päivähoitomaksujen määräytymisen, elatustukioikeuden ja muiden sosiaalietuuksien kannalta. Määrittelyllä on merkitystä myös tilastoinnin kannalta. 2. Vanhempien yksimielisyys lapsen virallisesta asuinpaikasta On välttämätöntä, että vuoroasumisen yhteydessä sovitaan samalla myös lapsen virallisesta asuinpaikasta, muutoin sopimusta ei voida vahvistaa vuoroasumisenkaan osalta. HTL 7 b : ssä asiasta onkin lausuttu selkeästi sosiaalitoimen osalta: vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

4 Vastaavasti asia tulisi olla säännelty yhtä selkeästi tuomioistuimen osalta HTL 9 a :ssä. Asiasta tulisi olla aina maininta myös tuomioistuimen ratkaisussa silloinkin, kun se perustuisi asianosaisten väliseen yhteisymmärrykseen. Tuomioistuimessa ratkaistavat asiat ovat yleensä haasteellisempia kuin sosiaalitoimessa sovittavat, eikä tuomioistuinkäsittelyssä annettu lupaus siitä, että vanhemmat tulevat yhdessä päättämään lasta koskevan muuttoilmoituksen tekemisestä, välttämättä arjessa toteudu. 3. Virallisen asuinpaikan merkitys lapsen elatusavusta sovittaessa/päätettäessä Nykytilanteessa elatusavun saajana voi olla vain se vanhempi, jonka luona lapsi asuu. Tämä asetelma on sinänsä selkeä myös ns. vuoroasumisjärjestelyissä, vaikkakin luonapidon laajuus ja arjen kustannusten poikkeava jakaantuminen tuottavatkin elatusavun arvioinnissa jo nyt omat hankaluutensa. Elatuslakiin on ehdotettu muutosta, jonka perusteella vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhemman tai muun huoltajan luona. Esityksen mukaan vuoroasumistilanteissa lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua esimerkiksi silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Elatusavun suorittajana voisi siten olla myös se vanhempi, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Virallisen asuinpaikan ei tarvitsisi myöskään olla se, jossa lapsi oleskelee suuremman osan ajasta. Esityksessä todetaan, että oikeusministeriön ohje ei sellaisenaan tule soveltumaan kaikkiin vuoroasumistilanteisiin. Elatuslaki kuitenkin asettaa elatusavun vahvistamisen edellytykseksi, että sen voidaan katsoa olevan kohtuullinen ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat siten kuin1 3 :ssä sekä 6 :ssä on säädetty. Lisäksi aluehallintovirasto on tuoreessa ratkaisussaan ilmaissut käsityksenään, että elatussopimusta tehtäessä tulisi laatia oikeusministeriön ohjeen mukainen elatuslaskelma aina ja silloinkin, kun vanhemmat haluavat sopia elatuksesta laskelmasta poikkeavalla tavalla. Elatusavun laskemiseksi on siten välttämätöntä selvittää lapsen tarve, vanhempien elatuskyky ja vanhempien välisen elatuskyvyn suhde. Jos elatusavun suorittaja voi jatkossa olla kumpi vanhempi hyvänsä virallisesta asuinpaikasta ja oleskelun kestosta riippumatta, niin mistä asetelmasta elatusavun arviointi tehdään ja minkä olosuhteiden pohjalta lapsen tarve määritellään? Myös hyvinkin sopuisat vanhemmat toivovat ja odottavat viranomaisilta selkeitä ohjeita ja malleja elatusavun oikean määrän laskemiseksi. Olisi toivottavaa, että elatusapuohjeen päivittämiseen ryhdyttäisiin mahdollisimman ennakoivasti, jotta elatusavun määrittämisen hankaluudesta ei tulisi este vuoroasumisesta sopimiselle. 4. Myös elatustukilakia tulisi tarkistaa lapsenhuoltolain ja elatuslain muutosten myötä Nykytilanteessa myös elatustukijärjestelmä on kytketty siihen rakenteeseen, että elatusavun ja -tuen saaja on se vanhempi, jonka luona lapsi asuu. Elatustukea ei voi saada, jos lapsi asuu elatusvelvollisen luona.

5 Jos vuoroasumisessa molemmat vanhemmat ovat pienituloisia ja elatusvelvolliseksi sovitaan vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, koska hän ansaitsee jonkun verran toista vanhempaan enemmän, niin elatusavun saajalla ei olisi elatustukilain 8 :n nojalla oikeutta elatustukeen, koska lapsi asuu elatusvelvollisen luona. Elatustukilain ilmaisua asuminen olisi myös syytä tarkentaa suhteessa lapsenhuoltolain vuorotellen asumisen ilmaisuun. Lakiesityksessä ei kuitenkaan ehdoteta muutoksia elatustukilakiin. Mikäli muutoksia on tarkoitus tehdä, on asialla on jo kiire. Oikea ja ajantasainen tieto voimassa olevista sopimuksista ja päätöksistä Muutosehdotusten myötä erilaisten sopimusten/päätösten ja sopimusosapuolien/asiaan osallisten määrä kasvaa. Muutoksiin tarvittaisiin kaikkien osallisten suostumus. Käytännön työn näkökulmasta askarruttaa, miten varmistetaan ajantasainen tieto voimassaolevista sopimuksista/päätöksistä ja asiaan osallisista. Mikä tieto tulisi näkymään väestötietojärjestelmässä ja millä viiveellä, ja miltä osin oltaisiin vanhempien ja asiaan osallisten tuottaman tiedon varassa? Toki kaikki ilmoitettu tieto tulisi tarkistaa, mutta ilmoittamaton tieto voisi jäädä huomiotta, jos sopimukset/päätökset ovat eri viranomaisissa ja eri aikaan laadittuja. Lomakkeiston ja tietojärjestelmien päivittäminen ajoissa Tältä osin toivotaan, että lomakkeiden suunnittelu aloitettaisiin hyvissä ajoin, jotta lomakkeet ehdittäisiin siirtää tietojärjestelmiin niin hyvissä ajoin, että ne olisivat käyttövalmiina muutosten voimaan tullessa. Isyyslain muutoksessa lomakkeet saatiin käyttöön vasta useiden kuukausien kuluttua lain voimaantulosta, mikä aiheutti runsaasti käytännön hankaluuksia ja ylimääräistä työtä. Lomakkeiden osalta toiveena on lisäksi, että niissä olisi painettuna valmiiksi keskeisimmät lapsenhuoltolain periaatteet ja joitakin erityisiä pykäliä kuten ilmoitusvelvollisuus muutosta. Isyyslomakkeisiin painettu informaatio on koettu hyvänä, se auttaa ja ohjaa sekä työntekijöitä että vanhempia. Lapsenhuoltolain osalta painettu teksti voisi toimi myös hyvänä asennevaikuttamisen välineenä. Marjatta Karhuvaara Lakimies, Espoon sosiaali- ja terveystoimi p marjatta.karhuvaara@espoo.fi

6