Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU) Keuhkoterveysjärjestö Filha ry VÄLIARVIOINTI 2017

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU) Keuhkoterveysjärjestö Filha ry VÄLIARVIOINTI 2017

2 Kärkihankkeen ydin Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien fyysisen terveyden edistäminen Potilaalle ja kuntoutujalla tarjolla paras mahdollinen tuki tupakoinnin lopettamiseen Ammattilainen aloittaa tupakkavieroituksen ja seuraa sitä, savuttomuuskoutsi toimii lisätukena Henkilöstön vieroitusosaamisen tukeminen, asenteisiin ja motivaatioon vaikuttaminen Tupakkavieroitustyön tehostaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti Moniammatillinen Savuttomuustyöryhmä sairaanhoitopiireissä Henkilöstön osaamisen kehittäminen alueelliset koulutuspäivät, webinaarit verkkokurssi Mielenterveystalon ammattilaisosioon koulutusmateriaali Hyvät käytännöt työkalupakki Kirjaaminen potilasasiakirjoihin Tupakasta vieroitus huomioon otettu palveluketjuissa Aluetyöntekijät sairaanhoitopiireissä Edistää ja koordinoi alueellista toimintaa Yhteistyö terveydenhuollon, hankkeen toimijoiden, muiden aluetyöntekijöiden ja järjestötoimijoiden kanssa Henkilöstökyselyt hankkeen alussa ja lopussa Selvitetään ammattilaisten asenteita ja toimintatapoja tupakasta vieroituksessa sekä henkilöstön omaa tupakakkatuotteiden käyttöä, vaikutetaan niihin ja arvioidaan muutos Yhteistyökumppanit: EPSHP, ESSHP, HUS, SOITE, KSSHP, LSHP, PSHP, SATSHP, VSHP, VSSHP, Mielenterveyden keskusliitto, A-klinikkasäätiö, Kuntoutussäätiö

3 Terveydenhuollon johdon kanssa tehtävä alueellinen yhteistyö (1/3) Tavoite on saavutettu, yhteistyötä jatketaan 2018 Hanketoimista on sovittu sairaanhoitopiirin johdon kanssa ja aloitustilaisuudet pidetty kaikilla alueilla Aluetyöntekijät on nimetty ja työ on käynnissä Kaikkien sairaanhoitopiirien aluetyöntekijöiden kuukausittaiset tapaamiset tai verkkotapaamiset Filhan hanketyöntekijät tukevat työntekijöitä etänä ja aluevierailuilla Savuttomuustyöryhmät ovat toiminnassa alueilla Mielenterveys- ja päihdehenkilöstön työterveyshuoltoa on koulutettu tukemaan henkilöstön tupakkavieroitusta Haasteita Hankkeen käynnistämisessä muutamassa sairaanhoitopiirissä pientä hitautta, mutta nyt yhteistyö sairaanhoitopiirin johdon kanssa kaikkialla toimivaa Tuen tarve Tupakkavieroituksen sisällyttäminen osaksi sote- ja maakuntauudistuksen rakenteita auttaisi merkittävästi kärkihankkeen kohdejoukkoa Keinot Sairaanhoitopiirien johdon kanssa pidetään edistettävistä asioista neuvottelukierros keväällä 2018 Henkilökohtaiset kontaktit ja vierailut alueilla ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista. Tätä työtä lisätään entisestään toisen hankevuoden aikana.

4 Terveydenhuollon johdon kanssa tehtävä alueellinen yhteistyö (2/3) Tuotokset ja tulokset Onnistumiset ja haasteet kunnissa ja alueilla Kaikki hankkeessa mukana olevat sairaanhoitopiirit ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti Jokaisessa sairaanhoitopiirissä toimii aluetyöntekijä, joka on aloittanut jalkautumistyön mielenterveys- ja päihdeyksiköihin. HUS:in alueen koon huomioiden totesimme tehokkaimmaksi v keskittyä yhteistyössä rakenteiden ja verkkokurssin suunnitteluun. Koko aluetyöntekijäpanos kohdistuu vuodelle Moniammatilliset savuttomuustyöryhmät toimivat tavoitteiden mukaisesti MITU-hanke on ollut esillä mm. valtakunnallisilla lääkäripäivillä sekä Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien kokouspäivässä. Päihde- ja mielenterveyshenkilöstön työterveyshuoltoa on koulutettu tupakkavieroituksesta Verkkokysely henkilöstön asenteista, toimintatavoista ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä on toteutettu keväällä 2017 lähtötilanteen kartoittamiseksi

5 Terveydenhuollon johdon kanssa tehtävä alueellinen yhteistyö (3/3) Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuneita ryhmiä, keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä Kohderyhmänä välillisesti ovat mielenterveys- ja päihdepotilaat, jotka tupakoivat runsaasti muuhun väestöön verrattuna. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta mm. sairastavuudessa, kuolleisuudessa ja myös taloudellisesti. Luomalla sairaanhoitopiirien toimialajohdon kanssa edellytykset tupakasta vieroitustyölle, pystymme vaikuttamaan kohderyhmän terveyteen edistävästi ja terveyseroja vähentäen. Poikien ja miesten tupakointi on yleisempää ja kohdentuu tätä kautta heihin. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan Hanke on otettu hyvin vastaan alueilla. Sairaanhoitopiirien lääketieteellinen ja hoitotyön johto ovat sitoutuneet hankkeeseen ja motivoineet henkilöstöä. Henkilöstö on suhtautunut asiaan myönteisesti. Mitä tietoja on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana Potilaisiin kohdistuva seurantakysely toteutetaan ensi vuoden aikana kahden sairaanhoitopiirin alueella Tupakointi on otettu puheeksi aktiivisemmin ja kokemuksia onnistuneesta tupakkavieroitustyöstä on jo alueilla Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen vie aikaa. Muutosta arvioidaan henkilöstökyselyllä toisena hankevuonna.

6 Keskeisten terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen vahvistaminen (1/3) Tavoite on saavutettu vuoden 2017 osalta Henkilöstöä on koulutettu aluetilaisuuksissa suunnitellusti (koulutuksia yhteensä kolme kierrosta, joista kaksi vuoden 2017 aikana toteutunut jokaisessa sairaanhoitopiirissä) Verkkokurssi on valmistunut Virtuaalisairaalan Mielenterveystaloon Koulutusmateriaali ja työkalupakki on tehty ja sitä on aktiivisesti käytetty Työ tupakka-asioiden kirjaamisen ja palveluketjun kehittämiseen on aloitettu alueilla Haasteita Koulutuksissa on pääasiassa ollut hyvin osallistujia, mutta on varmistettava, että riittävä osa henkilöstöstä saa koulutuksen joko lähikoulutuksena tai verkkokurssilla Tuen tarve Aluetyöntekijöiden muutosagenttityö tarvitsee hanketyöntekijöiden tukea. Aluetyöntekijät ovat ryhmäytyneet ja tukevat myös tiiviisti toisiaan. Vierailut alueilla vahvistavat hyvän käytännön leviämistä ja aluetyöntekijän sekä savuttomuustyöryhmien työtä. Hanketyöntekijät tulevat antamaan asiantuntemusta myös hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä alueilla. Keinot Henkilökohtaiset kontaktit ja vierailut alueilla ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista. Verkkokurssi antaa mahdollisuuden tavoittaa hyvin suuren osan henkilöstöstä.

7 Keskeisten terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen vahvistaminen (2/3) Tuotokset ja tulokset Onnistumiset ja haasteet kunnissa ja alueilla Hanke on otettu hyvin vastaan ja aktiivinen työ sairaanhoitopiireissä on ollut heti hankkeen alusta alkaen mahdollista Aluetyöntekijät löytyivät helposti ja he ovat motivoituneita terveydenhuollon ammattilaisia Vuoden 2017 aikana järjestettiin tavoitteen mukaisesti kaksi koulutuskierrosta henkilöstölle kaikissa sairaanhoitopiireissä Osalla mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöstä vanhat asenteet vaikuttavat savuttomuustyön tuloksellisuuteen. Tämä haaste oli odotettavissa ja tähän panostetaan aktiivisesti kouluttamalla ja keskustelemalla. Johto ja alueelliset toimijat ovat avainasemassa tässä asennemuutostyössä. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuneita ryhmiä, keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä Kohderyhmänä välillisesti ovat mielenterveys- ja päihdepotilaat, jotka tupakoivat runsaasti verrattuna muuhun väestöön. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta mm. sairastavuudessa, kuolleisuudessa ja myös taloudellisesti. Kouluttamalla heitä hoitavia ammattilaisia ja vertaistukijoita, pystymme vaikuttamaan kohderyhmän terveyteen edistävästi ja terveyseroja vähentäen.

8 Keskeisten terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen vahvistaminen (3/3) Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan Hyvä käytäntö on otettu pääasiassa erittäin hyvin vastaan. Koulutustilaisuuksissa on ollut aktiivista keskustelua ja henkilöstöä on motivoitu ottamaan tupakointi puheeksi mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitotilanteissa. Tupakoinnin puheeksiotto on integroitu monilla alueilla alkoholin ja huumeiden puheeksiottoon ja kirjaamiseen. Mitä tietoja on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana Potilaisiin kohdistuva seurantakysely toteutetaan ensi vuoden aikana kahden sairaanhoitopiirin alueella Tupakointi on otettu puheeksi aktiivisemmin ja kokemuksia onnistuneesta tupakkavieroitustyöstä on jo alueilla Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta muutosta on jo havaittavissa. Tätä arvioidaan henkilöstön seurantakyselyllä toisen hankevuoden lopussa.

9 Vertaistoimijoiden kouluttaminen tukemaan tupakoimattomuutta (1/3) Tavoite on saavutettu vuoden 2017 osalta Vertaistoimijoita eli savuttomuuskoutseja on koulutettu jokaisella alueella Sekä savuttomuuskoutsien omissa koulutuksissa että terveydenhuollon koulutuksissa on käyty keskusteluja savuttomuuskoutsien ja terveydenhuollon henkilöstön yhteistyöstä. Tarkemmat neuvottelut ja yhteinen koulutus toteutetaan keväällä 2018, jonka jälkeen yhteistyö konkretisoituu. Savuttomuuskoutsit saavat vertaistukea kansallisesta netissä toimivasta tukiverkostosta ja alueellisesti perustetaan koutsipankki. Haasteita Koulutettujen riittävä tuen varmistaminen myös koulutuksen jälkeen. Hanketyöntekijät vierailevat alueilla ja neuvottelevat sairaanhoitopiirien kanssa keinoista, joilla savuttomuuskoutsit tukisivat parhaiten tervydenhuollon aloittamaa tupakastavieroitusta. Tuen tarve Niin savuttomuuskoutsit kuin terveydenhuollon toimijat tarvitsevat tukea hanketyöntekijöiltä uuden toiminnan aloittamisessa. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen on kuitenkin tuttua alueilla, ja se helpottaa savuttomuuskoutsien ja terveydenhuollon yhteistyön käynnistymistä. Keinot Vuoden 2017 savuttomuuskoutsikoulutukset ovat toimineet aloituskoulutuksina. Kaikkien koutsien tietotaito ei ole vielä riittävä. Keväällä 2018 järjestetään syventävä koutsikoulutus + yhteiskoulutus terveydenhuollon kanssa. Näissä suunnitellaan millaisissa tehtävissä savuttomuuskoutsit voivat olla tukena. Valmisteilla on opas savuttomuuskoutsin ja terveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksista.

10 Vertaistoimijoiden kouluttaminen tukemaan tupakoimattomuutta (2/3) Tuotokset ja tulokset Onnistumiset ja haasteet kunnissa ja alueilla 10/11 shp:ssä on järjestetty aloituskoulutus vertaistukijoille eli savuttomuuskoutseille. Yhdessä sairaanhoitopiirissä koulutus pidetään keväällä Terveydenhuollon henkilöstö on ottanut vastaan savuttomuuskoutsitoiminnan hyvin ja he pitävät koutsitoimintaa hyödyllisenä Haasteena on savuttomuuskoutsien oma jaksaminen ja hyvinvointi. Jokaisella alueella toimii jatkossa useita koutseja, mikä helpottaa saatavuutta ja koutsien keskinäistä tukea. Aluetyöntekijät suunnittelevat, miten savuttomuuskoutseja hyödynnetään ja pohtivat toiminnan erilaisia hyötyjä ja riskejä. Tässä suunnittelussa huomioidaan koutsien jaksaminen.

11 Vertaistoimijoiden kouluttaminen tukemaan tupakoimattomuutta (3/3) Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuneita ryhmiä, keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä Edellä mainittuja ryhmiä tavoitetaan entistä paremmin, koska savuttomuuskoutsit ovat itse mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, jotka haluavat tukea vertaisiaan irti tupakoinnista. He ovat hyvin motivoituneita ja uskottavia tukijoita kohderyhmälle. Savuttomuuskoutsit tukevat jatkossa tupakasta irti pyrkivää potilasta yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä osana omaa toimintaansa esim. mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Tämä parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia onnistua tupakoinnin lopettamisessa ja samalla vahvistaa myös koutsina toimivan minäkuvaa ja pystyvyydentunnetta. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan Ammattilaiset ovat ottaneet hyvän käytännön ennakko-odotuksiamme paremmin vastaan. Savuttomuuskoutseille on tarvetta ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat valmiita hyödyntämään heitä. Tulossa olevissa yhteiskoulutuksissa ammattilaiset ja koutsit tapaavat toisensa, mikä helpottaa jatkossa yhteistyötä. Mitä tietoja on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana Savuttomuuskoutsitoiminta on vasta käynnistymässä ja hyvän käytännön vaikutuksista saadaan tietoja vasta myöhemmin. Ennakko-odotukset ovat myönteiset.

12 Tehokkaiksi havaittujen tupakkavieroitusmenetelmien ottaminen käyttöön (1/2) Tavoite on saavutettu vuoden 2017 osalta, varsinainen tähän liittyvä työ painottuu vuoteen 2018 Työ tupakoinnin kirjaamisesta potilasasiakirjoihin ja vieroituksen sisällyttämisestä palveluketjuihin on käynnissä. Sairaanhoitopiirin johdon kanssa pidettävällä neuvottelukierroksella keväällä 2018 käsitellään näitä aiheita. Alueelliset savuttomuustyöryhmät edistävät asiaa Haasteita Työ on aikaa vievää ja vaatii yksityiskohtaista sopimista jokaisen sairaanhoitopiirin kanssa. Kirjaamisalustat vaihtelevat ja samoissakin potilastietojärjestelmissä on alueellisia eroavaisuuksia. Tuen tarve Sairaanhoitopiirit tarvitsevat asiantuntijatukea, jota hanketyöntekijät voivat tarjota. Keinot Henkilökohtaiset kontaktit ja vierailut alueilla ovat edistäneet ja edistävät tavoitteiden saavuttamista.

13 Tehokkaiksi havaittujen tupakkavieroitusmenetelmien ottaminen käyttöön (2/2) Tuotokset ja tulokset Onnistumiset ja haasteet kunnissa ja alueilla Tupakkavieroitusmenetelmistä ollaan kiinnostuneita ja aluetyöntekijä savuttomuustyöryhmän ja hanketyöntekijöiden tukemana kehittää alueellisia menetelmiä. Erilaiset tupakasta vieroitusmateriaalit ovat käytössä eli työkalupakki on avattu. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuneita ryhmiä, keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä Jatkossa näitä ryhmiä tavoitetaan entistä paremmin, koska materiaalit ja menetelmät tukevat terveydenhuollon ammattilaisen tupakkavieroitustyötä, mikä parantaa tupakan puheeksi ottamista ja potilaiden tukemista alueilla. Tällä on suorat vaikutukset tupakoinnin lopettaneen terveyteen, hyvinvointiin ja sitä kautta eriarvoisuuden vähentämiseen. Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan Hyvin positiivisesti. Hyvä käytäntö on koettu tarpeelliseksi ja potilastyötä tukevaksi. Mitä tietoja on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana Potilaisiin kohdistuva seurantakysely toteutetaan ensi vuoden aikana kahden sairaanhoitopiirin alueella

14 Koulutusmateriaalin ja verkkopohjaisen tietopaketin tuottaminen (1/3) Tavoite on saavutettu Hyvien käytäntöjen työkalupakki on tehty Filha ry:n verkkosivuille ja sitä täydennetään hankkeen aikana Hankkeen terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitettu verkkokurssi on valmistunut Mielenterveystaloon Vertaistoimijoiden koulutusmateriaalit ja tietopaketti ovat valmistuneet Haasteita Erityisiä haasteita ei ole ilmennyt. Tuen tarve Erityistä tuen tarvetta STM:ltä ei ole. Keinot Hyvä yhteistyö hankekumppanien kanssa (HUS, MTKL) on edesauttanut verkkokurssin ja muiden materiaalien valmistumista. Työtä jatketaan suunnitellusti v tuottamalla sisältöä mm. Päihdelinkkiin.

15 Koulutusmateriaalin ja verkkopohjaisen tietopaketin tuottaminen (2/3) Tuotokset ja tulokset Onnistumiset ja haasteet kunnissa ja alueilla Verkkokurssi on valmistunut Virtuaalisairaalan Mielenterveystaloon ja se pilotoidaan tammikuussa 2018 yhdellä HYKS:n osastolla. Tämän jälkeen keväällä 2018 verkkokurssi on valtakunnallisessa käytössä ammattilaisille. Useissa sairaanhoitopiireissä on jo valmistauduttu verkkokurssin suorittamiseen Haasteena on saada jokainen mielenterveys- ja päihdehuollon ammattilainen tietoiseksi kurssin olemassaolosta. Aluetyöntekijät ovat tässä keskeisessä roolissa. Missä määrin hyvä käytäntö on tavoittanut hyvinvointi- ja terveyserojen kannalta olennaisia haavoittuneita ryhmiä, keskimääräistä heikommassa asemassa olevia poikia ja miehiä Jatkossa näitä ryhmiä tavoitetaan entistä paremmin, koska verkkomateriaalin ja verkkopohjaisen tietopaketin tarkoituksena on tukea terveydenhuollon ammattilaisen tietoja ja taitoja ottaa tupakointi puheeksi. Materiaalin avulla ammattilaiset osaavat paremmin tukea potilasta tupakoinnin lopettamisprosessissa. Tuki potilaalle lisää lopettamisen todennäköisyyttä erittäin merkittävästi. Onnistumisilla kavennetaan terveyseroja tässä runsaasti tupakoivassa haavoittuvassa potilasryhmässä, missä tupakointi lisää terveyseroja ja aiheuttaa somaattista sairastavuutta sekä kuolleisuutta. Verkkokurssin ja muun hankemateriaalin sisältö hyödynnetään vuoden 2018 aikana niin, että tietoa tupakoinnin lopettamisesta ja lopettamisen hyödyistä muokataan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetuille verkkosivuille.

16 Koulutusmateriaalin ja verkkopohjaisen tietopaketin tuottaminen (3/3) Miten ammattihenkilöt ovat ottaneet hyvän käytännön vastaan Tietoa ja taitoa tukevan materiaalin valmistumista on odotettu alueilla. He ovat ottaneet tämän hyvän käytännön erittäin tervetulleena vastaan. Mitä tietoja on saatu hyvän käytännön vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen nykyisen hankkeen aikana Puheeksi ottaminen ja tukeminen vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Alueilla on jo nyt runsaasti onnistuneita potilastapauksia, joka lisää motivaatiota työlle. Ammattilaisten toimintatapoja ja asenteita selvitetään toisen hankevuoden lopussa kyselyllä Potilaisiin kohdistuva seurantakysely toteutetaan ensi vuoden aikana kahden sairaanhoitopiirin alueella

17 Kuvia verkkokurssista Verkkokurssi (1/4)

18 Kuvia verkkokurssista Verkkokurssi (2/4)

19 Kuvia verkkokurssista Verkkokurssi (3/4)

20 Kuvia verkkokurssista Verkkokurssi (4/4)

21 Viestintä (1/2) Miten valtionavustushanke on toteuttanut ulkoista ja sisäistä viestintää juurruttamisen välineenä Viestinnän organisointi Viestintää tekevät kaikki toimijat omilla toimialueillaan. Filhan yhteyshenkilö toimii tiedonvälittäjänä sairaanhoitopiireihin. Aluetyöntekijöiden virtuaalikokoukset 6 viikon välein. Viestintäryhmä tukee hankeviestintää. Ryhmään kuuluvat mukana olevien järjestöjen sekä kolmen hankkeessa mukana olevan sairaanhoitopiirin viestijät. Hankkeessa työskentelevien sekä erillisten työryhmien säännöllinen yhteydenpito Viestinnän pääkanavat: nettisivut, sähköposti, sosiaalinen media, suljetut Facebook-ryhmät, Skype Sisäisen viestinnän kohderyhmät Hanketoimijat: Sairaanhoitopiirit/aluetyöntekijät, MTKL, A-klinikkasäätiö, Kuntoutussäätiö ja koulutetut kokemusasiantuntijat (savuttomuuskoutsit) Ulkoisen viestinnän kohderyhmät Mielenterveys- ja päihdepotilaiden kanssa työskentelevät th:n ammattilaiset Muut terveydenhuollon ammattilaiset Sosiaalipalveluissa työskentelevät Vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat Rahoittaja ja muut kärkihankkeet Media ja väestö

22 Viestintä (2/2) Hankkeesta tiedottaminen tapahtumia /2017 Lääkäripäivät 2/2017 Terveydenhoitajapäivät 3/2017 Tiedote 3-/2017 Koulutuskierros 1 alkanut sairaanhoitopiirissä (Aloituskoulutukset) 5/2017 TERVE-SOS -messut 6/2017- Koulutuskierros 2 alkanut sairaanhoitopiirissä (Sisältö- sekä vertaiskoulutus) 10/2017 Materiaalin tuotanto viestintään, esim. esite, roll up ja juliste 11/2017 Psykiatrian alojen ja päihdehoidon johtajien päivä 11/2017 Mielenterveysmessut 12/2017 Työterveyshuollon koulutus/perehdytys Miten viestintää tulisi kehittää, jotta se tukisi hankkeen työtä mahdollisimman hyvin Alueellista viestintää tulisi lisätä Kärkihankkeiden yhteistyötä viestinnän osalta tulisi vahvistaa

23 Terveiset sosiaali- ja terveysministeriölle Kärkihankkeet toiminta- ja rahoitusmallina ovat erittäin onnistunut hankemuoto. Ne mahdollistavat niin ammattilaisiin, vertaisiin kuin suoraan kohderyhmään kohdistuvan toiminnan. Monissa muissa järjestöjen rahoitusmalleissa kohderyhmät ovat rajattuja. STM:n ja kärkihankkeiden yhteiset tapaamiset ovat olleet hyviä, koska ne edistävät myös kärkihanketoimijoiden välistä yhteistyötä Mentorointi taloudelliseen vaikuttavuuden arvioimiseen on ollut hyödyllinen. Tämä työ jatkuu kärkihankkeemme osalta vuonna Sote- ja maakuntauudistuksen perehdyttämispäivä sekä Hyte-vertaisfoorumi keväällä 2018 on kärkihankkeellemme hyvin oleellisia ajatellen toiminnan jatkuvuutta ja kestävyyttä lyhyen kärkihankeperiodin jälkeen. On tärkeää muutenkin miettiä, miten hankkeen käytäntöjen jatkuvuus voidaan taata tulevassa sotessa.