Maksullisen toiminnan periaatteet
|
|
- Marjut Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (21) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Valtion maksuperustelaki ( /150) ja Valtion maksuperusteasetus ( /211) Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Muistio on kooste viraston maksustrategiasta, sen ohjeesta sekä talousprosessien kuvauksesta, korvaa version Maksullisen toiminnan periaatteet SISÄLTÖ 1 TAUSTAA Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Organisaation ja toiminnan kuvaus Tehtävät Toiminnan ohjaus YLEISET LÄHTÖKOHDAT Maksuasetus ja sen perustana oleva lainsäädäntö Maksuperustelaki VN ja LVM tason periaatteet RAHOITUS Toiminnan rahoitus Maksuton viranomaistoiminta Trafin budjettirahoitteinen toiminta Veroluonteiset suoritteet Maksullinen toiminta ja sen rahoitus Rahoituksen ongelmia Rahoitusylijäämän käyttö Alijäämän kattaminen Kannattavuus Investoinnit Likviditeetti Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS SUORITTEIDEN JA HINNOITTELUPERIAATTEIDEN KUVAUS Yleiset periaatteet Maksulliset julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperiaatteet Kiinteät maksut keskimääräinen kokonaiskustannus Omakustannushinnoittelusta poikkeaminen Omakustannusarvoa alempi hinta Omakustannusarvoa korkeampi hinta Maksuttomat julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Maksulliset liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Suhde määräävään markkina-asemaan...16 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, Helsinki puh , faksi Y-tunnus
2 2 (21) Asetuksen tekstiosassa erikseen lueteltavat suoritteet ja hinnoitteluperiaate ERÄITÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Lupien ja oikeuksien myöntäminen Valtion virastojen väliset suoritteet sekä yhteistoiminta ja virka-apu Viraston oman sisäisen hinnoittelun periaatteet Valvontatyyppiset suoritteet Vuosimaksut ja rekisterissäpitomaksut Neuvonta Tietojen luovutus, rajanveto julkisen tiedon avaamiseen Yhtenäistämisperiaatteet Tuntihintojen ja vähimmäismaksujen yhtenäistäminen Asiakasryhmien tasapuolisuus Hylkäävät päätökset tai peruutukset, kohtuullistamisperiaatteet Matkakustannusten korvaamisen periaatteet Hakemusten käsittelyn tai toimenpiteen lisämaksut Sähköinen suoritetuotanto Investointien ja kehittämishankkeiden vaikutus hintoihin Virallisten dokumenttien kustannusvastaavuuslaskelmat SISÄISEN LASKENNAN ROOLI...20
3 3 (21) 1 TAUSTAA 1.1 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Organisaation ja toiminnan kuvaus Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä. Trafin visioksi asetetun vastuullisen liikenteen toteutuminen on määritelty seuraavasti: ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti kaikkialla Suomessa. suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. liikennejärjestelmä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. liikennemarkkinat perustuvat toimiviin, tehokkaisiin ja innovatiivisiin palveluihin. Suomi kytkeytyy saumattomasti globaaliin liikennejärjestelmään. liikennejärjestelmä toimii häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa. Trafin toiminta-ajatuksena on mahdollistaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Toimintaa ohjaaviksi strategisiksi päämääriksi on valittu vaikuttaminen, asiakkaat ja palvelut, tieto sekä henkilöstö. Trafin nykyinen organisaatio on ydinprosessien mukaisesti rakennettu matriisiorganisaatio muodostuen kolmesta toimialasta: liikennejärjestelmä ja kehittäminen, liikennevälineet sekä liikenteen toimijat. Liikennemuotojen, ilmailun, merenkulun, rautatieliikenteen, tieliikenteen sekä tiedon, toimintaa johtavat liikennemuotojohtajat esikuntineen. Lisäksi toimintaa tukevat hallinto-, lakiasiat- ja viestintä-toimintokokonaisuudet Tehtävät Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta määrittelee viraston tehtävät seuraavasti: 1) huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; 2) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; 3) huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; 4) huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 5) valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; 6) huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; 7) myöntää ajokortit ja antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; 8) antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; 9) tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; 10) osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; 11) varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.
4 4 (21) Lisäksi viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään. 1.2 Toiminnan ohjaus Virastoa johtaa pääjohtaja. Työjärjestyksen mukaisesti pääjohtajan tukena on virastoa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten viraston johtoryhmä. Puheenjohtajana toimivan pääjohtajan lisäksi johtoryhmän muina jäseninä ovat toimialajohtajat, liikennemuotojohtajat, viestintäjohtaja, hallintojohtaja ja lakiasiat-toiminnosta vastaava johtaja. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain. Virastossa sovelletaan tulosjohtamista ja toimivallan hallittua delegointia mahdollisimman lähelle asian valmistelua ja asiantuntemusta. Viraston ohjaus- ja johtamistoiminnassa sekä tavassa toimia toteutetaan viraston arvoja, yhdessä sovittuja toimintalinjoja ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Viraston toimintatavat ja -prosessit sekä sisäinen ohjeistus kuvataan viraston toimintajärjestelmässä. Trafin tulossopimus on tehty kolmeksi vuodeksi. Tulostavoitteissa asetetaan tavoitteet myös toiminnan tehokkuudelle. Tällöin mukana ovat mittarit tuottavuuden kehitykselle (työn tuottavuus, kokonaistuottavuus) ja kustannusvastaavuuden toteutumiselle. Toimintayksiköillä (kustannuspaikoilla), joilla on maksullista toimintaa, on myös aina jonkin verran maksutonta toimintaa. Tällöin maksullisen ja maksuttoman toiminnan ohjaus noudattaa hyvin pitkälle samoja periaatteita. Kustannusten jako suoritteille on täysin yhtenevä riippumatta siitä, onko suorite maksullinen tai maksuton. 2 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maksuasetus ja sen perustana oleva lainsäädäntö Trafin suoritteista perittävät valtion maksuperustelain (150/1992) mukaiset maksut vahvistetaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maksuperustelain 8 :n mukaisesti. Vuoden 2018 alusta voimaantuleva Trafin maksullisia suoritteita koskeva uusi asetus (maksuasetus) annetaan joulukuussa Trafin maksulliset suoritteet perustuvat lukuisiin eri lakeihin ja säädöksiin. Maksuasetuksen pykälätekstissä määritellään suoritteiden pääryhmät, omakustannusarvosta poikkeavat suoritteet, muut maksulliset suoritteet (liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat) sekä maksuttomat suoritteet. Suoritenimikkeet ja maksut sisältyvät asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Julkisoikeudellisten maksullisten suoritteiden ryhmittely vastaa talousarvioesityksen kustannusvastaavuuslaskelman jaottelua. Maksuasetusta on viime vuosina tarvittaessa muutettu puolen vuoden välein, jos ei ole ollut erityistä lainsäädännön voimaantulosta johtuvaa syytä muuttaa asetusta muina ajankohtina. Muutoksissa huomioidaan asetuksen voimaantulon jälkeen voimaantulleesta lainsäädännöstä johtuvat suoritelisäykset, -muutokset ja -poistot. Muutostarve voi johtua myös kustannusvastaavuusvaatimuksesta, jolloin suoritemaksuja on muutettava. Muutoksissa myös korjataan taulukossa havaittuja virheitä sekä tehdään teknisluonteisia korjauksia ja tarkennuksia.
5 5 (21) 2.2 Maksuperustelaki Valtion maksuperustelaki (150/1992) on yleislaki, jossa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista. Maksuperustelakia sovelletaan valtion viranomaisten maksulliseen suoritetuotantoon. Maksuperustelaissa säädetään lähtökohdaksi suoritehinnoittelussa omakustannusarvo. Omakustannusarvo on lain mukaan suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrä. Kokonaiskustannuksiin sisällytettävät kulut on selvitetty lain perusteluissa ja määritelty maksuperusteasetuksessa (211/1992). Maksuperustelaissa säädetyistä vaatimuksista voidaan erikseen laissa mainittujen poikkeusten lisäksi poiketa vain säätämällä tästä erillislailla. Maksuperustelaki antaa ministeriölle valtuuden päättää maksullisista suoriteryhmistä ja maksullisuudesta oman hallinnonalansa osalta. 2.3 VN ja LVM tason periaatteet Maksuperustelain 12a :n mukaisesti valtiovarainministeriö voi antaa ohjeita suoritteiden maksullistamiseen sekä hinnoitteluun sovellettavista yleisistä periaatteista samoin kuin muistakin valtion maksuperustelain yleiseen hallinnointiin liittyvistä menettelytavoista. Valtioneuvoston määräyksen asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa ( , N:o TM 0201, muutettu ) mukaisesti maksuasetukset käsitellään valiokunnassa, jos esityksessä on kyse vuositasolla vähintään euron määräisestä maksutulosta. Jos on kyseessä pienempi muutos, tarvitaan pelkästään valtiovarainministeriön lausunto. Liikenne- ja viestintäministeriö on hallinnonalansa osalta määritellyt maksupolitiikkansa periaatteet loppuraportissaan vuonna RAHOITUS 3.1 Toiminnan rahoitus Maksuton viranomaistoiminta Maksuton toiminta (maksuttomat suoritteet) määritellään erikseen maksuasetuksessa. Maksuttomat suoritteet voisivat luonteensa perusteella olla maksullisia, mutta erityisistä syistä ne on säädetty maksuttomiksi. Maksuttomia suoritteita ovat maksuasetuksen mukaisesti: 1) asetuksen liitteinä olevissa maksutaulukoissa maksuttomiksi merkityt suoritteet; 2) ilmailulain (864/2014) 3 6 kohdan nojalla tehdyt asematasotarkastukset ja niiden johdosta annetut todistukset; 3) ilmailulain :ssä tarkoitetut luvat; 4) ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden valvonta EU asetuksen 1321/2004 liitteen I kohdan M.B.303 mukaisesti; 5) alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 3 tai 4 luvussa tarkoitettu tarkastus, jos lain 21 a :ssä ei toisin säädetä; 6) meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden valvontaan liittyvät toimenpiteet komission täytäntöönpanopäätöksen (2015/253) mukaisesti;
6 6 (21) 7) rautatiealan sääntelyelimen päätökset oikaisuvaatimus- ja erimielisyysasioissa; 8) ADR-ajolupakoulutuksen, kuljettajaopetuksen ja ammattipätevyyskoulutuksen valvonta; 9) liikennetarvikevalvonta; 10) liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotetut tavanomaiset painotuotteet ja tietoaineisto; 11) henkilötietolain (523/1999) 26 :ssä tarkoitetut tarkastukset, jos tarkastusoikeuden käyttämisestä on kulunut enemmän kuin vuosi; 12) ulkomaiden edustustojen palveluksessa olevien ulkomaalaisten henkilöiden ajokorttien hakemuskäsittely. Laajasta liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotetusta painotuotteesta ja tietoaineistosta voidaan kuitenkin periä maksu, joka ei saa ylittää omakustannushintaa. Liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Muilta osin maksuttoman toiminnan rahoitus tapahtuu budjettirahoituksella Trafin budjettirahoitteinen toiminta Trafin budjettirahoitteinen toiminta saa rahoituksensa valtion talousarvion kautta. Budjettirahoitteiseen toimintaan sisältyy joiltakin osin myös ns. maksuton toiminta. Toisaalta kaikki maksuton toiminta ei ole budjettirahoitteista, koska maksullisesta toiminnasta syntyneitä ylijäämiä voidaan myös tietyissä, tarkoin rajatuissa tapauksissa käyttää maksuttoman toiminnan rahoittamiseen. Budjettiteknisesti budjettirahoitteiseen toimintaan sisältyvät myös ne tehtävät, jotka rahoitetaan veroluonteisilla maksuilla. Budjettirahoitteista toimintaa ovat mm.: ajoneuvoverotuksen hoitaminen valvonta (jollei ole nimenomaan säädetty maksulliseksi) kansalaisneuvonta kansainvälinen vaikuttaminen tietyt kansainväliset jäsenmaksut säädösten kehittäminen muut ministeriön kanssa sovittavat kohteet lentoturvallisuuden, katsastuksen ja kaupunkiraideliikenteen valvonta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen Maksullisen toiminnan ylijäämiä syntyy ylijäämäisiksi säädettyjen julkisoikeudellisten suoritteiden sekä liiketaloudellisten suoritteiden tuotoista. Näitä ylijäämiä voidaan käyttää seuraavasti: liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Erityisissä tapauksissa ylijäämiä voidaan käyttää myös suurten IT-hankkeiden rahoitukseen (sovitaan liikenne- ja viestintäministeriön kanssa). Ylijäämillä katetaan myös alle omakustannushintaisiksi säädettyjen suoritteiden alijäämiä, mutta niiden taloudellinen merkitys on erittäin vähäinen. Budjettirahoitteisen toiminnan menot lasketaan ottamalla huomioon ko. toimintojen erillismenot sekä niille kohdistettavat yhteiskustannukset, jotka kohdistetaan budjettirahoitteiselle toiminnalle samoilla sisäisen laskennan periaatteilla kuin maksullisellekin toiminnalle.
7 7 (21) Veroluonteiset suoritteet Trafi kerää neljää veroluonteista maksua, lentoliikenteen valvontamaksua, katsastustoiminnan valvontamaksua, kaupunkiraideliikenteen vuosimaksua ja liikenneturvallisuusmaksua. Lentoliikenteen valvontamaksu perustuu lakiin lentoliikenteen valvontamaksusta (1249/2005). Valvontamaksua kannetaan lentoturvallisuuden valvontaa ja ilmailun julkisia hallintototehtäviä varten. Valvontamaksu on tällä hetkellä 1,20 euroa/matkustaja. Maksu peritään jokaisesta lentoasemilta lähteneestä vähintään kaksivuotiaasta matkustajasta. Maksuvelvollinen on lentoaseman pitäjä. Maksu peritään vain euroa ylittävältä osalta. Katsastustoiminnan valvontamaksu perustuu siitä annettuun lakiin (960/2013). Maksua kannetaan ajoneuvoturvallisuuden kehittämistä ja valvontaa, katsastuksen tukitoimintoja, kehittämistä ja valvontaa sekä ajoneuvoja koskevan rekisterin pitämiseen katsastustehtäviä varten. Maksuvelvollinen on katsastusluvan haltija, ja maksun määrä on tällä hetkellä 2,20 euroa jokaisesta katsastustoimipaikalla suoritetusta, ajoneuvoliikennerekisteriin merkitystä katsastuksesta ja jälkitarkastuksesta. Kaupunkiraideliikenteen vuosimaksusta säädetään laissa kaupunkiraideliikenteestä (1412/2015). Toiminnanharjoittajan, rataverkon haltijan ja liikenteenharjoittajan, on suoritettava Trafille kaupunkiraideliikenteen vuosimaksuna euroa vuosittain. Maksu peritään yhdeltä toiminnanharjoittajalta vuosittain vain kerran riippumatta myös siitä, toimiiko tämä sekä rataverkon haltijana että liikenteenharjoittajana. Vuosimaksulla katetaan niitä kustannuksia, jotka Trafille aiheutuvat kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden kehittämisestä ja valvonnasta sekä kaupunkiraideliikennettä koskevan rekisterin pitämisestä ja muista kaupunkiraideliikenteen hallinnollisista viranomaistehtävistä. Liikenneturvallisuusmaksusta annetussa laissa (471/2016) säädetään liikennevakuutustoimintaa Suomessa harjoittavilta vakuutusyhtiöiltä kerättävästä liikenneturvallisuusmaksusta, jota suoritetaan valtiolle liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Maksun määrä on yksi prosentti vakuutusyhtiön liikennevakuutuksen maksukauden kokonaisvakuutusmaksutulosta, joka määräytyy samoin perustein kuin vakuutusyhtiön tilinpäätöksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo. Trafi laskuttaa maksut, mutta ne tuloutetaan valtion talousarvioon. Trafi saa vastaavan summan budjettirahoituksen kautta toimintamenomomentilleen ja tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämistä koskevalle momentilleen Maksullinen toiminta ja sen rahoitus Trafin toiminnassa maksullisen toiminnan osuus on suuri. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan noin 60 % Trafin menoista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut pyritään asettamaan kustannusvastaavalle tasolle pl. yli tai alle omakustannusarvon hinnoitellut maksut. Liiketaloudelliset suoritteet ovat kokonaisuutena ylijäämäisiä. Maksullisen toiminnan rahoitus tapahtuu siten maksutulon kautta. Yksittäiset suoritteet saattavat kuitenkin olla säädetyt ylijäämäisiksi tai alijäämäisiksi (tätä on selostettu myöhemmin, ks ). Lisäksi hinnoittelu perustuu volyymiarvioihin, joiden toteutumaa ei käytännössä voi varmuudella tietää etukäteen. Näillä seikoilla on sitten vaikutuksensa myös rahoitukseen, koska Trafin toiminta tapahtuu yhden toimintamenomomentin kautta. Keskimäärin toteutuu kuitenkin maksuperustelain velvoite siitä, että suoritteesta peritään suoritteen tuottamisesta aiheutuva omakustannushinta.
8 8 (21) 3.2 Rahoituksen ongelmia Rahoitusylijäämän käyttö Eräät Trafin suoritteet on jo lähtökohtaisesti hinnoiteltu ylijäämäisiksi maksuperustelain 6 3 momentin mukaisesti. Ylijäämäisiksi säädettyjen maksullisten suoritteiden tuotto johtaa osaltaan siirtomäärärahan kumuloitumiseen, jos ylijäämää ei ole voitu käyttää riittävässä määrin Trafin maksuttomaan toimintaan (ylijäämää ei voi käyttää muiden maksullisten suoritteiden subventointiin, ts., kunkin suoritteen tulee erikseen täyttää kustannusvastaavuuden vaatimus eikä toisella suoritteella voi subventoida toisen suoritteen tuottamista). Toisaalta ylijäämää on voinut syntyä myös siitä, että Trafi on budjetoinut tietyt menonsa liian korkealle, jolloin menot ovat toteutuneet suunniteltua pienempinä ja siirtomäärärahaa on siirtynyt seuraavalle vuodelle odotettua enemmän. Tähän seikkaan Trafi pyrkii kiinnittämään huomiota pitämällä sisäiset budjettiraamit tiukkoina. Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä. Käytännössä kuitenkin on monia syitä siihen, että jokin suorite ei toteuta omakustannusvaatimusta yhden vuoden tähtäimellä. Erityisesti suoritevolyymit voivat vuositasolla vaihdella ja toteutua erilaisina kuin on ennustettu. Erityisesti sähköisten suoritteiden kustannusvastaavien maksujen määrittäminen on osoittautunut haastavaksi suoritemäärien ennustamisen vaikeudesta johtuen. Mahdolliset erittäin nopeallakin aikataululla tapahtuvat kysyntämuutokset voivat aiheuttaa merkittäviä poikkeamia ennakoidusta tuotto- ja kustannuskehityksestä. Myös kehittämistoiminnan kulut voivat toteutua kalenterivuonna eri tavalla kuin on budjetoitu. Siksi periaatteena Trafin suoritteiden hinnoittelussa pidetään, että kustannusvastaavuutta voidaan tarkastella myös pidemmällä kuin yhden vuoden tarkastelujaksolla (käytännössä 4 5 vuoden aikajänteellä). Liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Erityisissä tapauksissa ylijäämiä voidaan käyttää myös suurten IT-hankkeiden rahoitukseen (näistä sovitaan nimenomaisesti etukäteen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa). Ylijäämillä katetaan myös alle omakustannushintaisiksi säädettyjen suoritteiden alijäämiä, mutta niiden taloudellinen merkitys on erittäin vähäinen Alijäämän kattaminen Trafilla ei ole ollut käytännössä tilannetta, jossa maksullinen toiminta olisi keskimäärin jäänyt alijäämäiseksi. Jos tilanne tulosennusteiden valossa näyttäisi muodostuvan alijäämäiseksi, se pyrittäisiin korjaamaan ensisijaisesti menoja sopeuttamalla tai maksuasetuksen muutoksella maksuja nostamalla. Muutamia maksuja on erityisesti sosiaalisista syistä säädetty maksuperustelain 6 3 momentin perusteella alijäämäiseksi, mutta näiden suoritteiden tuotto ja vuosittainen volyymi on vähäinen, ja siksi niiden alijäämät katetaan ylijäämäiseksi säädettyjen maksujen tuotoilla. 3.3 Kannattavuus Kannattavuuden aiheuttama rahoitustarve tulee kyseeseen silloin, kun annetaan ilmaispalveluja tai peritään tuotantokustannukset alittava hinta. Alijäämä synnyttää virastolle kannattavuusongelman, joka voi olla lyhyen tai pitkän aikavälin ongelma. Toisaalta mikäli toiminnan tulot ylittävät kustannukset, muodostuu ylijäämää. Tämä on Trafin tapauksessa ollut tavan-
9 9 (21) omaista, jolloin on ollut määriteltävä, miten ylijäämää käytetään (3.2.1). Lukuun ottamatta jo lähtökohtaisesti ylijäämäisiä suoritteita (erityistunnukset, koenumerotodistukset ja eräät liiketaloudellisesti hinnoiteltavat) pyritään kustannusvastaavuus pitämään mahdollisimman lähellä omakustannusarvoa vastaavana, kuitenkin neljän-viiden vuoden keskiarvoa noudattaen. 3.4 Investoinnit Investoinnissa on kyse sitoutumisesta pitkävaikutteisiin menoihin, jotka tuottavat tuloa tulevina vuosina. Viraston saamien tulojen perustana olevassa maksuasetuksessa (hinnoittelupäätöksessä) lähtökohtana ovat kustannukset, eivät menot. Pitkävaikutteiset menot jaksotetaan sen vaikutusajalle vuosittaisiksi poistoiksi. Kustannuksiin sisällytetään myös pääomaan sitoutunut korko. Viraston omana tulorahoituksena kertyy siten pääomakustannuksia kattava osuus. Kustannusten veloitusten myötä hinnoittelu voidaan pitää tasaisena. Maksuperustelainsäädäntö lähtee kustannusperusteisesta hinnoittelusta. Huomattavien investointien rahoitusratkaisut katsotaan kussakin tapauksessa erikseen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ottaen huomioon valtionhallinnossa asiasta tehdyt linjaukset. Maksustrategisena periaatteena voidaan kuitenkin todeta, että Trafin tiettyjä investointeja ja kehittämistyötä voidaan tarkoin harkituissa tapauksissa rahoittaa maksullisen toiminnan ylijäämillä. Kyseeseen tulevien kehittämiskohteiden tulee olla riittävän laajamittaisia ja niiden tulee olla useita toimialoja koskevia. Tällaisia kohteita ovat tähän mennessä olleet suuret ATJ:n kehittämisprojektit. Kumuloituneen siirtomäärärahan käyttöä ao. tarkoituksiin puoltaa lisäksi se, että rakenteellisen ylijäämän hallinta tätä kautta mahdollistaa määrärahalle käyttökohteita, joita vastaavasti ei siten ole välttämätöntä kohdistaa hintoihin. Tällä on maksutasoa vakauttava vaikutus, koska laajat kehittämiskohteet ovat aina määräaikaisia. Kehittämiskohteiden rahoittaminen ylijäämillä ja edellisen vuoden siirtomäärärahalla on kuitenkin aina harkittava vuosittain erikseen. Koska ylijäämän syntyminen on tietyssä määrin epävarmaa, Trafin on oltava varautunut siihen, että omakustannushintaisiin suoritteisiin voidaan joutua jossakin vaiheessa kohdistamaan myös laajamittaisen kehittämisen kustannusosuutta. 3.5 Likviditeetti Likviditeettiongelma on lyhytaikainen, vuoden sisällä tapahtuva rahoituksen riittävyysongelma, lyhytaikainen kysynnän vaihtelusta johtuva tai yllättävistä kustannuksista aiheutuva rahoitusongelma. Virastolla ei kuitenkaan ole omaa kassataloutta, koska tileillä ei ole lainkaan saldoja (ns. tyhjennystilit). Likviditeetti ei ole Trafin tapauksessa muodostunut ongelmaksi, mutta asiaa seurataan soveltuvin osin budjetoinnin ja tulosennusteiden avulla. 3.6 Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä. Käytännössä erityisesti suoritevolyymit voivat vuositasolla vaihdella ja toteutua erilaisina kuin on ennustettu. Volyymien mahdollisimman tarkkaan ennustamiseen pyritään kuitenkin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Useimpien suoritteiden kysyntä noudattaa usean vuoden aikajänteellä varsin ennustettavaa tasoa. Siksi muutaman vuoden keskiarvot antavat monissa tapauksissa toimivan ennusteen siitä, mikä suoritteen kysyntä on kuluvana ja seuraavana vuonna. Tästä syystä Trafi tekee
10 10 (21) suoritteiden volyymeista juoksevasti tuotetilastoa lähinnä toteutuneen laskutuksen perusteella. Jotkut suoritevolyymit on kerättävä toisin menetelmin (esim. nettikaupan osalta), mutta sekin on ollut toteutettavissa riittävällä tarkkuudella. Lainmuutokset aiheuttavat toisinaan suoritteiden kysynnän muutosta (suorite voi olla uusi tai vanhoja suoritteita muutetaan). Tällöin on volyymimuutoksen ajankohta tarkkaan selvillä, mutta volyymit ovat arvionvaraisia. Markkinoiden kehitystä voidaan kuitenkin seurata elinkeinoelämän tuottaman tiedon kautta, jolloin kysyntä voidaan pyrkiä ennustamaan tietyissä rajoissa. Yleensä kulutustottumusten muutosten vaikutus ei toteudu äkillisesti, joten trendien seuranta antaa hyvissä ajoin riittävää ohjaustietoa volyymiennusteita varten. Tilanne on kuitenkin osittain muuttunut sähköisten palveluiden käyttöönoton myötä. Uusien sähköisten palvelun kysynnän arviointi on ongelmallista historiatietojen puuttuessa. Lisäksi kysyntämäärien ennakointia monimutkaistaa se, että joidenkin suoritteiden osalta on arvioitava sitä, miten kysyntä kohdistuu eri palveluihin ts. itsepalveluna tai perinteisenä henkilöpalveluna toimitettavien suoritteiden välillä. Lisäksi palveluiden sähköistämisen myötä on osoittautunut, että kysyntä voi muuttua erittäin lyhyelläkin aikavälillä syistä, jotka eivät ole budjetointivaiheessa olleet tiedossa. Maksuasetus laaditaan aina etukäteen, jolloin hinnoittelu perustuu volyymiarvioihin. Kuluvaa vuotta seurataan kuitenkin tiiviisti laatimalla kuluvasta vuodesta tulosennuste. Tämä laaditaan samalla tarkkuudella kuin budjettikin (tili- ja toimintayksikkökohtaisesti), jolloin poikkeamiin budjetista voidaan tarpeen mukaan reagoida. Käytännössä tämä on Trafissa johtanut myös maksuasetuksen muutoksiin. Tulosennusteen laatiminen on Trafissa säännönmukainen prosessi, joka toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Tulosennusteiden kautta voidaan reagoida myös kustannustason budjettipoikkeamiin. Erityisesti kehittämistoiminnan menot voivat toteutua hyvinkin paljon budjetista poikkeavasti. Kustannustason hallintaan pyritään vaikuttamaan budjettiprosessin kautta. 4 KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Trafissa on kolme toimialaa, hallinto-, lakiasiat- ja viestintä- sekä liikennemuotojohtajatoiminnot. Toimialat sisältävät osastoja ja useat osastot yksiköitä. Toimialat ovat jakautuneet liikennejärjestelmä ja kehittäminen -, liikennevälineet- ja liikenteen toimijat -toimialoihin. Liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan liikenneoikeus-yksikkö sekä liikennevälineet-toimialan ajoneuvot-osaston verotus-yksikkö on budjettivaroilla rahoitettavaa toimintaa. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotanto on liikennevälineet- ja liikenteen toimijat -toimialoilla ja liiketaloudellisten tuotanto liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan liikenteen tieto -osaston tietoja tilastopalvelut -yksikössä. Talousorganisaatiossa toimintayksikköjä ovat tietyt yksiköt, osastojen johdot, osastot ja liikennemuotojohtajien sekä pääjohtajan, hallinnon ja viestinnän toimintayksiköt, jotka on esitetty seuraavassa:
11 11 (21) Trafin talousorganisaatio* Johto ja hallinto Liikennejärjestelmä ja kehittäminen Pääjohtaja ja lakiasiat Liikennejärjestelmä ja kehittäminen toimialajohto Viestintä Tietohallintopalvelut osastonjohto Hallinto ICT-palvelut Liikennemuotojohtajat Tiedonhallintapalvelut Ilmailu liikennemuotojohtaja Liikenteen tieto osastonjohto Merenkulku liikennemuotojohtaja Tieto- ja tilastopalvelut Raideliikenne liikennemuotojohtaja Arviointipalvelut Tieliikenne liikennemuotojohtaja Liikenteen uudet palvelut Tieto liikennemuotojohtaja Säädös- ja kehittämispalvelut osastonjohto Liikenneoikeus Johtamisen tuki Liikennevälineet Liikennevälineet toimialajohto Alukset Merenkulun pätevyydet Ajoneuvot osastonjohto Liikennekelpoisuus Tyyppihyväksyntä Katsastusluvat ja valvonta Verotus Rekisteröinti ja tukipalvelut Liikenteen toimijat Liikenteen toimijat toimialajohto Henkilöluvat osastonjohto Ajo-oikeudet ja kortit Tutkinnot ja ammattiliikenne Liikennelääketiede Organisaatiopalvelut osastonjohto Lentokelpoisuus Lentotoiminta Lentotoiminnan koulutus ja turvallisuuden hallinta Raideliikenteen toimijat Ilmailun lupakirjat Infrapalvelut osastonjohto Lennonvarmistus ja ilmatila Rautatiealan sääntelyelin Lentopaikat ja turva-asiat Rautatiealan sääntelyelin Raideliikenteen infra *pl. kiinteistötoimintayksiköt Trafin kaikki kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan toimintayksiköille (kustannuspaikoille). Palkkakustannukset kohdistetaan aina suoraan toimintayksikölle, joten sen suoritekokonaisuus saa aina niitä vastaavan palkkasumman. Erilliskustannusten kustannuslajeja ovat aineet, tavarat ja tarvikkeet, henkilöstökustannukset, vuokrat, palvelujen ostot
12 12 (21) ja muut kulut, ja ne muodostuvat viraston liikekirjanpidon tileistä. Näiltä kustannukset kohdistetaan toimintayksiköille joko suoraan tai ns. vyörytyksinä kustannuslaskennassa. Yhteiskustannukset kohdistetaan kustannusvastaavuuslaskelmassa vyörytyksillä. Vyörytyksillä jaetaan hallinnolliset kustannukset (ml. liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan tiedonhallintapalvelut-yksikkö, arviointipalvelut-yksikkö, liikenteen uudet palvelut -yksikkö ja johtamisen tuki -yksikkö) toimintayksiköille, joilla on maksullista ja/tai maksutonta suoritetuotantoa (substanssitoimintayksiköt). Jakoperusteena toimii substanssitoimintayksikön erilliskustannukset. ICT-palveluiden kustannukset kohdistetaan toimintayksikkökohtaisten osuuksien mukaan käytön mukaisesti substanssitoimintayksiköille. Toimintayksikköjen yhteisesti käyttämien resurssien kustannuksia kohdistetaan ns. sisäisillä siirroilla. Sisäiset siirrot ovat yleisimmin resurssien vuokraamisesta syntyneitä kustannuksia tai tietojärjestelmäkustannuksia, jotka koskevat jotain muuta toimintayksikköä kuin sitä, minne kustannukset kirjataan. Sisäisiä siirtoja koordinoidaan Trafin sisäisessä laskennassa, ja niistä on olemassa ajantasainen dokumentaatio. Kustannusvastaavuutta seurataan kuukausittain kustannusvastaavuuslaskelmaraportilla, joka noudattaa Valtiokonttorin ohjetta. Raportissa on eritelty Trafin kaikki talousorganisaation toimintayksiköt. Laskelmassa tuotot on jaettu myyntituottoihin ja muihin tuottoihin. Kustannukset on laskelmassa jaettu kuuteen kustannuslajiin: aineet, tarvikkeet ja tavarat, henkilöstökustannukset, vuokrat, palvelujen ostot, muut kustannukset ja yhteiskustannukset (vyörytykset). Laskelmassa huomioidaan poistot ja pääoman korko sekä edellä mainitut mahdolliset sisäiset siirrot toimintayksikköjenkustannuspaikkojen välillä. Kustannusvastaavuuslaskelman ohella tuottojen ja kustannusten kehitystä seurataan tulosennusteilla, jotka tehdään Trafissa kolme kertaa vuodessa. Kustannusvastaavuutta tarkastellaan pääsääntöisesti vuositasolla, mutta koska toinen tavoite on, että hinnat olisivat vakaat, voidaan kustannusvastaavuutta tarkastella myös useamman vuoden keskiarvona. Suoritekohtainen tieto saadaan tuotekalkyyleistä. Ristiinsubventointi ei ole sallittua. Hinnoilla ei ole maantieteellistä poikkeavuutta. Trafissa tavoitellaan samantasoista palvelua läpi organisaation. 5 SUORITTEIDEN JA HINNOITTELUPERIAATTEIDEN KUVAUS 5.1 Yleiset periaatteet Trafin suoritteet jaetaan julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin muihin suoritteisiin sekä budjettirahoitteiseen viranomaistoimintaan. Lisäksi jaottelussa on otettava huomioon pyrkimys omakustannushintaan seuraavalla tavalla: julkisoikeudelliset maksut: omakustannushintaiset julkisoikeudelliset maksut: omakustannushinnan ylittävät julkisoikeudelliset maksut: omakustannushinnan alittavat liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushintaiset liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushinnan ylittävät liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushinnan alittavat (irrotuskustannuksella luovutettavat) viranomaistoiminta: rahoitetaan veroluonteisella maksulla viranomaistoiminta: rahoitetaan suoraan valtion budjetista Trafin maksullisen toiminnan tuotoista muodostuu n. 90 % julkisoikeudellisten suoritteiden tuotoista ja n. 10 % liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tuotoista.
13 13 (21) 5.2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperiaatteet Kiinteät maksut keskimääräinen kokonaiskustannus Julkisoikeudelliset suoritteet jaotellaan seuraavasti: Ajoneuvojen rekisteröinti ajoneuvojen rekisteröintisuoritteet Ajo-oikeudet ja tutkinnot ajokorttien ja tieliikenteen henkilölupien hakemuskäsittelyyn liittyvät suoritteet kuljettajatutkintoihin ja kuljettajaopetukseen sekä ammattiliikenteeseen liittyvät suoritteet Luvat ja valvonta ilmailu, kaikki ilmailusuoritteet merenkulku, kaikki merenkulkusuoritteet rautatieliikenne, kaikki rautatieliikennesuoritteet tieliikenne, muut kuin ajoneuvojen rekisteröintiin sekä ajo-oikeuksiin ja tutkintoihin sisältyvät suoritteet liikennelääketiede, liikennelääketieteen suoritteet rautatiealan sääntelyelimen suoritteet Maksullisten suoritteiden pääryhmät noudattavat talousarvioesityksen kustannusvastaavuuslaskelman jaottelua. Pääryhmien alle suoritteet on jaoteltu asiakokonaisuus- ja liikennemuotokohtaisiksi suoriteryhmiksi. Ali- ja ylijäämäiseksi hinnoitellut suoritteet on esitetty omina suoriteryhminään taulukon lopussa. Em. suoritteet hinnoitellaan pääasiallisesti omakustannushintaisiksi (Maksuperustelaki 6 1 mom.), mikä merkitsee sitä, että maksutulolla katetaan suoritteen tuottamisesta aiheutuneet toiminnan kulut, joita ovat: aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökulut vuokrat palvelujen ostot muut kulut poistot pääoman korko vyörytettävät kulut (yhteiskustannukset) Trafissa käytössä olevassa tuotelaskennassa kaikki em. kuluerät jaetaan suoritteille, joiden kustannusvastaavuuden tulee olla mahdollisimman lähellä 100 %:a. Tuotelaskenta lähtee siitä, että kaikille suoritteille (=maksutaulukon yksi hinnoiteltu palvelu) tehdään tuotekalkyyli. Sitä sovelletaan kalenterivuoden aikana ns. standardikustannuslaskennan periaatteen mukaan. Hinnoittelussa otetaan mukaan yhteiskustannukset (vyörytettävät kulut), jotka jaetaan suoritteille erilliskustannusten mukaan. Kunkin suoritteen tulee erikseen täyttää kustannusvastaavuuden vaatimus eikä toisella suoritteella voi subventoida toisen suoritteen tuottamista. Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä (ks. kohta 3.6). Periaatteena Trafin suoritteiden hinnoittelussa pidetään, että yksittäisen suoritteen kus-
14 14 (21) tannusvastaavuutta voidaan tarkastella myös pidemmällä kuin yhden vuoden tarkastelujaksolla. Em. syistä johtuen yhden vuoden aikajänne tuottaa usein suoritekohtaisesti omakustannushinnasta poikkeavia tuloksia. Koska maksuasetusta joudutaan täydentämään 1-2 kertaa vuodessa (lähinnä säädöksistä johtuvien uusien suoritteiden sekä poistuvien suoritteiden vuoksi), on mahdollista myös korjata kesken vuotta maksutasoa ennusteista olennaisesti poikkeavan kustannusvastaavuuskehityksen vuoksi. Tavoitteena ei toisaalta ole, että hinnat muuttuisivat edestakaisin lyhyellä aikajänteellä. Pidemmällä aikajänteellä maksuja on toisinaan tietoisesti yli- tai alihinnoiteltava, jotta tehdään korjausliike aikaisempien vuosin toteutumiin. Jos tiettynä vuonna on suoritteen kustannusvastaavuus ollut selvästi yli 100 %:n, voidaan jatkossa suorittaa vastaava alihinnoittelu. Koska kalenterivuoden lopulliset toteutumat kuitenkin selviävät vasta tilinpäätöksessä, tulee korjausliike tältä osin yhden vuoden myöhässä. Ylihintaa ei tällöin voida palauttaa ko. asiakkaalle, mutta korjausliikkeen avulla maksua hyvitetään kuitenkin samalle asiakasryhmälle. Usean vuoden tarkastelujaksolla kustannusvastaavuus on tällöin keskimäärin 100 %. Edellä selostettu korjausliike toimii molempiin suuntiin: ylihinnoittelua seuraa alihinnoittelu ja päinvastoin. Vaikka pitkällä tähtäimellä pyritäänkin 100 %:n kustannusvastaavuuteen, on kuitenkin samanaikaisesti tavoitteena, että hinnat olisivat mahdollisimman vakaat. Nämä kaikki tavoitteet eivät aina voi toteutua, joten kustannusvastaavuuteen pyrkiminen tulee tällöin jossakin määrin määräävämmäksi kuin hintojen vakaus Omakustannushinnoittelusta poikkeaminen Eräät Trafin suoritteet on jo lähtökohtaisesti hinnoiteltu yli- tai alijäämäisiksi maksuperustelain 6 3 momentin mukaisesti Omakustannusarvoa alempi hinta Nykyisin alijäämäisiä suoritteita ovat eräät sosiaalisin syin tai oikeusturvan kannalta alihinnoitellut suoritteet, joiden volyymit ovat kuitenkin olleet pienet ja taloudellinen merkitys vähäinen. Ongelmallisimpia ovat suoritteet, joiden tulisi olla omakustannushintaisia, mutta jotka ovat olleet vuosia alijäämäisiä. Niihin on voitu tehdä vuosien mittaan suuriakin hinnankorotuksia, mutta kustannusvastaavuus on säilynyt alhaisena. Joissakin tapauksissa on ollut välttämätöntä ottaa huomioon vallitseva markkinatilanne (asiakkaiden valmius maksaa vaadittua hintaa). Koska kyse on kuitenkin suoritteista, joiden tulisi olla omakustannushintaisia, on usean vuoden tähtäimellä tehtävä sekä hinnankorotuksia että sopeutettava kustannusrakennetta, jotta kustannusvastaavuus saataisiin asianmukaiselle tasolle. Erityistapaus on Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (4 ), jossa todetaan: Viraston suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992). Sen lisäksi, mitä maksuperustelain 6 :n 3 momentissa säädetään, maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai määrätä jätettäväksi kokonaan perimättä, jos: 1) vastaavanlaisista suoritteista perittävien maksujen rakenne ja taso Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä poikkeaa oleellisesti valtion maksuperustelain mukaan määräytyvästä maksusta;
15 15 (21) 2) ilmailun edellytysten turvaaminen ja ilmailun turvallisuuden edistäminen sitä välttämättä edellyttää; tai 3) kilpailun edistäminen lentoliikenteessä sitä välttämättä edellyttää. Käytännössä myös näissä tapauksissa on suoritteiden kustannusvastaavuus ollut suunnilleen 100 % Omakustannusarvoa korkeampi hinta Ylijäämäisiä (yli OKA-hintaisia) suoritteita ovat erityistunnukset (ylellisyyshyödykkeeksi katsottava suorite), koenumerotodistukset (tuottaa käyttäjälleen liiketaloudellista etua) ja tietopalvelusuoritteet (hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein). Rahoitusylijäämän käyttöä on käsitelty kohdassa Maksuttomat julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Lain nojalla maksuttomiksi katsottavat suoritteet määritellään erikseen ministeriön antamassa maksuasetuksessa (ks ). Maksuttomuuden perusteet määritellään kussakin tapauksessa erikseen noudattaen valtionhallinnon ohjeita ja käytäntöjä. 5.4 Maksulliset liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien muiden suoritteiden (Maksuperustelaki 7 ) suoriteryhmät ovat maksuasetuksen mukaan seuraavat: tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat tietopalvelusuoritteet; tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat koulutus- ja asiantuntijapalvelut; tiedotustoimintaan kuulumattomat painotuotteet, lukuun ottamatta liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotettavaa aineistoa; toimeksiantoon perustuvat tutkimus- ja tilauspalvelut; toimeksiantoon perustuvat muut Liikenteen turvallisuusviraston suoritteet; valokopiot ja muut jäljennökset; asiakirjojen tai muun aineiston lähettäminen, jollei aiheutuvia kustannuksia ole sisällytetty muusta suoritteesta perittävään maksuun. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Liikenteen turvallisuusvirasto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Trafi ilmoittaa hinnastossaan, joka on saatavissa Trafin verkkosivuilla. Suoritteiden kustannusten laskenta tapahtuu samojen periaatteiden mukaan kuin julkisoikeudellisten suoritteiden. Hinnoittelussa noudatetaan kuitenkin sitä periaatetta, että muille kuin viranomaisille voidaan hinta asettaa korkeintaan 25 % yli omakustannushinnan. Tällöin syntyy ylijäämää, joka käytetään ensi sijassa liikenneturvallisuustutkimukseen. Trafin hinnaston suoritteiden hinnoitteluperiaatteet on esitetty seuraavassa. 1. Viranomaispalvelut: kyselyt, eräpoiminnat ja asiakirjapalvelut
16 16 (21) viranomaisten palvelut omakustannushinnan alittavia (ns. tiedon irrotuskustannuksia vastaava hinta) ja Trafin viranomaistehtäviä hoitavien sopimuskumppanien palvelut omakustannushintaisia 1 2. Julkiset tietopalvelut: kyselypalvelut, asiakirjapalvelu ja muut toimeksiannot omakustannushintaisia 3. Myyntipalvelu: sovelluskyselyt, suoramarkkinointipalvelut, markkinatilastopalvelut, ja tekniset tiedot -aineistopoiminta omakustannushinnan ylittävät (enintään 25 % yli omakustannushinnan) 4. Muut toimeksiannot 5. Koulutuspalvelut 6. Painotuotteet 7. Kopiot 8. Lähetysmaksu omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia Suhde määräävään markkina-asemaan Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden hinnoittelussa noudatetaan edellä mainitun mukaisesti periaatetta, jonka mukaan hinta on korkeintaan 25 % yli omakustannushinnan. Tämän mukaisesti kaupallisessa toiminnassa hyödynnettävien tietopalvelusuoritteiden maksut on hinnoiteltu ylijäämäisiksi. Kuten edellä olevasta suoriteryhmäkohtaisesta selvityksestä käy ilmi, muita hinnaston suoritemaksuja ei kuitenkaan ole hinnoiteltu ylijäämäisiksi. Trafin rekisteritietoja luovutetaan laaja-alaisesti kaupalliseen toimintaan eli tietoja luovutetaan maksua vastaan Trafin kanssa sopimussuhteessa oleville toimijoille, jotka saavat itse hyödyntää niitä, myydä niitä eteenpäin ja tuottaa niistä palveluja asiakkailleen. Toimijoiden määrää ei ole rajoitettu, vaan toimintaa voivat harjoittaa kaikki sopimuskumppanit, jotka täyttävät palveluntuottajille asetettavat vaatimukset liittyen palvelutuotannon laatuun sekä tietosuojaan että -turvallisuuteen. Toimijoihin sovelletaan samoja ehtoja ja julkisen hinnaston mukaisia hintoja. Samantyyppisiä tietopalveluita tarjoaa tällä hetkellä useampi toimija, mikä edistää kilpailua markkinoilla. 1 Trafin lukuun toimivilta organisaatioilta ei peritä lukien maksuja rajapintojen kautta tapahtuvasta tiedonluovutuksesta, mikä huomioidaan toimijoille maksettavassa palvelukorvauksessa. Tietojärjestelmien käyttöliittymän käytöstä peritään jatkossakin hinnaston mukainen maksu, millä katetaan käyttöliittymän ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ja mikä kannustaa toimijoiden siirtymistä rajapintojen käyttöön.
17 17 (21) Asetuksen tekstiosassa erikseen lueteltavat suoritteet ja hinnoitteluperiaate Maksuasetuksen uudistuksessa pyritään siihen, että asetuksen tekstiosassa ei määritellä suoriteryhmiä tai yksittäisiä suoritteita ja niistä perittäviä maksuja, vaan kaikki suoritteet on lueteltu maksuineen asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa. 6 ERÄITÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 6.1 Lupien ja oikeuksien myöntäminen Maksuasetuksen 9 mukaan myönteisestä ja kielteisestä tai hylkäävästä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, ellei muuta säädetä. Kielteisten päätösten määrä suhteessa kaikkiin päätöksiin on yleensä melko pieni, johtuen mm. neuvonnasta (miten vastaavanlaisissa tapauksissa on yleensä menetelty). Kielteisen päätöksen maksua on mahdollista kohtuullistaa asetuksen 9 mukaan tapauksissa, joissa suoritemaksu ylittää euroa ja joissa on hakemuksesta peritty ennakkomaksu. Asiakkaalla on myös mahdollisuus peruuttaa hakemuksensa. Nykyisessä Trafin suoritteita koskevassa maksuasetuksessa ei ole hakemuksen peruutustilanteita koskevia säädöksiä lukuun ottamatta edellä mainittua 9 :ää, jonka mukaan voidaan peruutustapauksissa maksua kohtuullistaa, jos maksu ylittää euroa ja hakemuksesta on peritty ennakkomaksu. 6.2 Valtion virastojen väliset suoritteet sekä yhteistoiminta ja virka-apu Maksuperustelain mukaisesti peritään Trafin julkisoikeudellisista suoritteista maksu myös viranomaisilta, jollei muuhun menettelyyn ole syytä. Trafi ei lähtökohtaisesti peri valtion virastoilta ja laitoksilta tietopalvelumaksuja. Maksuttomuus perustuu talousarvioon, jonka mukaisesti Trafin määrärahan mitoituksessa on huomioitu budjettitalouden sisäiset siirrot julkisten tietovarantojen avaamisesta. Mikäli kuitenkin tiedonluovutus edellyttää työn teettämistä Trafin ulkopuolisilla toimittajilla mm. aineiston laajuuden tai muun vastaavan teknisen syyn vuoksi, peritään tällaisesta työstä Trafille aiheutuneet erilliskulut myös valtion virastolta tai laitokselta. Muilta viranomaistahoilta kuin valtion virastoilta ja laitoksilta peritään ko. luovutuspalveluista viranomaispalveluista hinnaston mukaiset maksut. Sopimukseen perustuvasta tietopalvelujärjestelmien käytöstä perittävät maksut kattavat vain tietojärjestelmän käyttökustannukset (ns. tiedon irrotuskustannuksia vastaava hinta). Hinnat ovat lähtökohtaisesti kappalekohtaisia, joten laskutus määräytyy todellisen käytön mukaan, eikä palveluista peritä kiinteitä maksuja. Asiakirjapalvelut viranomaistehtäviin ovat kaikille viranomaisille maksuttomia. 6.3 Viraston oman sisäisen hinnoittelun periaatteet Trafissa ei ole käytössä sisäistä laskutusta. Mikäli Trafin toimintayksikkö tuottaa suoritteen tuotantoon sisältyvää palvelua toiselle toimintayksikölle, tämä huomioidaan kustannusvastaavuuslaskelmissa erilliskustannusten osalta edellä kuvattujen sisäisten siirtojen ja yhteiskustannusten osalta vyörytysten avulla. 6.4 Valvontatyyppiset suoritteet Trafin valvontasuoritteiden avulla varmistetaan liikennejärjestelmän osien teknistä toimivuutta ja turvallisuutta ja markkinoiden toimivuutta. Näihin suoritteisiin sisältyy sekä maksullisia että maksuttomia suoritteita.
18 18 (21) Trafin maksuttomien valvontasuoritteiden tuottamisesta hyötyy koko yhteiskunta, eikä valvonnan tuottamia hyötyjä voida kohdentaa yksittäisiin henkilöihin, yrityksiin tai muutoin rajattuun ryhmään. Tällaiseksi valvonnaksi on määritelty mm. ajoneuvoliikenteen kuljettajakoulutuksen valvonta sekä liikennetarvikevalvonta. Maksullisten valvontasuoritteiden osalta valvonta on säädöksiin perustuvaa ja valvontaa kohdistuu tarkasti määriteltävissä olevaan asiakasjoukkoon. Trafin valvontatyyppisistä suoritteista perittäviä maksuja peritään toimijoilta, joille on myönnetty tietty lupa, hyväksyntä, oikeus tms. harjoittaa tiettyä toimintaa, joka useimmiten liittyy toimijan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Maksulliset valvontasuoritteet voidaan jaotella tietyistä toimenpiteistä perittäväksi suoritteisiin (esim. alusten katsastukset) ja vuosimaksuihin. 6.5 Vuosimaksut ja rekisterissäpitomaksut Vuosimaksuja peritään luvan, oikeuden tms. myöntämisen jälkeen tämän voimassaoloaikana toiminnan edellytyksenä olevan valvonnan kustannusten kattamiseksi. Osa vuosimaksuista kattaa myös luvan tms. haltijan toimintaan liittyvien muutosten aiheuttaman työn kustannukset. Vuosimaksut on maksutaulukossa selkeästi määritelty vuosimaksuiksi. Rekisterin pitämisestä aiheutuu kustannuksia, joita ei rekisterimaksujen rakennetta määritettäessä ole välttämättä suunniteltu katettavan toimenpidemaksuilla. Rekisterinpidosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään tällöin maksuasetuksen mukaista rekisterissäpitomaksua. 6.6 Neuvonta Trafin asiakkaille tarjoama neuvonta (ml. puhelinneuvonta) on maksutonta. 6.7 Tietojen luovutus, rajanveto julkisen tiedon avaamiseen Trafin tietojen luovutuksesta perittävät maksut muodostuvat pääosin ajoneuvoliikennerekisteritietojen luovutukseen liittyvistä suoritteista. Trafin ylläpitämät rekisterit ovat pääsääntöisesti henkilörekistereitä, eivätkä näin ollen luonteensa vuoksi avattavissa sellaisenaan avoimen datan periaatteen mukaisesti. Tietoaineistot, jotka katsotaan avoimeksi tiedoksi, ovat maksuttomia. Trafin avoin data on kaikkien saatavilla Trafin verkkosivuilta. Avoin data on anonymisoitua (ei sisällä liikennevälineitä taikka niiden omistajia/haltijoita yksilöiviä tietoja). Avoin data on maksutta kaikkien vapaasti käytettävissä lisenssiehtojen mukaisesti. Vaikka Trafin rekisterien tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, on niiden luovuttamiselle ja käytölle määritelty sallitut käyttötarkoitukset erityislainsäädännössä. Henkilötietojen käytön on oltava tarkoituksenmukaista, eikä tietojen käyttö saa vaarantaa henkilötietojensuojaa ja luottamusta rekisteriin. Rekisterien tietoja käytetään laajasti myös kaupallisessa toiminnassa lainsäädännön asettamissa puitteissa. Trafin rekisteritietojen hyödyntämistä ei lähtökohtaisesti rajoita hinta, vaan haasteita tuo se, että Trafin tiedot ovat käyttörajoitteisia. Tietojen luovuttaminen toimijoille edellyttää aina arviointia tietojen käyttötarkoituksesta ja tietolupaa. Trafin lähtökohtana tietojen luovutuksen hinnoittelussa on se, että käyttörajoitteisesta tiedosta voidaan periä maksu. Näillä tietopalvelun käyttörajoitteisen tiedon maksuilla katetaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tietopalvelun maksutulon ylijäämillä katetaan liikenneturvallisuustutkimusta (ks ). Jos asiakas haluaa, että Trafi hakee ja toimittaa tietoaineistoja asiakkaan käyttöön, Trafi veloittaa tiedon toimittamisesta aiheutuvat toimituskustannukset. Myös tietoaineistojen räätä-
19 19 (21) löinnistä, palveluiden tuottamisesta sekä muiden kuin avattavien tietoaineistojen käytöstä peritään maksu. 6.8 Yhtenäistämisperiaatteet Tuntihintojen ja vähimmäismaksujen yhtenäistäminen Trafin suoritteista perittävät maksut voivat kiinteiden maksujen lisäksi olla myös tuntihintoina määriteltyjä maksuja, jolloin suoritteen maksu määräytyy siihen käytetyn työajan perusteella. Periaatteena on yhtenäistää tuntihintoja siten, että maksutaulukossa on tiettyjä tuntihintaluokkia, joita sovelletaan kaikkien liikennemuotojen suoritteisiin. Suoritteita varten on oltava eri tuntihintoja, koska eri suoritteiden kustannukset vaihtelevat lähinnä suoritteen tuottamiseen tarvittavan asiantuntijuuden tason mukaisesti. Soveltuvin osin on tavoitteena myös kaikkien tuntihintaisten suoritteiden osalta yhtenäistää periaatteet, jolla laskutettava tuntimäärä määräytyy Asiakasryhmien tasapuolisuus Kuten muutoinkin Trafin toiminnassa myös suoritteiden määrittelyssä ja hinnoittelussa asiakasryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Eri asiakasryhmiltä peritään samasta suoritteesta sama suoritteiden kustannuksia vastaava (jos ei ole erityisesti säädetty yli- tai alijäämäiseksi hinnoiteltavaksi suoritteeksi) maksu, eikä suoritteen tuotoilla subventoida muiden suoritteiden tuotantoa. Tasapuolisuus toteutuu myös lisämaksujen kohdalla (ks ) Hylkäävät päätökset tai peruutukset, kohtuullistamisperiaatteet Näitä asioita on käsitelty kohdassa Matkakustannusten korvaamisen periaatteet Mikäli suoritteen tuottaminen edellyttää matkustamista, voidaan määritellyn suoritemaksun lisäksi periä korvauksena valtion matkustussäännön ja Trafin tarkentavan matkustusohjeen mukaiset korvaukset. Matkakustannusten korvausten periminen määritellään erikseen maksutaulukossa: Mikäli suoritteeseen liittyvä toimenpide suoritetaan hakijan tai tilaajan pyynnöstä ulkomailla tai suoritteeseen liittyvä valvonta edellyttää tarkastus- tai valvontakäyntejä ulkomailla, peritään suoritemaksun lisäksi toimenpiteestä aiheutuneet matkakulut. Kotimaassa suoritetuista toimenpiteistä aiheutuvat matkakulut peritään, mikäli suoritteen tai suoriteryhmän yhteydessä on näin mainittu. Jos hakija tai tilaaja peruuttaa tilaamansa toimenpiteen, voidaan aina periä ko. toimenpidettä varten varattujen matkojen peruutuksista mahdollisesti aiheutuneet kulut. Matkojen suunnittelussa on huomioitava asiakasryhmien tasapuolinen kohtelu, ja asiakkailta perittäviä matkakuluja on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tasaamaan (esim. suorittamalla useita asiakaskäyntejä matkan aikana, siirtämällä toimenpide asiakasta lähimmän toimenpisteen hoidettavaksi yms) Hakemusten käsittelyn tai toimenpiteen lisämaksut Mikäli hakemuksen käsittely tai toimenpide edellyttää työskentelyä muuna kuin normaalina virka-aikana, voidaan tällaisesta suoritteesta periä normaalin suoritemaksun lisäksi lisämaksu tai korotettu maksu johtuen suoritteen tuottamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 147/2009 vp. laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Valiokuntakäsittely. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 147/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen
LisätiedotHE 66/2011 vp. lentoliikenteen valvontamaksun määrää korotettaisiin
HE 66/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen valvontamaksusta annettua lakia ehdotetaan
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Ylitarkastaja Pirjo Karttunen, LVM Erityisasiantuntija Saara Norrman, Trafi. Muistio
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Ylitarkastaja Pirjo Karttunen, LVM Erityisasiantuntija Saara Norrman, Trafi Muistio 30.11.2017 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TUR- VALLISUUSVIRASTON
Lisätiedot1(7) VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki 14.12.2015 1(7) VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN SUORIT- TEIDEN MAKSUISTA VUOSINA 2015 JA 2016
LisätiedotSelonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Liikenne- ja viestintävaliokunta Osastopäällikkö Tomi Harju
Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Osastopäällikkö Tomi Harju Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Selonteko julkisen talouden
LisätiedotHE 129/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen valvontamaksusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:
LisätiedotMahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ove Hagerlund 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Trafin toiminnan perusta 21.1.2016
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotMahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Matti Latvalahti 1.4.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Trafin toiminnan perusta 1.4.2016
LisätiedotSelonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallintojohtaja Juhani Nikula
Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 Hallintojohtaja Juhani Nikula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Selonteko julkisen talouden
LisätiedotSOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Lakimies Merituuli Mähkä
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Lakimies 23.2.2016 Merituuli Mähkä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA 1 Yleistä
LisätiedotMuistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018
TAULUKKO 1. KANSALAISVARMETEEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA KANSALAISVARMENNE 2015 2016 2017 2018 TOTEUMA Ennuste Ennuste Ennuste TUOTOT 1 918 716 2 112 000 2 112 000 2 112 000 aineet, tarvikkeet ja tavarat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Valtiovarainministeriön asetus. Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1042/2012 Valtiovarainministeriön asetus Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012
LisätiedotSisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta
Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS MAISTRAATTIEN SUORITTEIDEN MAK- SUISTA VUONNA 2018
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Valtionhallinnon kehittämisosasto 13.12.2017 Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki 1(10) VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS MAISTRAATTIEN SUORITTEIDEN MAK- SUISTA VUONNA 2018 1 Esityksen
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvio 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 609 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Konserniohjausosasto/ ohjausyksikkö
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Konserniohjausosasto/ ohjausyksikkö 29.11.2016 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLISUUSVI- RASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA ANNETUN LIIKENNE-
LisätiedotTERVETULOA Traficomin RADIOFOORUMIIN! To klo
TERVETULOA Traficomin RADIOFOORUMIIN! To 11.4.2019 klo 9.30-11.30 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus Traficom liikenteen ja viestinnän viranomaistehtävät Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1038/2012 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta
LisätiedotHE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä
HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto Trafin talousarvioesitys 2018
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin talousarvioesitys 2018 Tomi Harju, 26.10.2017 Trafin rahoituksen rakenne (teur) ja henkilötyövuosimäärä 2018 Henkilötyövuodet: 535 Budjettirahoitus; 46 853 Maksullisen
LisätiedotLentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari
Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Klo 9-16 Jyrki Laitila Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari Trafi tänään Trafin organisaatio Tulevaisuuden
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS MAISTRAATTIEN MAKSUISTA VUONNA 2017
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki 12.12.2016 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS MAISTRAATTIEN MAKSUISTA VUONNA 2017 1 Esityksen keskeinen sisältö Voimassa
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
LisätiedotTerveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ulkomaille vientiin liittyvät todistukset
1 / 5 Päätös Dnro 176/02.09.01.00/2017 1.2.2017 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston liiketaloudellisesti hinnoiteltujen ja eräiden julkisoikeudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden hinnasto
LisätiedotN:o 1432/2006 Valtiovarainministeriön asetus. verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2006
N:o 1432/2006 Valtiovarainministeriön asetus verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2006 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
LisätiedotToivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI
Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten
Lisätiedot23.2.2016. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ulkomaille vientiin liittyvät todistukset
1 / 5 Päätös 23.2.2016 Dnro 22/02.09.01.00/2016 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston liiketaloudellisesti hinnoiteltujen ja eräiden julkisoikeudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden hinnasto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja
LisätiedotSisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta
Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151522 (accessed:27.4.16) 1552/2015 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotRautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta
Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotKUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN
VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa
LisätiedotThis document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)
This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotLaki liikenneturvallisuusmaksusta. Milla Mustamäki 02/02/2016
Laki liikenneturvallisuusmaksusta Milla Mustamäki 02/02/2016 Nykytila Vastaavaa osuutta sisältynyt liikennevakuutusmaksuihin jo 1950-luvulta alkaen. Liikennevakuutuslain 18 a :ssa säädetty kohtuullinen
LisätiedotEI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06
EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen
LisätiedotAsiakirja- ja tietopalvelumaksut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä
Asiakirjataksa Asiakirja- ja tietopalvelumaksut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hallitus 14.6.2016 87 1. Johdanto Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki)
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys Kumottu 20.11.2014 1 (7) määräyksellä VK/1078/00.01/2014 11.1.2011 Dnro VK 529/03/2010 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista annetun lain
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotMAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN
1(10) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 364/03/2005 Tilivirastot MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN Valtion talousarviosta annetun asetuksen
LisätiedotHE 227/2006 vp. aiheutuneet kokonaiskustannukset. Suoriteryhmämääritelmä. Esityksessä ehdotetaan Patentti- ja rekisterihallituksen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan Patentti- ja rekisterihallituksen maksuista
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen
LisätiedotYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotHartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN
Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan
LisätiedotMahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 28.11.2017 Liikenteen turvallisuusvirasto 1 Trafin toiminnan perusta 28.11.2017 Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotIlma-alusrekisteri ja tiedonluovutus
Ilma-alusrekisteri ja tiedonluovutus 19.11.2015 Päivi Karkkola Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ilmailulaki (864/2014) Voimaan 7.11.2014 Ilmailulain 2 luku käsittelee ilma-alus- ja lupakirjarekisteriä
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotLiikenneturvallisuusmaksun ohjaaminen tieliikenteen turvallisuustyöhön
Liikenneturvallisuusmaksun ohjaaminen tieliikenteen turvallisuustyöhön Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Johtava asiantuntija Annu Korhonen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aihepiiriin liittyvä
LisätiedotSISÄMINISTERIÖN ASETUS PELASTUSOPISTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA VUODELLE 2018
LUONNOS 15.9.2017 Ylitarkastaja Linda Viitala SISÄMINISTERIÖN ASETUS PELASTUSOPISTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA VUODELLE 2018 Sisäministeriö on valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla antanut asetuksen
LisätiedotEI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006
EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Dnro 25/20/2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2006 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.
SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat vuoden 2017 talousarvioesityksessä LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä
LisätiedotSääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti
Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotTietotilinpäätös. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Tietotilinpäätös Avoimen hallinnon virkamiesverkon tapaaminen Kirsi Pulkamo, yksikönpäällikkö Tieto- ja tilastopalvelut @ Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tietotilinpäätöksen viitekehys
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MAKSULLISISTA SUORIT- TEISTA
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 8.12.2016 Anne Rothovius TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MAKSULLISISTA SUORIT- TEISTA 1. Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen
Lisätiedottiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015
Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN
YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään
LisätiedotVIRANOMAISEN ASIAKIRJOISTA JA TIEDON ANTAMISESTA SEKÄ ASIAKIRJAKOPIOISTA PERITTÄVÄT MAKSUT
1 (5) VIRANOMAISEN ASIAKIRJOISTA JA TIEDON ANTAMISESTA SEKÄ ASIAKIRJAKOPIOISTA PERITTÄVÄT MAKSUT Hyväksytty Kunnanhallitus ( 373) Voimaantulo 1.1.2011 Lopen kunnan viranomaisten asiakirjoista ja tiedon
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004
202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotHE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Tavoitteemme & tahtotilamme Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2014. 1063/2014 Valtiovarainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2014 1063/2014 Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2015 ja 2016 Annettu Helsingissä
LisätiedotSUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015
SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua
LisätiedotHartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:
Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen
LisätiedotA) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;
Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotHenkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta
Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita
LisätiedotSipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta
Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...
LisätiedotMAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA LIITE 1 KAIKKI MOMENTIT YHTEENSÄ LAPIN POLIISILAITOS Selite 2013 2014 2015 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh
22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta
LisätiedotECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017
FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 (EKP/2017/11) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä on noin
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta /2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2014 1292/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksullisista suoritteista annetun työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotTietovarannot-toimiala
Tietovarannot Ylijohtaja Olli Lindroos Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Liikennerekisterit Tietopalvelu Tietohallinto 2 johtavaa asiantuntijaa Kehityspäällikkö Liikenteen verotus 4 johtavaa asiantuntijaa
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa 1 Soveltamisala Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2016
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotValtorin kustannuslaskennan malli. Marjukka Posio ja Hanna Kuikka
Valtorin kustannuslaskennan malli Marjukka Posio ja Hanna Kuikka Valtorin tarpeet kustannuslaskennalle Valtori toimittaa toimialariippumattomat ict-palvelut valtionhallinnon organisaatioille. Rahoitusmalliltaan
LisätiedotViranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä
Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä Hannele Kerola JulkICT - osasto 19.4.2017 Tiedonhallinta ja tutkijoiden tarpeet (työryhmän asettamiskirje) Tiedonhallinnan kehittämisen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013. 636/2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 636/2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 27 päivänä
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Pirjo Karttunen, ylitarkastaja, lvm Saara Norrman, erityisasiantuntija, Trafi Muistioluonnos 16.5.2018 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TUR- VALLISUUSVIRASTON
LisätiedotMitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja
Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja 12.2.2018 Mitä pitää huomioida? Oikeuksien perusta Julkisuuslaki Tietosuojalainsäädäntö Mitä tämä tarkoittaa?
LisätiedotLuvat ja Valvonta. Osastonjohtaja Janne Huhtamäki
Vaatimustenmukaisuus Luvat ja Valvonta Osastonjohtaja Janne Huhtamäki Vaatimustenmukaisuus-toimiala Vaatimustenmukaisuus Henkilöluvat Organisaatio-luvat Liikenneväline- ja infraluvat Valvonta Lupakirjat
Lisätiedot