Suomen kaupungit keskiajalla
|
|
- Eeva-Kaarina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kaupungit keskiajalla Suomessa oli keskiajalla kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila. Kaikki sijaitsivat Suomenniemen etelärannikolla tai lounaiskulmassa. Suomen keskiaikaisissa kaupungeissa saksalaisilla kauppiailla oli merkittävä rooli. Saksalaiset hallitsivat kaupankäyntiä ja olivat enemmistönä kaupunkien raadeissa päättämässä asioista. Kaupunkien oikeudet sisälsivät itsehallinnon, oman oikeuslaitoksen sekä yksinoikeuden kauppaan ja käsityöhön. Luostarit keskittyivät Suomessa kaupunkeihin. Suomessa toimivia munkkiveljeskuntia olivat dominikaanit ja fransiskaanit, jotka molemmat perustivat omia luostareitaan. Dominikaanien luostarit olivat Turussa ja Viipurissa ja fransiskaanien Kökarin saarella Ahvenanmaalla, Raumalla ja Viipurissa. Lisäksi Suomessa oli birgittalaisluostari Naantalissa. Kaupunkien kehittymisestä 1200-luvulla Suomessa oli vain yksi kaupunki (Turku), 1300-luvulla neljä kaupunkia (Turku, Viipuri, Ulvila, Porvoo) ja luvulla kuusi kaupunkia (Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila). Kaikki keskiajan kaupungit sijaitsivat rannikolla. Kaupunkioikeudet myönnettiin useimmiten kaupallisista tai poliittisista syistä, joten kaupunkien sijainti ei välttämättä johtunut asutuskeskittymästä. Syy siihen, miksi Suomeen ei syntynyt enemmän kaupunkeja on yksinkertaisesti se, ettei enempää tarvittu. Kaupunkien perustaminen oli keskiajan kauppapolitiikkaa, jolla erityisesti ulkomaankauppa haluttiin saada hallintaan. Kaupan keskittäminen kaupunkeihin helpotti myös verotusta. Rannikkokaupungit saivat kaupunkioikeudet, koska sisämaassa tuotetut tavarat tuotiin niihin myytäviksi. Ruotsin valtion kannalta Hansa suurine ja vauraine hansakaupunkeineen oli kilpailija, jota vastaan haluttiin omia kauppakeskuksia. Pohjoisimmat keskiaikaiset kaupungit Ulvila ja Rauma suunniteltiin jo alusta asti kauppapaikoiksi: Ulvila sisämaahan johtavan Kokemäenjoen suulle ja Rauma jo rautakaudella tiheään asuttua Euran seutua hallitsevaksi, merenrannalla olevaksi kauppapaikaksi. Rannikkokaupungit pystyivät huolehtimaan koko Suomen kaupankäynnistä. Sisämaahan oli turha perustaa kaupunkeja, koska niiden liikenneyhteydet olivat huonot kaupankäyntiä ajatellen. Hämeestä kauppatavarat saatiin Hämeen linnan ja Turun välistä Härkätietä Turkuun, josta ne voitiin myydä eteenpäin. Muualta kauppatavarat saatiin jokia pitkin rannikolle ja sieltä meritse kaupunkeihin. Pitää myös muistaa, että Suomi kuului keskiajalla Ruotsiin, joten kauppatavarat voitiin viedä meritse suoraan Tukholmaan. Suomesta voitiin myös purjehtia suoraan Visbyhyn, Tallinnaan tai muihin läheisiin hansakaupunkeihin. Tärkein tuontitavara oli suola. Suomeen saapuvissa laivoissa oli lisäksi humalaa, verkaa, viinejä ja huonoina satovuosina viljaa. Suomesta vietiin mm. vuotia, kuivattua haukea ja hylkeenrasvaa eli traania.
2 Aatelisilla oli kuitenkin omia kauppalaivoja, eivätkä he välttämättä piitanneet kaupunkien kaupankäyntioikeuksista. Muiden säätyjen kaupankäynti oli määrä hoitaa kaupungeissa järjestettävillä messuilla ja markkinoilla. Talonpojat harrastivat talonpoikaispurjehdusta (maalaispurjehdusta) jo 1300-luvulta lähtien ja purjehtivat suoraan Tukholmaan, Tallinnaan tai muuhun kaupunkiin myymään tuotteitaan, jolloin valtio ei välttämättä saanut myynnistä verotuloja. Sana talonpoikaispurjehdus mainitaan asiakirjoissa kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna Vuonna 1530 Viipurin läänin talonpoikia kiellettiin erikseen purjehtimasta Tallinnaan, joten "verovapaa" kauppa Suomenlahden lienee ollut merkittävän suurta. Tallinna (Rääveli), Riika ja Tartto (Dorpat) hallitsivat Länsi-Euroopan kauppaa Venäjän kanssa, joten suomalaiset eivät voineet käydä suoraa kauppaa Venäjän kanssa. Hansa oli jakaantunut kolmeen osaan: vendiläis-saksilainen Hansa, westfalialais-preussilainen Hansa sekä liiviläis-gotlantilaisen Hansa. Riika oli liiviläis-gotlantilaisen Hansan pääkaupunki, jossa liiviläis-gotlantilaisen Hansan valtiopäivät kokoontuivat. Riika ja Tartto jakoivat määräysvallan Novgorodin sataman suhteen. Riika valvoi hansakauppaa Smolenskissa ja Polozkissa, Tallinna Raaseporin ja Viipurin hansakauppaa ja Tartto Pihkovan hansakauppaa. Suomen kaupungistuminen jatkui keskiajan jälkeen hitaasti luvulla perustettiin vain kolme kaupunkia: Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Ulvilan seuraaja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä Ulvila menetti kaupunkioikeutensa luvulla Suomessa oli vain kahdeksan kaupunkia luvulla Suomen kaupunkien määrä yli kaksinkertaistui luvulla perustettiin kaikkiaan 15 uutta kaupunkia: Oulu (1605), Vaasa (1606, alun perin Mustasaari), Uusikaupunki (1617), Kokkola (1620), Uusikaarlepyy (1620), Tornio (1621), Sortavala (1632), Hämeenlinna (1639), Savonlinna (1639), Kristiinankaupunki (1649), Lappeenranta (1649), Raahe (1649), Kajaani (1651), Pietarsaari (1652) ja Hamina (1653).
3 Turku (1200-luku) Suomen keskiaikaisista kaupungeista vanhin on Turku. Nimi Turku tulee muinaisvenäjän kielen sanasta trg, joka lausutaan turgu ja joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista rannikkoalueen markkinapaikoista eli turuista. (Suomi tässä yhteydessä tarkoittaa lähinnä Varsinais-Suomen aluetta.) Turun kaupungin tarkkaa ikää ei ole mahdollista sanoa, koska kaupunkioikeudet myöntävä perustamiskirja ei ole säilynyt. Turun varsinainen kehittyminen ajoittunee 1200-luvun loppuun, jolloin Turun linna rakennettiin. Turun perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon Nousiaisista Koroisiin. Koroineen oli sopiva Paikka kaupankäyntiä varten. Saaristo suojasi kauppalaivoja myrskyiltä ja merirosvoilta, jotka saapuivat Aurajoen suulle kaikista Itämeren maista. Vähän matkaa purjehdittiin myös jokea pitkin, mutta sitten oli edessä koski. Asutus ja kauppapaikka siirtyivät vähitellen Koroisista etelään ja uutta kauppapaikkaa alettiin kutsua Turuksi. Koroisten kylä jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle, vaikka sijaitsikin lähellä Turun nykyistä keskustaa. Kun 1200-luvun lopulla Unikankareen kummulle alettiin rakentaa kivikirkkoa, Turun kaupunki oli vain hyvin pieni yhdyskunta kirkon ympärillä. Unikankareen kivikirkko vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300, ja samalla piispanistuin siirrettiin Koroisista Turun kaupunkiin. Tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja suojelijakseen se sai Suomen ensimmäisen piispan, Pyhän Henrikin. Keskiajan vuosisatoina kirkko sai useita pyhimyskappeleita, joista myöhemmin tuli hautakuoria luvun alkuun mennessä Tuomiokirkko oli saavuttanut jo lähes nykyisen muotonsa. Turussa oli dominikaaniluostari kirkkoineen ja luostarikoulu. Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaaniluostari perustettiin Turkuun v. 1249, ja ilmeisesti kaupungissa oli myös Pyhälle Annalle omistettu nunnaluostari. Turussa oli myös Pyhän Yrjänän hospitaali eli spitaalisairaala sekä Pyhän Hengen talo, kirkon ylläpitämä köyhäintalo ja vanhainkoti. Turun raatimiehistä on jäänyt historiaan Hintsa Knap, joka toimi vuonna 1378 Turun kaupungin raatimiehenä. Hänen mukaansa on nimetty Hintsa Knapin katu Turun Varissuolla.
4 Viipuri (1293, kaupunkioikeudet 1403) Viipuri oli Ruotsi-Suomen itäisin varuskunta, josta kehittyi myös kauppakaupunki. Nimi Viipuri koostuu muinaisruotsin sanoista vi (pyhä Paikka) ja borg (linna). Arkeologisten kaivausten mukaan Viipurissa oli karjalainen kauppapaikka jo 900-luvulla. Viipurin varhaiseen olemassaoloon viittaa myös se, että uplantilaisessa riimukivessä vuodelta n sanotaan kuolinpaikaksi Uiburk. Nykyisen Viipurin perusti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja niitä itään laajentaneen kolmannen ristiretken aikana. Viipurin linna mainitaan ensi kerran vuonna 1295 kuningas Birgerin kirjeessä, mutta novgorodilaisten kronikassa sanotaan, että ruotsalaiset "perustivat linnan Karjalaan vuonna 6801". Venäjällä aikaa laskettiin maailman luomisesta, joka ko. ajanlaskun mukaan tapahtui vuonna Kyseessä oli siis länsimaisen ajanlaskun mukaan vuosi Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Viipurista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Viipuri sai kaupunkioikeudet vasta 1403, mutta jo 1300-luvulla syntyi linnansaarelle siviiliasutusta, joka alkoi siirtyä linnansalmen toiselle puolelle kallioiselle niemelle. Ensimmäisen kerran Viipurin kaupunki mainittiin kirjallisissa lähteissä 1336 ja Viipurin raati Ensimmäinen tunnettu Viipurin porvari oli saksalainen Ewert von Balven Tallinnasta (1393), samoin ensimmäinen tunnettu raatimies Magnus Schröder (1410). Viipuri oli Karjalan hallintokaupunki ja merkittävä ulkomaan kaupan keskus. Kaukokauppa oli suureksi osaksi itämeren saksalaisista hansakaupungeista kuten Lyypekistä ja Tallinnasta saapuneiden hansakauppiaiden hallinnassa. Vienti suuntautui enimmäkseen Tallinnaan, missä tavarat myytiin läntiseen Eurooppaan. Kaupunkilaisten enemmistö oli kuitenkin suomalaisia, samoin pikkuporvarit ja työläiset. Koska Viipuri oli kaukana Tukholmasta, Viipurin linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa. Hämeen ja Turun linnalääneillä oli Viipuria kiinteämpi yhteys Tukholmaan ja vähemmän itsemääräämisoikeutta. Linnan ympärille kehittynyt kaupunki oli linnanherran suojeluksessa ja Viipuri oli ainut Suomen kaupunki, jonka ympärillä oli kaupunginmuuri. Dominikaanit perustivat luostarin Viipuriin 1398 ja fransiskaanikonventti perustettiin 1400-luvun alussa.
5 Ulvila (1365) Ulvilan nimeen sisältyy henkilönnimi Ulvi, joka suomennos skandinaavisesta Ulf-nimestä. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen Jo ennen virallisia kaupunkioikeuksia Ulvila kuitenkin oli tärkeä kauppapaikka Kokemäenjoen suistossa. Ulvilan Liikistöön rakennettiin 1200-luvulla kirkko, jonka kivijalka on yhä jäljellä. Paikalla on nykyisin risti, joka osoittaa alttarin kohtaa. Kirkon vierellä olleelta hautausmaalta on löydetty paljon ja 1300-luvuilta olevia muistokiviä. 1200luvulta on muistokivi, jossa on vanhin maastamme tunnettu (saksalaiskauppiaan käyttämä) puumerkki luvun alkukymmeniltä on lukuisia latinankielisin reunakirjoituksin ja saksalaisperäisin nimin varustettuja kiviä. Nämä kivet ovat nähtävinä nykyisen kirkon asehuoneessa. Kirkon vierellä oli kauppapaikka, jonka saksalaiskauppiaista suuri osa ilmeisesti asui kiinteästi Ulvilassa. Taustana kaupunkioikeuksien myöntämiselle olivat kauppapoliittiset tekijät sekä Tukholman edut. Ulvilalle annettiin Pohjanlahden kauppaoikeudet ja samalla pyrittiin estämään karjalaisten purjehtiminen Pohjanlahdelta Tallinnaan. Satakunnan historiallinen maakunta on syntynyt varhaiskeskiajalla ja mainitaan historiallisissa kirjoituksissa ensi kertaa vuonna Ulvilan kaupungin merkitys keskiaikaisena kaupunkina heikkeni vuosien varrella, kun maan kohoamisen seurauksena kauppalaivojen purjehdus vaikeutui. Juhana Herttua perusti maaliskuussa 1558 uuden kaupungin Kokemäenjoen suulle ja kaupungin nimeksi tuli Pori. Porin perustamisen myötä Ulvilan kaupungin olemassa olo päättyi. Ulvilan kivikirkko on ainoa rakennus, joka on säilynyt keskiaikaisesta Ulvilan kaupungista. Kirkko sijaitsi keskiaikaisen kaupungin pohjoislaidalla. Kirkon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Varhaisimmaksi kirkko on ajoitettu tulkinnassa, jonka mukaan kirkon rakennustyöt saivat alkunsa v. 1332, kun piispa Pentti määräsi Ulvilaan rakennettavaksi uuden kivikirkon. Tällöin aikaisempaan kauppapaikkaan Liikistöön v määrätyn kirkon rakennustyöt keskeytettiin. Ulvilan hautausmaa on vihitty vuonna Suomen keskiaikaisista kaupungeista Ulvila on ainoa, jonka jäänteitä on säilynyt rakentamattoman alueen alla. Paikalla on nykyään lähinnä peltoa.
6 Porvoo (kaupunkioikeudet n. v. 1380) Porvoon nimi tulee ruotsin sanoista borg (linna) ja å (joki). Joki sai nimensä Porvoon Linnamäellä olleesta linnoituksesta. Porvoon Linnamäellä oli jonkinlainen linnoitus jo viikinkiaikana 800- ja 900-luvuilla, mutta Porvoon seudun nykyinen asutus sai alkunsa ja 1300-luvuilla. Voi olla, että tanskalaiset rakensivat Linnamäelle hirsilinnan jo 1200-luvulla. Porvoon kylästä kasvanutta kaupunkia edelsi ylempänä joen varrella Saksalan kylässä sijainnut kauppapaikka. Porvoo oli aluksi yksi kylä muiden pitäjän kylien joukossa. Porvoon hyvät liikenneyhteydet sekä Linnamäen läheisyys aiheuttivat sen, että paikka veti asutusta puoleensa ja yhdyskunta kasvoi muita suuremmaksi. Suomenlahden rannikolta sisämaahan ja Hämeeseen pääväylänä vienyt Porvoonjoki oli asutuksen tärkein houkutin. Myös 1200-luvun lopulla muotoutunut Turun ja Viipurin yhdistänyt Suuri rantatie eli Kuninkaantie kulki Porvoon läpi. Porvoo sijaitsi suurin piirtein Kuninkaantien puolivälissä. Porvoon suurpitäjä muotoutui 1200-luvun lopulla ja se mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvun alussa. Siihen kuuluivat Helsingin, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Pyhtään alueet. Kaupunkina Porvoo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383, mutta kaupunkioikeudet Porvoo sai jo aikaisemmin 1300-luvulla. Tarkkaa vuotta ei tiedetä. Porvoo oli keskiajalla Uudenmaan ainoa kaupunki ja siellä oli keskiajalla n. 200 asukasta. Porvoon vaakunassa on C-kirjain ns. goottilaisessa kilvessä. C viittaa latinankieliseen linnoitusta tai linnaa tarkoittavaan sanaan castrum, castellum. Porvoo oli keskiajalla Itä-Uudenmaan ja Porvoon lääniksi kutsutun hallintoalueen keskus. Porvoo kävi kauppaa etenkin Tallinnan kanssa ja sisämaasta tuodut turkikset olivat tärkeä kauppatavara. Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla Suomeen perustettiin pieniä voutikuntia ja 1380-luvulla Linnamäelle rakennettiin Porvoon läänin voudin hallintolinna. Porvoon linnoitusta ei enää ole, vain vallihaudat ovat jäljellä. Linnamäen alla oli linnan vanha satama Maari, joka nykyisin on liian matala laivoille. Porvoon Kirkonmäelle pystytettiin ensimmäinen kirkkorakennus 1200-luvulla ja Porvoon seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Porvoon kivikirkko oli todennäköisesti Porvoon ainoa kivirakenus, sillä Linnamäen linnakin oli hirsilinna. Porvoon nykyinen kirkkorakennus valmistui 1450-luvulla, jolloin paikalla ollutta pienempää kivikirkkoa suurennettiin. Kustaa Vaasa lakkautti Porvoon kaupungin perustaessaan Helsingin vuonna Porvoon, Ulvilan, Rauman ja Tammisaaren asukkaat määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kaarle IX palautti Porvoon kaupunkioikeudet vuonna 1602.
7 Rauma (1442) Rauman nimen takana on germaaninen lainasana strauma (virta). Rauman varhaisista vaiheista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. Fransiskaanit perustivat luostarin Rauman joen pohjoisrannalle 1400-luvun alussa, jolloin paikalla ilmeisesti oli jo asutusta. Vaihtoehtoisen teorian mukaan luostari perustettiin ensin ja asutus kehittyi luostarin ympärille kuten Naantalissa. Fransiskaaniluostarin Pyhän Ristin harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla luvulla rakennettiin myös Pyhän Kolminaisuuden kirkko seurakunnan käyttöön. Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1640, jonka jälkeen Pyhän Ristin kirkko otettiin seurakuntakäyttöön. Fransiskaaniluostari sijaitsi keskiajalla silloisen kaupungin pohjoispuolella. Keskiajalla kaupunkiasutus keskittyi Pyhän Kolminaisuuden seurakuntakirkon tienoille ja laajeni vähitellen maaseudulta satamaan johtavan tien varrelle, nykyisen Vanhan Rauman alueelle. Satama oli aluksi aivan kaupungin vieressä. Rauman fransiskaanien toiminta ulottui lähiseutujen ohella Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen sekä sisämaahan, Hämeeseen asti. Muut Suomessa toimineet fransiskaaniluostarit sijaitsivat Viipurissa ja Kökarissa. Vuonna 1442 huhtikuun 17. Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Raumalle kaupunkioikeudet kuningas Kristofferin nimissä. Rauman porvarit saivat oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia samoja lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia kuin Turun porvaritkin. Raumalaiset saivat viedä ja tuoda tavaraa omilla laivoillaan kaikkialla Itämerellä. Rauman kaupunkiasutus on syntynyt hyvän satamapaikan vuoksi. Ensimmäinen satama sijaitsi ilmeisesti Unajanlahden rannalla, sillä kaupunki mainitaan asiakirjoissa ensin Unio-nimisenä. Vuonna 1413 Unajan verot olivat kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin Ulvilan, joten veroa luultavasti maksoivat kaikki lähikylien kauppiaat, myös Rauman pitäjän kirkonkylässä asuvat. Kauppa keskittyi myöhemmin kirkonkylään eli nykyisen Rauman keskustan alueelle. Raumalla on laskettu olleen 1500-luvun loppupuolella asukasta. Keskiaikaisesta Raumasta on nykyisin jäljellä vain alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
8 Naantali (1443) Naantalin nimi on muunnos ruotsin nimestä Nådendal, joka taas on käännös paikan alkuperäisestä latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae (Armonlaakso). Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Ailostenniemeen. Kuningas Kristoffer antoi virallisen suostumuksensa Kööpenhaminassa 23. elokuuta vuonna 1443 päivätyllä vahvistuskirjalla. Birgittalaisia sääntöjä noudattanut luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat kauppapaikan oikeudet. Turun hiippakuntaan perustettu luostari oli valtakunnan toinen birgittalaisluostari. Birgittalaisen sääntökunnan emäluostari sijaitsi Ruotsissa Vadstenassa ja Naantalin luostarin asioita hoidettiin myös Vadstenasta käsin. Pyhä Birgitta oli virallinen pyhimys, jonka palvonnalla oli valtakuntaa yhdistävä merkitys. Oman pyhimyksen myötä pyhiinvaellukset myös Suomesta lyhenivät, sillä Vadstena on oleellisesti lähempänä kuin esimerkiksi Santiago de Compostela. Turun piispojen ja heidän hiippakuntansa papiston suhtautuminen Pyhän Birgitan ja hänen ystäväpiirinsä kultin leviämiseen oli myönteistä. Birgittalaissisaret keskittyivät luostarissa Raamatun lukemiseen, mietiskelyyn, katumukseen ja rukoukseen, mutta myös puutarhanhoitoon ja koruompeluun. Sukkien ja käsineiden kudonta levisi luostarista ammattimaisena taitona kaupunkilaisten keskuuteen, joten nunnat loivat Naantalin seudulle kukoistavan tekstiilituotannon luvulta peräisin oleva luostarikirkko on ainoa jäljellä oleva rakennus birgittalaisluostarista. Luostari oli kaksoisluostari, jossa oli 60 nunnaa ja 20 munkkia ja maallikkoveljeä. Kirkko oli yhteinen, mutta nunnien ja munkkien asuinsijat olivat erillään toisistaan. Naantalin luostari oli Turun tuomiokirkon kilpailija lahjoitusten ja pyhiinvaellusmatkojen suhteen. Naantalin luostarissa oli kehitetty varsin pitkälle lääkekasvien ja -yrttien viljely ja käyttö. Nunnille opetettiin kasvien käyttöä lääkkeenä ja sairauden hoitoa. Luostarilla oli lääkekasvien ja -yrttien käyttöön oma ohjekirjansa Nadhen dals closter book, jota säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Naantalin luostarin kirja on julkaistu kokonaisuudessaan Kerttu Peldanin kirjassa Suomen farmasian historia. Luostarin yhteydessä oli myös Pyhän Hengen talo eli vanhainkoti. Luostarille kertyi lahjoituksia eri osista maata Pohjanmaata ja Karjalaa myöten, ja lahjoittajien joukossa oli aateliston ohella porvareita ja talonpoikiakin. Luostari oli lähellä kansaa, sillä kansa sai tulla sunnuntaisin Naantalin luostarikirkkoon kuulemaan kansankielistä saarnaa. Naantalin luostarin toiminta lakkasi 1500-luvun lopulla. Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli matalasuhdannetta. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna.
Drottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotSuomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää
TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi
LisätiedotKeskiajan Suomi n
Keskiajan Suomi n. 1000-1500 Kruunu ja kirkko tuovat keskiajan Keskiajan yhteiskunta ja elämäntapa Itämeren alueen valtiot ja Suomen kaupungit keskiajan lopulla Suomen valloitus Suomen historian keskiajan
LisätiedotHENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT
HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.
LisätiedotKATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,
LisätiedotEsi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.
USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotLuostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia
Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla Meri Peltonen Historia 4 27.02.2018 Luostarilaitoksen synty Luostariliikkeen ja edelleen luostarilaitoksen synnyn peruspohjana on erakkoaate, joka pohjautuu
LisätiedotKristinuskon historia Suomessa (OT)
Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotLäänintilit 1635-1808
Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotMagistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:
Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan
LisätiedotFAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys
Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotPerunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy
Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy Pottupäivä 29.11.2018 Kalajoki Antti Lavonen MTK ry Euroopan kasvukausi, sato ja hintatilanne - Säätilaa leimasi kahtiajakoisuus - Länsi-
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotEsi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.
USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsän jumala Ahti veden jumala Turisas sodan jumala Ukko Ylijumala
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotHelsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi
Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotOPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotKaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotOP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:
OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)
1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotMerimetsokannan erityispiirteitä
Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2018 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2018 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2018 partnereiden määrä
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
Lisätiedot1229 katsotaan. Mallirasti
1229 katsotaan Turun historian alkaneen, kun 23. tammikuuta päivätyssä kirjeessä paavi Gregorius IX antoi luvan siirtää piispanistuin Nousiaisista Koroisiin. Hyvien kulkuyhteyksien myötä Aurajoen varrelle
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotSAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotKYMMENEN TARINAA KIVESTÄ
YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2017 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2017 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2017 partnereiden määrä
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotVihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa
Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys korkeimmalla tasolla yli vuosikymmeneen. Pohjanmaan maakunta ainut alle kymmenen
LisätiedotMUISTILUOTSI LÄHELLÄSI. Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa
MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa TUKEA, TIETOA JA TOIMINTAA MUISTI- SAIRAILLE JA LÄHEISILLE Tukea ohjausta ja neuvontaa muistiasioissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 201 POHJANMAAN ELY-KESKUS Lokakuun työllisyyskatsaus 201 Julkaisuvapaa 25.11.201 klo 9.00 Työttömyys kasvaa nyt Pohjanmaan seudulla koko maan keskiarvoa nopeammin. Nuorisotyöttömyys lisääntynyt
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,
LisätiedotOikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia
Rajaus Oikeusvaikutukset Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia MRL: oikeus- ja ohjausvaikutukset tulevat suoraan lainvoimaisista kaavoista myös muusta lainsäädännöstä: kirkkolaki, muinaismuistolaki,
LisätiedotLIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy
1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu jatkuu koko maan keskiarvoa nopeampana. Uusien avoimien työpaikkojen
Lisätiedot651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry
Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry
LisätiedotHeinäkuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 26.8.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys ennätyskorkealla. Työttömyys kasvaa myös johtajien ja erityisasiantuntijoiden
LisätiedotLUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA
KIRJE Oikeushallinto-osasto Liite 4 Tuomioistuinyksikkö 06.03.2018 OM 3/31/2016 LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn arkistokyselyyn. 1) Lapin käräjäoikeus
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus
ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan
Lisätiedot