Suomen kaupungit keskiajalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kaupungit keskiajalla"

Transkriptio

1 Suomen kaupungit keskiajalla Suomessa oli keskiajalla kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila. Kaikki sijaitsivat Suomenniemen etelärannikolla tai lounaiskulmassa. Suomen keskiaikaisissa kaupungeissa saksalaisilla kauppiailla oli merkittävä rooli. Saksalaiset hallitsivat kaupankäyntiä ja olivat enemmistönä kaupunkien raadeissa päättämässä asioista. Kaupunkien oikeudet sisälsivät itsehallinnon, oman oikeuslaitoksen sekä yksinoikeuden kauppaan ja käsityöhön. Luostarit keskittyivät Suomessa kaupunkeihin. Suomessa toimivia munkkiveljeskuntia olivat dominikaanit ja fransiskaanit, jotka molemmat perustivat omia luostareitaan. Dominikaanien luostarit olivat Turussa ja Viipurissa ja fransiskaanien Kökarin saarella Ahvenanmaalla, Raumalla ja Viipurissa. Lisäksi Suomessa oli birgittalaisluostari Naantalissa. Kaupunkien kehittymisestä 1200-luvulla Suomessa oli vain yksi kaupunki (Turku), 1300-luvulla neljä kaupunkia (Turku, Viipuri, Ulvila, Porvoo) ja luvulla kuusi kaupunkia (Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila). Kaikki keskiajan kaupungit sijaitsivat rannikolla. Kaupunkioikeudet myönnettiin useimmiten kaupallisista tai poliittisista syistä, joten kaupunkien sijainti ei välttämättä johtunut asutuskeskittymästä. Syy siihen, miksi Suomeen ei syntynyt enemmän kaupunkeja on yksinkertaisesti se, ettei enempää tarvittu. Kaupunkien perustaminen oli keskiajan kauppapolitiikkaa, jolla erityisesti ulkomaankauppa haluttiin saada hallintaan. Kaupan keskittäminen kaupunkeihin helpotti myös verotusta. Rannikkokaupungit saivat kaupunkioikeudet, koska sisämaassa tuotetut tavarat tuotiin niihin myytäviksi. Ruotsin valtion kannalta Hansa suurine ja vauraine hansakaupunkeineen oli kilpailija, jota vastaan haluttiin omia kauppakeskuksia. Pohjoisimmat keskiaikaiset kaupungit Ulvila ja Rauma suunniteltiin jo alusta asti kauppapaikoiksi: Ulvila sisämaahan johtavan Kokemäenjoen suulle ja Rauma jo rautakaudella tiheään asuttua Euran seutua hallitsevaksi, merenrannalla olevaksi kauppapaikaksi. Rannikkokaupungit pystyivät huolehtimaan koko Suomen kaupankäynnistä. Sisämaahan oli turha perustaa kaupunkeja, koska niiden liikenneyhteydet olivat huonot kaupankäyntiä ajatellen. Hämeestä kauppatavarat saatiin Hämeen linnan ja Turun välistä Härkätietä Turkuun, josta ne voitiin myydä eteenpäin. Muualta kauppatavarat saatiin jokia pitkin rannikolle ja sieltä meritse kaupunkeihin. Pitää myös muistaa, että Suomi kuului keskiajalla Ruotsiin, joten kauppatavarat voitiin viedä meritse suoraan Tukholmaan. Suomesta voitiin myös purjehtia suoraan Visbyhyn, Tallinnaan tai muihin läheisiin hansakaupunkeihin. Tärkein tuontitavara oli suola. Suomeen saapuvissa laivoissa oli lisäksi humalaa, verkaa, viinejä ja huonoina satovuosina viljaa. Suomesta vietiin mm. vuotia, kuivattua haukea ja hylkeenrasvaa eli traania.

2 Aatelisilla oli kuitenkin omia kauppalaivoja, eivätkä he välttämättä piitanneet kaupunkien kaupankäyntioikeuksista. Muiden säätyjen kaupankäynti oli määrä hoitaa kaupungeissa järjestettävillä messuilla ja markkinoilla. Talonpojat harrastivat talonpoikaispurjehdusta (maalaispurjehdusta) jo 1300-luvulta lähtien ja purjehtivat suoraan Tukholmaan, Tallinnaan tai muuhun kaupunkiin myymään tuotteitaan, jolloin valtio ei välttämättä saanut myynnistä verotuloja. Sana talonpoikaispurjehdus mainitaan asiakirjoissa kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna Vuonna 1530 Viipurin läänin talonpoikia kiellettiin erikseen purjehtimasta Tallinnaan, joten "verovapaa" kauppa Suomenlahden lienee ollut merkittävän suurta. Tallinna (Rääveli), Riika ja Tartto (Dorpat) hallitsivat Länsi-Euroopan kauppaa Venäjän kanssa, joten suomalaiset eivät voineet käydä suoraa kauppaa Venäjän kanssa. Hansa oli jakaantunut kolmeen osaan: vendiläis-saksilainen Hansa, westfalialais-preussilainen Hansa sekä liiviläis-gotlantilaisen Hansa. Riika oli liiviläis-gotlantilaisen Hansan pääkaupunki, jossa liiviläis-gotlantilaisen Hansan valtiopäivät kokoontuivat. Riika ja Tartto jakoivat määräysvallan Novgorodin sataman suhteen. Riika valvoi hansakauppaa Smolenskissa ja Polozkissa, Tallinna Raaseporin ja Viipurin hansakauppaa ja Tartto Pihkovan hansakauppaa. Suomen kaupungistuminen jatkui keskiajan jälkeen hitaasti luvulla perustettiin vain kolme kaupunkia: Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Ulvilan seuraaja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä Ulvila menetti kaupunkioikeutensa luvulla Suomessa oli vain kahdeksan kaupunkia luvulla Suomen kaupunkien määrä yli kaksinkertaistui luvulla perustettiin kaikkiaan 15 uutta kaupunkia: Oulu (1605), Vaasa (1606, alun perin Mustasaari), Uusikaupunki (1617), Kokkola (1620), Uusikaarlepyy (1620), Tornio (1621), Sortavala (1632), Hämeenlinna (1639), Savonlinna (1639), Kristiinankaupunki (1649), Lappeenranta (1649), Raahe (1649), Kajaani (1651), Pietarsaari (1652) ja Hamina (1653).

3 Turku (1200-luku) Suomen keskiaikaisista kaupungeista vanhin on Turku. Nimi Turku tulee muinaisvenäjän kielen sanasta trg, joka lausutaan turgu ja joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista rannikkoalueen markkinapaikoista eli turuista. (Suomi tässä yhteydessä tarkoittaa lähinnä Varsinais-Suomen aluetta.) Turun kaupungin tarkkaa ikää ei ole mahdollista sanoa, koska kaupunkioikeudet myöntävä perustamiskirja ei ole säilynyt. Turun varsinainen kehittyminen ajoittunee 1200-luvun loppuun, jolloin Turun linna rakennettiin. Turun perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon Nousiaisista Koroisiin. Koroineen oli sopiva Paikka kaupankäyntiä varten. Saaristo suojasi kauppalaivoja myrskyiltä ja merirosvoilta, jotka saapuivat Aurajoen suulle kaikista Itämeren maista. Vähän matkaa purjehdittiin myös jokea pitkin, mutta sitten oli edessä koski. Asutus ja kauppapaikka siirtyivät vähitellen Koroisista etelään ja uutta kauppapaikkaa alettiin kutsua Turuksi. Koroisten kylä jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle, vaikka sijaitsikin lähellä Turun nykyistä keskustaa. Kun 1200-luvun lopulla Unikankareen kummulle alettiin rakentaa kivikirkkoa, Turun kaupunki oli vain hyvin pieni yhdyskunta kirkon ympärillä. Unikankareen kivikirkko vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300, ja samalla piispanistuin siirrettiin Koroisista Turun kaupunkiin. Tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja suojelijakseen se sai Suomen ensimmäisen piispan, Pyhän Henrikin. Keskiajan vuosisatoina kirkko sai useita pyhimyskappeleita, joista myöhemmin tuli hautakuoria luvun alkuun mennessä Tuomiokirkko oli saavuttanut jo lähes nykyisen muotonsa. Turussa oli dominikaaniluostari kirkkoineen ja luostarikoulu. Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaaniluostari perustettiin Turkuun v. 1249, ja ilmeisesti kaupungissa oli myös Pyhälle Annalle omistettu nunnaluostari. Turussa oli myös Pyhän Yrjänän hospitaali eli spitaalisairaala sekä Pyhän Hengen talo, kirkon ylläpitämä köyhäintalo ja vanhainkoti. Turun raatimiehistä on jäänyt historiaan Hintsa Knap, joka toimi vuonna 1378 Turun kaupungin raatimiehenä. Hänen mukaansa on nimetty Hintsa Knapin katu Turun Varissuolla.

4 Viipuri (1293, kaupunkioikeudet 1403) Viipuri oli Ruotsi-Suomen itäisin varuskunta, josta kehittyi myös kauppakaupunki. Nimi Viipuri koostuu muinaisruotsin sanoista vi (pyhä Paikka) ja borg (linna). Arkeologisten kaivausten mukaan Viipurissa oli karjalainen kauppapaikka jo 900-luvulla. Viipurin varhaiseen olemassaoloon viittaa myös se, että uplantilaisessa riimukivessä vuodelta n sanotaan kuolinpaikaksi Uiburk. Nykyisen Viipurin perusti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja niitä itään laajentaneen kolmannen ristiretken aikana. Viipurin linna mainitaan ensi kerran vuonna 1295 kuningas Birgerin kirjeessä, mutta novgorodilaisten kronikassa sanotaan, että ruotsalaiset "perustivat linnan Karjalaan vuonna 6801". Venäjällä aikaa laskettiin maailman luomisesta, joka ko. ajanlaskun mukaan tapahtui vuonna Kyseessä oli siis länsimaisen ajanlaskun mukaan vuosi Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Viipurista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Viipuri sai kaupunkioikeudet vasta 1403, mutta jo 1300-luvulla syntyi linnansaarelle siviiliasutusta, joka alkoi siirtyä linnansalmen toiselle puolelle kallioiselle niemelle. Ensimmäisen kerran Viipurin kaupunki mainittiin kirjallisissa lähteissä 1336 ja Viipurin raati Ensimmäinen tunnettu Viipurin porvari oli saksalainen Ewert von Balven Tallinnasta (1393), samoin ensimmäinen tunnettu raatimies Magnus Schröder (1410). Viipuri oli Karjalan hallintokaupunki ja merkittävä ulkomaan kaupan keskus. Kaukokauppa oli suureksi osaksi itämeren saksalaisista hansakaupungeista kuten Lyypekistä ja Tallinnasta saapuneiden hansakauppiaiden hallinnassa. Vienti suuntautui enimmäkseen Tallinnaan, missä tavarat myytiin läntiseen Eurooppaan. Kaupunkilaisten enemmistö oli kuitenkin suomalaisia, samoin pikkuporvarit ja työläiset. Koska Viipuri oli kaukana Tukholmasta, Viipurin linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa. Hämeen ja Turun linnalääneillä oli Viipuria kiinteämpi yhteys Tukholmaan ja vähemmän itsemääräämisoikeutta. Linnan ympärille kehittynyt kaupunki oli linnanherran suojeluksessa ja Viipuri oli ainut Suomen kaupunki, jonka ympärillä oli kaupunginmuuri. Dominikaanit perustivat luostarin Viipuriin 1398 ja fransiskaanikonventti perustettiin 1400-luvun alussa.

5 Ulvila (1365) Ulvilan nimeen sisältyy henkilönnimi Ulvi, joka suomennos skandinaavisesta Ulf-nimestä. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen Jo ennen virallisia kaupunkioikeuksia Ulvila kuitenkin oli tärkeä kauppapaikka Kokemäenjoen suistossa. Ulvilan Liikistöön rakennettiin 1200-luvulla kirkko, jonka kivijalka on yhä jäljellä. Paikalla on nykyisin risti, joka osoittaa alttarin kohtaa. Kirkon vierellä olleelta hautausmaalta on löydetty paljon ja 1300-luvuilta olevia muistokiviä. 1200luvulta on muistokivi, jossa on vanhin maastamme tunnettu (saksalaiskauppiaan käyttämä) puumerkki luvun alkukymmeniltä on lukuisia latinankielisin reunakirjoituksin ja saksalaisperäisin nimin varustettuja kiviä. Nämä kivet ovat nähtävinä nykyisen kirkon asehuoneessa. Kirkon vierellä oli kauppapaikka, jonka saksalaiskauppiaista suuri osa ilmeisesti asui kiinteästi Ulvilassa. Taustana kaupunkioikeuksien myöntämiselle olivat kauppapoliittiset tekijät sekä Tukholman edut. Ulvilalle annettiin Pohjanlahden kauppaoikeudet ja samalla pyrittiin estämään karjalaisten purjehtiminen Pohjanlahdelta Tallinnaan. Satakunnan historiallinen maakunta on syntynyt varhaiskeskiajalla ja mainitaan historiallisissa kirjoituksissa ensi kertaa vuonna Ulvilan kaupungin merkitys keskiaikaisena kaupunkina heikkeni vuosien varrella, kun maan kohoamisen seurauksena kauppalaivojen purjehdus vaikeutui. Juhana Herttua perusti maaliskuussa 1558 uuden kaupungin Kokemäenjoen suulle ja kaupungin nimeksi tuli Pori. Porin perustamisen myötä Ulvilan kaupungin olemassa olo päättyi. Ulvilan kivikirkko on ainoa rakennus, joka on säilynyt keskiaikaisesta Ulvilan kaupungista. Kirkko sijaitsi keskiaikaisen kaupungin pohjoislaidalla. Kirkon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Varhaisimmaksi kirkko on ajoitettu tulkinnassa, jonka mukaan kirkon rakennustyöt saivat alkunsa v. 1332, kun piispa Pentti määräsi Ulvilaan rakennettavaksi uuden kivikirkon. Tällöin aikaisempaan kauppapaikkaan Liikistöön v määrätyn kirkon rakennustyöt keskeytettiin. Ulvilan hautausmaa on vihitty vuonna Suomen keskiaikaisista kaupungeista Ulvila on ainoa, jonka jäänteitä on säilynyt rakentamattoman alueen alla. Paikalla on nykyään lähinnä peltoa.

6 Porvoo (kaupunkioikeudet n. v. 1380) Porvoon nimi tulee ruotsin sanoista borg (linna) ja å (joki). Joki sai nimensä Porvoon Linnamäellä olleesta linnoituksesta. Porvoon Linnamäellä oli jonkinlainen linnoitus jo viikinkiaikana 800- ja 900-luvuilla, mutta Porvoon seudun nykyinen asutus sai alkunsa ja 1300-luvuilla. Voi olla, että tanskalaiset rakensivat Linnamäelle hirsilinnan jo 1200-luvulla. Porvoon kylästä kasvanutta kaupunkia edelsi ylempänä joen varrella Saksalan kylässä sijainnut kauppapaikka. Porvoo oli aluksi yksi kylä muiden pitäjän kylien joukossa. Porvoon hyvät liikenneyhteydet sekä Linnamäen läheisyys aiheuttivat sen, että paikka veti asutusta puoleensa ja yhdyskunta kasvoi muita suuremmaksi. Suomenlahden rannikolta sisämaahan ja Hämeeseen pääväylänä vienyt Porvoonjoki oli asutuksen tärkein houkutin. Myös 1200-luvun lopulla muotoutunut Turun ja Viipurin yhdistänyt Suuri rantatie eli Kuninkaantie kulki Porvoon läpi. Porvoo sijaitsi suurin piirtein Kuninkaantien puolivälissä. Porvoon suurpitäjä muotoutui 1200-luvun lopulla ja se mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvun alussa. Siihen kuuluivat Helsingin, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Pyhtään alueet. Kaupunkina Porvoo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383, mutta kaupunkioikeudet Porvoo sai jo aikaisemmin 1300-luvulla. Tarkkaa vuotta ei tiedetä. Porvoo oli keskiajalla Uudenmaan ainoa kaupunki ja siellä oli keskiajalla n. 200 asukasta. Porvoon vaakunassa on C-kirjain ns. goottilaisessa kilvessä. C viittaa latinankieliseen linnoitusta tai linnaa tarkoittavaan sanaan castrum, castellum. Porvoo oli keskiajalla Itä-Uudenmaan ja Porvoon lääniksi kutsutun hallintoalueen keskus. Porvoo kävi kauppaa etenkin Tallinnan kanssa ja sisämaasta tuodut turkikset olivat tärkeä kauppatavara. Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla Suomeen perustettiin pieniä voutikuntia ja 1380-luvulla Linnamäelle rakennettiin Porvoon läänin voudin hallintolinna. Porvoon linnoitusta ei enää ole, vain vallihaudat ovat jäljellä. Linnamäen alla oli linnan vanha satama Maari, joka nykyisin on liian matala laivoille. Porvoon Kirkonmäelle pystytettiin ensimmäinen kirkkorakennus 1200-luvulla ja Porvoon seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Porvoon kivikirkko oli todennäköisesti Porvoon ainoa kivirakenus, sillä Linnamäen linnakin oli hirsilinna. Porvoon nykyinen kirkkorakennus valmistui 1450-luvulla, jolloin paikalla ollutta pienempää kivikirkkoa suurennettiin. Kustaa Vaasa lakkautti Porvoon kaupungin perustaessaan Helsingin vuonna Porvoon, Ulvilan, Rauman ja Tammisaaren asukkaat määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kaarle IX palautti Porvoon kaupunkioikeudet vuonna 1602.

7 Rauma (1442) Rauman nimen takana on germaaninen lainasana strauma (virta). Rauman varhaisista vaiheista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. Fransiskaanit perustivat luostarin Rauman joen pohjoisrannalle 1400-luvun alussa, jolloin paikalla ilmeisesti oli jo asutusta. Vaihtoehtoisen teorian mukaan luostari perustettiin ensin ja asutus kehittyi luostarin ympärille kuten Naantalissa. Fransiskaaniluostarin Pyhän Ristin harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla luvulla rakennettiin myös Pyhän Kolminaisuuden kirkko seurakunnan käyttöön. Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1640, jonka jälkeen Pyhän Ristin kirkko otettiin seurakuntakäyttöön. Fransiskaaniluostari sijaitsi keskiajalla silloisen kaupungin pohjoispuolella. Keskiajalla kaupunkiasutus keskittyi Pyhän Kolminaisuuden seurakuntakirkon tienoille ja laajeni vähitellen maaseudulta satamaan johtavan tien varrelle, nykyisen Vanhan Rauman alueelle. Satama oli aluksi aivan kaupungin vieressä. Rauman fransiskaanien toiminta ulottui lähiseutujen ohella Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen sekä sisämaahan, Hämeeseen asti. Muut Suomessa toimineet fransiskaaniluostarit sijaitsivat Viipurissa ja Kökarissa. Vuonna 1442 huhtikuun 17. Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Raumalle kaupunkioikeudet kuningas Kristofferin nimissä. Rauman porvarit saivat oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia samoja lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia kuin Turun porvaritkin. Raumalaiset saivat viedä ja tuoda tavaraa omilla laivoillaan kaikkialla Itämerellä. Rauman kaupunkiasutus on syntynyt hyvän satamapaikan vuoksi. Ensimmäinen satama sijaitsi ilmeisesti Unajanlahden rannalla, sillä kaupunki mainitaan asiakirjoissa ensin Unio-nimisenä. Vuonna 1413 Unajan verot olivat kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin Ulvilan, joten veroa luultavasti maksoivat kaikki lähikylien kauppiaat, myös Rauman pitäjän kirkonkylässä asuvat. Kauppa keskittyi myöhemmin kirkonkylään eli nykyisen Rauman keskustan alueelle. Raumalla on laskettu olleen 1500-luvun loppupuolella asukasta. Keskiaikaisesta Raumasta on nykyisin jäljellä vain alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

8 Naantali (1443) Naantalin nimi on muunnos ruotsin nimestä Nådendal, joka taas on käännös paikan alkuperäisestä latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae (Armonlaakso). Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Ailostenniemeen. Kuningas Kristoffer antoi virallisen suostumuksensa Kööpenhaminassa 23. elokuuta vuonna 1443 päivätyllä vahvistuskirjalla. Birgittalaisia sääntöjä noudattanut luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat kauppapaikan oikeudet. Turun hiippakuntaan perustettu luostari oli valtakunnan toinen birgittalaisluostari. Birgittalaisen sääntökunnan emäluostari sijaitsi Ruotsissa Vadstenassa ja Naantalin luostarin asioita hoidettiin myös Vadstenasta käsin. Pyhä Birgitta oli virallinen pyhimys, jonka palvonnalla oli valtakuntaa yhdistävä merkitys. Oman pyhimyksen myötä pyhiinvaellukset myös Suomesta lyhenivät, sillä Vadstena on oleellisesti lähempänä kuin esimerkiksi Santiago de Compostela. Turun piispojen ja heidän hiippakuntansa papiston suhtautuminen Pyhän Birgitan ja hänen ystäväpiirinsä kultin leviämiseen oli myönteistä. Birgittalaissisaret keskittyivät luostarissa Raamatun lukemiseen, mietiskelyyn, katumukseen ja rukoukseen, mutta myös puutarhanhoitoon ja koruompeluun. Sukkien ja käsineiden kudonta levisi luostarista ammattimaisena taitona kaupunkilaisten keskuuteen, joten nunnat loivat Naantalin seudulle kukoistavan tekstiilituotannon luvulta peräisin oleva luostarikirkko on ainoa jäljellä oleva rakennus birgittalaisluostarista. Luostari oli kaksoisluostari, jossa oli 60 nunnaa ja 20 munkkia ja maallikkoveljeä. Kirkko oli yhteinen, mutta nunnien ja munkkien asuinsijat olivat erillään toisistaan. Naantalin luostari oli Turun tuomiokirkon kilpailija lahjoitusten ja pyhiinvaellusmatkojen suhteen. Naantalin luostarissa oli kehitetty varsin pitkälle lääkekasvien ja -yrttien viljely ja käyttö. Nunnille opetettiin kasvien käyttöä lääkkeenä ja sairauden hoitoa. Luostarilla oli lääkekasvien ja -yrttien käyttöön oma ohjekirjansa Nadhen dals closter book, jota säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Naantalin luostarin kirja on julkaistu kokonaisuudessaan Kerttu Peldanin kirjassa Suomen farmasian historia. Luostarin yhteydessä oli myös Pyhän Hengen talo eli vanhainkoti. Luostarille kertyi lahjoituksia eri osista maata Pohjanmaata ja Karjalaa myöten, ja lahjoittajien joukossa oli aateliston ohella porvareita ja talonpoikiakin. Luostari oli lähellä kansaa, sillä kansa sai tulla sunnuntaisin Naantalin luostarikirkkoon kuulemaan kansankielistä saarnaa. Naantalin luostarin toiminta lakkasi 1500-luvun lopulla. Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli matalasuhdannetta. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna.

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 10/2010 1(12) 1.11.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS 1 (49) Antopäivä: xx.x.2016 Voimaantulopäivä: 1.10.2016 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Kumoaa määräyksen: Luotsattavat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus. YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Keskiaika kaupungissa

Keskiaika kaupungissa Keskiaika kaupungissa Pelin tavoite: oman säädyn valta aseman vahvistaminen keskiaikaisessa kaupungissa. Peliryhmät eli säädyt Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmille annetaan oma säätyluokka. Jokainen ryhmä

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot