Suomen kaupungit keskiajalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kaupungit keskiajalla"

Transkriptio

1 Suomen kaupungit keskiajalla Suomessa oli keskiajalla kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila. Kaikki sijaitsivat Suomenniemen etelärannikolla tai lounaiskulmassa. Suomen keskiaikaisissa kaupungeissa saksalaisilla kauppiailla oli merkittävä rooli. Saksalaiset hallitsivat kaupankäyntiä ja olivat enemmistönä kaupunkien raadeissa päättämässä asioista. Kaupunkien oikeudet sisälsivät itsehallinnon, oman oikeuslaitoksen sekä yksinoikeuden kauppaan ja käsityöhön. Luostarit keskittyivät Suomessa kaupunkeihin. Suomessa toimivia munkkiveljeskuntia olivat dominikaanit ja fransiskaanit, jotka molemmat perustivat omia luostareitaan. Dominikaanien luostarit olivat Turussa ja Viipurissa ja fransiskaanien Kökarin saarella Ahvenanmaalla, Raumalla ja Viipurissa. Lisäksi Suomessa oli birgittalaisluostari Naantalissa. Kaupunkien kehittymisestä 1200-luvulla Suomessa oli vain yksi kaupunki (Turku), 1300-luvulla neljä kaupunkia (Turku, Viipuri, Ulvila, Porvoo) ja luvulla kuusi kaupunkia (Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila). Kaikki keskiajan kaupungit sijaitsivat rannikolla. Kaupunkioikeudet myönnettiin useimmiten kaupallisista tai poliittisista syistä, joten kaupunkien sijainti ei välttämättä johtunut asutuskeskittymästä. Syy siihen, miksi Suomeen ei syntynyt enemmän kaupunkeja on yksinkertaisesti se, ettei enempää tarvittu. Kaupunkien perustaminen oli keskiajan kauppapolitiikkaa, jolla erityisesti ulkomaankauppa haluttiin saada hallintaan. Kaupan keskittäminen kaupunkeihin helpotti myös verotusta. Rannikkokaupungit saivat kaupunkioikeudet, koska sisämaassa tuotetut tavarat tuotiin niihin myytäviksi. Ruotsin valtion kannalta Hansa suurine ja vauraine hansakaupunkeineen oli kilpailija, jota vastaan haluttiin omia kauppakeskuksia. Pohjoisimmat keskiaikaiset kaupungit Ulvila ja Rauma suunniteltiin jo alusta asti kauppapaikoiksi: Ulvila sisämaahan johtavan Kokemäenjoen suulle ja Rauma jo rautakaudella tiheään asuttua Euran seutua hallitsevaksi, merenrannalla olevaksi kauppapaikaksi. Rannikkokaupungit pystyivät huolehtimaan koko Suomen kaupankäynnistä. Sisämaahan oli turha perustaa kaupunkeja, koska niiden liikenneyhteydet olivat huonot kaupankäyntiä ajatellen. Hämeestä kauppatavarat saatiin Hämeen linnan ja Turun välistä Härkätietä Turkuun, josta ne voitiin myydä eteenpäin. Muualta kauppatavarat saatiin jokia pitkin rannikolle ja sieltä meritse kaupunkeihin. Pitää myös muistaa, että Suomi kuului keskiajalla Ruotsiin, joten kauppatavarat voitiin viedä meritse suoraan Tukholmaan. Suomesta voitiin myös purjehtia suoraan Visbyhyn, Tallinnaan tai muihin läheisiin hansakaupunkeihin. Tärkein tuontitavara oli suola. Suomeen saapuvissa laivoissa oli lisäksi humalaa, verkaa, viinejä ja huonoina satovuosina viljaa. Suomesta vietiin mm. vuotia, kuivattua haukea ja hylkeenrasvaa eli traania.

2 Aatelisilla oli kuitenkin omia kauppalaivoja, eivätkä he välttämättä piitanneet kaupunkien kaupankäyntioikeuksista. Muiden säätyjen kaupankäynti oli määrä hoitaa kaupungeissa järjestettävillä messuilla ja markkinoilla. Talonpojat harrastivat talonpoikaispurjehdusta (maalaispurjehdusta) jo 1300-luvulta lähtien ja purjehtivat suoraan Tukholmaan, Tallinnaan tai muuhun kaupunkiin myymään tuotteitaan, jolloin valtio ei välttämättä saanut myynnistä verotuloja. Sana talonpoikaispurjehdus mainitaan asiakirjoissa kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna Vuonna 1530 Viipurin läänin talonpoikia kiellettiin erikseen purjehtimasta Tallinnaan, joten "verovapaa" kauppa Suomenlahden lienee ollut merkittävän suurta. Tallinna (Rääveli), Riika ja Tartto (Dorpat) hallitsivat Länsi-Euroopan kauppaa Venäjän kanssa, joten suomalaiset eivät voineet käydä suoraa kauppaa Venäjän kanssa. Hansa oli jakaantunut kolmeen osaan: vendiläis-saksilainen Hansa, westfalialais-preussilainen Hansa sekä liiviläis-gotlantilaisen Hansa. Riika oli liiviläis-gotlantilaisen Hansan pääkaupunki, jossa liiviläis-gotlantilaisen Hansan valtiopäivät kokoontuivat. Riika ja Tartto jakoivat määräysvallan Novgorodin sataman suhteen. Riika valvoi hansakauppaa Smolenskissa ja Polozkissa, Tallinna Raaseporin ja Viipurin hansakauppaa ja Tartto Pihkovan hansakauppaa. Suomen kaupungistuminen jatkui keskiajan jälkeen hitaasti luvulla perustettiin vain kolme kaupunkia: Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Ulvilan seuraaja Pori (1558). Porin perustamisen yhteydessä Ulvila menetti kaupunkioikeutensa luvulla Suomessa oli vain kahdeksan kaupunkia luvulla Suomen kaupunkien määrä yli kaksinkertaistui luvulla perustettiin kaikkiaan 15 uutta kaupunkia: Oulu (1605), Vaasa (1606, alun perin Mustasaari), Uusikaupunki (1617), Kokkola (1620), Uusikaarlepyy (1620), Tornio (1621), Sortavala (1632), Hämeenlinna (1639), Savonlinna (1639), Kristiinankaupunki (1649), Lappeenranta (1649), Raahe (1649), Kajaani (1651), Pietarsaari (1652) ja Hamina (1653).

3 Turku (1200-luku) Suomen keskiaikaisista kaupungeista vanhin on Turku. Nimi Turku tulee muinaisvenäjän kielen sanasta trg, joka lausutaan turgu ja joka tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista rannikkoalueen markkinapaikoista eli turuista. (Suomi tässä yhteydessä tarkoittaa lähinnä Varsinais-Suomen aluetta.) Turun kaupungin tarkkaa ikää ei ole mahdollista sanoa, koska kaupunkioikeudet myöntävä perustamiskirja ei ole säilynyt. Turun varsinainen kehittyminen ajoittunee 1200-luvun loppuun, jolloin Turun linna rakennettiin. Turun perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon Nousiaisista Koroisiin. Koroineen oli sopiva Paikka kaupankäyntiä varten. Saaristo suojasi kauppalaivoja myrskyiltä ja merirosvoilta, jotka saapuivat Aurajoen suulle kaikista Itämeren maista. Vähän matkaa purjehdittiin myös jokea pitkin, mutta sitten oli edessä koski. Asutus ja kauppapaikka siirtyivät vähitellen Koroisista etelään ja uutta kauppapaikkaa alettiin kutsua Turuksi. Koroisten kylä jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle, vaikka sijaitsikin lähellä Turun nykyistä keskustaa. Kun 1200-luvun lopulla Unikankareen kummulle alettiin rakentaa kivikirkkoa, Turun kaupunki oli vain hyvin pieni yhdyskunta kirkon ympärillä. Unikankareen kivikirkko vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300, ja samalla piispanistuin siirrettiin Koroisista Turun kaupunkiin. Tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja suojelijakseen se sai Suomen ensimmäisen piispan, Pyhän Henrikin. Keskiajan vuosisatoina kirkko sai useita pyhimyskappeleita, joista myöhemmin tuli hautakuoria luvun alkuun mennessä Tuomiokirkko oli saavuttanut jo lähes nykyisen muotonsa. Turussa oli dominikaaniluostari kirkkoineen ja luostarikoulu. Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaaniluostari perustettiin Turkuun v. 1249, ja ilmeisesti kaupungissa oli myös Pyhälle Annalle omistettu nunnaluostari. Turussa oli myös Pyhän Yrjänän hospitaali eli spitaalisairaala sekä Pyhän Hengen talo, kirkon ylläpitämä köyhäintalo ja vanhainkoti. Turun raatimiehistä on jäänyt historiaan Hintsa Knap, joka toimi vuonna 1378 Turun kaupungin raatimiehenä. Hänen mukaansa on nimetty Hintsa Knapin katu Turun Varissuolla.

4 Viipuri (1293, kaupunkioikeudet 1403) Viipuri oli Ruotsi-Suomen itäisin varuskunta, josta kehittyi myös kauppakaupunki. Nimi Viipuri koostuu muinaisruotsin sanoista vi (pyhä Paikka) ja borg (linna). Arkeologisten kaivausten mukaan Viipurissa oli karjalainen kauppapaikka jo 900-luvulla. Viipurin varhaiseen olemassaoloon viittaa myös se, että uplantilaisessa riimukivessä vuodelta n sanotaan kuolinpaikaksi Uiburk. Nykyisen Viipurin perusti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja niitä itään laajentaneen kolmannen ristiretken aikana. Viipurin linna mainitaan ensi kerran vuonna 1295 kuningas Birgerin kirjeessä, mutta novgorodilaisten kronikassa sanotaan, että ruotsalaiset "perustivat linnan Karjalaan vuonna 6801". Venäjällä aikaa laskettiin maailman luomisesta, joka ko. ajanlaskun mukaan tapahtui vuonna Kyseessä oli siis länsimaisen ajanlaskun mukaan vuosi Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Viipurista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Viipuri sai kaupunkioikeudet vasta 1403, mutta jo 1300-luvulla syntyi linnansaarelle siviiliasutusta, joka alkoi siirtyä linnansalmen toiselle puolelle kallioiselle niemelle. Ensimmäisen kerran Viipurin kaupunki mainittiin kirjallisissa lähteissä 1336 ja Viipurin raati Ensimmäinen tunnettu Viipurin porvari oli saksalainen Ewert von Balven Tallinnasta (1393), samoin ensimmäinen tunnettu raatimies Magnus Schröder (1410). Viipuri oli Karjalan hallintokaupunki ja merkittävä ulkomaan kaupan keskus. Kaukokauppa oli suureksi osaksi itämeren saksalaisista hansakaupungeista kuten Lyypekistä ja Tallinnasta saapuneiden hansakauppiaiden hallinnassa. Vienti suuntautui enimmäkseen Tallinnaan, missä tavarat myytiin läntiseen Eurooppaan. Kaupunkilaisten enemmistö oli kuitenkin suomalaisia, samoin pikkuporvarit ja työläiset. Koska Viipuri oli kaukana Tukholmasta, Viipurin linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa. Hämeen ja Turun linnalääneillä oli Viipuria kiinteämpi yhteys Tukholmaan ja vähemmän itsemääräämisoikeutta. Linnan ympärille kehittynyt kaupunki oli linnanherran suojeluksessa ja Viipuri oli ainut Suomen kaupunki, jonka ympärillä oli kaupunginmuuri. Dominikaanit perustivat luostarin Viipuriin 1398 ja fransiskaanikonventti perustettiin 1400-luvun alussa.

5 Ulvila (1365) Ulvilan nimeen sisältyy henkilönnimi Ulvi, joka suomennos skandinaavisesta Ulf-nimestä. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen Jo ennen virallisia kaupunkioikeuksia Ulvila kuitenkin oli tärkeä kauppapaikka Kokemäenjoen suistossa. Ulvilan Liikistöön rakennettiin 1200-luvulla kirkko, jonka kivijalka on yhä jäljellä. Paikalla on nykyisin risti, joka osoittaa alttarin kohtaa. Kirkon vierellä olleelta hautausmaalta on löydetty paljon ja 1300-luvuilta olevia muistokiviä. 1200luvulta on muistokivi, jossa on vanhin maastamme tunnettu (saksalaiskauppiaan käyttämä) puumerkki luvun alkukymmeniltä on lukuisia latinankielisin reunakirjoituksin ja saksalaisperäisin nimin varustettuja kiviä. Nämä kivet ovat nähtävinä nykyisen kirkon asehuoneessa. Kirkon vierellä oli kauppapaikka, jonka saksalaiskauppiaista suuri osa ilmeisesti asui kiinteästi Ulvilassa. Taustana kaupunkioikeuksien myöntämiselle olivat kauppapoliittiset tekijät sekä Tukholman edut. Ulvilalle annettiin Pohjanlahden kauppaoikeudet ja samalla pyrittiin estämään karjalaisten purjehtiminen Pohjanlahdelta Tallinnaan. Satakunnan historiallinen maakunta on syntynyt varhaiskeskiajalla ja mainitaan historiallisissa kirjoituksissa ensi kertaa vuonna Ulvilan kaupungin merkitys keskiaikaisena kaupunkina heikkeni vuosien varrella, kun maan kohoamisen seurauksena kauppalaivojen purjehdus vaikeutui. Juhana Herttua perusti maaliskuussa 1558 uuden kaupungin Kokemäenjoen suulle ja kaupungin nimeksi tuli Pori. Porin perustamisen myötä Ulvilan kaupungin olemassa olo päättyi. Ulvilan kivikirkko on ainoa rakennus, joka on säilynyt keskiaikaisesta Ulvilan kaupungista. Kirkko sijaitsi keskiaikaisen kaupungin pohjoislaidalla. Kirkon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Varhaisimmaksi kirkko on ajoitettu tulkinnassa, jonka mukaan kirkon rakennustyöt saivat alkunsa v. 1332, kun piispa Pentti määräsi Ulvilaan rakennettavaksi uuden kivikirkon. Tällöin aikaisempaan kauppapaikkaan Liikistöön v määrätyn kirkon rakennustyöt keskeytettiin. Ulvilan hautausmaa on vihitty vuonna Suomen keskiaikaisista kaupungeista Ulvila on ainoa, jonka jäänteitä on säilynyt rakentamattoman alueen alla. Paikalla on nykyään lähinnä peltoa.

6 Porvoo (kaupunkioikeudet n. v. 1380) Porvoon nimi tulee ruotsin sanoista borg (linna) ja å (joki). Joki sai nimensä Porvoon Linnamäellä olleesta linnoituksesta. Porvoon Linnamäellä oli jonkinlainen linnoitus jo viikinkiaikana 800- ja 900-luvuilla, mutta Porvoon seudun nykyinen asutus sai alkunsa ja 1300-luvuilla. Voi olla, että tanskalaiset rakensivat Linnamäelle hirsilinnan jo 1200-luvulla. Porvoon kylästä kasvanutta kaupunkia edelsi ylempänä joen varrella Saksalan kylässä sijainnut kauppapaikka. Porvoo oli aluksi yksi kylä muiden pitäjän kylien joukossa. Porvoon hyvät liikenneyhteydet sekä Linnamäen läheisyys aiheuttivat sen, että paikka veti asutusta puoleensa ja yhdyskunta kasvoi muita suuremmaksi. Suomenlahden rannikolta sisämaahan ja Hämeeseen pääväylänä vienyt Porvoonjoki oli asutuksen tärkein houkutin. Myös 1200-luvun lopulla muotoutunut Turun ja Viipurin yhdistänyt Suuri rantatie eli Kuninkaantie kulki Porvoon läpi. Porvoo sijaitsi suurin piirtein Kuninkaantien puolivälissä. Porvoon suurpitäjä muotoutui 1200-luvun lopulla ja se mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvun alussa. Siihen kuuluivat Helsingin, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja Pyhtään alueet. Kaupunkina Porvoo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383, mutta kaupunkioikeudet Porvoo sai jo aikaisemmin 1300-luvulla. Tarkkaa vuotta ei tiedetä. Porvoo oli keskiajalla Uudenmaan ainoa kaupunki ja siellä oli keskiajalla n. 200 asukasta. Porvoon vaakunassa on C-kirjain ns. goottilaisessa kilvessä. C viittaa latinankieliseen linnoitusta tai linnaa tarkoittavaan sanaan castrum, castellum. Porvoo oli keskiajalla Itä-Uudenmaan ja Porvoon lääniksi kutsutun hallintoalueen keskus. Porvoo kävi kauppaa etenkin Tallinnan kanssa ja sisämaasta tuodut turkikset olivat tärkeä kauppatavara. Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla Suomeen perustettiin pieniä voutikuntia ja 1380-luvulla Linnamäelle rakennettiin Porvoon läänin voudin hallintolinna. Porvoon linnoitusta ei enää ole, vain vallihaudat ovat jäljellä. Linnamäen alla oli linnan vanha satama Maari, joka nykyisin on liian matala laivoille. Porvoon Kirkonmäelle pystytettiin ensimmäinen kirkkorakennus 1200-luvulla ja Porvoon seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Porvoon kivikirkko oli todennäköisesti Porvoon ainoa kivirakenus, sillä Linnamäen linnakin oli hirsilinna. Porvoon nykyinen kirkkorakennus valmistui 1450-luvulla, jolloin paikalla ollutta pienempää kivikirkkoa suurennettiin. Kustaa Vaasa lakkautti Porvoon kaupungin perustaessaan Helsingin vuonna Porvoon, Ulvilan, Rauman ja Tammisaaren asukkaat määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kaarle IX palautti Porvoon kaupunkioikeudet vuonna 1602.

7 Rauma (1442) Rauman nimen takana on germaaninen lainasana strauma (virta). Rauman varhaisista vaiheista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. Fransiskaanit perustivat luostarin Rauman joen pohjoisrannalle 1400-luvun alussa, jolloin paikalla ilmeisesti oli jo asutusta. Vaihtoehtoisen teorian mukaan luostari perustettiin ensin ja asutus kehittyi luostarin ympärille kuten Naantalissa. Fransiskaaniluostarin Pyhän Ristin harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla luvulla rakennettiin myös Pyhän Kolminaisuuden kirkko seurakunnan käyttöön. Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1640, jonka jälkeen Pyhän Ristin kirkko otettiin seurakuntakäyttöön. Fransiskaaniluostari sijaitsi keskiajalla silloisen kaupungin pohjoispuolella. Keskiajalla kaupunkiasutus keskittyi Pyhän Kolminaisuuden seurakuntakirkon tienoille ja laajeni vähitellen maaseudulta satamaan johtavan tien varrelle, nykyisen Vanhan Rauman alueelle. Satama oli aluksi aivan kaupungin vieressä. Rauman fransiskaanien toiminta ulottui lähiseutujen ohella Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen sekä sisämaahan, Hämeeseen asti. Muut Suomessa toimineet fransiskaaniluostarit sijaitsivat Viipurissa ja Kökarissa. Vuonna 1442 huhtikuun 17. Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Raumalle kaupunkioikeudet kuningas Kristofferin nimissä. Rauman porvarit saivat oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia samoja lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia kuin Turun porvaritkin. Raumalaiset saivat viedä ja tuoda tavaraa omilla laivoillaan kaikkialla Itämerellä. Rauman kaupunkiasutus on syntynyt hyvän satamapaikan vuoksi. Ensimmäinen satama sijaitsi ilmeisesti Unajanlahden rannalla, sillä kaupunki mainitaan asiakirjoissa ensin Unio-nimisenä. Vuonna 1413 Unajan verot olivat kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin Ulvilan, joten veroa luultavasti maksoivat kaikki lähikylien kauppiaat, myös Rauman pitäjän kirkonkylässä asuvat. Kauppa keskittyi myöhemmin kirkonkylään eli nykyisen Rauman keskustan alueelle. Raumalla on laskettu olleen 1500-luvun loppupuolella asukasta. Keskiaikaisesta Raumasta on nykyisin jäljellä vain alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

8 Naantali (1443) Naantalin nimi on muunnos ruotsin nimestä Nådendal, joka taas on käännös paikan alkuperäisestä latinalaisesta nimestä Vallis Gratiae (Armonlaakso). Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Ailostenniemeen. Kuningas Kristoffer antoi virallisen suostumuksensa Kööpenhaminassa 23. elokuuta vuonna 1443 päivätyllä vahvistuskirjalla. Birgittalaisia sääntöjä noudattanut luostari ja sen alaisuuteen rakennettu kaupunki saivat kauppapaikan oikeudet. Turun hiippakuntaan perustettu luostari oli valtakunnan toinen birgittalaisluostari. Birgittalaisen sääntökunnan emäluostari sijaitsi Ruotsissa Vadstenassa ja Naantalin luostarin asioita hoidettiin myös Vadstenasta käsin. Pyhä Birgitta oli virallinen pyhimys, jonka palvonnalla oli valtakuntaa yhdistävä merkitys. Oman pyhimyksen myötä pyhiinvaellukset myös Suomesta lyhenivät, sillä Vadstena on oleellisesti lähempänä kuin esimerkiksi Santiago de Compostela. Turun piispojen ja heidän hiippakuntansa papiston suhtautuminen Pyhän Birgitan ja hänen ystäväpiirinsä kultin leviämiseen oli myönteistä. Birgittalaissisaret keskittyivät luostarissa Raamatun lukemiseen, mietiskelyyn, katumukseen ja rukoukseen, mutta myös puutarhanhoitoon ja koruompeluun. Sukkien ja käsineiden kudonta levisi luostarista ammattimaisena taitona kaupunkilaisten keskuuteen, joten nunnat loivat Naantalin seudulle kukoistavan tekstiilituotannon luvulta peräisin oleva luostarikirkko on ainoa jäljellä oleva rakennus birgittalaisluostarista. Luostari oli kaksoisluostari, jossa oli 60 nunnaa ja 20 munkkia ja maallikkoveljeä. Kirkko oli yhteinen, mutta nunnien ja munkkien asuinsijat olivat erillään toisistaan. Naantalin luostari oli Turun tuomiokirkon kilpailija lahjoitusten ja pyhiinvaellusmatkojen suhteen. Naantalin luostarissa oli kehitetty varsin pitkälle lääkekasvien ja -yrttien viljely ja käyttö. Nunnille opetettiin kasvien käyttöä lääkkeenä ja sairauden hoitoa. Luostarilla oli lääkekasvien ja -yrttien käyttöön oma ohjekirjansa Nadhen dals closter book, jota säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Naantalin luostarin kirja on julkaistu kokonaisuudessaan Kerttu Peldanin kirjassa Suomen farmasian historia. Luostarin yhteydessä oli myös Pyhän Hengen talo eli vanhainkoti. Luostarille kertyi lahjoituksia eri osista maata Pohjanmaata ja Karjalaa myöten, ja lahjoittajien joukossa oli aateliston ohella porvareita ja talonpoikiakin. Luostari oli lähellä kansaa, sillä kansa sai tulla sunnuntaisin Naantalin luostarikirkkoon kuulemaan kansankielistä saarnaa. Naantalin luostarin toiminta lakkasi 1500-luvun lopulla. Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli matalasuhdannetta. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna.

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Merimetsokannan erityispiirteitä

Merimetsokannan erityispiirteitä Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot

Lisätiedot

Oikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia

Oikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia Rajaus Oikeusvaikutukset Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia MRL: oikeus- ja ohjausvaikutukset tulevat suoraan lainvoimaisista kaavoista myös muusta lainsäädännöstä: kirkkolaki, muinaismuistolaki,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys korkeimmalla tasolla yli vuosikymmeneen. Pohjanmaan maakunta ainut alle kymmenen

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy 1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014

Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 26.8.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys ennätyskorkealla. Työttömyys kasvaa myös johtajien ja erityisasiantuntijoiden

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Sivustolle 22.4.2011 tehdyt muutokset:

Sivustolle 22.4.2011 tehdyt muutokset: Sivustolle 22.4.2011 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 22.4.2011: Hakemistoon Kartografiaa koskevia aikalaiskirjoituksia: *Historiallinen arkisto 1\1939: Saimaan vesistön...kartoituksesta...1850

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta

Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Vallien valtiaat hullukaalista harmioon - kasvit kertovat Linnoituksen historiasta Lappeenrannan Linnoituksen kasveista on valmistunut tietopaketti, joka sisältää seuraavat osat: Tekstiosa Perustiedot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot