KESTÄVÄN KULUTUKSEN KAKSOISTUNTI LUOKKALAISILLE

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KULUTUKSEN KAKSOISTUNTI LUOKKALAISILLE Aihe: Kestävä kulutus Kohderyhmä: luokkalaiset Ryhmäkoko: Luokka Tunnin kesto: 1,5 tuntia Paikka: Koulun lähimetsä tai muu rauhallinen ulkoilupaikka (osan tehtävistä voi toteuttaa myös sisätiloissa) Tarvikkeet: Kaikki tehtävissä tarvittavat välineet voi lainata Lahden seudun ympäristöpalveluilta Oppituntikokonaisuutta voi hyödyntää myös osissa poimimalla yksittäisiä tehtäviä sopiviin opetustilanteisiin. Kestävän kulutuksen opetuskokonaisuus tukee perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Perusopetuksen arvopohjana on muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Oppimisympäristöissä on maininta myös ympäröivästä luonnosta, jota kestävän kulutuksen tuntikokonaisuudessa hyödynnetään. Oppitunti toteutetaan pääasiassa koulun lähimetsässä, koska kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö ja luontosuhde. Oppitunnilla käytetään monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on opetussuunnitelman mukaan lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Näihin asioiden perehdytään kestävän kulutuksen oppitunnin aikana. Lisäksi oppituntikokonaisuus tukee ympäristö ja luonnontieto aineryhmän tavoitteita, joissa mainitaan erilaisten tutkimusvälineiden kuten luupin käyttö, jätteiden lajittelu sekä roskaamattomuus ja luonnonsuojelu. Tuntitoteutus auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. 1. Siirtyminen koulun lähimetsään 2. Cocktail kutsut leikki (noin 10 minuuttia) Tarvikkeet: laput, joissa lukee turhakkeita jokaiselle oppilaalle (liittenä lista) Jokainen oppilas saa lapun, jossa lukee jokin turhake eli turha tavara (liitteessä valmis pohja kopioitavaksi). Lapussa lukevasta asiasta tulee oppilaan uusi sukunimi. Oppilaat lähtevät cocktail kutsuille tutustumaan muuhun paikalla olevaan väkeen kättelemällä ja katsomalla silmiin sekä sanomalla: Hyvää päivää! Minä olen Lotta Lumipallopihdit, kuka sinä olet! Hauska tutustua!. Kun molemmat ovat esitelleet itsensä, pari vaihtaa lappuja keskenään ja molemmat saavat uuden sukunimen ja lähtevät tutustumaan muihin. Kun oppilaat ovat tutustuneet vähintään viiteen kaveriin, leikki voidaan päättää. Opettaja kerää laput. Oppilaiden kanssa keskustellaan sukunimistä. Pärjäisimmekö ilmankin tällaisia tavaroita? Miksi turhia tavaroita ei kannata ostaa (silloin niitä ei tarvitse valmistaa ja luontoa säästyy)? Mistä muovi on peräisin, entä metallit? 3. T paidan elinkaari (noin 10 minuuttia) Tarvikkeet: jokaiselle ryhmälle kuvat t paidan elinkaaresta (kuvia liitteenä, valmiita laminoituja kuvia voi lainata Lahden seudun ympäristöpalveluilta) Turhista tavaroista vähän tärkeämpiin. Kuinka moni omistaa t paidan, kaksi, kolme? Tutkitaan vaatteissa olevia lappuja. Niistä saattaa selvitä valmistusmaa. Miksi tuotteita valmistetaan niin kaukana (halvempi työvoima)? Lappu kertoo myös valmistusmateriaalin. Mikä on hyvä materiaali t paitaan (puuvilla)?

2 Jaa oppilaat neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa pohdittavakseen t paidan elinkaaren. Jokainen ryhmä saa laput, joissa on kuvat tai tekstit paidan elinkaaresta: puuvillapelto, kankaanteko, ompelu, rekka, rahtilaiva, kauppa, kuluttaja. Oppilaat järjestävät laput maahan riviin elinkaaren mukaisessa järjestyksessä käyttöön asti. Opettaja käy katsomassa kaikkien elinkaaret. Kivi sakset paperi (noin 10 minuuttia) Tarvikkeet: Kuva puuvillapellolta, ompelimosta, kuljetuksesta ja valmiista paidasta Elinkaari lyhennetään neliosaiseksi: puuvilla, ompelu, kuljetus, kauppa. Opettaja voi jättää kyseiset kuvat maahan, jotta oppilaat voivat tarvittaessa käydä tarkistamassa kuvat. Kaikki ovat aluksi puuvilloja. Oppilaat etsivät kaverin, jonka kanssa pelataan erä kivi sakset paperi leikkiä. Erän voittaja pääsee ompelimoon ja häviäjä pysyy puuvillapellolla. Etsitään seuraava kaveri ja pelataan taas erä. Voittaja pääsee aina yhden askeleen eteenpäin ja häviäjä pysyy samalla tasolla. Erän voi pelata myös eri tasolla olevan kaverin kanssa. Kun oppilas on pääsyt t paidaksi asti, hän menee sovittuun paikkaan. Peli päättyy, kun lähes kaikki ovat t paitoina sovitussa paikassa. 4. Jätteiden lajittelu (noin 15 minuuttia) Tarvikkeet: neljä settiä lappuja, joissa lukee jätteiden nimet paperinkeräys, keräyskartonki ja metalli, energiajäte ja sekajäte) sekä roskia jokaiselle joukkueelle (jätelaput liitteenä, roskat voi kerätä itse) Jätteiden lajittelu on helppo ekoteko, jota meistä jokainen voi tehdä ihan joka päivä. Tärkeää on myös muistaa jätteen synnyn ehkäisy. Mitä voi tehdä t paidalle, joka jäänyt itselle liian pieneksi (kirppikselle, serkulle, keräykseen)? Entä jos t paita on ihan rikki eikä kukaan enää käytä sitä räteiksi, kengänkiillotukseen jne (energiajäte)? Jaa oppilaat neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa pienen roskapussin (opettaja voi koota pussiin esim. 5 roskaa per ryhmä). Jokaisella ryhmällä on lisäksi 5 lappua, joissa lukee eri jätelajeja esim. paperinkeräys, keräyskartonki, metalli, energiajäte ja sekajäte. Ryhmät asettuvat lähtöviivalle ja opettaja asettaa jätelaput noin viiden metrin päähän ryhmistä ryhmien omiin kasoihin. Ryhmästä ensimmäiset juoksevat hakemaan yhden jätelapun ja yhdessä ryhmänsä kanssa etsii pussista jätteet, jonka nimi on lapussa. Lappu ja roska laitetaan maahan vierekkäin ja seuraava juoksija hakee toisen jätelapun. Kun laput on haettu ja roskat lajiteltu, ryhmä nostaa kädet pystyyn, jotta opettaja näkee, ketkä ovat valmiita. Nopein joukkue saa nopeuspisteen. Seuraavaksi tarkistetaan jätteet. Jokaisesta oikein lajitellusta roskasta saa pisteen. Lopuksi annetaan aplodit kulta,hopea ja pronssimitalisteille sekä nelosille.

3 5. Luuppitutkimukset (noin 5 15 minuuttia, voi jatkaa niin kauan kuin kiinnostusta tai aikaa riittää) Tarvikkeet: Luupit kaikille oppilaille tai oppilaspareille (luuppeja voi lainata Lahden seudun ympäristöpalveluilta) Jotta luontoa osaa arvostaa, sitä pitää tuntea. Tutkimalla luontoa hyvin tarkasti, voi löytää yllättäviä ja upeita yksityiskohtia. Luuppia käytetään asettamalla toinen puoli kiinni tutkittavaan kohteeseen esimerkiksi puun runkoon ja katsomalla luupin toiselta puolelta silmä hyvin lähellä luuppia. Oppilaiden on myös hyvä saada hetki vapaata aikaa havainnoida omatoimisesti luontoa ja tutustua lähiympäristöön. Jaa oppilaille luupit (voi lainata Lahden seudun ympäristöpalveluilta). Aseta luuppi tarkasteltavaa pintaa vasten ja laita silmä aivan luupin mustaan osaan kiinni. Oppilaat saavat itse lähteä tutkimaan lähistöä. Löytöjä voi esitellä kavereille ja opettajalle. Näkyykö kukasta emit ja heteet? Kuinka monta jalkaa muurahaisella on? Löytyykö puunrungosta koloja? Miltä kaarna näyttää läheltä? Lopuksi kokoonnutaan jakamaan kokemuksia. 6. Yhteyttämispeli (noin 20 minuuttia) Tarvikkeet: Jokaiselle joukkueelle pelialusta, hiilidioksiditarjotin, vesitarjotin ja aurinko. Yhteiseen purkkiin hiili, happi ja vetynappulat. ( tai lainaa Lahden seudun ympäristöpalveluilta puiset alustat)

4 Pelin tarvikkeet voi askarrella itse (liite) tai lainata puiset pelialustat ja nappulat Lahden seudun ympäristöpalveluilta. Luonto antaa meille materiaalia tavaroihin sekä ihania elämyksiä nauttivaksi silmillä ja muilla aisteilla. Lisäksi kasvit tuottavat meille ystävällisesti happea yhteyttämällä. Luonnon tarjoamia palveluita kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Kasvi toimii kuin kokki. Kun me ihmiset leivomme leipää, tarvitsemme erilaisia raaka aineita, kuten jauhoja, hiivaa ja vettä. Kasvi tarvitsee myös ravintoa ja kokkailee itselleen sokeria ravinnoksi. Kasvi tarvitsee vettä, hiilidioksidia ja auringonvaloa sokerin raaka aineiksi. Kun me ihmiset hengitämme, hengitämme sisäänpäin happea ja ulospäin hiilidioksidia. Hiilidioksidi on myös saaste, jota tulee mm. tehtaista ja liikenteestä. Ihan kaikkea ihmisen tuottamaa hiilidioksidia kasvit eivät pysty hyödyntämään, joten hirmuisesti ei kannata saastuttaa. Jaa ryhmä neljään joukkueeseen. Jokainen joukkue saa puun lehden, jossa on sokerin kaava sekä kaksi pikkutarjotinta vettä ja hiilidioksidia varten. Lisäksi joukkueet saavat auringon. Oppilaat asettuvat joukkueineen lähtöviivalle. Opettaja asettaa alkuainenappulat (happi=o, vety=h, hiili=c) kulhoon noin viiden metrin päähän oppilaista. Joukkueiden tehtävänä on hakea pikkutarjottimilla vuorotellen vettä ja hiilidioksidia ja siirtää alkuaineet lehdelle kirjainta vastaavaan paikkaan. Kaikki joukkueet noutavat alkuaineita samoista kulhoista. Pikkutarjottimia täytetään vain yksi kerrallaan ja seuraavaa saa lähteä täyttämään tarjotinta vasta, kun edellinen tarjotin on joukkueen yhteisvoimin tyhjennetty lehdelle. Joukkueen jäsenten täytyy vuorotellen pidellä aurinkoa paistamassa, koska yhteyttämistä ei tapahdu ilman auringon lämpöä ja valoa. Kun lehti alkaa täyttyä, jossain vaiheessa alkuaineita alkaa jäädä yli. Pikkutarjottimet pitää kuitenkin täyttää kokonaan eli ei saa hakea pelkästään esimerkiksi hiiltä vaan mukaan on otettava myös happea. Jos lehdelle ei enää mahdu alkuainenappuloita, ylimääräiset nappulat asetetaan maahan lehden viereen. Kun joukkueen lehti on täynnä ja vieressä kasa ylimääräisiä alkuainenappuloita, joukkue nostaa kädet ylös, jotta opettaja näkee, ketkä ovat valmiita. Kun kaikki joukkueet ovat saaneet lehden täyteen, taputetaan vuorotellen kaikille joukkueille. Seuraavaksi katsotaan, mitä on tapahtunut. Lehteen on muodostunut sokerin kaava ja näin kasvi saa ravintoa itselleen. Sokerin valmistuksessa on jäänyt yli yhtä alkuainetta, happea, jonka kasvi lahjoittaa meille hengitettäväksi. Otetaan pari syvää henkäystä ja nautitaan kasvin tuottamasta hapesta. 7. Ekotekoverkosto (noin 15 minuuttia) Tarvikkeet: pitkää narua noin 2 metriä kertaa oppilaiden määrä tai pallo (lainaa narua käsityöluokasta, pallon sijaan voi käyttää vaikka pehmolelua tai käpyä) Lopuksi mennään tiiviiseen piiriin. Koska luonto on niin ystävällinen antaen meille mm. materiaalia, elämyksiä ja happea, meidän pitää olla ystävällisiä luontoa kohtaan ja suojella sitä.

5 Opettajalla on iso narukerä (esim. matonkude), jota heitellään oppilaalta toiselle. Heittäjä pitää narusta kiinni ja heittää kerän seuraavalle siten, että itselle jää ote narusta. Narua voi jatkaa sitomalla seuraavan narunpään kiinni edelliseen, jos naru loppuu kesken. Sillä kenellä on kerä, on puheenvuoro ja hän kertoo, miten itse suojelee luontoa. Lopulta oppilaiden keskelle on muodostunut ekotekoverkko. Verkon voi laskea varovasti maahan. Kun kaikki tekee pieniä ekotekoja, syntyy niistä yhdessä suuria. Jos aikaa on vain vähän (langan keriminen takaisin kerälle vie myös aikaa) tai isoa lankakerää ei ole, voidaan tehtävän lankakerä korvata pallolla. Tosin silloin lopputuloksena ei synny verkostoa.