1. JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

Transkriptio

1

2

3 1. JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA MONIPUOLINEN KASVU JA OPPIMINEN TUUSULASSA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUKSEN RAKENNE Koulut Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMAAN OPPIMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ERITYINEN TUKI Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUS OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN TUUSULASSA Turvallisuuskansio KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT INFORMAATIOTEKNIIKKA OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI

4 8.3 TODISTUKSET TOIMINNAN ARVIOINTI LIITTEET: Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Oppimissuunnitelma HOJKS Oppiaineittain toteutettavaan opetukseen Toiminta-alueittain toteutettavaan opetukseen Oppilaan asian käsittely oppilashuollossa Huoltajan suostumus erityisen tuen aloittamisesta Pidennetyn oppivelvollisuuden anomus Kieliohjelma Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Koulukohtainen turvallisuuskansio koulukohtaiset järjestyssäännöt kriisisuunnitelma Koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma oppilashuoltotyöryhmän toimintasuunnitelma tukipolun toteuttamisen suunnitelma Peruskoulun luokkien oppilasarviointi lukuvuositodistuksissa Romanioppilaan kohtaaminen -opas Tuntijako TVT-strategia Arabia äidinkielenä Viro äidinkielenä Espanja äidinkielenä Venäjä äidinkielenä Vietnam äidinkielenä 4

5 TOPS - Tuusulan opetussuunnitelma alkaen YLEINEN OSA 1. JOHDANTO 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opetussuunnitelma on kaiken koulutyön perusta. Se on suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetus- ja kasvatustoimintaa. Se on opettajan tärkein työväline. Tuusulan opetussuunnitelma (TOPS) perustuu perusopetuslakiin ja -asetukseen, valtioneuvoston asetukseen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta (A 1435/ , 6 ), Opetushallituksen antamiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä annettuihin Perusopetuslain muutoksen 624/2010 mukaisiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on määräys, jonka pohjalta perusopetuksen järjestäjä, Tuusulan kunta, päättää opetussuunnitelmasta. TOPSiin on vaikuttanut Tuusulan voimassa oleva Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-2 sekä kasvatus- ja sivistystoimen strategiat vuosille , Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia , Tuusulan kunnan kieliohjelma sekä kunnan tuntijakopäätös 4/04. Opetussuunnitelman ohella koulutyötä ohjaavat opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset suunnitelmat (työsuunnitelmat). Tuusulan OPS-työryhmään 2004 ovat kuuluneet Jaana Hägg, Juha Kaila, Marja Mäkelä, Kirsi Pässilä, Pia Uronen ja pj. Mika Saatsi. Ryhmän tehtävänä on ollut Tuusulan opetussuunnitelmaprosessin suunnittelu ja koordinointi sekä opetussuunnitelman kokoaminen lopulliseen muotoonsa OPS-työryhmään kuuluivat Kelpo-työryhmä, Merja Juvonen, Marja Kluuskeri, Auli Ruhtinas, Meija Wikberg ja koordinaattori Liisa Hasunen, sekä moniammatillinen ERITU-ryhmä. Miksi ja mikä uudistuu? Opetussuunnitelmia uudistetaan, jotta koulut voivat paremmin vastata oppilaiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Tässä uudistetussa opetussuunnitelmassa oppilaan kasvuun ja koulunkäyntiin liittyvä tuki kuvataan tarkasti uuden perusopetuslain vaatimusten mukaisesti. Perusopetus on yksi yhtenäinen kokonaisuus; jakoa ala- ja yläasteisiin ei ole. Arvioinnin yhtenäistämiseksi ja oppilaiden oikeusturvan lisäämiseksi on oppiaineisiin lisätty oppiainekohtaiset hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit. Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt määriteltiin vuoden 2004 OPSin uudistuksessa. 5

6 Koulujen työtapoja ja opetusmenetelmiä monipuolistetaan. Oppimisympäristön ja työtapojen tulee edistää oppimista niin, että oppilaiden erilaisuus otetaan huomioon. Oppilas on aktiivinen ja tavoitteellinen oppija, opettaja on oppimisprosessin ohjaaja. Oppilaanohjaus koskee kaikkia oppilaita. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, vahvistaa opiskelutaitoja ja auttaa opiskeluun liittyvissä valinnoissa. Oppilaan oikeutta saada suunnitelmallista varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea on vahvistettu. Tukimuotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilashuollon asemaa on korostettu: sen tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukea oppilaiden kehitystä ja oppimista. Oppilashuollosta vastaavat kaikki koulujen aikuiset yhdessä kotien kanssa. Lisäksi päivitetty OPS täydentää henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja kasvattaa ja opettaa oppilasta hyvinvoivaksi kouluyhteisön jäseneksi. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu. Tuusulan prosessi Tuusulan opetussuunnitelmaa on ollut tekemässä suuri joukko opettajia kaikilta perusopetuksen ja lukion luokka-asteilta. TOPS jakaantuu yleiseen osaan, jossa on kuvattu opetuksen järjestämisen periaatteet ja käytänteet, sekä oppiainekohtaiseen osaan, jossa on määritelty oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset koskevat seuraavia lukuja: 1.2 Opetussuunnitelman sisältö, 2.1 Perusopetuksen arvopohja, 2.3 Perusopetuksen järjestäminen, 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat, 4 ja 5 kokonaisuudessaan ja 8.1 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Yleistä osaa ovat olleet tekemässä kunnan OPS-työryhmä, neljä alueryhmää (Jokela, Kellokoski, Hyökkälä ja Hyrylä), ERITU-ryhmä, oppimaan oppimisen työryhmä sekä kaikki Tuusulan koulut. ERITU- ja Kelpo-ryhmät ovat vastanneet oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollon osioista sekä 2011 päivityksestä. Ryhmissä on edustus opetus-, terveys- ja sosiaalitoimesta. Oppimiskäsitystä ja oppimaan oppimisen taitoja koskevaa kohtaa on 2004 työstänyt oppimaan oppimisen ryhmä. Alueryhmät koottiin siten, että niissä oli osallistujia jokaisesta yläkoulusta, sitä ympäröivistä alakouluista ja lukiosta. Aluetyöllä pyritään vahvistamaan yhteistyötä sekä luomaan yhteisiä linjoja ja käytännön toimintamalleja yhtenäisen perusopetuksen hengen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa aluetyö osaksi Tuusulan perusopetusta. Oppiaineryhmät ovat laatineet oppiainekohtaisen osan. Neljässätoista ryhmässä oli opettajia esiopetuksesta lukioon ja osassa myös muita asiantuntijoita. Oppiaineryhmät 6

7 ovat tehneet oppiaineen yleisen kuvauksen ottaen huomioon tuusulalaisen näkökulman, linjanneet oppiainetavoitteet nivelvaiheittain, jakaneet oppiainesisällöt vuosiluokittain sekä täsmentäneet aihekokonaisuudet oman oppiaineensa näkökulmasta. Oppiaineiden opetussuunnitelmia on täydennetty elämänkatsomustiedon ja historian sisältöalueiden ja tavoitteiden kohdalta. Lisäksi mukaan on otettu suomi toisena kielenä (S2) -opetus. Moniku-työryhmä vastaa vuoden 2011 päivityksistä Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus - lukuun 6. Jokainen koulu lisää omat tarkennuksensa ja painotuksensa TOPSin yleiseen ja oppiainekohtaiseen osaan lukuvuoden aikana. Miten TOPSia luetaan? Keväällä 2011 päivitetty opetussuunnitelma sisältää sekä opetussuunnitelman perusteet ( ) että kuntakohtaisen opetussuunnitelman vuodelta Kirjasinmuoto tekstissä on normaali. Päivityksen yhteydessä opetussuunnitelman perusteisiin on lisätty myös ne lainkohdat, joihin teksti perustuu. Alueelliset ja koulukohtaiset painotukset tehdään lukuvuoden aikana. Paikallisesti tarkennetut osiot ovat kursiivilla Tuusulan logon alla. Koulukohtaiset tarkennukset ja painotukset kirjataan kehysten sisään kursiivilla. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy ja vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa ja opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 7

8 oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 8

9 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Tuusulan opetustoimen tavoitteena on tarjota korkealaatuista yleissivistävää opetusta, edistää elinikäistä oppimista ja tukea koteja kasvatustyössä. Opetustyö perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Tuusulan opetustoimen arvoihin. Näitä arvoja ovat ihmisoikeudet tasa-arvo demokratia luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuus monikulttuurisuus avoimuus vastuullisuus yhteistyökykyisyys oikeudenmukaisuus Arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulujen jokapäiväiseen toimintaan. Yhteiskunnassa vaikuttavien kielteisten arvojen ja edellä mainittujen tavoiteltavien arvojen välinen ristiriita muodostaa haasteen koulujen kasvatus- ja opetustyölle. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Tuusulan erityispiirteet ja kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt huomioidaan opetuksessa, samoin suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen kansainvälistymisen myötä. Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. Opetus edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä, on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteet, etenkin kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla, asettavat perusopetukselle uusia vaatimuksia. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan kykyä arvioida asioita kriittisesti sekä luoda uutta kulttuuria ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. ALUEEN ARVOT: Kellokoski Oppilaiden kehitystä ohjataan kohti tervettä itsetuntoa, rehellisyyttä ja vastuuntuntoisuutta. Oppilaat huomioidaan erilaisina yksilöinä ja oppijoina, samalla painottaen myös yhteisöllistä toimintaa ja muiden huomioon ottamista. 9

10 Kalliomaa Yhteisöllisyys Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan koulumme oppilaiden ja opettajien samansuuntaista tavoitteellista työskentelyä, jossa korostetaan hyviä tapoja ja asiallista käytöstä. Toimivat vuorovaikutussuhteet mahdollistavat sen, että jokainen löytää paikkansa kouluyhteisössä. Turvallisuus Haluamme taata levollisen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilas voi omien valmiuksiensa mukaisesti ottaa vastuuta toiminnastaan. Suvaitsevaisuus Tuemme jokaista hyväksymään itsensä ainutkertaisena, arvokkaana ihmisenä. Tämän kautta luodaan pohja terveelle itsetunnolle sekä itsensä ja toisten kunnioittamiselle. ALUEEN TOIMINTA-AJATUS: Kellokoski: Kellokosken koulujen toiminnassa keskeistä on kaikkien toimijoiden kannalta turvallinen opiskelu- ja työyhteisö. Opetuksen lähtökohtana on antaa oppilaille perustietopohja ja tiedonhankintataitoja eri menetelmillä. Kodin ja koulun välistä kasvatus- ja keskustelukulttuuria pidetään toimivana. Kansainvälisyyskasvatusta ja yhteistyötä koulujen ulkopuolelle pidetään tärkeänä. Kalliomaa Kalliomaan koulu on sairaalakoulu, jonka oppilaat ovat HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatristen osastojen sekä alueen nuorisopsykiatrisen avohoidon potilaita. Toimiva yhteistyö ja samansuuntainen työskentely hoidon kanssa ovat toimintamme kulmakiviä. Koulun opetus on osa erilaisten hoitojaksojen kokonaiskuntoutusta. Kaikessa koulun toiminnassa tähtäämme sairaalakoulujakson jälkeiseen elämään ja pyrimme antamaan oppilaille keinoja, tietoja ja taitoja kohdata tulevaisuus itseensä luottaen ja pelkäämättä mahdollisia vastoinkäymisiä. Oppimista ja käyttäytymistä ohjataan yhteisöllisesti turvallisessa oppimisympäristössä pienistä asioista alkaen. Kaikki aikuiset toimivat samansuuntaisesti. Myös lahjakkaille oppilaille tarjotaan haasteita. Tavoitteena on, että jokainen oppilas löytää optimaalisen suoritustasonsa. Vaikka olemme erityiskoulu, oppilaat opiskelevat yleisopetuksen oppimäärien mukaan, ellei oppisisältöjä ole yksilöllistetty. Sairaalakoulujakson nivelvaiheissa korostuu yhteistyö oppilaiden omien koulujen kanssa. Tiedostamme huoltajien merkityksen oppilaiden koulunkäymisen tukijoina. Tuemme huoltajia ja alueen kouluja kasvatustyössä. 10

11 2.2 MONIPUOLINEN KASVU JA OPPIMINEN TUUSULASSA Tuusulan kouluverkko ja oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen. Laatu näkyy hyvinä oppimistuloksina sekä positiivisena, avoimena ja keskustelevana yhteistyönä, joka ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset erot ja perheiden olosuhteet. Päämääränä on oppivelvollisuuden suorittaminen, jatko-opintokelpoisuus ja hyvä yleissivistys. Tuusula tunnetaan lukujen vaihteessa syntyneestä taiteilijayhteisöstä, tällöin useat taiteilijat vaikuttivat Tuusulan Rantatien alueella. Tuusulan pohjoisosaan Kellokoskelle ja Jokelaan kehittyi teollisuuden ympärille toinen kulttuurikeskittymä. Tuon ajan henki vaikuttaa myös tämän päivän Tuusulassa: kulttuuritoiminta on edelleen vireää ja monipuolista. Teollisuus- ja sotilasperinne ovat myös nykypäivää. Tuusulan monipuolinen kulttuurikirjo näkyy alueiden ja koulujen opetussuunnitelmissa. Tavoitteena on, että oppija tuntee itsensä tuusulalaiseksi, arvostaa kotiseutunsa kulttuuria sekä rakentaa ja siirtää kulttuuriperintöään. myönteinen minäkuva ja sosiaaliset taidot oppimisen ilo suvaitsevaisuus ja vastuuntuntoisuus osallistuva ja vastuullinen kansalaisuus tiedot & taidot eri sisältöalueista ja aineryhmistä yrittäminen elämänasenteena valmiudet jatko-opintoihin elinikäinen oppiminen tietoyhteiskuntaan kasvaminen kyky kriittiseen ajatteluun tuusulalainen identiteetti kansainvälisyys tuusulalainen identiteetti työskentely- ja tiedonhankintataidot rehellisyys 11

12 Kalliomaan koulussa kasvamisen ja oppimisen tavoitteena on realistisen minäkuvan rakentaminen, itsearvostus ja elämäntaitojen kehittyminen. Oppilaan on tärkeää oppia tuntemaan itseään sekä oppia luottamaan omiin kykyihinsä. Toisaalta tulee tunnistaa ja tunnustaa omat rajoituksensa. Oppilasta ohjataan hyväksymään itsensä ja koulutoverinsa. Nuoren itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja tuetaan kasvussa kohti aikuisuutta. Kalliomaan koulun turvallisessa ilmapiirissä hyväksytään myös epäonnistuminen ja autetaan ymmärtämään, että elämässä on vastoinkäymisiä. Nuorta tuetaan ottamaan apua vastaan. Vastuunottoa harjoitellaan yksilöllisin askelin. 12

13 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava ja ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus PERUSOPETUKSEN RAKENNE Koulut Tuusulan esiopetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa kasvatus- ja sivistystoimi. Esiopetusta annetaan koulujen esiluokilla sekä kunnallisissa, yksityisissä ja 13

14 ostopalvelupäiväkodeissa. Tuusulassa esiopetusta annetaan, esiopetuspaikasta riippumatta, koulujen toiminta-aikoina n. 4 h / pv eli n. 750 h / lukuvuosi. Esiopetuksen ja alkuopetuksen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Eri tahoilla annettava esiopetus on haaste yhteistyölle. Tuusulan esiopetuksen opetussuunnitelma päivitetään samassa yhteydessä perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa vuonna Perusopetus on yhdessä esiopetuksen kanssa opetussuunnitelmallisesti ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhtenäisen perusopetuksen toteutus vaatii tiivistä kunnan kaikkien koulujen välistä yhteistyötä. Opetussuunnitelmassa on kattava kuntakohtainen perusta, johon alueet ja koulut ovat lisänneet omat painotuksensa. Koulut arvioivat lukuvuosittain opetussuunnitelman sekä työsuunnitelman (koulun opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma) toimivuutta. Vuosittain käydään kehityskeskustelut kouluilla sekä opetuksen järjestäjän kanssa. Koulut keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Pinta-alaltaan laajassa Tuusulassa on viisi yläkoulua, jotka ympärillä olevine alakouluineen muodostavat yhteisen alueen. Näillä alueilla on opetussuunnitelmallisesti yhteisiä tavoitteita ja painotuksia sekä koulutyössä konkretisoituvaa yhteistyötä. Jokelan alue: Kolsan koulu, Lepolan koulu, Pertun koulu, Vanhankylän koulu sekä Jokelan yläaste ja lukio. Kellokosken alue: Linjamäen koulu, Ruukin koulu, Kellokosken yläaste ja lukio sekä Kalliomaan koulu (sairaalakoulu). Hyökkälän alue: Kirkonkylän koulu, Paijalan koulu, Rusutjärven koulu, Tuomalan koulu, Vaunukankaan koulu, Hyökkälän koulu (vuosiluokat 1-9). Hyrylän alue: Klemetskogin koulu (ruotsinkielinen alakoulu), Mikkolan koulu, Nahkelan koulu, Riihikallion koulu (vuosiluokat 1-9), Ruotsinkylän koulu, Hyrylän yläaste sekä Hyrylän lukio. Ruotsinkielistä yläkouluopetusta ja maahanmuuttajien opetusta järjestetään yhteistyössä lähikuntien kanssa. Ruotsinkielisellä Klemetskogin koululla on oma opetussuunnitelma ja tuntijako. Kalliomaan koulu on sairaalakoulu. Oppilaat tulevat Uudeltamaalta. He ovat HUS:n ja erityisesti Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrisen osasto- tai avohoidon potilaita. Tuntijako Tuusulassa on laadittu yhtenäinen tuntijako Valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435/2001) pohjalta. Oppiainekohtaiset sisällöt on jaettu opetussuunnitelmassa vuosiluokittain. Tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä. Koulut voivat resurssiensa puitteissa nostaa 14

15 tuntimääriä painottaessaan opetusta. Nämä painotukset ovat kirjattuna koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tuusulan tuntijakoon on tehty kunnallisia painotusalueita, jotka ovat seuraavat: - 1 lk äidinkieli, yksi viikkotunti - 2 lk A-kielen opetus alkaa yhden viikkotunnin laajuisena lk historia- ja yhteiskuntaoppi, yksi viikkotunti lk taito- ja taideaineet, kaksi viikkotuntia - 9 lk vapaaehtoinen A-kieli, yksi viikkotunti Kyseessä on minimituntijako. Koulu voi oman resurssinsa puitteissa esittää tuntijakoon koulukohtaisia lisäyksiä opetussuunnitelmassaan. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä (ks. kohta Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen). Koulu voi järjestää opetuksen myös vuosiluokkiin sitoutumattomana. Tällöin koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Koulun opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Kalliomaan koulu noudattaa Tuusulan kunnan tuntijakoa seuraavin painotuksin: oppilaanohjausta on luokilla 1 vvt. Lyhyillä sairaalakoulujaksoilla pyrimme noudattaman oppilaan oman koulun opetussuunnitelmaa ja työjärjestystä soveltuvin osin. Pidemmillä sairaalakoulujaksoilla oppilas noudattaa Kalliomaan koulun opetussuunnitelmaa ja kiinteää lukujärjestystä. Kieliohjelma Tuusulassa annetaan kielten opetusta kunnan kieliohjelman mukaisesti. Liitteenä Tuusulan kieliohjelma alkaen. Pyrimme noudattamaan oppilaiden omissa kouluissa tekemiä kielivalintoja. 15

16 Tietostrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on erityisen tärkeä merkitys medialukutaitoisten, kriittisesti ja rakentavasti tietoa käyttävien ja tuottavien kansalaisten kasvattamisessa ja kouluttamisessa. Sen avulla pyritään parantamaan oppimisen laatua sekä tarjoamaan virikkeisiä ja kehittäviä oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikan taidot mahdollistavat digitaalisen oppimateriaalin käytön ja tuottamisen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan kehittää oppijan ja ohjaajan mediaosaamista. Painotus on sisältöjen tuottamisessa. Peruskoululaisille on Tuusulassa määritelty seuraavat perusvalmiudet, jotka oppilaan tulisi hallita luokat - tutustuminen tietokonelaitteistoon - valmiiden opetusohjelmien käyttö - hiiren ja näppäimistön peruskäyttö - tietokoneen avaaminen ja sulkeminen luokat - käyttöjärjestelmän ja tarvittavien ohjelmien avaaminen ja sulkeminen - informaation syöttäminen koneelle näppäimistön ja hiiren avulla - tiedon tallentaminen itsenäisesti - tulostaminen (opettajan kanssa) - Internetin rakenteellinen hahmottaminen (osoitteet, ylläpitäjät yms.) - Internetin hakutoiminnot luokat - perustaitojen vahvistaminen ja täydentäminen - leikepöydän käyttö - verkkokäytön opetteleminen - tiedon löytäminen (lähdekritiikki) - oma-aloitteisuus (osallistuminen etäopiskeluun) - sähköpostin käyttö - nettietiketti luokat - opittujen taitojen vahvistaminen ja täydentäminen - kuvankäsittely - taulukkolaskenta - multimedia - www-ympäristön käyttö ja hallinta Tuusulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian mukaan kunta kehittää oppimisvälineistöä kouluissa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia (TVTstrategia) on kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä. 16

17 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMAAN OPPIMINEN Oppimaan oppimisen taidot ovat taitoja, joilla oppija sekä luo itsestään kuvan oppijana että hankkii, prosessoi ja omaksuu uutta tietoa. Oppimaan oppimisen taidot mahdollistavat myös elinikäisen oppimisen. Usein oppimaan oppimisen taidoilla tarkoitetaan monia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä, nopeaa lukemista tai alleviivausta. Toisaalta puhutaan vaativammista taidoista, kuten ymmärtävästä lukemisesta tai prosessikirjoittamisesta. Oppimaan oppiminen on paljon syvällisempikin asia. Se on kykyä ajatella ja seurata omaa oppimistoimintaa. Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on toimintaa, jossa oppija oppii tietoisesti tarkastelemaan tietojaan, taitojaan ja kykyään ohjata omaa toimintaansa. Taitojen kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että oppimaan oppimista harjoitetaan jo esi- ja alkuopetuksesta lähtien. Opetuksessa ajattelun kehittämisen painottaminen muuttaa oppilaiden ajattelutottumuksia ja saa heidät tiedostamaan paremmin omaa oppimistaan. Painottamista voidaan tehdä esimerkiksi keskustelemalla oppimisesta, oppimisen sujumisesta ja tuloksista. Monipuolinen työtapojen oppiminen ja niiden hallinta ovat tärkeitä oppimaan oppimisen taitojen kehittymiselle. 17

18 Oppimaan oppimisen taidot harjaantuvat silloin, kun oppijalle annetaan mahdollisuus omaan, aktiiviseen toimintaan syvällisempään oppimiseen tavoitteenasetteluun ja oppimisen suunnittelussa mukana olemiseen turvalliseen oppimistilanteeseen ajattelun taitojen kehittämiseen ja tietoisuuteen omasta oppimisestaan älyllisen toiminnan tietoiseen harjoitteluun rakentaa omaksutuista tiedoista ja käsitteistä järjestelmä, jossa asiat ovat suhteessa toisiinsa ja kokonaisuuksiin kytkeä uusi ja aiemmin opittu toisiinsa, jotta pystyttäisiin käyttämään aiemmin opittua uuden perustana opitun kriittiseen tarkasteluun kehittää tiedonhankintataitojaan ja matemaattista ajatteluaan (mallit, looginen päättely jne.) tekstin ja muun informaation ymmärtämisen kehittämiseen Oppimaan oppimista on esimerkiksi se, kun mietit, millä tavoin pyrit ymmärtämään uutta asiaa, ja tutkiskelet sitä, onko toimintasi juuri tuon opittavan asian opiskeluun soveltuvaa vai pitäisikö sinun muuttaa toimintatapojasi. Voit hahmottaa opittavia asioita esimerkiksi kokonaisuuksina tai yksittäisinä irrallisina asioina sekä yhdistellä asioita aikajärjestyksessä tai syy-seuraus suhteen mukaisesti jne. Tapasi opiskella vaikuttaa siihen, miten opit ja ymmärrät asioita. Oppimistoiminnan jäsentäminen ja hahmottaminen auttaa sinua seuraamaan edistymistäsi oppijana. Tällaista toimintaa, jossa pyrit seuraamaan oppimistasi ja sitä, miten opit, kutsutaan metakognitioksi. Oppimaan oppimisen tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo. Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta kehittymään oppimisen taidoissa sekä tukea oppilaan persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Näiden taitojen saavuttaminen edellyttää uudenlaista ajattelua niin oppilaalta, opettajalta kuin kouluyhteisöltäkin. Tarvitaan kykyä toiminnan realistiseen arviointiin eli reflektioon ja erityisesti itsereflektioon. Tätä asiaa käsitellään myös Oppiaineosan kappaleessa Opettajuus. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä, johon kuuluvat koulun henkinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi sillä tarkoitetaan fyysistä oppimisympäristöä, kuten koulun tiloja ja lähiympäristöä sekä opetusvälineitä ja oppimateriaaleja. Myös teknologia on mahdollistanut uusien oppimisympäristöjen luomisen. Oppimisympäristö on turvallinen ja tukee terveyttä on myönteinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön 18

19 motivoi oppimaan antaa arvoa tunteille sallii luovuuden Oppimisen kannalta keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen toimiva vuorovaikutus. Vuorovaikutus tukee oppijan myönteisen minäkuvan syntymistä lisää oppijan itsetuntemusta kehittää oppijan tietoisuutta itsestään ryhmän jäsenenä kehittää oppijan yhteistyötaitoja sekä itsenäistä tiedonhankintaa ja -käsittelyä Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Fyysinen oppimisympäristö suunnitellaan ja järjestetään siten, että se mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kunnalliset kirjastopalvelut ovat oppijan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee oppijan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Myös fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurilla tarkoitetaan koulun henkeä. Se näkyy kaikessa toiminnassa. Miksi meidän koulussa tehdään ja toimitaan juuri näin? Miten kasvatustavoitteet ja arvot näkyvät koulun arjessa? Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta, kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Koulujen toimintakulttuuri tarkentuu vuosittaisissa työsuunnitelmissa. 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti 19

20 tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä ja vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä ja hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. 20