Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset"

Transkriptio

1 Liite 3/Kola Luku 5.4 ja 8 (s ): Liite 2/Kola Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010 Janakkalan kunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen tuki Janakkalassa TEHOSTETTU TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tehostettu tuki Janakkalassa ERITYINEN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki ja pedagoginen selvitys Janakkalassa OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma yleisessä tuessa Janakkalassa Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma tehostetussa tuessa Janakkalassa Oppimissuunnitelma omassa opinto-ohjelmassa, erityisissä opetusjärjestelyissä ja joustavassa perusopetuksessa Janakkalassa HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Janakkalassa OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS Tukiopetus Janakkalassa OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikainen erityisopetus yleisessä tuessa Janakkala Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Osa-aikainen erityisopetus tehostetussa tuessa Janakkalassa Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Osa-aikainen erityisopetus erityisessä tuessa Janakkalassa ERITYISOPETUS Erityisopetus Janakkalassa OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Janakkalassa PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Pidennetty oppivelvollisuus Janakkalassa TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Toiminta-alueittain opiskelu Janakkalassa OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ JANAKKALASSA Yhteistyön tavoitteet

3 Toimintatavat Vastuut ja työnjako Yhteistyön toteutumisen seuranta ja arviointi OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjauksen järjestäminen Janakkalassa TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Janakkalassa PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetusta tukeva muu toiminta Janakkalassa JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO Monialainen oppilashuollon yhteistyö Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Oppilashuoltosuunnitelmat Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta JANAKKALAN OPPILASHUOLTO MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ Yhteisöllinen oppilashuolto ja oppilashuoltoryhmät Yksilökohtainen oppilashuolto ja asiantuntijaryhmä Oppilashuoltosuunnitelmat Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta PAIKALLISESTI SOVITTUA Oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa Yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa KOULUTERVEYDENHUOLTO Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen TUPAKOINNIN, ALKOHOLIN, PÄIHTEIDEN JA ENERGIAJUOMIEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN Kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Turvakansio Yhteistyö poliisin kanssa Koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa KOULUKOHTAISIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT ASIAT OPPILAAN ARVIOINTI TODISTUKSET TODISTUKSET JANAKKALASSA LIITTEET Liite 1 Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tuen muodot Janakkalassa Liite 2 Oppimisen tuen ja erityisopetuksen palvelut Janakkalan kunnassa Liite 3 Yleinen tuki Liite 4 Huolen puheeksiotto ja jatkotoimet Liite 5 Alakoulusta yläkouluun Liite Liite Liite

4 Liite Liite LIITE LIITE LIITE Liite 15 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikello tuen suunnittelu Liite 16 Kouluohjaajatarpeen kartoitus ala- ja yläkoulussa Liite 17 Kouluohjaajatarpeen kartoitus esiopetuksesta alakouluun Liite Liite Liite Sisällysluettelo Kelpo - Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoiminen kehittämishanke Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus käsitteenä Kasvatuskumppanuuskoulutus Janakkalassa Kasvatuskumppanuuden toteutuminen Janakkalassa Varhaiskasvatus Esiopetus Alakoulu Yläkoulu Joustava perusopetus JOPO-hanke Joustavan perusopetuksen käsite Käytänteet Tervakosken yhteiskoulussa lukuvuonna Lapsihavainnointi ja oppimistyylien mukainen opiskelu Oppimistyylien mukainen opetus Lapsihavainnointi ja dokumentointi Harvialan koulussa ja päiväkodissa vuosina Varhaiskasvatus Esi- ja alkuopetus Arviointi Yleinen-, tehostettu- ja erityinen tuki matematiikassa Oppimisen tuen järjestämisen kokonaisuus esiopetuksesta perusopetuksen loppuun Esiopetus Alkuopetus - luokat 1 ja Alakoulun opetus / luokat Yläkoulut opetus / luokat

5 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeustyöpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämätarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvänsyyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on 5

6 mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyydenkokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa 6

7 Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. JANAKKALASSA Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin ja lukuvuosittaisiin työsuunnitelmiin kirjataan opetusmenetelmiin ja työtapoihin liittyvät tarkennetut koulukohtaiset periaatteet, käytännöt ja kehittämiskohteet. Kehittämishankkeita ja koulukohtaisia menetelmiä kuvataan liitteessä OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Ope- 7

8 tusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 8

9 LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tuen muodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 2 kuvataan oppimisen tuki ja erityisopetuksen palvelut Janakkalassa. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu-motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuentarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN TUKI JANAKKALASSA Yleinen tuki on tarkoitettu kaikille oppilaille. LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja yleisen tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 3 kuvataan yleisen tuen prosessi/vaiheet LIITTEESSÄ 4 kuvataan huoleen puheeksioton vaiheet ja mahdolliset jatkotoimet sekä vastuut. LIITTEESSÄ 5 yleisen tuen tuki oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. 9

10 LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. Opetuksen eriyttäminen on yleisen tuen ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään oppilaiden erilaisiin oppimistapoihin ja työskentelyrytmiin, valmiuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja itsetuntoon sekä motivaatioon liittyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Eriyttämisellä voidaan vaikuttaa oppilaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille järjestetään sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Näin heillä on mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttämistä tukee opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Eriyttämisen kolme ulottuvuutta, jotka liittyvät opiskeluun ovat laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Eriyttämisen avulla voidaan tukea oppilaan opiskelua keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Tavoitteena on luoda menetelmien ja työtapojen valinnalla sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen, yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Oppilaat voivat tarvita erilaisia tapoja osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Oppilaat hyötyvät aina heille annettavasta yksilöllisestä palautteesta. Yleisessä tuessa tarjotaan oppilaalle seuraavia tukitoimenpiteitä: opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus osa-aikaisen erityisopetuksen tuki yleisen tuen oppimissuunnitelma (LIITTEET 7 ja 8), joissa kuvataan opiskelun erityiset painotusalueet eri oppiaineissa ja yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki (oppimissuunnitelman käyttö ei ole pakollista, vaan suositeltavaa). kerhot ja iltapäivätoiminta Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: avustajapalveluiden käyttäminen samanaikaisopetus tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoitusryhmät yhteistoiminnallinen oppiminen Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Vastuut: Rehtori vastaa - riittävistä resursseista - tiedon siirrosta seuraavaan oppilaitokseen Opettaja vastaa - tuen toteutumisesta - yhteistyöstä - seurannasta - tukitoimien toteutumisesta ja vaikutuksista kokonaisuutena - tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille 10

11 - laatii yleisen tuen oppimissuunnitelman (oppimissuunnitelman käyttö ei ole pakollista, vaan suositeltavaa. Ks. luku 4.5.1). Laatimisen yhteydessä huolehtii yhteistyön toteutumisesta oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. - yleisen tuen oppimissuunnitelman päivittämisestä (LIITTEET 7 tai 8) vähintään kerran lukuvuodessa Muut toimijat vastaavat - oppimissuunnitelman toteutumisesta omalta osaltaan - yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa - tiedon välittämisestä koskien omaa toimintaa, oppilaan kehittymistä ym. tarvittavia asioita yleisen tuen oppimissuunnitelmasta vastaavalle opettajalle 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen, yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion 11

12 laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TEHOSTETTU TUKI JANAKKALASSA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua. LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja tehostetun tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilas on saanut tai hänelle on tarjottu seuraavia yleisen tuen tukitoimenpiteitä: opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus osa-aikaisen erityisopetuksen tuki. Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: avustajapalvelut samanaikaisopetus tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoitusryhmät yhteistoiminnallinen oppiminen Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9), jonka perusteella koulun oppilashuoltoryhmä päättää tehostetun tuen aloittamisesta. Pedagogisen arvion laatii joko luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä opettajien pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Moniammatillisuudella oppilashuoltotyössä tarkoitetaan Janakalan kunnassa kouluilla toimivia eri ammattialojen edustajista muodostuvia oppilashuoltoryhmiä, joiden kokoonpano voi vaihdella. Oppilashuoltoryhmään voivat kuulua rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja, opettaja ja tarvittaessa muut asiantuntijat mm. sosiaalityöntekijä asian edellyttämän tarpeen mukaan. Moniammatillisessa ryhmässä on oltava edustaja vähintään kahdelta ammattialalta. Esimerkiksi rehtori, opet- 12

13 taja ja erityisopettaja eivät muodosta moniammatillista ryhmää. Psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja tekee ryhmästä moniammatillisen. Oppilashuoltoryhmä käsittelee ja tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Oppilashuoltoryhmä nimeää pedagogiseen arvioon (LIITE 9) opettajan, joka laatii oppimissuunnitelman (LIITE 10) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tehostettu tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevien yleisten tukitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestämistä riittävän pienissä opetusryhmissä. Tuen muotoina se käsittää mm. eriyttämisen, tukiopetuksen, samanaikaisopetuksen eri muodot, osa-aikaisen erityisopetuksen, oppilashuollon ja tiiviin yhteistyön vanhempien kanssa. Tehostetun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin oppilaalle harkitaan opetuksen antamista erityisopetuksena. Vastuut: Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä - käsittelee ja tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta Rehtori - allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman - vastaa riittävistä resursseista - vastaa tiedon siirrosta seuraavaan oppilaitokseen Opettaja - laatii pedagogisen arvion ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta muiden kanssa - laatii oppimissuunnitelman (pakollinen ks. luku 4.5.1) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa. - vastaa tuen toteutumisesta - vastaa yhteistyöstä - vastaa seurannasta - vastaa oppimissuunnitelman tarkistamisesta vähintään kerran lukuvuodessa - vastaa tukitoimien toteutumisen ja vaikutusten seurannan kokonaisuudesta - vastaa tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille Muut toimijat - vastaavat oppimissuunnitelman toteutumisesta omalta osaltaan - antavat tietoa omasta toiminnasta, oppilaan kehittymisestä ym. tarvittavista asioista oppimissuunnitelmasta vastaavalle opettajalle Siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin Oppilaan siirtyminen takaisin tehostetusta tuesta yleisen tuen piiriin käsitellään opettajan esityksestä asian käsittelyn kannalta olennaisista toimijoista koostetussa oppilashuoltoryhmässä. Tehostetun tuen lopettaminen kirjataan perusteluineen uuteen pedagogiseen arvioon (LIITE 9) ja tarvittaessa laaditaan yleisen tuen oppimissuunnitelma, jos tukitoimia jossain määrin edelleen tarvitaan. 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pi- 13

14 dennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä mate- 14

15 riaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ERITYINEN TUKI JA PEDAGOGINEN SELVITYS JANAKKALAS- SA LIITTEESSÄ 1 kuvataan kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli ja erityisen tuen tukimuodot Janakkalassa. LIITTEESSÄ 6 kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheet. LIITTEESSÄ 2 kuvataan Janakkalan kunnan tarjoamat erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11), jonka perusteella opetustoimen kehittämispäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Aloitteen pedagogisen selvityksen tarpeesta tekee opettaja. Pedagoginen selvitys kootaan yhteistyössä opettajan, oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen selvityksen. Pedagoginen selvitys esitellään oppilashuoltoryhmälle, jonka jälkeen rehtori toimittaa sen opetustoimen kehittämispäällikölle. Pedagogiseen selvitykseen nimetään opettaja, joka laatii HOJKSin (LIITE 12) ja vastaa erityisen tuen toteutumisesta, yhteistyöstä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa sekä seurannasta. Rehtori mahdollistaa HOJKSiin kirjattujen tukitoimien resurssit ja toteutumisen. (Luku ). 15

16 Vastuut: Opetustoimen kehittämispäällikkö - tekee päätöksen erityisestä tuesta - järjestää tarvittavat resurssit Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä - laatii pedagogiseen selvitykseen arvion erityisen tuen tarpeesta (LIITE 11) - nimeää pedagogiseen selvitykseen opettajan, joka laatii HOJKSin Rehtori - allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja toimittaa sen edelleen opetustoimen kehittämispäällikölle - allekirjoittaa HOJKSin (LIITE 12) - vastaa riittävistä resursseista - vastaa päätösten tarkistamisesta vähintään 2. vuosiluokan jälkeen ja 6. vuosiluokan aikana ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä - vastaa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirrosta seuraavaan oppilaitokseen Opettaja - tekee aloitteen ja huolehtii oppilaan ja huoltajan kuulemisesta - hankkii selvitykset oppilaan oppimisen etenemisestä, oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja kokonaistilanteesta sekä laatii pedagogisen selvityksen niiden osalta - laatii HOJKS:n (LIITE 12) - vastaa tuen toteutumisesta - vastaa yhteistyöstä - toteuttaa seurannan - vastaa HOJKSin tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin - vastaa tiedon siirtämisestä muille ja seuraaville opettajille Muut toimijat - vastaavat HOJKSin toteutumisesta omalta osaltaan - yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa - antavat tietoa omasta toiminnasta, oppilaan kehittymisestä ym. tarvittavista asioista HOJK- Sista vastaavalle opettajalle Siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, hänestä tehdään uusi pedagoginen selvitys (LIITE 13). Oppilaan siirtyminen takaisin erityisestä tuesta tehostetun tuen piiriin käsitellään opettajan esityksestä asian käsittelyn kannalta olennaisista toimijoista koostetussa oppilashuoltoryhmässä. Erityisen tuen lopettamisesta tehdään päätös (opetustoimen kehittämispäällikkö) ja oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen toteuttamiseen laaditaan oppimissuunnitelma. 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITEL- MASSA Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 16

17 Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne ja järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus. Opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännössä YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet 17

18 opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä OPPIMISSUUNNITELMA OSANA YLEISTÄ TUKEA Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta OPPIMISSUUNNITELMA YLEISESSÄ TUESSA JANAKKALASSA 18

19 Luokan- tai aineenopettaja voi aina tarvittaessa laatia oppilaalle oppimissuunnitelman (LIITE 7). Oppimissuunnitelma (LIITE 7 tai 8) on tehtävä silloin, kun oppilaalla on useita yleisen tuen muotoja käytössä tai kun lahjakkaan oppilaan opetusta syvennetään ja / tai laajennetaan. Yleisen tuen oppimissuunnitelmasta on vastuussa luokan- tai aineenopettaja ja se laaditaan yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kanssa. Yhteistyö oppilaan kanssa on erityisen tärkeää. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös erityisopettajan tai muiden toimijoiden kanssa. Opettaja siirtää oppimissuunnitelman tiedot seuraavalle opettajalle OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETUN TUEN AIKANA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETUSSA TUESSA JANAKKALASSA Oppimissuunnitelma (LIITE 10) on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma laaditaan pedagogisessa arviossa (LIITE 9) saadun tiedon perusteella. Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla voidaan eriyttää opetusta, mutta sen avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Tavoitteet Oppimissuunnitelman laatimisen ja käyttämisen tavoitteena on - turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan - lisätä opettajan tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa näin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä huoltajien kanssa - että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta - että huoltaja saa tietoa, jotta voi tukea lastaan paremmin koulunkäynnissä - antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille Laadinta, yhteistyö ja vastuut Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9), jonka perusteella koulun oppilashuoltoryhmä päättää tehostetun tuen aloittamisesta. Vastuu pedagogisen arvion laadinnasta on luokanopettajalla, luokanvalvojalla tai aineenopettajalla. Oppilashuoltoryhmä nimeää pedagogiseen arvioon opettajan, joka laatii oppimissuunnitelman (LII- TE 10) ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman. 19

20 Oppimissuunnitelman laadinnassa käytetään hyväksi pedagogisista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä mahdollista yleisen tuen oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa (huoltajan luvalla) tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajien, oppilaan, erityisopettajan, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Seuranta Pedagogisessa arviossa nimetty opettaja huolehtii oppimissuunnitelman toteutumisen seurannasta ja yhteistyön toteutumisesta. Oppimissuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain tai tarvittaessa useammin. Lukuvuodenaikana pidetään vähintään yksi seurantapalaveri huoltajien ja oppilaan kanssa. Toimintatavat Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä asiakirja. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla OPPIMISSUUNNITELMA OMASSA OPINTO-OHJELMASSA, ERITYISISSÄ OPETUSJÄRJESTE- LYISSÄ JA JOUSTAVASSA PERUSOPETUKSESSA JANAKKALASSA Oma opinto-ohjelma Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Rehtori tekee viranhaltijapäätöksen yksittäisen oppilaan kohdalla ja oppilaalle laaditaan tällöin oppimissuunnitelma (LIITE 8). Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla on ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tekee viranhaltijapäätöksen ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (LIITE 8). Joustava perusopetus Joustavan perusopetuksen toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (LIITE 8). Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNI- TELMA Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimi- 20

21 seen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä --kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta- 21

22 alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) JA- NAKKALASSA Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS (LIITE 12). Suunnitelma sisältää oppilaan henkilökohtaiseen opetukseen liittyvät tiedot sekä tukitoimet, joita oppiminen ja koulunkäynti edellyttävät. Janakkalan kouluilla tiedonsiirrosta (HOJKS:n siirrosta) vastaavat oman koulun sisäisissä siirroissa luokanopettajat. Alakoululta yläkoululle tapahtuvista siirroista vastaa rehtori. (LIITE 14) Tavoitteet HOJKS:n laatimisen ja toteuttamisen tavoitteena on - turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan - lisätä opettajan tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa näin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä huoltajien kanssa. - että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta - että huoltaja saa tietoa, jotta voi tukea lastaan paremmin koulunkäynnissä. Laadinta, yhteistyö ja vastuut Erityisen tuen aloittaminen perustuu opettajien ja oppilashuoltoryhmän laatimaan ja rehtorin allekirjoittamaan pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11), jonka perusteella koulun opetustoimen kehittämispäällikkö tekee erityisen tuen päätöksen. Pedagogisen selvityksen laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Pedagoginen selvitys esitellään oppilashuoltoryhmälle. Rehtori toimittaa pedagogisen selvityksen opetustoimen kehittämispäällikölle. (luku 4.3.1) Oppilashuoltoryhmä nimeää pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11) opettajan, joka laatii HOJKSin ja huolehtii yhteistyön toteutumisesta sekä seurannasta. Rehtori allekirjoittaa HOJKSin. HOJKS laaditaan ensisijaisesti yhteistyössä oppilaan opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa sekä tarvitta- 22

23 essa moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyö oppilaan kanssa on erityisen tärkeää. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. HOJKS laaditaan kunnan omalle lomakkeelle (LIITE 12). HOJKS tehdään viipymättä erityisen tuen päätöksen jälkeen. HOJKSin laadinnassa käytetään hyväksi pedagogisista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä mahdollista tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa (huoltajan luvalla) tai esiopetuksen HOJKSia tai oppimissuunnitelmaa. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Seuranta Pedagogisessa selvityksessä nimetty opettaja huolehtii HOJKSin toteutumisen seurannasta ja yhteistyön toteutumisesta. HOJKS tarkistetaan eli tavoitteet ja tukitoimet suunnitellaan uudelleen lukuvuosittain ja tarvittaessa useammin. Rehtori allekirjoittaa HOJKSin (LIITE 12). Lukuvuoden aikana pidetään vähintään yksi seuranta/arviontipalaveri huoltajien ja oppilaan kanssa (HOJKSin viimeinen sivu) Erityisen tuen päätökset tarkistetaan vähintään 2. vuosiluokan jälkeen ja 6. vuosiluokan aikana ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Rehtori vastaa päätösten tarkistamista. Erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten laaditaan pedagoginen selvitys (LIITE 11). Toimintatavat HOJKS on salassa pidettävä asiakirja. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. 23

24 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin TUKIOPETUS JANAKKALASSA Tukiopetus yleisen-, tehostetun ja erityisen tuen aikana Tehostetun ja erityisen tuen aikana oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppimissuunnitelmaan (LIITTEET 7, 8, 10) tai HOJKSiin (LIITE 12). Luokan- tai aineenopettajan vastuu: Tukiopetusta antavan opettajan vastuu: tukiopetuksen tarpeen havaitseminen. antaa heti, kun tarve on havaittu tiedottaa huoltajille tukiopetuksen ajankohdasta ja sisällöstä suullisesti tai kirjallisesti kirjaa tarjotun ja antamansa ja tarjoamansa tukiopetuksen ajan, sisällön ja osallistujat on käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. ilmoittaa huoltajille, jos oppilas ei saavu sovittuun tukiopetukseen tai ei muuten hyödy annetusta tukiopetuksesta Rehtorin vastuulla on tiedottaa yleisesti esim. koulutiedotteessa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulukäynnille koota ja arkistoida koulun antaman tukiopetus 24

25 Tukiopetusta voidaan järjestää ennen koulupäivän alkua, koulupäivän aikana tai koulupäivän jälkeen. Tukiopetusta voidaan järjestää ennakoivana tukiopetuksena OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS OSANA YLEISTÄ TUKEA Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla; yleisessä-, tehostetussa- ja erityisessä tuessa. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään oppilaalle, jolla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa tai vaikeuksia sopeutua koulun käyntiin OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS YLEISESSÄ TUESSA JANAKKALA Yleisessä tuessa oppimisen tuki ja osa-aikainen erityisopetus koskettaa kaikkia oppilaita, kuitenkin koululla on oltava valmiuksia kohdentaa tukea joustavasti oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet yleisessä tuessa Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on - parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä - ehkäistä oppimisen eri alueiden ongelmien kasvua. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen tulee liittyä kiinteästi oppilaan saamaan muuhun opetukseen. 25

26 Toimintatavat osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisessä yleisessä tuessa Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja vieraiden kielten oppimisvaikeuksiin ja puheopetuksena. Oppilaalle voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta yhden tai useamman oppiaineen opiskeluun. Oppilaalle voidaan yleisessä tuessa laatia oppimissuunnitelma (LIITTEET 7 ja 8.). Yhteistyö yleisessä tuessa Oppilaalle annettava osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan opettajien yhteistyönä. Opettajien kanssa yhdessä neuvotellen määritetään jokaisen oppilaan kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet. Oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Mikäli yleisessä tuessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, opettaja laatii sen yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja muiden opettajien kanssa. Vastuut ja työnjaon periaatteet eri toimijoiden kesken yleisessä tuessa Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa yleistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoida sekä toteuttaa heidän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Opettajan tehtävänä on opetuksen suunnittelu yhteistyössä huoltajien, oppilaan, erityisopettajan ja muiden toimijoiden kanssa. Opetuksen suunnittelussa voidaan käyttää apuna yleisen tuen oppimissuunnitelmaa (LIITTEET 7 ja 8.) Opettajalla on vastuu yleisen tuen oppimissuunnitelman laadinnasta ja siitä tiedottamisesta muille oppilaan kanssa toimiville henkilöille. Vastuu oppilaan oppimisesta on yhteinen, opettajan, erityisopettajan ja vanhempien kanssa. Huoltajille tiedottaminen yleisessä tuessa Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opiskelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtävien teossa voi auttaa oppilasta. Tiedottamisesta oppilaan huoltajille huolehtii pääasiassa luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS TEHOSTETUN TUEN AIKANA Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS TEHOSTETUSSA TUESSA JANAKKALASSA Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman (LIITE 10) mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen arvioon (LIITE 9). Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua. Osa-aikainen erityisopetus on tehostetussa tuessa säännöllistä ja pitkäkestoista tukea. Oppilasta pyritään tukemaan useassa oppiaineessa 26

27 mahdollisimman säännöllisesti, tarvittaessa voidaan opettaa kaikki tietyn oppiaineen tunnit erityisopetuksessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet tehostetussa tuessa Tavoitteena on - ennaltaehkäistä oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja laajenemista oppilaan kehityksen erialueille - tukea oppilaan koulun käyntiä kokonaisvaltaisesti - oppilaan vahvuuksien ja itsetunnon vahvistaminen sekä oppimisen esteiden madaltaminen sekä poistaminen monipuolisen tuen avulla. Toimintatavat opetuksen järjestämisessä tehostetussa tuessa Opetus järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta kuitenkin yleisopetuksen tavoitteiden mukaan. Oppiaineksen karsiminen, asian pelkistäminen ja perustaitojen vahvistaminen on mahdollista. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan tehostetun tuen järjestäminen osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Yhteistyö tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistä oppilaalle suunnitellaan yhdessä huoltajien, oppilaan, opettajan ja erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien, oppilaan ja erityisopettajan kanssa sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa lisääntyy. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä oppilashuoltoryhmän sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut ja työnjaonperiaatteet toimijoiden kesken tehostetussa tuessa Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä, suunnitella, koordinoida ja toteuttaa heidän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Vastuu oppilaan oppimisesta on yhteinen opettajan, erityisopettajan ja vanhempien kanssa. Erityisopettajan yhteistyö luokan- tai aineenopettajieni kanssa korostuu arvioinnin osalta, kun tehostettua tukea tarvitseva oppilas opiskelee kaikki tietyn oppiaineen tunnit erityisopetuksessa. Yhteistyö ja työnjako arvioinnin osalta määritellään oppimissuunnitelmassa (LIITE 6). Huoltajille tiedottaminen tehostetussa tuessa Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Huoltajia kuullaan pedagogista arviota tehtäessä ja oppimissuunnitelma laaditaan huoltajien kanssa yhteistyössä. Oppilaan osallistumisesta osaaikaiseen erityisopetukseen tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opiskelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtävien teossa voi auttaa oppilasta. Tiedottamisesta oppilaan huoltajille huolehtii pääasiassa luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISEN TUEN AIKANA Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 27

28 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISESSÄ TUESSA JANAKKALASSA Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienluokalla, erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen antaminen edellyttää opetustoimen päällikön kirjallisen päätöksen. Erityisen tuen aloittaminen perustuu opettajien pedagogiseen selvitykseen (LIITE 11) ja asiantuntijalausuntoihin. HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (LIITE 12) laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKSiin on kirjattu osa-aikaisen eritysopetuksen järjestäminen oppilaalle. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet erityisessä tuessa Tavoitteena on - tukea oppilasta yksilöllisesti opinnoissaan ja seurata oppilaan edistymistä - tukea oppilaan koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti - edetä opinnoissa niin, että oppilas suorittaa 9 tai 10 vuodessa peruskoulun oppimäärän ja hänelle varmistetaan jatko-opintomahdollisuus. Toimintatavat opetuksen järjestämisessä erityisessä tuessa Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Oppilaat opiskelevat osaaikaisessa erityisopetuksessa heille laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). Osa-aikainen erityisopetus voi olla ensisijainen tukimuoto, jos erityistä tukea tarvitseva oppilas on integroitu yleisopetuksen ryhmään. Yhteistyö erityisessä tuessa Erityisessä tuessa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämistä oppilaalle suunnitellaan yhdessä huoltajien, oppilaan, opettajan ja erityisopettajan kanssa. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelma eli HOJKS (liite 12) laaditaan yhdessä huoltajien, oppilaan ja erityisopettajan kanssa sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Yhteistyötä tehdään opetuksen järjestämisessä huoltajien, erityisopettajien opettajien, opintoohjaajan ja oppilashuoltoryhmän sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö huoltajan kanssa lisääntyy. Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Vastuut ja työnjaonperiaatteet toimijoiden kesken erityisessä tuessa Vastuu oppilaan oppimisesta on yhteinen erityisopettajan, luokanopettajan ja vanhempien kanssa. Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoida sekä toteuttaa heidän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Laaja-alaisen erityisopettajan työhön kuuluu yleisopetukseen integroitujen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyihin sekä HOJKSin laadintaan osallistuminen yhteistyössä opettajien, huoltajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettajan yhteistyö luokan- tai aineenopettajieni kanssa korostuu arvioinnin osalta, kun erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee kaikki tietyn oppiaineen tunnit erityisopetuksessa. Yhteistyö ja työnjako arvioinnin osalta määritellään HOJKSissa. Huoltajille tiedottaminen erityisessä tuessa Yhteistyö huoltajien kanssa kuvataan HOJKSissa (LIITE 12). Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen, oppilaan edistymisestä opinnoissa tiedotetaan kotiin joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempia opastetaan oppilaan opiskelun tukemisessa esim. kertomalla miten kotitehtävien teossa voi auttaa oppilasta. Yhteistyöstä oppilaan huoltajien kanssa huolehtii pääasiassa luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja. 28

29 Osa-aikainen erityisopetus tuen eri tasoilla Janakkalassa OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki - koskettaa kaikkia oppilaita - arviointi, seulat - jaksottainen - ilmoitus huoltajille - tarvittaessa tavataan huoltajia - tehty pedagoginen arvio - OPPIMISSUUNNITELMA - säännöllisyys - kokonaisvaltainen tuki - useampi tukimuoto - yhteistyö eri toimijoiden välillä - tiivis yhteistyö huoltajien kanssa - tehty pedagoginen selvitys - HOJKS - yksilöllistäminen (kirjallinen päätös) - yleisopetusryhmissä koulua käyvät oppilaat - jokapäiväiset tukitoimet - useita tukimuotoja - moniammatillinen yhteistyö - tiivis yhteistyö huoltajien kanssa ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa ERITYISOPETUS JANAKKALASSA Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen. Erityisopetuksen järjestämispaikka määritellään oppilaan edun mukaisesti. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa esimerkiksi pienluokalla, pienryhmässä tai osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Oppilaan opetuksen järjestäminen kuvataan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKSin mukaan (LIITE 12). 29

30 Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa yleisopetuksen luokassa tukitoimin. Jos riittävää tukea oppimiseen ei voida toteuttaa yleisopetuksen luokassa tai opetuksen järjestämiselle toisin on joku muu peruste, niin vaihtoehdot ovat seuraavat - opetus järjestetään pienluokalla (Turengin ja Tervakosken koulut ja yhteiskoulut) - opetus järjestetään pienemmässä yksikössä - opetus järjestetään Haukankallion erityiskoulussa - opetus järjestetään Harvialan koulukodin koulussa - opetus järjestetään jossain muussa koulussa LIITTEESSÄ 2 kuvataan oppimisen tuen ja erityisopetuksen palvelut Janakkalassa Oppilaan opetuspaikan vaihtamista valmistellaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa sekä tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä. Opetustoimen kehittämispäällikkö tekee rehtorien esityksestä päätöksen koulupaikan vaihtamisesta. Rehtorit päättävät koulun sisäisestä luokan vaihtamisesta. Ryhmäkoot: - Erityistä tukea saavista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työtavan takia perusteltua, eikä se vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden tavoitteiden saavuttamista (Perusopetus A 2 ) - Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. (Perusopetus A 2 )Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä muiden erityistä tukea saavien oppilaiden kanssa, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaan, minkälaista tukea saavia oppilaita on ryhmässä eniten. (Perusopetus A 2 ) - Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin erityistä tukea saavien oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. (Perusopetus A 2 ) Yhteistyö erityisopetuksessa Yhteistyö erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun kuvataan yhteistyön vuosikellossa liitteessä 15. Yhteistyö oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun kuvataan yhteistyön vuosikellossa liitteessä 14. Opetus järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä huoltajan, oppilaan, opettajan, erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden oppilaan kanssa toimivien henkilöiden/asiantuntijoiden kanssa. 30

31 Vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken erityisopetuksessa Erityistä tukea koskevan päätöksen tekee opetustoimen kehittämispäällikkö. Erityisopetusta antaa erityisopettaja. Oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämiseen koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa (liite 12) kerrotaan oppilaan opetukseen liittyvät vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa erityisopetuksessa HOJKS on oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteinen työväline oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. Huoltajia tavataan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaan edistymisestä opinnoissa annetaan palautetta ja tiedotetaan huoltajille sekä oppilaalle suullisesti ja/tai kirjallisesti OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPA- UTTAMINEN Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa

32 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN JA- NAKKALASSA Mikäli ennen erityisen tuen aloittamista toteutetut yleisen- ja tehostetun tuen keinot ovat olleet riittämättömät yleisen oppimäärän saavuttamiseksi, laaditaan pedagoginen selvitys (LIITE 11). Päätös oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä tehdään pedagogisen selvityksen perusteella, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagogisen selvityksen laatija selvittää oppilaalle ja huoltajalle yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärien vaikutukset jatko-opintoihin. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä oppilas on saanut tai hänelle on tarjottu seuraavia tukitoimenpiteitä: yleinen ja tehostettu tuki (perusopetuslaki) tehostetun tuen oppimissuunnitelma, jossa on kuvattu opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa ja yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus osa-aikaisen erityisopetuksen tuki Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan. Lisäksi voidaan tarjota seuraavia tukitoimenpiteitä: avustajapalvelut samanaikaisopetus yhteistoiminnallinen oppiminen tilapäinen intensiiviryhmä tason mukaan esim. luku- ja kirjoittajaryhmät oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan. Mikäli oppilaalle ei ole mahdollista saavuttaa edes ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti tuesta huolimatta, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppiaineen yksilöllistämistä ei voida tehdä ilman opetustoimen kehittämispäällikön tekemää erityisen tuen päätöstä, jossa määrätään yksilöllistämisestä. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen yksilöllistämisen tarve. Yksilöllistettyjen oppiaineiden määrän muuttuessa tehdään uusi selvitys ja päätös. Pedagogisessa selvityksessä (LIITE 11) nimetään opettaja joka laatii HOJKSin (LIITE 12) yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja muiden opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. HOJKS:ssa kuvataan kunkin oppiaineen sisällöt, tavoitteet, seuranta sekä arviointi. Kunkin oppiaineen vastaava opettaja tai opettajat laativat yhdessä HOJKS:n sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan oppiaineen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein alempia luokkatasoja soveltaen. Yksilöllistetyn oppiaineen arvioinnissa todistukseen merkitään ko. aineen kohdalle tähti. Yksilöllistämiseen liittyvät toimenpiteet kuvataan liitteessä. (liite 6) 32

33 Oppimäärän vapauttamiseen tulee olla erittäin painavat syyt. Mikäli yksilöllistäminen ei ole riittävä tukitoimi, voidaan erityisin painavin syin vapauttaa oppilas oppiaineen opiskelusta. Vapauttamisesta tai tilapäisestä vapauttamisesta tehdään hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu oppiaineen opiskelusta järjestetään vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 33

34 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JANAKKALASSA Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Suositus siitä tehdään pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin päätös erityisestä tuesta, jonka valmistelee kiertävä erityislastentarhanopettaja. Erityisen tuen päätöksen tekee opetustoimen kehittämispäällikkö. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kokoaa tarvittavat asiapaperit ja huoltajien allekirjoittaman hakemuksen ja lähettää ne opetustoimen kehittämispäällikölle. Opetuksen järjestämistä tarkastellaan uudestaan lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien Janakkalalaisten lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta. Ja jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada maksutonta esiopetusta. Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Janakkalassa pidennetyn oppivelvollisuuden lasten oppivelvollisuutta edeltävänä esiopetusvuonna järjestettävä esiopetus toteutetaan päiväkodissa lapsen omassa ikäryhmässä. Sitä varten laaditaan erityisen tuen mukaiset suunnitelmat ja tukitoimet. Oppivelvollisuuden aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Perusopetuslaki : 27 34

35 Opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus säädettyä myöhemmin. 25 Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Päätöksen oppivelvollisuuden aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin tekee sivistystoimenjohtaja lapsen huoltajien hakemuksen ja lausuntojen perusteella. Janakkalassa lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi, ovat aina vähintään tehostetun tuen piirissä. Lapselle laaditaan tehostetun tuen mukaiset suunnitelmat ja tukitoimet TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toimintaalueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen har- 35

36 joittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syyseuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU JANAKKALASSA Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen Janakkalan kunta hankkii ostopalveluna. 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisenterveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyöntavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hänvoi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. 36

37 Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalletulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle taimuissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ JANAKKALASSA YHTEISTYÖN TAVOITTEET Kouluyhteisötaso Kodin ja koulun yhteistyölle on luotu hyvät edellytykset ja yhteistyö toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöllä edistetään lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. Oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Luokkataso Oppilaat ja opettajat voivat hyvin, oppilailla on hyvät oppimisen edellytykset, luokassa on turvallinen ilmapiiri. Oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan kanssa sekä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Yksilötaso Yhteistyö kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja mahdollistaa oppilaan opetuksen hänen kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaisesti. Kodit saavat riittävästi tietoa, että voivat tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä, osallisuutta sekä toimintaa kouluyhteisön jäsenenä TOIMINTATAVAT Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan kaikilla tasoilla kasvatuskumppanuuden hengessä. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henki- 37

38 löstön tasavertaista vuorovaikutusta. Kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Opettajille mahdollistetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittäminen. (LIITE 16) Ensimmäisistä vuosiluokista alkaen jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä kasvatuskumppanuutta, yhteistyötä ja mahdollistetaan huoltajien keskinäinen vuorovaikutus. Koulujen opetussuunnitelmissa ja työsuunnitelmissa kuvataan: Koulun tiedottamissuunnitelma, josta ilmenee mm. - tiedotteet ja niiden sisällöt - koulujen kotisivut internetissä - koulun yhteiset ja luokkakohtaiset vanhempainillat - Wilman käyttö yhteistyössä Oppilas- ja perhekohtaiset yhteistyötavat, joita ovat esim. - poissaoloista ilmoittaminen - reissuvihkon käyttö - puhelinkeskustelut, kirjalliset viestit, teksti- ja sähköpostiviestit luokanopettajan/aineenopettajan/ryhmäohjaajan ja valvontaluokan vanhempien sopimusten mukaan - kotitehtävät - oppimis- yms. vaikeuksista keskusteleminen ja tukitoimista sopiminen - vartit eli arviointi-/palautekeskustelu vähintään kerran vuodessa - Luokkakohtaiset yhteistyötavat, joista ovat esim. - vanhempainillat (vuoden tavoitteet, käytännöt, läksyt) - luokan vanhempien verkostoistumisen mahdollistaminen (esim. ensimmäisen vanhempainillan yhteydessä kerätään yhteystiedot ja jaetaan ne luokan jokaiseen kotiin huoltajien suostumuksen mukaan) - malli/sopimus kiusaamiseen/epäasialliseen käytökseen puuttumisesta - yhteisen toiminnan organisointi esim. rahankeräys luokkaretkeä varten - vanhempien osallistumisen mahdollistaminen luokan toimintaan esim. asiantuntijana toimiminen tai ammatin esittely - mahdollisuus tutustua koulun arkeen esim. vanhempi koulussa -päivän merkeissä Yhteistyö koulun tasolla - vanhempaintoimikunnan toiminnan mahdollistaminen ja yhteistyö mahdollisen vanhempaintoimikunnan kanssa. - johtokunnan rooli - vanhemmat kutsuvieraina ja osallistujina juhlissa, retkillä ja tapahtumissa - oppilashuoltotyöryhmän toiminta - malli/sopimus kiusaamiseen/epäasialliseen käytökseen puuttumisesta - vanhempainillat VASTUUT JA TYÖNJAKO Huoltajan vastuu - kantavat ensisijaisen vastuun lastensa kasvatuksesta ja oppivelvollisuuden suorittamisesta - tukevat osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä - tiedottavat koulua lapsen hyvinvointiin ja opetukseen liittyvistä asioista 38

39 Kouluyhteisön vastuu - vastaa oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä oman toimintakulttuurinsa kautta (koulujen toimintakulttuurit (säännöt, menettelytavat ym.) kuvataan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa). Rehtorin vastuu - kodin ja koulun yhteistyön edellytyksistä ja kehittämisestä - henkilöstön koulutuksesta kasvatuskumppanuuteen - johtokunnan ja oppilaskunnan toiminnasta - tieto- ja viestintätekniikan käyttämisestä parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä - huoltajien tiedottamisesta opetussuunnitelmassa mainituista asioista, mm. - opetussuunnitelmasta, - opetuksen järjestämisestä, - opintoihin liittyvästä arvioinnista, - oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, - huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä - kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen, - huoltajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista, - oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa - ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. - oppilasta koskevien tietojen käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon - liittyvistä asioista. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Opettajien vastuut - ovat aktiivisia ja aloitteellisia yhteistyössä kasvatuskumppanuuden hengessä sekä keskustelevat ja tiedottavat huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. - mahdollistavat huoltajien ja oppilaiden osallistumisen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin, - tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaavat oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä - järjestävät opetuksen yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea, - ovat aktiivisia ja aloitteellisia yhteistyössä ja huomioivat perheiden erilaisuudet, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritaustat, - seuraavat oppilaiden poissaoloja ja ilmoittavat luvattomista poissaoloista huoltajille - vastaavat, että huoltajat tulevat kuulluksi lastaan koskevissa asioissa Kouluterveydenhuollon rooli ja vastuu Perhekeskeinen työ on kouluterveydenhuollon olennainen osa. Tavallisimmat yhteistyön muodot ovat perhetapaamiset, puhelinkeskustelut sekä sähköinen suojattu viestiyhteys Wilma. Kouluterveydenhuolto tiedottaa perheitä tavoitteista, toimintamuodoista, henkilökunnasta ja yhteydenottomahdollisuuksista. - osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen 39

40 - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa Koulupoliisi - hoitaa kouluaikana tapahtuneiden rikosten käsittelyn ja kutsuu pääsääntöisesti kaikki rikoksista epäillyt koululaiset huoltajineen poliisilaitokselle Oppilaanohjaaja - antaa tietoa ja mahdollistaa keskustelut oppilaan jatkokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä ja mahdollisissa ongelmatilanteissa huoltajien ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa YHTEISTYÖN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta toiselle asteelle siirtymävaiheisiin on laadittu vuosikellot tukemaan henkilöstön välistä yhteistyötä; yhteistyötä ja tiedottamista kotien kanssa; auttamaan yhteistyön toteutumisen seurantaa ja arviointia. Vuosikellot ovat LIITTEINÄ 13 ja 14. Yhteistyön toteutumista seurataan ja arvioidaan johtokunnassa sekä arvioidaan työsuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Huoltajilta pyydetään palautetta yhteistyöhön liittyen säännöllisin väliajoin OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 2, 3 6 ja 7 9 täsmennetään luvussa Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimiva Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osaalueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien 40

41 syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskeluja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatkoopintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JANAKKALASSA OHJAUSTOIMINTA Tavoitteet: - oppimisen tukeminen - opiskelutaitojen kehittyminen - oppimaan oppiminen - oppimisen ilo - vaikeuksien ennaltaehkäiseminen - persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen - yhteistyö huoltajien kanssa - varhainen puuttuminen Vastuu ohjauksesta on jokaisella opettajalla. Oppimispolusta muodostuu yhtenäinen kun jokainen ohjaustyöhön osallistuva tekee yhteistyötä oppimispolun ja siihen liittyvien nivelvaiheiden aikana. Ohjaustoiminta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaanohjaus o tukee oppilaan kasvua ja kehitystä o tavoitteet: oppilas kykenee parantamaan opiskeluvalmiuksiaan 41

42 oppilas kykenee kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja Toimintatavat, vastuu ja työnjako: Ohjaustoiminta sisältyy tuen kolmiportaiseen mallin jokaiseen vaiheeseen, yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki yleinen ohjaus - jokaiselle oppilaalle - nivelvaiheet (opettaja, oppilaanohjaaja) - oppiaineen sisällöt ja opiskelumenetelmät (opettaja) - koulun valinnat, esimerkiksi valinnaisaineet (oppilaanohjaaja) - työelämään tutustuminen (oppilaanohjaaja) - jatko-opintoihin ohjaaminen (oppilaanohjaaja) - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (opettaja) - tuen tarpeen havainnointi ja puheeksiotto (opettaja, oppilashuoltoon kuuluvat) - ohjauksesta tiedottaminen (oppilaanohjaaja, opettaja) Tehostettu tuki tehostettu ohjaus - syventää yleistä ohjausta - tehostettua ohjausta tarvitseville, esim. kriittinen vaihe opinnoissa tai vaikea elämäntilanne - pääasiassa yksilöohjausta - tarkoitus vahvistaa oppilasta ja viedä opintoja eteenpäin - erityisryhmien ohjaus (esim. maahanmuuttajat, hopissa määritellyt tukimuodot) - vastuu: Erityinen tuki erityinen ohjaus - erityistä tukea saaville oppilaille - huomioidaan erityistarpeet - turvataan oppimispolku sekä toimenpiteet jatko-opintoihin pääsemiseksi - vastuu: Nivelvaiheiden ohjaus: vuosikellot liitteinä 14 ja 15 Yhteistyö: Huoltajien kanssa: - tiedotteet - yhteydenotot - vanhempainillat - vanhempaintapaamiset Koulujen ja oppilaitosten kanssa: - nivelvaiheissa vuosikellojen mukaisesti - koulutukseen tutustumisjaksot tai -päivät Elinkeinoelämän kanssa: - työelämään tutustuminen - yritysvierailut - vierailijat koululla Ammatinvalinnanohjauksessa mahdollinen yhteistyö työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologien kanssa. Työelämään tutustuminen, TET 42

43 Tavoitteet: - yhteistyö paikallisen työ- ja elinkenoelämän kanssa - oppilas tutustuu ohjatusti yrityksen ja työyhteisön toimintaan - oppilaalle mahdollisuus saada tietoa elinkeinoelämästä, yritystoiminnasta, aloista ja ammateista - oppilas voi soveltaa koulussa oppimiaan tietoja ja taitoja - oppilas saa kokemuksen selviytymisestä uudessa yhteisössä ja ympäristössä - syventää työelämätietoutta - tukee jatko-opintoihin hakeutumista Toimintatavat: - TET-paikan hakemisessa päävastuu on oppilaalla, tukena ja apuna oppilaanohjaaja - TETistä vastaavat työpaikalla nimetty vastuuhenkilö ja koululla oppilaanohjaaja Arviointi: - oppilaalle TET-todistus - arviointikeskustelut koululla TET-jakson jälkeen - tarvittaessa yhteydenotto/keskustelu työnantajan kanssa TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. 43

44 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JANAKKALASSA Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tavoitteena on oppilaan tukeminen koulun toimintaympäristössä ja oppimisessa. Opettajat antavat maaliskuussa selvityksen avustajatarpeesta luokkansa oppilailla. Koulun oppilashuoltoryhmä kokoaa selvityksen ja antaa yhden koko koulua koskevan selvityksen opetustoimen kehittämispäällikölle. Opetustoimen kehittämispäällikkö jakaa avustajaresurssin yhdessä erityisopetuksen ohjausryhmän kanssa ja rehtori vastaa annetun resurssin käytöstä koulussaan. Nivelkohdissa esiopetuksesta alkuopetukseen tai alakoulusta yläkouluun yhteistyö korostuu ja vastuu avustajatarpeen selvittämisestä seuraavalle portaalle on esiopetuksella alakoulun suhteen ja alakoululla yläkoulun suhteen (LIITTEET 14 ja 15 ). Jos yleisen tuen piiriin kuuluva oppilas tarvitsee avustajaa, esim. tilapäisesti, rehtori vastaa avustajatarpeen täyttämisestä. Tehostetun tuen piirissä opiskelevan oppilaan avustajan tarvetta arvioidaan pedagogisessa arviossa ja apuna voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Avustajatarve kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan ja sitä voidaan arvioida myös yhdessä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. 44

45 Erityisen tuen oppilaan kohdalla avustajatarpeesta päätetään erityisen tuen päätöksessä ja se kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKSiin. (LIITE 12) LIITTEESSÄ 17 kuvataan kouluohjaajatarpeen kartoitus ala- ja yläkoulussa. LIITTEESSÄ 18 kuvataan kouluohjaajatarpeen kartoitus esiopetuksesta alakouluun PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JANAKKALASSA Janakkalan kunnassa järjestetään kerhotoimintaa ja (aamu- ja) iltapäivätoimintaa. Kerhotoimintaa järjestetään paikallisen kerhotoiminnan toimintasuunnitelman mukaan (LIITE 19 ) ja iltapäivätoiminta paikallisen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaan. 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA 45

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 63 OPETUSHALLITUS Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010.

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman muutokset 2011

Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetushallitus on päättänyt 29.10.2010 perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman muutoksista. Oriveden kaupunki muuttaa 1.8.2011 alkaen opetushallituksen määräyksen pohjalta

Lisätiedot

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Eurajoen kunta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops HAAPAVEDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon perusopetuksen yhtenäisyys. Opetussuunnitelman perustana ovat perusopetuslaki ja

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio TURUN KAUPUNKI Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 31.3.2004 päivitetty 8.10.2008 päivitetty 16.9.2010 päivitetty 2.2.2011 Seuraavassa

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA POSION PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Posion kunta Sivistyslautakunta 29.6.2004/81 16.11.2004/106 20.9.2007/6 29.1.2008/2 29.11.2010/63 14.6.2011/42 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA...4 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot