1. JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Transkriptio

1

2 I YLEINEN OSA JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA MONIPUOLINEN KASVU JA OPPIMINEN TUUSULASSA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUKSEN RAKENNE Koulut Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMAAN OPPIMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUS OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

3 5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN TUUSULASSA KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET II OPPIAINEOSA OPETTAJUUS EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA OPETUKSEN PAINOTUKSET JOKELASSA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET Kieliohjelma Toinen kotimainen kieli - ruotsi Vieraat kielet MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIEDE Biologia Maantiede FYSIIKKA JA KEMIA

4 7.1. Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ Tekninen työ Tekstiilityö LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LIITTEET: Liite 1. Jokelan yläkoulun tuntijako Liite 2. Jokelan yläkoulun järjestyssäännöt Liite 3. Koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma Liite 4. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 5. Laatukäsikirja (opehuoneen kansiossa erillisenä asiakirjana) Liite 6. Koulukohtainen turvallisuuskansio ja kriisisuunnitelma (opehuoneen kansiossa ja jokaisella opettajalla erillisinä asiakirjana) 4

5 TOPS - Tuusulan opetussuunnitelma alkaen I YLEINEN OSA 1. JOHDANTO 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opetussuunnitelma on kaiken koulutyön perusta. Se on suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetus- ja kasvatustoimintaa. Se on opettajan tärkein työväline. Tuusulan opetussuunnitelma (TOPS) perustuu perusopetuslakiin ja -asetukseen, valtioneuvoston asetukseen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta (A 1435/ , 6 ), Opetushallituksen antamiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä annettuihin Perusopetuslain muutoksen 624/2010 mukaisiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on määräys, jonka pohjalta perusopetuksen järjestäjä, Tuusulan kunta, päättää opetussuunnitelmasta. TOPSiin on vaikuttanut Tuusulan voimassa oleva Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-2 sekä kasvatus- ja sivistystoimen strategiat vuosille , Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia , Tuusulan kunnan kieliohjelma sekä kunnan tuntijakopäätös 4/04. Opetussuunnitelman ohella koulutyötä ohjaavat opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset suunnitelmat (työsuunnitelmat). Tuusulan OPS-työryhmään 2004 ovat kuuluneet Jaana Hägg, Juha Kaila, Marja Mäkelä, Kirsi Pässilä, Pia Uronen ja pj. Mika Saatsi. Ryhmän tehtävänä on ollut Tuusulan opetussuunnitelmaprosessin suunnittelu ja koordinointi sekä opetussuunnitelman kokoaminen lopulliseen muotoonsa OPS-työryhmään kuuluivat Kelpo-työryhmä, Merja Juvonen, Marja Kluuskeri, Auli Ruhtinas, Meija Wikberg ja koordinaattori Liisa Hasunen, sekä moniammatillinen ERITU-ryhmä. Miksi ja mikä uudistuu? Opetussuunnitelmia uudistetaan, jotta koulut voivat paremmin vastata oppilaiden ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Tässä uudistetussa opetussuunnitelmassa oppilaan kasvuun ja koulunkäyntiin liittyvä tuki kuvataan tarkasti uuden perusopetuslain vaatimusten mukaisesti. Perusopetus on yksi yhtenäinen kokonaisuus; jakoa ala- ja yläasteisiin ei ole. Arvioinnin yhtenäistämiseksi ja oppilaiden oikeusturvan lisäämiseksi on oppiaineisiin lisätty oppiainekohtaiset hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin 5

6 kriteerit. Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt määriteltiin vuoden 2004 OPSin uudistuksessa. Koulujen työtapoja ja opetusmenetelmiä monipuolistetaan. Oppimisympäristön ja työtapojen tulee edistää oppimista niin, että oppilaiden erilaisuus otetaan huomioon. Oppilas on aktiivinen ja tavoitteellinen oppija, opettaja on oppimisprosessin ohjaaja. Oppilaanohjaus koskee kaikkia oppilaita. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, vahvistaa opiskelutaitoja ja auttaa opiskeluun liittyvissä valinnoissa. Oppilaan oikeutta saada suunnitelmallista varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea on vahvistettu. Tukimuotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilashuollon asemaa on korostettu: sen tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukea oppilaiden kehitystä ja oppimista. Oppilashuollosta vastaavat kaikki koulujen aikuiset yhdessä kotien kanssa. Lisäksi päivitetty OPS täydentää henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja kasvattaa ja opettaa oppilasta hyvinvoivaksi kouluyhteisön jäseneksi. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu. Tuusulan prosessi Tuusulan opetussuunnitelmaa on ollut tekemässä suuri joukko opettajia kaikilta perusopetuksen ja lukion luokka-asteilta. TOPS jakaantuu yleiseen osaan, jossa on kuvattu opetuksen järjestämisen periaatteet ja käytänteet, sekä oppiainekohtaiseen osaan, jossa on määritelty oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset koskevat seuraavia lukuja: 1.2 Opetussuunnitelman sisältö, 2.1 Perusopetuksen arvopohja, 2.3 Perusopetuksen järjestäminen, 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat, 4 ja 5 kokonaisuudessaan ja 8.1 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Yleistä osaa ovat olleet tekemässä kunnan OPS-työryhmä, neljä alueryhmää (Jokela, Kellokoski, Hyökkälä ja Hyrylä), ERITU-ryhmä, oppimaan oppimisen työryhmä sekä kaikki Tuusulan koulut. ERITU- ja Kelpo-ryhmät ovat vastanneet oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollon osioista sekä 2011 päivityksestä. Ryhmissä on edustus opetus-, terveys- ja sosiaalitoimesta. Oppimiskäsitystä ja oppimaan oppimisen taitoja koskevaa kohtaa on 2004 työstänyt oppimaan oppimisen ryhmä. Alueryhmät koottiin siten, että niissä oli osallistujia jokaisesta yläkoulusta, sitä ympäröivistä alakouluista ja lukiosta. Aluetyöllä pyritään vahvistamaan yhteistyötä sekä luomaan yhteisiä linjoja ja käytännön toimintamalleja yhtenäisen perusopetuksen hengen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa aluetyö osaksi Tuusulan perusopetusta. 6

7 Oppiaineryhmät ovat laatineet oppiainekohtaisen osan. Neljässätoista ryhmässä oli opettajia esiopetuksesta lukioon ja osassa myös muita asiantuntijoita. Oppiaineryhmät ovat tehneet oppiaineen yleisen kuvauksen ottaen huomioon tuusulalaisen näkökulman, linjanneet oppiainetavoitteet nivelvaiheittain, jakaneet oppiainesisällöt vuosiluokittain sekä täsmentäneet aihekokonaisuudet oman oppiaineensa näkökulmasta. Oppiaineiden opetussuunnitelmia on täydennetty elämänkatsomustiedon ja historian sisältöalueiden ja tavoitteiden kohdalta. Lisäksi mukaan on otettu suomi toisena kielenä (S2) -opetus. Moniku-työryhmä vastaa vuoden 2011 päivityksistä Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus - lukuun 6. Jokainen koulu lisää omat tarkennuksensa ja painotuksensa TOPSin yleiseen ja oppiainekohtaiseen osaan lukuvuoden aikana. Miten TOPSia luetaan? Keväällä 2011 päivitetty opetussuunnitelma sisältää sekä opetussuunnitelman perusteet ( ) että kuntakohtaisen opetussuunnitelman vuodelta Kirjasinmuoto tekstissä on normaali. Päivityksen yhteydessä opetussuunnitelman perusteisiin on lisätty myös ne lainkohdat, joihin teksti perustuu. Alueelliset ja koulukohtaiset painotukset tehdään lukuvuoden aikana. Paikallisesti tarkennetut osiot ovat kursiivilla Tuusulan logon alla. Koulukohtaiset tarkennukset ja painotukset kirjataan kehysten sisään kursiivilla. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy ja vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa ja opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti 7

8 eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 8

9 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Tuusulan opetustoimen tavoitteena on tarjota korkealaatuista yleissivistävää opetusta, edistää elinikäistä oppimista ja tukea koteja kasvatustyössä. Opetustyö perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Tuusulan opetustoimen arvoihin. Näitä arvoja ovat ihmisoikeudet tasa-arvo demokratia luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuus monikulttuurisuus avoimuus vastuullisuus yhteistyökykyisyys oikeudenmukaisuus Arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulujen jokapäiväiseen toimintaan. Yhteiskunnassa vaikuttavien kielteisten arvojen ja edellä mainittujen tavoiteltavien arvojen välinen ristiriita muodostaa haasteen koulujen kasvatus- ja opetustyölle. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Tuusulan erityispiirteet ja kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt huomioidaan opetuksessa, samoin suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen kansainvälistymisen myötä. Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. Opetus edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä, on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteet, etenkin kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla, asettavat perusopetukselle uusia vaatimuksia. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan kykyä arvioida asioita kriittisesti sekä luoda uutta kulttuuria ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 9

10 Alueen arvot: Jokela vastuu omista ja yhteisistä asioista itsenäinen ja kriittinen ajattelu oma-aloitteisuus hyvät käytöstavat Jokelan yläkoulun arvot: Jokelan yläasteella korostamme avoimuutta, vastuullisuutta, yhteistyökykyisyyttä ja oikeudenmukaisuutta luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuus ovat koulullemme tärkeitä, koska koulumme sijaitsee lähes maalla, kuitenkin keskellä kulttuurimaisemaa koulussamme tuetaan oppilaiden turvallista ja tasa-arvoista kasvamista aikuisuuteen Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Tuusulan erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt huomioidaan opetuksessa, samoin suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen kansainvälistymisen myötä. Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. Opetus edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä, on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Alueen toiminta-ajatus: Jokela: lähiympäristön kulttuuriperinnön vaaliminen omien tavoitteiden asettaminen ja työn tekeminen niiden saavuttamiseksi omien päätösten tekeminen kasvattajien antamissa rajoissa omien päätösten ja tekojen seurausten ymmärtäminen Jokelan yläkoulun toiminta-ajatus: "Jokelan yläaste on yleissivistävä, myönteiseen ihmiskäsitykseen pohjaava, turvallinen, kotoinen ja lämminhenkinen pohjoistuusulalainen oppivelvollisuuskoulu, jossa sekä oppilaat että opettajat työskentelevät yhteisten päämäärien hyväksi" Kulttuuri ja kansainvälisyys: 10

11 Jokelan yläaste on Unesco-koulu. Tämä YK:n alainen erityisjärjestö on levittänyt maailmalle ns. ASP-kouluverkkoa, johon koulumme on kuulunut vuodesta Unesco-koulun status merkitsee sitoutumista tiettyihin YK:n perusarvoihin sekä toimintaan. Näitä ovat mm. maailmanperintökohteiden suojelu, tutkiminen ja niihin tutustuminen (Suomessa maailmanperintökohteita on toistaiseksi neljä) ihmisoikeuksien kunnioittaminen kulttuurinen monimuotoisuus, muiden kulttuurien kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus ympäristön pelastaminen ja kestävä kehitys 2.2 MONIPUOLINEN KASVU JA OPPIMINEN TUUSULASSA Tuusulan kouluverkko ja oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen. Laatu näkyy hyvinä oppimistuloksina sekä positiivisena, avoimena ja keskustelevana yhteistyönä, joka ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset erot ja perheiden olosuhteet. Päämääränä on oppivelvollisuuden suorittaminen, jatko-opintokelpoisuus ja hyvä yleissivistys. Tuusula tunnetaan lukujen vaihteessa syntyneestä taiteilijayhteisöstä, tällöin useat taiteilijat vaikuttivat Tuusulan Rantatien alueella. Tuusulan pohjoisosaan Kellokoskelle ja Jokelaan kehittyi teollisuuden ympärille toinen kulttuurikeskittymä. Tuon ajan henki vaikuttaa myös tämän päivän Tuusulassa: kulttuuritoiminta on edelleen vireää ja monipuolista. Teollisuus- ja sotilasperinne ovat myös nykypäivää. Tuusulan monipuolinen kulttuurikirjo näkyy alueiden ja koulujen opetussuunnitelmissa. Tavoitteena on, että oppija tuntee itsensä tuusulalaiseksi, arvostaa kotiseutunsa kulttuuria sekä rakentaa ja siirtää kulttuuriperintöään. 11

12 myönteinen minäkuva ja sosiaaliset taidot oppimisen ilo suvaitsevaisuus ja vastuuntuntoisuus osallistuva ja vastuullinen kansalaisuus tiedot & taidot eri sisältöalueista ja aineryhmistä yrittäminen elämänasenteena valmiudet jatko-opintoihin elinikäinen oppiminen tietoyhteiskuntaan kasvaminen kyky kriittiseen ajatteluun tuusulalainen identiteetti kansainvälisyys tuusulalainen identiteetti työskentely- ja tiedonhankintataidot rehellisyys Jokela: itsenäinen ja kriittinen ajattelu omatoimisuus omien päätösten tekeminen kasvattajien antamissa rajoissa omien tavoitteiden asettaminen kyky ymmärtää omien päätösten ja tekojen seuraukset Jokelan yläkoulu: opettajat pyrkivät opetuksensa osalta luomaan työtä arvostavan ilmapiirin, jossa oppilas haluaa oppia ja kehittyä yhteiskunnan jäseneksi koulumme opetuksessa painotetaan vastuunottamista omista tekemisistä oppilaita kannustetaan työntekoon mm. työelämään tutustumisen sekä yhteisten juhlien järjestämisen kautta koulussamme korostetaan elinikäistä oppimista yksilöllinen oppilaanohjaus, aineenopettajien ohjaus ja luokanvalvojan haastattelut antavat oppilaalle hyvät valmiudet valita jatko-opintopaikkansa yläasteen jälkeen oppilaita tuetaan toimimaan yhteistyössä muiden kanssa tuusulalaisuuteen kasvaminen ja juurtuminen globaalisuuden ymmärtäminen ja muiden kulttuurien suvaitseminen Unesco-koulussamme korostuvat kansainvälisyys ja ympäristön suojelu 12

13 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava ja ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus

14 2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Koulut Tuusulan esiopetuksesta ja sen kehittämisestä vastaa kasvatus- ja sivistystoimi. Esiopetusta annetaan koulujen esiluokilla sekä kunnallisissa, yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa. Tuusulassa esiopetusta annetaan, esiopetuspaikasta riippumatta, koulujen toiminta-aikoina n. 4 h / pv eli n. 750 h / lukuvuosi. Esiopetuksen ja alkuopetuksen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Eri tahoilla annettava esiopetus on haaste yhteistyölle. Tuusulan esiopetuksen opetussuunnitelma päivitetään samassa yhteydessä perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa vuonna Perusopetus on yhdessä esiopetuksen kanssa opetussuunnitelmallisesti ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhtenäisen perusopetuksen toteutus vaatii tiivistä kunnan kaikkien koulujen välistä yhteistyötä. Opetussuunnitelmassa on kattava kuntakohtainen perusta, johon alueet ja koulut ovat lisänneet omat painotuksensa. Koulut arvioivat lukuvuosittain opetussuunnitelman sekä työsuunnitelman (koulun opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma) toimivuutta. Vuosittain käydään kehityskeskustelut kouluilla sekä opetuksen järjestäjän kanssa. Koulut keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Pinta-alaltaan laajassa Tuusulassa on viisi yläkoulua, jotka ympärillä olevine alakouluineen muodostavat yhteisen alueen. Näillä alueilla on opetussuunnitelmallisesti yhteisiä tavoitteita ja painotuksia sekä koulutyössä konkretisoituvaa yhteistyötä. Jokelan alue: Kolsan koulu, Lepolan koulu, Pertun koulu, Vanhankylän koulu sekä Jokelan yläaste ja lukio. Kellokosken alue: Linjamäen koulu, Ruukin koulu, Kellokosken yläaste ja lukio sekä Kalliomaan koulu (sairaalakoulu). Hyökkälän alue: Kirkonkylän koulu, Paijalan koulu, Rusutjärven koulu, Tuomalan koulu, Vaunukankaan koulu, Hyökkälän koulu (vuosiluokat 1-9). Hyrylän alue: Klemetskogin koulu (ruotsinkielinen alakoulu), Mikkolan koulu, Nahkelan koulu, Riihikallion koulu (vuosiluokat 1-9), Ruotsinkylän koulu, Hyrylän yläaste sekä Hyrylän lukio. Ruotsinkielistä yläkouluopetusta ja maahanmuuttajien opetusta järjestetään yhteistyössä lähikuntien kanssa. Ruotsinkielisellä Klemetskogin koululla on oma opetussuunnitelma ja tuntijako. 14

15 Tuntijako Tuusulassa on laadittu yhtenäinen tuntijako Valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435/2001) pohjalta. Oppiainekohtaiset sisällöt on jaettu opetussuunnitelmassa vuosiluokittain. Tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä. Koulut voivat resurssiensa puitteissa nostaa tuntimääriä painottaessaan opetusta. Nämä painotukset ovat kirjattuna koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tuusulan tuntijakoon on tehty kunnallisia painotusalueita, jotka ovat seuraavat: - 1. lk äidinkieli, yksi viikkotunti - 2. lk A-kielen opetus alkaa yhden viikkotunnin laajuisena - 5. lk historia- ja yhteiskuntaoppi, yksi viikkotunti lk taito- ja taideaineet, kaksi viikkotuntia Kyseessä on minimituntijako. Koulu voi oman resurssinsa puitteissa esittää tuntijakoon koulukohtaisia lisäyksiä opetussuunnitelmassaan. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä (ks. kohta Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen). Koulu voi järjestää opetuksen myös vuosiluokkiin sitoutumattomana. Tällöin koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Koulun opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Kieliohjelma Tuusulassa annetaan kielten opetusta kunnan kieliohjelman mukaisesti. Kielten ainekuvausten yhteydessä on (sivu 96) Tuusulan kieliohjelma alkaen. Tietostrategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on erityisen tärkeä merkitys medialukutaitoisten, kriittisesti ja rakentavasti tietoa käyttävien ja tuottavien kansalaisten kasvattamisessa ja kouluttamisessa. Sen avulla pyritään parantamaan oppimisen laatua sekä tarjoamaan virikkeisiä ja kehittäviä oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikan taidot mahdollistavat digitaalisen oppimateriaalin käytön ja tuottamisen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan kehittää oppijan ja ohjaajan mediaosaamista. Painotus on sisältöjen tuottamisessa. Peruskoululaisille on Tuusulassa määritelty seuraavat perusvalmiudet, jotka oppilaan tulisi hallita. 15

16 luokat - tutustuminen tietokonelaitteistoon - valmiiden opetusohjelmien käyttö - hiiren ja näppäimistön peruskäyttö - tietokoneen avaaminen ja sulkeminen luokat - käyttöjärjestelmän ja tarvittavien ohjelmien avaaminen ja sulkeminen - informaation syöttäminen koneelle näppäimistön ja hiiren avulla - tiedon tallentaminen itsenäisesti - tulostaminen (opettajan kanssa) - Internetin rakenteellinen hahmottaminen (osoitteet, ylläpitäjät yms.) - Internetin hakutoiminnot luokat - perustaitojen vahvistaminen ja täydentäminen - leikepöydän käyttö - verkkokäytön opetteleminen - tiedon löytäminen (lähdekritiikki) - oma-aloitteisuus (osallistuminen etäopiskeluun) - sähköpostin käyttö - nettietiketti luokat - opittujen taitojen vahvistaminen ja täydentäminen - kuvankäsittely - taulukkolaskenta - multimedia - www-ympäristön käyttö ja hallinta Tuusulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian mukaan kunta kehittää oppimisvälineistöä kouluissa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia (TVTstrategia) on kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMAAN OPPIMINEN Oppimaan oppimisen taidot ovat taitoja, joilla oppija sekä luo itsestään kuvan oppijana että hankkii, prosessoi ja omaksuu uutta tietoa. Oppimaan oppimisen taidot mahdollistavat myös elinikäisen oppimisen. Usein oppimaan oppimisen taidoilla tarkoitetaan monia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä, nopeaa lukemista tai alleviivausta. Toisaalta puhutaan vaativammista taidoista, kuten ymmärtävästä lukemisesta tai prosessikirjoittamisesta. Oppimaan oppiminen on paljon syvällisempikin asia. Se on kykyä ajatella ja seurata omaa oppimistoimintaa. 16

17 Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on toimintaa, jossa oppija oppii tietoisesti tarkastelemaan tietojaan, taitojaan ja kykyään ohjata omaa toimintaansa. Taitojen kehittymisen kannalta on erityisen tärkeää, että oppimaan oppimista harjoitetaan jo esi- ja alkuopetuksesta lähtien. Opetuksessa ajattelun kehittämisen painottaminen muuttaa oppilaiden ajattelutottumuksia ja saa heidät tiedostamaan paremmin omaa oppimistaan. Painottamista voidaan tehdä esimerkiksi keskustelemalla oppimisesta, oppimisen sujumisesta ja tuloksista. Monipuolinen työtapojen oppiminen ja niiden hallinta ovat tärkeitä oppimaan oppimisen taitojen kehittymiselle. Oppimaan oppimisen taidot harjaantuvat silloin, kun oppijalle annetaan mahdollisuus omaan, aktiiviseen toimintaan syvällisempään oppimiseen tavoitteenasetteluun ja oppimisen suunnittelussa mukana olemiseen turvalliseen oppimistilanteeseen ajattelun taitojen kehittämiseen ja tietoisuuteen omasta oppimisestaan älyllisen toiminnan tietoiseen harjoitteluun rakentaa omaksutuista tiedoista ja käsitteistä järjestelmä, jossa asiat ovat suhteessa toisiinsa ja kokonaisuuksiin kytkeä uusi ja aiemmin opittu toisiinsa, jotta pystyttäisiin käyttämään aiemmin opittua uuden perustana opitun kriittiseen tarkasteluun kehittää tiedonhankintataitojaan ja matemaattista ajatteluaan (mallit, looginen päättely jne.) tekstin ja muun informaation ymmärtämisen kehittämiseen Oppimaan oppimista on esimerkiksi se, kun mietit, millä tavoin pyrit ymmärtämään uutta asiaa, ja tutkiskelet sitä, onko toimintasi juuri tuon opittavan asian opiskeluun soveltuvaa vai pitäisikö sinun muuttaa toimintatapojasi. Voit hahmottaa opittavia asioita esimerkiksi kokonaisuuksina tai yksittäisinä irrallisina asioina sekä yhdistellä asioita aikajärjestyksessä tai syy-seuraus suhteen mukaisesti jne. Tapasi opiskella vaikuttaa siihen, miten opit ja ymmärrät asioita. Oppimistoiminnan jäsentäminen ja hahmottaminen auttaa sinua seuraamaan edistymistäsi oppijana. Tällaista toimintaa, jossa pyrit seuraamaan oppimistasi ja sitä, miten opit, kutsutaan metakognitioksi. Oppimaan oppimisen tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo. Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta kehittymään oppimisen taidoissa sekä tukea oppilaan persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Näiden taitojen saavuttaminen edellyttää uudenlaista ajattelua niin oppilaalta, opettajalta kuin kouluyhteisöltäkin. Tarvitaan kykyä toiminnan realistiseen arviointiin eli reflektioon ja erityisesti itsereflektioon. Tätä asiaa käsitellään myös Oppiaineosan kappaleessa Opettajuus. 17

18 Jokela: Jokelassa painotetaan vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja kehittämistä oppilaiden kuuntelemista ja kohtaamista itsenäisen ajattelun herättämistä, aloitteellisuutta ja omaa vastuuta aktiivista työntekoa, johon liittyy ymmärrys oman työn merkityksestä motivoituneisuutta ja halua oppia Jokelan yläkoulu: oppilas tekee itse aktiivisesti työtä oppiakseen oppilas osaa itse hakea tietoa ja olla kriittinen jokainen oppija pyrkii tunnistamaan oman (itselleen sopivimman) oppimistyylinsä oppilas osaa seurata edistymistään oppilas ajattelee omilla aivoillaan oppilas ymmärtää, mistä oppimisessa on kyse oppimisen arvioinnin yhtenä muotona on itsereflektio eli itsearviointi 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä, johon kuuluvat koulun henkinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi sillä tarkoitetaan fyysistä oppimisympäristöä, kuten koulun tiloja ja lähiympäristöä sekä opetusvälineitä ja oppimateriaaleja. Myös teknologia on mahdollistanut uusien oppimisympäristöjen luomisen. Oppimisympäristö on turvallinen ja tukee terveyttä on myönteinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön motivoi oppimaan antaa arvoa tunteille sallii luovuuden Oppimisen kannalta keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen toimiva vuorovaikutus. Vuorovaikutus tukee oppijan myönteisen minäkuvan syntymistä lisää oppijan itsetuntemusta kehittää oppijan tietoisuutta itsestään ryhmän jäsenenä kehittää oppijan yhteistyötaitoja sekä itsenäistä tiedonhankintaa ja -käsittelyä Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Fyysinen oppimisympäristö suunnitellaan ja järjestetään siten, että se mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kunnalliset kirjastopalvelut ovat oppijan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus 18

19 tukee oppijan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Myös fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Jokelan yläkoulu: saman katon alla on uudistumiskykyinen ja modernisoituva koulu, jossa toimivat sekä alueen yläaste että lukio koulussamme on viisijaksojärjestelmä, mikä tarkoittaa kouluvuoden jakautumista viiteen osaan ja viittä lukujärjestystä vuodessa yläasteen ja lukion opettajakunta opettaa molemmilla asteilla, mikä mahdollistaa sujuvan liukuman lukioon siirtyville oppilaille lukion läsnäolo: antaa mahdollisuuden yhdessä kasvamiseen ja vanhempien oppilaiden roolimallien ja esikuvien siirtymiseen nuoremmille koulumme sopiva koko ja kotoinen ilmapiiri mahdollistaa vahvan turvallisuuden tunteen oppilaiden ja opettajien välillä on persoonallinen suhde; oppilaita ohjataan ja neuvotaan myös oppituntien ulkopuolella koulumme tarjoaa oppimisympäristön, joka rohkaisee jatko-opintoihin ja tarjoaa laajaalaisen yleissivistävän pohjan erityisesti oppilasta kannustetaan luottamaan omiin kykyihinsä ja taitoihinsa 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuurilla tarkoitetaan koulun henkeä. Se näkyy kaikessa toiminnassa. Miksi meidän koulussa tehdään ja toimitaan juuri näin? Miten kasvatustavoitteet ja arvot näkyvät koulun arjessa? Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta, kuten juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat. Koulujen toimintakulttuuri tarkentuu vuosittaisissa työsuunnitelmissa. Jokela: Koulut tekevät yhteistyötä. Yhtenäisen peruskoulun toimintaa kehitetään mm. yhteisillä työmuodoilla ja tapaamisilla. Jokelan yläkoulu: koulussamme on koulukiusaamisen ja päihteiden suhteen nollatoleranssi koko henkilökunta kasvattaa oppilaita työntekoon ja vastuullisuuteen korostamme oppilaiden omaa vastuuta esim. koulun siisteydestä sekä roskien ja jätteiden kierrätyksestä 19

20 koulussamme toimii yläasteen lisäksi lukio, mikä mahdollistaa yhteisten pajojen, kurssien, kerhojen sekä suurempien juhlien/projektien järjestämisen 1. oppilaat voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttamiseen oppilaskunnan kautta, johon valitaan vuosittain äänestyksin uusia jäseniä 2. oppilaskunta käsittää kaikki yläasteen oppilaat ja sen toiminnan ohjanta kuuluu vuosittain sovitulle opettajalle 3. oppilaskunta valitsee sääntöjensä mukaisesti hallituksen, jonka tehtävänä - on oppilaiden edustajana toimiminen - oppilaiden viihtyisyyttä lisäävien näkökohtien esittäminen - virkistystoiminnan järjestäminen yläasteen oppilaskunta tekee yhteistyötä lukion oppilaskunnan ja yläasteen tukioppilaiden kanssa vuosittain sovitulla tavalla toimintaa pyritään järjestämään tämän opetussuunnitelman puitteissa niin, että oppilaat entistä enemmän osallistuisivat oppilaskunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen oppilaskunta koordinoi ns. Plan-lapsi kummitoimintaa, mikä näkyy mm. taksvärkkirahojen vuosittaisena keräämisenä kummilapsen ylläpitoa varten. 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä ja vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä ja hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 20

21 Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Jokela: Opettaja valitsee työtavat motivoivasti, mahdollisimman monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti ryhmää ja erilaisia oppijoita ajatellen. Opettaja huolehtii, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen oppimisprosessin aikana. Opettajan ja oppilaan väliset keskustelut ovat tärkeitä. Jokelan yläkoulu: työtavat valitaan parhaiten oppimista edistäviksi, kuitenkin niin, että jokainen opettaja vaihtelee työtapojaan oppilaan itsenäisyyden ja vastuun lisääntyessä opettajan rooli ohjaajana korostuu 21

22 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen. Heille tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti. Tuen antaminen tulee aloittaa riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia 6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat tärkeitä. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja 22

23 esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) 9 (380/2009) Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena tai koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin, kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista 7. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista 8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus 10. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan 11. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 7 Perusopetuslaki 4 3 mom. 8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 1, 2, ja 4 mom. (1704/2009) 9 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. 11 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) 23

24 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta. Sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla muu toiminta osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä, ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 24

25 Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten, kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään 13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 13 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 25

26 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 14. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 15. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 16. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen 17. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 14 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 15 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) 16 Hallintolaki (434/2003) 17 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 19. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta 26

27 Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 20 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 19 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuusulan kasvatus- ja opetustoimessa oppimisen ja koulun käynnin tuki on kuvattu tukipolkuna. Lähtökohtana on turvallinen ja yhteisöllinen koulupäivä. Laadukasta perusopetusta tarjotaan oppilaan omassa lähikoulussa ja oppilaan tarvitsema tuki pyritään järjestämään sinne. Kasvun ja kehityksen perustarpeita tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Pedagogisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla, käytetyillä menetelmillä ja riittävillä tukitoimilla taataan mahdollisuus oppimiseen yksilöllisellä tavalla. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta ja lopettamisesta tekee opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella ja vanhempien suostumuksella. Ennen päätöksen tekoa on oppilasta ja huoltajaa kuultava. Mikäli huoltaja ei anna suostumustaan erityisen tuen aloittamiseksi, päätöksen tekee kasvatus- ja sivistyslautakunta. 27

28 HOJKS, erityisopetus, apuvälineet, eriyttäminen, oppilaan ohjaus, tukikeskustelut, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut, oppilashuollon tuki Erityinen tuki e-päätös oppimissuunnitelma, luokan kertaaminen, eriyttäminen, oppilaan ohjaus, tukikeskustelut, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjausja tukipalvelut, oppilashuollon tuki eriyttäminen, oppilaan ohjaus, tukikeskustelut, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, joustavat ryhmittelyt, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut, oppilashuollon tuki (oppimissuunnitelma) Tehostettu tuki kun yleinen tuki ei riitä säännöllistä, useita tukimuotoja Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille kasvuun, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä ongelmissa Hyvä koulupäivä turvallinen ja yhteisöllinen, laadukasta perusopetusta tarjoava oppimisympäristö kasvun ja kehityksen tukeminen kodin ja koulun yhteistyöllä pedagoginen selvitys, OHR pedagoginen arvio, OHR Yleinen tuki kuuluu kaikille. Päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja tukea oppilasta yhteistyössä huoltajien kanssa, tehdään jotain toisin. Keinoina ovat mm. eriyttäminen, tukiopetus ja matalan kynnyksen yhteydenpito huoltajiin, kehityskeskustelut, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut sekä ohjaus- ja tukipalvelut mahdollisuuksien mukaan. Luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja voi laatia oppimissuunnitelman jo tässä vaiheessa. 1. Oppilaalla huomataan tuen tarve. Keskustelu oppilaan kanssa. 2. Kodin ja koulun välinen keskustelu 28

29 3. Pedagogiset ratkaisut, tukikeskustelut, tukiopetus jne. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä jo tässä vaiheessa. 4. Laaja-alainen erityisopetus, koulukuraattori, koululaisten tukihenkilö, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologin konsultaatio tms. Yhteistyö oppilashuollon henkilöiden kanssa auttaa opettajaa oppilaan tukemisessa. 5. Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja tai luokanvalvoja. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena. Siitä lähetetään kopio huoltajille. Pedagoginen arvio laaditaan tai päivitetään aina, kun oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia yleisen tuen vaiheessa. 6. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen yleisen tuen jatkamisesta tai tehostetun tuen aloittamisesta pedagogisen arvion perusteella. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tuen tarve on säännöllistä, tai tarvitaan useita tukimuotoja samanaikaisesti. Tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Tehdään enemmän toisin. Tuen tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. Luokan kertaaminen on tehostettua tukea, johon liittyy pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatiminen uutta lukuvuotta varten. Perusopetuksen päättövaiheen JOPO -opiskelu on tehostettua tukea. 7. Oppimissuunnitelma 8. Pedagoginen selvitys Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Pedagogisen selvityksen tekemiseen osallistuu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena. Siitä lähetetään kopio huoltajille. Pedagoginen selvitys laaditaan tai päivitetään aina, kun oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tehostetun tuen vaiheessa. 9. Koulupsykologin, koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan tms. asiakkuus 10. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen selvityksen ja esittää joko tehostetun tuen jatkamista tai erityisen tuen aloittamista. Erityinen tuki 11. E-päätös ja HOJKS Tuen aloittaminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Päätös on määräaikainen, ja sitä tarkistetaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokkaa. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta ja lopettamisesta tekee opetuspäällikkö pedagogisen 29

30 selvityksen perusteella. Pedagoginen selvitys laaditaan aina, kun oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia erityisen tuen vaiheessa. Erityisen tuen päätöstä varten oppilaan on täytynyt saada sekä yleistä että tehostettua tukea. Erityisen tuen vaiheessa kaikki tukimuodot ovat käytössä mahdollisuuksien mukaan. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. Tavoitteena on huolehtia oppilaan kasvusta ja oppimisesta niin, että hän saa perusopintonsa suoritettua ja kykenee löytämään itselleen sopivan jatko-opintopaikan. Oppimisen tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa, jonka luokanopettaja tai luokanvalvoja laatii yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. E-päätöksessä päätettyjen yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteet laatii luokanopettaja tai aineenopettaja. Erityisopettaja voi osallistua HOJKSin laadintaan. Lähikouluperiaatteen mukaisesti oppilaan erityinen tuki pyritään järjestämään hänen omassa koulussaan. Tuusulassa kehitysvammaisten opetus on keskitetty Mikkolan kouluun. Alueellisia erityisen tuen luokkia toimii lisäksi Riihikallion, Mikkolan, Kirkonkylän, Pertun, Ruukin ja Hyökkälän kouluissa sekä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yläasteilla. Nivelvaiheyhteistyö Toiminta kouluun siirryttäessä Lasten oppimisvaikeudet sekä psyykkisen ja/tai sosiaalisen tuen tarve pyritään tunnistamaan jo päivähoidossa. Yleisessä tuessa lastentarhanopettaja on vastuussa siitä, että kaikille lapsille kirjataan yksilölliset kasvatuksen tavoitteet ja tukimuodot lapsen Varhaiskasvatuksen suunnitelmaan (VASU). Tehostetun tuen piirissä oleville lapsille laaditaan Toiminta- ja ohjaussuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa erityislastentarhanopettaja (aelto/kelto). Nämä tiedot siirtyvät lapsen mukana esiopetukseen. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Erityislastentarhanopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja on mukana silloin, jos lapsella on tuen tarve, ja silloin, kun lapsi on tehostetun tuen piirissä ja lapselle tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten. Esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa noudatetaan seuraavaa periaatetta: Syksyllä esiopetusyksikkö järjestää vanhempainillan Kouluvalmiuden arviointi tarpeen mukaan Tammihelmikuussa kouluun ilmoittautuminen Keväällä koulu järjestää koulutulokkaiden huoltajille kouluun tutustumisen Siirtolomakkeet esiopetuksesta kouluun Kouluun tutustuminen oppilaille 30

31 Tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa tavoitteena on arvioida tuen määrä jo ennen koulun alkua. Lapsi voi sijoittua pienluokalle tai tuettuna tavalliselle luokalle. Tuki määritellään yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan. Alkuvuodesta pidetään opetustoimen, esiopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen alustava palaveri tulevista tehostetun ja erityisen tuen tarpeista. Huhtikuussa käsitellään erityisen tuen ryhmien oppilaspaikat pedagogisten selvitysten ja mahdollisten tutkimusten perusteella. Erityisopetuksesta vastaavat opettajat ovat yhteydessä perheisiin tämän jälkeen. Esiopetuspaikka kokoaa erityisen tuen päätökseen liittyvät asiakirjat huoltajilta ja tutkivilta tahoilta sekä laatii pedagogisen selvityksen. Päiväkodinjohtaja toimittaa ne opetuspäällikölle, joka tekee päätöksen erityisen tuen aloittamisesta, tai lapsen tulevan koulun rehtorille. Rehtori toimittaa asiakirjat edelleen opetuspäällikölle. Siirtolomake ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen lähetetään esiopetuksesta kouluun. Keväällä tai opetuksen alkaessa kolmikantakeskustelussa ovat mukana esiopettaja, vanhemmat ja koulun edustaja sekä mahdollisesti muut yhteistyötahot. Kouluvalmiuden arviointiin ohjautuvat ne yleisen ja tehostetun tuen lapset, joiden oppimisen valmiuksista herää huoli esiopetuksessa tai vanhemmilla. Arviointiin ohjautuminen tapahtuu erityislastentarhanopettajan tai laaja-alaisen erityisopettajan kautta. Arvioinnin jälkeen päätetään moniammatillisessa yhteistyössä mahdollisten lisätutkimuksien ja tukitoimien tarve. Koulunkäynnin poikkeukselliseen aloittamiseen vuotta säädettyä aikaisemmin liittyvät tutkimukset huoltaja hankkii yksityiseltä palveluntarjoajalta. Siirtyminen alakoulusta yläkouluun Yhteistyöstä vastaavat ala- ja yläkoulun oppilashuoltoryhmien edustajat. Tehostetun tuen oppilaiden tiedonsiirtoon ja yhteistyöhön huoltajien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisen tuen oppilaista tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä pedagoginen selvitys, jossa kuvataan oppilaan jatkossa tarvitsema tuki. Tuki suunnitellaan yhdessä yläkoulun edustajan kanssa. Peruskoulun päättävien ohjaus Toisen asteen oppilaitokset järjestävät perusopetuksen päättöluokkalaisille mm. koulutusmessuja, avointen ovien päiviä sekä eripituisia tutustumisjaksoja ja -käyntejä lähialueen oppilaitoksiin ja lukioihin. Yläkoulujen oppilaanohjaajat organisoivat näitä tutustumiskäyntejä. Oppilaanohjaajat järjestävät tarvittaessa tehostetun tuen oppilaille tutustumisjaksoja toisen asteen oppilaitoksiin yhdeksännen luokan aikana. Alueellisena lisäyksenä kuvataan nivelvaiheyhteistyö. 31

32 Jokelan yläkoulu: Jokelan yläkoulussa noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia, Tuusulan tukipolkua, joka esitellään huoltajille 7.-luokkien vanhempainillassa. Lisäksi erityisopettaja on syksyisin yhteydessä huoltajiin, esittelee itsensä ja koulun tarjoamat tukimuodot. Keväisin pidetään tulevien 7.-luokkalaisten siirtopalaverit, joihin osallistuu oppilashuoltoryhmä. Tarvittaessa pidetään myös yksilöllisiä palavereita uusien oppilaiden kohdalla. 21 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 22 Kuntalaki (365/1995) YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 23 Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi 32

33 suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti 24. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 25. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan 26 (JOPO), minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. 23 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 3 mom. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan 27 oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan 33

34 kanssa 28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. 25 Perusopetuslaki 18 1 mom. 26 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009). 27 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 28 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimissuunnitelma Tuusulassa on käytössä yhteinen oppimissuunnitelmalomake (liite), jossa kuvataan oppilaan tarvitsema tuki ja tarvittavat opetusjärjestelyt. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja (omassa oppiaineessaan) vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta. Se laaditaan yhdessä aineenopettajien, oppilaan ja huoltajan kanssa. Erityisopettajaa voidaan tarvittaessa käyttää konsultoijana. Eri osapuolet sitoutetaan oppimissuunnitelmaan kolmikantakeskustelussa. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää sekä perusoppiaineksen laajentamiseen että karsimiseen. Oppimissuunnitelmassa on määriteltävä selkeästi ja konkreettisesti tavoitteet, joihin pyritään. Oppimissuunnitelma voi koskea oppiainetta, sen osa-aluetta, yleistä koulunkäyntiä tai esimerkiksi käyttäytymistä. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka kertaa luokkaa. Oppimissuunnitelma on laadittava myös sellaisille oppilaille, joiden kohdalla rehtori on tehnyt hallintopäätöksen erityisistä oppimisjärjestelyistä tai opintojen etenemisestä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opintoohjelman mukaisesti, esimerkiksi kahdessa vuodessa kolmen vuoden oppimäärä. (katso luku 2.4 tuntijako) Oppimissuunnitelma voidaan ottaa käyttöön mihin lukuvuoden aikaan tahansa. Oppimissuunnitelma arvioidaan viimeistään lukuvuoden lopussa. Lukuvuosiarviointi tehdään yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppimisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi. Oppilasrekisteriin tehdään merkintä tehostetun tuen saamisesta määritellylle ajalle. Kopio oppimissuunnitelmasta annetaan oppilaalle ja huoltajalle. Oppimissuunnitelma säilytetään sähköisessä muodossa (muistitikku) ja paperiversiona lukitussa kaapissa koulun kansliassa. Opettajalla voi olla ns. työversio omassa käytössään. Yleisenä tukena oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää, kun sen laatiminen selventää tuen järjestämistä, esimerkiksi opetuksen eriyttämistä, yhteistyötä opettajien ja huoltajan kesken, opetusryhmien joustavaa muuntelua, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppiainesisältöjä ei yleisen tuen vaiheessa karsita. 34

35 Tehostetun tuen vaiheessa oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppilaalle, joka kertaa luokkaa, tulee tehdä oppimissuunnitelma tehostetun tuen tukitoimena. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, sekä joustavan perusopetuksen (JOPO) oppilaalle HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 29 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin, liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet 35

36 kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi 30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. 29 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 30 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) HOJKS Tuusulassa käytetään yhteistä HOJKS-lomakepohjaa kaikissa erityisen tuen muodoissa. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa HOJKSin laatimisesta erityisen tuen päätöksen jälkeen. HOJKS laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajan ja aineenopettajien kanssa ja se päivitetään vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Erityisopettajaa voidaan tarvittaessa käyttää konsultoijana. Suunnitelman toteutumista arvioidaan kolmikantakeskusteluissa 36

37 keväällä ennen lukuvuoden loppumista. Rehtori vastaa siitä, että kaikilla erityisen tuen oppilailla on ajantasainen HOJKS. Oppilaan vaihtaessa koulua opetuksen järjestämisen kannalta oleelliset tiedot siirretään seuraavalle koululle. Erityisen tuen päätöksen tekee, tarkastaa ja lopettaa opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella. Oppiaineen yksilöllistäminen tehdään joko e-päätöksen yhteydessä tai erikseen jälkeenpäin uuden pedagogisen selvityksen perusteella uudella e-päätöksellä. Yksilöllistämistä varten tulee olla psykologin kannanotto pedagogisessa selvityksessä. Yksilöllisten oppimäärien tavoitteet laatii luokanopettaja tai aineenopettaja. HOJKS-lomakkeessa tarkennetut yksilöllistettyihin oppiaineisiin asetetut tavoitteet arvioidaan lukuvuositodistuksessa. Arvioinnin voi kirjata lisäksi myös HOJKSlomakkeeseen. HOJKS tehdään tietokonelomakkeelle. Erityisen tuen päätöksestä näkyy merkintä oppilasrekisterissä. Kopio HOJKSista annetaan oppilaalle ja huoltajalle. HOJKS säilytetään sähköisessä muodossa (muistitikku) ja paperiversiona lukitussa kaapissa koulun kansliassa. Opettajalla on ns. työversio omassa käytössään. Opetuksen toteuttaminen toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti, kuin se oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. 37

38 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. 31 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010) Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus Ensivaiheessa oppimisvaikeuksia yritetään voittaa tukiopetuksen avulla. Alaluokkien aikana opettaja on yhteydessä huoltajiin ennen tukiopetuksen aloittamista. Yläluokilla opettaja neuvottelee tukiopetuksesta nuoren itsensä kanssa ja tiedottaa siitä huoltajille. Opettaja kirjaa tarjotun ja toteutuneen tukiopetuksen esim. Wilmaan. Tukiopetusresurssin käyttöä tulee suunnitella koulutasolla. Mikäli opettaja ei itse pysty antamaan oppilaalleen tukiopetusta, tulee hänen sopia jonkun toisen opettajan kanssa tukiopetuksen antamisesta tai kertoa tukiopetustarpeesta koulun erityisopettajalle tai rehtorille. Rehtori vastaa koulunsa tukiopetusresurssin tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja seuraamisesta. Rehtorin tehtävänä on huolehtia tukiopetuksen mahdollistuminen työjärjestyksissä. Tukiopetuskäytänteistä tiedotetaan koteihin lukuvuoden alkaessa. Esimerkkejä tukiopetuksen antamisesta 38

39 pienryhmälle, jossa on oppilaita eri rinnakkaisryhmistä tai eri luokka-asteilta tukiopetusta voi antaa muukin aikuinen kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan tai -ryhmän opettaja tai resurssiopettaja vakioajat koulun lukujärjestykseen: oppituntien aikana tai ulkopuolella esimerkiksi läksykerhossa tai ylitöissä Jokelan yläkoulu: Jokelan yläkoulussa aineenopettajat tarjoavat oppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Lisäksi erityisopettaja pitää mahdollisuuksien mukaan säännöllistä läksykerhoa/tukiopetusklinikkaa, johon kuka tahansa voi oma-aloitteisesti osallistua. Tukiopetuksesta ja läksykerhosta tiedotetaan myös Wilman kautta OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa 32. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. 32 Perusopetuslaki 16 2 mom. ( 642/2010) Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään 39

40 oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä, opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osaaikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikissa Tuusulan peruskouluissa. Laaja-alainen erityisopettaja toimii kouluissaan erityisopetuksen asiantuntijana ja konsultoi eri tahoja oppilaan erityisvaikeuksiin liittyen. Koulut laativat vuosittain suunnitelman laaja-alaisen erityisopetuksen järjestämisestä. Yhteistyö oppilashuollon henkilöiden kanssa auttaa opettajaa oppilaan tukemisessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan myös seulonnoin. Erityisopettaja sopii tarvittavien seulontojen toteuttamisesta luokanopettajan tai aineenopettajan ja rehtorin kanssa. Seulonnan toteutuksesta vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja. On suositeltavaa, että toisen luokan lopulla ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä oppilaille tehdään äidinkielen ja matematiikan perustaitoja kartoittavat seulonnat. Jokelan yläkoulu: Jokelan yläkoulussa osa-aikainen erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti samanaikaisopetuksena tai pienryhmäopetuksena. Erityisopettaja toteuttaa kaikkien 7. luokan oppilaiden kohdalla lukiseulan, joka osaltaan ohjaa tukea. Erityisopetuksesta tiedotetaan yleisesti huoltajia syksyn Wilma-viestillä. Lisäksi pidetään tiiviisti yhteyttä huoltajiin ja suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä oppilaiden tarvitsemia tukitoimia ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten, kuin HOJKSin laatimista koskevassa luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä 40

41 koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 34 Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet 35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa 36. Erityinen tuki Tuusulassa erityisen tuen päätöksen tekee opetuspäällikkö. Se tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis-, avustaja- ja muut palvelut sekä mahdollinen oppimäärän yksilöllistäminen. Erityisen tuen päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tuusulassa erityistä tukea saavien oppilaiden opiskelu tapahtuu joko yleisopetukseen integroituna tai osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmissä. Erityisen tuen ryhmiä toimii jokaisessa kuntakeskuksessa. Tiedot näistä ryhmistä löytyvät Tuusulan kunnan kotisivuilta. Mikkolan koulussa toimii kaksi EMO-luokkaa vahvaa emotionaalista tukea tarvitsevia erityisen tuen oppilaita varten. Oppilasvalinnan tekee Mikkolan koulun rehtori kasvatus- ja perheneuvolan ylilääkärin esityksestä. Hyrylän yläasteen pajakoulu on tarkoitettu ensisijaisesti käytäntöpainotteisesta opetuksesta peruskoulun päättövaiheessa hyötyville erityisen tuen oppilaille. Pajakouluun haetaan erillisellä lomakkeella keväällä. Oppilasvalinnan tekevät Hyrylän yläasteen rehtori, oppilashuoltoryhmä, pajakoulun opettajat ja lähettävien koulujen kuraattorit. Mikkolan koulu toimii konsultoivana kouluna kehitysvammaisten ja autismin kirjon oppilaiden opetuksen järjestämisessä. Kalliomaan koulussa on konsultoiva erityisopettaja, jonka tehtävänä on tukea Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien (Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä) yläkouluja ja yläkouluikäisten oppilaiden koulunkäynnin järjestämistä yhdessä koulujen oppilashuollon, avohoidon ja huoltajien kanssa. Konsultoivaa ohjauspalvelutyötä tehdään myös sairaalakoulujaksojen nivelvaiheissa. Jokelan yläkoulu: Jokelan yläkoulussa toimii erityisopetuksen pienryhmä (M-luokka), joka on tarkoitettu oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Pienryhmän oppilaat ovat luokkalaisia. M- luokalla noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaa. Oppilailla voi olla yksittäisiä yksilöllistettyjä oppiaineita. Kaikilla ryhmän oppilailla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa, tarvittaessa kahdesti. Oppilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen opiskelijaryhmiin mahdollisimman kattavasti ja lisäksi useat noudattavat yleisopetuksen oppimääriä opiskellen pienryhmässä. Huomionarvoisina seikkoina M-luokalla on erittäin tiivis yhteistyö koulun ja kodin välillä sekä oppilaiden kesken vallitseva ME-henki. 33 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 41

42 34 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 2 mom. 36 Perusopetusasetus 2 (893/2010) OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset, ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin 37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu 42

43 hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa 38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003) ja 11 1 mom. (453/2001) 38 Perusopetusasetus 5 1 mom. Oppimäärän yksilöllistäminen Oppiaineen yksilöllistäminen tehdään joko e-päätöksen yhteydessä tai erikseen jälkeenpäin uuden pedagogisen selvityksen perusteella uudella e-päätöksellä. Pedagogisen selvityksen päivittämiseksi voi käyttää liitettä oppimäärän yksilöllistämiseksi tai yksilöllistämisen lopettamiseksi. Yksilöllistämistä varten tulee olla psykologin kannanotto pedagogisessa selvityksessä. Asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Oppiaineita ei saa yksilöllistää varalta tai ennakkoon esimerkiksi yläluokkia varten. Myös yksilöllistetyissä tavoitteissa on huolehdittava riittävistä haasteista. Tavoitteet eivät saa olla liian helppoja. Yksilöllistetyt oppiaineet näkyvät lukuvuositodistuslomakkeessa ja perusopetuksen päättötodistuksessa tähdellä merkittyinä. Tähtimerkinnät eivät vaikuta yhteisvalinnassa PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 40. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 41 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 42 Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. 43

44 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta, ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta, ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten, kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään 44. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 39 Perusopetuslaki 25 2 mom. 40 Perusopetuslaki 9 2 mom. 41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 42 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) 43 Perusopetuslaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) 9 2 mom (1435/2001). Pidennetty oppivelvollisuus Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta tekee opetuspäällikkö huoltajien hakemuksesta. Molempien huoltajien allekirjoittama hakemus lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen piiriin toimitetaan tuetun varhaiskasvatuksen esimiehelle, joka toimittaa sen opetuspäällikölle. Erityisen tuen päätöksessä päätetään lapsen esiopetuspaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta sekä mahdollisista avustaja- tai tulkitsemispalveluista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan psykologin tai lääkärin asiantuntijalausunto, jossa selvästi todetaan lapsen kuuluvan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Koska lapsen oppivelvollisuus on alkanut jo 6-vuotiaana, opetustoimi ei lähetä lapselle enää 7-vuotiaana oppivelvollisuusilmoitusta eikä huoltajien tarvitse uudelleen ilmoittaa lasta oppivelvollisuuden piiriin. 44

45 Tuusulassa noudatetaan lähipäiväkotiperiaatetta. Pidennetyn oppivelvollisuuden lasten esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Lapsen päivähoito järjestetään tarvittaessa samassa yksikössä. Tuetun varhaiskasvatuksen yksikkö vastaa tarvittavien avustajapalveluiden ja tulkitsemispalveluiden järjestämisestä yhteistyössä kasvun ja oppimisen palveluiden kanssa. Lapsen oppilashuolto toteutetaan yksilölähtöisesti moniammatillisena yhteistyönä. Vastuuhenkilönä tässä toimii alueellinen (aelto) tai konsultoiva (kelto) erityislastentarhanopettaja, joka kutsuu koolle huoltajat, esiopetuksen ja päivähoidon edustajat, terapeutit ja muut tarvittavat tahot. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan myös mm. neuvolan, lasten kuntoutustyöryhmän ja vammaispalveluiden kanssa. Lapsen HOJKSin laadinnan vastuuhenkilönä toimii aelto tai kelto. Kouluun siirtyminen erityisen tuen vaiheessa Lähikouluperiaatteen mukaisesti oppilaan erityinen tuki pyritään järjestämään hänen omassa koulussaan. Tuusulassa kehitysvammaisten opetus on keskitetty Mikkolan kouluun. Alueellisia erityisen tuen luokkia toimii lisäksi Riihikallion, Mikkolan, Kirkonkylän, Pertun, Ruukin ja Hyökkälän kouluissa sekä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yläasteilla. Tavoitteena on arvioida tuen määrä jo ennen koulun alkua. Lapsi voi sijoittua pienluokalle tai tuettuna tavalliselle luokalle. Tuki määritellään yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan. Alkuvuodesta pidetään opetustoimen, esiopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen alustava palaveri tulevista tehostetun ja erityisen tuen tarpeista Huhtikuussa käsitellään erityisen tuen ryhmien oppilaspaikat pedagogisten selvitysten ja mahdollisten tutkimusten perusteella. Erityisopetuksesta vastaavat opettajat ovat yhteydessä perheisiin tämän jälkeen. Esiopetuspaikka kokoaa erityisen tuen päätökseen liittyvät asiakirjat huoltajilta ja tutkivilta tahoilta sekä kirjaa pedagogisen selvityksen ja toimittaa ne lapsen tulevan koulun rehtorille. Rehtori toimittaa ne edelleen opetuspäällikölle, joka tekee päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Siirtolomake ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen lähetetään esiopetuksesta kouluun. Keväällä tai opetuksen alkaessa kolmikantakeskustelussa ovat mukana esiopettaja, huoltajat ja koulun edustaja sekä mahdollisesti muut yhteistyötahot TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 47. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan 45

46 oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. 46

47 Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. 45 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 46 Perusopetuslaki 18 1 mom. 47 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta annetaan Mikkolan koulussa. Tarkemmin toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen yleiset tavoitteet kuvataan Mikkolan koulun opetussuunnitelmassa. 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa 50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja kasvattaa ja opettaa oppilasta hyvinvoivaksi kouluyhteisön jäseneksi. 51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. 47

48 Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle 52. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta 53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa 54. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa Perusopetuslaki 3 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 1 mom. 50 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki 2 1 mom (417/2007). 51 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 2 mom. 52 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003) 53 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642 /2010), 3 3 mom. ja 26 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 ja 13 ja Lastensuojelulaki 9 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom., 40, 41 4 mom. ja 41 1, 2 ja 3 mom (642/2010). 55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 Yhteistyö kodin ja koulun välillä Hyvällä ja luottamuksellisella kodin, koulun ja oppilashuollon yhteistyöllä voidaan tukea merkittävästi oppilaan koulukäyntiä. Yhteistyön avulla opettaja saa tietoa oppilaasta, mikä auttaa opettajaa oppilaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön kautta myös huoltajat saavat tietoa, jonka pohjalta he voivat osaltaan tukea oppilaan tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. 48

49 Erilaisia kodin ja koulun yhteistyömuotoja sekä huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään koko perusopetuksen ajan erityisesti oppilaan tukemisessa ja siirryttäessä kouluasteelta toiselle. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi koko koulun ja oman luokan vanhempainillat henkilökohtaiset keskustelut huoltajien kanssa tiedotteet, sähköinen viestintä vanhempainyhdistykset juhlat ja teemapäivät retket ja leirikoulut myyjäiset On tärkeää, että koulu saa palautetta toiminnastaan, jotta se voi kehittää toimintaansa. Palautetta voi antaa oppilaan opettajalle, koulun rehtorille tai vanhempainyhdistykselle. Lisäksi opetuksen järjestäjä kerää palautetta säännöllisesti kyselyillä. Lukuvuoden alussa Tuusulan koulut lähettävät oppilaiden koteihin lukuvuositiedotteen, josta koulun yleistietojen ja -käytänteiden lisäksi löytyvät myös oppilashuoltohenkilöstön, kuten kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin yhteystiedot ja ajanvarausohjeet sekä koulun yhteistyömuodot kotien kanssa. Tuusulassa toimii perheiden tueksi moniammatillinen yhteistyöverkosto Perhelinkki. Jokelan yläkoulu: Säännöllisinä kodin ja koulun välisinä yhteistyömuotoina ovat - 7. luokat: vanhempainvartti, vanhempainillat - 8. luokat: valinnaisaineilta, opon ja erityisopettajan ennaltaehkäisevät palaverit heikommin menestyvien oppilaiden ja heidän huoltajien kanssa - 9. luokat: luokanvalvojien juttutuokiot, vanhempainilta. Opo on yhteydessä opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa yleisellä tasolla (tiedotteet, vanhempainillat, wilmaviestit) ja mahdollisuuksien mukaan huoltaja on paikalla ohjauskeskusteluissa. LV hoitaa muuten tiiviisti yhteyksiä. Jos oppilaan koulunkäynnistä ilmenee koululla huolta, kutsutaan huoltajat ja oppilas yhdessä koululle neuvotteluun. Neuvotteluun osallistuvat koululta tavallisimmin luokanvalvoja sekä ennalta sovitut oppilashuoltoryhmän jäsenet. Huoltajan lisäksi myös oppilas on useimmiten mukana häntä koskevissa palavereissa. 56 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta 57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. 49

50 Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9 täsmennetään Oppiaineosan luvussa Oppilaanohjaus. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioon ottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. 57 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. 50

51 Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Ohjauksen järjestäminen Alakoulussa ohjausvastuu on osa luokanopettajan tehtävää, yläkoulussa opettajien rinnalla työskentelee myös opinto-ohjaaja. Oppilaille ohjaus on osa koulupäivää. Oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja yhteistyöstä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä koulun tiedotteista ja vanhempainilloista, esimerkiksi kielivalintoja, valinnaisaineita ja jatko-opintoja varten. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Näitä oppilaita tuetaan pääsääntöisesti Tuusulan tukipolun mukaisesti. Oppilashuollon merkitys ja toiminta oppimisen ja koulunkäynnin tukena sekä nivelvaiheyhteistyössä on kuvattu luvussa 4.4. Ohjaus on oppilaitoksen toimijoiden verkostoyhteistyötä. Tähän liittyvät yhteistyö kotien kanssa, työelämään tutustumisen järjestelyt, yhteistyö työelämän, kunnan eri hallinnon alojen edustajien sekä muiden oppilaitosten kanssa. Opinto-ohjaaja ohjaa jokaista perusopetuksen päättävää oppilasta henkilökohtaisesti hakeutumaan yhteishaussa juuri hänen kykyjään, taipumuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaaviin jatko-opintoihin. Lukuvuosiseurannassa tilastoidaan perusopintonsa päättäneiden oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin. Jokelan yläkoulu: oppilaan ohjaus ja oppilaanohjaus järjestetään seuraavasti: Alakoulusta yläkouluun: 1. Opinto-ohjaaja vierailee alakouluissa kertomassa yläkouluun siirtymisen vaikutuksista. 2. Alakoulun huoltajia tiedotetaan yläkoulun mukanaan tuomista muutoksista. 3. Keväällä 6.-luokkalaiset tulevat opettajansa kanssa käymään yläkoulussa, missä tukioppilaat esittelevät koulua ja käytäntöjä. Vuosiluokat 7-9: 1. Viikoittain pidetään luokanvalvojan tuokio ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi. 51

52 2. Huoltajien on mahdollista tavata opettajia vanhempainvarteissa sekä vanhempainilloissa. 3. Opinto-ohjausta on jokaisen vuosiluokan aikana (7. luokalla 1/2 kurssia, 8. luokalla ½ kurssia ja 9. luokalla 1 kurssi). Ohjausta on saatavana aina luokkaohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Tarvittaessa järjestetään pienryhmäohjausta. 7. luokka 1. Ensimmäisenä koulupäivänä luokanvalvojat ja tukioppilaat ottavat 7.-luokkalaiset vastaan ja mahdollisimman pian koulun alettua pidetään ryhmäyttämispäivä, jonka tarkoituksena on tutustuttaa uudet luokkatoverit toisiinsa. 2. Syksyn alussa pidetään vanhempainilta koulun esittelemiseksi ja luokanvalvojan tapaamiseksi. 3. Opo-tunneilla käsitellään mm. uuteen kouluun, opiskelutaitoihin ja -tyyleihin sekä 8. ja 9. luokkien valinnaisaineisiin ja jatko-opintoihin liittyviä asioita. 4. Valinnaisuudesta pidetään myös oma vanhempainilta. 8. luokka 1. Opo-tunneilla käsitellään mm. itsetuntemusta, jatko-opintoihin ja työelämätietouteen liittyviä asioita. 2. Keväällä 8.-luokkalaiset ovat TET-harjoittelussa viikon ajan. 9. luokka 1. Opo-tunneilla käsitellään mm. itsetuntemusta, toisen asteen koulutus- ja työelämätietoutta lisääviä asioita ja tehtäviä. Mahdollisia asiantuntijoita käytetään vierailijoina ja esitetään koulutuksesta ja työelämästä kertovia videoita. 2. Syksyllä 9.-luokkalaiset ovat TET-harjoittelussa 1-2 viikon ajan. 3. Ennen yhteishakua toisen asteen koulutukseen pidetään aiheesta vanhempainilta. 4. Jokainen 9.-luokkalainen saa henkilökohtaista ohjausta ennen yhteishakua. Yläkoulusta toiselle asteelle: 1. Luokkaohjauksessa käsitellään lukio-opiskelua ja ammatillisia opintoja yleisellä tasolla ja tietämystä syvennetään tiedonhakuharjoituksilla sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa luokan aikana tutustutaan toiseen asteeseen oppilaitosvierailun/messujen kautta. Oppilailla on mahdollisuus hakea koulutuskokeiluihin sekä osallistua eri oppilaitosten avoimiin oviin. 3. Kunnan sisällä on siirtopalaveri toiselle asteelle, kuntarajan ylittyessä oppilas vie itse opiskeluaan koskevat tiedot uuteen oppilaitokseensa. 4. Yhteishaun jälkeen opo seuraa oppilaiden sijoittumista ja tapaa kaikki koulutuspaikatta jääneet, joiden kanssa laaditaan uusi suunnitelma. Kesän täydennyshaun aikana opo on käytettävissä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja yläkoulun opo seuraa vielä syyskuulle saakka tilannetta. 5. Yhteistyötä tehdään nuorisotoimen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Nuorisotoimi myös auttaa koulu-/työpaikan löytämisessä, mikäli oppilas jää paikatta. Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaanohjaus koostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta henkilökohtaisesta ohjauksesta tarvittaessa pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta (TET) 52

53 työvoimahallinnon palveluihin tutustumisesta, johon tarvittaessa sisältyy ammatinvalintapsykologin palveluiden käyttö Työelämään tutustumisen (TET) tavoitteet - työn arvostuksen lisääminen - työelämätietouden saaminen ja lisääminen - urasuunnittelun ja ammatinvalinnan tukeminen - itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen edistäminen TETin toimintatavat Oppilas hankkii itse TET-paikan kiinnostuksensa mukaan ja laatii kirjallisen työn työpaikkaan tutustumisestaan oppitunneilla annettujen ohjeiden mukaan. Ennen TETharjoittelua oppilaan kanssa käydään läpi työelämään liittyviä oppilasta koskevia säädöksiä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Luokkaohjauksessa annetaan TET-sopimukset, muut asiakirjat sekä työnantajanarviointilomake oppilaan tet-harjoittelusta. Yhdeksännen luokan TET-harjoittelu on suoritettava eri paikassa kuin kahdeksannella luokalla suoritettu TET-harjoittelu. TETin arviointi TETin hyväksytty suorittaminen edellyttää oppilaanohjaajan antamien tehtävien hyväksyttyä suorittamista sekä aktiivista läsnäoloa työpaikalla TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline, ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä 53

54 oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. 59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) 54

55 Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Oppilaalla on tarvitessaan oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin. Tuusulassa opetuspäällikkö jakaa vuosittain kouluille avustajaresurssin, jonka käytöstä koulut tekevät suunnitelmansa. Tulkitsemispalvelut koulu hankkii tarvittaessa itse. Suurin osa avustajista työskentelee tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kanssa. Opettajan ja avustajan yhteistyön tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista. Jokelan yläkoulu: Avustaja tai mahdollisesti resurssiopettaja avustaa tukea tarvitsevia oppilaita koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilanteissa osallistuu opettajan ohella ja opettajan ohjauksessa tukea tarvitsevan oppilaan kasvatukseen ja ohjaukseen auttaa opettajaa oppilaiden ohjaamisessa ja parantaa näin oppilaan ja opetusryhmän oppimisen edellytyksiä auttaa oppilasta hänen opetukseensa ja kuntoutukseensa liittyvien yksittäisten tehtävien suorittamisessa opettajan ja/tai terapeuttien ohjeiden mukaan osallistuu opettajan apuna välituntien valvontaan ja tukee oppilaan osallistumista välitunneilla tapahtuvaan toimintaan ohjaa, avustaa ja tarvittaessa saattaa koulumatkalla ja muussa kouluaikana tapahtuvassa kulkemisessa Tarkempi kuvaus asiasta kirjataan vuosittain koulun työsuunnitelmaan PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa 60. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. 60 Perusopetuslaki 47 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa 61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota 55

56 monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. 61 Perusopetusasetus 9 Kerhotoiminta Koulut voivat järjestää omaa kerhotoimintaa, mistä ne tiedottavat lukuvuosi- ja muissa tiedotteissaan. Iltapäiväkerhojen toiminta Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi järjestää ja vastaa koulujen iltapäiväkerhotoiminnasta. Iltapäiväkerhotoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti työssä käyvien vanhempien ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä luokkien erityistä tukea saaville oppilaille. Lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain (1136/2003) mukaisia aamu- ja iltapäivätoimintapalveluja. Kunta päättää vuosittain, kuinka monelle lapselle ja missä määrin toimintaa järjestetään. Iltapäivätoiminnan tilat pyritään pääsääntöisesti järjestämään kouluilta. Jokelan yläkoulussa pidetään eri lukuvuosina eri kerhoja myönnettyjen resurssien mukaan. 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa 62. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen

57 Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta, sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. 64 Oppilas valitaan JOPO-toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita JOPO-toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. 65 Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. JOPO-toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt ja tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. 57

58 Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. 62 Perusopetuslaki 5 (1707/2009) 63 Perusopetusasetus 9 a (1768/2009) 64 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) 65 Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) Joustava perusopetus Joustava perusopetus, JOPO, on tehostetun tuen malli perusopetuksen päättövaiheessa opiskeleville oppilaille. Oppilaat opiskelevat pienryhmässä peruskoulun oppimäärän koulussa, työpaikkaopetuksena, leirikouluissa sekä vierailukäynneillä. JOPO-toiminnan tarkoituksena on nostaa oppilaan koulumotivaatiota ja auttaa häntä parantamaan opiskeluaan jatko-opintoihin tähdäten. Jokaisella JOPO-oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Ensisijaisesti JOPO-luokalle otetaan nuoria, jotka voivat hyötyä toiminnallisesta opetuksesta ja jotka ovat valmiita sitoutumaan JOPO-toimintaan. Oppilaan on oltava halukas parantamaan koulunkäyntiään sekä olla valmis ja kykenevä työpaikkaopiskeluun ja leirikouluihin. Valintaan vaikuttaa myös kodin halukkuus sitoutua JOPO-toimintaan, ja koulun henkilökunnan näkemys JOPO-toiminnan sopivuudesta oppilaalle. Ensisijaisesti joustavan perusopetuksen luokalle otetaan oppilaita, joilla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä. JOPO-luokalle haluavat oppilaat täyttävät koulun oman JOPO-hakemuksen, johon sisältyy tai johon liitetään pedagoginen arvio. Hakemuksessa kartoitetaan oppilaan nykyistä koulunkäyntiä, tulevaisuuden suunnitelmia ja valmiuksia JOPO-opiskeluun. Oppilaat, joilla hakemuksen ja pedagogisen arvion perusteella on edellytykset opiskeluun, kutsutaan haastatteluun. 58

59 Haastattelu on kaksivaiheinen. Ensin JOPO-luokan luokanvalvoja ja JOPO-ohjaaja haastattelevat hakijat. Täten varmistetaan, että jokainen hakija saa oikean kuvan JOPOopiskelusta ja että hakija on valmis sitoutumaan toimintaan. Seuraavassa haastattelussa ovat oppilaan, JOPO-luokan luokanvalvojan ja JOPO-ohjaajan lisäksi myös oppilaan huoltajat sekä rehtori. Tässä haastattelussa vanhemmat antavat suostumuksensa oppilaan siirtymisestä JOPO-luokalle. Näin varmistetaan, että kaikki osapuolet tietävät, mitä on odotettavissa ja luokalle saadaan motivoituneita oppilaita, joiden huoltajat ovat sitoutuneita tukemaan nuorensa koulunkäyntiä. Tämän jälkeen rehtori tekee päätöksen JOPO-oppilaaksi ottamisesta. JOPO-luokan asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä kerran kuukaudessa. Oppilaiden opiskelua seurataan myös joka toinen viikko kokoontuvassa ohjausryhmässä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, JOPO-ohjaaja ja luokanvalvoja. Näin useat toimijat saavat kokonaiskuvan kunkin oppilaan tilanteesta ja tietoa voidaan jakaa aineenopettajille tarpeen mukaan. Jokelan yläkoulu: Jokelan ja Kellokosken alueen joustavan perusopetuksen luokka (JOPO) toimii Jokelan yläkoulun yhteydessä. JOPO-luokalla olevat ovat peruskoulun 9.-luokkalaisia ja he opiskelevat luokalla peruskoulun päättymiseen asti. Ryhmän suuruus on noin 10 oppilasta. Eri oppiaineiden opettamisesta vastaavat aineenopettajat. Joustavan perusopetuksen ryhmässä toimivat oppilaiden tukena luokanvalvoja ja nuorisotyötekijä. Nuorisotyöntekijän tehtävät keskittyvät nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, työpaikkaverkoston kehittämiseen ja muuhun tuki- ja neuvontatyöhön. Luokanvalvoja ja aineenopettajat vastaavat opetuksesta ja arvioinnista. Oppilaiden huoltajien kanssa tehdään tehostettua ja pitkäkestoista yhteistyötä. Tavoitteena on sitouttaa kodit oppilaan opiskelun tukemiseen. Huoltajien kanssa keskustellaan oppilaan tavoitteiden asettamisesta, opiskelun ohjaustarpeista ja sujuvuudesta sekä jatko-opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Yhteydenpito vanhempiin tapahtuu henkilökohtaisina/ryhmätapaamisina, wilman välityksellä, puhelimitse ja sähköpostitse. Osa opetussuunnitelman aihekokonaisuuksista toteutetaan työpaikkajaksojen aikana sopiviin aihepiireihin integroituna. Joustavan perusopetuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Tuusulan ja sen lähialueiden yritysten, Tuusulan kunnan eri toimialojen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Oppilaan arvioinnissa hyödynnetään työpaikkajaksolta saatua palautetta. Työpaikkajaksojen avulla tavoitteena on kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, 59

60 jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. 66 Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. 67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa 68. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. 69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. 70 Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. 71 Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden 60

61 yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa 73, jonka käsittely kuvataan luvussa Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 67 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 68 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15, Lastensuojelulaki 9 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja 12, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja Lastensuojelulaki 25 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 73 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria 74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. 75 Tuusulassa kouluruokailun järjestäminen, yhteistyö ja vastuunjako määritellään ruokapalvelujen ja koulutoimen palvelusopimuksessa. Ruokapalvelujen strategian mukaan oppilaskuntien mahdollisuutta osallistua ruokalistojen suunnitteluun lisätään. 74 Perusopetuslaki 31 2 mom. 75 Perusopetuslaki 3 2 mom. ja 31 a 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 61

62 Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 76. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä 77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. 78 Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville 79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. 80 Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista 81. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. 62

63 Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma 82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain ja -asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma 83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa 84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä Perusopetuslaki 29 1 mom. 77 Perusopetuslaki 29 3 ja 4 mom. 78 Perusopetuslaki 29 2, 3 ja 4 mom. 79 Perusopetuslaki 29, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 80 Perusopetuslaki 29 1 mom., Työturvallisuuslaki 9 ja 10 (738/2002) ja Terveydensuojelulaki 26 ja 27 (763/1994) 81 Perusopetuslaki 32 1 mom. (1139/2003), 34 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus työturvallisuuslaki 8, 9 ja Pelastuslaki 9 3 mom. (468/2003)., Pelastusasetus 9 ja 10 (787/2003) 84 Perusopetuslaki 29 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, Työturvallisuuslaki 9 ja Perusopetuslaki 29 ja 32, Pelastuslaki 9 3 mom., Pelastusasetus 9 ja 10, Poliisilaki 1 1 mom. (493/1995) ja 1 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu 86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä 87. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen 63

64 edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.88. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 89 Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä 90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. 91 Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet 92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot 93. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta 94. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon 64

65 viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä 95. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. 96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 86 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp 88 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 89 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 90 Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 30 kohta (621/1999) 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta. 92 Perusopetuslaki 40 1 mom.(642/2010) 93 Perusopetuslaki 40 2 mom.(642 /2010) 94 Perusopetuslaki 40 3 mom.(642/2010) 95 Perusopetuslaki 41 4 mom.(642/2010) 96 Perusopetuslaki 40 4 mom.(642/2010) OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN TUUSULASSA Opetussuunnitelma on oppilashuollon osalta laadittu yhteistyössä Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Oppilashuoltotyö on Tuusulassa yksi koulun keskeisimmistä oppimisen tukipalveluista. Oppilashuoltoon kuuluvat mm. kunnan erityisopetuksen ja oppilashuollon koordinointi, oppilashuoltoryhmien toiminta, kouluterveydenhuolto, koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelut, koululaisten tukihenkilöpalvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken (nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, seurakunta, poliisi jne.). Oppimisen ja koulunkäynnin tueksi sekä oppilashuollon kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi Tuusulassa toimii ERITU-ryhmä. Työryhmässä on edustajia kasvatus- ja opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen sektoreilta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koordinoimaan ja arvioimaan eri tukimuotojen ja oppilashuoltotyön kokonaisuutta kunnassa. Jokaisessa Tuusulan koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Ryhmään kuuluvat rehtori (oppilashuollosta vastaavana ryhmän puheenjohtajana), erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Kokouksiin osallistuvat lisäksi tarvittaessa huoltajat, oppilaan opettaja, opinto-ohjaaja, koululaisten tukihenkilö, nuorisoohjaaja tai muut asiaan liittyvät henkilöt. 65

66 Oppilashuoltoryhmä laatii oppilashuoltosuunnitelman, joka on osa koulun vuosittaista työja kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmaan kuuluvat oppilashuoltotyöryhmän toimintasuunnitelma sekä koulun suunnitelma tukipolun toteutumisesta (ks. luku 4.4). Suunnitelmat päivitetään vuosittain, ja niistä tiedotetaan huoltajille. Rehtori vastaa koulunsa oppilashuoltotyöstä. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja koordinoi koulun ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä neuvottelee oppilaiden huoltajien kanssa käsittelee pedagogisen arvion ja selvityksen järjestää tukitoimia ohjaa jatkotutkimuksiin ja terapioihin tekee yhteistyötä mm. lastensuojelun ja työvoimatoimiston kanssa Oppilaita ja perheitä tuetaan omien ratkaisujen löytämiseen ongelmatilanteissa ja tarvittaessa ohjataan käyttämään ulkopuolisten tahojen palveluita (mm. kasvatus- ja perheneuvolat, Perhelinkki, nuorisoasema, psykiatriset poliklinikat, Hyvinkään kriisikeskus). Turvallisuuskansio Kaikilla Tuusulan kouluilla on koulujen yhteinen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa ja edistää koulujen turvallisuussuunnittelua edistää turvallisen opiskelu- ja työympäristön luomista parantaa yhteistyötä viranomaisten kanssa tukea koulujen turvallisuustietoisuuden edistämiseksi tehtävää työtä Turvallisuussuunnitelmapohja löytyy koulukohtaisena kunnan sisäisestä intranetistä. Jokainen koulu täydentää ja päivittää vuosittain koulukohtaisen suunnitelmansa huomioiden oman koulunsa ja alueensa erityispiirteet. Turvallisuussuunnitelman sisältö: tärkeät puhelinnumerot ensiapu koulukohtaisia toimintaohjeita onnettomuustilanteessa palo ja pelastus, suojautuminen järjestyksen ylläpito: koulun järjestyssäännöt, poissaolojen ja kurinpitotoimien yleinen ohjeistus, koulun kurinpitokäytänteet impulsiiviset ja suunnitelmalliset väkivaltatilanteet väkivalta ja vahingonteko, muut häiriötilanteet henkinen hyvinvointi suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä henkisen väkivallan ehkäisy työyhteisössä kriisisuunnitelma Tuusulassa perusopetuslain edellyttämät koulukuljetukset järjestetään koulutus- ja kirjastolautakunnan päätösten mukaisesti. 66

67 Koulut tiedottavat käytänteistään oppilaiden huoltajille lukuvuoden alkaessa. Oppilashuoltoon liittyvät lomakkeet ovat opetussuunnitelman liitteinä, ja ne löytyvät kunnan sisäisestä intranetistä kohdasta Kasvatus- ja sivistystoimen lomakkeet. Niitä ovat pedagoginen arvio pedagoginen selvitys oppimissuunnitelma HOJKS oppilaan asian käsittely oppilashuollossa huoltajan suostumus erityisen tuen aloittamiseen pidennetyn oppivelvollisuuden anomus Jokelan yläkoulu: Oppilashuolto Oppilashuollon työtä esitellään huoltajille vanhempainillassa. Vähintään kerran lukuvuodessa kukin luokanvalvoja käy kertomassa luokkansa asioista oppilashuoltoryhmälle. Ennen luokan tai yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyä oppilashuoltoryhmässä huoltajille lähetetään tieto asiasta ja pyydetään lupa. Esillä olleista asioista tehdään oppilashuoltoryhmän sisäinen muistio. Jokelan yläkoulussa toimii myös oppilashuoltotiimi, jonka pyrkimyksenä on kehittää oppilashuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Kouluruokailu Ravitseva ja monipuolinen lounas tarjotaan päivittäin porrastetusti koulun ruokalassa opettajien valvonnassa. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus ostaa välipalalippuja ja syödä välipala klo (ke ) välitunnilla ruokalassa. Koulukuljetukset Koulukuljetuksiin liittyvät asiat hoitaa koulusihteeri. Turvallisuuskansio Jokelan koulukeskuksessa on käytössä Tuusulan koulujen yhteinen turvallisuussuunnitelma. Koulussa on opettajakunnasta valittu turvallisuusvastaava. Hän päivittää koulukohtaisten osioiden osalta suunnitelmaa ja on mukana vuosittain järjestettävässä palotarkastuksessa. Koulussa varaudutaan vaaratilanteisiin (esim. tulipalo) järjestämällä tietyin väliajoin ns. poistumisharjoitukset. 97. Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 98. Perusopetuslaki 29 2 mom. 99 Perusopetuslaki 29 2 mom. 67

68 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä romaneja, saamelaisia ja viittomakielisiä oppilaita. Peruskoulussa kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen tavoitteena on turvata ryhmiin kuuluville oppilaille peruskoulun tiedot ja taidot, toimiva kaksikielisyys, tasavertaiset lähtökohdat jatko-opintoihin ja oppilaan identiteetin vahvistaminen oman kieli- ja kulttuuritaustan pohjalta. Tuusulassa kouluilla tulee olla materiaalia eri kieli- ja kulttuuriryhmien kanssa työskentelemisen tueksi. Henkilökunnan koulutusta ja oppilaiden opetusta järjestetään osittain Kuuma-kuntien kanssa yhteistyönä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika, huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielenopetusta. Opetussuunnitelman liiteosiossa on kuvattu oman oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteita ja sisältöjä yleisimpien kielten osalta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajataustaisella oppilaalle valmistavaa petusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Valmistava opetus järjestetään Kuuma-kuntien yhteistyönä ja siihen on laadittu oma opetussuunnitelma, jota valmistavassa opetuksessa noudatetaan. Perusopetuslaki (628/1998) Romanioppilaat Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. 68

69 Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Saamenkieliset ja viittomakieliset oppilaat Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Tämä luku on kokonaisuudessaan Tuusulan opetussuunnitelman oppiaineosassa. 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osaalueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan 69

70 arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaskohtaisessa arvioinnissa otetaan huomioon eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä ominaispiirteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointia toteutetaan lukuvuositodistuksen lisäksi mm. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kuudennella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä ympäristö- ja luonnontietoaineryhmää lukuun ottamatta. Vuosiluokilla 1 4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen ja oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 70

71 Jokela: Oppilas osaa käyttäytyä kohteliaasti ja hyvien tapojen mukaisesti erilaisissa tilanteissa Oppilas on empaattinen, hyväksyy erilaiset ihmiset ja tulee toimeen kaikkien kanssa Oppilas on aktiivinen, aloitekykyinen, itsenäinen ja yhteistyötaitoinen Oppilas tulee säännöllisesti ja ajoissa kouluun Oppilaalla on tarvittavat kirjat ja muut välineet mukana ja kunnossa Oppilas huolehtii koti- ja koulutehtävien tekemisestä Oppilas antaa työrauhan Oppilas on aktiivinen oman luokan ja koulun yhteishengen luomisessa Oppilas kantaa vastuuta myös luokan ja koulun yhteisistä asioista Käyttäytymisen arvioinnin periaatteet Jokelassa 10 esimerkillinen käytös, aloitekykyinen, ottaa paljon vastuuta yhteisistä asioista, rakentaa luokkahenkeä 9 kiitettävä käytös, aktiivinen, auttavainen, ottaa vastuuta yhteisistä asioista, tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa 8 normaali hyvä käytös, yleensä ei huomauttamista, läksyt yleensä tehty, yhteistyö kaikkien kanssa sujuu 7 jostakin asiasta joutuu huomauttamaan useasti, läksyjä usein tekemättä, joskus vaikeuksia keskittymisessä, yhteistyö tuottaa joskus vaikeuksia 6 asioista huomauttaminen ei vaikuta, tehtävien hoitaminen huonoa, häiritsee tunneilla, ongelmia kanssakäymisessä muiden kanssa 5 ei sopeudu koulun sääntöihin, käy koulua hyvin epäsäännöllisesti, käyttäytyy epärehellisesti, tarvitsee selkeästi ulkopuolista apua 4 ei käy koulua Jokelan yläkoulu: koulussamme on järjestyssäännöt, jotka määrittävät oppilaiden käyttäytymistä, (liitteenä koulussa, tarkistetaan vuosittain työsuunnitelmassa) järjestyssäännöt jaetaan yläasteen aloittaville oppilaille ja säännöt käydään yhteisesti läpi luokanvalvojan johdolla koulun alkaessa 71

72 Oppilaan itsearviointi Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Itsearviointi on osa koulun päivittäistä työskentelyä. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan koulukohtaisesti antaa yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli koulun opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, koulun opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 72

73 Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan, lukuun ottamatta päättöarviointia. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. 73

74 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Arvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen, päättöarvioinnissa arvioidaan se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. 74

75 Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 8.3 TODISTUKSET Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, antajan allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. 75

76 Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietojakohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. 76

77 Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 77

78 II OPPIAINEOSA 1. OPETTAJUUS Opettajuus on tullut laaja-alaisemmaksi. Sille asetetaan valtavasti erilaisia odotuksia ja vaatimuksia. Koulun opetus ei ole vain tiedon siirtoa oppilaalle, vaan sillä on paljon laajemmat yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Opettajuus edellyttää kykyä yhdistää erilaiset oppimiseen liittyvät lainalaisuudet oppijan tilanteen huomioon ottaen. Se kehittyy vain nykyaikaisen pedagogisen osaamisen, sisältöjen muodostamien kokonaisuuksien ymmärtämisen ja arkityöstä saadun kokemuksen jatkuvana reflektiona. Reflektion avulla myös opettaja pystyy ymmärtämään, vaikuttamaan, rekonstruoimaan sekä muuttamaan käsityksiään ja toimintatapojaan. On tärkeää, että opettajat edelleen laajentavat ammatillista identiteettiään pedagogiseen ja koulun kehittämisen asiantuntijuuteen (työyhteisöasiantuntijuuteen). Tavoitteena on kollegiaalisen työkulttuurin luominen kouluun. Koulun kehittämiseen liittyvät asiat ovat mahdollisuus, joka lisää opetustyön mielekkyyttä. Tasapainoisen opettajuuden edellytyksenä on, että opettaja ylläpitää opetus- ja oppimisteoreettista tietämystään. työyhteisöllinen asiantuntijuus tasapainoinen OPETTAJUUS pedagoginen asiantuntijuus tiedollinen asiantuntijuus Laadukkaita oppimistuloksia saavutetaan, kun oppilas sitoutuu opiskeluun ja oppimiseen, opettaja puolestaan tukemaan oppilaan kasvatus- ja oppimisprosessia. Kannustava opettajuus sallii turvallisen riskinoton ja kehittää oppilaiden sisäistä itsekontrollia. Opettaja on oppilaan vastuunoton kumppani koko koulun ajan - jokaisella oppitunnilla oppiaineesta riippumatta. Opettajan on ymmärrettävä oppilaan kehitystaso tukiessaan hänen kasvuaan itseohjautuvuuteen. Samalla, oppilaan kehittyessä, opettajuus muuntuu yhä enemmän auttajan, kouluttajan ja delegoijan suuntaan. 78

79 Aktiivinen opettajuus pyrkii itseohjautuvuuteen aktiivisen oppimisen avulla. OPPIJA itseohjautuva sitoutunut kiinnostunut riippuva auktoriteetti motivoija, opas auttaja kouluttaja delegoija OPETTAJA Opettajan tulee tiedostaa, millaisella opettajuudella oppilas tai opetusryhmä kohdataan. Sen jälkeen toiminnan tulee suuntautua oppilaan itseohjautuvuuden vähittäiseen lisäämiseen. Tämä kehitys edellyttää koko työyhteisön sitoutumista ja pitkäjänteistä toimintaa aina esiopetuksesta alkaen. Aktiivisen oppimisen edellytysten rakentaminen on koko työyhteisöä koskeva asia. Työyhteisönkin on oltava aktiivinen oppija. Pelkät opetus- tai toimintasuunnitelmat eivät mahdollista aktiivista oppimista. Näiden lisäksi koulu tarvitsee ilmapiirin, joka tukee ja rohkaisee uusiin ja luoviin ratkaisuihin. Kollegojen ja pedagogisen johdon työtä arvostava ja tukeva henki on olennaista. Koulun toiminnan kulmakivenä on opettajuus, jolla päästään aktiiviseen oppimiseen. Jokelan yläkoulu: Opettajien mielestä hyvään opettajuuteen kuuluvat mm.: huumorintaju aineenhallinta: opettaja osaa oman aineensa sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot oikeudenmukaisuus kärsivällisyys ja paineenhallintataidot joustavuus ja sopeutumiskyky johdonmukaisuus humaani empatia eli kyky ymmärtää tunteita velvollisuudentunto hyvä itsetunto 79

80 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Eheyttämistä voi toteuttaa esim. eri oppiaineita yhdistävässä opetuksessa, projekteissa ja teemapäivissä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria 80

81 ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 81

82 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden 82

83 havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut 83

84 kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. TOPS:ssa aihekokonaisuuksia konkretisoidaan jokaisessa oppiaineessa. Koulujen opetussuunnitelmissa sekä työsuunnitelmissa niitä voidaan vielä täsmentää. OPETUKSEN PAINOTUKSET JOKELASSA Jokelan yläasteella opetusta on painotettu koulukohtaisesti. Jokelan yläkoulu: Luonnontieteistä ja matematiikasta kiinnostuneilla oppilailla on mahdollisuus hakeutua luonnontiederyhmään. Tässä ryhmässä opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa enemmän kuin tavallisella luokalla. Tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa matemaattisten aineiden opiskelua ja osaamista. Luonnontiederyhmään hakeutuminen tapahtuu 7. luokalla valinnaisaineiden valintojen yhteydessä. Luonnontiederyhmän opiskelu poikkeaa tavallisen luokan matemaattisten aineiden opiskelusta siten, että ryhmälle opetetaan 8. ja 9. -luokalla matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa kaksi viikkotuntia enemmän kuin tavalliselle luokalle. Tavoitteena on laajentaa ja syventää normaaleilla oppitunneilla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia sekä kehittää 84

85 matemaattis-luonnontieteellistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Opetuksessa painotetaan kokeellista ja tutkivaa lähestymistapaa, jolla pyritään syvällisempään asioiden oppimiseen ja ymmärtämiseen oppilaan omakohtaisten havaintojen kautta. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös asioiden teoreettisen taustan syventämiseen. Kielten opiskelun tukeminen ja kannustaminen on osa koulumme kansainvälistä luonnetta. 85

86 3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Kielellä tarkoitetaan myös viitottua kieltä tai muuta merkkikieltä. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Oppilaalla on myös oikeus tulla tarvittaessa ymmärretyksi yhteisön jäsenenä niin, että lähiyhteisö opettelee yksilön tavan ymmärtää ja tuottaa kielellisiä ilmaisuja. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kokemuksiin, kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden tehtävänä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Myös oppilaan kokonaisilmaisun kehittyminen niin, että hän haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään eleen, kehon, toiminnan ja puheen avulla luontevasti, on tärkeää. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteestä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutuksesta uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Oppiaineen yleiset tavoitteet: Tuusulassa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaasta omasta kielestään, kirjallisuudesta ja kulttuurista kiinnostunut yhteiskunnan aktiivinen jäsen, joka ymmärtää oman kulttuuriympäristönsä merkityksen. Koska äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, tavoitteena on, että oppilas käyttää ja tuntee kielen eri osa-alueita ja ymmärtää kielen tehtävän erilaisissa viestintätilanteissa. Äidinkielen avulla oppilas jäsentää maailmaa ja omaa ajatteluaan, rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa niin todellisen yhteisönsä kuin fiktiivisen maailman kanssa. 86

87 VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta 87

88 monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen viestintärohkeuden ja varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia. Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asiaja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja tilanteisiin 88

89 omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista. Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN LK 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka Vuorovaikutustaidot Puhuminen ja kuunteleminen Mediaviestintä - kysymystekniikka - keskustelu - ilmaisuharjoituksia - pienimuotoinen puhe - kirjan esittely - palautteen antaminen ja vastaanotto - kysymystekniikka, haastattelu, esittely, keskustelu - kerrontatehtävä - uutinen - havaintovälineiden käyttö - palautteen antaminen ja vastaanotto - perustelu, väittely - esitelmä - mainonta - palautteen antaminen ja vastaanotto - erilaisia puhetilanteita - keskusteluharjoituksia - henkilöesittelyjä Luova ilmaisu - ilmaisuharjoituksia 89

90 6. 9. LK 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka Kirjallisuus ja kulttuuri - runsas ja valinnainen lukeminen - monipuolinen tutustuminen suomalaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä klassikoihin, erityisesti Kalevala ja Aleksis Kiven tuotantoa - lukukokemusten jakaminen - kirjallisuuden käsitteet ja lajit - luetaan useita valinnaisia nuortenkirjoja sekä ryhmän yhteinen kirja - luetaan novelleja ja runoja - kirjojen käsittelyä teemoittain, esim. sodanvastainen kirja, viihdekirja, jännityskirja jne. - elokuvan käsittelyä - luetaan ja tulkitaan novelleja ja runoja - kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja - kirjallisuuden historian vaiheita - kansanperinne ja Kalevala - lukutekstejä eri maiden kirjallisuudesta - kirjailijan ja kirjan esittelyä - elokuva- ja teatteriesityksen analysointi Kielentuntemus Lukeminen (ks. myös kirjallisuus ja kulttuuri) - lainausmerkit vuorosanoissa - sijamuotoja - puhutun ja kirjoitetun kielen ero - miten sanoja saadaan, mm. johtaminen yksinkertaisimmillaan ja lainasanat - murteisiin tutustuminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelemisen ja lukemisen harjoittelua - tarkoituksenmukaisen lukutavan (silmäilevä, etsivä, sana- ja asiatarkka, päättelevä) valitsemista - - sanojen merkityseroja, esim. abstraktit ja konkreetit sanat - sanaluokat syventäen - verbin persoonaja aikamuotojen kertaus - kaikki sijamuodot - oikeinkirjoitusasioiden kertaus (alkukirjain, yhdyssanat, isot välimerkit, vuorosanavälimerkit, pää- ja sivulauseen välinen pilkku) - opiskelulukeminen, esim. harjoitellaan oleellisen löytämistä asiatekstistä - verbien taivutus (tapaluokat sekä persoonamuotoiste n ja nominaalimuotoisten verbien erot) - lauseenjäsennys - edelleen oikeinkirjoitusharjoituksia - asialukemista - vaikuttavaan tekstiin tutustumista - kieliopin kertaus - lauseenvastikkeet - kielen merkitys yksilölle ja kansalle - suomen kielen ominaispiirteet - sanaston kehitys - kielisukulaisuus - kirjakielen vaiheita - murteet - oikeinkirjoituspaketti eli perusopetuksen oikeinkirjoitusasiat - erilaisten tekstien tulkinta ja hyödyntäminen tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen 90

91 6. 9. LK 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka Kirjoittaminen - selkeän ja - - selkeän ja sujuvan käsialan ja tekstauksen varmentaminen - lause- ja virketajun kehittäminen - erilaisen tekstien, kuten omakohtaisten selostusten ja kertomusten, kirjoittaminen, sujuvan käsialan ja tekstauksen sekä tekstin asettelun varmentaminen - kertomus, selostus, kuvaus, kirje - yleiskielen käyttäminen kirjoituksissa - tekstin tiivistäminen myös tekstinkäsittelyohjelmalla - tekstin asettelun varmistaminen - tekstipohjaisen kirjoitelman harjoittelua - mielipideteksti - arvostelu - referointiharjoituksia - proosan keinojen käytön harjoittelua - esseevastaus - tekstipohjainen kirjoitelma - asiakirjoitelman rakenne - erilaisia asiakirjoja - pohtivia ja analysoivia kirjoitelmia Tiedonhallintataidot (ks. myös kunnan tietostrategia) - tiedonhankinnan suunnittelua - lähdemerkinnät - mediakasvatus - lähteiden luotettavuus ja käyttökelpoisuus - mediakasvatus - aineiston rakentelua, valikointia ja ryhmittelyä esitystä varten - mediakasvatus - monipuolista tiedonhankintaa eri lähteistä - lähteiden käyttö ja arviointi - mediakasvatus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa 91

92 tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän 92

93 tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien sisällyttäminen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan merkitsee opetuksen eheyttämistä ja ajan haasteisiin vastaamista. Kaikki aihekokonaisuudet, niiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät äidinkielessä ja kirjallisuudessa käsiteltäviin aihepiireihin. IHMISENÄ KASVAMINEN Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tukee oppilaan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Ihmisenä kasvaminen-aihekokonaisuus näkyy erityisesti kirjallisuuden opetuksessa, vuorovaikutustaitojen sisällöissä ja siinä käsityksessä, että tietoisuus yhteisöön kuulumisesta syntyy kielen avulla. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Tämä aihekokonaisuus on olennainen osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Oppilas tulee tietoiseksi omasta kielestään, kulttuuriperinnöstään ja sen monimuotoisuudesta ja pystyy tarkastelemaan sitä osana eurooppalaista kulttuuria. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Tavoitteena on oppilaan aktiivinen ja kriittinen lukutaito. Oppilas kasvaa osallistuvaksi, vaikuttavaksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja kriittiseksi median käyttäjäksi. Mediakasvatuksen tavoitteena on tarjota välineitä mediasanomien tulkintaan, oppia ymmärtämään, että median välittämään viestiin sisältyy aina näkökulma ja usein myös jonkun oma intressi. Oleellista on näin ollen oppia myös mediakritiikkiä. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja kehitetään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Hän oppii käyttämään monipuolisesti kielen vaikuttamisen keinoja, saa valmiuksia yrittäjyyteen ja kykenee kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTA TULEVAISUUDESTA 93

94 Aihekokonaisuus sisältyy opetukseen suullisten esitysten, kirjoitelmien ja muiden opinnäytteiden aiheina. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuus sisältyy opetukseen viestinnän ja kirjallisuuden aiheissa. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Tämä aihekokonaisuus korostuu äidinkielen opetuksessa siten, että oppilas kykenee tekemään järkeviä valintoja ja pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään tietoverkkoja vastuullisesti ja kriittisesti. Pakolliset kurssit 7. luokka AI1 Oppilas tutustuu luokkayhteisöön, löytää paikkansa siinä ja oppii äidinkielen opiskelumenetelmät. Kirjallisina harjoituksina oppilas tuottaa 1 2 jaksotettua, yleiskielellä ja käsialalla kirjoitettua kirjoitelmaa, jotka ovat rakenteeltaan kertomuksia. Oppilas oppii käsittelemään kokonaisteosta, joita kurssin aikana luetaan kaksi. Kielentuntemuksessa oppilas oppii sanaluokat, sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin sekä ymmärtää sanojen taivuttamisen ja johtamisen eron. AI2 Oppilas oppii valikoivaksi katselijaksi. Kurssin aikana oppilas katsoo elokuvan. Oppilas oppii keskustelemaan kokemastaan ja arvioimaan esitystä. Katsotun pohjalta oppilas tuottaa kirjoitelman, joka on rakenteeltaan selostus. Kielentuntemuksessa oppilas oppii tunnistamaan ja muodostamaan verbien pääluokat, persoonamuodot ja aikamuodot; sekä lauseenjäsenistä subjektin, predikaatin ja objektin. Kirjallisuuden opetuksessa järjestetään kirjastotunti. Oppilas oppii käyttämään hyväkseen kirjaston palveluja ja valitsee itselleen kirjan luettavaksi. AI3 Oppilas tutustuu sanomalehden rakenteeseen, paikallisiin sanomalehtiin ja laatii oman yleiskielisen tekstin, joka on rakenteeltaan uutinen. Kirjallisissa tuotoksissa oikeinkirjoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja kirjoitelmien tuottamiseen varataan aikaa. Oppilas laatii pienimuotoisen esitelmän, joka arvioidaan. Harjoitellaan myös palautteen antamista. Kurssin aikana oppilas lukee kaksi kirjaa. Harjoitellaan eläytyvää ja sanatarkkaa lukemista. Kielentuntemuksessa oppilas oppii lauseopin perusteet ja välimerkkien käytön. 8. luokka AI 4 94

95 Oppilas oppii keinoja mielipiteen esittämiseksi ja tuottaa kirjoitelmia, joissa harjoitellaan mielipiteen perustelua ja vaikuttamista. Kielentuntemuksessa oppilas oppii kaikki lauseenjäsenet. Kirjallisuudessa oppilas lukee 1 2 nuorten kasvua käsittelevää kirjaa. Kirjasta tehdään kirjaesittely, lukupäiväkirja tai muu arvosteltava työ. AI 5 Oppilas oppii kaunokirjallisuuden perusjaottelun. Kirjallisuutta käsitellään teemoittain (esim. fantasia, romantiikka, jännitys, viihde). Oppilaat tekevät oman viihteellisen tuotoksensa yksin tai ryhmissä. Tuotos voi olla esim. teksti, kuunnelma tai videointi. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan ja arvioimaan tuotoksia. Kielentuntemuksessa oppilas oppii modukset ja niiden merkityksen. Kirjoitetaan kuvaus tai muu sellainen elämyksellinen teksti. AI 6 Oppilaalle kehittyy mediakriittinen asenne kriittisen katselun, kuuntelun ja lukemisen harjoitusten avulla (esim. mainokset, kuva, tv). Kukin oppilas laatii vaikuttamaan pyrkivän esityksen, josta keskustellaan. Harjoitellaan esityksen arviointia. Kielentuntemuksessa oppilas oppii tunnistamaan nominaalimuodot ja ymmärtämään tavallisimpien lauseenvastikkeiden merkityksen ja käytön. Oppilas oppii silmäilevää ja päättelevää lukutaitoa ja lukee yhteiskunnallisesti kantaaottavan kirjan. 9. luokka AI 7 Oppilas oppii suomen kielen historiaa, variaatioita ja asemaa maailman kielten joukossa. Hän tutustuu suomen kirjallisuuden päälinjoihin. Oppilas laatii aineistopohjaisen kirjoitelman. AI 8 Kotimaisiin kirjailijoihin tutustutaan oppilasesitelmien välityksellä. Oppilaita ohjataan korrektin yleiskielen käyttöön ja tekemään muistiinpanoja. Oppilas oppii myös referaatin laatimisen ja pohtivan kirjoitelman teon. AI 9 Kerrataan kieliopin pääkohdat ja harjoitellaan oikeakielisyyttä. Oppilaat tutustuvat Seitsemään veljekseen ja Kalevalaan. He perehtyvät suomalaisen kulttuurin juuriin ja oppivat näkemään suomalaisuuden vahvuutenaan. Kirjoitetaan teksti, joka voi olla esim. kuvaus. 4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET Tuusulan kunnassa A1-kielenä voidaan opiskella peruskoulussa ruotsia, englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää sekä A2-kielenä englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää. B1- kielenä voidaan opiskella ruotsia tai englantia ja B2-valinnaisina kielinä ranskaa, saksaa, venäjää tai espanjaa. Vuosiluokilla 8-9 voidaan tarjota lyhyempiä valinnaiskursseja, joiden tavoitteet ja sisällöt määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. 95

96 Kieliohjelma alkaen Koodi Kieli Aloitustaso Vähimmäistuntimäärä lk yhteensä A1 Vähimmäistuntimäärä lk yhteensä Tuntimäärä lukiossa Englanti Perusopetus 2. lk 1) * 6 pakollista kurssia pakollinen + valinnaiset * 2 valtakunnallista kurssit syventävää kurssia * koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit A2 Ranska Perusopetus 4. lk 6 6 * valinnainen lukiossa valinnainen Saksa * 6 pakollista kurssia * 2 valtakunnallista syventävää kurssia * koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit B1 Ruotsi Perusopetus 7. lk 6 * 5 pakollista kurssia pakollinen + valinnaiset * 2 valtakunnallista kurssit syventävää kurssia * koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit B2 Ranska Perusopetus 8. lk 4 *valinnainen valinnainen Saksa * 8 valtakunnallista Venäjä syventävää kurssia Espanja * koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit B3 Espanja Lukio * valinnainen valinnainen Italia * valtakunnallista Latina syventävää kurssia (B2) Ranska * koulukohtaiset Saksa syventävät ja Venäjä soveltavat kurssit Lyhytkurssit Eri kieliä Perusopetus 7. 9.lk ja lukio * valinnaisia kursseja * valinnaisia koulukohtaisia kursseja Taulukon alaviite 1) Perusopetuksessa aloitetaan A1-kielen opetus jo ennen kolmatta luokkaa. Yhteistyöalueet Tuusulan kunnan kielivalintojen yhteistyöalueet ovat Etelä-Tuusula ja Pohjois-Tuusula (Jokela ja Kellokoski). A2-kieli Aloitusryhmän koko on 14 oppilasta. Kielen opetusryhmä perustetaan sille yhteistyö-alueen koululle, jossa on määrällisesti eniten opiskeltavan kielen valinneita oppilaita. Vuosiluokilla 8 9 A2-kielen opiskelu jatkuu pitkänä valinnaisena aineena. 96

97 A2-kieltä voidaan jatkaa lukiossa joko A2-kielenä tai B2/B3-kielenä riippuen koulun resursseista ja muodostuvien ryhmien koosta. B2-kieli Perusopetuksessa B2-kielen aloituksesta päättää kukin koulu resurssiensa puitteissa. Perusopetuksen kielivalinnat ja aikataulut Perusopetuksen kielivalinnoista ja aikatauluista tiedotetaan vuosittain kevätlukukauden alussa. Oppijan pakollisten aineiden opetustuntimäärä ei saa vähentyä kielivalintojen toteutumisen vuoksi. Kielten tuntimäärät perusopetuksen eri vuosiluokilla Kieli 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8. lk 9. lk A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli 2 2 Kielten opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on saada oppilas arvostamaan omaa kielitaitoaan, totuttaa hänet käyttämään sitä rohkeasti ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureja. Opetuksessa vertaillaan myös omaa ja opiskeltavaa kulttuuripiiriä. Hyvään kielitaitoon kuuluu, että opitaan ottamaan huomioon kielialueen kulttuurinormit ja tarvittaessa toimimaan niiden mukaisesti. Oppilas oppii ymmärtämään, että hyvän kielitaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli on oppiaineena taito- ja kulttuuriaine. Kielten oppimisympäristö on viihtyisä ja motivoiva. Opetustilaa ja -välineitä voidaan käyttää joustavasti siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opetusmenetelmät ja työskentelytavat. Luokassa, jossa vierasta kieltä opetetaan, tarvitaan vähintään piirtoheitin, äänentoistolaitteet sekä TV- ja videolaitteisto. Koulussa on käytettävissä äänittävät laitteet sekä tieto- ja viestintätekniikkaa osana kielten opiskelua. Kielen oppimisessa motivointi on tärkeää, opettajan rohkaiseva ja tukeva asenne, opiskelutilanteen peloton ilmapiiri ja jokaisen oppilaan huomioon ottaminen. Oppiaineessa sovelletaan monipuolisia ja vaihtelevia opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Opetuksessa, opiskelussa ja arvioinnissa käytetään hyväksi mahdollisimman monta aistikanavaa, jotta erilaiset oppijat pääsevät kykyjensä mukaisiin tuloksiin. Oppilaita ohjataan käyttämään erilaisia kielen opiskelulle ominaisia opiskelutapoja ja -taitoja kuten sanastojen ja hakemistojen käyttöä tai ääntämisohjeiden tulkitsemista. Huomiota kiinnitetään kielialueen kulttuurin mukaisiin viestintätapoihin, ilmaisurohkeuteen ja myös ei-kielelliseen viestintään. Oppilaita totutetaan työskentelemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä arvioimaan omaa työtään. Erityisesti alaluokilla kielten opiskeluun sopivia työtapoja ovat laulut, leikit, lorut, pelit, dramatisointi, parityöskentely ja ryhmätyöt. Yläluokilla sovelletaan samoja työtapoja oppilaiden ikäkausi huomioon ottaen. Oppilasta rohkaistaan ja tuetaan löytämään oma oppimistyylinsä. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon tieto- ja taitorakenteet ja jatkumot alaluokilta lukioon. 97

98 4.1 Toinen kotimainen kieli - ruotsi Tuusulan kunnassa toista kotimaista kieltä, ruotsia, voidaan opiskella A1- ja B1-kielenä. Toisen kotimaisen kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilasta käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Kielten opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. VUOSILUOKAT 7-9 Oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin tilanteisiin eri elämänalueilla. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Suullinen kielitaito on edelleen keskeistä. Taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa. Opiskelutaidot vahvistuvat. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- ja asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisissa keskustelutilanteissa ja tavallisimmissa palvelutilanteissa ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja arvoja ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä oppilas tulee tietoiseksi lähialueiden kaksikielisyydestä viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vahvistetaan ja laajennetaan aiemmin opittua uusien asioiden ohella. 98

99 Tilanteet ja aihepiirit valitaan suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta. Sisällöt voivat vaihtaa vuosiluokkaa käytettävissä olevien materiaalien ja oppilaiden mukaan. 7. luokka Tilanteet ja aihepiirit Koti, koulu, asuminen, kotiaskareet, ruokailu, terveys, ystävyys, arkipäivän asioimistilanteita, vapaa-aika ja harrastukset, pohjoismainen juhlaperinne ja kulttuuri (esim. Alla Hjärtans dag, midsommar, kirjallisuutta, elokuvaa, musiikkia), oma kotipaikkakunta, Tuusulan ystävyyskunnat Pohjoismaissa. Rakenteet Kerrataan omistuspronominit persoonapronominien subjekti- ja objektipronominit päiväykset, kuukaudet ja järjestysluvut substantiivien taivutus omistussana adjektiivin ja substantiivin kanssa adjektiivien vertailu apuverbit ja verbin perusmuoto preesens ja imperfekti prepositioita ja prepositioilmauksia imperatiivi. Uutta: perfekti ja pluskvamperfekti att + infinitiivi sivulauseita ja sivulauseen sanajärjestys relatiivipronominit sin, sitt, sina verbillä alkavat kysymykset ja lyhyet vastaukset. Viestintästrategiat oppilas oppii päättelemään kielellisten ja tilannevihjeiden avulla viestin sisältöä oppilas oppii tarkkailemaan omaa ja puhekumppanin kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteessa ja toimimaan kohdekielen edellyttämällä tavalla oppilas oppii korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa ja turvautumaan kiertoilmaisuihin oppilas oppii käyttämään ilmaisuja, joiden avulla hän reagoi toisen puheeseen tilanteen edellyttämällä tavalla ja joiden avulla hän ottaa puheenvuoron, antaa palautetta, myöntelee, on eri ja samaa mieltä, jne. oppilas oppii ruotsin kielelle ominaisen ääntämisen, sävelkulun ja rytmin. 8. luokka Vahvistetaan ja laajennetaan aiemmin opittua. Tilanteet ja aihepiirit 99

100 arkipäivän tilanteita, vapaa-ajanviettoa ja harrastuksia, juhla- ja tapakulttuuria, maantuntemusta asioiminen esim. pankissa ja postissa tietokoneen ja internetin käyttö musiikki ja sen harrastaminen, musiikkitapahtumia juhlat, järjestäminen, osallistuminen Pohjoismaiden kansallis- ja itsenäisyyspäivät pohjoismaista kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvaa Pohjoismaita koskevaa historia- ja maantietoa syvennetään. Rakenteet Vahvistetaan ja syvennetään aiemmin opittua, mm. aikamuodot päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys sivulauseen sanajärjestys substantiivien taivutus adjektiivien vertailu adjektiivi ja substantiivi yhdessä omistussana, adjektiivi ja substantiivi yhdessä sin, sitt, sina Uutta: lisää pronomineja man-rakenne substantiivin ja adjektiivin epämääräinen ja määräinen muoto refleksiiviverbit konditionaali, päälause, om-lause tämä, nämä, tuo, nuo -pronominit s-passiivi (alustavasti) Viestintästrategiat oppilas oppii päättelemään kielellisten ja tilannevihjeiden avulla viestin sisältöä oppilas oppii tarkkailemaan omaa ja puhekumppanin kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteessa ja toimimaan kohdekielen edellyttämällä tavalla oppilas oppii korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa ja turvautumaan kiertoilmaisuihin oppilas oppii käyttämään ilmaisuja, joiden avulla hän reagoi toisen puheeseen tilanteen edellyttämällä tavalla ja joiden avulla hän ottaa puheenvuoron, antaa palautetta, myöntelee, on eri ja samaa mieltä, jne. oppilas oppii ruotsin kielelle ominaisen ääntämisen, sävelkulun ja rytmin lisätään vaatimustasoa aiemmista luokista. 9. luokka Vahvistetaan ja laajennetaan aiemmin opittua. Tilanteet ja aihepiirit nuorten kanssakäyminen, esim. nuorisotapaamiset, leirit aikuisuuteen kasvaminen, nuorten ajatuksia elämästä, suhteita, ongelmia 100

101 perhe-elämä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus kestävä kehitys, ympäristön ja luonnon suojelu ammatinvalinta, tulevaisuuden suunnitelmat, työelämä ruotsalaista tapakulttuuria lisää pohjoismaista kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvaa. Rakenteet Kerrataan kieliopin perusrakenteita. Uutta: epäsuora kysymyslause maantieteelliset nimet 2. konditionaali s-passiivi. Viestintästrategiat oppilas oppii päättelemään kielellisten ja tilannevihjeiden avulla viestin sisältöä oppilas oppii tarkkailemaan omaa ja puhekumppanin kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteessa ja toimimaan kohdekielen edellyttämällä tavalla oppilas oppii korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa ja turvautumaan kiertoilmaisuihin oppilas oppii käyttämään ilmaisuja, joiden avulla hän reagoi toisen puheeseen tilanteen edellyttämällä tavalla ja joiden avulla hän ottaa puheenvuoron, antaa palautetta, myöntelee, on eri ja samaa mieltä, jne. oppilas oppii ruotsin kielelle ominaisen ääntämisen, sävelkulun ja rytmin lisätään vaatimustasoa aiemmista luokista. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomioita tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielen osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomioita kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa tietonsa ja taitonsa. Arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen kotitehtävien suorittaminen erilaiset kirjalliset ja suulliset testit, kokeet ja/tai tuotokset asennoituminen kielten opiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky opiskelutarvikkeista ja työvälineistä huolehtiminen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: 101

102 Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.1 Peruskielitaiton alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7-9 Tuusulan kunnassa B1-kielen opiskelu aloitetaan 7. luokalla. Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurin välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestä ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi yksinkertaisimmissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkielisille kulttuureille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita 102

103 arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöt voivat vaihdella vuosiluokittain käytettävissä olevien materiaalien mukaan. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla vahvistetaan ja laajennetaan opittua uusien asioiden ohella. Tilanteita ja aihepiirejä käsitellään suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta. 7. luokka Tilanteet ja aihepiirit Tervehtiminen ja esittäytyminen, itsestä kertominen, perhe ja asuminen, koulu, matkustaminen, arkipäivän asioimistilanteet, perustietoa Pohjoismaista, suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta elämänmuodosta. Rakenteet persoonapronominit kysymyssanat numerot ja kellonajat substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto yksikössä ja monikossa olla-verbi, vara, är ja olla, omistaa-verbi ha, har kielteinen lause apuverbit verbin preesens adjektiivit yksikön suvun mukaan ja monikon a-muoto genetiivi omistuspronominit kysymys- ja väitelauseen sanajärjestys. Viestintästrategiat oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa. 8. luokka Tilanteet ja aihepiirit harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa, sääilmauksia, asumisteemaa 7. luokan tietoja laajentaen, ruokailu, terveys, sairauksia, matkustaminen, suomen-ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemusta ja maantietoa. Rakenteet verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti persoonapronominien objektimuodot järjestysluvut ajanmääreitä pronominit sanojen suvun mukaisesti adjektiivien vertailu verbi + prepositio 103

104 rinnastuskonjunktiot man-rakenne. Viestintästrategiat oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa lisätään vaatimustasoa aiemmasta luokasta. 9. luokka Tilanteet ja aihepiirit nuoren jokapäiväisiä elämäntilanteita, lisää Pohjoismaiden tietoutta, monikulttuurisuus, nuoren tulevaisuudensuunnitelmia ja ammattisanoja, luonto ja ympäristö. Rakenteet Keskeisen kieliopin kertausta ja laajentamista, lisäksi mm. konditionaali imperatiivi sivulauseet ja sivulauseen sanajärjestys. Viestintästrategiat oppilas rohkaistuu käyttämään oppimaansa suullisesti ja kirjallisesti oppilas harjoittelee selviytymään ruotsin kielellä helpohkoissa arkipäivän tilanteissa lisätään vaatimustasoa aiemmista luokista. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielen osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa tietonsa ja taitonsa. Arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen kotitehtävien suorittaminen erilaiset kirjalliset ja suulliset testit, kokeet ja /tai tuotokset asennoituminen kielten opiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky opiskelutarvikkeista ja työvälineistä huolehtiminen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen 104

105 ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaiton alkuvaihe ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena (A1). Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena (A2). Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurienvälinen toimintakyky. Tuusulan kunnan kieliohjelman mukaan kunnassa voi vieraista kielistä A1-kielenä opiskella englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää ja A2-valinnaisena kielenä englantia, ranskaa, saksaa tai venäjää. A2-KIELET Tuusulan kunnassa A2-kielenä voidaan opiskella saksaa ja ranskaa. A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti ja sen jälkeen kielen opiskelu voidaan keskeyttää vain erityisen painavista syistä. TAVOITTEET Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia toimia viestintätilanteissa ja rohkaista oppilasta käyttämään kielitaitoaan. Opetuksen tehtävänä on tutustuttaa oppilas uusiin kohdekielialueen kulttuureihin sekä antaa valmiuksia kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureita. Oppilaan tulee oppia, että kielen opiskelu edellyttää monipuolista viestinnällistä harjoittelua. VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET 105

106 Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia toimia viestintätilanteissa ja rohkaista oppilasta käyttämään kielitaitoaan. Opetuksen tehtävänä on tutustuttaa oppilas uusiin kohdekielialueen kulttuureihin sekä antaa valmiuksia kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureita. Oppilaan tulee oppia, että kielen opiskelu edellyttää monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta tai tekstiä. Hän oppii selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään. Hän oppii kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kielitaito, englanti Oppilas oppii ikäkaudelleen sopivaa keskeistä, sanastoa ja rakenteita. Oppilas oppii ymmärtämään sekä jokapäiväistä että laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua ja kirjoitettua, selvästi jäsennettyä kieltä. Hän oppii selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista. Oppilas oppii tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaito Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja vertailemaan sitä omaan kulttuuritaustaansa. Oppilas oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Oppilas oppii arvostamaan erilaisia kulttuureja. Oppimisstrategiat Oppilas hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita. Hän osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä ja käyttää hyväksi äidinkielessä oppimiaan rakenteita. Oppilas oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapoja päästäkseen tavoitteisiin. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. KESKEISET SISÄLLÖT Kunkin kielen opetuksessa sovelletaan keskeisiä sisältöjä oppilaiden ikäkauden ja kykyjen mukaisesti. Kullakin luokka-asteella huolehditaan aikaisempien sisältöjen riittävästä kertaamisesta. Opetuksessa pyritään sekä oman että vieraiden kulttuurien ominaispiirteiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. A1-kielen sisältöjä sovelletaan A2- kieleen siihen käytettävissä olevan tuntimäärän puitteissa. Sisältöjä voidaan käsitellä eri järjestyksessä ja painottaa eri tavoin oppimateriaaleista, yms. riippuen. 7. luokka Tilanteet ja aihepiirit koti, perhe + arkielämä, asuminen, harrastukset, ystävyys / kaveruus, lähiympäristö, koulu, kohdekielen kulttuureihin ja kielialueisiin liittyvää keskeistä yleistietoa. 106

107 Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien, adjektiivien ja lukusanojen sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet. Viestintästrategiat kielelle tyypillisen ääntämisen ja sävelkulun sekä puherytmin oppiminen kohdekielen kirjoitustavan oppiminen kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat kielellinen ja tilannevihjeisiin perustuva päättely kielitaidon puutteiden korvaaminen erilaisin keinoin. 8. luokka Tilanteet ja aihepiirit nuoret ja ihmissuhteet, terveys ja hyvinvointi, harrastukset, matkustaminen, lomailu, kohdekielen kulttuureihin ja maihin tutustuminen. Rakenteet seitsemännen luokan rakenteiden laajentaminen ja syventäminen; substantiivit, pronominit, verbit, adjektiivit, adverbit, prepositiot, tapaluokkia. Viestintästrategiat seitsemännen luokan strategioiden hallintaa parannetaan ja laajennetaan. 9. luokka Tilanteet ja aihepiirit työelämä, opiskelu, tiedotusvälineet ja viestintä, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, juhla-tapakulttuuri, nuorisokulttuuri ja kielestä riippuen ympäristöja luonnonsuojelu sekä kestävä kehitys. Rakenteet seitsemännen ja kahdeksannen luokan rakenteiden laajentaminen ja syventäminen kielestä riippuen passiivi, lisää tapaluokista, infinitiivin käyttö, englannissa ingmuoto ja epäsuora kysymys ja esitys, saksassa epäsuora kysymys. Viestintästrategiat seitsemännen ja kahdeksannen luokan strategioiden kehittäminen ja laajentaminen suullisen ja kirjallisen tuottamisen sujuvuuden kehittäminen. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielen osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan 107

108 monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa tietonsa ja taitonsa. Arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen kotitehtävien suorittaminen erilaiset kirjalliset ja suulliset testit, kokeet ja tuotokset asennoituminen kielten opiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky opiskelutarvikkeista ja työvälineistä huolehtiminen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Muut kielet Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestintäharjoittelun merkityksen. B1-kieli Tuusulan kunnan kieliohjelman mukaan oppilaan B1-kieli on englanti, jos hän on valinnut toisen kotimaisen kielen, ruotsin, A1-kielekseen. VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET Kielitaito oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen oppilas oppii ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana 108

109 oppilas oppii kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppilas oppii ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa hän oppii viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Oppimisstrategiat oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä ja tiedonhankintavälineiden käyttöä hän oppii laatimaan omia viestejään, tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. SISÄLLÖT 7. luokka Tilanteet ja aihepiirit koti, perhe, ystävät, lähiympäristö, harrastukset, perustietoja omista ja vieraista kulttuureista ja asioimista arkipäivän tilanteissa. Rakenteet viestinnän kannalta kyseiselle kielelle ominainen, keskeinen kielioppi: persoonapronominit, substantiivien yksikkö ja monikko, preesens, genetiivi, lukusanat, adjektiiveja, prepositioita, artikkelit, myönteinen, kielteinen ja kysyvä lause, imperfekti alustavasti. Viestintästrategiat kielelle tyypillisen ääntämisen ja sävelkulun sekä puherytmin oppiminen kohdekielen kirjoitustavan oppiminen kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat kielellinen ja tilannevihjeisiin perustuva päättely kielitaidon puutteiden korvaaminen erilaisin keinoin. 8. luokka Tilanteet ja aihepiirit koulu, tavalliset asiointitilanteet, harrastukset, terveys, ihmisen kuvaileminen, erilaiset asuinympäristöt, matkustaminen ja kulttuurien kohtaaminen. Rakenteet seitsemännen luokan rakenteiden laajentaminen ja syventäminen, lisää mm. pronomineja ja perusaikamuodot, sivulauseita. Viestintästrategiat 109

110 seitsemännen luokan strategioiden hallintaa parannetaan ja laajennetaan. 9. luokka Tilanteet ja aihepiirit kansainvälisyys, monikulttuurisuus, tulevaisuus, luonnon- ja ympäristönsuojelu, kohdekielien kulttuureihin liittyviä aihepiirejä. Rakenteet seitsemännen ja kahdeksannen luokan rakenteiden laajentaminen ja syventäminen, lisää mm. futuuri ja konditionaali, passiivi. Viestintästrategiat seitsemännen ja kahdeksannen luokan strategioiden kehittäminen ja laajentaminen suullisen ja kirjallisen tuottamisen sujuvuuden kehittäminen. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielitaidon osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa todelliset tietonsa ja taitonsa. Arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen kotitehtävien suorittaminen erilaiset kirjalliset tuotokset asennoituminen kielenopiskeluun opiskelutaidot ja -tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky opiskelutarvikkeista ja -välineistä huolehtiminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat Oppilas 110

111 käyttää säännöllisesti kieltenopiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielenopiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. B2-KIELET Tuusulan kunnassa B2-kielinä voidaan opiskella saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää 8. ja 9. luokilla. Alla olevat aihepiirit ja rakenteet voivat vaihdella vuosiluokittain käytettävästä materiaalista riippuen. TAVOITTEET Kielitaito oppilas oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa sekä ymmärtämään arkielämää käsittelevää tekstiä ja saamaan selville puheen keskeisen sisällön. Hän oppii myös tuottamaan lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taitotaso A.1.1.-A.1.2. ja kuullun ja luetunymmärtämisen osalta taitotaso A1.2.-A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii viestimään kohdekulttuurille ominaisella tavalla ja tutustuu kohdekielisiin maihin ja niiden tapoihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii rohkeasti käyttämään kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja ja taitoja. Hän pystyy myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT 8. luokka Tilanteet ja aihepiirit esittäytyminen ja tervehtiminen perhe ja vapaa-aika koulu ja lähiympäristö selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa. Rakenteet substantiivin suku ja luku, sijamuotoja (kunkin kielen mukaisesti) verbin preesenstaivutus, venäjässä myös preteriti tärkeimpiä pronomineja ja prepositioita teitittely kielelle ominaiset lauseopin keskeiset rakenteet alustavasti adjektiiveja lukusanoja. 111

112 Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. 9. luokka Tilanteet ja aihepiirit saksa, ranska ja espanja: omasta maasta kertominen terveys ympäristö ja luonto juhlapäivät. venäjä: omasta maasta kertominen vuodenajat lähiympäristö ja luonto. Rakenteet 8. luokan rakenteiden syventäminen adjektiivit verbin eri aikamuotoja sijamuotoja ja niiden käyttö kohdekielessä lauseopin rakenteita tapaluokkia. venäjä: edellisten lisäksi liikeverbit, pronominien taivutusta. Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat syventäen. ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttamiseen neljällä kielitaidon osa-alueella: kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen. Huomiota kiinnitetään myös kulttuurin ja maan tuntemukseen sekä työskentelytapoihin. Arvioinnin tulee kohdistua todellisiin tietoihin ja taitoihin. Arviointitietoa hankitaan monipuolisesti erilaisin menetelmin. Näin pyritään myös takaamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet osoittaa todelliset tietonsa ja taitonsa. Arvosanaan vaikuttavat tuntiosallistuminen ja -osaaminen, suullinen ja kirjallinen kotitehtävien suorittaminen erilaiset kirjalliset ja suulliset testit, kokeet ja tuotokset asennoituminen kielenopiskeluun opiskelutaidot ja tottumukset itsenäinen työskentely ja yhteistyökyky opiskelutarvikkeista ja -välineistä huolehtiminen. 112

113 Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen Kielen opiskelu lisää oppilaan ymmärrystä omasta kasvustaan, ja hän oppii ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan. Hän oppii vuorovaikutustaitoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamista toimiessaan yhteisön jäsenenä (esim. pari- ja ryhmätöiden kautta). Keskeisiä aihepiirejä tämän aihealueen kohdalla ovat esim. tunteet, ystävyys, perhe ja muut läheiset sekä lemmikkieläimet. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kotiseutu ja sen kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus ovat keskeisiä kielten sisältöjä. Myös monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys kuuluvat luonnollisena osana kielten oppisisältöihin. Opinnoissa tutustutaan muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin, niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin verrattuna oman maan kulttuuriin sekä muiden kulttuurien vaikutukseen oman maamme kulttuuriin. 3. Viestintä ja mediataito Oppilas oppii ilmaisemaan tunteitaan ja mielipiteitään vieraalla kielellä. Totuttaudutaan erityylisiin teksteihin. Tutustutaan ja opetellaan käyttämään ja hankkimaan tietoa eri tiedotusvälineistä (sanomalehdet, tietokoneet, televisio, video ym.) Opetellaan laatimaan esim. sähköpostiviestejä ja käyttämään keskustelukanavia. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Työtavat edistävät oppilaan aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta. Keskeisissä sisällöissä tutustutaan sanastollisesti koulutukseen ja työelämään. Käsitellään erilaisia asiakaspalvelutilanteita sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan näkökulmasta. Harjoitellaan asioimista esim. kaupassa, postissa ja ravintolassa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 113

114 Aihekokonaisuuksia käsitellään eri vuosiluokilla huomioon ottaen oppilaan kielitaito ja kehitystaso. Keskeisiä sisältöjä ovat: ympäristöarvot, kestävä kehitys, yksilön ja yhteisön vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta sekä ihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuusasioita pohditaan esimerkiksi kaupungissa ja maalla asumista käsiteltäessä. Käydään läpi liikennesanastoa, opitaan kysymään ja neuvomaan reitti. Lisäksi harjoitellaan asioimistilanteita kuten matkalipun osto, aikataulujen tiedustelu ym. 7. Ihminen ja teknologia Keksinnöt ja teknologia arkielämässä (esim. käyttöohjeet). Tietokonetta ja tietotekniikkaa käytetään omissa tuotoksissa ja tiedonhankinnassa. Myös näihin liittyvää sanastoa harjoitellaan. 5. MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseksi ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseksi. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Sallivan ja rohkaisevan oppimisympäristön avulla luodaan myönteistä asennetta matematiikan oppimista kohtaan. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus käyttää kehitys- ja taitotasolleen sopivia havaintovälineitä ja konkreetteja malleja. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Yhteisiä sisältöjä luokilla 6-9 Ajattelun taidot ja menetelmät 114

115 loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa TAVOITTEET 7. LUOKKA Oppilas oppii: ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan matematiikassa matemaattisia käsitteitä ja säännönmukaisuuksia aiempaa täsmällisemmin lisää peruslaskutaitoja esittämään havaintoja ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Sisällöt 7. luokka peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) varmentaminen luonnollisilla luvuilla, desimaaliluvuilla, sekä murtolukujen yhteenja vähennyslaskun, supistamisen ja laventamisen varmentaminen murtolukujen kertoja jakolaskun opettaminen desimaaliluvun ja murtoluvun yhteyden varmentaminen kokonaislukujen laskutoimitusten opettaminen potenssin käsitteen opettaminen, potenssin arvon laskeminen, kun kantalukuna on rationaaliluku & eksponenttina positiivinen kokonaisluku vastaluvun, Algebra Funktiot Geometria muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen monomin kertominen ja jakaminen luvulla yksinkertaisten monomien yhteen- ja vähennyslasku lukujonojen tutkimista ja muodostamista riippuvuuden havaitsemine n ja sen esittäminen muuttujien avulla lukuparin esittäminen koordinaatist ossa kulmienvälisiä yhteyksiä kolmioihin ja neli-kulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä taso-kuvioiden (kolmio, nelikulmio) piirin ja pintaalan laskeminen geometrista konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto- ja siirtotasossa Luvut ja laskutoimitukset Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkintaa 115

116 käänteisluvun, itseisarvon opettaminen aikalaskujen varmentaminen, aikavälit alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, luvun jaollisuussääntöjen opettaminen lausekkeiden sieventäminen: laskujärjestyksen opettaminen, pyöristäminen ja arviointi, laskimen käyttöön tutustuminen TAVOITTEET 8. LUOKKA Oppilas oppii: ymmärtämään matemaattisten käsitteiden sääntöjen merkityksiä sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua ilmaisemaan ajatuksiaan yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään. Sisällöt 8. luokka Luvut ja laskutoimitukset Algebra Funktiot Geometria Todennäköisyys ja tilastot suhteen ja verrannollisuuden opettaminen prosenttilaskentaa: p % luvusta, alennus, korotus, alennettu & korotettu hinta, kuinka monta prosenttia luku a on luvusta b pyöristämisen ja arvioinnin vahvistaminen juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella potenssin arvon laskeminen, kun kantalukuna on rationaaliluku yhtälön käsite, ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, verrantomuotoinen yhtälö, vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen potenssilauseke ja sen sieventäminen, polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku yhdenmuotoisuuden yhtenevyyden ja mittakaavan varmentaminen Pythagoraan lause kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä, ympyrän kehän pituus, ympyrän pintaala 116

117 ja eksponenttina kokonaisluku TAVOITTEET 9. LUOKKA Oppilas oppii: hallitsemaan matematiikan eri osa-alueita käyttämään opittuja taitoja ja soveltamaan niitä ongelmanratkaisussa soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedonhankintaan ja käsittelyyn työskentelemään entistä itsenäisemmin ja pitkäjänteisemmin loogista ja luovaa ajattelua. Sisällöt 9. luokka Luvut ja laskutoimitukset Algebra Funktiot Geometria Todennäköisyys ja tilastot prosenttilaskentaa: vertailu- ja muutosprosentti, prosenttiyksikkö, perusarvon laskeminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko funktion käsite riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen koordinaatistossa yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus kappaleiden nimeäminen ja luokittelu varmennetaan Pythagoraan lause, ympyrän kehän pituus ja pinta-ala kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen tutustutaan hajonnan käsitteeseen diagrammien tulkintaa tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon 117

118 osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta, ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen 118

119 suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Aihekokonaisuudet ja eheyttäminen 1. IHMISENÄ KASVAMINEN auttaa löytämään matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä kehittää opiskelutaitoja, kun käytetään monipuolisia työskentelytapoja kehittää luovaa ja täsmällistä ajattelutaitoa, jonka avulla opitaan löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään niihin ratkaisuja edistää tavoitteellista toimintaa ja taitoa sietää tilanteita, joissa oppiminen on työlästä ja aikaavievää vahvistaa itsetuntoa, kun tieto-, taito- ja osaamistaso kasvaa lisää pitkäjänteisyyttä, yritteliäisyyttä on päättely- ja arviointikyvyn sekä suhteellisuudentajun vahvistaja on vuorovaikutustaitojen kehittäjä auttaa ympäristön matemaattisen esteettisyyden havainnoimisessa. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS matematiikan kieli on kansainvälinen tutustumista euroon ja muihin rahayksiköihin valuuttalaskut aika: ajanlasku, aikajana, ikä, kello, aikavyöhykkeet matkat, välimatkat, kartan koordinaatit omasta lähiympäristöstä lähtien vanhat suomalaiset mittayksiköt vieraskieliset tehtävät matematiikan historia eri maiden mittayksiköitä tutkimustehtäviä maantiedon sisällöistä. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO matemaattisten prosessien ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti kriittinen ajattelu, tuloksien kriittinen tarkastelu oleellisen tiedon löytäminen annetusta informaatiosta taulukoiden ja diagrammien luominen ja tulkitseminen projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla kyky hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä ilmaista sitä tilastollisia tunnuslukuja käyttäen oppia arvioimaan tietolähteen luotettavuutta tiedonhankintaa eri medioista 119

120 opetusohjelmien käyttö verkkoetiikka. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS rahankäyttö tuotteen hinnan määräytyminen kaupankäyntiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta prosenttilaskennan sovellukset: korkolaskut, verotus, vaalimatematiikka. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ; HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA vastuu omista ja yhteisistä työvälineistä valintojen tekeminen ja kustannusvaikutukset oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE liikennemerkkikuviot geometriassa liikenteen tilastointitehtäviä soveltavia tehtäviä liikenteestä. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA tietotekniikan käyttö matematiikassa laskimenkäyttö matematiikka teknologian ymmärryksen ja käyttötaidon kehittäjänä oppimispelit mallintaminen. 6. BIOLOGIA JA MAANTIEDE 6.1. Biologia VUOSILUOKAT 7-9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Tuusulalainen näkökulma 120

121 Vesi- ja metsäekosysteemeihin tutustuttaessa otetaan huomioon erityisesti tuusulalaiset elinympäristöt ja niiden keskeinen lajisto. Mahdollisuuksien mukaan tehdään opintoretkiä lähiympäristöön, esimerkiksi Tuusulanjärven rantaan. Tuusulalaiseen lajistoon perehtymistä jatketaan myös kasvion keräämisen yhteydessä. Perehdytään ympäristön tilaan Tuusulassa ja pohditaan omia vaikutusmahdollisuuksia ympäristön tilan kohentamiseksi. 7. vuosiluokka TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä tutkimaan ympäristöä ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä, esim. veden ominaisuuksien (ph, lämpötila, näkösyvyys tms.) tutkiminen, planktonin ja veden selkärangattomien haavinta, planktonin tutkiminen mikroskoopilla, kalan rakenteen tutkiminen preparoinnin yhteydessä hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa ja ymmärtämään yhteyttämisen merkityksen vesiekosysteemin kannalta tunnistamaan erityisesti Tuusulan alueen ranta- ja vesiekosysteemin eliölajeja tuntemaan kotiseudun vesistöjä ja arvostamaan niiden monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti niiden vaalimiseen tunnistamaan kotiseudun vesistöjen ympäristömuutoksia ymmärtämään syy-seuraus suhteita, jotka vaikuttavat esim. rannan kasvillisuuden vyöhykkeisyyteen tai eliöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin (mm. ekologinen lokero). SISÄLLÖT: Vesiekosysteemi tutustutaan tutkittavan vesiekosysteemin ominaispiirteisiin ja opitaan arvostamaan sen monimuotoisuutta perehdytään erilaisiin elämän perusilmiöihin, kuten yhteyttämiseen ja kasvien merkitykseen vesiekosysteemissä, ravintoketjuun ja hyönteisten kasvuun ja kehitykseen (muodonvaihdos) tutkitaan vesiekosysteemiä omakohtaisesti (esim. planktonin ja veden selkärangattomien keruu ja mikroskopointi, kalan preparointi, vesikasvien rakenteen tutkiminen yms.) opitaan tunnistamaan rannan ja vesien kasvi- ja eläinlajeja, painottuen Tuusulan alueen keskeiseen lajistoon mahdollisuuksien mukaan jatketaan kasvion keräämistä opettajan johdolla (vain muutama yleinen rannan kasvi) opitaan ymmärtämään rannan ja vesien lajiston sopeutumista omaan elinympäristöönsä (mm. ekologinen lokero -käsite) tutustutaan erilaisiin järvityyppeihin ja lähialueen vesistöjen (esim. Tuusulanjärven) erityispiirteisiin. 8. vuosiluokka 121

122 TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä tutkimaan ympäristöä ja käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä, esim. mikroskoopin käyttöä kasvien rakenteen tutkimisessa tai ympäristön tilan arviointia kenttätutkimuksin (esim. jäkäläanalyysi) hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa kuvaamaan erilaisia elämän perustapahtumia, kuten yhteyttäminen, kasvien lisääntymistä, kasvien ja eläinten talvehtimista tunnistamaan metsän eliölajeja, erityisesti Tuusulan alueen keskeistä lajistoa arvostamaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen ymmärtämään syy-seuraus suhteita, esim. eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita. SISÄLLÖT: Metsäekosysteemi opitaan kasvisolun rakenne ja toiminnot perehdytään yhteyttämiseen ja sen merkitykseen eliökunnan kannalta tutustutaan ekosysteemi käsitteeseen, mm. ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan (esim. ravintoketju sekä ravinteiden ja energian kulku) tarkastellaan metsäekosysteemin ominaispiirteitä ja mahdollisuuksien mukaan tutkitaan niitä omakohtaisesti (esim. metsäretket, mikroskooppityöt) tutustutaan sienten lisääntymiseen sekä kasvien rakenteeseen ja elintoimintoihin (esim. veden ja sokerin kulku, lisääntyminen, talvehtiminen tms.) opitaan tunnistamaan metsän kasvi-, eläin- ja sienilajeja painottuen Tuusulan alueen keskeiseen lajistoon jatketaan kasvion keräämistä tutustutaan kasvinviljelyyn, metsänhoitoon ja metsän kestävän käytön periaatteisiin opitaan nimeämään ja kuvaamaan eri metsätyyppejä perehdytään metsäluonnon monimuotoisuuden merkitykseen ja opitaan arvostamaan sitä tutustutaan eliökunnan jäsentämiseen pääryhmittäin ja opitaan ymmärtämään ryhmittelyn perusteet. 9. vuosiluokka TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä käyttämään biologialle ominaisia tutkimusmenetelmiä monipuolisesti ihmiskehon ja elintoimintojen tutkimiseen, esim. mikroskoopin käyttö (solu, kudokset yms.), elinten preparointi, keuhkojen tilavuuden mittaaminen, verenpaineen ja sydämen lyöntitiheyden mittaaminen, veriryhmän määritys, aistien testaaminen tms. 122

123 tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. SISÄLLÖT: Ihminen opitaan eläinsolun rakenne ja sen erot kasvisoluun nähden opitaan tuntemaan ihmisen perusrakenne ja keskeiset elintoiminnot (kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet) opitaan ymmärtämään seksuaalisuuden biologinen perusta ja sen erilaiset ilmenemismuodot perehdytään ihmisen lisääntymiseen (sukupuolisolujen synty, yhdyntä, hedelmöitys, raskauden kulku ja synnytys) ja tutustutaan myös mikrobien lisääntymiseen. Perinnöllisyys, evoluutio ja ympäristö opitaan ymmärtämään perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä ja tutustutaan periytymiseen liittyviin keskeisiin käsitteisiin opitaan evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet perehdytään ekologisesti kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun sisältöön ja keskeisiin tavoitteisiin sekä niiden merkitykseen luonnon säilymisen ja yhteisen hyvinvoinnin kannalta tutkitaan Tuusulan alueen ympäristön tilaa ja ympäristömuutoksia pohditaan ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja omaa ympäristökäyttäytymistä sekä tarkastellaan oman lähiympäristön tilaa parantavia toimia perehdytään kestävän kehityksen mukaisiin tavoitteisiin ja pyritään toimimaan niiden mukaisesti opitaan ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet opitaan ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden merkitys ekologisen kestävyyden kannalta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa 123

124 jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Maantiede VUOSILUOKAT 7-9 Maantiedonopetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristönvälistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedonopetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurientuntemus lisääntyy ja kyky 124

125 ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedonopetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedonopetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Tuusulalainen näkökulma Etenkin yhdeksännen luokan maantieto tarjoaa mahdollisuuden kotiseudun lähempään tarkasteluun. Tällöin voidaan perehtyä esim. ympäristön tilaan Tuusulassa, Tuusulan väestönkasvuun, väestörakenteen muutokseen ja ihmistoiminnan vaikutukseen Tuusulan maiseman muuttumisessa. Kotiseututietoutta voidaan syventää omakohtaisen kotiseutututkimuksen muodossa. 7. Vuosiluokka TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojenväliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta tarkasteltavilla alueilla sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa, esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. SISÄLLÖT: Maanosien maailma opitaan kartankäytön perusteita: mm. ilmansuunnat, asteverkko, sijainnin määritys koordinaattien avulla, etäisyyden määrittäminen janamittakaavan avulla, fyysisten karttojen ja teemakarttojen tulkinta opitaan hahmottamaan maailman karttakuva yleispiirteissään: mantereet, maanosat, valtameret perehdytään kahden tai useamman maanosan luonnonoloihin, ihmistoimintaan ja kulttuurisiin piirteisiin (esim. Pohjois- ja Etelä-Amerikka) ja vertaillaan maanosia keskenään opitaan ymmärtämään planetaarisuuden vaikutukset vuorokauden ja vuodenaikojen vaihteluun sekä lämmön jakautumiseen maapallolla (lämpövyöhykkeisyys) opitaan laatimaan ilmastodiagrammi tilastotietojen perusteella ja perehdytään eri alueiden ilmaston vertailuun ilmastodiagrammien avulla tutustutaan mannerlaattojen liikkeisiin ja poimuvuoriston syntyyn (yleisellä tasolla). 125

126 8. vuosiluokka Euroopan maantiedettä on käsitelty jo viidennellä luokalla, joten kahdeksannen luokan aluemaantiedossa voisi Euroopan lisäksi painottaa myös muiden maanosien tarkastelua laajemmin. TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojenväliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa, esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. SISÄLLÖT: Eurooppa osana maailmaa harjoitellaan ja kerrataan kartankäyttötaitoja: erilaisten fyysisten karttojen ja teemakarttojen tulkintaa, etäisyyden määrittämistä janamittakaavan avulla, sijainnin määritystä koordinaattien avulla opitaan ymmärtämään planetaarisuuden vaikutukset vuorokauden- ja vuodenaikoihin sekä suurmaantieteelliseen vyöhykkeisyyteen maapallolla: esim. aika-, lämpö- tuuli- ja kasvillisuusvyöhykkeet pyritään jäsentämään maailmaa alueellisesti: tutustutaan eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiin peruspiirteisiin sekä maailman karttakuvan keskeiseen nimistöön perehdytään maapallonsisäisiin tapahtumiin, kuten mannerlaattojen liikkeisiin ja niiden vaikutuksiin pinnanmuotojen synnyssä (edellistä vuotta tarkemmin, esim. tulivuoritoiminta, maanjäristykset, lohkovuoristot) perehdytään maapallon ulkoisiin tapahtumiin, rapautumiseen ja eroosioon ja niiden vaikutuksiin maiseman synnyssä opitaan Euroopan karttakuvan keskeistä nimistöä ja Euroopan luonnonolojen peruspiirteet tutustutaan Euroopan maisemalliseen ja kulttuuriseen rikkauteen sekä näiden ilmiöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen Euroopan eri alueilla tarkastellaan Euroopan asemaa osana maailmaa ja vuorovaikutussuhdetta maailman muiden alueiden kanssa 126

127 pohditaan Euroopan tulevaisuutta. 9. vuosiluokka TAVOITTEET: Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet (janamittakaavan lisäksi myös suhdemittakaava) ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen suomalaisessa maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista Suomessa oppii suhtautumaan myönteisesti lähialueisiin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. SISÄLLÖT: Suomi osana maailmaa harjoitellaan aiemmin opittujen karttataitojen lisäksi suhdemittakaavan käyttöä sekä karttamerkkien merkitystä tarkemmin (esim. Tuusulan peruskartan tulkinta) tarkastellaan Suomen vuorovaikutusta lähialueiden, Euroopan ja maailman kanssa sekä suomalaisuuden piirteitä perehdytään Suomen karttakuvaan ja maisemaan sekä luonnonmaiseman muotoutumiseen tarkastellaan luonnonolojen vaikutusta ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla tutustutaan asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisiin piirteisiin ja sijoittumiseen Suomessa tutustutaan rakennetun ympäristön piirteisiin ja arvokkaisiin kulttuuri- ja perinnemaisemiin, esimerkkinä Tuusula, Uusimaa perehdytään Suomen ja Tuusulan väestöön ja harjoitellaan väestöpyramidin tulkintaa sekä eri alueiden väestörakenteen vertailua tutustutaan Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuureihin opitaan huomaamaan vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä suunnitellaan ja toteutetaan pienimuotoinen tutkimus omasta lähiympäristöstä tai Tuusulasta: luonnonympäristö, rakennettu ja sosiaalinen ympäristö, tuusulalaisuuden ilmeneminen. 127

128 Yhteinen ympäristö tarkastellaan ympäristö- ja kehityskysymyksiä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti (kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu, köyhyys- ja nälkäongelma) opitaan tunnistamaan omat vaikutusmahdollisuudet ympäristön tilan parantamiseksi ja keinot, joilla maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista perehdytään Itämeren alueen ympäristökysymyksiin (ongelmat, syyt, parannuskeinot) tarkastellaan ihmistä luonnonvarojen kuluttajana ja pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen 128

129 suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. AIHEKOKONAISUUDET BIOLOGIASSA JA MAANTIETEESSÄ 1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen on vahvasti esillä niin ympäristö- ja luonnontiedon kuin biologiankin tavoitteissa ja sisällöissä läpi koko peruskoulun. Esimerkiksi kolmannen ja neljännen luokan sisällöissä ( Ihminen ja terveys ), viidennen ja kuudennen luokan sisällöissä ( Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys ) sekä yhdeksännen luokan sisällöissä ( Ihminen ja evoluutio ) toteutuvat ihmisenä kasvamisen päämäärät. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat selvästi näkyvissä niin ympäristö- ja luonnontiedon kuin maantiedonkin tavoitteissa ja sisällöissä läpi koko peruskoulun. Kotiseutua, suomalaisuutta ja pohjoismaalaisuutta tarkastellaan erityisesti kolmannella, neljännellä ja yhdeksännellä luokalla. Viidennellä ja kahdeksannella luokalla perehdytään Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen. Muihin kulttuureihin luodaan katsaus kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen luokan maantiedossa. 3. Viestintä ja mediataito Tavoitteena on median luonteva käyttö kulloinkin käsiteltävänä olevan aiheen osalta ja tiedon kriittinen tarkastelu. Harjoitellaan tiedonhankintaa, tulkitsemista ja tuottamista, apuna mahdollisuuksien mukaan erilaiset viestintätekniset välineet. Seurataan ajankohtaisia kotimaan ja ulkomaiden tapahtumia ja pyritään sijoittamaan tapahtumat kartalle. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Esimerkiksi yhdeksännen luokan maantiedossa tarkastellaan erilaisia elinkeinoja ja 129

130 elinkeinorakenteen muutosta. Aluesuunnittelun yhteydessä tarkastellaan yksilön vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä ja kestävän kehityksen periaatteet muodostavat ympäristö- ja luonnontiedon perustan, ja ne ovat näin ollen taustalla kaikissa opetettavissa asioissa. Tarkemmin aihealueeseen perehdytään esimerkiksi kolmannen luokan sisällöissä ( Ympäristön aineita ) sekä yhdeksännellä luokalla ( Ihminen ja ympäristö ). 6. Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuuden päämäärät toteutuvat esimerkiksi kolmannen ja neljännen luokan sisällöissä ( Ihminen ja terveys ja "Turvallisuus"). Aihekokonaisuutta tarkastellaan myös viidennellä ja kuudennella luokalla Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys -sisältöosuuksissa sekä yhdeksännen luokan sisällössä ( Ihminen ja evoluutio ). 7. Ihminen ja teknologia Teknologiaan perehdytään mm. kolmannen luokan sisällöissä ( Ympäristön ilmiöitä ja Ympäristön aineita ). Neljännellä luokalla tutustutaan sähköön ja sähkölaitteisiin. Tuotteen elinkaaresta ja sen ympäristövaikutuksista (elinkaarianalyysi) puhutaan erityisesti yhdeksännellä luokalla ( Ihminen ja ympäristö ). Maantiedossa erilaisten kulttuurien tarkastelun yhteydessä perehdytään teknologian kehitykseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin eri kulttuureissa. 7. FYSIIKKA JA KEMIA 7.1. Fysiikka VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä 130

131 auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka Fysiikka luonnontieteenä fysiikan työtapoja mittaamisen perusteita. Värähdys- ja aaltoliike mittaamisen perusteita erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaan ottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita. 8. luokka Liike ja voima 131

132 vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho. Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona. 9. luokka Sähkö kappaleidenväliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona. Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä 132

133 koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia, kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja, kuten muuntajan toiminta osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas 133

134 tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, muun muassa energiaa, vuorovaikutusta ja säteilyä ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa Kemia VUOSILUOKAT 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energiantuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. 134

135 KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka Kemiaa tutkimaan, aine ja reaktio työturvallisuus alkuaineiden merkitseminen, seosten luokittelu ja erottaminen kemiallinen reaktio ja reaktionopeuksien vertailu aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä. Ilma ja vesi ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys. 8. luokka Raaka-aineet ja tuotteet alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen hapot ja emäkset palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset, korroosio. 9. luokka Elollinen luonto ja yhteiskunta fotosynteesi ja palaminen, energialähteet hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä 135

136 tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja, kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. OPPIMAAN OPPIMINEN FYSIIKASSA JA KEMIASSA Hahmottavan lähestymistavan mukaan fysiikan oppiminen on oppilaan käsitteen muodostusta; opitaan uusia käsitteitä, niiden riippuvuuksia ja käsitteistä pyritään luomaan hierarkkinen verkosto. Viereinen kaavio esittää hahmottavaa lähestymistapaa, joka esitetään kirjassa Fysiikan rakenteet ja merkitykset (Kurki- Suonio, Kaarlo ja Riitta). Peruskoulussa olemme lähinnä kielen ja suureiden tasolla. Käsitteenmuodostus lähtee havainnoista. Havaintoja kuvaillaan laajasti ja monipuolisesti omin sanoin. Havainnoista pyritään löytämään oleellinen tunnistamisen ja luokittelun avulla. Opettaja ohjaa oppilaita löytämään ne seikat, joille pyritään saamaan täsmälliset merkitykset. Oppilaille pitäisi syntyä käsitellystä tapahtumasta selkeä mielikuva, josta hän pystyy yhteisesti SOVELLUSALUE 136