Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education"

Transkriptio

1 ABSTRACT Liljeström Irma Saappaiden tuuletusta - my research about couple relationships in rural areas Järvenpää, autumn pages 3 appendices Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The topic of my final thesis is couple relationships in rural areas. I wanted to know if there is enough time to take care of the relationship or if there is a need for help or support in taking care of relationships between husband and wife. I also wanted to know what kind of courses or happenings are needed. I am a support person in rural areas and my husband and I have supervised courses of couple relationship during a few years. There I have noticed that many people have very many difficulties in their couple relationships. Especially farmers, who are almost burn out because of very big changes after Finland joined the European Union in Forty persons wrote or called and told their story of the life of couple relationship. There were many kinds of stories. Maybe I can say that couples have noticed the value of couple relationship after a very big crisis as burn out, severe disease or big economical difficulties. I have also tried to find out about their wishes to inform the church, MTK (Farmers producer organization) and other associations close to people in rural areas. I have also opened a web-site about this subject; Keywords: couple relationship, rural area, farmer, crisis Stored at: Library of Järvenpää Unit

2 2 TIIVISTELMÄ Liljeström Irma Saappaiden tuuletusta - tutkimus maaseudun parisuhteista Järvenpää, syksy sivua 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni Opinnäytetyöni aiheena on parisuhteet maaseudulla. Olen kiinnostunut tietämään, miten maaseudulla parisuhdetta hoidetaan vai hoidetaanko sitä. Jääkö sen hoitamiselle aikaa vai tarvittaisiinko siihen jonkinlaista tukea tai apua? Myös parisuhdekurssien tai muunlaisten tapahtumien tarpeellisuutta olen halunnut selvittää. Maaseudun vastaavana tukihenkilönä ja mieheni kanssa ohjaamillamme parisuhdekursseilla ja illoissa olen huomannut, että monilla pareilla on suuria ongelmia keskinäisessä suhteessaan. Maaseutu on viime vuosina kokenut voimakkaita muutoksia, jonka seurauksena viljelijäväestö on osittain hyvin uupunutta. Muutokset ja väsyminen ovat koetelleet myös parisuhdetta ja sen kestävyyttä. Neljäkymmentä ihmistä on kirjoittanut tai soittanut kertoen oman parisuhteensa tarinan. Monenlaisia koskettavia kertomuksia olen saanut lukea. Ehkä voin lukemani perusteella sanoa, että monesti parisuhteen arvo huomataan vasta kriiseissä. Myös suhteen hoidon tarpeellisuus huomataan usein vasta kriisien kautta. Olen kerännyt kirjoituksista myös toiveita, joita on esitetty kirkolle, MTK:lle ja muille viljelijää lähellä oleville yhdistyksille ja järjestöille. Keväällä 2002 avasin parisuhdeaiheiset kotisivut osana opinnäytetyötäni: Asiasanat: parisuhde, maaseutu, viljelijä, kriisi Työn säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto

3 3 SISÄLLYS JOHDANTO MAASEUTU MURROKSESSA KUINKA TUTKIN Kirjoitus yleisönosastolla Tavoitetta etsimässä Tunteita opinnäytetyöni polulla Polulla taivallusta Raportin kirjoitus Aikaansaannoksia Maaseutuseminaari Kotisivut TUTKIMUSMETODI VAI METODITTOMUUS Narratiivinen tutkimus Narratiivisuus ammatillisessa käytössä YHTEYDENOTTOTIETOJA LEHTI-ILMOITUS KYSYMYKSET Parisuhteen hoidon tarve Yhteinen aika tai sen puute Keskusteluapua vai iltamat Kissa pöydälle eli keskustelemaan Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Hassuttelua ja hauskanpitoa yhdessä Raha ratkaisee. Vai ratkaiseeko? 36

4 4 5.8 Lomittaja tilalle ja menoksi! Ristiriitojen ratkominen TARINOIDEN KERTOMAA Suhde appivanhempiin Suhde luontoon Sadan hehtaarin yksinäisyys Ystävät, sukulaiset, lapset Kontrolli Uupumus / työssä väsyminen Kun ihminen uupuu ja lähtee Muita sairauksia Politiikkaa, järjestötoimintaa, vapaaehtoistyö Valmius kokemusten jakamiseen Monen ihmisen asialla Vinkkejä tapahtumiin Vinkkejä seurakunnille Vinkkejä tuottajayhdistyksille Ja vielä kerran vinkkejä LOPPULAUSEET 61 LÄHTEET LIITTEET Liite Liite Liite

5 5 JOHDANTO Maaseutua viime vuosina muuttaneet rajut murrokset ovat vaikuttaneet myös siellä asuvien parisuhteisiin. Epävarmuus tulevaisuudesta, huoli omasta tai puolison jaksamisesta ja taloudelliset vaikeudet ovat uuvuttaneet viljelijöitä. Päätöksenteko on siirtynyt kauas viljelijöistä. EU-byrokratia ja direktiivien jatkuva lisääntyminen ovat turhauttaneet ja entisestään väsyttäneet suomalaista viljelijää. Työni tavoitteena on ollut hahmottaa millaisissa parisuhteissa maaseudulla eletään. Olen halunnut selvitellä myös minkälaisia mahdollisuuksia parisuhteenhoitoon on olemassa ja mitä olisi tehtävissä, että suhde voisi jatkua ja kehittyä. Vastauksista olen kirjannut myös toiveita ja ideoita seurakunnille, tuottajajärjestöille ja maaseutukeskuksille. Useat ideat ovat suoraan sovellettavissa käytäntöön parisuhdetyössä. Maaseudun ihminen tarvitsee kaiken mahdollisen tuen jaksaakseen entisestäänkin tiukkenevissa olosuhteissa. Paikallisseurakunnilla ja kirkolla yleensä on nyt mahdollisuus osoittaa kristillisen etiikan vaatimaa välittämistä käytännössä. Perheiden ja parisuhteiden tilanne vaatii jo nyt korjaavaa työtä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on alettava tutkia sitä, millainen työ kohtaisi kullakin paikkakunnalla asuvien ihmisten tarpeet. Mielenkiintoni ja huolestumiseni maaseudulla asuvien parisuhteen nykytilasta nousee omista kokemuksistani ja maaseudun vastaavana tukihenkilönä toimimisestani. Olen maatilan emäntänä ja isännän puolisona joutunut kohtaamaan niin maaseudun murroksen kuin sen vaikutukset parisuhteeseen ja perheeseen. Ihmissuhde ongelmat ja nimenomaan parisuhteen ongelmat ovat tulleet esille yhteydenotoissa tukihenkilöihin. Tiedot tukisuhteiden syistä paljastavat, että

6 6 yhteydenottajat ovat huolissaan ihmissuhteiden säilyvyydestä maaseudun olosuhteissa. Avioero on kaikkialla raskas kokemus. Maatilalla eron tullessa menee usein molemmilta myös työpaikka, mikä lisää eron aiheuttamaa tuskaa ja turvattomuutta. Opinnäytetyöni on kaksiosainen. Ensimmäiseksi tein liitteenä olevat Saappaiden tuuletusta kotisivut, jotka on kohdennettu maaseudun ihmisille. Kotisivujen osoite on Toinen osa on tämä raportti, jossa olen selvittänyt saamieni yhteydenottojen pohjalta, miten maaseudulla parisuhteessa voidaan. Lehti-ilmoitukseeni vastanneet maaseudun ihmiset ovat kertoneet parisuhteensa arjesta, ristiriidoista ja parisuhteensa hoitomahdollisuuksista. Tutkimukseni on reflektoiva. Uupuneena maatilan emäntänä, maaseudun vastaavana tukihenkilönä ja aviovaimona olen tutkimuksessani syvällä sisällä itsekin. Narratiivinen tutkimusmenetelmä sallii tutkijan objektiivisuuden puutteen. Narratiivisen tutkimuksen lähestymistapa kohdistaa huomionsa kertomuksiin tiedon välittäjänä ja rakentajana. Tutkimus käyttää materiaalina kertomuksia. Toisaalta tutkimus voi olla myös kertomuksen tuottamista. Olen kirjoittanut tarinoista tarinaa. Olen halunnut antaa mahdollisimman paljon tilaa niiden ihmisten äänelle, jotka ovat raottaneet ovea omaan elämäänsä. Omasta pohdinnastani ei ole erityistä lukua. Olen kirjoittanut mietteeni tekstiin sitä mukaa kun ajatuksia asioita käsitellessä on ilmaantunut. Kirjoitustyylini ja asioiden ilmaisutapa eivät ainakaan paikoitellen täytä asiatyylin kriteerejä, jota pahoittelen. Kirjoitustyylin valintaan on vaikuttanut myös se, että opinnäytetyöni ilmaantuu kotisivuilleni heti sen valmistuttua. Tarinointityyli on ehkä kevyempää luettavaa kuin tiukka asiateksti.

7 7 Kuopion hiippakunnan Tuomiokapitulin Kerttu ja Oiva Turusen diakoniarahastolta olen saanut apurahan kotisivujen laadintaan. Siitä suuri kiitos. 1. MAASEUTU MURROKSESSA Vielä muutama vuosikymmen sitten maaseudulla eleli useampi sukupolvi samalla tilalla. Sukupolvien ketju oli vahva ja pyhä. Perheviljelmät ovat nykyisin muuttuneet yhä useimmin yhden miehen tai naisen työpaikoiksi. Toinen puoliso käy töissä kodin ulkopuolella. Uudet arvot ja tuulet puhaltavat maatilojen arjessa. (Sulin 2001, 7.) Nykyaikainen yksilöllisyyden ihanne ja yksin selviämisen ajattelumalli ovat tulleet myös viljelijän elämään. Tämä ei välttämättä ole oma valinta vaan pakko; väki maaseudulla vähenee ja yksinäisyys seisahtuu maisemaan. Isältä pojalle siirtyvä tieto ei enää riitä, ei edes maatalousopinnot. Nyt viljelijän on hallittava uudistuva tekniikka, ATK, viljely- ja tavallinen kirjanpito. Alati valpas EU-tarkastaja kummittelee viljelijän alitajunnassa, holhous lisääntyy. Itsenäisestä talonpoikaiskulttuurista on enää rippeet jäljellä. (Sulin 2001, 7.) Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin, jolloin maatalouspolitiikka muuttui kansallisesta ylikansalliseksi. Pienet tilat häviävät kiihtyvällä vauhdilla. Suuri on kaunista EU-maataloudessa. Perinteisen sosiaalisen verkoston murentuessa uuden luominen ei ole helppo tehtävä. Henkinen hyvinvointi on kovalla koetuksella. ( Sulin 2001, 7.) Vuonna 1994 Suomessa oli n aktiivisesti toimivaa maatilaa, vuonna 2001 tilojen lukumäärä oli n Vähennystä oli tapahtunut n. 27 prosenttia. Lähivuosina aktiivitiloja lopettaa 3-4 prosentin vuosivauhdilla. Viljelty peltopinta-ala on pysynyt ja tulee pysymään jokseenkin samana. (Erikoistutkija Jyrki Niemi, MTT, puhelinhaastattelu ) Tilakokojen suurentuessa viljelijöiden työmäärät ovat kasvaneet ja työtä tehdään yhä enemmän yksin, ilman työkaveria tai ilman lähinaapurien

8 vertaistukeakaan. Tiloistansa luopujat ovat joutuneet myös käymään läpi raskaan henkisen elämänvaiheen. 8 Muutokset luovat omat jännitteensä myös perheeseen ja parisuhteeseen. Työmäärien lisääntymisen, yksinäisyyden ja uupumuksen lisäksi maatilojen parisuhteessa on omia erityispiirteitä. Samalla tilalla työskentelevät ovat avio- / avopuolisoita, vanhempia, työkavereita ja yrittäjäkumppaneita. Perinteiset valta- ja sukupuolijärjestelmät (ja sukupolvitekijät, tekijän huomautus) sekä jatkuvuuden ihannointi ja korostaminen lisäävät paineita parisuhteen ja perheen hyvinvointia kohtaan. (Silvasti 2001, 173.) Väestön elintaso on Suomessa noussut tasaisesti 90- luvun puolivälin jälkeen. Samalla erot kuntien välillä ovat kasvaneet. Kunnan vanhuspainotteisuus ja maataloudessa toimiminen kertovat alhaisesta elintasosta. Psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet erityisesti kaupunkikunnissa ja harvaan asutulla maaseudulla, selkeästi yleisimpiä ne ovat Itä-Suomen alueella. Harvaan asutun maaseudun väestö kärsii myös sosiaalisista ongelmista samalla, kun se putoaa nousukauden elintason kasvusta. Myös EU-tuet ovat lisänneet tuloeroja. (Kainulainen, Rintala, Heikkilä 2001, ) Kainulaisen yksi merkittävä tutkimushavainto on hallitun ja hallitsemattoman rakennemuutoksen seuraukset harvaan asutulla, tyhjentyvällä maaseudulla. Elinkeinorakenne siellä on edelleen hyvin alkutuotannosta ja palveluista muodostuvaa. Vanhusväestön ja miesten osuus väestöstä on suuri. Tulotaso näissä kunnissa on muita kuntia alhaisempi ja tulokehitys hitaampaa. (Kainulainen ym. 2001, ) Samaan aikaan harvaan asuttujen maaseutukuntien väestö sijoittuu psykososiaalisen hyvinvoinnin osoittimilla ikään kuin väärään paikkaa heti urbaanien keskustojen ja muiden kaupunkien jälkeen kolmoissijalle. Sosiaaliset disorganisaatiotekijät psykiatriset ongelmat, alkoholiongelmat ja väkivalta eivät sittenkään yhdisty ainoastaan tiheään asutukseen ja kovaan, anonyymiin elämänmenoon. (Kainulainen ym. 2001, 97.)

9 9 Luottamus yhteisten asioiden hoitoon voidaan ymmärtää ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Kaupungeissa ja kaupunkia lähellä olevalla maaseudulla luottamus paikallis- ja valtakunnantason päättäjiin on hyvä. Harvaan asutulla maaseudulla ja pienissä kunnissa luottamus kunnallis- ja valtakunnan politiikkaan on huono. (Heikkilä, Rintala, Airio, Kainulainen 2002, 114.) Yhden näkökulman lisää pohdittavaksi antaa Jyrki Outinen kirjassa Elämä ja tulevaisuus maaseudulla. Tiedämme kuinka suuresti valtion maatalouspolitiikka ja aluepolitiikka on elävöittänyt ja varustanut maaseutua. Onko valtion toiminta siis tämän mosaiikin ehto? Kaikkialla missä tässä maassa on ollut asutusta, taloudellista toimintaa, kulttuuria, viljelyä jne, siihen ovat vaikuttaneet ensinnäkin maantieteelliset, toiseksi valtiohallinnolliset ja vasta kolmanneksi jos usein ollenkaan taloudelliset tekijät. Näiden tekijöiden järjestys on muuttunut. Nyt valtionhallinto määrää entistä vähemmän ihmisten elämää, heidän asuinpaikkansa valintaa Taloudelliset tekijät, markkinavoimat ovat alkaneet ohjailla entistä enemmän ihmisiä paikasta toiseen (Outinen 1997, 310). Miten ongelmien vakavoituminen, tulotasojen alentuminen, autioituminen, ikärakenteen muutos, luottamuspula päättäjiin ja enenevässä määrin markkinavoimat ja globalisaatio vaikuttavat maaseudun ihmisten tulevaisuuden uskoon? Miten ne vaikuttavat perheiden hyvinvointiin? 2. KUINKA TUTKIN 2.1. Kirjoitus yleisönosastolla Marraskuussa 2001 lähetin ainakin pariinkymmeneen maaseudulla ilmestyvään lehteen yleisönosastolle tarkoitetun jutun, jossa kerroin opinnäytetyösuunnitelmastani. (Liite 1) Aluksi oli tarkoitus järjestää Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) projektirahalla parisuhdeasioita käsittelevä kiertue maaseudulle eri puolille Suomea.

10 10 Lehti-ilmoitukseen vastanneilta halusin tietoa, jotta paikallisia yms. toiveita ja erikoisuuksia voitaisiin ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteuttaessa projektia. Maaseudun tukihenkilökoulutuksissa ja työnohjauskeskusteluissa olen huomannut eroavaisuuksia siinä, miten erilaisia toimintatapoja ja elämisenmalleja esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomessa on. Se mikä käy lännessä, ei toimi idässä tai keskellä Suomea. Maaseudun tukihenkilöverkko käynnistettiin Aluksi se rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla. Vuosina Euroopan sosiaalirahaston myöntämän projektirahan turvin tukihenkilöverkko kehittyi ja laajentui. Nykyinen toiminta mahdollistuu Raha-automaattiyhdistyksen ja MTK:n ns. lahjoitustilin turvin, johon tulee myös kirkon kolehtivaroja. Taustaorganisaatioina toimii edelleen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK), Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), Maaseudun Sivistysliitto (MSL), Kirkon Diakonia- ja Yhteiskuntatyön Keskus (KDYK) ja Suomen Mielenterveysseura (SMS). (Sulin 2001, 12.) Projektissa oli tarkoitus käyttää paikallisia harrastelijateatterilaisia, laulajia jne. esitettäessä ja esiteltäessä parisuhteen vaiheita. Tilaisuuksista oli tarkoitus tehdä sellaisia, että arinkin olisi uskaltanut tulla mukaan ilman leimautumisen pelkoa. Asioita olisi käsitelty ilman paatosta ja ryppyotsaisuutta, iloisesti yhdessä - meiningillä arjen keskellä. Projektin suunnittelu tyssäsi jo varsin alkuvaiheessa, kun kuulin, ettei RAY lähde rahoittamaan uusia projekteja, elleivät ne ole suuntautuneet nuoriin, päihteiden käyttöä ehkäisevään toimintaan. Päätös olla toteuttamatta projektia on aiheuttanut minulle paljon omantunnontuskia, koska en ole tarkistanut asiaa RAY:stä vaan uskoin opiskelutoverini puheita. Olen tuntenut olevani suuria lupaileva petturi. Myös huono omatunto ja pienen petturin fiilis ovat olleet seuralaisiani. Olihan lehti-ilmoituksessani maininta mahdollisesta projektista, josta ei sitten rahoituksen puutteessa tullutkaan mitään. Teinkö kaikkeni vai teinkö mitään saadakseni projektiin rahaa, on kysymys, joka kummajaisena vilahtaa ajatuksissani. (Omat muistiinpanot.)

11 11 Pyysin maaseudulla asuvilta tietoja parisuhteen liittyvistä asioista ja vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten maaseudun ihminen parisuhdettaan hoitaa? 2) Jääkö hoitamiselle ollenkaan aikaa? 3) Minkälaista hoitoa tarvittaisiin? 4) Mitä asioita olisi hyvä nostaa keskusteluun? 5) Onko tieto erilaisista parisuhteenhoitomahdollisuuksista tavoittanut? 6) Yhdessä koettu ilo ja hauskanpito, onko sitä vai tarvitaanko siihen lisää mahdollisuuksia? Millaisia? 7) Paljonko on mahdollisuus laittaa omaa rahaa esimerkiksi parisuhdeviikonloppuun? 8) Onko molempien mahdollista irrottautua tilalta yhtä aikaa? 9) Ristiriitojen ratkaisut? 10) Kannattaako parisuhdetta hoitaa? Miten? Ainakin Kotimaassa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Ilkassa, Koillismaassa, Karjalanmaassa, Keski-Hämeessä, Vakka - Suomessa ja Kymensanomissa julkaistiin pyyntöni (liite). Lukiessani maaseudun ihmisiltä saamiani viestejä muistissani projektilupaus, en voinut ajatellakaan, että heittäisin käsissäni olevan arvokkaan materiaalin hukkaan. Vaikka projektista ei tullutkaan mitään, minulla oli riittävästi materiaalia tutkimusta varten. Maaseudun tukihenkilöverkon kautta olin saanut tietoja mm. yleistyvistä avioeroista maaseudulla. Suurin osa, prosenttia tukihenkilötarpeesta liittyy ihmissuhdeongelmiin, jotka lähes aina ovat perheiden ihmissuhdeongelmia. Niistä kaksi kolmannesta on aviopuolisoiden välisiä ristiriitoja...suurin ryhmä ovat avioerotilanteet. ( Sulin 2001,43.)

12 Haluan olla omalta pieneltä osaltani vaikuttamassa siihen, että maaseudulla asuvien ihmisten ääni tulee kuuluville ja kuulluksi Tavoitetta etsimässä Aloitin hyvin hatarien tavoitteenasettelujen kanssa. Yhä uudelleen olen lukenut saamaani materiaalia. Vähän kerrassaan olen päätynyt siihen, että annan tarinoiden puhua puolestaan. Jokainen teksti on kappale suomalaisen maaseudun ihmisen arvokasta arkea. Kirjoittaja ja soittaja ovat raottaneet minulle oman elämänsä esirippua ja olen yrittänyt olla heidän luottamuksensa arvoinen tutustuessani heidän kertomuksiinsa. Vastauksista itsestään on noussut asioita, joista voidaan tehdä jonkinlaisia yhteenvetoja ja joita voidaan verrata aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin. Kaiken kaikkiaan löysin vähän tutkimuksia, jotka liittyivät maaseudun ihmisten parisuhteisiin. Muuten parisuhteesta on kirjoitettu hyvin paljon, enkä tässä tutkimuksessani syvennykään vertailemaan maaseudun ja kaupunkilaisten parisuhteita. Enkä muutenkaan yleisesti syvenny käsittelemään parisuhdetta. Nostan esille muutaman maaseudun ja maatilalla parisuhteessa elävän erityispiirteen. Osittain näitä samoja piirteitä on varmasti havaittavissa myös missä tahansa perheyrityksessä, jossa yritys ja koti asettuvat samalle tontille ja missä puolisot työskentelevät yhdessä. Yhdeksi tavoitteeksi asetin myös yhteisöviestinnän kurssilla saamani idean kotisivujen avaamisesta maaseudun ihmisille. Kotisivujen teko- ja avausaikatauluksi ajattelin kevättä Haluan haastaa myös sosiaali-, diakonia- ja maatalousalan opiskelijoita jatkamaan maaseudun parisuhteiden ja perheiden olosuhteiden sekä henkisen hyvinvoinnin tutkimusta ja etsimään uusia käytäntöjä ja kehittämään vanhoja. Maaseudun ihmiset elävät elämän perustuksia järisyttävien muutosten keskellä.

13 Tunteita opinnäytetyöni polulla Opinnäytetyön tulisi olla intohimo, että sen jaksaa tehdä, sanoi opettaja. Tämä työ on ollut minulle melkein intohimo. Tutkimusaihe on lähellä omaa elämäntilannettani. Opinnäytetyöni kautta haluan olla rinnalla kulkija ihmisille, jotka ovat vastanneet kyselyyni ja muillekin parisuhdettaan miettiville. Lueskellessani vastausyhteydenottoja olen itkenyt ja nauranut. Olen samaistunut tilojen emäntiin ja heidän väsymykseensä. Olen iloinnut ja yrittänyt ottaa opikseni jokaisesta selviytyjästä. Varsinaisten vastausten auki kirjoittaminen ja analysointi on ollut hyvin vaikeaa. Olen tuntenut itseni mitättömäksi ja epäkypsäksi. Mikä minä olen analysoimaan toisten elämää? Omat tunteeni ja muistoni omista emännän uupumiskokemuksistani ovat nousseet voimalla pintaan, vaikka ne pitäisi olla jo käsiteltyjä asioita. Jonkinlainen voimattomuus on myös iskenyt papereita lukiessani. Ihmiset, jotka ovat ottaneet minuun yhteyttä, väsyneimmätkin, ovat jaksaneet sen tehdä. Miten paljon maaseutu kätkeekään uupuneita ihmisiä, jotka eivät ole jaksaneet kirjoittaa eivätkä jaksa hakea apua tilanteeseensa! Tai ihmisiä, jotka eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta tai edes kykene uupumukseltaan näkemään oikeuksiaan! Ketkä auttavat ja tukevat näitä ihmisiä? Missä ovat rinnalla kulkijat? Miten uupunut ja tukija löytäisivät toisensa ja kohtaisivat? Miten sairaat ja ahdistavat kulissit murenisivat? Olen antanut paljon tilaa yhteydenottajien äänelle. Ainakin itse olen kokenut monet asiat hyvin riipaisevina ja surullisina. Toivon, että asianomaisen suulla kerrottu tarina koskettaisi ja lisäisi ymmärtämystä myös niissä ihmisissä ja varsinkin päättäjissä, joille maaseutu on vierasta aluetta.

14 14 Myös ilonaiheita löytyy paljon. Uupumuksen syövereistä, taloudellisesta ahdingosta, parisuhteen kriiseistä tms. selviytyneet ovat sanoittaneet tarinansa toivon ja uudelleen nousun sävyin. Toivon ylläpidon tärkeydestä kirjoittaa Tapio Saraneva kontekstuaalista teologiaa esittelevässä kirjassaan. Kirja on suunnattu ennen kaikkea suomalaisille teologeille. (Saraneva 1991). Toivoisinpa todella, että Suomestakin löytyisi maaseurakunnista kirkkoherroja, kappalaisia ja seurakuntapappeja, jotka uskaltautuisivat, jaksaisivat ja pitäisivät tärkeänä tutustumista viljelijän elämään. Löytyisikö heillekin saappaita, että he voisivat mennä pellon pientarelle kyselemään viljelijän jaksamisesta ja etsimään toivonpilkahdusta yhdessä tulevaisuutta pelkäävän viljelijän kanssa? Polulla taivallusta Läksin tutkimuksessa liikkeelle niistä kysymyksistä, jotka olin kysynyt lehtiilmoituksessa. Olen etsinyt teksteistä niihin vastauksia ja kirjannut ne ylös viitetietoineen. Teksteistä on noussut esille myös muita asioita, joita olen kirjannut muistiin. Anoppi miniä suhde on puhututtanut, samoin maaseudulla oleva kontrolli ja suhde luontoon. Olen kerännyt myös toiveet ja vinkit, joita on esitetty eri toimijoille. Yhteydenottomateriaalin saatuani olen seurannut entistä aktiivisemmin maaseudulla ilmestyviä lehtiä. Olen yrittänyt hahmottaa tarkemmin sitä, mitä muuta kuuluu maaseudun ihmisten parisuhteeseen, kuin mitä saamastani materiaalista on ilmennyt. Kevätkesällä 2002 ilmestyi Maria Härkki-Santalan vaitöskirja Oman elämänsä ehtoisa emäntä. Tutkimuksessa oli valotettu laajasti eri puolilta maatilan

15 emännän elämää. Parisuhdetta käsiteltiin tilasuhteen, tasa-arvon, työnjaon, työtoveruuden ja roolien kautta. 15 Marja Holmilan vuonna 2001 ilmestynyt Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa esitteli viimeisen kahdenkymmenen vuoden muutosta Maakylässä. Siinä varsinaisesti parisuhteeseen ei kajottu. Omaa tutkimustani ajatellen tärkeimmiksi asioiksi tulivat kirjassa esitetyt kulttuuriset ja ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset. Tiina Silvastin kirja Talonpojan elämää vuodelta 2001 valottaa maaseudun elämäntapoja ja kulttuurisia malleja. Olen kahlannut Joenpellon, Päätalon, Tuurin ja Hietamiehen romaaneja. Niissä kaikissa yhteiskunnalliset muutokset tulevat helppolukuisesti esille. Ne ovat avartaneet yleiskuvaani yhteiskunnasta ja sen kehityksestä tai taantumasta maaseutuyhteiskunnasta kaupunkilaiseksi yhteiskunnaksi. Olen itse yrittänyt saada positiivisia tarinoita parisuhteesta esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuteen ja muihin lehtiin. Tätä tutkimusta tehdessäni olen joutunut miettimään, miten parisuhteen surulliset, ahdistavat ja traumaattiset puolet saisi julki. Ei sensaatiohakuisesti vaan siten, että kertomukset koskettaisivat joitakin ihmisiä tai ihmisryhmiä niin paljon, että he yrittäisivät saada aikaan konkreettista apua sinne, missä siitä on huutava pula. Vaikeista asioista kirjoittaminen ja puhuminen on myös keino viestiä vaikeuksissa oleville, etteivät he ole yksin ja ainoita, joilla on ongelmia. Ehkä hekin uskaltautuisivat hakemaan apua omaan elämäntilanteeseensa. Maaseudun tukihenkilöverkko on yksi hyvä esimerkki, jossa apua ja tukea on saatu sitä tarvitseville. Usein myös tukija itse on joutunut kokemaan raskaasti elämän nurjaa puolta ja siitä selviydyttyään on tullut halu auttaa ja tukea muita. ( Keski Heikkilä 2002).

16 Raportin kirjoitus Varsinaisia epätoivon hetkiä olen saanut kokea yrittäessäni saada järjellistä ja ymmärrettävää tekstiä paperille. Tuntuu, että eihän näistä asioista voi enää saada mitään irti. Olen sokeutunut näkemään tuttuakin tutummissa teksteissä enää mitään kirjoittamista. Vaikeus on ollut siinä, että olen näiden asioiden kanssa painiskellut jo useamman vuoden ajan. Omassa elämässäni taloudelliset, henkiset ja hengelliset kriisini ovat laittaneet minut ottamaan asioista selvää. Monet asiat ovat niin sisäistettyjä, etten osaa niitä enää kyseenalaistaa, mikä ei tutkimusta tehdessä liene suositeltavaa. Opinnäytetyöni ohjaajilta Jouni Kylmälältä ja Jouko Porkalta olen saanut rohkaisua ja opastusta silloin, kun omat neuvot ovat loppuneet. Maaseudun vastaavana tukihenkilönä olen joutunut / saanut kuulla elämän kamppailussa luhistumaisillaan olevien ihmisten tarinoita. Kaikki älynnystyräni, henkiset voimavarani ja myötäelämisen kykyni peliin laittaen olen yrittänyt seisoa rinnalla tarvittaessa. Mieheni kanssa ohjaamillamme parisuhdekursseilla ja -illoissa parisuhteen kiemurat ja karikot ovat näyttäytyneet monipuolisesti. Olemme saaneet mahdollisuuden toimia myös maaseudunväestölle tarkoitetuissa parisuhdetapahtumissa, joissa nimenomaan maaseudun ongelmat ja selviytymiset ovat tulleet esiin. Kirjoittaminen on ollut prosessi tai ehkä voisin kuvata sitä synnytyspolttoina. Aivan kuten oikean vauvan saamisessa kivut tuntuvat sietämättömiltä, mutta kun näkee punaisen ryppyisen otuksen rakastuu siihen heti. Pientä hiustupsua ei siitä pois antaisi. Näin on käynyt minulle tämän tekstin kanssa. Sanon kuin

17 Pilatus aikoinaan: Minkä kirjoitin sen kirjoitin! tai kuten DIAKin Tutkiva ammattikäytäntö - kirjanen sanoo: 17 Opinnäytetyön tekeminen on kuin itse elämä: vasta työn tehtyään todella tietää, miten se olisi pitänyt tehdä Tie on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä. (Tutkiva ammattikäytäntö 2000, 36.) Aikaansaannoksia Ammattikorkeakoulussa yksi tavoite on vaikuttaminen. Aikomukseni oli tehdä maaseudun parisuhteiden nykytila tunnetuksi koko maassa. Mielikuvissani tiedotusvälineet kilvan etsivät tilaisuuksia saadakseen olla jotenkin tukemassa ja auttamassa viljelijäväestöä ja autioituvan maaseudun asukkaita. Ihan näin ei ole käynyt, ainakaan minun vaikutuksestani Maaseutuseminaari Tammikuussa 2002 oli Mikkelissä hiippakunnan järjestämä Maaseutuseminaari. Koolle oli kutsuttu paljon maaseudun ihmisiä lähellä olevia järjestöjä, yhdistyksiä ja seurakuntia. Omassa kymmenminuuttisessani kerroin opinnäytetyöstäni, lähinnä suoraan yhteydenotoista poimimistani ongelmista, mahdollisuuksista ja toiveista. Seminaarin jälkeen on tullut useita yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Tuottajayhdistyksistä ja seurakunnista on soitettu ja olemme yhdessä ideoineet paikkakunnille järjestettäviä tapahtumia, joihin kutsuttaan viljelijä- ja muita maaseudun pariskuntia. Vastuu järjestämisestä on paikallisilla yhdistyksillä ja seurakunnilla. Tapahtumien ajankohdat ovat loka marraskuussa Kotisivut

18 18 Talvella 2002 opettelimme yhteisöviestinnän kurssilla kotisivujen tekoa. Täysin alkuperäisistä opinnäytetyösuunnitelmista poiketen päätin suunnitella kotisivut parisuhteesta, kohderyhmänä maaseudun ihmiset. (Liite 2) Kirjoitin tajunnanvirta tyyliin parisuhteen elämänkaaresta, seksuaalisuudesta, viestinnästä ja kriiseistä. Olin niin innostunut asiasta, että vasta jälkeenpäin huomasin, etten ollut käyttänyt tuekseni minkäänlaista lähdekirjallisuutta. Toki jostain kaikki tietoni olen lukenut tai kuullut, joten toistelin oppimaani ja omaksumaani. Suurin anti sivuilla kuitenkin on linkit. Etsin internetistä mahdollisimman monta kohdetta, jossa tehdään työtä perheen, parisuhteen, henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden hyväksi. Etsin myös linkit paikkoihin, missä huolehditaan taloudellisista - ja etujärjestöasioista. Lähetin maaseudun lehtien yleisönosastoille jälleen kirjeen, jossa kiitin yhteydenotoista, kehotin pistäytymään kotisivuilla ja antamaan palautetta. Kuinka monessa lehdessä se julkaistiin, siitä minulla ei ole tietoa. Sivuista puuttuu laskuri, joten en tiedä käydäänkö siellä. Vain muutama palaute on tullut sähköpostiini. (Liite 3) 3. TUTKIMUSMETODI VAI METODITTOMUUS Opinnäytetyöni tavoitteen muuttuessa, ongelmaksi tuli, mitä teen saamallani materiaalilla. Selasin pinoittain metodikirjoja ja jo tehtyjä opinnäytetöitä löytääkseni esimerkin, jonka voisin suoraan soveltaa omaan työhöni. Varsinaiseksi tutkimusongelmaksi tulin minä itse. Miten löytäisin itsestäni hitusenkaan tutkijaa. Itsestään selvää oli, etten työstäni saisi millään tavalla kvantitatiivista. Tarinoita oli kuitenkin tarpeeksi paljon ja sisällöltään ne olivat riittävän monipuolisia ja syvällisiä laadullista tutkimusta ajatellen.

19 Kirjassa Ikkunoita tutkimusmetodeihin ll Hannu L. T. Heikkinen esittelee narratiivisen tutkimusmenetelmän hyvin kansantajuisesti Narratiivinen tutkimus Latinankielinen substantiivi narratio tarkoittaa kertomusta ja narrare verbi kertomista. Englanninkielellä sanat ovat narrative ja narrate. Suomeksi käsitteelle ei ole vakiintunutta nimitystä, tosin tarinallisuus, kertomus ja tarina voisivat olla suomalaisia ilmaisuja. (Heikkinen 2002, 116.) Narratiivisen tutkimuksen lähestymistapa kohdistaa huomionsa kertomuksiin tiedon välittäjänä ja rakentajana. Tutkimus käyttää materiaalina kertomuksia, toisaalta tutkimus voi olla myös kertomuksen tuottamista. (Heikkinen 2001, 116.) Objektiiviset tieteentekijät saattavat kyseenalaistaa narratiivisen tutkimustavan tutkijan objektiivisuuden ja puolueettomuuden puutteen vuoksi. Talonpojan elämää kirjassaan Tiina Silvasti kertoo omista tunteistaan tutkimusta tehdessään. olin kyennyt asettumaan viljelijöiden asemaan, tunsin empatiaa heitä kohtaan, haastattelemani ihmiset olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Samaistuinko liikaa, identifioiduinko liiaksi informantteihini? Pyrkikö henkilökohtainen liiankin omaelämänkerralliseksi? Johtiko taustani maanviljelijän vaimona tilanteeseen, jossa menetin professionaalisen otteeni ja liu`uin liioiteltuun emotionaaliseen subjektiivisuuteen, josta käsin tutkimuksen tekeminen on mahdotonta? (Silvasti 2001, 53.) Narratiivisuudessa ja muussa postmodernissa tieteenteossa tutkijan objektiivisuuden tilalle tulee tietämisen kontekstuaalisuus; tietämisen sidokset aikaan, paikkaan ja sosiaaliseen kenttään (Heikkinen 2001, 120). Moderni ajatus universaalista, yleispätevästä tiedosta hylätään; tietäminen on aina jonkun ihmisen tietoa, joka elää jossain tietyssä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä, on jonkun lapsi tai elämänkumppani ja elänyt tietynlaisen

20 elämän. Kaikki, mitä hän voi tietää, juontuu näistä ymmärtämisyhteyksistä. (Heikkinen 2001, ) 20 Narratiivisella tutkimusmenetelmällä on paikkansa myös tutkittaessa alistettuja ja marginaaliin jätettyjä ihmisryhmiä. Heidän tarinansa voidaan erottaa suurten kertomusten hallitsevista ja alistavista tarinoista, auttaen heitä saamaan oma äänensä kuuluville. (Heikkinen 2001, 120.) Kerrontaan perustuvaa narratiivista aineistoa ovat esimerkiksi haastattelut tai vapaat kirjalliset vastaukset, joissa tutkittaville annetaan mahdollisuus kertoa käsityksensä asioista omin sanoin. Tällaista aineistoa ovat päiväkirjat, elämänkerrat tai muut dokumentit, joita ei välttämättä ole tuotettu alun perin tutkimustarkoituksiin. ( Heikkinen 2001, 121.) Narratiivinen, kerronnallinen, aineisto poikkeaa määrällisestä ja lyhytvastausaineistosta siten, ettei narratiivista aineistoa voida tiivistää yksiselitteisesti numeroiksi tai kategorioiksi, vaan sen jatkokäsittely on aina tulkinnan tulos. (Heikkinen 2001, 122). Omaa tutkimusta tehdessäni olen vahvasti halunnut antaa vastanneiden äänille tilaa. Olen sisällä tutkimuksessani myös siten, että vastaajat edustavat samaa ammattikuntaa kuin itse. Narratiivisessa tutkimuksessa tämä ei ole puute vaan rikkaus. Olen ehkä ja toivottavasti ymmärtänyt vastaajien tarinoista keskeiset asiat ja myös tuntenut niiden taakse kätkeytyneet tunteet. Toivon voivani välittää maaseudun ihmisten kokemuksia ja tunteita yleiseen tietoon Narratiivisuus ammatillisessa käytössä Narratiivisuutta sovelletaan muun muassa kasvatukseen, opettajankoulutukseen, terveydenhoitoon, vanhus- ja sosiaalityöhön, kuntoutukseen, liikkeenjohtamiseen, markkinointiin, psykoterapiaan jne. Yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme meidän on jatkuvasti rakennettava identiteettiämme uudelleen. Rakennellessamme identiteettiämme tuotamme jatkuvasti kertomuksia ja tarkastelemme niitä, kootaksemme elämämme

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot