WiJjJ) Id_~ LAPPEENRJ.\Nl\!AN URHEILU-MIEHET RY. ll!r,/?3cj/tj~o/l_0/06 ~Olf , 2018 LAFPEENRANNAN KAUPUNKI. Kitjaamo

Transkriptio

1 Id_~ LAPPEENRJ.\Nl\!AN URHEILU-MIEHET RY WiJjJ) LAFPEENRANNAN KAUPUNKI Kitjaamo , 2018 ll!r,/?3cj/tj~o/l_0/06 ~Olf Lappee_nrannan Urheilu-Miesten (LUM) lausunto Lappeenrannan kaupungille monitoimijäähalli/sisäliikuntatilan toiminnoista, käyttötarkoituksista ja sijainnista. yleisurheilun kannalta Harjoittelumahdollisuudet tällä hetkellä. Tämänhetkinen harjoittelutila, Lappeenrannan urheilutalon juoksusuora, ei ole toimiva tila yleisurheilun harjoitteluun. Se on ainoastaan 70m pitkä, joka on aivan liian lyhyt matka pika- ja kestävyysjuoksuharjoitteluun. Lisäksi ainoastaan kahdella radalla voi juosta päästä päähän kun pituushyppypaikka on auki eli käytännössä aina. Turvallisuutta uhkaa myös radan keskivaiheilla oleva sisäänkäynti, josta-aika-ajoin putkahtaa uutta väkeä harjoitustilaan, suoraan radalle. Urheilutalolla ei voi harjoitella heittolajeja (keihäs, kiekko, moukari ja kuula) eikä seiväs- tai korkeushyppyä. Tila on erittäin ahdas, jolloin vaaratilanteita syntyy paljon. Turvallisuuden takia joudumme pitämään harjoitusryhmät erittäin pieninä mikä tarkoittaa sitä että viikossa läheskään kaikki lasten ryhmät eivät pääse harjoittelemaan urheilutalolla. LUM on ollut merkittävä huippuyleisurheilijoiden kasvattajaseura ja voisi olla vielä merkittävämpi,.. jos talviharjoittelun olosuhteet mahdollistaisivat ympärivuotisen juniori- ja valmennustoiminnan kotipaikkakunnalla. Kesäisin voimme vetää junioritoiminnassa isojakin ryhmiä, mutta talvikaudella voimme ottaa vain pienen osan halukkaista seuran harjoituksiin, koska koko kaupungissa ei sisäharjoitustiloja ole tarpeeksi. Seurassamme kehittyneemmät yleisurheilijat tarvitsevat myös talvella lajiharjoittelua, jolloin on matkusteltava paljon lähimpien Urheiluhallien olosuhteisiin ja se tulee kalliiksi. Moni nouseva yleisurheilija joutuu valitsemaan opiskelupaikkansa ulkopuolelta Lappeenrannan saadakseen paremmat talviharjoittelun olosuhteet. Seura osallistuu urheilijoiden leirityksiin järjestämällä seuran omia leirejä ja tukemalla heidän muuta leiritoimintaan (alueellinen nuortenmaajoukkue ja nuortenmaajoukkue) mikä tulee seuralle kalliiksi. Seura on budjetoinut leiritykseen 18000/vuosi. Talviaikaan erityisesti nuorimmat ikäluokat (all~ 9 vuotiaat) kärsivät, sillä harjoitustiloina joudutaan käyttämään koulujen salitiloja. Viime kesänä LUM:n alle-14-vuotisten ryhmissä urheili yhteensä 504 lasta. Talvella vastaavalle ikäryhmälle on tarjolla 240 paikkaa joka on alle puolet kesän kapasiteetista. Näistä 240 iapsesta koulun saleihin joutuu kokonaan tyytymään 11 ryhmää, eli 164 lasta. Viidestä jäljelle jäävästä ryhmästä yksikään ei pääse harjoittelemaan kokonaan lajitiloissa, vaan oheisharjoittelu on tilanteen pakosta siirretty muihin tiloihin. Salltilat mahdollistavat suppean oheisharjoittelun, mutta ei ole missään ni~essä riittävä kaikkien tarvittavien ominaisuuksien kehittämiseksi (nopeus, kestävyys, lajitaidot, motoriikka). Saliolosuhteissa perinteisten lajien harjoittelu on puutteellista tai ei onnistu ollenkaan.. Harjoitusten sisältö ei monestikaan vastaa vanhempien vaatimuksia ja lasten on vaikea. ylläpitää mielenkiintoa harjoitteluun, kun lajiharjoittelua ei päästä toteuttamaan. LUM:lla ei ole mahdollista tarjota tällä hetkellä lajin vaatimaa jatkuvuutta kesä- ja talvikauden välillä. ~-- --~-- OsoitetAddrsss: Raatimlehenkatu LAPPEENFlANTA FINLAND Puhelin/Tel.:

2 ',, Alla on taulukko LUMmin vuoden 2017 lisensseistä. Ikäryhmä alle 7v 392 9v 81 11v 54 13v 58 15v ja yli 98 Lisenssien määrä Toiminnot ja käyttötarkoitus Hallissa tarvitaan vähintään 200m kiertävä juoksurata kaarrekallistuksin: mahdollistaa monipuolisen juoksuharjoittelun ja hallikilpailujen järjestämisen. Myös monien joukkuelajien talviharjoittelussa juokseminen on tärkeä oheisharjoite. Erillinen juoksusuora pikamatkoille olisi hyvä ratkaisu. Kaikki yleisurheilun hyvät lajisuorituspaikat (kaikki hyppylajit ja kuulantyöntö), mitkä mahdollistavat kilpailujen järjestämisen SM-tasolle saakka. Pitkien heittojen harjoituspaikka: riittävä korkeus n. 10 m pressun ylä reunaan. Moukariin ja kiekkoon yhteinen oma heittopressu, betonirinki ja suojaverkko, joka alhaalta on vahvistettu teräsverkolla, keihäs mieluummin omaan pressuun, korkeusvaatimus kiekkoa ja moukaria korkeampi, mutta 10m on riittävä. Monipuolinen voima harjoittelupaikka. Yleisurheilijat tarvitsevat lajitilojen yhteyteen myös voima harjoittelupaikat samoin kuin esim. jääkiekkoilijat. Mitä enemmän eri lajien keskittymää alueella on sitä paremmin voidaan hyödyntää samoja voimaharjoitustiloja. Sijainti LUM toivoo sijainniksi lähelle keskustaa ja muita urheilupaikkoja esim. Arm ila n alue. Arm ila n alueella sijaitsee jo urheilutalo mikä remontoidaan kuntoon. Urheilutalon läheisyys mahdollistaa monipuolisen harjoittelun esim. voimaharjoittelumahdollisuudet. Toinen vaihtoehto mahdollisen uuden monitoimijäähallin viereen tai alle. Molemmissa vaihtoehdoissa paljon synergia etuja. Riittävä katsomokapasiteetti kilpailujen järjestämiseen, maksimissaan 1000 hengen katsomotilat. Halli pitää olla myös lähellä koulukeskittymää ja päiväkoteja mikä mahdollistaa myös laajan päiväkäytön ja helpottaa koulujen liikuntatilojen puutetta. Lisäksi keskustan läheisyys helpottaa ikäihmisten kulkemista hallille (terveysliikunta päivisin). Lisäksi majoituspalvelujen läheisyys on tärkeää kisojen ja mahdollisten muiden tapahtumien järjestämisen kannalta. Lisätietoja ja tarpeen mukaan vastuksia: ( /J/... I ;) t,,)t(lll'--, ~ Mauri Auvinen puheenjohtaja Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry valmennuspäällikkö Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry

3 Pesä Ysit ry Untamonkatu 32, Lappeenranta!-.APPS: NRANNAN KN.JFII.N< I Kirjaamo /J),e/ f32 /il;~p/ pi,/., IJl-tJlf 15. MAALISKUUTA 2018 Lappeenrannan kaupunki Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman Villimiehenkatu 1, LAPPEENRANTA Lausunto Lappeenrannan Pesä Yslt haluaa pyynnöstä lausua ja kommentoida tulevien liikuntahankkeiden vaikutusta ja merkitystä, sekä arvioida harjoitteluolosuhteiden nykytilaa.oman seuran näkökulmasta. Nykytila. Pesä Ysien kesäharjoittelu ja kesän pellolosuhteet ovat hyvässä mallissa, ja tästä haluamme kiittää Lappeenrannan kaupunkia. Pesäpallon talviharjoitteluol6suhteet ovat tällä hetkellä välttävät. Pesä Ysien juniorit, sekä edustusjoukkue harjoittelevat lokakuun alusta huhtikuun loppuun Kourulan palloiluhallissa. Harjoittelutila ei ole optimaalinen pesäpallon harjoitteluun, mutta tila on välttävä. Kourulan palloiluhalli on suunniteltu sisäpalloilulle, ja se on tarkoitettu lähinnä koripallon ja salibandyn harrastepelaamiseen, seinien ollessa välittömästi pelialueen ulkopuolella. Kourulan palloiluhallin lattia-alueen koko on pesäpallon harjoittelun kannalta liian pieni (n. 15x35 metriä). Palloiluhallissa on sisäpalloiluun tarkoltettu-. nyt jo huonokuntoinen- massa-/pinnoitelattia. Kourulan palloiluhallin mittasuhteet eivät tue täysipainoista pesäpallon harjoittelua. Hallissa voi harjoitella tiettyjä pesäpallon osa-alueita, kuten lyöntitekniikkaa lyöntiverkkoon lyömällä ja heittämistä, sekä heiton vastaanottamista. Pesäpallon pelaaminen ei Kourulan pallolluhallissa onnistu, vaikkakin tiettyjä pelitilanteen. osa-alueita hallissa voi harjoitella. Lajiharjoittelua voidaan siis nykytilanteessa harjoittaa rajoittuneesti. Junioriharjoittelun kannalta Kourulan palloiluhalli toimii kohtuullisesti, vaikkakaan lajiin oleellisesti kuuluva pesäpallon pelaaminen ei hallissa ole mahdollista. Silloin tällöin seura käy keskustelua tilojen omistajan (Lappeenrannan kaupunki) kanssa siitä, että pesäpalloilijat aiheuttavat hallille vahinkoa, vaikkakin siellä vain tehdään lajille tyypillisiä harjoitteita. Tämä mielestämme jo osaltaan kertoo siitä, että pesäpallon hatjoittelutilana Kourulan palloiluhalli ei ole hyvä, vaan pikemminkin välttävä. Pesä Ysit käyttää peliharjoittelussa myös Imatran Aviasport areenaa; tästä seuralle ja juniorijoukkueille aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä. Tulevaisuus Pesä Ysit on Kourulass.a siis pärjännyt, mutta optimaaliset harjoitteluolosuhteet eivät ole. Kourulan palloiluhalli on ollut käytännössä ainoa tila, missä pesäpalloilijat ovat voineet lajiaan talviaikaan Lappeenrannassa harjoitella.

4 Pesä Ysit on huolestuneena seurannut keskustelua siitä, että Kourulan palloiluhalli on tarkoitus purkaahyvinkin nopealla aikataululla. Tämä aiheuttaa sen, että Pesä Yseillä ei ole tulevaisuudessa pesäpallon talviharjoittelutiloja Lappeenrannassa; muita tiloja ei ole seuralle kaupungin puolelta osoitettu. Talviharjoittelutilojen puute on Pesä Ysien suurimpia tulevaisuuden haasteita. Tämä tulee pahimmillaan heijastumaan edustusjoukkueen menestykseen sekä uusien harrastajien määriin laskevasti. Yksityisen toimijan Aviasportin tarjoamat tilat Imatralla ovat hyvät ja pesäpalloiluun erinomaisesti sopivat. Aviasportin vuokrataso sekä tulevat matkakustannukset Imatralle eivät näyttäydy realistisena vaihtoehtona Pesä Ysien edustusjoukkueen tai junioripalloilijoiden tuleviin tilaongelmiin. On selvää, että vakavasti otettavan kesäpalloilulajin urheiluseura tarvitsee myös talvella lajinsa harjoittelutilat omasta kaupungista. Kun nyt julkisuudessa keskustellaan siitä, että yleisurheilulla on tarvetta paremmille talviharjoittelutiloille, olisi mielestämme järkevää katsoa asioita hieman laajemmin, ja yhdistää kesälajien tarpeita yhteen siten, että kokonaisuus olisi toimiva useammallekin urheilulajille. Kokonaisuutta tarkasteltaessa on hyvä myös muistaa urheilutilojen hinnoittelun tasapuolisuus ja yhdenmukaisuus kaupungin liikkujille ja urheiluseuroille. Paras tilanne Pesä Ysien näkökulmasta olisi se, että Lappeenrantaan rakennetaan erillinen palloiluhalli hiekkatekonurmi- alustalla tai tekonurmi- alustalla. Halliin rakennettaisiin juoksuradat ympäröimään pelialuetta pääsääntöisesti yleisurheilun tarpeisiin. Juoksuratoja voisi hyödyntää myös pesäpalloilijat. Hiekkatekonurmialusta olisi pesäpallon näkökulmasta ensisijainen vaihtoehto niin sanotun avoimen tilan alustaksi. Mikäli erillisen palloiluhallin malliin päädyttäisiin olisi Pesä Ysien kannalta optimaalisin tilanne se, että avoin pelialue olisi riittävän iso, mikä mahdollistaisi harjoittelun lisäksi pesäpallon pelaamisen sisällä. Tämä mahdollistaisi erilaisten turnausten järjestämisen Lappeenrannassa, mikä olisi osaltaan tuomassa taloudellista tulovirtaa kaupunkiin. Mikäli täysimittaiseen pesäpallon pelialueeseen ei ole mahdollisuutta tulisi pelialueen kuitenkin olla vähintään aikuisille pelitilanneharjoittelun mahdollistava, jolloin puhuttaisiin tilasta mihin mahtuisi junioripesäpallokentän rajat n. 80x50 metriä. Optimaalisin tilanne olisi kuitenkin ratkaista asia niin, että pelialue mahdollistaisi ainakin naispesäpallon pelaamisen sisätiloissa. Optimitilanteessa pelialueen koon tulisi olla noin 115x75 metriä ja kattokorkeuden tulisi olla minimissään noin 25 metriä. Tilan tulisi olla sellainen, että se on ympäröity verkoilla. Lappeenrantalaisella pesäpallolla on tulevaisuudessa huutava pula talviharjoittelupaikoista, ja tämä ongelma on mielestämme otettava tarkasteluun nyt, kun uusia liikuntatiloja kaupunkiin ollaan suunnittelemassa. Tilan tulee olla tarkoituksenmukainen pesäpallolle. Tilan suunnittelussa tulee aidosti ottaa huomioon pesäpallon erityistarpeet. Uuden jäähallin yhteyteen tehtävä ratkaisu Katsomme, että mikäli uuden jäähallin yhteyteen rakennetaan harjoittelutilat erilliseen kerrokseen, ei se ole pesäpallon harjoittelua ja harrastamista tukeva ratkaisu, koska tällaiseen tilaan tuskin voidaan järjestää riittävän suurta avointa tilaa tarpeellisella kattokorkeudella. Tilan kattokorkeuden tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa pelaamisen, tai pesäpallon järkevän harjoittelun. Edelleen tilan tulee olla sellainen, ettei pesäpallon harjoittelu aiheuta riskiä tilan vaurioitumiselle tai loukkaantumisriskiä muille tilan käyttäjille- toisin sanoen pesäpallo lajina tulee huomioida hyvin tiloja suunniteltaessa. Pesäpallon harjoitteluun kuuluu olennaisesti kovan ja suhteellisen raskaan pallon heittäminen ja lyöminen suurella nopeudella, jolloin tilojen ja ihmisten suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sivu 2

5 Esitykset siitä, että tiloihin voisi varata esimerkiksi lyöntipaikan pesäpalloilijoille (lyöntipressu tms.), eivät tuo lisäarvoa pesäpallon harrastamiseen. Lyöntipaikkoja on jo kaupungissa muuallakin. Juoksurata sinänsä on hyvä asia mille tahansa urheilulajin harrastajalle lähes lajista riippumatta, mutta se ei yksin tuo lisäarvoa pesäpallon harjoitteluun. Juoksuharjoittelussa edellä mainittu avoin peli-/ harjoittelutila sekä jo olemassa olevat urheiluhallin tilat olisivat sinänsä pesäpallolle riittävät. Hallin tai hallien sijainnista Katsomme että Pesä Ysien näkökulmasta optimaalisin paikka uudelle hallille ja palloiluhallille olisi Kivenkadun ja Opintien alue. Alue olisi lähellä Pesä Ysien kesän pääharjoittelu- ja kilpailupaikkaa Vanhaa kenttää. Sijainti on myös hyvien kulkuyhteyksien päässä ollen kuitenkin lähes kaupungin keskustassa. Mikäli alueelle saisi rakennettua jäähallin ja erillisen palloilu-/yleisurheiluhallin, voisi mahdollisesti jäähallin hukkaenergiaa käyttää palloiluhallin lämmittämiseen. Tällöin olisi perusteltua, että hallit olisivat lähekkäin; asia tulisi olla vahvasti esillä hankkeen jatkovalmistelussa. Myös Kisapuiston ja Armilan alueet vaikuttavat toteuttamiskelpoisilta ja puolestamme hyväksyttäviltä vaihtoehdolta kahdelle erilliselle hallille. Mielestämme on tärkeää olla yhdessä kehittämässä kaupungin liikunta palveluja. Haluamme jatkossakin olla mukana rakentavassa ja avoimessa keskustelussa, missä yhteinen tahtotila on edistää kaupungin ja maakunnan liikuntaa ja urheilua. Olemme mielellämme mukana myös asian jatkovalmistelussa tuomalla oman näkökulmamme tärkeään hankekokonaisuuteen. Ystävällisin terveisin. Ulla Timperi PUHEENJOHTAJA Ville Lantta TOIMINNANJOHTAJA Sivu 3

6 Imatran Urheilijat (yleisurheilun näkökulma) Olisiko siitä teidän seuran näkökulmasta jotain haittaa, jos Lpr panostaisi kunnollisiin talviharjoitteluolosuhteisiin? (vähenisikö teillä harjoittelijat ja esim. maksutulot vähenisivät) hyötyä? Puuttuuko teiltä jotain, minkä voisi tehdä Lpr:aan ja teidän urheilijat voisivat hyödyntää ko ominaisuuksia? ei ole haittaa, jos Lappeenranta panostaa yleisurheilun talviharjoittelupaikkoihin, päinvastoin siitä olisi meille hyötyä Imatralta puuttuu yleisurheilijoiden talviharjoittelupaikka, urheilutalolla on vain pituus-ja hyppypaikka ja lyhyt juoksusuora, jotka eivät anna edellytyksiä kunnon yleisurheiluharjoittelulle kuin 9-13 vuotiaille lapsille. jos Lappeenrantaan tulee halli niin IU:n n. 14 v- vanhemmat yleisurheilijat harjoittelisivat siellä säännöllisesti viikoittain lokakuusta - toukokuuhun Etelä-Karjala antaa yleisurheilun harjoituspaikoissa valtavasti tasoitusta esim. Jyväskylän, Lahden ja Joensuun seudulle hallissa tulisi olla kaikki yleisurheilun talviharjoittelussa ja hallikilpailuissa tarvittavat suorituspaikat (kiertävä, kallistut kaarteet sisältävä 200 m rata, pikajuoksusuora, pituus-, korkeus- ja seiväshypyn suorituspaikat ja heittolajien harjoituspaikat, jossa voidaan heittää esim. keihästä ja moukaria pressuun turvallisesti hallin tulisi mahdollistaa esim. aikuisten ja nuorten SM-hallikilpailuiden järjestäminen IU:n mielestä kokonaan yleisurheilulle ja esim. palloilulajeille (pesäpallo, koripallo, salibandy.. ) pyhitetty halli olisi kokonaisuutena toimivampi, mutta jos se on jäähallin kanssa samassa kompleksissa niin tottakai se sopii Jyväskylän Hipposhalli on mielestämme mainio paikka ottaa mallia urheilurakentamisessa, tosin sielläkin jo viritellään uutta ja vielä parempaa Lauri Asikainen Imatran Urheilijat I

7 IPV, Jani Valkeapää. Olisiko teidän seuran näkökulmasta jotain - haittaa, jos Lpr panostaisi kunnollisiin talviharjoitteluolosuhteisiin? (vähenisikö teillä harjoittelijat ja esim. maksutulot vähenisivät) IPV:N EDUSTUKSEN PELAAJIA SEKÄ VANHEMPIA JUNIOREITA ASUU JA OPISKELEE LAPPEENRANNASSA. HEILLÄ KUTEN MYÖS PESÄ YSIEN JUNIOREILLA SEKÄ EDUSTUKSELLA TULISI OLLA HYVÄT HARJOITTELUOLOSUHTEET. MIELESTÄNI AVIASPORTIN KALTAISTA ISOA TILAA El TARVITA, VAAN ISO SALI/TILA JOSSA VOI TEHDÄ ULKOPELIHARJOITTEITA SEKÄ LYÖDÄ TOISTOJA VERKKOON. LISÄKSI PALLO/L/JOILLA ON TARVE JUOKSU/KOORDINAATIO/ FYSIIKKA HARJOITTEILLE JA USEIMMITEN U-TALON JUOKSUSUORA ON TUKOSSA. AVIASPORT RIITTÄÄ ISON TILAN HARJOITTELUUN SEKÄ TALVEN PELEIHIN. - hyötyä? Puuttuuko teiltä jotain, minkä voisi tehdä Lpr:aan ja teidän urheilijat voisivat hyödyntää ko ominaisuuksia? RIITTÄVÄT YLEISURHEILUT/LAT AUTTAA MERKITTÄVÄSTI MEIDÄN URHEILIJOITA RYTM/ITÄMÄÄN JA PARANTAMAAN HARJOITTELUA, NYT URHEILUTALOLLA ON PALLOIL/JOILLE YMMÄRRETTÄVÄSTI HUONOT KELLONAJAT.

8 , I ', LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Virkamiesjohto ja luottamushenkilöstö LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kiriaamo W11-/53;_/ O(),r)tf,!J 1.06 /r2_v lf LAPPEENRANTALAISTEN JALKAPALLOSEUROJEN KANNANOTIO Me suurimmat lappeenrantalaiset jalkapalloseurat olemme Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piirin kutsusta yhdessä keskustelleet Lappeenrannan monitoimijäähallin investointipäätökseen liittyvän sisäliikuntatilan rakentamissuunnitelmista ja haluamme tuoda kaupungin virkamiesten ja päätöksentekijöiden tietoon tämän yhteisen kannanottomme asiaan. 1. Harrastajamäärältään kaupungin selvästi suurimman lajimme nykyiset olosuhteet ovat kokonaisuutena katsoen kohtuullisen hyvällä tasolla. Lappeenranta on kuitenkin käytännössä ainut maakuntakeskus, jolla ei ole tarjota lajille täysimittaista hallia, joka palvelisi sekä seurojen päivittäistä työtä talvikaudella, että tapahtumatuotantoa erilaisten turnausten, leirien ja kilpailujen muodossa. Mielestämme kaupunginvaltuuston päätöskirjaus { / 113) monitoimihallin ja sisäliikuntatilan selvitystyön käynnistämisestä sisältää ajatuksen, että myös tällainen, täysimittaisen jalkapallokentän sisältävä halli tunnuslukuineen, tulee olla esillä yhtenä vaihtoehtona, kun halli-investoinneista tehdään päätöksiä syksyllä Selvää on, että edelleen kasvava lajimme tarvitsee kuitenkin jollakin aikataululla täysimittaisen hallin paikkakunnalle, jotta paikalliset seurat pysyvät elinvoimaisina ja mukana laji kehityksessä. 2. Selvitystyön aikana on nyt kuitenkin noussut esille yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona täysimittaista hallia selkeästi pienemmän hallin rakentaminen pääasiassa yleisurheilun käyttöön. Yleisurheilun tilatarpeet ja tulevat kaupungin investointipaineet tunnistaen me jalkapalloseurat olemme tässä tilanteessa tarvittaessa valmiita "tinkimään" omista tavoitteistamme ja mikäli täysimittaisen hallin rakentamisen ei katsota nyt olevan mahdollista, olemme lajina tyytymässä tähän pienempään halliin, vaikka sen käytettävyys ei jalkapallon kannalta ole merkittävää. Ehdotamme, että tämän yleisurheiluhallin rakentamispäätöksen yhteydessä jalkapallon lähitulevaisuuden olosuhdetarpeet ratkaistaan täysimittaisen hallin sijasta seuraavilla, kustannuksiltaan melko edullisilla, toimenpiteillä: Amiksen lämmitettävä jalkapallonurmi päätetään peruskorjata pikimmiten nykyisellä paikallaan uusimalla sen lämmönvaihdin, lämpöputkisto ja keinonurmimatto. Näillä toimenpiteillä kentän käytettävyys ja energiatehokkuus paranevat ja käyttökustannukset pienenevät. Peruskorjatun kentän keskitalven kiinnioloaikaa voidaan lyhentää nykyisestä 2,5 kuukaudesta noin yhteen (1) kuukauteen Peruskorjauksen aikana tai muutoin lähitulevaisuudessa kentän sosiaali-/pukuhuonetilat uudistetaan ja kentälle lisätään katsomokapasiteettia Amiksen peruskorjauksen lisäksi Lappeenrannan kaupunki sitoutuu useampi vuotisiin sopimuksiin pohjautuen ostamaan jalkapalloseuroille kohtuulliseksi katsottavan määrän vuoroja lähialueen jo olemassa olevista halleista eli Imatran Ukonniemen Aviasport Areenalta ja Lappeenrannan Skinnarilan Visma Areenalta. Kaupunki maksaisi halliyhtiöille vuoroista neuvottelemansa tuntihinnan, mutta liikuntatoimi veloittaisi seuroilta vain oman liikuntapaikkahinnastonsa mukaiset tuntihinnat. Vuorojen ostotarve on lähtökohtaisesti vuosittain välinen aika ja niiden tulisi rytmitykseltään jakautua viikkotasolla seuroja ja niiden joukkueita parhaiten palvelevalla tavalla. Mielestämme näillä toimenpiteillä pystytään jalkapallon lähivuosien olosuhdetarve tyydyttämään kohtuullisen hyvin rasittamatta suhteettomasti kaupungin investointikustannuksia. Vesa Tiittanen, pj. FCLaP~ ~~ Keijo Pylkkänen, pj. LAUTP Timo Pitko, jp-jaoston pj. Joutsenon Kullervo Kari Suninen, pj. PEPO Liite: Jalkapalloseurojen pelaajamäärät v. 2017

9 I' " l, f' Liite jalkapalloseurojen kannanottoon PELAAJAMÄÄRÄT LAPPEENRANTALAISISSA SEUROISSA 2017 PEPO LAPPEENRANTA FC LAPA LAUTP RY JOUTSENON KULLERVO HARRASTEFUTAAJAT-04 LAPPEEN JALKAPALLOKLUBI KULTSU FC KOTAJÄRVEN PALLO KOPAJUNIORIT MONTOLAN NUORISOSEURA LIRY VIRKY FC POTKUPALLO FC PARRU WILLMANSTRAND IFK FC REPALEET KELTUN POJAT VEITERÄ 3 LAPPEENRANNAN EROTUOMARIKERHO 1 YHTEENSÄ LAPPEENRANTA 1835 PELAAJAMÄÄRÄT YMPÄRISTÖKUNTIEN SEUROISSA 2017 SAVITAIPALEEN URHEILIJAT LUUMÄEN POJAT TAIPALSAAREN KISA KOTAJÄRVEN PALLO KOPA JUNIORIT TAIPALSAAREN VEIKOT 6 YHTEENSÄ YMPÄRISTÖKUNNAT 404 KAIKKI YHTEENSÄ 2 239

10 Suomen Urheiluliiton lausunto Lappeenrannan monitoimihallihanketta koskevaan kyselyyn Helsinki Yleisurheilun talviaikaisen harjoittelun olosuhteet ovat Etelä-Karjalassa kehnot. Esimerkkinä Suomen Urheiluliiton seuraluokittelun 2017 kahdestakymmenestä parhaasta Superliigaseurasta Lappeenrannan Urheilu-Miehet on ainoa seura, jolla ei ole käytettävissään toimivia talviaikaisen harjoittelun tiloja. Lähimmät laadukkaan talviharjoittelun kohteet ovat Pajulahti, Tanhuvaara ja Joensuu. Yleisurheilun säilyttäminen koko valtakuntaa kattavana urheilumuotona edellyttää talviharjoittelun osalta kiertävää juoksurataa kallistetuin kaartein (200 m), pidempää juoksusuoraa ja kenttälajien suorituspaikkoja minimissään maakuntien keskuskaupungeissa. Kiertävän juoksuradan osalta tähän tavoitteeseen ei ole päästy, tällä hetkellä se puuttuu Lappeenrannan lisäksi Hämeenlinnasta, Kajaanista, Kokkolasta ja Kouvolasta. Näin ollen talviaikaisten harjoitusolosuhteiden puute leimaa koko Kaakkois-Suomea. Lisäksi Mikkeliin valmistumassa olevaan monitoimihalliin ei tule kallistettavia kaarteita, minkä vuoksi varttuneenpien urheilijoiden juoksuharjoittelu, hallikilpailujen järjestämisestä puhumattakaan ei siellä onnistu. Yhteenvetona voidaan todeta, että myös yleisurheilun talviaikaisen harjoittelun mahdollistavalle monitoimihallille on Lappeenrannassa iso tarve. Toteutuessaan halli palvelee toimivasti lisäksi Etelä Karjalan maakuntaa, Kaakkois-Suomea laajemminkin sekä osin myös naapurimaakuntia. Lähtökohtaisesti toimivat harjoitusolosuhteet koostuvat kiertävästä juoksuradasta kallistetuin kaartein (200 m), pidemmästä juoksusuorasta sekä kenttälajien suorituspaikoista, joka pitkien heittojen osalta tarkoittaa heittohäkkiä sekä pressuseinää. Mahdolliset katsomotilat antavat lisäksi mahdollisuuksia järjestää hallikilpailuja paikallisella, kansallisella, Suomenmestaruus- ja Pohjoismaisella tasolla. Monitoimihalli olisi eriomainen lisä Lappeenrannan vetovoimaisuuteen. Se olisi oikein hyödynnettynä myös hyvä lisä opiskelukaupungin vireyteen ja vetovoimaissuuteen. LUT-konserniin kuuluvassa Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan Urheilijan väylä -toimintamallia, mikä katsotaan siellä strategisena vetovoimatekijä nä. Tämä malli olisi toteutettavissa myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa, mikä harjoitteluolosuhteet paranisivat alueella monitoimihalli avulla. Yleisurheilun talviaikaisen harjoittelun edistämistä koskevia päätöksiä Lappeenrantaan toivoen. Yhteistyöterveisin Suomen Urheiluliitto ry Vesa Harmaakorpi puheenjohtaja Jarmo Mäkelä toimitusjohtaja

11 Pesäpalloliiton lausunto EKLU:lle Etelä-Karjalan lajin harjoitus- ja kilpailuolosuhteista Aikuisten edustuspelaamisen näkökulmasta Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä erinomaiset ympärivuotisesti toteutetut olosuhteet. Olosuhteet sijoittuvat teknisen toimivuutensa ja saatavuutensa puolesta maakunta keskuksien kärkipäähän. Imatran Aviasport tarjoaa erinomaiset olosuhteet talvikaudelle. Vastaavasti Ukonriiemen stadion sekä Vanha Kenttä takaavat hyvät puitteet pesä pallolle ulkokaudella. Junioritoiminnan näkökulmasta olosuhteet ovat tällä hetkellä riittävät, mutta tulevaisuuden osalta uhanalaiset sekä talvella että kesällä. Talviharjoittelun osalta Kourulan palloiluhalli on tarjonnut toistaiseksi riittävät ja samalla ainoat olosuhteet pesäpallon talviharjoitteluun Lappeenrannassa. Hallin mahdollinen poistuminen käytöstä luo uhkakuvan talviharjoitteluun soveltuvien tilojen loppumisesta Lappeenrannassa. Talviharjoittelun siirtäminen kokonaisuudessaan Aviasportin tiloihin, johtaisi junioritoiminnan kustannusten merkittävään nousuun sekä matkakustannusten että tilavuokrien osalta. Ulkokaudella sekä Imatran että Lappeenrannan edustuskentät ovat erinomaiset, mutta junioritoiminnan harjoittelu- ja kilpailutoiminnan pyörittämiseen riittämättömät. Molemmat seurat ovat kasvattaneet harrastajamääriään viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Lappeenrannan Kisapuisto tarjoaa tällä hetkellä hyvät olosuhteet. Mikäli Kisapuiston hiekkatekonurmi poistuu käytöstä, on tilanne lajimme kannalta haastava, ellei korvaavaa kenttäaluetta kunnosteta pesäpallon käyttöön. Imatralta puuttuu junioreiden kilpailutoiminnalle soveltuva toinen kenttäalue. Naapurimaakunnissa pesäpallon harjoitteluolosuhteet ovat tällä hyvällä tasolla. Kouvolassa sekä Kuusankoskella on erinomaiset liikunta- ja palloiluhallitilat. Samoin Kotkan Ruonalassa sekä Haminassa. Mikkelistä puuttuu kilpailutoimintaan soveltuvat olosuhteet. Pesäpalloliitto Ry:n puolesta Rauno Airas liitto johtokunnan jäsen Savo-Karjalan alueen johtoryhmän puheenjohtaja Ville Pulkkinen Seurakehittäjä

12 I.AFPEENRAN. Kiqa"' '18 l;jf</.f3dj(ll) CtJ (}/ o6}2t?ij Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa... KAAKKU/5-~l,IQNI. Viite: Lausuntopyyntö Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu Lappeenranta LAUSUNTO MONITOIMIJÄÄHALLI/SISÄLIIKUNTATILA Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry:n piirihallitus on käsitellyt lausuntopyyntöänne kokouksessaan tiistaina ja lausuu jalkapallon lajinäkökulmasta asiaan seuraavaa: YLEISTÄ Lajien tasapuolisen kohtelun ja niiden harrastajien oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi nyt tehtävien investointipäätösten tulee pitää sisällään sekä jääurheilun että jalka-/pesäpallon ja yleisurheilun tila ratkaisut. Ratkaisujen tulee ajoittua samalle aikajanalle ja päätöksiin pitää kirjata sitovat rahoitusmekanismit näiden tilatarpeiden toteutumiseksi. Lisäksi'täytyy huomioida, etteivät erityisesti monitoimijäähallin - johon sijoittunee paljon myös muuta kuin urheilu- ja liikuntatiloja - investoinnit ja vuosittaiset käyttökustannukset saa kohtuuttomasti vaarantaa liikuntatoimen muiden tilojen ylläpitoon, huoltoon ja investointeihin jatkossa kohdentuvia määrärahoja. MONITOIMIJÄÄHALLIN/SISÄLlll<UNTATILAN SIJAINTI Ko. investointien sijaintia pitää tarkastella vähintään neljästä näkökulmasta= rakennuksen vs. rakennuspaikan koko, tilojen monipuolinen käyttö, rakentarnls- ja käyttökustannukset sekä \ saavutettavuus. 1. Mielestämme on selvää, että monitoimijäähalli ja jalkapallon tarvitsema tila - käytännössä täysimittainen jalkapallohalli - eivät sovi teknisten ratkaisujen, kustannusten ja käytettävyyden perusteella samaan rakennukseen, vaan niitä täytyy tarkastella eri rakennuksina 2. Yksikään esillä olleista viidestä sijoitusvaihtoehdoista ei tonttikoon ja kaupunkikuvan kannalta tarkasteltuna mahdolli~ta molempien rakennusten rakentamista samalle tontille 3.. Edellä oleviin näkökulmiin viitaten mielestämme jalkapallolle(+ yleisurheilu ja pesäpallo) tulisi rakentaa erillinen halli 4. Tarkasteltaessa itse monitoimijäähallin sijoittumista on mielestämme jalkapallon ja yleisesti liikunnan ja urheilunkannalta merkitystä sillä, toteutetaanko hanke liikunta- vai elinkeinopoliittisena investointina ja oma kantamme on se, että - jos se toteutetaan liikuntainvestointina ja hallin vuosittaisista käyttökustannuksista vastaisi jatkossakin pääasiassa liikuntatoimi, on paras sijoituspaikka Kisapuisto, jossa rakentaminen tulisi edullisimmaksi (ei rnaa-aluelunastuksla yms.) jossa kaupungin työntekijäresurssien käyttö, ylläpidon ja huollon logistiikka, sekä energiatehokkuus olisivat edullisimmin toteutettavissa ja joka mahdollistaisi uuden hal liri ja alueella olevien muiden jääurheilutllojen yhteiskäytön erimerkiksi turnauksissa suams» Palloliitto Kaal<kois-Suomen pi[ri!)il [<J.mP.isenkatu 17 B 29, Lappee.nranta

13 Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa... KAAKK0/5-51/DH_I - jos se toteutetaan elinkeinopoliittisena investointina ja sen rakentamis- ja vuosittaisista käyttökustannuksista vain murto-osa ra_sittaisi jatkossa liikuntatoimen budjettia, on paras sijoituspaikka Lappeenkatu, johon olisi realistisinta saada ulkopuolista elinkeinoelämän rahoitusta ja liiketoimintapohjalle perustuvia toimintoja/palveluja jonka saavutettavuus urheilutapahtumissa, konserteissa yms. tilaisuuksissa ja liikeelämän palveluissa on ylivoimainen muihin vaihtoehtoihin verrattuna joka tukisi Lappeenrannan keskusta-alueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista elävöittämistä SISÄLIIKUNTATILA JALKAPALLON NÄKÖKULMASTA Viitaten edellisessä sijaintiasiassa esittämiimme näkökohtiin jalkapallon tarpeet voidaan mielestämme realistisesti tyydyttää vain erillisenä halliratkaisuna. Samaan ratkaisuun kannattaa sisällyttää pesäpallon ja yleisurheilun tilatarpeet ja monitoimijäähalli voidaan siten suunnitella ja toteuttaa pääasiassa jääurheiluun ja konsertti-/kokous-/messukäyttöön. Mielestämme paras paikka jalkapalloa (+yleisurheilu ja pesäpalio) palvelevalle hallille olisi Armilan alue edellyttäen, että se lähivuosina suunnitellusti poistuu nykyisestä käytöstä. Armilaan rakennettuna saataisiin kustannussäästöjä ja muita synergia etuja mm. henkilöstön käytössä vieressä olevien Uimahalll/Urhellutalonsekä Amiksen kentän kanssa. Lisäksi Armilassa halli palvelisi parhaiten koulupäivän aikaista koulu la is- ja oplskelijalilkuntaa. Vaihtoehtoisena paikkana hallille - jos Armi la halutaan varata asuntorakentamiselle - ån Harapalsen kenttäalue. Myös Harapainen mahdollistaa päiväaikaisen koululaiskäytön. Sen saavutettavuus on sekä keskustasta että valtatie 6:lta erinomainen. Lisäksi rautatieasema ja Matkakeskus ovat vain kävelymatkan päässä kenttäalueesta. Jalkapallon tilatarpeet ja ominaisuudet sisätilan/hallin osalta: nykyaikainen keinonurmipintainen jalkapallokenttä, jonka koko on 100 m x 64 m. Täysimittainen kenttä tarvitaan, jotta hallissa voidaan pelata tarvittaessa virallisia otteluita ja jotta kenttäalue olisi r'iittävän suuri jaettavaksi puolikkaiksi kentiksi. / kenttäalue jaettuna kahteen puolikkaaseen kooltaan 64 m x m hallin korkeus kenttäalueen keskilinjassa vähintään 20 metriä, sivuilla vähintään 8 metriä hallin valaistus (mielellään epäsuora) vähintään 300 lux - jal_kapallokenttä tulisi pystyä jakamaan pituussuunnassa väliverhollla 3-4 osaan useamman joukkueen yhtäaikaisen harjoittelun mahdollistamiseksi - jos/kun halliin tulee myös yleisurheilun juoksu ratoja ja muita suorituspaikkoja, tulisi ne pystyä erottamaan vastaavilla verkkoratkaisuilla kenttäalueesta palloilun ja yleisurheilun yhtäaikaisen harjoittelun mahdollistamiseksi puku huoneet (pelaajille) 4-6 kpl, suosituskoko min. a 40 m 2 puku huoneiden WC7/pesutilat 4-6 kpl, suosituskoko min. a 14 m 2 huonetila erotuomareille 1 kpl, koko vähintään a 15 m 2 (sisältäen WC-/suihkutilan) - yleisön WC-tilat vähintään 3 kpl, joista yksi liikuntarajoitteisille - varastotilaa seurojen/joukkueiden harjoitusvälineille 4-6 kpla 4-5 m 2 Suomen Palfoliittc>_Kaa/{_~ois-Suomen [!iiri ry, Kimpisenkatu 17 B 29, Lappeenranta

14 KAAKKD/5-51/DHI Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa... lisäksi halliin tarvitaan varasto-/huoltotilat hallin ja kentän huoltoon tarvittaville koneille ja laitteille sekä tekniset tilat ja hallin valvomotilat Mikäli halli pystytään rakentamaan kaikkien kolmen lajin käyttöön, tulee optimitilanteessa pohtia myös mm. kahviotilojen ja koulutustilan (25-30 hlöä) sekä mahdollisten seuratoimistojeri rakentamista hallin yhteyteen. MUUTA Jalkapallo on rekisteröityjen pelaajien määrällä mitattuna selkeästi suurin ja kasvavin urheilulaji kaupungissa. Lappeenrantalaisten jalkapalloseurojen pelaaja määrä vuoden 2017 päättyessä oli yhteensä 1478 pelaajaa. Viiden viime vuoden aikana kaupungin ja sen lähialueen pelaajamäärät ovat kasvaneet yli 30 %, eikä näkyvissä ole tekijää, joka pysäyttäisi vakaata kasvuatulevinakaan vuosina, vaan päinvastoin Palloliiton ja seurojen strategiset panostukset ennakoivat kasvun edelleen jatkuvan. Tällä hetkellä lajin olosuhteet kaupungissa ovat kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvällä tasolla Amiksen lämmitettävän kentän, Kimpisen Urheilukeskuksen, useiden muiden nurmi- ja keinonurmikenttien sekä PEPOn oman hallin ansiosta. Talvikaudella ei tälle kasvavalle harrastajamäärälle kuitenkaan tällä hetkelläkään löydy riittävästi pelaaja kehitystä ja harrastamisen laatua tukevia olosuhteita. Lähitulevaisuuden harrastamisen lisääntymisen kannalta ollsl - jo ennen. halliratkaisun realisoitumista - erittäin tärkeää, että teknisistä ja säästösyistä keskitalvella 2,5 kuukautta suljettuna oleva Amiksen kenttä peruskorjattaisiin lämmitystehon/energiatehokkuuden parantamiseksi ja käyttökustannusten pienentämiseksi ja sitä kautta kentän kiinnioloajan minimoimiseksi. Edellä esillä olleiden kehitysajatusten lisäksi Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri esittää toiveenaan,. että kaupungin tulevien kouluverkkoinvestointien yhteydessä varmistettaisiin, että koulujen salit, pihat ja kouluihin liittyvät muut liikunta-alueet rakennettaisiin riittävän kokoisina ja hyvälaatuisina. Hyvällä käytettävyydellä, turvallisuudella ja helpolla saavutettavuudella tuetaan sekä päivittäistä koululiikuntaa, kasvavaa iltapäiväkerhotoimintaa, että lähialueiden asukkaiden omaehtoista kuntoja tervevslilkuntaa iltaisin ja viikonloppuisin. Lappeenrannassa 13. päivänä maaliskuuta 2018 Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry/piirihallitus Arto Hava puheenjohtaja Veijo Vainikka piirijohtaja Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry, Kimplsenkatu 17 B 29, Lappeenranta

15 ETELÄ-KARJALAN Llll(UNTA JA URHEILU ry Kotipolku 2, Imatra I LAUSUNTO IAPPEENRANNAN KAUPUNKi. Kirjaamo /._/JR/jJ2/ctJ.tJ!J J/!)6 /doj P LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Villimiehankatu Lappeenranta Viite: Lausuntopyyntö Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n hallitus on valmistellut lausuntoa pyrkien ottamaan huomioon toiveenne tarkastella asiaa liikunnan ja urheilun yleisestä näkökulmasta sekä maakunnallisista tarpeista. TAUSTA Liikunnalla ja urheilulla on Etelä-Karjalassa merkittävä asema. Vaikka olemme pieni maakunta, täällä on kautta vuosien sekä tälläkin hetkellä monissa lajeissa menestyviä seuroja, urheilijoita ja joukkueita, mistä kiitos kuuluu seura-aktiiveille, liike-elämälle sekä myös kunta päättäjille jotka ovat luoneet ede_llytyksiä ja suorituspaikkoja Etelä-Karjalan eri kuntiin.. Vuosikymmenten ajan on puhuttu, tehty selvityksiä ja järjestetty eri toimijoiden aloitteesta lukuisia tilaisuuksia, joissa monitoimihallihanketta ori yritetty edistää, mutta toistaiseksi ilman tulosta. Etelä-Karjala onkin tällä hetkellä ainoa maakunta, jossa monipuolista suurhaliia/monitoimiareenaa ei ole, vaikka kaikissa selvityksissä on tullut esille sen tarve. TARVE. Monitoimihalli tulee suunnistella järkevästi palvelemaan eri kilpa urheilulajeja, mistä eri laji liitot ja niiden piirit sekä lajiseurat antavat omat lausuntonsa. EKLU ei ota yksityiskohtaisempaa kantaa siihen, minkälainen kokonaisuus on järkevin toteuttaa. Näkemyksemme mukaan yleisurheilu on suurista lajeista selkeästi heikoimmassa asemassa maa kunnassamme ja kaipaa parannusta. Toisaalta liigatasoisen jäähallin rakentaminen on myös lähivuosina välttämätöntä. Laaja-alaisen ja monipuolisen kunto- ja terveysliikuntamahdollisuuksien sisällyttäminen halliratkaisuun on mielestämme varsin tärkeä.jotta suuri yleisö pääsee myös nauttimaan uusista liikuntatiloista joko itsenäisesti, kaupungin tai eri järjestöjen toteuttamana ja parantamaan siten omaa kuntoaan ja hyvinvointiaan.

16 Todella tärkeä seikka tässä hankkeessa on lisäksi myös koululiikunnan huomiointi muuttuvissa olosuhteissa, missä useita tiloja lähivuosina on poistumassa käytöstä. OHEISTOIMINNOT Järkevästi sijoitettu ja toteutettu kokonaisratkaisu luo toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia myös hallin yhteydessä toimiville oheispalveluille. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi erilaiset liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät palvelut, kahvila- ja ravintolatoiminta, toimistotilojen sisällyttäminen ja vuokraaminen seuroille, erilaiset kokoustilat sekä liikuntavälineiden säilytystilat. Eri seuratoimijoiden läheisyys ja yhteistyö toistensa kanssa tehostaa niiden toimintaa, mahdollistaa yhteisten henkilöiden palkkaamista ja vähentää myös kustannuksia sijaitessaan saman katon alla. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelman valmisteluissa tämä malli tuli esille ja se katsottiin järkeväksi. SIJAINTI Olemme tutustuneet useisiin selvityksiin ja uskomme, että hankkeen valmistelussa oikea ratkaisu löytyy riippuen luonnollisesti osaltaan myös kokonaisuudesta. Lienee selvää, että järkevin sijoituspaikka on suhteellisen keskellä kaupunkia, missä huomioidaan koulut, julkiset sekä yksityiset kulkuyhteydet ja riittävät paikoitustilat ja I ii ken nejä rjeste lyt. TALOUS JA HALLINNOINTI Vastaavantyyppisissä ratkaisuissa eri puolilla maata on pyritty ja onnistuttukin löytämään uusia malleja talouden ja hallinnon osalta. Perinteinen kaupungin rahoitus- ja omistusmalli on toki yksi mahdollisuus, mutta tässä hankkeessa on syytä pohtia myös muita vaihtoehtoja ja kumppaneita, kuten yritykset, yksityiset, naapurikunnat sekä oppilaitokset. OKM:n tukea on niin ikään mahdollisuus anoa ja saada osarahoitukseksi. MAAKUNNALLINEN JA KANSALLINEN NÄKÖKULMA YLEISURHEILUN JA PESÄPALLON NÄKÖKULMASTA EKLU on konsultoinut Imatralla toimivia pesäpallo- ja yleisurheiluseuroja sekä ao lajiliittoja maakunnallisen sekä kansallisen näkökulman saamiseksi. Saamamme lausunnot ovat liitteenä. ETELÄ-KARJALAN LIIKUNTA JA URHEILU ry:n HALLITUKSEN PUOLESTA Mari Routti Puheenjohtaja

17 ,, \ LAPPEENRANNAN V, 1 Monitoimijäähallin lausuntopyyntö Lausujat: Suomen l<aukalopallo- ja Ringetteliitto b12/,-g a I It, cjfj,n IJt /c201i Etelä-Karjalan kaukalopallo Lauritsalan Visa Sijainti: Kisa puisto ainoa järkevä vaihtoehdoista toimiva infra pienillä muutoksilla (kulkuyhteydet, parkkipaikat) muut jääareenat keskitetty samaan pisteeseen Muuta: Halli suunnitteluvaiheessa mukaan seurat ja käyttäjät Jää toimiva ratkaisu moneen eri tapahtumaan Oheisha rjoittelutilat kuntosali riittävillä varusteilla juoksusuora/kiertävä rata (yleisurheilijat, lämmittely jää lajit) Pukuhuonetilat riittävä määrä (joukkueet, erotuomarit, toimitsijat) tilaa riittävästi pukuhuoneissa sijainti ja käytännöllisyys (jäälle meno, sisääntulo/poismeno käynnit parkkipaikalle) Kuivaustilat riittävä määrä o pääkäyttäjät isoimmat kuivaustilat o muut käyttäjät pienemmät tilat Kahvio - ja ravintolatilat asiakasnäkökulma (toimiva, helppo sijainti kilpailutus ravintolatoimesta seuroille mahdollisuus käyttäjiksi/myyjiksi kioski-/kahviopisteisiin (iso tulonlähde seuroille) Lehdistötilat

18 Esteettömyys medialle omat tilat käyttöön invalidi- ja muut esteettömyydet huomioitava tarkasti

19 ,,, i \. viite: Liikuntatoimenjohtaja likka Oksmanin lausuntopyyntö LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kirjaamo lfltz/ f32 /tj/t?po! tt /2/)J<f LIIGA-SAIPA OY:N LAUSUNTO MONITOIMIJÄÄHALLIN SIJAINTIPAIKAKSI Liiga-SaiPa Oy pelaa jääkiekkoa maan ylimmällä sarjatasolle (Liigassa) työllistäen yli 200 henkilöä, joista yli 50 henkilöä päätoimisesti. Yrityksemme vuotuinen liikevaihto on yli 5 milj. euroa ja henkilöstökulumme (palkat ja henkilösivukulut) yli 3 milj. euroa. Pyrimme kaikessa ostotoiminnassamme suosimaan paikallisia yrityksiä mahdollisimman paljon. Sijaintivaihtoehdoista: Liiga-SaiPan näkemys on, että uuden monitoimijäähallin paras sijaintivaihtoehto liiketoimintamme kannalta on Lappeenkadun päällinen. Tämä vaihtoehto monitoimijäähallin sijaintipaikaksi mahdollistaa yleisömäärien positiivisen kehityksen, joka kumuloitusi parempina toimintamahdollisuuksina Liiga-SaiPalle ja muille vuokralaisille. Uskomme kaupungistumisen ja ikärakenteen nousun jatkuvan (megatrendejä} ja näin ollen mahdollisimman keskeinen sijainti monitoimijäähallille on tärkeää. Myös ravintolatoiminnan laajentaminen aukioloaikoja lisäämällä ja fanituotekaupan saavutettavuus suuremmalle ihmismäärälle keskustavaihtoehdossa auttaisivat kehittämään liiketoimintaamme. SaiPan yleinen näkyvyys katukuvassa lisääntyisi. Vaihtoehto mahdollistaa myös muun liiketoiminnan kehittämisen, esim. konsertit, messut ja muut tapahtumat, joiden järjestämisessä Liiga-SaiPa voi olla mukana. Riittävän suuret parkkipaikat (la riittävän läheltä) yleisölle tulisi pystyä järjestämään. Tiedostamme Lappeenkadun vaihtoehdon korkeammat rakentamiskustannukset. Jos investointi tälle keskeisimmälle sijainnille arvioidaan poliittisessa päätöksenteossa liian kalliiksi, niin laitamme myös kaksi muuta vaihtoehtoa alle ilman varsinaista suosikkijärjestystä. Kivenkadun vaihtoehto on myös varteenotettava vaihtoehto sen keskustaläheisyyden johdosta (vrt. yllä kaupungistuminen ja ikärakenne). Näemme siis, että Kivenkadun sijainti on Kisapuistoa keskeisempi. Aslakasvlrtoja lisäävät myös alueen kauppakeskittymä sekä kaupunkikuvan kehittyminen Lappeenrannan keskustan länsipuolelle. Alueella on myös parkkipaikkoja saatavilla hyvin. SaiPan ravintolatoiminnan aukioloaikojen laajentaminen on mahdollista tässä vaihtoehdossa. Kisapuistoa uuden monitoimihallin sijaintipaikkana puoltaa kaiken jääurheilu n keskittyminen yhteen lokaatioon. Se tuo logistisia synergiaetuja Liiga-SaiPalle niihin hetkiin, kun kauden aikana monitoimiareenalla on sellaista tapahtumaa mikä estää siellä jää urheilun ja silloin, kun sletlä ei ole jäätä (sarjakausi ohi - heinäkuun loppu?) ja Liiga-SaiPa (edustus & A-nuoret) jäätä tarvitsee harjoittelussaan. Tällöin voimme tukeutua Kisapuiston alueen muihin liikuntapaikkoihin. Alueella on myös paljon maksuttomia parkkipaikkoja valmiina, mikä on tärkeä asia kaikille tapahtumille. Uusi liittymä Harapaisenkatu/Reunakatu tulisi ehdottomasti tehdä, jotta saavutettavuus paranisi. Järjestettäessä isompia turnauksia (esim. A-nuorten sarjaturnaukset) määrittelee Jääkiekkoliitto, että pelattavat hallit tulee sijaita samalla alueella. Kisapuistossa tämä toteutuu,

20 ' 1 Vuokratasot ja ravintolatoiminta: Kaikissa vaihtoehdoissa Liiga-Sai Pan toiminnan (jatkuvuuden) kannalta on elintärkeää, ettei nykyinen vuokratasomme oleellisesti nouse. Liiga-Sai Pan tulee saada vastata myös monitoimijäähallin ravintolatoiminnoista. Nykyisin Liiga-SaiPa operoi jäähallissa arkipäivisin auki olevaa lounasravintolaa, joka toimii tilauksesta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kyseinen ravintola on avoinna myös jäähallin muissa tapahtumissa, joista suuren osan muodostavat omat liiga-ottelumme. Ravintolatoiminnan alla meillä on myös jäähallin tapahtumamyynti (kioskit, kahvipisteet, alkoholipisteet) kaikissa jäähallissa olevissa isommissa tapahtumissa. Ravintolatoiminta on valtavan tärkeä osa liiketoimintaamme ja se luo edellytykset sille, että pystymme Liiga-kiekkoilua Lappeenrannassa pelaamaan. Ravintolatoiminta muodostaa n. 25 % liikevaihdostamme. Oheistilat: Monitoimijäähallissa olisi hyvä olla toimiva oheistila (punttisali), kuten muillakin liigajoukkueilla on joukkueen omien tilojen lisäksi. Lisäksi liigajoukkue (ja muut monitoimijäähallia käyttävät seurat) tarvitsisivat tilan, jossa pystyttäisiin tekemään muuta oheisharjoittelua (juoksua vms.], Tällä hetkellä hallin ahtailla käytävillä tapahtuva muiden käyttäjäryhmien oheisharjoittelu (erityisesti otteluita edeltävinä iltoina) aiheuttaa vaaratilanteita ja turhaa nurinaa, kun ottelu henkilökunta valmistelee myyntipisteitä ym. ottelukuntoon. Nämä oheistilojen toiveet, kuten myös Liiga-SaiPan toimistotilojen sekä joukkueiden (edustus & A-nuoret) tilatarpeet olemme jo aiemmin antaneet liikuntatoimenjohtajalle. Lappeenrannassa // _,.,:.::;:>~- -.:.=- /~~ ~ c.-- -Marko Ek Liiga-SaiPa Oy toimitusjohtaja

21 viite: Liikuntatoimenjohtaja likka Oksmanin lausuntopyyntö LAFfEENRANNAN KAUPUNKI Kiqaamo #1< I Hd ha; ri o;,ot!j 011 SAIMAAN PALLO RY:N LAUSUNTO MONITOIMIJÄÄHALLIN SIJAINTIPAIKAKSI Saimaan Pallo Ry:n junioritoiminnan tarkoitus on juniorijääkiekkoilun edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. Seuran toiminnassa on mukana 700 henkilö, joista jääkiekkoa harrastavia lapsia/nuoria on noin 600. Tällä hetkellä ~eura työllistää kolme päätoiinista ja kaksi puolipäiväistä työntekijää.. Saimaan Pallo Ry:n näkemyksen mukaan uuden rnonitoimijäähallin paras sijaintivaihtoehto toimintamme kannalta on Kisapuisto. Tämä vaihtoehto monitolmijäähallin sijaintipaikaksi mahdollistaa toimintamme edelleen kehittämisen sekä parantaisi huomattavasti tälläkin hetkellä huonoja oheisharjoittelu mahdollisuuksiamme. Kisapuiston vahvuuksia on, että saamme keskittää koko toimintamme yhteen paikkaan, niin kuin tähänkin asti. Alueella on hyvät pysäköinti mahdollisuudet ja paikkoja riittävästi vaikka kaikissa halleissa on toimintaa samaan aikaan. Vaikka monitoimihalli tulisi kisa puistoon meillä on huoli jääajan vähentymisestä sekä kustannusten noususta, nyt jo Cl ja C2 pelaa puolet kotiotteluistaan Imatralla. Jokainen mahdollinen viikonlopputunti on käytössä meidän ja muiden seurojen toimesta. Jokainen muu tapahtuma vähentää näitä tunteja. Tällöin kaikki vähentynyt jääaika on pois lapsi- ja harrastustoiminnasta koska nuorten kilpapelaaminen ajaa näiden edelle jääkiekkoliiton hierarkiassa. Hallin sijoittamisessa muualle huolta aiheuttaa myös se, että oheisharjoittelu mahdollisuudet kilpahallin sisätiloissa häviäisivät kokonaan, tällöin alueella ei ole minkäänlaista sisätilaa oheisharjoittelulle ja näin ollen alueelle pitäisi rakentaa erillinen. oheisharjoitteluhalli. Pelikelpoinen jäähalli/kaukalo jäisi puuttumaan alueelta. Katsornotilat molemmissa halleissa on riittämättömät. Tällä hetkellä meillä on kuivaus-, säilytys- ja varastotiloja kilpahallissa, miten ne korvataan? Akatemia ja yläkouluharjoittelun järjestäminen niin, että varusteita ei tarvitsisi siirtää hallista toiseen (keskusta-kisa puisto välillä). Kioski myynti juriioripelien aikana aiheuttaa ongelmia, kummassakaan mahdollisesti jäljelle jäävässä hallissa sitä ei ole mahdollista järjestää. Kisapuistoon sijoitettavassa monitoimihallissa tulisi huomioida mielestämme seuraavat asiat: Riittävä määrä ja riittävän kokoisia pukuhuoneita. 8-junioreille kuivaus/varustesäilytystilat, minimissään 50:lle pelaajalle. C-junioreille kuivaus/varustesäilytystilat, minimissään 50:lle pelaajalle. Valmentajien toimisto- ja pukutilat. Joukkueiden- ja huoltajien varastotilat. Auditorio koulutustapahtumia varten. Luokkahuone, apukeittiö sekä ruokailutila junioreiden koulunkäynnin/urheilun tueksi Oheisharjoittelua varten riittävät tilat (juoksu,voima,toiminnallinen harjoittelu), tilaan tulisi mahtua.. useampi joukkue saman aikaisesti. Nykyisessä kilpa hallissa käytävillä oheisharjoittelee parhaimmillaan yli sata lasta saman aikaisesti

22 '' On vaikea arvioida tiloja ja tarpeita muiden sijoitusvaihtoehtojen osalta, koska emme tiedä kuinka käytännössä joukkueiden sijoittelu tai mahdollisuuksia toimia pitäisi lähestyä. Mitkä joukkueet saisivat "kodin" uudesta hallista tai kuinka yläkoulu/akatemia harjoittelu järjestyy näille ikäluokille. Sama koskee kisa puisto vaihtoehtoakin, jos hallin käytettävyys ei ole nykyistä kilpahallia vastaavaa. Haluamme ehdottomasti keskustella näistä asioista ja tuoda käytännön näkemyksiä esiin. Olemme rakentamassa isoa kokonaisuutta käyttöön vuosiksi eteenpäin, joten olisi tärkeää huomioida tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Lappeenrannassa Saimaan Pallo Ry:n puolesta Kimmo Lecklin Kehitysjohtaja

23 (...' LAUSUNTO LAPPEE NRANNAN KAUPUNK I Kitjaanio //;z / f3~ /J!)_ ()tj} 0/tJt j?z;; t SJL Kymi-Saimaan alueen lausunto pyydettyyn lausuntopyyntöön Lappeenrannan monitoimijäähallista. Uuden jäähallin tarve on kaupungissa ilmeinen nykyisen kilpahallin tilanteen vuoksi. Nykyisen kilpa hallin käyttäjistä.suurin osa on lapsia, nuoria sekä harrasteliikkujia eri jää lajeista, joten myös heidän jäätarpeensa tulee turvata uudessa monitoimijäähallissa. Mikäli monitoimijäähalliin tulee paljon muuta toimintaa, on heidän jääntarve varmistettava mahdollisella lisäjäällä (halli, kaukalo). Iso asia uuden jäähallin käytössä on monipuolisuus, jolla saataisiin samoihin tiloihin monta eri lajia ja parannetaan myös jää lajien käyttäjien oheisharjoitteluolosuhteita. Monipuolisuus pääareenalla aiheuttaa haasteita, jos pääareenan (kaukalon) muu käyttö kuin jää lajien harrastaminen kasvaa siellä tai sinne on tarvetta järjestää muita tapahtumia vuosittain. Monipuolinen käyttö vaatii siten eri lajien tilanteen selvittämisen ja hallin rakentamisen siten, että pääareenalla voi olla tapahtuma ja silti harjoittelutilat ovat muiden käytettävissä. Pääkäyttö tuntimäärissä on kuitenkin hallissa harjoittelua, juniori ja nuorten otteluita/kisoja. Tilat pitäisi olla muunnettavissa isosta tilasta pieneksi tilaksi ja päinvastoin jolloin ne saadaan parhaiten eri lajien ja ryhmien käyttöön. Jääkiekon kannalta pukuhuoneiden tulee olla riittävän isot huomioiden pelaajien varusteet ja joukkueiden tarvitsemat huoltovarusteet. Pukuhuoneita tulee olla riittävästi, jotta hallin käytön mahdollisuus varmistetaan isoissakin tapahtumissa esim. turnauksissa. Hallissa on myös oltava hyvät tilat huollolle (teroitus, pyykinpesu ja kuivatus sekä huollon/seurojen tarvitsemat varastotilat). Joukkueet myös tarvitsevat kokoustiloja, joten voisivatko ne olla hybriditiloja joissa voi pitää joukkuepalavereita tai muuttaa ne tarvittaessa isommiksi kokoustiloiksi tai ravintola-ykahviotiloiksi? Tiloissa tulee huomioida myös kansainvälisten lajiliittojen ja muiden järjestäjien vaatimuksia, jos monitoimijäähalliin on tarkoitus saada isoja tapahtumia/kisoja. Tilojen käytön vuokra hinta on ratkaisevassa roolissa, että saadaanko hallintilat käyttöön vai ei. Seuroilla kun ei ole mahdollisuutta lajista riippuen maksaa suuria vuokria harjoittelu- tai pelipaikoista. Kilpaurheilu taas tarvitsee nykyaikaiset tilat voidakseen toimia ja kehittyä ja kilpaurheilulla on eri vaatimuksia monitoimihallin urheilukäytöstä sekä muista tiloista, Hallin pitäisi olla siten huippu-urheiluun sopiva ja tarvittaessa muutettavissa jää urheilusta muihin tapahtumiin ja kisoihin. Hallin tekniikan pitää olla. nvkvaikaista ja vastata nykyisiä ja tulevaisuuden vaatimuksia urheilussa ja kilpaurheilun vaatimissa liiketoiminnassa. Hallin sijainnissa olisi huomioitava edellä mainitut nykyiset käyttäjät ja sekä miten he voivat liikkua eri hallien välillä sekä miten nykyiset hallit/liikuntapaikat tukevat toimintaa, ettei paikan valinnalla aiheuta lisää liikennettä eri liikuntapaikkojen välille, josta kärsivät harrastajat ja heidän vanhemmat. Kisa puisto on nyt ollut ulkomaisten lajiliittojen edustajien kiltosten kohde, kun kaikki jää lajit ovat olleet samassa paikkaa. Se taitaa olla ainutlaatuista Suomessa ja kiitoksista päätelleen muuallakin kiekkomaissa. Täten lasten ja nuorten ja muunkin toiminnan kannalta Kisapuisto on todella varteen otettava vaihtoehto, kun kaikki jääurheiluun liittyvä on jo Kisapuistossa. Lisäksi sen lähiympäristössä on valmista tilaa parkkipaikoiksi (mm. Postin piha, Kaukaan monttu) kävelymatkan päässä. Liikennejärjestelyihin voidaan hyödyntää myös Kisapuiston osalta keskustan parkkihalleja ym. parkkipaikkoja, jos niistä olisi erillinen kisa kuljetus esim. monitoimijäähallille ja muihin kaupungilla pidettäviin tapahtumiin. Myös Kisa puistoon suunniteltu. uusi liittymä tulee helpottamaa huomattavasti liikkumista alueelle ja rauhoittaa Kisa kadun liikenteen.

24 Eri lajilla on tarpeita tilojen kehittämiseksi, joten voisiko eri lajien suorituspaikat olla lajeille sopivissa paikoissa joissa on jo lajien suorituspaikkoja, jolloin saataisiin lajikohtaisia keskittymiä kaupunkiin. Siten saadaan hyödynnettyä vielä paremmin kaupungin jo olemassa olevia liikunta paikkoja/ investointeja sekä liikuntapaikkojen henkilöstöä. Kari Schemeikka aluepäällikkö Suomen Jääkiekkoliitto Kymi-Saimaan alue

25 UK Areenan halliyhtiöjt lausunto monitoimiiäähallin siiainnista I.N'A:E NRAN 1 AN K~I. '1(! Kiqaamo /JJ;:2/ fjcj/!jftj1!j.fj10tj;?o/j> UK Areena on Lappeenrannan Harrastus- ja Nuorisojäähalli Oy:n rakennuttama yksityinen 2-ratainen, läpi vuoden aukioleva harjoitusjäähalli, joka rakennettiin Kisapuistoon vuonna 2010 helpottamaan jääaikapulaa Lappeenrannassa. UK Areenan ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyö Kisapuistossa on sujunut erittäin hyvin. UK Areena on osoittanut tärkeän asemansa lappeenrantalaisen jääurheilun kehittämisessä. Tärkeimpinä käyttäjäryhminä ovat harrastejääkiekko, taitoluistelu, muodostelmaluistelu, juniorijääkiekkoilijat sekä kaukalopallo. Lappeenrannan Kisapuisto on toimiva ja valtakunnallisestikin tunnettu jääurheilukeskus, jolla on vuosikymmenien perinteet eri jäälajien harrastuspaikkana. Kisapuisto on brändi, jonka kaikki tunnistavat ja tietävät. Monitoimijäähallin sijoittamista: Kisapuistoon tukevat seuraavat seikat: Kisapuisto muodostaa yhtenäisen ja eheän j ääurheilukeskuksen, mistä seuraa runsaasti toiminnallisia ja logistisia synergioita: o Infran huolto ja kunnossapito o Jaettu kalusto, henkilökunta ja osaaminen o Alueen nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen o Hallien käyttöasteen optimointi o Laajojen turnaustapahtumien järjestäminen (logistiikka, saavutettavuus) o Mahdolliset tulevaisuuden energiaratkaisut (maalämpö, aurinkoenergia yms) o Jääurheilukeskuksen käyttäjien logistiset edut * Varusteiden säilytys * Junioreiden kuljetus * Pelit, harjoitukset ja ruokailut aina samassa keskuksessa * Jaetut palvelut, varastot, säilytystilat ö Joukkoliikenteen ja liikenneyhteyksien järjestäminen Lappeenrannan Harrastus- ja nuorisojäähalli Oy on valmis keskustelemaan uuden monitoimijäähallin osalta yhteistyöstä ja synergioista liittyen kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin. Lappeenrannan Harrastus- ja nuorisojäähalli Oy:n hallitus esittää yksimielisenä kannanottonaan, että tulevan jäähallin ainut kokonaistaloudellisesti järkevä rakennuspaikka on Kisapuisto. Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Pekka Toivola, - : ;!.~ -...