Vaasan Palloseuran Juniorit ry:n säännöt

Transkriptio

1 Vaasan Palloseuran Juniorit ry:n säännöt Yhdistyksen toiminta 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Vaasan Palloseuran Juniorit ry ja kotipaikka on Vaasa. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten jalkapalloharrastusta Vaasassa ja sen lähiympäristössä. Yhdistyksen toiminnassa tulee huomioida kasvatukselliset näkökulmat ja toteuttaa urheilun reilun pelin periaatteita. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömästi taloudellisen edun hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallisille eikä yhdistyksen toiminta saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi. 3 Toimintamuodot Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa ylläpitämällä kilpailutoimintaan osallistuvia jalkapallojoukkueita, järjestämällä ei-kilpailullista jalkapallotoimintaa, pitämällä koulutus-, keskustelu- ja juhlatilaisuuksia sekä muilla samankaltaisilla tavoilla. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä, omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita, harjoittaa kioski-, ravintola-, majoitus- ja julkaisutoimintaa, myydä urheiluasusteita ja muita jalkapalloon liittyviä tuotteita sekä tuottaa kunnille ja muille ulkopuolisille tahoille kasvatus-, liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Yhdistyksellä voi olla palveluksessaan palkattuja työntekijöitä. 4 Strategia Yhdistyksellä tulee olla määräajaksi vahvistettu strategia, jonka valmistelua johtaa hallitus ja josta päättää yhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta.

2 Hallitus seuraa strategian toteutumista ja tekee tästä selkoa yhdistyksen kokoukselle. 5 Hallinto- ja toimintasääntö Yhdistyksellä tulee olla hallinto- ja toimintasääntö, josta päättää hallitus. 6 Tili- ja toimintakausi Yhdistyksen tili- ja toimintakausi alkaa 1. marraskuuta ja päättyy 31. lokakuuta. 7 Yhdistyksen jäsenyydet muissa yhdistyksissä Yhdistys on Suomen Palloliitto ry:n jäsen. Yhdistyksen liittymisestä yhdistyksiin ja eroamisesta muista yhdistyksistä kuin Suomen Palloliitto ry:stä päättää yhdistyksen kokous. Jäsenet 8 Jäseneksi liittyminen Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on ilmaissut tahtonsa liittyä yhdistyksen jäseneksi. Entistä jäsentä, joka on erotettu yhdistyksestä 15 :n nojalla, ei saa hyväksyä uudestaan jäseneksi ennen kuin erottamisesta on kulunut kolme vuotta. Vain yhdistyksen jäsen voi toimia yhdistyksen ylläpitämän joukkueen joukkueenjohtajana, rahastonhoitajana, huoltajana tai muuna näitä vastaavassa asemassa olevana toimihenkilönä. Yhdistyksen ylläpitämässä joukkueessa tai muussa ryhmässä jalkapalloa harrastavan henkilön ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Jäsenyys alkaa 9 :ssä tarkoitetusta perus- tai kannatusjäseneksi hyväksymistä koskevasta hallituksen päätöksestä ja on voimassa toistaiseksi. Jäsenyys päättyy 12, 13 tai 15 :ssä määrätyllä tavalla taikka jäsenen kuoleman tai muun oikeuskelpoisuuden menettämisen myötä. 9 Jäsenryhmät Yhdistyksen jäsenryhmät ovat: 1) perusjäsenet; 2) ainaisjäsenet; 3) nuorisojäsenet;

3 4) kannatusjäsenet; 5) kunniapuheenjohtaja; 6) kunniajäsenet. Perusjäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä luonnollinen henkilö. Lisäksi nuorisojäsen tulee perusjäseneksi 4 momentissa määrätyllä tavalla. Perus- tai nuorisojäsen tulee ainaisjäseneksi suorittamalla ainaisjäsenmaksun yhdistykselle. Luonnollinen henkilö, joka oli nuorisojäsen viimeisimmän sääntömuutoksen voimaan tullessa, saa edelleen olla nuorisojäsen. Nuorisojäsen, joka on ilmaissut tahtonsa tulla perusjäseneksi, voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä perusjäseneksi. Uusia nuorisojäseniä ei hyväksytä. Kannatusjäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö. Kunniapuheenjohtaja on Pekka Juhani Eerola. Uusia kunniapuheenjohtajia ei saa nimetä. Kunniajäseneksi voidaan kunniatoimikunnan ehdotuksesta ja yhdistyksen kokouksen määräenemmistöpäätöksellä nimetä yhdistyksen jäsenenä oleva luonnollinen henkilö, joka on laajasti arvostettu ja joka on huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti edistänyt yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Kunniajäseniä saa olla samanaikaisesti enintään kymmenen. Jokainen jäsen kuuluu vain yhteen jäsenryhmään. 10 Jäsenluettelo Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen jäsenistä pidetään luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka, osoite, mahdollinen sähköpostiosoite sekä jäseneksi hyväksymispäivä ja tieto suoritetuista jäsenmaksuista. Hallitus voi päättää, että luetteloon merkitään muitakin tarpeellisia tietoja jäsenistä. Jäsenellä on pyynnöstä oikeus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin jäsenten nimi- ja kotipaikkatietoihin. Lisäksi jäsenellä on oikeus tutustua kaikkiin itseään koskeviin tietoihin, jotka on merkitty jäsenluetteloon. 11 Jäsenmaksut Jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle jäsenmaksuja, jollei siitä, mitä tässä pykälässä määrätään, muuta johdu. Perusjäsenen tulee suorittaa kerran tili- ja toimintakaudessa yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruudesta päättää vuosikokous. Kertaluontoinen ainaisjäsenmaksu on seitsentoistakertainen perusjäsenen jäsenmaksuun verrattuna. Kannatusjäsenen tulee suorittaa kerran tili- ja toimintakaudessa yhdistykselle jäsenmaksu,

4 jonka suuruudesta päättää vuosikokous. Kannatusjäsenen jäsenmaksun tulee olla vähintään viisinkertainen perusjäsenen jäsenmaksuun verrattuna. Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja nuorisojäsenet ovat vapaita jäsenmaksuista. Jäsenmaksut peritään sähköpostitse tai kirjeitse lähetettävillä laskuilla. 12 Jäsenen eroaminen Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti puheenjohtajalle tai hallitukselle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 13 Jäsenen katsominen eronneeksi Hallitus voi päättää katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan tili- ja toimintakauden loppuun mennessä. Hallituksen tulee eronneeksi katsomista koskevia päätöksiä tehdessään kohdella samaan jäsenryhmään kuuluvia jäseniä tasapuolisesti. Päätös tulee antaa viipymättä tiedoksi eronneeksi katsotulle. 14 Jäsenelle annettava varoitus Hallitus voi päättää antaa jäsenelle varoituksen, jos hän on rikkonut yhdistyksen sääntöjä tai menetellyt tavalla, jota on pidettävä vahingollisena yhdistykselle tai eettisesti sopimattomana. Päätös tulee antaa viipymättä tiedoksi varoitetulle, ja siinä on mainittava varoituksen antamisen perusteet. 15 Jäsenen erottaminen Yhdistyksen kokous voi määräenemmistöpäätöksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä: 1) jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; 2) jos hän on menetellyt tavalla, jota on pidettävä olennaisesti yhteiskunnassa tai urheiluyhteisössä yleisesti noudatettavien eettisten periaatteiden vastaisena; tai 3) jos hän on 14 :ssä tarkoitetun varoituksen saatuaan jatkanut varoituksen perusteena ollutta menettelyään. Ennen päätöksen tekemistä kyseiselle jäsenelle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi. Hänellä saa myös olla yhdistyksen kokouksessa avustaja erottamisasiaa käsiteltäessä. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.

5 Päätös tulee antaa viipymättä tiedoksi erotetulle, ja siinä on mainittava erottamisen perusteet. Yhdistyksen kokous 16 Päätösvalta Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu jäsenille, jotka käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous tulee pitää Vaasan keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. 17 Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat tilikokous ja vuosikokous. Tilikokous tulee pitää vuosittain helmikuun aikana, ja vuosikokous tulee pitää vuosittain lokakuun aikana. Jos yhdistyksen sääntömääräistä kokousta ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kirjallisesti hallitukselta kokouksen pitämistä. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. 18 Yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa käsiteltävät asiat Tilikokouksessa on käsiteltävä kokouksen laillisuuden toteamisen sekä kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitsemisen lisäksi seuraavat asiat: 1) tilinpäätöksen, tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksen sekä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen; 2) tilinpäätöksen vahvistaminen; 3) vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille; 4) toimintakertomuksen esittäminen. Vuosikokouksessa on käsiteltävä kokouksen laillisuuden toteamisen sekä kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitsemisen lisäksi seuraavat asiat: 1) strategian käsitteleminen ja tarvittaessa siitä päättäminen; 2) perusjäsenen jäsenmaksusta päättäminen; 3) kannatusjäsenen jäsenmaksusta päättäminen; 4) tulo- ja menoarviosta päättäminen; 5) yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen yksivuotiskaudeksi; 6) yhdistyksen varapuheenjohtajan valitseminen yksivuotiskaudeksi; 7) 2 4 muun hallituksen jäsenen valitseminen kaksivuotiskaudeksi; 8) yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai kahden toiminnantarkastajan valitseminen.

6 Yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä tässä pykälässä mainittujen asioiden lisäksi muitakin asioita. 19 Oikeus saada asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan mainita kokouskutsussa. 20 Yhdistyksen ylimääräinen kokous Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii hallitukselta. 21 Kokouskutsu Jokaiselle jäsenelle, jonka sähköpostiosoite tai osoite on yhdistyksen tiedossa, on lähetettävä kokouskutsu sähköpostitse tai kirjeitse. Kokouskutsu on lähetettävä aikaisintaan kaksikymmentäyksi ja viimeistään seitsemän päivää ennen yhdistyksen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen virallinen nimi, kokousaika ja -paikka sekä kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen muuttamista, kutsussa on mainittava ehdotetun muutoksen pääasiallinen sisältö. 22 Äänioikeus Viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksessa, jollei siitä, mitä 2 momentissa määrätään, muuta johdu. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeutta ei ole nuorisojäsenellä eikä kannatusjäsenenä olevalla oikeushenkilöllä. Äänioikeutta ei ole myöskään viimeisimmän jäsenmaksunsa laiminlyöneellä jäsenellä, jos jäsenmaksun erääntymisestä on kulunut vähintään 90 päivää tai jos hän on laiminlyönyt viimeisimmän jäsenmaksunsa lisäksi tätä välittömästi edeltäneen jäsenmaksunsa, jonka erääntymisestä on kulunut vähintään 90 päivää. Lisäksi jäsenellä ei ole äänioikeutta jäseneksi hyväksymisajankohdan jälkeen pidettävässä ensimmäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai nimetylle toiselle luonnolliselle henkilölle kirjallisesti antamallaan valtakirjalla. Valtakirjaa ei kuitenkaan voi antaa entiselle jäsenelle, joka on erotettu yhdistyksestä 15 :n nojalla. Yksi henkilö ei saa äänestää useammalla kuin yhdellä valtakirjalla.

7 23 Puhe- ja läsnäolo-oikeus Äänioikeudettomalla jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus on hallituksen jäsenellä, toiminnanjohtajalla ja tilin- tai toiminnantarkastajalla. 24 Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Mitä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden esteellisyydestä on määrätty, koskee myös heidän asiamiestään tai edustajaansa. 25 Kyselyoikeus Hallituksen ja toiminnanjohtajan on yhdistyksen kokouksessa yhdistyksen jäsenen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhdistyksen taloudellista asemaa yleisemmin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhdistykselle olennaista haittaa. Jos yhdistyksen jäsenen kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle jäsenelle ja muulle jäsenelle, joka sitä pyytää. 26 Enemmistöpäätös Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei siitä, mitä laissa säädetään tai näissä säännöissä määrätään, muuta johdu. Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muussa tapauksessa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja yhtyy.

8 27 Määräenemmistöpäätös Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä, jollei siitä, mitä lain pakottavassa säännöksessä säädetään, muuta johdu. 28 Yhdistyksen kokouksen pöytäkirja Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava, että kokouksen sihteeri laatii pöytäkirjan. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset ja äänestysten tulokset. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava ja kokouksessa valittujen kahden pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava. Jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjasta ja sen liitteistä on toimitettava sähköisesti tai kirjeitse jäljennös sitä pyytävälle yhdistyksen jäsenelle. Jäljennöksen toimittamisesta kirjeitse voidaan periä todellisia kuluja vastaava maksu. Hallitus 29 Hallituksen tehtävät Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä. Hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokouksen päätökset sekä suunnittelee ja valvoo yhdistyksen toimintaa. Hallitus huolehtii, että yhdistyksen suhteita ulkopuolisiin tahoihin hoidetaan yhdistyksen edun mukaisella tavalla. Hallitus päättää yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin. Hallitus ei saa päättää kiinteistön ostamisesta, luovuttamisesta tai kiinnittämisestä, yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta eikä muusta yhdistykselle taloudellisesti laajakantoisesta asiasta, vaan tällaisesta asiasta päättää yhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta. 30 Hallituksen jäsenet Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla viisitoista vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö. Hallituksen

9 jäsenenä ei voi olla konkurssissa oleva eikä yhdistyksen toiminnanjohtaja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät saa olla vajaavaltaisia eivätkä yhdistyksen palkattuja työntekijöitä. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa voidaan kutsua yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. 31 Hallituksen jäsenten toimikaudet Vuosikokouksessa valitun puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi alkaa yhdistyksen seuraavan tili- ja toimintakauden alkaessa ja kestää yhden vuoden. Viimeisimmän sääntömuutoksen voimaan tullessa tehtävässään olleen varapuheenjohtajan toimikausi päättyy kuitenkin vasta Vuosikokouksessa valitun muun hallituksen jäsenen toimikausi alkaa yhdistyksen seuraavan tili- ja toimintakauden alkaessa ja kestää kaksi vuotta. Tällaisia hallituksen jäseniä valitaan jokaisessa vuosikokouksessa vähintään kaksi ja enintään neljä. Tilikokouksessa tai yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa valitun hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valinnasta päättäneen kokouksen päättyessä ja päättyy yhdistyksen kuluvan tili- ja toimintakauden päättyessä. 32 Hallituksen jäsenen eroaminen Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle. Eroaminen tulee voimaan välittömästi, kun 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty, jollei eroava hallituksen jäsen ole ilmoittanut myöhempää ajankohtaa eron voimaantulolle. Eroamista ei voi peruuttaa sen tultua voimaan. Hallituksen tulee merkitä eroaminen tiedoksi seuraavassa kokouksessaan. 33 Hallituksen päätöksenteko Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet hallituksen jäsenistä. 34 Hallituksen jäsenen esteellisyys Hallituksen jäsen tai hallituksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeutettu henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö on esteellinen:

10 1) jos käsiteltävänä on hänen ja yhdistyksen välinen sopimus; 2) jos hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa; tai 3) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä olennaisesti vaarantuu. 35 Hallituksen kokoontuminen Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos toiminnanjohtaja tai vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kokouskutsu tulee toimittaa viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Jos kokouskutsu on toimitettu myöhemmin kuin kolme päivää ennen kokousta, voidaan kokous pitää, jos jokainen hallituksen jäsen tämän hyväksyy. Kunniapuheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa, jollei hallitus toiminnanjohtajan osalta yksittäistapauksessa ja perustellusta syystä toisin päätä. Lisäksi yhdistyksen kokous tai hallitus voi päättää, että puhe- ja läsnäolo-oikeus on myös muulla henkilöllä. 36 Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen tulee valita sihteeri, joka laatii hallituksen kokouksesta pöytäkirjan. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava ja hallituksen seuraavassa kokouksessaan tarkastettava. Hallituksen jäsenellä ja toiminnanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Toiminnanjohtaja 37 Toiminnanjohtajan tehtävät Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja, jollaiseksi valittavan tulee olla täysivaltainen luonnollinen henkilö. Toiminnanjohtaja hoitaa huolellisesti ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä hallituksen johdon ja valvonnan alaisena yhdistyksen päivittäistä hallintoa. Toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toiminnanjohtaja voi päättää palkattujen työntekijöiden ottamisesta yhdistyksen palvelukseen hallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. 38 Toiminnanjohtajan valinta ja erottaminen Hallitus valitsee toiminnanjohtajan, jonka kanssa yhdistyksen tulee tehdä työsopimuslain mukainen työsopimus.

11 Toiminnanjohtajan työsopimuksen irtisanomisesta tai purkamisesta päättää hallitus. Toimikunnat 39 Kunniatoimikunta Kunniatoimikuntaan kuuluvat kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet sekä kolme hallituksen kalenterivuodeksi valitsemaa jäsentä. Puheenjohtajana toimii kunniapuheenjohtaja tai kunniatoimikunnan keskuudestaan puheenjohtajaksi valitsema henkilö. Kunniatoimikunta tekee kunniajäsenten nimeämistä koskevat ehdotukset yhdistyksen kokoukselle sekä valmistelee kunnia- ja ansiomerkkien ja muiden vastaavien kunnianosoitusten anomista yhdistyksen jäsenille. 40 Muut toimikunnat Yhdistyksen kokous tai hallitus voi asettaa toimikunnan hoitamaan määrättyä tehtävää. Muita määräyksiä 41 Nimenkirjoittajat Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla kullakin yksin. Lisäksi nimenkirjoitusoikeus voidaan hallituksen päätöksellä antaa erikseen nimetylle henkilölle. Nimenkirjoittajana ei saa toimia vajaavaltainen eikä konkurssissa oleva. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen virallinen nimi ja nimenkirjoittajan omakätinen allekirjoitus. 42 Toiminnantarkastajat Yhdistyksellä tulee olla kaksi yhdistyksen kokouksen valitsemaa toiminnantarkastajaa, joiden tulee olla luonnollisia henkilöitä. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Yhdistyksellä tulee kuitenkin kahden toiminnantarkastajan sijaan olla yksi tilintarkastaja, jos

12 laki tai jokin erityinen syy tätä edellyttää. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslain mukaisesti HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty oikeushenkilö. 43 Sääntöjen julkaiseminen Nämä säännöt tulee julkaista ja pitää vapaasti luettavissa yhdistyksen internetsivuilla. Myös 4 :ssä tarkoitettu strategia ja 5 :ssä tarkoitettu hallinto- ja toimintasääntö tulee julkaista ja pitää vapaasti luettavissa vastaavalla tavalla kuin yhdistyksen säännöt. 44 Sääntöjen muuttaminen Sääntöjä voidaan muuttaa vain yhdistyksen kokouksen määräenemmistöpäätöksellä. Sääntöjen muutokset vahvistaa aina Vaasan Palloseura (VPS) ry:n hallitus, jolla on oikeus painaviin syihin vedoten olla hyväksymättä sääntöjen muuttamista. 45 Yhdistyksen purkaminen Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa kummassakin määräenemmistöpäätöksellä. Jälkimmäinen kokous tulee pitää aikaisintaan 30 ja viimeistään 90 päivää ensimmäisen kokouksen jälkeen. Yhdistyksen purkautuessa sen varat on luovutettava Vaasan Palloseuran tukisäätiö sr:lle tai Vaasan Palloseura (VPS) ry:lle sen mukaan, mitä 1 momentissa tarkoitettu jälkimmäinen yhdistyksen kokous päättää. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 46 Yhdistyslaki Muilta osin noudatetaan, mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa säädetään.