MITÄ VANHEMMAT ODOTTAVAT KUMMEILTA VUODEN 2010 KIRKKOJÄRJESTYSUUDISTUKSEN MYÖTÄ

Transkriptio

1 MITÄ VANHEMMAT ODOTTAVAT KUMMEILTA VUODEN 2010 KIRKKOJÄRJESTYSUUDISTUKSEN MYÖTÄ Anna Vilpponen Itä-Suomen yliopisto Teologia Uskonnonpedagogiikka Kevät 2018

2 Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Osasto School Teologian osasto Tekijät Author Anna Hilja Maria Vilpponen Työn nimi Title Mitä vanhemmat odottavat kummeilta vuoden 2010 kirkkojärjestysuudistuksen myötä. Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Uskonnonpedagogiikka Pro gradu -tutkielma x Tiivistelmä Abstract Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Sivuainetutkielma Sivumäärä Number of pages Tässä tutkielmassa tarkastellaan 2010 luvun vanhempien käsitystä kummiudesta. Vanhempien käsitystä selvitettiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Millä perusteella vanhemmat valitsevat lapselleen kummin? Millainen käsitys vanhemmilla on kummin tehtävistä? Kuinka vanhemmat arvioivat kummiuden toteutuneen? Tutkielman aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla joulukuussa Kyselyyn pystyivät osallistumaan vanhemmat, joilla on vuonna 2010 tai sen jälkeen Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettu lapsi tai lapsia. Tutkielman aineisto koostuu 51 vastauksesta. Kyselylomakkeen tulokset analysoitiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, mutta avoimien kirjoitelmien analysointiin käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkielman tulokset osoittavat että 2010 luvun vanhempien ei ole vaikeaa löytää kirkkoon kuuluvia kummeja lapselleen ja lapselle valitaan kummit vanhempien lähipiirin tärkeistä ihmisistä. Vanhemmat määrittelevät kummin tehtävät usein ei-kristillisestä näkökulmasta, jolloin kirkon antama kristillisen kasvatustehtävän toteutuminen jää vähemmälle. Kummin tärkeimmiksi tehtäviksi vanhemmat arvioivat kummilapsen ystävänä toimimisen, osallistumisen kastetilaisuuteen, ajanvietto ja vierailu kummilapsen luona, juhlapäivinä muistaminen sekä kummilapsen perheen tukeminen. Kyselylomakkeen vastauksien analysoinnissa etsittiin eri tekijöiden korrelaatioita ja huomattiin että esimerkiksi vanhempien seurakunta-aktiivisuus ja ikä olivat yhteydessä siihen kuinka helpoksi tai vaikeaksi he kummivalinnan tekemisen kokivat ja millaisia tehtäviä he kummeille määrittelivät. Kummiudella on pitkät juuret kristinuskon historiassa ja se on muovautunut yhteiskunnan ajan ja tarpeen mukaan. Viimeisimpänä suurena muutoksena vuoden 2010 kirkkojärjestysuudistus, jolloin kummien tarvittavaa määrää laskettiin jotta vanhempien kummivalinta helpottuisi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vanhempien näkemystä kummiudesta ja millaiseksi he sen kokevat 2010-luvulla. Avainsanat - Keywords kummi, kummius, lapsiperheet, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

3 Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Osasto School School of Theology Tekijät Author Anna Hilja Maria Vilpponen Työn nimi Title Mitä vanhemmat odottavat kummeilta vuoden 2010 kirkkojärjestysuudistuksen myötä. Parents expectations of godparents the church reform of Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Pedagogy of Religious Studies Master s Thesis x Tiivistelmä Abstract Bachelor s Thesis Intermediate Studies Thesis Minor Thesis Sivumäärä Number of pages This thesis studies the parents of 2010 and their idea of godparenthood. Views were gathered using the following questions: On what grounds are godparents chosen? What are the primary duties of a godparent? How well have the duties been fulfilled? The thesis dataset was gathered via an electronic form in December Parents with children baptized in the year 2010 or later could partake in the survey. The resulting dataset includes 51 answers. The results were analyzed mainly using a quantitative method, but for analyzing open-ended questions a qualitative analysis method was used. The results tell us that 2010 s parents have no problem finding godparents that belong to the Lutheran Church of Finland. The godparents are mainly chosen from the parents inner circle of people. The duties of a godparent are most often thought to be non-christian (i.e. secular). According to parents, the main duties of a godparent are to be a friend for the child, taking part of the baptizing ceremony, visiting and spending time with the child, holiday and birthday greetings, and supporting the parents. During analysis of the dataset, correlations between different answers could be seen, for example the parents age and church-activity affected their perceived difficulty of choosing a godparent and the importance of the godparent s duties. Godparenthood has long roots in the history of Christianity and it has been molded by time and the needs of society. The latest large modification was the church reform of 2010, which lowered the number of required godparents to make finding enough godparents a less difficult task. This thesis studies parents idea of godparenthood and how they perceive it in the 2010s. Avainsanat - Keywords godparent, godparenthood, family, The Lutheran Church of Finland

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kummiuden teologinen perusta Kummiuden historia Kummius 2000-luvulla Todistaja, avustaja ja mukana kulkija Lapsiperheet Suomessa ja kirkko Suomen evankelis-luterilainen kirkko Lapsiperheet Suomessa Kirkon lapsiperhetoiminta Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimustehtävä Aineistonkeruu Osallistujat Aineiston analyysi Tulokset Kummin valitseminen Vanhempien käsitys kummin tehtävistä Vanhempien käsitys kummin tehtävien toteutumisesta Tulosten tarkastelu ja jatkotutkimusaiheet Lähteet ja kirjallisuus Liitteet... 52

5 1. Johdanto Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastellaan 2010-luvun vanhempien näkemystä kummiudesta. Siitä kuinka he ovat valinneet kummit lapselleen, millaisia tehtäviä he kummille määrittelevät ja kuinka he arvioivat kummiuden toteutuneen heidän perheessään. Aihe on minulle tärkeä ja kiinnostuin siitä jo aloittaessani yliopisto-opinnot vuonna Aiheen tärkeys on konkretisoitunut elämässäni, sillä olen itse tullut valituksi kummiksi ja päässyt myös itse valitsemaan lapselleni kummit, joten kummin tehtävien määrittely on tullut myös sinällään tärkeäksi osaksi elämääni. Tarkastelin kummiutta myös vuonna 2015 tekemässäni kandidaatintutkielmassa Kummit kirkon 2000-luvun dokumenteissa, jossa kuvataan kummiuden teologista perustaa, kummiuden toteutumista kirkossa ja kuinka kummius määritellään Suomen-evankelisluterilaisessa kirkossa. Käytin kyseistä tutkielmaa apuna tehdessäni tätä pro-gradu työtä, erityisesti kummiuden historiaa ja määrittelyä koskevassa luvussa. Kummius on kristinuskon määrittelemä kasvatustehtävä ja sillä on pitkät juuret kristinuskon historiassa. Alkujaan kummin tehtävä oli opettaa kastettavalle, yleensä aikuiselle, kristinuskosta ja seurakuntaelämästä. Myöhemmin lapsikasteen yleistyttyä kummin tehtävästä on tullut elämänmittainen kasvatustehtävä. 1 Kirkkojärjestyksen mukaan kummin tehtävä on vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa ja olla todistajana kastetilaisuudessa. 2 Kirkkojärjestys määrittelee myös että kummiksi on valittava henkilö, joka on konfirmoitu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, tai muun kristillisen kirkon tai yhdyskunnan jäsen, jonka kirkolliskokous on hyväksynyt. Kummien vähimmäislukumääräksi kirkkojärjestys määrittelee kaksi kummia, kuitenkin erityistapauksessa myös yksi kummi voi riittää jotta kaste toteutuu. 3 Kirkkojärjestys muuttui kummien lukumäärän osalta vuonna 2010, mikä on tärkeää huomioida myös tässä tutkimuksessa ja tarkastella mitkä syyt muutokseen johtivat 1 Lempiäinen, 2004, 43 2 Kirkkojärjestys 666/2010, Kirkkojärjestys 666/2010,

6 sekä kuinka kirkkojärjestyksen muuttuminen on vaikuttanut esimerkiksi vanhempien käsitykseen valita lapselleen kummit. Tutkielman toisessa luvussa tarkastellaan kummiuden historiaa aivan sen alkuajoista lähtien, edeten kronologisesti aina kummiuden viimeisimpään isoon muutokseen, eli vuoden 2010 kirkkojärjestysuudistukseen asti. Luvussa esitellään historian lisäksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyään, 2010-luvulla, määrittelemät kummin tehtävät. Luvussa tarkastellaan kuinka kummiuden määritelmä ja kummin tehtävät ovat ajan saatossa muuttuneet ja vastaavasti millaiset tehtävät ovat säilyneet. Kummiuden teologista perustaa määritellään sen kristillisen historian ja kirkon asiakirjojen avulla. Vuonna 2008 perustetun kummityöryhmän työn tuloksia ja kummiuden määritelmiä käydään läpi erityisesti esiteltäessä kuinka kummius näkyy 2010-luvun kirkossa ja yhteiskunnassa. On tärkeää huomioida, että kirkko on pyrkinyt perustelemaan kummiutta teologisin argumentein mutta kummiudessa on kuitenkin myös kansan keskuudesta nousevia piirteitä ja perinteitä. Luvussa 3 esittelen Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja sen järjestämää lapsiperhetoimintaa. Luvun alussa on lyhyt esittely kirkon toiminnasta sekä kirkon jäsenmääristä. Luvussa esitellään myös millaisia ovat Suomalaiset lapsiperheet erilaisine perhemuotoineen sekä niiden lukumääriä. Tutkielmassa tutkitaan luvun lapsiperheitä, jolloin on olennaista tietää miten kirkko esimerkiksi tukee heitä ja millaista toimintaa heille on tarjolla. Kirkosta eroamisen trendi on huomioitu tutkielmassa ja sen yhteyttä vanhempien seurakunta-aktiivisuuteen ja heidän kummilta odottaman kristillisyyden välistä yhteyttä tarkastellaan. Luvussa 4 kuvataan tutkimuksen toteutumiseen liittyviä asioita. Esitellään tutkimuskysymykset, tutkimuksessa käytetyt menetelmät sekä kuinka tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty ja millainen aineisto on saatu. Luvussa esitellään myös kyselyyn osallistuneiden henkilöiden taustatiedot. Luvussa 5 esitellään kyselylomakkeella saadut tiedot ja niiden tulokset. Kyselyn tulokset on analysoitu kvantitatiivisia- ja kvalitatiivisia metodeja käyttäen. Tulokset esitellään tutkimuskysymyksien avulla ryhmiteltyjen otsakkeiden alle koskien kummien 2

7 valitsemista, kummien tehtäviä ja kummiuden toteutumista. Luvussa 6 tarkastellaan tuloksia tutkimuskysymysten valossa. Kummiutta on Suomessa tutkittu melko vähän, eikä yhtään suomenkielistä, väitöskirjatasoista tutkimusta ole vielä tehty. Kummius on kuitenkin ollut muutamien opinnäytetöiden ja pro gradu -tutkielmien aiheena. Riikka-Liina Saravuoma teki Itä- Suomen yliopistossa teologisessa tiedekunnassa vuonna 2017 pro-gradu tutkielman Nuoret aikuiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kummeina. Saravuoma käsitteli tutkielmassaan nuorten aikuisten käsityksiä kummiudesta: kummien tehtävistä, kokemuksista kummiudesta sekä millaisia asioita he pitävät tärkeinä kummin tehtävässä. Juhani Nurmi teki otsakkeella Kummius ennen ja nyt pro-gradu tutkielman Turun yliopistossa, kulttuurien tutkimuksen laitoksessa vuonna Nurmi käsittelee kummiutta kansantieteellisestä näkökulmasta, tuoden kuitenkin esille kummiuden eri osa-alueet ja sen sosio-kulttuurisen luonteen. Tutkielma käsittelee kummiuden historiaa, kummiuden eri muotoja ja sen muutoksia niin maallistumisen kuin sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tutkielmassa yhdistyvät niin maallinen kuin hengellinen ulottuvuus. Kolmas tärkeä tutkimus on Sari Helkomaan ja Laila Hytösen Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikössä tekemä opinnäytetyö Kummi unohdettu voimavara. Tutkimuksessaan he kiinnittävät huomiota siihen, kuinka vähän seurakunta tukee kummeja heidän tehtävässään. Tutkimus käsittelee kristillistä kasvatusta ja kummiutta, sekä analysoi kummiuden historiaa ja kummin tehtäviä. 3

8 2. Kummiuden teologinen perusta 2.1. Kummiuden historia Kummijärjestelmän arvellaan syntyneen toisella vuosisadalla. 4 Raamatussa kummeista ei löydy mainintaa, mutta Justinus Marttyyrin (k. n. 165 jkr.) teksteistä löytyvät varhaisimmat viitteet kummiudesta. 5 Tuohon aikaan kastettavat olivat yleensä aikuisia, mikä vaikutti kummin tehtävän luonteeseen. Aluksi kummin tehtävät ajoittuivat katekumenaattiaikaan, jolla tarkoitettiin aikaa ennen kastetta. Katekumenaatti on aikuiseen uskoon perehdyttävä ja johdattava seurakuntien toimintamalli. 6 Koska kaste oli ainoa tapa päästä kirkon jäseneksi, kummien avulla kirkko pystyi varmistamaan kirkon jäseneksi pyrkivien kristinopetuksen saannin. Katekumenaattiaikana kummin tuli selvittää, miksi kastettava halusi kasteen, ja tarkkailla, onko hänellä siihen tarvittavat edellytykset. Kummin ilmoitettua havainnoistaan kasteen toimittajalle kastettava pääsi kasteoppilaaksi ja kummin tehtäväksi tuli opettaa hänelle kaikki tarpeellinen tieto kirkosta ja seurakunnan elämästä: johdattaa häntä uskoon sekä tarkkailla oppimista. Justinus Marttyyri kuvaakin kummeja takaajiksi, jotka todistivat kastettavasta kasteen toimittajalle. Yleensä kastettava valitsi kummikseen lähipiiristään tutun henkilön, jonka hän tunsi jo entuudestaan. Kummiksi pääsemisen vaatimuksena oli, että kummi kuului seurakuntaan ja tunsi sen toiminnan. Aikuiskasteen kohdalla kummin tehtävä päättyi kasteeseen. 7 Vallitsevasta aikuiskasteen käytännöstä alettiin vähitellen siirtyä lapsikasteeseen. Ensimmäiset maininnat lapsikasteesta löytyvät Hippotyluksen kirkkojärjestyksestä, joka on peräisin noin vuodelta Tämä Roomassa laadittu kirkkojärjestys antaa kummeille täsmällisiä ohjeita erityisesti aikuiskasteeseen liittyen, mainiten kuitenkin myös ohjeita pienen lapsen kummina toimimiselle. Kummiuden käsitteleminen kirkkojärjestyksessä todistaa sen vakiintuneen osaksi kirkon perinnettä jo 200-luvulla. 4 Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, Viitattu Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, 44. 4

9 9 Lapsikasteen katsottiin kuitenkin yleistyneen vasta 400-luvulla. 10 Aikuiskasteita toteutetaan edelleen, eikä se ole jäänyt kokonaan pois. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa aikuiskasteesta puhutaan kun yli 15-vuotias haluaa liittyä kirkkoon ja häntä ei ole aiemmin kastettu. Tällöin kastetta edellyttää niin sanottu 11 aikuisrippikoulu, jossa käydään läpi kirkon perinteitä ja oppia. Kirkon tilastokeskuksen tekemän tilaston mukaan vuonna 2016 aikuiskasteen kautta kirkkoon liittyi vuotiasta nuorta ja vuotta ja sitä vanhempaa aikuista. Vuonna 2016 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toteutettiin yhteensä 905 aikuiskastetta luvun lopulle asti lapsen kummeina toimivat yleensä lapsen vanhemmat. Vähitellen vanhempien lisäksi alettiin nimeämään myös joku muu kummi, sillä lapsen ja vanhempien luonnollinen suhde ei ilmaissut selkeästi lapsen liittymistä Jumalan perheeseen eli seurakuntaan. Myöhemmin, vuonna 813 kirkko kuitenkin määräsi, että vanhemmat eivät voi enää toimia lapsensa kummeina. 13 Katekumenaatti-instituutio alkoi vähitellen muuttua kummi-instituutioksi 14. Kummin väliaikainen opettamistehtävä ja kirkolliseen elämään johdattaminen alkoi muuttua elämän mittaiseksi kasvatustehtäväksi. Kummien hengellisen kasvattajan tehtävä oli suuri, ja usein puhuttiinkin hengellisestä vanhemmuudesta. Hengelliset vanhemmat olivat verisukulaisiin rinnastettavissa olevia sukulaisia. Kummien antaman hengellisen vanhemmuuden ajateltiin olevan lapselle parempaa kuin synnillisen toiminnan aikaansaama biologinen vanhemmuus. 15 Ensimmäisen vuosituhannen lopulla lapselle nimettiin yleensä sekä mies- että naiskummi, joita alettiin nimittää hengelliseksi isäksi ja -äidiksi. 16 Lapsikasteessa kummin tehtävät ovat erilaiset verrattuna aikuiskasteeseen. Jos lapsi ei osannut itse puhua, kummin tehtäväksi tuli vastata kastettavan puolesta kasteen 9 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme, 2004, Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme, 2004, set_koko%20kirkko_2016.xlsx.viitattu Lempiäinen 2004, Lehtonen 1931, Kirkko ja kaupunki, Saatavilla: Lempiäinen 2004,

10 toimittajan esittämiin kysymyksiin. Puhuessaan kummilapsensa puolesta, kummi lupautui ohjaamaan kummilasta uskoon ja kristilliseen elämään. Kastetoimitukseen alettiin lisätä myös muita tehtäviä, kuten sylikummin tehtävänä pitää lasta sylissä kastetoimituksen aikana tai lapsen pukeminen valkoisiin vaatteisiin ennen kastetoimitusta. Toisin kuin aikuiskasteessa kummin tehtävät alkoivat varsinaisesti vasta kasteen jälkeen, jolloin kummin tuli ryhtyä toteuttamaan kastetilaisuudessa antamaansa lupausta johdattaa lapsi kristilliseen uskoon ja elämään. Näin ollen voidaan sanoa kirkon siirtäneen kummeille osan opetusvelvollisuudestaan. 17 Kummien määrä on vaihdellut koko kummiuden historian ajan. Justinus Marttyyrin teksteissä kuvataan kummeja olleen aluksi vain yksi, keskiajalla kummien lukumäärä kasvoi kolmeen tai neljään kummiin, mikä oli vallitseva tapa myös Suomessa. Kirkko ei suhtautunut lukumäärän kasvuun suopeasti ja 1500-luvun puolivälin Trenton kirkolliskokous rajoitti kummien määrän kahteen. Muutoksen syynä oli, että kummiuden mukanaan tuoma hengellinen sukulaisuus, joka oli verrattavissa verisukulaisuuteen, johti käytännön hankaluuksiin avioliittojen solmimisessa luvulla säädökset kummien määrästä lähtivät jälleen muuttumaan, sillä vuoden 1571 kirkkojärjestys tai vuoden 1686 kirkkolaki ei määritellyt kummien lukumäärää tarkasti. 19 Tämä johti kummien lukumäärän kasvamiseen, mikä on havaittavissa Suomen 1600-luvun lopun kastettujen luetteloista: yleensä kummeja oli kuudesta kahdeksaan, joissakin tapauksissa jopa yli luvun säännöksistä löytyy maininta, että aateliset saivat nimetä yhdeksän kummia, muut kuusi. 20 Usein kummiksi pyydettiin lähisukulaisia, mutta runsaiden kummilahjojen takaamiseksi valittiin mieluusti ylempää säätyä edustavia henkilöitä. Kummien sukupuolesta ei ollut määräystä, yleinen perinne on kuitenkin ollut, että lapsella olisi sekä mies- että naiskummi luvun muutokset kummien lukumäärässä osoittavat jo kummin hengellisen kasvattajan merkityksen vähenemistä, jopa kummiuden maallistumista. Perheet, jotka 17 Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, 46. 6

11 valitsivat lapselleen ylempää säätyä olevia kummeja, pyrkivät nostattamaan omaa sosiaalista statustaan, mikä johti vähitellen kummiuden merkityksen muuttumiseen. Sallimalla vanhempien oikeuden valita lapselleen kummit, kirkko on mahdollistanut kummiuden maalliset piirteet. 22 Maallistuminen eli sekularisaatio tarkoittaa että uskonnolliset aatteet ja instituutiot alkavat vähitellen korvautua ei-uskonnollisilla arvoilla. 23 Vaikka kummiuden teologisen perustan ajatellaan olevan heikko, sillä sitä ei ole ongelmattomasti saatu liitettyä Raamattuun, 24 on kummiudesta kuitenkin määrätty kirkkojärjestyksessä, mikä liittää sen vahvasti osaksi kirkkoa. 25 Kirkko ei kuitenkaan ole ainoa kummiutta määrittelevä ja sen toimintaa ohjaava tekijä vaan kummiutta ohjaa vahva yhteiskunnallisuus ja sen voidaan nähdä muovautuvan paikan, ajan ja tarpeen mukaan. On edelleen tarkoituksenmukaista antaa kummiuden muuttua yhteiskunnan muuttuessa. 26 Jo alusta alkaen seurakunnan jäsenyyden omaaminen eli kirkkoon kuuluminen on ollut välttämätön vaatimus kummina toimimiselle. Käytännössä kummin on mahdotonta opettaa kastettavalle tarvittavia asioita, ellei hän itse kuulu kirkkoon. 27 Kautta kummiuden historian kummille on annettu myös muita vaatimuksia, kuten nuhteettoman elämäntavan noudattaminen. Jo keskiajalla kanonisessa laissa oli kummiuden esteet esittelevä luettelo, jossa mainitaan esimerkiksi julkisyntisyys, alaikäisyys ja vierasuskoisuus. Kummiksi pyrkivän henkilön tuli elää nuhteetonta elämää, tunnustaa luterilaista uskoa sekä näiden lisäksi osata kristillisen opin pääkohdat, esimerkiksi uskontunnustus ja Isä meidän- rukous tullakseen valituksi kummiksi. Suomessa kristinopin osaamista oli helppo tarkkailla 1660-luvulla käyttöönotettujen rippikirjojen myötä. Katekismuskuulusteluissa kirjattiin ylös muun muassa lukutaidon osaaminen sekä uskontunnustuksien ulkoa luku. Mainittujen vaatimusehtojen ohessa kummien valintaan vaikuttivat erityisesti muut, yleensä sosiaaliset seikat. Usein kummiksi valittiin aviopuolisoita, joten kummeista tuli lapsen hengellisiä vanhempia. 28 Rippikoulun vakiinnuttua Suomessa 1700-luvulla, katsottiin 22 Nurmi 2000, The Secularization Debate Pippa Norris and Ronald Inglehart, Sacred and Secular. Religion and Politics Worldwide, Cambridge University Press, Chapter 1 24 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, 5 26 kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Lempiäinen 2004, Lempiäinen 2004, 46. 7

12 että rippikoulun käynyt, konfirmoitu henkilö voidaan hyväksyä kummiksi ja rippikoulussa omaksutut tiedot ja taidot riittävät kummin kelpoisuuteen. Nykyisin kirkkojärjestyksessä vaaditaan, että kummi on konfirmoitu, mikä käytännössä sisältää aiemmin vaaditut rippikoulun suorittamisen ja ehtoollisella käymisen. Nuhteettomuus säilyi Kirkkojärjestyksessä vuoteen 1963 asti, mutta on sen jälkeen jäänyt maininnoista kokonaan pois Kummius 2000-luvulla Kuten aiemmassa luvussa todettu, kummius on muuttunut historiansa aikana paljon, niin kummien lukumäärän kuin kummien tehtävien osalta. Tässä luvussa käsittelen millaista kummius on nykyään, 2000-luvulla ja kuinka Suomen evankelis-luterilainen kirkko määrittelee kummiuden. Kummiksi kelpaavien henkilöiden kriteereistä, kummien lukumäärästä ja kummien tehtävistä määritellään kirkkojärjestyksessä (666/2010) seuraavasti: 1:4: muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenellä on oikeus -- toimia kummina -- jos kirkolliskokous on hyväksynyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa asiasta tehdyn sopimuksen. 2:16 kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskontoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Erityisestä syystä kaste voidaan toimittaa, vaikka kastettavalla on vain yksi kummi, joka on konfirmoitu evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. -- Lapselle voidaan erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä voi tehdä lapsen 29 Lempiäinen 2004, 47. 8

13 huoltajien esityksestä lapsen seurakunnan kirkkoherra. Kummin lisääminen merkitään kirkonkirjoihin siinä seurakunnassa jossa lapsi on kastettu ja liitetty kirkon jäseneksi. 2:17: Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa. 3:1 Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä. Yksi tärkeimmistä kummiuden lähihistorian muutoksista on vuonna 2010 voimaan tullut kirkkojärjestyksen muutos, joka vaikutti erityisesti kummien lukumäärään. Vaikeus löytää kummeja näkyi huolestuttavissa määrin esimerkiksi kasteiden toteutumisessa, sillä vanhempien oli hankalaa löytää lapselle vähintään kaksi kelpoisuusehdot täyttävää kummia, jotta kaste mahdollistuisi. 30 Esimerkiksi vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla tehdyn kyselyn mukaan jopa 26 %:lla lapsiperheistä oli vaikeuksia löytää kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. 31 Kirkosta eroaminen on siis tuonut ongelmansa kummien löytämiseen. Kirkon tekemän jäsentilastosta voidaan huomata kirkosta eroamisen olevan kasvava trendi 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2005 kirkosta erosi henkilöä ja vuonna 2016 kirkosta erosi henkilöä. 32 Ratkaisua kummien lukumäärän tuottamaan ongelmaan alettiin etsiä ja vuonna 2002 Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli esitti, että vuoden 1985 piispainkokouksen antama suositus kummien nimeämisestä jälkikäteen otettaisiin uudestaan käsittelyyn. Tuolloin voimassa oli säädös, jonka mukaan lapselle voidaan poikkeustilanteessa nimetä jälkikäteen yksi tai useampi kummi, mikäli kummius ei voi toteutua tai lapsen kasvatuksesta vastaavat henkilöt haluavat asiaan muutoksen. Tällaista 30 Antila 2014, Kirkkohallituksen esitys 6/2010 kirkolliskokoukselle, 2010, Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet talousalueittain vuosina , saatavilla: Viitattu:

14 poikkeustapausta ei oltu kuitenkaan tarkasti määritelty, eikä sitä yleisesti käytetty. Yleisimmäksi kummien lisäämisen tarpeeksi oli kuitenkin huomattu olevan esimerkiksi lapsen adoptoiminen. Uudelleenkäsittelyn toivottiin selkeyttävän ja määrittelevän uudelleen tilanteita, joissa kummeja voidaan lisätä. Esimerkiksi jos kummi on kuollut tai kummien ja vanhempien välit ovat rikkoontuneet. 33 Piispainkokous perusti työryhmän selvittämään kummiuden teologista perustaa ja toteutumista kirkossamme, sekä tekemään ehdotuksen kummiuden 34 tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Kummityöryhmän tehtävänä oli selvittää kummiuden teologinen perusta ja määritellä minkä ikäisiin lapsiin kummius ulottuu, kummien tehtävät sekä tehdä ehdotuksia kummien tukemiseksi. 35 Työryhmän puheenjohtajana toimi asessori Tapio Luoma ja jäseninä asessori Mikko Himanka ja asessori Matti Wirilander. 36 Vuonna 2009 kirkolliskokous sai Helsingin hiippakuntavaltuuston esityksen (3/2009) sekä edustaja-aloitteen (7/2009), joiden tarkoituksena oli mahdollistaa yhden kummin järjestelmä. Perusteina esitykselle olivat, että yksikään kaste jäisi toteutumatta sen vuoksi, ettei tarvittavaa määrää kummeja löydy. Kirkosta eroamisen vastapainona oli myös tärkeää esittää kirkkoon liittymistä tukevia näkökulmia, kuten esimerkiksi kummiksi pääsemisen mahdollisuus, joka voi monelle olla tärkeä syy kuulua kirkkoon. Piispa Seppo Häkkinen onkin esittänyt, onko kummiksi pyrkiville, kirkkoon kuulumattomille edes tarjottu tarpeeksi selkeästi mahdollisuutta liittyä kirkon jäseneksi, jotta kummius voisi toteutua? 37 Esityksen tarkoituksena oli myös helpottaa kirkon jäseneksi liittymistä niissä tilanteissa, joissa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia kummeja on vaikea löytää. 38 Asiaa käsiteltiin moneen otteeseen muun muassa kirkolliskokouksissa sekä erilaisissa kirkon valiokunnissa. Vuonna 2010 päädyttiin ratkaisuun, jossa kummien määrää 33 Piispainkokous Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Piispainkokous Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Antila 2014, Lakivaliokunnan mietintö 3/2010,2010, 1. 10

15 laskettiin kirkkojärjestyksessä niin, että erikoistapauksissa yksi kummi voi riittää. Kirkkolain 2 luvun 16 :n nojalla erityisten syiden vuoksi, kirkkoherra voi vanhempien aloitteesta mahdollistaa lapsen kasteen, vaikka hänellä olisi vain yksi kelpoisuusehdot täyttävä kummi. Kummien määrän laskemisesta on kuitenkin keskusteltu ja esimerkiksi Jaakko-Olavi Antila onkin tutkimuksessaan Kansankirkko ristipaineessa, nostanut esille näkemyksen jossa kummien määrän alentaminen korostaisi kasteen merkitystä, mutta vastaavasti väheksyisi kummiutta. Yleisesti ottaen muutoksen vastaanotto on kuitenkin ollut suopea ja Erityistapauksissa yhden kummin sallimisen on katsottu osaltaan helpottavan kirkkoon liittymistä, sekä vahvistavan kummiutta ja kirkon jäsenyyttä. 39 Uusi kirkkojärjestys mahdollisti myös kummien lisäämisen jälkikäteen. Se nähtiin tarpeelliseksi erityisistä syistä, kuten kummin kuoleman tai kirkosta eroamisen vuoksi. Lisäämisen kriteerit haluttiin kuitenkin pitää tarpeeksi tiukkoina, jotta kummius nähtäisiin edelleen kirkon antamana tehtävänä, eikä niinkään vanhempien ystävilleen osoittamana luottamuksena. 40 Kirkkoon kuulumaton ei voi edelleenkään toimia kummina, lukuun ottamatta poikkeusta jonka mukaan: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumaton voi toimia kummina, jos lapselle on jo nimetty vähintään kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia. 41 Tämä ei kuitenkaan sinällään poista kummiuden lukumäärästä johtuvaa ongelmaa, sillä kummiuden kelpoisuuden vaatimuksena on edelleen kirkkoon kuuluminen. Kirkko ei lue kummeiksi kirkkoon kuulumattomia kummeja, jolloin he eivät esimerkiksi saa kummitodistusta. 42 Vanhemmat ovat voineet antaa kummi -statuksia kirkkoon kuulumattomille ystävilleen, jolloin puhutaan muun muassa epävirallisista haltija-kummeista. On tärkeää huomata, että haltija-kummit eivät ole kirkon nimeämiä, kristillistä kasvatustehtävää hoitavia henkilöitä, vaan esimerkiksi muita lapsen aikuisia ystäviä. Kirkko pitää edelleen vahvasti selkeän 39 Antila 2014, Antila 2014, Kummiuden perusteet ja sen toteutuminen kirkossamme 2004, Kirkollisten toimitusten opas, 2009,

16 näkemyksensä, jossa kummius on kirkon antamana tehtävä, eikä siihen tarvita epävirallisia, kirkkoon kuulumattomia kummeja. 43 Mikäli kasteessa saadut kummit eivät kuitenkaan voi hoitaa tehtäväänsä kunnolla, esimerkiksi kuoleman, kirkosta eroamisen, maasta muuttamisen tai lapsen adoption vuoksi, voi kummeja kirkkojärjestyksen 2 luvun 16 :n nojalla lisätä enintään kaksi, jos huoltajat kokevat sen tarpeelliseksi. Päätöksen kummien lisäämisestä tekee, vanhempien ehdotuksesta, sen seurakunnan kirkkoherra, johon lapsi kuuluu. Mikäli lapsi on yli 12- vuotias, tulee häntä kuulla päätöstä tehtäessä. 44 Kummien poistaminen tai kummien vaihtaminen kasteen jälkeen ei voimassa olevan kirkkojärjestyksen mukaan ole mahdollista. Jos kummius on vaarassa jäädä toteutumatta, voi lapselle lisätä kummeja. Kasteessa kummeiksi nimetyt ovat kuitenkin toteuttaneet osan kummien tehtävistä toimiessaan kasteen todistajina ja avustajina, jolloin kummiutta ei ole syytä ottaa heiltä pois. 45 Kummien tehtävät Kummiudesta ei määrätä missään laissa, eikä siihen liity lakiin pohjautuvia oikeuksia tai velvollisuuksia. 46 Kummien tehtäviä määritellään ainoastaan kirkkojärjestyksessä, sekä joissakin kirkollisissa dokumenteissa ja julkaisuissa, kuten Kirkollisten toimitusten opas ja kirkkojärjestys. Varhaiset 1600-luvun suomalaiset lähteet mainitsevat kummeille neljä tehtävää: Todistaminen kastettavan uskosta ja lapsen puolesta vastaaminen kastetilaisuudessa hänelle esitettyihin kysymyksiin. Todistaa tarvittaessa kasteen toimittaminen oikeaksi. Kasvattaa lasta vanhempien apuna tai mahdollisesti sijasta, sekä huolehtia että lapsi oppii kristillisen uskon sisällön, sen sisältämät velvoitteet ja täyttää kastelupaukset. Rukoileminen kastettavan puolesta. 47 Suomessa kummius on siis alusta alkaen liittynyt enimmäkseen lapsikasteeseen, mikä näkyy kirkkojärjestykseen valituissa sanamuodoissa, joissa puhutaan kastettavasta lapsesta. Nykyisestä voimassa olevassa kirkkojärjestyksessä kummien tehtävistä ei 43 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Kirkkojärjestys 666/ Piispainkokous , 46 Kummiuden perusteet ja sen toteutuminen kirkossamme 2004, Lempiäinen 2004,

17 löydy kuin muutama maininta: kummit toimivat kastetilanteessa todistajina ja auttavat vanhempia kasvattamaan lasta kristilliseen uskoon. Piispainkokouksen asettama kummityöryhmä määritteli kummien tehtävää kirkon antaman kasvatustehtävän näkökulmasta ja löysi siihen kolme kummiuden funktiota: kummin tehtävät tiivistyvät todistajan-, avustajan- ja mukana kulkijan tehtävään Todistaja, avustaja ja mukana kulkija Todistajan tehtävä liittyy kirkkojärjestyksessä mainittuun kasteen oikein toimittamisen todistamiseen, jolloin vähintään kaksi kummia tai muuta todistajaa tulee olla läsnä kastetilaisuudessa. Kummien ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla läsnä kastetilaisuudessa, vaan myös muut todistajat käyvät. 49 Kummin todistajan tehtävän voidaan tällöin sanoa pienentyneen huomattavasti, sillä kaksi muuta henkilöä voivat hoitaa todistamisen, vaikka eivät olisikaan kummiksi valittuja. Lapsikasteen myötä myös kummin avustajan tehtävä konkretisoitui, ja kummin täytyi toimia kirjaimellisesti lapsen avustajana vastaamalla pienen lapsen puolesta kastekysymyksiin. On myöskin tilanteita, jossa kastettava on esimerkiksi kuuro tai hänellä on ongelmia puheen tuottamisessa, jolloin hän on estynyt vastaamaan kysymyksiin. Kummin avustajan tehtävä viittaakin siihen, että kummi toimii kastettavan puolestapuhujana. Avustajan toimiin kuuluu edelleenkin jo pitkät perinteet omaava sylikummin tehtävä, jolloin kummi pitää lasta kastetilaisuuden ajan sylissään. 50 Kastekaaviossa kummin tehtäviksi luetellaan käsien päällepano, mahdollisesti lapsen sylissä pitäminen kastetilaisuuden aikana, sekä rukoileminen kummilapsen puolesta. 51 Kummilapsen puolesta rukoileminen on kirjattu myös 48 Kummiuden perusteet ja sen toteutuminen kirkossamme 2004, Kirkkojärjestys 50 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Kirkkokäsikirja, kirkollisten toimitusten kirja, 2003, Saatavilla: Viitattu:

18 kirkkojärjestykseen, jossa kehotetaan kasteen jälkeisenä sunnuntaina rukoilemaan jumalanpalveluksessa kastetun puolesta. 52 Lapsikasteessa kummin tehtävän voidaan ajatella alkavan pääosin vasta kasteen jälkeen. Kummin vastuu opettaa lapselle kristillistä uskoa tapahtuu lapsen varttuessa ja pienen vauvan kummina toimimiseen liittyy nykyään lähinnä muunlaisia tehtäviä. Kummin tehtävän voidaan ajatella laajentuneen liturgisesta tehtävästä sosiaaliseksi instituutioksi, jossa hän hoitaa kirkon hänelle antamaa kasvatustehtäväänsä. Mukana kulkijan tehtävään liitetään usein kristinopin opettaminen lapselle, mutta myös kummilapsen puolesta rukoileminen. Jotta mukana kulkijan tehtävä voi toteutua, on kummin ja kummilapsen suhteen pysyttävä läheisenä ja kestävänä. Kummius voidaan määritellä elinikäiseksi tehtäväksi, sillä sitä ei voi purkaa eikä sillä ole varsinaista päättymisajankohtaa. 53 Näin ollen erityisesti mukana kulkijan tehtävä kestää, vaikkakin se muuttaakin muotoaan kummilapsen kehittyessä ja kasvaessa. Kastetilanteessa ja erityisesti kastepuheissa kummit huomioidaan useaan otteeseen. Esimerkiksi kastekaavion kysymykset ja kehotus- osiossa, niin vanhemmilta kuin kummeilta kysytään: Tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä että NN saa kristillisen kasvatuksen? Kastepuheessa kummeja kuvataan yleensä vanhempien valitsemiksi, kasvatustehtävän saaneiksi, lapsen aikuisiksi ystäviksi. Kummeja kehotetaan vaalimaan tätä ystävyyssuhdetta niin kummilapseen kuin tämän vanhempiin, rukoilemaan lapsen puolesta ja ohjaamaan häntä elämään seurakunnan yhteydessä. 54 Mukana kulkijan tehtävään liitetään vahvasti kristillisen kasvattajan tehtävä, sekä seurakunnan elämään ohjaaminen, esimerkiksi opettamalla kristillistä oppia tai käymällä lapsen kanssa kirkossa. Kirkollisista dokumenteista, kuten Lapsi on osallinen kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja, Rakkauden lahja, Kirkkojärjestys, nousee usein esille, että päävastuu lapsen kristillisestä kasvattamisesta on lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. 52 Kirkkojärjestys 53 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Kirkkokäsikirja, kirkollisten toimitusten kirja, 2003, saatavilla: Viitattu:

19 Kummien ja seurakunnan tehtävä on lähinnä tukea vanhempia tässä tehtävässä ja yhdessä heidän kanssaan vastata lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Kirkollisissa dokumenteissa kummiutta luonnehditaan usein kummien ja lapsen vanhempien väliseksi kumppanuudeksi, jossa he yhdessä vastaavat lapsen kristillisestä kasvatuksesta. On huomattu että niin vanhemmat kuin kummitkin voivat vierastaa kummin kristillisiä velvollisuuksia ja jättää ne helposti kummisuhteessaan sivuun. 55 Piispainkokouksen asettama kummityöryhmä pohti keinoja kummiuden toteutumiseksi, ja niitä löytyikin paljon. Esimerkiksi kummien kouluttaminen kirkon tuottaman materiaalin avulla, rippikoulun hyödyntäminen kummisuhteen kehittämisessä sekä kummikoulu, jossa kummeja opastetaan kummiuteen Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme 2004, Kummiuden perusteet ja toteutuminen 2004,

20 3. Lapsiperheet Suomessa ja kirkko 3.1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko Tilastokeskus määrittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtionkirkoksi. 57 Valtionkirkko on kirkkokunta, jota laki sitoo valtion yhteyteen. Kirkon itsenäisyys voi 58 olla eriasteista, riippuen kuinka paljon kirkosta säädetään valtion laissa. Tilastokeskuksen määritelmä on kuitenkin ristiriitainen, sillä valtionkirkkojärjestelmä lakkautettiin Suomessa vuonna 1870, jolloin valtiosta ja kirkosta tuli erillisiä, itsenäisiä toimijoita. Kirkon ja valtion yhteistyö on kuitenkin edelleen hyvin näkyvää, esimerkiksi valtiopäivät avataan yhteisessä jumalanpalveluksessa ja kirkolliskokouksessa on myös valtion edustajia. 59 Myös Suomen perustuslaissa säädetään kirkkolaista. Perustuslain 76 säätää että evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään perustuslakiin kuuluvassa kirkkolaissa. 60 Perustuslain 11 säätää uskonnon ja omantunnon vapautta niin että jokaisella on esimerkiksi oikeus kuulua tai olla kuulumatta johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. 61 Vastaavasti myös kirkolla on monia yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka ovat laissa määrättyjä. Seurakuntien tehtäviin kuuluu esimerkiksi hautausurakointi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja niiden irtaimiston ylläpito. Valtio rahoittaa ja tukee näitä toimia. 62 Muutoin kirkon rahoitus, kirkollisvero, kerätään verotuksen yhteydessä kirkon jäseniltä. 63 Vastaavasti kirkko määrittelee itsensä kansankirkoksi, sillä enemmistö suomalaisista kuuluu kirkkoon ja kirkko toimii yhteistyössä valtion kanssa. Kristillinen kulttuuri on olennainen osa suomalaista kulttuuria. 64 Kirkkohallitus kokoaa vuosittain tietoja seurakuntien jäsenmääristä. 65 Vuonna 2018 tilastoitiin 3,9 miljoonan suomalaisen kuuluvan Suomen evankelis-luterilaiseen Nikolainen, Pirinen, Simojoki, Sinnemäki, 1968, Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Kirkkohallituksen yleiskirje nro 19/

21 kirkkoon. Kirkkoon kuuluu siis noin 71% suomalaisista. 66 Vuonna 2017 kastettiin alle 1-vuotiasta lasta, jolloin hekin saivat kirkon jäsenyyden. 67 Vastaavasti suomalaista aikuista liittyi kirkkoon vuonna Kirkko koostuu yhdeksästä hiippakunnasta, jotka jakautuvat 285 seurakuntatalouteen. Jokaisessa hiippakunnassa on johtajanaan piispa ja tuomiokapituli. Poikkeuksena Turun arkkihiippakunta, jossa on sekä piispa että arkkipiispa. Seurakunnilla on myös oma hallintonsa sekä päätöksentekijät, jotka on valittu vaaleilla. Näin ollen seurakunnat voivat myös hyvin itsenäisesti hoitaa omaa toimintaansa ja talouttaan. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se päättää kirkon oppia ja kirkon työtä koskevia linjauksista. Kirkolliskokous voi myös tehdä esityksiä eduskunnalle kirkkolain muutoksista joka hyväksyy tai hylkää ne. Kirkolliskokouksen toimintakausi on neljä vuotta ja sen edustajat valitaan vaaleilla seurakuntalaisten edustajien keskuudesta. 69 Kansankirkoksi itsensä määrittelevä Suomen evankelis-luterilainen kirkko on näkyvä osa suomalaisten arkea ja juhlaa. Seurakunnat järjestävät paljon tapahtumia jäsenilleen, sekä tarjoaa apua erilaisissa muodoissa. Diakoniatyön kautta seurakunta voi levittää kristillistä sanomaa, mutta myös toteuttaa lähimmäisenrakkautta esimerkiksi auttamalla vähäosaisia ja pitäen huolta heidän oikeuksistaan. 70 Kirkon toiminnan ytimenä ja näkyvänä osana voidaan pitää joka sunnuntaina vietettävää messua eli jumalanpalvelusta. 71 Messun keskiössä on Jumalan sanan kuuleminen, saarna sekä ehtoollisen viettäminen. Musiikki kuuluu oleellisena osana messuun esimerkiksi laulettavien virsien tai psalmien muodossa. Messussa on yhteisiä rukouksia, mutta myös tilaa hiljentymiselle ja omalle rukoukselle. Jumalanpalveluksessa kerätään myös kolehti jollekin tietylle kohteelle. 72 Messussa on yhtenäinen samanlaisena toistuva rakenne, jota on kuitenkin mahdollista muunnella esimerkiksi erilaisilla musiikkiesityksillä tai teemoilla. 73 Jumalanpalveluskaavojen onkin jopa suotavaa muuttua muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden mukaan, kuitenkin 66 Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Jumalanpalvelusten kirja, 2000, Viitattu:

22 niin että uusi rakentuu vanhan pohjalle, jolloin yhteys aiempien sukupolvien viettämiin jumalanpalveluksiin säilyy. 74 Kirkko tuo tärkeän osansa jäsentensä juhliin elämänkaaren eri vaiheissa esimerkiksi kastajaisten, rippijuhlien, häiden ja hautajaisten myötä. 75 Kirkolliset juhlapäivät ovat myös muovautuneet osaksi eurooppalaista kalenteria, jolloin kristilliset pyhäpäivät ovat tulleet osaksi vuodenkiertoa. Erilaiset juhlapyhät tuovat kirkkoa ja kristillistä sanomaa näkyvästi esille yhteiskunnassamme. Kirkkovuoteen kuuluu noin kuusikymmentä pyhäpäivää, suurimpina ja näkyvimpinä esimerkiksi joulu ja pääsiäinen. Juhlapyhät yhdistävät kristittyjä ympäri maailman Lapsiperheet Suomessa Tilastokeskus määrittelee perheen enintään kahden perättäisen sukupolven muodostamaksi yksiköksi, jossa perheenjäsenet asuvat samassa asuntokunnassa. Lapsiperheet luokitellaan lasten kanssa asuviin avio- ja avopareihin, rekisteröityihin mies- ja naispareihin sekä yhden vanhemman perheisiin joissa äiti tai isä asuu lapsen kanssa. Lapsiperheeksi määritellään perhe, jossa asuu kotona vähintään yksi alle 18- vuotias lapsi. 77 Tässä luvussa käytän pääasiassa Tilastokeskuksen tekemiä tilastoja. Vuoden 2016 lopussa tehdyn tilaston mukaan Suomessa on lapsiperhettä. Koko Suomen väestöön verrattuna lapsiperheitä on 39% väestöstä. Noin 59% perheistä ovat aviopareja, joilla on lapsia. Noin 20% perheistä on avopareja joilla on lapsia. Loput perheistä ovat yksinhuoltajaperheitä joissa lapsi asuu äidin kanssa 18.6% tai isän kanssa 3%. Vuodesta 2010 lähtien on alettu tilastoida myös perheet joissa vanhemmilla on rekisteröity parisuhde. Vuonna 2016 tällaisia perheitä oli 0,1% koko perheiden määrästä. Yleisin lapsiperhemuoto on ollut jo pitkään avioliiton solmineet 74 Nikolainen, Pirinen, Simojoki, Sinnemäki, 1968, Viitattu: Viitattu: Viitattu:

23 vanhemmat ja heidän lapsensa. Niiden määrä on kuitenkin lähtenyt laskuun verrattuna muihin perhemuotoihin. Yhä useammin lapsia syntyy avoliittoon tai muihin perhemuotoihin. Esimerkiksi avoparien lapsiperheiden määrä on noussut vuodesta 2015 vuoteen 2016 jopa 416 perheellä. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä vuonna 2016 oli 45% kaikista syntyneistä lapsista. Yksinhuoltajaperheiden, jossa äiti tai isä asuu lasten kanssa oli vuoden 2016 lopussa kappaletta, eli 22% lapsiperheistä. 78 Tulevaisuudessa tilastojen voisi olettaa muuttuvan hieman voimaan tulleen avioliittolain myötä. Sen mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt voivat muuttaa parisuhteensa avioliitoksi tai samaa sukupuolta olevat henkilöt solmia avioliiton 79. Nykyään hyvin tavallinen perhemuoto on uusperhe. Uusperheet on sisällytetty tilastoissa perheisiin joissa vanhemmat elävät avio- tai avoliitossa. Uusperhe on perhe, jossa alle 18-vuotias lapsi on vain toisen puolison lapsi. On huomattavaa että tilastoa tehdessä samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen, esimerkiksi jos eronneen avioparin lapsi asuu viikot äidin luona ja viikonloput isän luona, lapsi tilastoidaan siihen perheeseen jossa hän virallisesti asuu. Uusperheitä on suomessa kappaletta eli noin 9% lapsiperheistä. 80 Lapsiperheiden lasten määriä on vaikea tilastoida, sillä vuosittain tehtävät tilastot eivät kerro perheiden lopullisesta lapsiluvusta. Esimerkiksi yksilapsisiin perheisiin luokitellaan perheet joissa on syntynyt esikoinen, mutta tämä ei välttämättä ole perheen lopullinen lapsimäärä. Pitkällä aikavälillä tehdyistä tilastoista käy kuitenkin ilmi, että vähintään nelilapsisten perheiden määrä on vähentynyt ja perheiden joissa on kaksi lasta kasvanut hieman Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosikatsaus 2016, 3. Lapsiperheissä 39 prosenttia väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ] 79 Avioliittolaki. Saatavilla. Viitattu: Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosikatsaus 2016, 3. Lapsiperheissä 39 prosenttia väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ] 81 Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosikatsaus 2016, 3. Lapsiperheissä 39 prosenttia väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ] 19

24 3.3. Kirkon lapsiperhetoiminta Kirkon perhetoiminnaksi luetaan kaikki seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten toiminta jonka tavoitteena on vahvistaa perheiden hengellistä elämää, ihmisenä kasvua, keskinäistä välittämistä ja kunnioitusta sekä vaikeissa elämäntilanteissa jaksamista ja yhteyttä seurakuntaan. 82 Kirkkohallitus määrittelee ryhmätoiminnan toiminnaksi, joka kokoaa pääosin samoja osanottajia kokoontumaan esimerkiksi kerhoon tai vartioon. 83 Yksi yleisimmistä lapsiperhetoiminnan muodoista ovat erilaiset kerhot. Esimerkiksi lähes jokaisessa seurakunnassa järjestetään erilaisia perhekerhoja. Perhekerhot ovat lasten ja heidän läheistensä kohtauspaikkoja. Kerhoon voi tulla niin vanhempien, isovanhempien tai muun hoitajan kanssa. Tavallisesti perhekerhoissa on hartaushetki, leikkiä, askartelua ja musiikkia. Perhekerho on matalan kynnyksen seurakuntatoimintaa ja se kokoaa samassa elämäntilanteessa olevia perheitä lisäten näin yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Perhekerhossa vanhempien on mahdollista saada tukea ja apua esimerkiksi arjessa jaksamiseen sekä kasvatuksellisiin haasteisiin. Ohjaajien kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Seurakunnissa voi olla monia erilaisia kerhoja, jotka jakautuvat esimerkiksi osallistujien tai sisältöjen painotuksen mukaan esimerkiksi erilaiset perhe- ja päiväkerhot, sekä niihin liittyvät musiikki- ja erityispäiväkerhot. 84 Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2015 tekemästä tutkimuksesta selviää että kirkon toiminnassa suomalaiset kaipaavat eniten kasvatusyhteistyön ja perheiden hyvinvoinnin tukemista. Tutkimuksesta käy myös ilmi että kirkon kasvatustyö, perhetoiminta ja elämänarvojen opettaminen lapselle ovat suurelle osalle vastaajista tärkeitä syitä kuulua kirkkoon. 85 Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tilaston mukaan vuonna 2015 seurakuntien järjestämät perhetilaisuudet olivat pääasiassa koko perheen 82 Minäkö perhetyöntekijä? Suomen ev.lut.kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:10, Kirkkohallituksen yleiskirje nro 19/ Viitattu: Viitattu:

25 tapahtumia, leirejä tai muita tilaisuuksia. Vastaavasti yksinhuoltajuutta, vanhemmuutta tai parisuhdetta tukevia tilaisuuksia järjestettiin paljon vähemmän. Tutkimuksessa tilastoitiin kaikki Suomen 412 seurakuntaa ja kaikesta perhetyön toiminnasta 87% oli perhetapahtumia kun vastaavasti yksinhuoltajuutta tukevia tilaisuuksia oli 12% 86 Kirkko pitää yhteyttä lapsiperheisiin esimerkiksi lähettämällä kutsuja heille kohdennettuun toimintaan, kuten päiväkerhoon, pyhäkouluun tai perhekerhoon sekä lahjoittamalla kotiin hengellistä kirjallisuutta, kuten lasten Raamatun. Suurissa seurakunnissa, kuten Espoon ja Tampereen hiippakunnissa järjestetään myös eri ikäryhmien syntymäpäiväjuhlia sekä kummeille ja kummilapsille kohdennettuja tilaisuuksia. 87 Kirkon tilastoista käy ilmi että vuonna 2017 kirkko järjesti ryhmäkokoontumiskertaa 0-6-vuotiaille lapsille joihin lasta osallistui.. 88 Kirkon kasvatuksen arvot Kirkon vuonna 2010 tekemässä kasvatuksen linjauksessa korostetaan ihmisen kasvun ja kehityksen tukemista elämänkaaren eri vaiheissa. Esimerkiksi varhaislapsuudessa tukien lapsen ja vanhemman vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetta sekä myöhemmässä vaiheessa ehkäisemällä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. 89 Perhekerhot sekä muut vanhempi-lapsi tapahtumat ovat hyvä esimerkki yhteyttä luovasta toiminnasta. Ne yhdistävät suuren joukon kotona olevia vanhempia ja lapsia, mikä ehkäisee niin lasten kuin vanhempienkin yksinäisyyttä. Vuonna 2014 perhetoiminta kokosi 1,1 miljoonaa kävijää. 90 Kirkon kasvatuksen arvoja ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Kirkon kasvatuksen perustana on nähdä ihminen arvokkaana, Jumalan kuvana. Kasvatuksen tarkoituksena ei ole muuttaa toista vaan 86 Viitattu: Viitattu: Viitattu: Meidän kirkko - kasvamme yhdessä, Saatavilla: linjaus%20mp.pdf.viitattu: Kirkon nelivuotiskertomus, Erilaistuva kirkko, osa 1, 2016, 30. Saatavilla: otiskertomus_i%20osa_erilaistuva%20kirkko_netti.pdf 21

26 tukea kasvua luomisessa saatujen lahjojen pohjalta. Jokaisella on oikeus iloita oppimisesta ja saada tukea kasvussa. Kristillisen kasvatuksen tavoitteena on jokaisen yksilön kasvun mahdollistaminen ja tukeminen omana itsenään, lähimmäisenä ja yhteisön jäsenenä Meidän kirkko - kasvamme yhdessä, Saatavilla: linjaus%20mp.pdf. Viitattu:

27 4. Tutkimuksen toteuttaminen 4.1. Tutkimustehtävä Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien käsitystä kummiudesta, kummien tehtävistä ja kummiuden toteutumisesta seuraavanlaisten tutkimuskysymysten avulla: 1. Millä perusteella vanhemmat valitsevat lapselleen kummin? 2. Millainen käsitys vanhemmilla on kummin tehtävistä? 3. Kuinka vanhemmat arvioivat kummiuden toteutuneen? Tutkimuskysymys 1 selvittää millä perusteella vanhemmat valitsevat lapselleen kummin ja millainen suhde vanhemmalla ja kummiksi valittavalla henkilöllä on. Kysymys ilmentää myös kummivalintaan mahdollisesti liittyviä vaikeuksia. Tutkimuskysymys 2 pyrkii selvittämään miten vanhemmat määrittelevät kummiuden, mitkä ovat kummin tehtäviä, millainen on hyvä kummi ja millaisia odotuksia vanhemmilla on kummiuden toteutumisesta. Tutkimuskysymys 3 selvittää kuinka vanhemmat arvioivat kummiuden toteutuneen omassa perheessään, oman lapsensa kohdalla. Millaisia ongelmia kummiuden toteutumisessa mahdollisesti on tai ovatko vanhemmat jopa pettyneet kummivalintaansa. Tutkimuksen tavoitteena on selkiyttää 2010-luvun vanhempien käsitystä kummin tehtävästä, millaisia kummeja vanhemmat haluavat lapsilleen ja millaisia odotuksia vanhemmilla on kummeja kohtaan Aineistonkeruu 92 Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen etsittiin vastaajia, joilla on vuonna 2010 tai sen jälkeen kastettuja lapsia. Tällä varmistettiin että kyselyyn vastaavat vain ne henkilöt joilla on kastettuja lapsia, ja joilla on kirkon hyväksymät varsinaiset kummit. Näin aineistosta rajautuivat pois 92 Liite 1 23

28 esimerkiksi ne lapset joita ei ole kastettu, mutta joilla on esimerkiksi niin sanottu epävirallinen haltijakummi, joka ei kuitenkaan kirkon näkökulmasta ole varsinainen kummi. Kyselyyn pystyivät vastaamaan sekä kirkkoon kuuluvat että kirkkoon kuulumattomat henkilöt, sillä lapsen on mahdollista saada kaste jos toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. Tutkimukseen otettiin vuonna 2010 tai sen jälkeen kastetut lapset, jolloin on mahdollista tarkastella kirkkojärjestyksessä vuonna 2010 tapahtuneen muutoksen vaikutusta kummiuteen. Aineisto on kerätty välisenä aikana. Lomake jaettiin Facebookyhteisöpalvelussa, jossa linkkiä kyselyyn oli mahdollista jakaa. Kysely lähti leviämään lumipalloefektin tavoin erilaisia kanavia pitkin ympäri Suomea, tavoittaen monipuolisesti erilaisia vanhempia. Facebook oli mielekäs väylä etsiä kyselyyn vastaajia, sillä se tavoittaa nopeasti ja helposti paljon erilaisia ihmisiä. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Facebook on yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu, ja esimerkiksi vuonna % yhteisöpalvelujen käyttäjistä ilmoitti käyttäneensä Facebookia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Yhteisöpalvelujen (Facebook, Twitter) käyttö on edelleen hyvin ikäsidonnaista ja nuoret käyttävät niitä enemmän kuin vanhemmat henkilöt vuotiaista nuorista 93% ja vuotiaista 82% käyttävät yhteisöpalveluja. Vastaavasti vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käyttää yhteisöpalveluita. 93 Koska tutkimuksessa etsittiin vanhempia joilla on vuonna 2010 tai sen jälkeen kastettuja lapsia, oli Facebookin hyötynä myös se että se tavoittaa erityisesti nuoria aikuisia ja aikuisia joilla on pieniä lapsia jolloin tutkimukseen osallistuminen mahdollistui. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä, joista kuitenkin kuusi rajautui pois, sillä heidän lastaan ei oltu kastettu. Tutkimukseen hyväksyttyjä vastauksia oli siis yhteensä 51. Lomakkeen alussa oli kysymys ovatko lapsesi kastettu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, johon oli vastattava kyllä päästäkseen jatkamaan lomakkeen täyttämistä. Lomakkeen alussa kerättiin vastaajien taustatietoja sekä heidän vuonna 2010 tai sen jälkeen kastettujen lasten lukumäärä ja heille valittujen kummien lukumäärä. 93 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN= , 4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu). Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 24

29 Taustatietoihin sisältyi myös kysymys vastaajan seurakunta-aktiivisuudesta, jotta vanhempien ja kummien kristillisyyden yhteyksiä on mahdollista verrata. Kyselylomakkeessa oli pääasiassa kysymyksiä vanhempien käsityksistä kummivalinnan tekemisestä, kummin tehtävistä ja kummin tehtävien toteutumisesta. Käsityksiä mitattiin pääasiassa viisiportaista Likert-asteikkoa käyttäen, jossa kyselyyn vastanneiden oli mahdollista arvioida kuinka hyvin erilaiset väittämät pitävät heidän kohdallaan paikkansa. Kummien tehtävät- ja kummien tehtävien toteutuminenkysymysosioissa on käytetty samaa kysymyspatteristoa kuin Saravuoma käytti progradu tutkielmassaan Nuoret aikuiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kummeina, tutkiessaan kummien käsitystä kummin tehtävistä. Kyselylomakkeessa oli kolme avokysymystä. Avokysymyksien avulla annettiin kyselyyn osallistuneille mahdollisuus kertoa omin sanoin kummivalinnan tekemisen prosessista, onko jälkikäteen harmittanut että kummiksi jäi pyytämättä joku tai onko harkinnassa lisätä lapselle myöhemmin kummeja sekä millaisia odotuksia vanhemmilla on kummien suhteen ja kuinka kummisuhteen toivoisi jatkossa toteutuvan Osallistujat Kyselyyn vastasi siis 57 henkilöä, mutta joista 51 oli kyselyn ehdot täyttäviä henkilöitä joiden vastaukset huomioidaan tutkimuksessa. Vastaajista 46 (90,2%) oli naisia ja miehiä 5 (9,8%). Kuten liitteestä 2 selviää, vastaajat olivat iältään vastaajat olivat vuotiaita. 94 Tutkimuksessa käytettiin ikäryhmiin jaottelua jotta ikäryhmien välisiä eroavaisuuksia voidaan tarkastella vuotiaita oli (19,6%), vuotiaita (33,3%), vuotiaita (27,5%), yli 36-vuotiaita (17,6%). 95 Kyselyyn vastanneilta kysyttiin heidän 94 Liite 2 95 Liite 3 25

30 asuinpaikastaan. Jaotteluna käytettiin Etelä-, Itä-, Keski- Länsi- ja Pohjois-Suomea. Etelä-Suomessa asuvilta saatiin eniten vastauksia (38%), vähiten Pohjois-Suomesta (2%) Liitteessä 4 havainnollistetaan vastaajien asuinpaikkaa. 96 Kyselylomakkeessa kysyttiin 2010 vuonna tai sen jälkeen kastettujen lasten lukumäärää. 41% vastaajista oli yksi lapsi ja vähän yli puolella (55%) vastaajista oli kaksi lasta. 4% vastaajista oli kolme lasta tai enemmän. Lapsia oli perheessä keskimäärin 1,4. Lapsille valittiin keskimäärin 4,6 kummia Kummien lukumäärän ja lasten lukumäärän osamäärän keskiarvo on 3,3 eli kummeja valittiin 3,3 per lapsi. Siviilisäädyltään 61% vastaajista oli naimisissa olevia henkilöitä, 29% naimattomia henkilöitä, 6% vastaajista oli eronneita ja 4% rekisteröidyssä parisuhteessa % vastaajista määrittelee perhemuodokseen ydinperheen, Uusperheen eli perheen jossa on lapsi, joka on vain toisen puolison lapsi valitsi perhemuodokseen 23% ja 13% oli yksinhuoltajia. 98 Kuvio 1. Vastaajien uskonnollisuus. 96 Liite 4 97 Liite 5 98 Liite 6 26

31 Kuvio 2. Vastaajien seurakunta-aktiivisuus Tutkimuksen taustatiedoissa kartoitettiin vastaajien uskonnollisuutta ja seurakuntaaktiivisuutta. Kuten kuviosta 1 selviää, suurin osa kyselyyn vastanneista ei pidä itseään kovinkaan tai lainkaan uskonnollisena 10+18kpl, (54,9%), 13 kpl (25,5%) vastaajista ei ottanut kantaa, 10 kpl (19,6%) piti itseään erittäin tai melko uskonnollisena. Kuvio 2 havainnollistaa vastaajien seurakunta-aktiivisuutta. Suurin osa kyselyyn vastanneista osallistui seurakunnan toimintaan 1-2 kertaa vuodessa. 25 kpl (49,0%). Niitä jotka eivät osallistu seurakunnan toimintaan ollenkaan oli 15 kpl (29,4%). Muutaman kerran viikossa tai muutaman kerran kuussa osallistuvia oli 10kpl (19,6%). Yli kaksi kertaa viikossa osallistuvia oli 2kpl (3,9%) Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin pääosin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tulosten graafiseen mallintamiseen käytettiin pääasiassa Microsoft Excel -ohjelmistoa. SPSS- 25 tilastomatemaattista tietokoneohjelmaa käytettiin aineiston tilastolliseen analysointiin. Analysoinnissa testattiin pääasiassa osallistujien sukupuolen, kirkon jäsenyyden ja iän vaikutusta kummin valintaan, vanhempien tärkeänä pitämiin kummin tehtäviin ja siihen, kuinka kummius vanhempien mielestä toteutui. Analysointimenetelmiksi valikoituivat Mann-Whitneyn U-testi, jota käytettiin tarkastellessa sukupuolta ja kirkon jäsenyyttä sekä Kruskall-Wallis -testi, jota käytettiin tarkastellessa ikää. Itse kyselyvastausten välille etsittiin myös merkitsevyyksiä, ja tähän käytettiin analysointimenetelmänä korrelaatiota. Testejä käytettiin merkitsevyyden testaamiseen. Nonparametrisiä testejä käytettiin koska 27

32 aineisto oli pieni ja koostui lähinnä erilaisista käsityksiä ja mielipiteitä mittaavista kysymyksistä. Näin ollen aineisto ei noudata normaalijakaumaa. 99 Likert-asteikkoa käytettiin mittaamaan vastaajien asenteita erilaisia väittämiä kohtaan. Asteikossa oli viisi porrasta eli vaihtoehdot yhden ja viiden välillä, joista vastaaja valitsi vaihtoehdon, joka kuvasi parhaiten hänen näkemystään. Vaihtoehto 3 tarkoitti yleensä en osaa sanoa eikä se osoittanut, että vastaaja olisi jokseenkin samaa tai eri mieltä väittämän kanssa, joten tulosten analysointiin käytettiin keskiarvon ja keskihajonnan sijaan jokaisen (1-5) vastausvaihtoehdon prosentuaalista osuutta kaikista vastauksista. Kvalitatiivista sisällönanalyysiä käytetään tulkitsemaan avoimia kirjoitelmia ja tekemään niistä tiivistettyjä kuvauksia. 100 Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysin avulla kirjoitelmia käytiin läpi niin, että tutkimuskysymysten valossa nostettiin esille vastauksissa usein toistuvia teemoja. Aluksi vastaukset käytiin huolellisesti läpi, samalla merkaten erilaisia esille nousevia, toistuvia teemoja. Lopuksi teemat koottiin yhteen, jolloin saatiin kirjoitelmista esille nousevat tulokset. Kirjoitelmien perusteella tehdyn sisällönanalyysin tarkoituksena oli vahvistaa Likert-asteikolla saatuja tuloksia. Kyselystä saadut tulokset on analysoitu huolellisesti ja esitetty rehellisesti sekä avoimesti. Tutkimuksen eri vaiheet on tarkasti suunniteltu ja tallennettu. Tutkielmassa käytetyt tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät ovat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia. Kyselyyn osallistuneiden ei tarvinnut kertoa henkilötietojaan tutkimukseen osallistuessaan ja vastauksia on käytetty vain tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Myös muiden aihetta tutkineiden henkilöiden töihin ja tuloksiin on viitattu. 99 Nummenmaa 2010, Tuomi & Sarajärvi 2012,

33 5. Tulokset Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien käsitystä kummin valitsemisesta, kummin tehtävistä ja tehtävien toteutumisesta heidän lapsensa kohdalla. Suurin osa tutkimuksessa käytetyssä kyselyssä oli viisiportaisella Likert-asteikolla tehtyä käsitysja mielipide kysymyksiä koskien kummin valitsemista, tehtäviä ja tehtävien toteutumista. Avokysymyksillä haluttiin tarkentaa ja vahvistaa Likert-asteikolla saatuja tuloksia. Kysymysten ja väittämien avulla haluttiin selvittää asioiden yhteyksiä, esimerkiksi vaikuttaako vanhemman oma kristillisyys siihen millaisia tehtäviä tai ominaisuuksia hän lapsensa kummilta toivoo ja odottaa. 5.1.Kummin valitseminen Vanhemman ja kummin suhde Tyypillinen tutkimukseen osallistunut perhe oli perhe, jossa on kaksi lasta ja lapsilla kolme kummia. Yksilapsisia perheitä oli 41% ja vähän yli puolella (55%) vastaajista oli kaksi lasta. 4% vastaajista oli kolme lasta tai enemmän. Lapsia oli perheessä keskimäärin 1,4. Kummien lukumäärän ja lasten lukumäärän osamäärän keskiarvo on 3,3 eli kummeja valittiin 3,3 per lapsi. Kuvio 3. Vanhempien ja kummin suhde. 29

34 Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien suhdetta kummiksi valittuihin henkilöihin. Kuviosta 3 ilmenee että kyselyyn vastanneista vanhemmista yli puolet valitsivat lapsensa kummiksi oman sisaruksen (66%). Hieman alle puolet vastanneista valitsivat lapsensa kummiksi puolison sukulaisen (46%), puolison ystävän (45%) tai lapsuudenystävän (45%). Muu sukulainen (27%) tai työtoveri (10%) valittiin melko harvoin. Erittäin harvoin valittiin oma kummi (4%) tai kastepappi (2%). Mann-Whitneyn U-testi nosti esille eräitä merkittävyyksiä vanhempien kummivalinnan ja kummien lukumäärän sekä kummien löytämisen välillä. Ne vanhemmat, jotka valitsivat puolison ystävän lapselleen kummiksi valitsivat usein myös lukumäärällisesti enemmän kummeja (U=476,5, p=0,003). 101 Jos puolison sukulainen valittiin kummiksi, koettiin kummiksi sopivien henkilöiden löytäminen vaikeaksi. (U=443,5, p=0,019). 102 Vanhempien tekemän kummivalinnan ja eräiden kummin tärkeiksi tehtäviksi määriteltyjen väitteiden väliltä löytyi myös merkittävyyksiä. Lapsuudenystävän kummiksi valinneet pitivät tärkeänä kummin tehtävänä että kummi tukee kummilapsensa harrastuksia (U=179,5 p=0,005). 103 Muiden kuin kristillisten lahjojen antaminen kummin tehtävänä oli tärkeää niille vanhemmille jotka olivat valinneet oman opiskelutoverin lapsensa kummiksi (U=310,0, p=0,009). 104 Vanhempien käsitykset kummin valitsemisesta Kummin valitsemiseen liittyviä käsityksiä mitattiin viisiportaisella Likert-asteikolla arvon 1 tarkoittaessa että väite kuvaa erittäin huonosti vastaajan käsitystä kummivalinnasta, arvo 2 melko huonosti, arvo 3 en osaa sanoa, arvo 4 melko hyvin, arvo 5 erittäin hyvin. 101 Liite Liite Liite Liite 10 30

35 Kuvio 4. Vanhempien käsitys kummin valitsemisesta Kuviosta 4 selviää että väitteitä joista oltiin eniten samaa mieltä, eli ne pitivät vastaajien mielestä melko hyvin tai erittäin hyvin paikkansa olivat: kummi valitaan jo raskausaikana, kummiehdokas tiedetään jo ennen raskautta tai raskauden aikana. Erittäin huonosti tai melko huonosti paikkansa pitäviä väitteitä vastaajien mielestä olivat: kummin ikä vaikuttaa valintaan, kummin koulutustausta vaikuttaa valintaan, kummin perhemuoto vaikuttaa valintaan, kummiehdokkaan kanssa keskustellaan kummin tehtävistä ennen kummivalintaa, kummiehdokas kieltäytyy, on vaikea löytää tarpeeksi kummeja, on vaikea löytää kummeja, jotka kuuluvat kirkkoon, kummiksi valitaan myös kirkkoon kuulumaton henkilö. Väitteitä joissa en osaa sanoa - 31

36 vaihtoehto oli valittu useimmin oli väite jolla tiedusteltiin saavatko vanhemmat tarpeeksi tietoa kummivalinnasta, esimerkiksi kastekeskustelussa papin kanssa. Kummi valitaan jo raskausaikana - väite sai eniten (14kpl, 27,5%) arvon viisi valintoja, eli väite kuvasi hyvin käsitystä kummin valitsemisesta. Kukaan vastaajista ei valinnut arvoa viisi kohtiin kummin ikä vaikuttaa kummivalintaan ja kummin koulutustausta vaikuttaa valintaan, jolloin väitteiden ei arvioitu kuvaavan erittäin hyvin kummin valitsemista. Eniten erittäin huonosti kummivalintaa kuvaavia väitteitä olivat kummin koulutustausta vaikuttaa valintaan (45kpl, 88,2%) ja kummiehdokas kieltäytyy (35kpl, 68,6%). Väitteitä joissa vastaajat olivat keskenään merkittävästi eri mieltä, eli väite oli joidenkin mielestä erittäin hyvin kummivalinnan tekemistä kuvaava ja toisten mielestä erittäin huonosti kuvaava väite, olivat: kummiksi valitaan myös kirkkoon kuulumaton henkilö ja kummiehdokkaat saattavat vaihtua kummivalinnan aikana. Kyselyyn vastanneiden käsitys omasta uskonnollisuudestaan ja heidän seurakuntaaktiivisuudestaan olivat yhteydessä toisiinsa (r=0,508, p<.01). Seurakunnan toimintaan aktiivisesti osallistuvat henkilöt pitivät itseään uskonnollisena henkilönä ja vastaavasti henkilöt jotka eivät osallistuneet seurakunnan toimintaan eivät pitäneet itseään uskonnollisina. Vastaajien seurakunta-aktiivisuus korreloi negatiivisesti väitteen kummin valitsemisesta annetaan tarpeeksi tietoa kanssa (r=-,314 p=0,025). Mitä aktiivisempia seurakunnan toimintaan osallistuvia vastaajat olivat, sitä paremmin he kokivat saaneensa tietoa kummin valinnasta, eivätkä kokeneet sitä vaikeaksi. Kirkkoon kuuluvat henkilöt vastasivat saavansa paremmin tietoa kummin valinnasta kuin kirkkoon kuulumattomat. (U=123,000 p=0,039). 105 Ne henkilöt joiden oli vaikea löytää kummeja jotka kuuluvat kirkkoon valitsivat usein kirkkoon kuulumattoman henkilön epäviralliseksi kummiksi lapselleen. (r=0,383, 105 Liite 11 32

37 p=0,006). 106 Jos kummiehdokas kieltäytyi tehtävästään, kummiehdokas vaihtui (r=,359, p=0,010). 107 Vanhempien käsitys kummien ominaisuuksista Vanhempien kummivalintaan vaikuttavia kummien ominaisuuksia tutkittiin käyttäen viisiportaista Likert-asteikkoa. Arvot kuvasivat kuinka hyvin erilaiset kummin ominaisuudet vaikuttavat vanhempien tekemään kummivalintaan. Arvo 1 kuvasi ei lainkaan tärkeää, arvo2 ei kovin tärkeää, arvo 3 en osaa sanoa arvo 4 jokseenkin tärkeää, arvo 5 erittäin tärkeää. Kuvio 5. Kummivalintaan vaikuttavat kummien ominaisuudet 106 Liite Liite 13 33

38 Kuten kuviosta 5 nähdään, kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että kummiehdokkaaseen on hyvä suhde jo ennen kummiksi valitsemista on erittäin tärkeää tai ainakin jokseenkin tärkeää kummia valittaessa. Eniten jokseenkin tärkeänä tai tärkeänä pidettiin myös että kummeja valitaan molempien vanhempien puolelta, kummiehdokas on ystävä ja kummi kuuluu kirkkoon. Erityisesti kirkkoon kuuluville kyselyyn vastanneille on tärkeää että myös kummi kuuluu kirkkoon (U=124,5 p=0,030). 108 Ei lainkaan tärkeänä tai ei kovin tärkeänä pidettiin ominaisuuksia kummilla ei ole entuudestaan kummilapsia mutta vastaavasti myös kummilla on entuudestaan kummilapsia, kummi ei ole samaa sukupuolta lapsen kanssa ja kummi on samaa sukupuolta lapsen kanssa sekä Kummi on seurakunta-aktiivinen. Eniten toisistaan eriäviä arvoja, jolloin moni vastaaja oli sitä mieltä että ominaisuus ei ole lainkaan tärkeä mutta moni myös sitä mieltä että ominaisuus oli erittäin tärkeä, annettiin väitteille kummi kuuluu kirkkoon ja kummiehdokas on sukulainen. En osaa sanoa vastauksia tuli väitteisiin lukumäärällisesti vähän, mutta eniten niitä saivat väitteet kummiehdokas on ystävä ja kummiehdokas on sukulainen. 108 Liite 14 34

39 5.2.Vanhempien käsitys kummin tehtävistä Kuvio 6. Vanhempien käsitys kummin tehtävistä 35

40 Vanhempien käsitystä kummin tehtävästä mitattiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Vastaajien tuli valita arvo väliltä 1-5, jolloin arvo 1 tarkoitti en pidä lainkaan tärkeänä, arvo 2 en pidä kovin tärkeänä, arvo 3 en osaa sanoa, arvo 4 pidän tärkeänä ja 5 pidän hyvin tärkeänä. Kuten kuviosta 6 voidaan todeta eniten tärkeänä ja hyvin tärkeänä pidettyjä tehtäviä olivat: kummilapsen ystävänä toimiminen, läsnäolo kastetoimituksessa, avustaminen kastetoimituksessa (sylikummin tehtävä, Raamatunluku), ajanvietto (esimerkiksi elokuvissa tai huvipuistossa käynti), kummilapsen luona vierailu säännöllisesti, juhlapäivinä muistaminen, kummilapsen perheen tukeminen ja auttaminen sekä konfirmoitavan siunaaminen konfirmaatiotilaisuudessa. Lainkaan tärkeänä tai ei kovin tärkeänä kummin tehtävistä pidettiin kristillisten lahjojen antamista, lapsen ohjaamista sukupuolirooleihin, muiden kuin kristillisten lahjojen antamista, seurakuntaelämään tutustuttamista, Raamattuun tutustuttamista, lapsen taloudellista tukemista, lapsen puolesta uskon tunnustaminen kastetilaisuudessa, ehtoollisella käyminen kummilapsen kanssa, vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa, kristinuskoon tutustuttaminen, kristillisen etiikan opettaminen, esimerkkinä toimiminen uskonasioissa, rukoileminen kummilapsen puolesta. Väitteitä, joissa käsitykset tietyn kummin tehtävän tärkeydestä jakoivat vastaajien mielipiteet olivat lapsenhoidossa avustaminen, vanhempien tukeminen lapsen kasvatuksessa, harrastusten tukeminen ja lapsen puolesta puhuminen/todistaminen kastetilaisuudessa. Jolloin suuri osa vastaajista piti tehtäviä tärkeinä, mutta vastaavasti suuri osa ei lainkaan tärkeänä. Näiden tehtävien kohdalla oli myös eniten en osaa sanoa - vastauksia verrattuna muihin väittämiin. Vanhempien tärkeinä pitämien kummin tehtävien, vanhempien sukupuolen ja oman uskonnollisuuden välillä löytyi joitakin merkittävyyksiä. Lapsen puolesta uskon tunnustaminen kastetilaisuudessa kummin tehtävänä oli naisille miehiä tärkeämpää. (U= , p=0.028) Naiset pitivät myös hieman miehiä tärkeämpänä kummin 36

41 läsnäoloa kastetilaisuudessa (U=180,00, p=0,19) Tuloksen kohdalla on kuitenkin syytä huomata, että miehiä oli tutkimuksessa mukana reilusti vähemmän kuin naisia. Vastaajien näkemys omasta uskonnollisuudesta korreloi vahvasti heidän näkemykseensä kummin tärkeimmistä tehtävistä: Konfirmoitavan siunaaminen konfirmaatiotilaisuudessa (r=,501 p=,000), rukoileminen kummilapsen puolesta (r=,653 p=,000), esimerkkinä toimiminen uskonasioissa (r=,601 p=,000), kristinuskoon tutustuttaminen (r=,518 p=,000), Raamattuun tutustuttaminen (r=,598 p=,000), seurakuntaelämään tutustuttaminen (r=,575 p=,000), lapsen puolesta uskon tunnustaminen kastetoimituksessa (r=,450 p=,001), ehtoollisella käynti kummilapsen kanssa (r=,631 p=,000), vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa (r=,438 p=,001), lapsen puolesta puhuminen/todistaminen kastetoimituksessa (r=,450 p=,001), kristillisten lahjojen antaminen (r=,357 p=,010), lapsen ohjaaminen sukupuolirooleihin (r=,344 p=,013). 109 Tulosten perustella voidaan sanoa, mitä uskonnollisempana vastaaja itseään piti, sitä tärkeämpää hänelle oli ne kummin tehtävät joissa tulee esille kristillinen kasvatus ja uskontoon tutustuttaminen. Tutkimuksessa kävi ilmi vanhempien iän vaikutus siihen kuinka tärkeänä he pitävät tiettyjä kummin tehtäviä. Sukupuolirooleihin ohjaaminen kummin tehtävänä oli tärkeintä yli 36-vuotiaille vanhemmille (x 2 (2)=8.303, p=0.04). Vastaavasti nuoremmille eli vuotiaille vanhemmille sukupuolirooleihin ohjaaminen kummin tehtävänä ei ole niin tärkeää. Konfirmoitavan siunaaminen konfirmaatiotilaisuudessa kummin tehtävänä oli tärkeämpää nuorille kuin iäkkäämmille vanhemmille (r=-,325 p=,021 N=50) vuotiaat löysivät mielestään kirkkoon kuuluvia kummeja helpommin kuin vanhempi ikäryhmä 36-vuotiaat ja sitä vanhemmat (x 2 (2)=8.223, p=0.042). 110 Kruskall-Wallis testillä testattiin vastaajien iän ja kirkkoon kuuluvan kummin löytämisen vaikeutta. 109 Liite Liite 16 37

42 5.3.Vanhempien käsitys kummin tehtävien toteutumisesta Kuvio 7. Vanhempien käsitys kummin tehtävien toteutumisesta. 38

43 Vanhempien näkemystä kummin tehtävän toteutumisesta oman lapsen kohdalla arvioitiin viisiportaisen Likert-asteikon avulla jossa arvo 1 tarkoittaa että väite sopii erittäin huonosti, arvo 2 melko huonosti, arvo 3 en osaa sanoa, arvo 4 melko hyvin ja arvo 5 erittäin hyvin. Kuten kuviosta 7 voidaan todeta eniten melko hyvin tai erittäin hyvin toteutuneita kummin tehtäviä vanhempien mielestä olivat: läsnäolo kastetoimituksessa, joka ei saanut lainkaan eriävää vastausta. Myös tehtävät avustaminen kastetoimituksessa, juhlapäivinä muistaminen, lapsen puolesta puhuminen/todistaminen kastetoimituksessa, muiden kuin kristillisten lahjojen antaminen, lapsen puolesta uskon tunnustaminen kastetoimituksessa, kummilapsen ystävänä toimiminen, kummilapsen perheen tukeminen ja auttaminen, kummilapsen luona vierailu säännöllisesti, ajanvietto (esimerkiksi elokuvissa tai huvipuistossa käynti) ja vanhempien tukeminen lapsen kasvatuksessa. Eniten erittäin huonosti tai melko huonosti toteutuneita kummin tehtäviä vanhempien kokemuksen mukaan olivat: seurakuntaelämään tutustuttaminen, Raamattuun tutustuttaminen, vanhempien tukeminen kristillisessä kasvatuksessa ja kristinuskoon tutustuttaminen. Lähinnä siis kaikki kristilliseen kasvatustehtävään luokiteltavia tehtäviä. En osaa sanoa valintoja tuli kummin tehtävien toteutumista arvioidessa verrattaen monta. Se valittiin eniten väitteisiin konfirmoitavan siunaaminen konfirmaatiotilaisuudessa, ehtoollisella käynti kummilapsen kanssa ja lapsen ohjaaminen sukupuolirooleihin. Tuloksessa on huomattava, että useiden vastaajien lapset olivat vielä niin pieniä että kyseisiä tehtäviä ei ole vielä voitu toteuttaa. Suoralla väitteellä Olen pettynyt lapseni kummiin selvitettiin myös kummiuden toteutumista. Suurin osa vastaajista (37kpl, 72,5%) oli sitä mieltä että väite pitää erittäin huonosti tai melko huonosti paikkansa. 11 kpl (21,6%) vastaajista oli väitteen kanssa melko- tai samaa mieltä. 39

44 6. Tulosten tarkastelu ja jatkotutkimusaiheet Kummin valitseminen Tutkimuksen tulokset kertovat että usein henkilöt joita pyydetään kummiksi valitaan jo ennen raskautta tai raskauden aikana. Tulos on vahvasti yhteydessä siihen että suurin osa vastaajista valitsee lapsensa kummiksi oman sisaruksen, sillä jopa 65% vastaajista oli valinnut lapselleen kummiksi oman sisaruksen. Sen jälkeen tasaisesti hieman alle puolet olivat valinneet kummiksi puolison sukulaisen, puolison ystävän tai oman lapsuudenystävänsä. Yleensä ottaen tuloksista kävi ilmi, mitä läheisempi sukulaisuussuhde vanhemmilla ja kummeilla on, sitä todennäköisemmin hänet valitaan kummiksi. Jo raskausaikana kummiksi valikoituneiden henkilöiden voidaan olettaa olevan vanhemmille läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana heidän elämässään jo ennen lapsen syntymää. Harvemmin kummiksi valikoitui esimerkiksi työtoveri tai kastepappi. Tämä tulos voi kertoa siitä, kuinka omat sisarukset ja läheiset ystävät ovat jo valmiiksi paljon vanhempien elämässä mukana, ja luultavasti täten myös lapsen elämässä. Oman sisaruksen valinta voi näin olla helppo ja varma valinta kummiksi, sillä hänen tiedetään olevan lähellä lasta myös ilman kummi-statusta. Yleisesti ottaen vanhemmat ovatkin sitä mieltä että kummiehdokkaaseen on oltava hyvä suhde jo ennen kummiksi valitsemista. Voidaan kuitenkin pohtia, jos kummeja on esimerkiksi vaikea löytää, valitaanko helpommin etäisempiä ihmisiä kummeiksi, jotta kaste toteutuisi? Vanhempien ja kummin suhdetta mittaavaan kysymyspatteristoon olisi voinut lisätä yhdeksi vastausvaihtoehdoksi myös ystävä -kohdan, sillä nyt lomakkeessa oli mahdollista valita vain puolison ystävä tai lapsuudenystävä, jolloin esimerkiksi aikuisiällä solmitut ystävyyssuhteet jäivät ulkopuolelle. Muutama vastaaja oli kuitenkin kirjoittanut joku muu, mikä kohtaan vastauksen ystävä. Voi myös olla hankala vetää rajaa puolison ystävän ja oman ystävän välille, sillä usein puolison ystävä voi olla myös oma ystävä. 40

45 Jos puolison ystävä valitaan kummiksi, lapselle valitaan usein myös lukumäärällisesti enemmän kummeja. Kuten aiemmin todettu kummiksi valitaan usein oma sisarus tai hyvä ystävä, voidaan tästä tuloksesta päätellä että lapsella usein on ensisijaisesti kummit näistä henkilöistä, mutta lisäksi voidaan valita esimerkiksi puolison ystäviä. Vastaavasti puolison sukulaisen kummiksi valinneet kokevat kummiksi sopivien henkilöiden löytämisen vaikeaksi. Näin ollen lapselle ei lukumäärällisesti valita montaa kummia ja tarvittava kahden kummin määrä voi tuntua vaikealta saavuttaa. Kummin iällä, perhemuodolla tai koulutustaustalla ei ole vanhemmille suurta merkitystä kummivalintaa tehdessä. Suurimmalle osalle vanhemmista ei ole väliä minkä ikäinen kummi lapselle valitaan. Kyselyssä ei kuitenkaan kysytty, minkä ikäisiä kummeja lapsille valitaan. Myöskään kummin perhemuodolla tai koulutustaustalla ei ole vanhemmille merkitystä. Yleensä ottaen näitä ominaisuuksia tärkeämpää oli hyvä suhde kummin ja vanhempien välillä. Tämän tutkimuksen tulokset kertovat että vanhemmat eivät juurikaan koe vaikeutta löytää tarpeeksi kirkkoon kuuluvia kummeja lapselleen, toisin kuin tutkimuksen tuloksista oletettiin. Lapselle täytyy siis olla nimettynä kastetilaisuudessa kaksi kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua kummia. Kummiuden kohdalta uusitun kirkkojärjestyksen myötä erityistapauksessa myös yksi kirkkoon kuuluva kummi voi riittää. Tähän tutkimukseen osallistuneet vanhemmat eivät kuitenkaan kokeneet vaikeutta löytää kahta kummiksi sopivaa henkilöä kummiksi ja keskimäärin lasta kohtaan kummeja valittiin kolme. Iäkkäämmillä (yli 36-vuotiailla) vanhemmilla oli nuoria vanhempia vaikeampi löytää kirkkoon kuuluvia kummeja. Iäkkäämpien vanhempien lähipiiri on kuitenkin myös iäkkäämpää, joten heillä voi esimerkiksi olla jo entuudestaan paljon kummilapsia, jolloin heitä ei välttämättä pyydetä kummiksi. Vastaavasti heidän lähipiiriinsä kuuluvat nuoret voivat olla eronneet kirkosta, sillä useimmiten kirkosta eroavat henkilöt ovat nuoria aikuisia. Nuorten aikuisten kirkosta eroamisen vaikutus 41

46 kummien löytämiseen on kuitenkin ristiriitainen, sillä nuoret (20-25-vuotiaat) vanhemmat eivät mielestään koe vaikeutta löytää kirkkoon kuuluvia kummeja. Odotettu tulos kirkosta eronneiden henkilöiden lukumäärien kasvussa ja vaikeuksissa löytää kirkkoon kuuluvia kummeja näkyy lähinnä hieman siinä että joskus virallisten kummien lisäksi voidaan valita myös kirkkoon kuulumaton henkilö. Epävirallisten kummien valitseminen lapsille jakaa vanhempien mielipiteitä, riippuen kuinka vaikeaksi he kokevat kummivalinnan tekemisen. Jos kummeja on vaikea löytää, valitaan useammin myös epävirallinen kummi. Useimmiten vanhemmat olivat kuitenkin sitä mieltä ettei kirkkoon kuulumatonta henkilöä tarvitse valita kummiksi. Erityisesti kirkkoon kuuluvat henkilöt pitivät tärkeänä että myös lapsen kummi kuuluu kirkkoon. Kirkosta eroaminen ei tässä aineistossa näyttäydy ongelmana kirkkoon kuuluvien kummien löytämisessä. Kirkkoon kuuluvia kummeja saatetaan valita jos läheinen ystävä tai sukulainen ei kuulu kirkkoon, mutta hänet halutaan kuitenkin kummiksi. Tuloksessa on kuitenkin huomioitava, että aineistossa on vain Suomen-evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastetut henkilöt. Näin ollen esimerkiksi kirkkoon kuulumattomien vanhempien lapsen nimiäisjuhlat jäivät tulosten ulkopuolelle. Kummeja nimetään paljon myös kastamattomille lapsille. Kirkkoon kuuluvat ja seurakunnan elämään aktiivisesti osallistuvat henkilöt kokevat saavansa tarpeeksi tietoa kummin valitsemisesta, vastaavasti kirkkoon kuulumattomat henkilöt eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa. Aktiivisesti seurakunnan toimintaan osallistuvat henkilöt käyvät useammin kirkossa ja voivat osallistua esimerkiksi lapsiperhetoimintaan joissa käydään läpi erilaisia teemoja, kuten kastetta. Myös esimerkiksi perhekerhossa on matala kynnys kysyä seurakunnan henkilökunnalta kummin valitsemiseen ja kummiuteen liittyvistä kysymyksistä. Jotta lapsen kaste mahdollistuu, on vähintään toisen vanhemman kuuluttava kirkkoon. Näin ollen voi olla mahdollista että se kirkkoon kuuluva vanhempi, joka haluaa lapsensa kastettavan tietää enemmän esimerkiksi kummiksi valitsemisesta, erityisesti jos hän osallistuu seurakunnan toimintaan. 42

47 Kummin tehtävät Kirkko määrittelee kummin tehtäviksi muuan muassa kastetilaisuudessa todistamisen ja vanhempien tukemisen lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Vanhempien näkemyksen mukaan kummin tärkeimpiä tehtäviä ovat kummilapsen ystävänä toimiminen, ja ajanvietto lapsen kanssa sekä kummilapsen perheen tukeminen. Maallistumisen voidaan sanoa näkyvän vanhempien näkemyksissä kummin tehtävistä sillä kristillisiksi luokitellut kummin tehtävät eivät ole vanhempien käsityksen mukaan kummin tärkeitä tehtäviä. Vanhempien näkemys on ristiriidassa kirkon antaman kristillisen kasvatustehtävän kanssa. Kristillisiä kummin tehtäviä ovat esimerkiksi seurakuntaelämään ja Raamattuun tutustuttaminen, ehtoollisella käyminen kummilapsen kanssa, vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa, kristinuskoon tutustuttaminen, kristillisen etiikan opettaminen, esimerkkinä toimiminen uskonasioissa ja rukoileminen kummilapsen puolesta. Ainoastaan vanhemmat jotka pitävät itseään uskonnollisena pitävät kummin kristillisiä tehtäviä kummin tärkeimpinä tehtävinä. Tehtävien toteutuminen Läsnäolo kastetilaisuudessa kummin tehtävänä toteutuu vanhempien arvioiden mukaan kummin tehtävistä parhaiten. Kummin läsnäolo kastetilaisuudessa näkyy mahdollisesti esimerkiksi sylikummin tehtävänä, jolloin yksi kummeista pitää lasta sylissä kastetilaisuudessa. Myös kirkko toivoo kummien osallistuvan kastetilaisuuteen, se ei kuitenkaan ole välttämätöntä jos paikalla on muita todistajia. Avustaminen, lapsen puolesta puhuminen, todistaminen ja uskon tunnustaminen kastetilaisuudessa olivat vanhempien näkemyksen mukaan hyvin toteutuneita kummin tehtäviä. Edellä mainitut tehtävät ovat suorassa yhteydessä siihen, onko kummi päässyt paikalle kastetilaisuuteen, jolloin näiden tehtävien toteutuminen mahdollistuu. Vanhemmat arvioivat hyvin toteutuneiksi kummin tehtäviksi erityisesti tehtäviä, jotka eivät ole kummin kristillisiksi tehtäviksi luokiteltavia. Lahjojen antaminen, kummilapsen ystävänä toimiminen, kummilapsen kanssa ajan viettäminen ja 43

48 vierailu sekä vanhempien tukeminen lapsen kasvatuksessa ovat vanhempien mielestä heidän lapsensa kohdalla hyvin toteutuneita kummin tehtäviä. Ne ovat myös tehtäviä joita vanhemmat usein odottavat kummilta. On huomattavaa, että myöskään nämä tehtävät eivät ole varsinaisesti kirkon antamia kristillisiä tehtäviä vaan lähinnä kulttuurisen perinteen muodostamia, yleisesti hyväksyttyjä ja oletettuja kummin tehtäviä. Huonoiten toteutuneita tehtäviä vanhempien näkemyksen mukaan ovat kummin antamaan kristilliseen kasvatukseen liittyvät tehtävät, kuten seurakuntaelämään, kristinuskoon ja Raamattuun tutustuttaminen ja vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Tulos on mielenkiintoinen, sillä kuten aiemmin todettu vanhemmat eivät pidä kristilliseen kasvatukseen liittyviä tehtäviä juurikaan tärkeänä määritellessään kummin tehtäviä, mutta arvioivat ne kuitenkin huonosti toteutuneiksi oman lapsensa kohdalla. Tulos voi kieliä kyselylomakkeen huonosti toteutetusta kysymyksenasettelusta, jolloin vastaajat ovat saattaneet vastata että tehtävät ovat huonosti toteutuneita, vaikka ovatkin sitä mieltä että tehtävän toteutumisella ei ole hänelle merkitystä. Esimerkiksi jos vanhempi on vastannut että Raamattuun tutustuttaminen kummin tehtävänä on hänen lapsensa kohdalla toteutunut huonosti, voi hän samalla tarkoittaa että hän ei odota kummin toteuttavan tätä tehtävää, tai edes halua hänen tutustuttavan lasta Raamattuun. Suuri osa vanhemmista ei osannut sanoa kuinka hyvin kummilapsen siunaaminen konfirmaatiotilaisuudessa, ehtoollisella käynti ja lapsen ohjaaminen sukupuolirooleihin kummin tehtävänä ovat toteutuneet. Koska tutkimuksessa huomioitiin vain vuonna 2010 tai sen jälkeen syntyneet lapset tämä tulos on täysin ymmärrettävä, sillä vanhimmat tutkimuksessa mukana olleiden vanhempien lapset ovat vasta noin kahdeksanvuotiaita, jolloin konfirmaatio ei ole vielä ajankohtainen. Ehtoollisella käyminen kummin kanssa on mahdollista, vaikka kummilapsi ei ole vielä konfirmoitu, lapsi on myös ehtoollisen sijaan mahdollista siunata. Aiemmin esitelty tulos, jossa lapsen tutustuttaminen seurakuntaelämään ja kirkossa käyminen kummilapsen kanssa kummin tehtävänä olivat vanhempien mielestä huonosti toteutuneita, on mielenkiintoista että vanhemmat eivät ole osanneet 44

49 arvioida ehtoollisella käymisen toteutumista lapsensa kohdalla, sillä ehtoollisella käyminen on yleensä ottaen mahdotonta ellei mene käymään messussa. Sukupuolirooleihin ohjaaminen on tärkeämpää mitä iäkkäämmät vanhemmat lapsella on. Tulos voi ilmentää sukupuolineutraaliuden ihanteen leviämistä yhteiskunnassamme, jolloin nuorille vanhemmille voi olla tärkeää että heidän lapsensa kasvaa esimerkiksi sukupuolineutraalissa ympäristössä, jolloin myöskään kummeilta ei odoteta sukupuolirooleihin ohjaamista. Tulosten mukaan on harvinaista että vanhemmat keskustelevat harvoin kummin tehtävistä kummiksi valitun henkilön kanssa. Vanhemmat eivät näin ollen useinkaan määrittele kummiksi valitulle henkilölle millaista kummia he lapselleen toivovat tai millaisia tehtäviä he kummille määrittelevät. Koska kummiudella on pitkät juuret, voidaan olettaa että monilla on jonkinlainen näkemys kummin tehtävistä, esimerkiksi omien tai lähipiirin kummien kautta. Kummin tehtäviksi on voinut muodostua erilaisia yleisiä tehtäviä jotka perinteen tavoin siirtyvät kummeille ja joista ei tarvitse erikseen sopia. Vaikka vanhemmat eivät keskustele kummin tehtävistä kummien kanssa he eivät useimmiten ole pettyneitä lapselleen valitsemista kummeista. Tulos on mielenkiintoinen, joko kummit ovat suoriutuneet tehtävästään erittäin hyvin, ilman vanhempien ohjeistusta tai vanhemmat eivät ole odottaneet kummien tehtäviltä niin paljoa. Voisi olettaa että vanhemmat voisivat helposti pettyä jos esimerkiksi heille tärkeät kummin tehtävät eivät toteutuisi, mutta toisaalta jos he eivät kerro niitä kummiksi valitulle henkilölle kummin on vaikea niitä toteuttaa. Saravuoma on pro-gradu työssään Nuoret vanhemmat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kummeina, tarkastellut kummien näkökulmaa heidän tehtävistään. Yhteenveto Vanhemmat eivät yleensä koe kummin valitsemista vaikeaksi, vaan heille on jo usein ennen lapsen syntymää selvää ketkä he tulevat valitsemaan kummiksi. Kummiksi valitaan yleensä jo entuudestaan tärkeä ja läheinen ihminen, johon on hyvä suhde jo entuudestaan. Usein tällaisia henkilöitä ovat omat sisarukset tai läheiset ystävät. 45

50 Kummivalinnalla pyritään vahvistamaan ystävyyssuhdetta ja ulottamaan sitä omaan lapseen saakka. Vanhemmat eivät myöskään koe että kummikriteerit täyttäviä kummeja olisi vaikea löytää. Vanhemmille on tärkeää että kummi pysyy lapsen elämässä mukana ja pitää häneen säännöllisesti yhteyttä. Kummin kristilliset tehtävät eivät ole vanhemmille niin tärkeitä, eivätkä he niitä juuri odotakaan. Tärkeimmät kristilliset tehtävät toteutuvat lähinnä kastehetkellä, jolloin kummi toimii kasteen todistajana ja avustajana. Kummin tehtävistä ei juurikaan keskustella kummin kanssa ennen kummiksi valitsemista, jolloin vanhemmat usein voivat olettaa että oletetut kummin tehtävät ovat kummille selkeitä jo entuudestaan. Tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimusmahdollisuudet Tutkimuksen validiteettia arvioidessa on tärkeää huomioida että kummiutta koskevaa aiempaa tutkimusta on hyvin vähän, jolloin tulosten vertailua on lähes mahdotonta tehdä. Tällä tutkimuksella pyritään antamaan kokonaiskuvaa, millaisena vanhemmat näkevät kummiuden ja nähdä se kokonaisuutena. Tutkimuksessa on hyödynnetty sekä kvantitatiivista- että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jolloin ne pyrkivät täydentämään toisiaan ja tuomaan lisää näkökulmia. Esimerkiksi avoimet kysymykset pyrkivät täydentämään ja vahvistamaan Likert-asteikolla saatuja tuloksia. Kyselylomake on laadittu huolellisesti huomioiden eri lähteiden määrittelemät kummin tehtävistä, tärkeimpänä määrittelijänä kirkkojärjestys ja kirkon ohjekirjojen määritelmät. Osassa kysymyksiä olisi voinut huomioida paremmin tutkimuksen kohderyhmän iän, jolloin kysymykset olisi voinut paremmin kohdistaa juuri heihin. Nyt osa kysymyksistä koski esimerkiksi konfirmaatiota, joka ei ole vielä ajankohtainen tutkimukseen osallistuneiden vanhempien lapsilla. Kyselylomake tavoitti sopivan määrän (51 kpl) ihmisiä tähän tutkimukseen, eri puolilta Suomea, jolloin tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suhteellisen hyvinä ja yleisinä. Miehiä tutkimukseen osallistuin kuitenkin hyvin vähän, jolloin heidän näkökulmansa jää vähemmälle. Tutkimuksen tuloksissa on kuitenkin pyritty huomioimaan että miehiä oli vähemmän ja huomioitu se tulosten tarkastelussa. 46

51 Vastaavasti kyselyyn vastanneet olivat eri-ikäisiä, jolloin oli mahdollista saada kattava kuvaus kuinka eri ikäiset vanhemmat määrittelevät kummiuden. Kummiudesta on vielä hyvin vähän tutkimusta ja esimerkiksi väitöskirjatasoiselle tutkimustyölle olisi varmasti kysyntää. Kirkko tekee jatkuvasti työtä kummiuden elvyttämisen osalta ja kummiuden heikkoudet tulivat tämänkin tutkimuksen kohdalla selviksi: kristillinen kasvatus on jäänyt kummin tehtävistä vähiten tärkeäksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin nuoria lapsiperheitä ja esimerkiksi kummin elämänmittaisen tehtävän toteutuminen jäi tässä tutkimuksessa tarkastelematta, sillä vanhimmat kummilapset olivat tutkimushetkellä vasta kahdeksanvuotiaita. Samoin kummiuden toteutumista tarkasteltiin vain hyvin lyhyellä ajanjaksolla. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka kummius muuttuu kummilapsen varttuessa. Aihetta ei myöskään ole tutkittu kummilapsien kannalta, millaista kanssakäymistä he toivoisivat kummiltaan tai kuinka he kummiuden määrittelevät. 47

52 7. Lähteet ja kirjallisuus Antila, Jaakko 2014 Kansankirkko ristipaineessa, Suomen luterilainen kirkolliskokous Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Kirkkohallitus 2010 Kirkkohallituksen esitys 6/2010 kirkolliskokoukselle. Saatavilla: bfe2/ eed920b2c225770e /$FILE/KKHE_10-6%20Kummien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4.doc. Viitattu: Kirkkohallituksen yleiskirje nro 19/2010. Saatavilla: BF146/$FILE/ pdf. Viitattu: Kirkollisten toimitusten opas, Sinä olet kanssani. Gummerus Kirjapaino Oy 2008 Lapsi on osallinen. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kirkon kasvatus ja nuorisotyö/kirkkohallitus 2009 Minäkö perhetyöntekijä? Suomen ev.lut.kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:10. Kirkko ja kaupunki 2009 Kummilla on ikivanha tehtävä. Saatavilla: Kirkkojärjestys /1055 v Saatavilla: Viitattu:

53 Kirkon keskusrahasto & Kotimaa yhtiöt Oy 2008 Rakkauden lahja. Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Hämeenlinna. Kariston kirjapaino Oy. Kirkon tutkimuskeskus 2016 Kirkon nelivuotiskertomus. Erilaistuva kirkko, Suomen evankelisluterilainen kirkko vuosina : Katsaus kirkon työhön. Kuopio: Grano Oy. Lakivaliokunnan mietintö 2010 Lakivaliokunnan mietintö 3/2010 kirkkohallituksen esityksestä 6/2010, joka koskee kirkkojärjestyksen 2 luvun 16 ja 17 :n muuttamista koskien kummien määrää Saatavilla: 771B0039BFE7?OpenDocument. Viitattu Lehtonen, Aleksi 1931 Kirkon pyhät toimitukset. Porvoo: Werner Söderström Oy. Lempiäinen, Pentti 2004 Pyhät toimitukset. Hämeenlinna: Karisto Oy. Nikolainen, Pirinen, Simojoki, Sinnemäki 1968 Kirkko Suomessa. Toim. Weilin+Göös. Helsinki Piispainkokouksen asettama työryhmä 2004 Kummiuden perusteet ja toteutuminen kirkossamme. Piispainkokouksen asettaman työryhmän mietintö Sarja B 2004:1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon julkaisuja 49

54 2016 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet vuosina Saatavilla: Viitattu: Kirkkokäsikirja. Kirkollisten toimitusten kirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Meidän kirkko kasvamme yhdessä. Saatavilla: D8743/$FILE/Kasvatuksen%20linjaus%20mp.pdf. Viitattu: Piispainkokous Saatavilla: c9/a04a2ed5ec19f422c a53d?opendocument. Viitattu: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja I Jumalanpalvelusten kirja. Norris, Pippa & Inglehart, Ronald 2004 Sacred and Secular. The Secularization Debate Pippa Norris and Ronald Inglehart, Sacred and Secular. Religion and Politics Worldwide, Cambridge University Press. Nummenmaa, Lauri 2010 Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. Nurmi, Juhani 2000 Kummius ennen ja nyt. Pro-gradu tutkielma, Kulttuurin tutkimuksen laitos, Turun yliopisto. Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2012 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Hansaprint Oy. 50

55 Internet- lähteet Evl.fi Viitattu: Viitattu D875E/$FILE/Vaestonmuutokset_koko%20kirkko_2016.xlsx.Viitattu Viitattu: Viitattu Viitattu Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu: Viitattu:

56 Suomen perustuslaki Viitattu: Viitattu Suomen virallinen tilasto Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosikatsaus 2016, 3. Lapsiperheissä 39 prosenttia väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: 24_tie_001_fi.html. Viitattu: Tilastokeskus Viitattu: Viitattu: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN= , 4. Puolet suomalaisista yhteisöpalveluissa (korjattu). Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: 06_kat_004_fi.html. Viitattu: _kat_004_fi.html. Viitattu Kirkontilastot Viitattu: Viitattu: Liitteet 52

57 Liite 1 53

58 54

59 55

60 56

61 Liite 2 Liite 3 Liite 4 57

62 Liite 5 Liite 6 58

63 Liite 7 59

64 Liite 8 60

65 Liite 9 61

66 Liite 10 62

67 Liite 11 63

68 Liite 12 64

69 Liite 13 65

70 Liite 14 66

71 Liite 15 67

72 Liite 16 68