Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin"

Transkriptio

1 ehyt katsauksia 5/2013 Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta

2 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, EHYT-katsauksia 5/2013 AMIS Arjen Ammattilaiset

3 Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta

4

5 Sisältö esipuhe 7 Amis Arjen ammattilaiset suosittaa 9 TIIVISTELMä Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut Ryhmäkeskustelujen suunnittelu ja oteutus Keskusteluryhmien dynamiikka ryhmätyö 1: paras ryhmä? Ryhmätyö 2: osallistumiskanavat Vaalit ja äänestäminen Ehdokkaana vaaleissa Kansalaisaloite Nuorisovaltuusto Oppilaskunta Opiskelijajärjestöt Ammattiliitot Uutiset, media ja sosiaalinen media RYHMÄTYÖ 3: PAREMPI KOULU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKA Viikko rehtorina ja paras ammattioppilaitos Paras työssäoppimispaikka ja työpaikka RYHMÄTYÖ 4: VIRALLISTEN SUOSITUSTEN POHDINTAA TOSIELÄMÄSSÄ Lauseita lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta Lause ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä Lause opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina suunnitelmasta 64

6 6 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opiskelijoiden keskustelua yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Oppilaitoksiin liittyvät keskustelunkulut LIITTEET Haastattelurunko ja apukysymykset 72

7 7 esipuhe EHYT ry:n AMIS Arjen Ammattilaiset -hanke tilasi syksyllä 2013 katsauksen ammattiin opiskelevien kokemuksista ja ajatuksista liittyen osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Alkuperäisenä tarkoituksenamme oli saattaa ammattiin opiskelevien ääni kuuluviin oikeusministeriön demokratiapoliittisen selonteon valmistelussa, mutta prosessin edetessä kävi selväksi, että tässä olisi ainesta laajempaankin levitykseen. Katsauksessa esiin nostetut keskustelut murtavat omalta osaltaan ennakkoluuloja ammattiin opiskelevien vähäiseksi väitetyistä näkemyksistä ja halusta vaikuttaa yhteiskuntaan ja lähiympäristöönsä. Aineisto kerättiin järjestämällä ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja kahden eri ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Aineiston kokosivat ja teemoittelivat tutkimusavustajina toimineet VTM Matleena Kantola ja valtiot. kand. Karoliina Lauriala. Keskustelurungon suunnitteluun ja projektin ohjaamiseen osallistuivat EHYT ry:n AMIS-työn tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen ja erityissuunnittelija Antti Maunu. Katsauksesta nousee esiin EHYT ry:n AMIS-työn kannalta tärkeitä näkökulmia. Nuoret mieltävät yhteiskunnallisen vaikuttamisen olevan lähinnä aikuisuuteen kuuluva asia, ja kokemukset kuulemiseksi tulemisesta ja vaikuttamisesta ovat vähäisiä. Nuorilla on mielipiteitä, ja he haluaisivat keskustella niistä, mutta mahdollisuuksia siihen on vähän. Kaikista selvimmin korostuu se, että keskusteluihin osallistuneiden nuorten kokemusten mukaan heidän mielipiteitään ei aina kuunnella eikä heidän ehdotuksiaan oteta vakavasti. Aikuiset jyräävät usein omilla mielipiteillään yli. Käsillä oleva katsaus sisältää ammattiin opiskelevien sekä avoimia ja rehellisiä että innostavia ja haastavia kommentteja. Toivomme, että sitä käytettäisiin laajasti sekä ammattioppilaitoksissa opetuksen suunnitte-

8 lussa että osallisuutta edistävissä järjestöissä ja muiden toimijoiden parissa. Haluan kiittää Karoliinaa ja Matleenaa erinomaisesta ja innokkaasta työstä. Se mitä tästä seuraa, on lukijan päätettävissä. Ammattiin opiskelevien toive on ainakin tässä kohtaa kuultu: Nyt se on julkaistu! Helsingissä, Merit Lindén amis Arjen Ammattilaiset projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö ehyt ry

9 9 AMIS ARJEN AMMATTILAISET SUOSITTAA Ryhmäkeskusteluissa esiin nousseet kokemukset perustelevat alla olevaa EHYT ry:n AMIS-työssä koottua suosituslistaa. Aineistosta suoraan nousseisiin, tarkempiin tuloksiin ja johtopäätöksiin pääsee tutustumaan luvussa 6 Yhteenveto ja johtopäätökset. Kaikkeen opetukseen integroitava osallisuuden ja vaikuttamisen opetus sekä oppilaitosten avoin keskustelukulttuuri mahdollistaisivat yhteiskunnallisten asioiden tarkastelun arkielämän ja lähipiirin kautta. Yhteiskunnan päätöksentekorakenteita olisi jatkossa hyvä tarkastella oman ammattialan kautta. Opetuksen ohessa voitaisiin tarkastella omaan alaan vaikuttavia lakeja yms. sekä pohtia sitä, miten niihin voisi tarvittaessa vaikuttaa. Samalla konkretisoituisi muun muassa äänestämisen, edunvalvontajärjestöjen ja päätöksentekojärjestelmän merkitys. Opiskelijoiden palautteet ja kehittämisehdotukset tulisi ottaa vakavammin. Niiden käsittelyä ja toteutumista on seurattava ja aloitteentekijöitä tiedotettava päätöksistä ja toimenpiteistä. Opiskelijoille annetut lupaukset tulee pitää. Opiskelijoiden tulisi olla edustettuina kaikissa niissä oppilaitoksen rakenteissa, joissa tehdään heitä koskevia päätöksiä. Tässäkään nimellinen läsnäolo ei ole riittävää, vaan opiskelijoilla tulee olla aito vaikuttamisen mahdollisuus.

10 10 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin Ammattioppilaitosten oppilaskunnille tulisi varata vuosittainen budjetti satunnaisten tulonlähteiden sijaan sekä määritellä ne asiat, joista ne voivat itse päättää. Ohjaukseen tulee panostaa riittävin resurssein. Sähköinen äänestämismahdollisuus tulee ottaa käyttöön oppilaskunnan vaaleissa. Oppilaitoksissa tulisi panostaa yhteisöllisyyteen ja hyvään keskustelukulttuuriin esimerkiksi parantamalla ryhmänohjauksen määrää ja laatua. Opiskelijoiden ja ryhmänohjaajien väliset kehityskeskustelut on otettava käyttöön.

11 Tiivistelmä 11 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa tuomme esiin ammattiin opiskelevien käsityksiä erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen kanavista yhteiskunnassa sekä heidän kokemuksiaan siitä, miten heidän opiskelupaikoissaan puhutaan näistä asioista. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa ryhmätehtävien kautta. Opiskelijat saivat esittää mielipiteitään ja näkökantojaan vapaasti. Teimme ryhmäkeskustelut kahdessa ammattioppilaitoksessa, joista toinen oli Pohjois-Suomessa ja toinen Etelä-Suomessa. Järjestimme kolme haastattelua kummassakin koulussa, niin että haastatteluja oli yhteensä kuusi. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista oli vuotiaita ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita eri aloilta. Vanhimmat keskustelijat olivat 22-vuotiaita. Opiskelijoiden mielestä vaalit ja äänestäminen tuntuivat läheisiltä aiheilta, jos vaalit olivat ajankohtaiset. Opiskelijat eivät yleensä halunneet äänestysikärajan laskemista, sillä heidän mukaansa äänestäminen ja ehdokkuus vaativat asiantuntemusta, joka liitettiin aikuisuuteen. Nuorisovaltuusto tunnettiin huonosti, ja sitä pidettiin tehottomana. Kansalaisaloite taas tunnettiin hyvin, mutta sitäkin pidettiin enimmäkseen tehottomana, ja sen tekemistä ja edistämistä pidettiin vaivalloisena. Oppilaskunnan toiminta tunnettiin vaihtelevasti, eikä sitäkään pidetty tehokkaana. Oppilaskunnan jäsenten vaikutusvalta oli epäselvä myös oppilaskunnan jäsenille itselleen. Opiskelijajärjestöt tunnettiin huonosti, eikä niiden etuja tunnettu tai pidetty hyödyllisinä. Ammattiliitot puolestaan tunnettiin hieman opiskelijajärjestöjä paremmin, ja oman alan liitto tieehyt katsauksia 5/2013 Mun mielestä tää pitäis julkasta. Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta.

12 12 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin dettiin, mutta harva opiskelija kuului siihen. Opiskelijat pitivät uutisten seuraamista ja sosiaalisen median käyttämistä olennaisena osana arkipäiväänsä. Opiskelijat toivoivat oppilaitoksiin ensinnäkin parempia, arkipäivän viihtyvyyteen ja sujuvuuteen liittyviä olosuhteita. Erityisesti asuntoloiden kunnostaminen nähtiin tärkeimpänä opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä tavoitteena. Opiskelijat esittivät parannusehdotuksia myös oleskelu- ja liikuntatiloista, kouluruuasta ja työmateriaaleista. Työssä oppimisessa toivottiin myös riittävää ja pitkäkestoista tukea sekä sopivasti vastuuta. Opiskelijat kokivat koulussaan palautteen antamisen turhauttavaksi, koska sillä ei ollut aina merkitystä. Toivottiin, että opiskelijoille annetuista lupauksista pidettäisiin kiinni. Haastavien sosiaalisten tilanteiden jälkipuintia pidettiin tärkeänä. Yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja koulutukseen hakeutumisesta puhuttaessa opiskelijat korostivat jokaisen omaa vastuuta ja motivaatiota, mutta toisaalta myös perhetaustojen merkitystä. Jotkut opiskelijat olivat sitä mieltä, että ammattioppilaitoksissa voisi puhua enemmänkin näistä asioista, kun taas toisten mielestä nämä aiheet eivät liittyneet oman alan opetukseen. Keskusteluissa opiskelijat toivat esiin, että yhteiskunnallisista vaikuttamiskanavista ei juuri puhuta heidän oppilaitoksissaan, mutta vaikuttamismuodot olivat tuttuja peruskoulusta, mediasta tai vapaa-ajalta. Moni vaikuttamisen paikka tuntui kuitenkin opiskelijoista etäiseltä. Etäisyys johtui toisaalta aiheiden epäajankohtaisuudesta, toisaalta siitä, että moni aiheista liitettiin aikuisuuteen, eikä itseä pidetty aikuisena. Opiskelijat olivat kuitenkin kiinnostuneita kyseisistä puheenaiheista, ja monet opiskelijat halusivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän. Asiasanat: ammattiin opiskelevat, ammattioppilaitos, demokratiakasvatus, nuori, osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen Matleena Kantola, Karoliina Lauriala

13 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 1.1 Ryhmäkeskustelujen suunnittelu ja toteutus Tässä projektissa haastattelimme pohjoissuomalaisen ja eteläsuomalaisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Pidimme yhteensä kuusi pienryhmähaastattelua, kolme kummassakin koulussa. Jokaisessa ryhmässä oli 5 6 henkilöä. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista oli vuotiaita ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita eri aloilta. Vanhimmat keskustelijat olivat 22-vuotiaita. Keskustelut äänitettiin ja litteroitiin myöhemmin tekstimuotoon. Tutkimusavustajat ottivat yhteyttä oppilaitoksien henkilökuntaan puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteistyöoppilaitokset löytyivät EHYT ry:n AMIS-työn toimijoiden verkostosta. Oppilaitosten yhteyshenkilöt kokosivat ryhmät ja valitsivat opiskelijat niihin saatekirjeen ohjeistuksen perusteella. Ennen varsinaisten ryhmäkeskustelujen toteuttamista keskustelurungon toimivuutta testattiin ilman äänitallennusta eräässä pääkaupunkiseudun ammatillisessa oppilaitoksessa. Keskusteluryhmiin osallistuneet opiskelijat olivat entuudestaan toisilleen tuttuja. Lähes kaikki kuhunkin ryhmään osallistuneet keskustelijat opiskelivat samaa alaa ja olivat samoilla kursseilla. Haastatellut opiskelijat olivat vuosikurssin opiskelijoita elintarvikealalta, logistiikka-alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Opiskelijat saivat jokainen kaksi leffalippua palkinnoksi osallistumisestaan. Tilaisuudessa tarjottiin myös kahvit ja pientä purtavaa.

14 14 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin Kaksi ryhmistä oli poikaryhmiä, kolme sekaryhmiä ja yksi tyttöryhmä. Tyttöryhmiä oli alun perin tarkoitus olla kaksi, mutta sen sijaan sekaryhmiä tuli kolme, koska pohjoissuomalaisessa koulussa ei saatu kasaan kahta tyttöryhmää. Ryhmien kokoamisessa käytettiin EHYT ry:n aiemman tutkimushankkeen (Ryyppäämällä ryhmäksi?) haastattelumallia, jossa pyrittiin saamaan jokaiselta koulutusalalta ja -asteelta kaksi tyttö-, kaksi poika-, ja kaksi sekaryhmää. Tällöin havaittiin, että naisopiskelijoita oli helpompi rekrytoida haastatteluihin, ja sekaryhmistäkin tuli naisvaltaisia. Näin ei kuitenkaan käynyt tämän aineiston keruussa, kuten edellä mainitaan. Sukupuolten mahdollinen ero käydyissä ryhmäkeskusteluissa ei sii ole tämän katsauksen aiheena, mutta aineisto on tulevien tutkimusten hyödynnettävissä. Ryhmähaastattelumme olivat enemmän keskustelumuotoisia kuin haastatteluja. Esittelimme ensin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:tä, haastattelun aihetta, tarkoitusta ja kulkua ja tarjosimme opiskelijoille kahvit. Kerroimme, että tallennettua haastatteluaineistoa käsitellään luottamuksellisesti ja että puhujat anonymisoidaan mahdollisiin tuleviin julkaisuihin. Tämän jälkeen vedimme keskustelun ohjaamalla sitä valmiiksi suunnitellun, joustavan aiherungon perusteella (liitteenä). Haastattelut kestivät yhtäjaksoisesti 1 2 tuntia, lukuun ottamatta yhtä ryhmää, jossa pidettiin tauko opiskelijoiden ruokailun vuoksi. Ideana oli kysyä opiskelijoilta, kuinka tuttuja tai vieraita, läheisiä tai etäisiä erilaiset vaikuttamisen kanavat ovat, mitä heille tulee niistä mieleen ja onko aiheista puhuttu ammattioppilaitoksessa. Käsitellyt vaikuttamisen kanavat olivat vaalit ja äänestäminen, ehdokkaana vaaleissa, kansalaisaloite, nuorisovaltuusto, oppilaskunta, opiskelijajärjestöt, ammattiliitot sekä uutiset, media ja sosiaalinen media. Opiskelijat saivat myös ideoida, miten he parantaisivat koulunsa, työssäoppimispaikkansa ja työpaikkansa viihtyvyyttä. Lopuksi kävimme läpi neljä superlausetta, jotka oli otettu opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, ammatillista koulutusta koskevasta laista ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.

15 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 15 Tarkoituksena oli, että opiskelijat pohtivat yhdessä, mitä lauseet voisivat tarkoittaa, mikä niiden tavoite on ja miten tavoite voisi toteutua tai toimia. Tehtävissä ei ollut oikeita tai vääriä vastauksia. Erottelemme haastattelijat katsauksissa oleviin sitaatteihin tunnuksilla H1 ja H2, sekä haastateltavat tunnuksilla T (tyttö) tai P (poika). Projektin aikataulu oli tiukka; haastattelurungon suunnittelu, testaaminen, yhteistyökoulujen kontaktointi, opiskelijoiden rekrytointi, haastattelujen toteutus, aineiston litterointi ja koostaminen julkaistavaksi raportiksi tehtiin 2,5 kuukauden aikana. Aivan lopuksi ryhmäkeskustelujen suunnittelusta ja toteutuksesta luotiin toimintamalli EHYT ry:n ja muiden kiinnostuneiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Kerätty aineisto on toistaiseksi arkistoitu EHYT ry:hyn, mutta sille on tarkoitus löytää sopiva tutkimusarkisto loppusijoitusta varten. Aineisto on sopimalla käytettävissä opinnäytetyö- ja tutkimustarkoituksiin. 1.2 Keskusteluryhmien dynamiikka Ryhmäkeskustelut olivat kaikki erilaisia omalla tavallaan. Ryhmässä joku opiskelija toimi aina jonkinlaisena johtajana ja johti keskustelua lähes koko keskustelutilaisuuden ajan. Osa opiskelijoista oli keskustelutilaisuudessa hiljempaa, mutta kaikki sanoivat yleisesti jotakin tilaisuuden aikana. Myös hiljaisemmat ryhmäkeskustelut sujuivat hyvin ja keskustelua syntyi. Joissakin keskusteluissa opiskelijat kertoivat ujoudestaan. Jotkut heistä olisivat luultavasti esittäneet mielipiteensä myöhemmin, mikäli tilaisuus olisi kestänyt pidempään ja he olisivat saaneet vielä enemmän varmuutta tilanteessa. Tietyt ryhmät olivat innoissaan ryhmähaastattelutilanteesta ja demokratiakasvatusteemasta. Alussa puheenaiheet saattoivat tuntua vierailta ja opiskelijoiden mielestä liian vaikeilta tai suorastaan vastenmielisiltä, mutta suurin osa ryhmistä lämpeni nopeasti.

16 16 Jotkut opiskelijat olivat tottuneempia mielipiteiden vaihtoon ryhmäkeskustelussa kuin toiset. Joissakin ryhmissä opiskelijat kysyivät, mennäänkö järjestyksessä tai pitääkö viitata. Keskusteluun vaikutti myös käyty ajankohta, eli olimmeko koulussa aikaisin aamulla vai iltapäivästä, vai oliko välissä ruokailu. Monet sanavalinnat, teemat ja aiheet olivat opiskelijoille melko etäisiä käsitteitä, mutta opiskelijat olivat silti innokkaita keskustelemaan kyseisistä teemoista. Joidenkin ryhmäkeskustelujen aikana jäi vaikutelma, että opiskelijat todella toivoisivat kouluun enemmän keskustelua osallisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Jotkut sanat, kuten demokratiakasvatus, olivat vaikeita opiskelijoille. Monet opiskelijoista kysyivätkin suoraan, mitä kyseinen termi tai sana tarkoittaa ja pohtivat tämän jälkeen asian merkitystä. Jotkut termit yhteiskuntaan liittyvästä osallisuudesta tuntuivat olevan etäisiä monelle opiskelijalle, vaikka asioista olisi puhuttu kavereiden tai perheen kesken. Eräässä ryhmässä yksi opiskelija ilmoitti ärtymyksensä kyseisiä asioita kohtaan. Toisaalta toisessa ryhmässä taas tuotiin esiin, että mikäli opiskelijoita kuultaisiin enemmän päätöksenteossa, he voisivat olla innokkaammin mukana yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Toiset opiskelijat katsoivat, että ammattiin opiskeluun ei tarvita enempää yhteiskuntaoppia tai demokratiakasvatusta, koska se ei liity omaan alaan. Toiset taas olivat kiinnostuneita näistä aiheista ja halusivat tällaista keskustelua. P1: Ei nuoret oikeesti saa päättää Suomes mitään. P2: Ei niin vaikka siis oikeesti, ja sit tääl yritetään aina ajaa nuorten asioita ja kaikkee tällasta mut --- T1: Periaattees meit ei kuunnella. P2: Tää... ((epäs.)) P1: Tällä hetkellä onhan eduskunnassa jo muutama nuori, mut se keskiikä siellä on niinku kuudenkympin ja kuoleman välilt. T1: Niin mitä ne niinku ---- ((naurua))

17 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 17 T1: --- tietää meidän asioista. T3: Tai ajattelutavoista. T1: Niin, ei mitään, ehkä ne kuuntelee jos ne kattoo et joo, toi tyyliin syrjäytyy, mut ei ne todellisuudes tiiä et mitä, mikä sitä auttais, sitä ihmistä. P2: Hei teidän pitää näyttää tää meidän äänitys sit vaik tonne valtion hallitukselle. ((naurua)) P2: Ehkä ne sit rupee lähteen työstää sitä nuoriso, öö, puoluetta sitten. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Opiskelijat keskustelivat välillä teeman ulkopuolisista aiheista ja kertoivat myös sosiaalisesti epämiellyttävistä ja uhkaavista kokemuksistaan koulussa. Tilanteiden riittämättömän käsittelyn koettiin olevan ristiriidassa koulussa opetettujen sääntöjen kanssa, joissa korostetaan jälkipuinnin tärkeyttä työelämässä. Opiskelijoiden mukaan olisi todella tärkeää, että vaikeat tilanteet käytäisiin jälkikäteen läpi yhdessä ja avoimesti ryhmänä. Kahdessa ryhmässä opiskelijat olivat yllättyneitä keskustelunsa tasosta sekä pituudesta ja olisivat halunneet, että tallenne annettaisiin myös opettajille tai päättäjille. He olivat kiinnostuneita myös raportin saamisesta itselleen. Joissain ryhmissä kysyttiin, millaista oli tehdä ja suunnitella tätä haastattelua, toisissa taas vahdittiin, ettei keskustelu mene sivuraiteille ja pahoiteltiin, jos näin oli päässyt käymään. Parissa ryhmässä opiskelijat hämmästelivät, miten he saivatkin tällaista keskustelua aikaan. P1: Niin varsinkin tää tämmönen vapaa-ajan puhuminen mitä me P5: Kaivetaan nenää ja neppaillaan kumej monta tuntii. P1: Et jos varsinki P5: Juodaan kaljaa ja kaivetaan persettä. P1: Siis jos joku tulee röökipaikalle ni ei meil oo mitään järkevää puhuttavaa, tääkin on nyt mun mielest harvinaisen fiksuu keskusteluu. P3: Erittäin fiksuu. P6: Täähän menee aika hyvin.

18 18 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin P3: Niin me kaikki panostetaan tähän nyt mut oikeesti sisältä me ollaan niinku ihan sekaisin. H2: Joo tää on tosi hyvä. P6: Mun mielest tää nauhoitus pitäis antaa joillekin opettajille. P3: Saatais kolmoset ja paperit saman tien. P5: Mun mielest tää pitäis julkasta jonnekin. P1: Oisko tää mahdollista saada nimettömänä youtubeen. ((naurua)) H2: Voidaanhan me kysyä se. H1: Kyl teil on varmaan mahdollisuus tää raportti sit saada. P6: Joo. P1:No se ois P3: Joo se ois ihan kiva. H1: Joo kysytään. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Seuraavissa luvuissa käymme läpi ryhmäkeskustelujen kulkua haastattelurunkomme pohjalta. Ensimmäisenä keskustelimme ryhmien kanssa, millaisen ryhmän he kokevat parhaaksi.

19 RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? Ryhmätehtävän tarkoitus oli miettiä erilaisia osallistumisen ja päätöksenteon tapoja. Opiskelijat pohtivat, kuinka ovat toimineet eri ryhmissä, miten ryhmissä on päätetty yhteisistä asioista ja miten hyvä ryhmä toimii. Opiskelijoiden mukaan hyvän ryhmän tekee ryhmähenki. Mikäli kaikki tulevat toimeen ja kaikilla on mukavaa olla ryhmässä, ryhmä toimii hyvin. Eräs opiskelija huomautti kommunikoinnin tärkeydestä. Mikäli joku ryhmässä ei kommunikoi, vaan tuo esiin negatiivista suhtautumista eikä kannusta muita ryhmän jäseniä, ryhmän henki kärsii erittäin paljon. Monen opiskelijan mielestä hyvälle ryhmälle olennaista on myös luottamus, ettei kukaan puhuisi pahaa selän takana toisista ryhmässä. Opiskelijoiden mukaan mielipiteet saisi myös tuoda esiin ryhmässä ja puhua vapaasti ajatuksistaan, toisin sanoen toimia vapaasti omana itsenään ryhmässä. Hyvän ryhmän ominaisuuksia olivat suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus ja se, että kaikkia kuunnellaan tasapuolisesti. Opiskelijat pitivät hyvinä ryhminä muun muassa omaa koululuokkaa, kaveriporukoita, rippikouluporukkaa, harrastusryhmiä (esimerkiksi urheilujoukkueita), sekä myös perhettä ja sukulaisia. Useat keskustelijat toivat esiin, että heidän luokissaan on hyvä yhteishenki ja että koulussa viihdytään. P1: Me ollaan niin vapautuneit ku meil on, tää on meidän luokka silleen et tääl voi sanoa ihan mitä vaan ja kukaan ei suutu siitä. [-] P2: Saat oikeesti olla niinku oma ittes. H1: Joo. P5: Erilaisuus on bonus.

20 20 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin P3: Suvaitsevaisuus silleen... P6: Aika tasa-arvoinen luokka, kukaan ei kato ketään ylöspäin tai alaspäin. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) H1: No miten sitten ryhmissä ootte päättäny yhteisistä asioista? P1: No kyllä se, kysytään ainaki, kysytään kaikilta ja sillai että yritetään ettiä semmonen mikä soppii kaikille ettei se oo vaan yhen päätettävissä. H2: Joo. P1: Toi niin P2: Kaikki saa sanoa mielipitteen siihen asiaan. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) Huono ryhmä puolestaan on sellainen, missä ihmiset ovat niin erilaisia, ettei yksimielisyyttä synny ja on vaikea tehdä yhteisiä päätöksiä. Huonon ryhmän ominaisuuksista mainittiin myös, että siihen on vaikea päästä sisään, siinä kiusataan, ryhmähenki on huono, yhteishenkeä ei ole, yhteiseen tavoitteeseen ei panosteta tai ryhmän johtajaa pitää miellyttää. P1: Mm nii et ollaan vähän niinkö liian erilaisia ihmisiä tai sillai kaikilla on vähän eriävät mielipiteet joka asiasta. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) P2: Tuntee silleen et ite on ulkopuolinen siitä et niinku jos sä teet jotain ni heti sua mollataan siitä ja kaikkee et sit siinä on aika huono ryhmähenki ja sit siin on niinku omat kuppikunnat ja sit jos sä meet niihin kuppikuntiin niin ei päästetä sisään ja [-] T3: Sit se et jos ei periaatteessa panosteta täysillä tai siis että ollaan vähän silleen omalla alueella eikä tulla silleen ulos niinku omasta kuoresta niinku melkein ollenkaan et sit kaikki on vaan niinku ihan yksinään siellä.

21 RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? 21 [-] P1: En mä tie jos siin ryhmäl on joku tarkotus esimerkiks kouluryhmällä on tarkotus tehä niit tehtävii joskus yhessä ni jos niiden tekemisest ei tuu mitään. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala)

22 22 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin 3. RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISKANAVAT Tässä tehtävässä esittelimme opiskelijoille erilaisia osallistumiskanavia, ja heidän piti selittää, mitä nämä osallistumiskanavat, sanat tai sanaparit heidän mielestään tarkoittavat, mitä asioita, henkilöitä tai tilanteita heille tulee niistä mieleen, mihin kyseiset käsitteet liittyvät ja kuinka läheisinä tai etäisinä he kokevat ne elämässään ja arjessaan. Kysyimme myös, puhutaanko näistä asioista heidän koulussaan. 3.1 Vaalit ja äänestäminen Suurten ajankohtaisten vaalien ollessa käynnissä vaalit ja äänestäminen koettiin läheiseksi asiaksi. Toisaalta vaalit olivat jääneet vielä etäisiksi, koska suurin osa opiskelijoista ei saanut vielä äänestää. Vaalijärjestelmä tuntui sekavalta ja päätöksenteko perustuvan makuasioihin ja tykkäämiseen. Jos ehdokkaat olivat huonoja tai jos ei osannut tehdä päätöstä, oli joidenkin opiskelijoiden mielestä hyväksyttävää jättää äänestämättä, mitä taas toiset opiskelijat paheksuivat. Opiskelijat toivat esille ajatuksia demokratiasta, diktatuurista, mahdollisuudesta vaikuttaa ja tehdä päätöksiä. Ryhmässä jotkut kertoivat myös, että kavereita oli ollut ehdokkaina vaaleissa, mutta he eivät aina jatkaneet keskustelua kyseisestä aiheesta. Jotkut opiskelijat katsovat vaalien ja äänestämisen olevan aikuisten maailmaa, joka ei kuulu nuorille ja josta nuoren ei kuulu olla kiinnostunut, ellei hän ole oikeasti maailmanparantaja.

23 RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISK ANAVAT 23 T: Mua vaan tulee joku hirvee ärsytys saman tien, ku siis ku kaikil ihmisil on se että mää tykkään tästä ja toinen tykkää tosta ja sitte ku on joutunu kattelee sitä ku kaikki kiistelee et joku vaa paras presidentiks ja nii, mul ei sinäänsä hirveesti itellää oo tuoho... Politiikka vaalit ja tämmönen ni ei oikee kiinnosta. ((naurua)) H1: Nii. P: Minun mielestä pitäis ehkä olla niinko äänestämättä melkein H1: Joo. P: Ei oikein, siinä on niinku vaikea päättää sitte kuitenki, jos on nii jotenki, jotenki vaa sitte turha ehkä minun mielestä, en mie tiiä... Se on vähä vaikea selittää. H2: Joo. P: Paitsi et... T: Tuoki on ehkä vähä semmone niinko semmosta aikuisten maailmaa niin sanotusti... H1: Joo. T: Että kyllähän meille kerrotaan ja harjotellaan koulussa näitä äänestysjuttuja ja miten ne mennee, mutta en mä oo kyllä ikinä päässy mitenkää sisälle tuohon vaalihommaan ja tämmöseen H1: Mmm, nii just. T: Ei se sillä lailla välttämättä ihan tämmösiä nuoria vielä oikein kiinnosta, ellei sitte oikeesti tykkää ja halua hirveesti muuttaa maailmaa ja vaikuttaa asioihin. T2: Kyl mie ainaki haluaisin äänestää niinku aikaisemmin, tai siis musta se olis järkevämpää että se olis joskus 16-vuotiaana, koska kun näitä käsitellään vaan koulussa niin ei siin oo mitään järkeä, että ne kerkee unohtuu siinä ennenku täytät 18 vuotta. (Pohjois-Suomi, elintarvikeala) Vaalijärjestelmään oli vaikea päästä sisälle. Päätöksentekoa pidettiin vaikeana, ja äänestäminen sekä vaalit nähtiin asiana, joka on herkkä mielipideasia ja josta vain kiistellään siis parempi olla äänestämättä. Edellä

24 24 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin mainittu ryhmä oli siitä poikkeuksellinen, että äänestämisen ikärajaa haluttiin laskea, koska 16-vuotiailla kyseiset asiat ovat vielä tuoreessa muistissa peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilta. --- P1: Presidenttien ja puolueitten niiden on paljon helpompi vaikuttaa kuustoistvuotiaisiin ku kaheksantoistvuotiaisiin, sit se on ehkä menee ehkä vähän tollaseks niinku, et ei se sit välttämät enää oo demokratiaa, se on enemmän sellast aivopesuu et kaikil kuustoistvuotiaille kelle annetaan karkkii ne antaa niinku äänen. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) --- P1: Tää päätöksen tekeminen on meillekin niinku hirveen vaikeeta välillä ja sit joku viistoistvee siel äänestyskopis. P3: Jos ei se tiedä mihin se menee opiskeleen ni miks se tietäis kenet se haluu pressaks? H1: Miks se päätöksenteko on sit vaikeeta? P3: Kyl se vaatii jonkinlaist viisautta et voi --- P6: Niin ja sit ei viel peruskoulu silleen joilleki viistoistvuotiail, ni ei niil oo koulus mitään sellast mis ne oppii, ei niil oo esimerkiks koulus mitään mist ne oppis, ei ne kavereiden kaa opi mistään koska, ei ne vaan, ne ei tee semmosii asioit et ne huomais mikä vaikuttaa ja miten niinku oikeesti asiat on. --- P6: Aika harva kuitenkin sellasist lukee mitään lehtii tai on kiinnostunu mistään, hirveest uutisist, ne on kiinnostuneit vaan sellasist uutisist et tukiainen tissit näky taas baarissa, ja se siitä, vaikuttaa ihan sikan siihen et kannattaaks niiden äänestää. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Yleisesti ottaen suurin osa opiskelijoista nimenomaan ei halunnut laskea äänioikeuden ikärajaa. Toisaalta alaikäisten harkintakykyyn ja viisauteen ei luotettu, ja toisaalta epäiltiin, että aikuiset yrittävät manipuloida nuoria ja vaikuttaa heihin liikaa. Äänestäminen koettiin tehtävänä, joka vaa-

25 RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISK ANAVAT 25 tii asioihin perehtymistä, täysi-ikäisyyttä, aikuistumista ja asioiden seuraamista. Äänestämistä ei voinut suorittaa vain läpällä tai jos ei tiennyt ehdokkaista mitään. H2: Onko tästä muuten puhuttu täällä koulussa? Vaaleista ja äänestämisestä? Onko niinku? P & T: Ei H2: Puhutteko te perheen kanssa tai kavereiden kanssa? T2: Joo. H2: Jotku puhuu siellä T3 & T4: Riippuu vähä H2: Joo. T3: Sillon ku on jotkut vaalit tai vaikka presidentinvaalit. T: No sillon se varmaan on silleen mmm T3: Mut ei mitää H2: Mut ei muuten joskus muutenki ((naurua ja kihinää kaikilta)) H1: Okei. H2: Eli aika etäinen asia on kaikkien mielestä... vielä... T: Joo. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) P3: En äänestä, en osallistu. P5: Velvollisuus. --- P6: Velvollisuus, mahollisuus yleensäkin. Tosin mä en oo kyl ikinä viel saanu äänestää mut nyt mä saan ku mä oon kaheksantoist en saanu viimeks äänestää. (Etelä-Suomi, sosiaali-ja terveysala) Presidentinvaalit olivat olleet mieleenpainuvimmat vaalit, joista oli keskusteltu myös koulussa, vaikka osa opiskelijoista ei tuolloin vielä ollut äänioikeutettuja. Toiset opiskelijat muistelivat kiivaita keskusteluja huvittu-

26 26 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin neen kiinnostuneina, toiset taas väittelyihin turhautuneina. Jotkut olivat keskustelleet ja väitelleet vaaleista ja seuranneet niitä intensiivisesti, toiset taas olivat vältelleet vaalikeskusteluja ja kyllästyneet aiheeseen. Monelle tuli mieleen myös mediassa paljon esiintyneitä henkilöitä, kuten Sauli Niinistö, Pekka Haavisto, Päivi Räsänen ja Timo Soini. P4: Viime presidentinvaalit oli vähän semmonen että siin käytiin kovaa keskustelua Haaviston ja Niinistön välillä et P6: Se kyl jakoi mielipiteitä täs koulus. P3: Mm niin se oli hauskaa. P2: Kyl se meidänki luokalla [-] P6: Mm, ni, meilläki oli yks joka oli aika kiivas. (naurua) [-] H2: Mitä siel oli siis, kun sanoitte oli toi kiivas keskustelu Haavistosta ja Niinistöst, oliks täs koulus? P3: Niin et ku joku heittää vähän homovitsii ni jollain räjähtää... yrittää nostaa (epäs.) H2: Joo. p3: Ni sitä vaan P4: No oli siit ihan kunnon keskustelu kyl siit. P6: Mut oli siit ihan oikeesti järkeviiki keskusteluj. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Keskustelussa tuli myös esiin, ettei vaaleista ja äänestämisestä puhuttu juurikaan koulussa tai muualla, joten aihe oli myös tämän vuoksi etäinen. Toisaalta vaikka aihe saattoi aiheuttaa torjuntareaktion ja vaikuttaa kaukaiselta, siitä riitti kuitenkin puhuttavaa. Toisaalta toisissa ryhmissä taas äänioikeus oli odotettu asia. Opiskelijat katsoivat siis olevansa osa demokratiaa, kunhan täysi-ikäistyvät ja ovat todellisia kansalaisia. Äänestämiseen suhtauduttiin sekä velvollisuutena että mahdollisuutena. Suurin osa piti äänestämistä velvollisuutena sit on lupa valittaa ja odotti, että pääsee äänestämään, toisaalta kaikki eivät olleet niin kiinnostuneita ja olivat kriittisiä ehdokkaita ja vaalijärjestelmää kohtaan.

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulun arki ja aika-tila-polut

Koulun arki ja aika-tila-polut Koulun arki ja aika-tila-polut Elina Lahelma 15.09.07 Kasvatustieteen laitos Tuokio 7 luokan musiikin oppitunnilta Opettaja alkaa kertoa korvien loksumisesta (...) Opettaja: Mikä auttaa? Heikki tekee sitä

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Nuorten osallisuus lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakassuunnitelmissa

Nuorten osallisuus lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakassuunnitelmissa KÄYTÄNTÖTUTKIMUS Nuorten osallisuus lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakassuunnitelmissa 30.9.2011 Anna Nádasi IDEA tutkimukseni idea pohjautuu alueen lastensuojelutiimien kehittämistehtäviin (nuorten

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Ei ihan suorinta tietä miten ymmärtää nuorten koulutuspolkuja ja poikkeamia? Tyttö- ja poikatyön seminaari Tampere, 25.10.2013

Ei ihan suorinta tietä miten ymmärtää nuorten koulutuspolkuja ja poikkeamia? Tyttö- ja poikatyön seminaari Tampere, 25.10.2013 Ei ihan suorinta tietä miten ymmärtää nuorten koulutuspolkuja ja poikkeamia? Tyttö- ja poikatyön Tampere, 25.10.2013 Sanna Aaltonen VTT, Erikoistutkija Nuorisotutkimusseura ry / Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5.

MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5. MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5.2012 ESITYS Kolme tapaa tutkia juomisen luokkaeroja --taustaoletukset ja

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari 11.11.

Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari 11.11. Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari 11.11.2014 Tutkimuksen lähtökohtia Etnografinen aineisto: kenttätyö 5 iäkkään

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 29.11.2011 1 2,2 2 1,8 75+ 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0,8 0-14 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Psykoterapian arvoitus. PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto

Psykoterapian arvoitus. PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto Psykoterapian arvoitus PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto Psykoterapian arvoitus Psykoterapia on vaikuttava ja tuloksellinen mielenterveysongelmien hoitomenetelmä Teoreettiselta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA

LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA Kehittämistehtävä 11.5.2011 Jaana Ahola 15.6.2011 0 Hankkeen toteuttajat Seinäjoen kaupunki Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

https://webct-server.it.helsinki.fi/script/luokkaweb/scripts/student/serve_bulletin?a...

https://webct-server.it.helsinki.fi/script/luokkaweb/scripts/student/serve_bulletin?a... Page 1 of 7 Yhteenvedon viestit Hae Sulje Viesti nro. 5647 Lähettänyt Mauri J Laakso (luokkaweb) Torstai, 20.04.2006 12:35 Aihe: 3. 4. ja 5. kohtaus Tässä linkki käsitekarttaan, jossa ovat mainitut kohtaukset

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot