Tulevaisuuden työelämässä menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot, väittää psykologi Näin kehität tunnetaitojasi

Transkriptio

1 Helsingin Sanomat PÄIVÄN LEHTI Sami Päivän lehti Tulevaisuuden työelämässä menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot, väittää psykologi Näin kehität tunnetaitojasi Hyvät tunnetaidot edistävät työelämässä menestymistä ja ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa, psykologi Jarkko Rantanen sanoo. Kuka tahansa voi kehittää tunnetaitojaan. Tunneilmasto vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, psykologi Jarkko Rantanen sanoo. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS) Susanne Salmi HS KUULUVATKO suuret tunteet työpaikalle? Psykologi Jarkko Rantasen mielestä kysymys on hölmö. Eihän ihmisestä löydy nappia, jolla tunteet saisi kytkettyä pois päältä.

2 Työelämässä se pääsee kuitenkin usein unohtumaan. Ihmisen mielessä on ratsastaja eli järki ja elefantti eli tunteet. Työelämässä puhumme aina ratsastajalle emmekä näe, että myös elefantti on koko ajan läsnä, Rantanen sanoo. Hän on ollut kiinnostunut elefantin liikkeistä jo vuosien ajan. RANTANEN aloitti työuransa paniikkihäiriöpotilaiden kuntoutusprojektissa. Tuolloin hän näki konkreettisesti, kuinka tunne-elämä voi tuhota työkyvyn. Potilaiden tunteita käsittelemällä sai nopeasti aikaiseksi hyviä tuloksia. Kun myöhemmin siirryin muihin töihin, huomasin, että sama asia toistui: tunneilmasto vaikutti kaikkeen tekemiseen. Työterveyspsykologina ja myöhemmin konsulttina toimiessaan Rantanen näki, että monessa yrityksessä vallitsi huono henki. Palavereissa haukoteltiin ja vilkuiltiin kelloa sen sijaan, että asioista olisi innostuttu yhdessä. Kyse oli huonosta tunneilmastosta, Rantanen oivalsi. Kokouksissa ei tarkkailtu työntekijöiden reaktioita eikä pyritty herättämään heidän uteliaisuuttaan. Se taas latisti heidän halukkuuttaan kuunnella ja ottaa osaa keskusteluun. Hyvä tunneilmasto on yritykselle keskeinen menestystekijä, Rantanen uskoo nyt. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään. Maailmasta on tulossa monimutkaisempi. Työnkuvat muuttuvat ja pätkätyöt lisääntyvät. Silloin pitää oppia tulemaan toimeen hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja hallitsemaan myös oma tunne-elämänsä entistä paremmin. Tunteet korostuvat myös nuoren sukupolven kanssa työskennellessä, Rantanen sanoo. Suhtautuminen työhön on muuttunut. Nuoria ei voi johtaa samoin kuin ennen, jolloin ladeltiin käskyjä ja tavoitteita. Heille tärkeintä on se, miltä työ tuntuu ja mikä sen merkitys on. MITÄ enemmän työpaikalla koetaan myönteisiä tunteita, sitä helpompi töissä on viihtyä ja sitä innostuneemmin siellä suhtaudutaan itse työhön. Hyvä tunneilmasto ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla koko ajan onnellisia. Sen sijaan hyvä tunneilmasto on rikas, elävä ja monipuolinen. Rantasen havaintojen perusteella sama kaava pätee kaikenlaisiin työpaikkoihin. Eräällä tehtaalla tiedustelin työntekijöiltä, tuntevatko he selkäpiitä kutkuttavia, ihon kananlihalle nostattavia vauelämyksiä. Sellainen oli tullut, kun tärkeän prosessin läpimenoaika oli saatu pienennettyä kahdeksasta tunnista kolmeen. Onnistumisen elämykset laittavat työntekoon vauhtia. Tunteet vaikuttavat toimintakykyymme koko ajan. Esimerkiksi ilahtumisen tunteet lisäävät

3 itseluottamusta, luovuutta ja sosiaalisuutta. Häpeä taas lamaannuttaa ihmisen. Pelko energisoi mutta kaventaa samalla mieltä ja ajattelua, Jarkko Rantanen kuvailee. Kukaan ei ole negatiivinen ja hankala tahallaan. TUNNETAITOJA on kolmenlaisia. Aivan ensiksi kannattaa harjoitella tunnistamaan omat tunteet ja pohtimaan, kuinka niitä kannattaa työpaikalla näyttää, Rantanen sanoo. Hänen mukaansa kaikilla tunteilla on tarkoituksensa. Siksi vaikeitakaan tunnetiloja ei kannata säikähtää vaan käyttää niitä hyödykseen. Esimerkiksi kateus on hieno tunne: se kertoo siitä, että toinen ihminen saa jotain sellaista, mitä minäkin haluaisin. Se täytyy vain osata myöntää itselleen, jotta voi hyötyä tilanteesta. Toisaalta tunnetaitoihin kuuluu myös toisten ihmisten tunnetilojen ymmärtäminen. Se helpottaa muiden kanssa toimeen tulemista huomattavasti. Väärinymmärryksiä työssä syntyy useimmiten silloin, kun toisen ihmisen persoonaa ja hänen kokemiaan tunteita ei kunnolla ymmärrä. Kukaan ei ole negatiivinen ja hankala tahallaan. Ikävän käytöksen taustalla on huono olo siis jokin tunnetila. Kolmas tunnetaitojen ryhmä koostuu organisaation tai tiimin tunneilmaston johtamisesta. Rantanen kehottaa pitämään mielessä ihmisen psykologiset perustarpeet: jokaiselle on tärkeää tuntea itsensä kyvykkääksi työssään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Kaikki haluavat olla onnellisia ja kokea olevansa arvokkaita. Sellainenkin tyyppi, joka on itselle täysi mysteeri, haluaa varmasti olla tyytyväinen ja tehdä työnsä hyvin. Mihin tunteeseen työelämässä sitten kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota? Kiitollisuuteen, Rantanen sanoo. Sen näyttämisessä ei kannata säästellä. On hirveän paljon motivoivampaa tehdä töitä, kun joku on oikeasti kiitollinen siitä, mitä teen. Kiitollisuus herää, kun ymmärtää, ettei mikään ole työpaikallakaan itsestään selvää. KUKA tahansa voi Rantasen mukaan parantaa tunnetaitojaan. Se onnistuu esimerkiksi seuraavien harjoitusten avulla. Harjoituksia kannattaa toistaa päivittäin, kunnes niistä tulee tapa. Syväkiitos Syväkiitos on tavanomaista kiitosta perusteellisempi. Siihen kuuluu kolme vaihetta: kuvaile ensin kollegallesi, mitä hyvää olet huomannut hänen tekevän. Kuvaile sitten, mitä hyötyä tästä on seurannut, ja esitä lopuksi vilpitön kiitos. Jotkut pelkäävät, että jos positiivista palautetta antaa liikaa, se menettää merkityksensä. Käytännössä ihmisillä on kuitenkin valtava arvostuksen tarve ja vajaus. Nyrkkisääntö voisi olla tämä: aina kun

4 arvostat jonkun tekemisiä, mieti, tietääkö hän sen, Rantanen selittää. Itsensä paljastus Työpaikalla viihtymistä lisää yleensä se, että tietää työkavereista muutakin kuin töihin liittyviä asioita. Se luo turvallisuuden tunnetta ja saa työn tuntumaan entistä merkityksellisemmältä. Siksi työkavereille kannattaa välillä kertoa itsestään myös henkilökohtaisia asioita. Myös omista tunteista kannattaa puhua. Se on rakentava tapa antaa palautetta. Jos jokin ei suju toivotusti, ei kannata syyttää muita vaan kertoa, miten ikävältä tilanne itsestä tuntuu. Sitoutuneimpia työntekijöitä ovat yleensä ne, jotka kokevat, että työpaikalla on ystäviä. Parhaassa tapauksessa töissä voi syntyä elinikäisiä ystävyyssuhteita. Uteliaisuuden herättäminen Kun haluat saada viestisi läpi työpaikalla, eläydy aivan aluksi yleisön osaan. Mikä heitä voisi kiinnostaa? Mitä he haluaisivat kuulla? Tärkeintä on herättää yleisön huomio. Usein niin käy jo siinä vaiheessa, kun joku ilmoittaa, että hänellä on tosi tärkeää asiaa. Jos katsoo hyvää elokuvaa nukkumaanmenoaikaan, sen parissa viihtyy helposti myöhään, vaikka aamulla olisi tiedossa aikainen herätys. Se johtuu uteliaisuudesta: haluat tietää, miten tarina päättyy. Samanlaisia tunteita pitää pyrkiä herättämään myös omissa kuulijoissa. Sadan prosentin läsnäolo Läsnäolo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kuuntelemista. Opettele keskittymään sataprosenttisesti siihen, mitä kollegasi todella sanoo. Tarkkaile hänen tunnetilojaan ja eläydy niihin. Ihminen aistii, kun häntä kuunnellaan. Myötätunnon lisäksi myös myötäinto eli positiivisissa tunteissa mukana eläminen on tärkeää. Opettele havaitsemaan kollegasi positiiviset tunteet ja kokemukset ja ruokkimaan niitä. Miinanraivaus Aloita negatiivisten tunteiden käsittely jo ennen kuin ne pääsevät vallalle. Jos joudut kertomaan työkavereille tai alaisille ikäviä uutisia, ota tunteet puheeksi jo ennen varsinaisen asian käsittelyä: ilmaise aivan aluksi ymmärtäväsi, että tilanne saattaa aiheuttaa hankalia tunteita. Lyhytkin kuittaus voi aikaansaada sen, että ihmiset ehtivät hieman varautua tilanteeseen henkisesti. Jokaisen on hyvä arvioida etukäteen, millaisesta tilanteesta on kyse ja millaisia tunteita se saattaa herättää. Jos työ on tärkeää, on normaalia kokea sen parissa suuria tunteita. Syväpahoittelu Mokia sattuu joskus kaikille. Jos on suututtanut toiset, on tapahtunutta syytä pyytää reippaasti anteeksi. Perinpohjainen pahoittelu on kuin käänteinen versio syväkiitoksesta: kuvaile ensin, miten olet huomannut toimintasi vaikuttavan työkavereihisi. Kerro sitten, miltä tilanne omasta mielestäsi tuntuu ja miten pahoillasi olet. Pyydä lopuksi anteeksi.

5 Monesti on niin, ettei haluaisi olla enää vihainen, mutta anteeksikaan ei voi antaa, ellei toinen halua sitä pyytää. Anteeksipyyntö helpottaa kaikkien oloa. Pelkojen käsittely Työhön liittyvät pelot ovat usein epämääräisiä. Mitä paremmin osaa tunnistaa omat pelkonsa, sitä helpompaa niiden kanssa on elää. Jos ahdistus iskee, kannattaa miettiä vaihe vaiheelta, mistä tunne johtuu ja mikä tilanteessa huolettaa. Mikä olisi pelottavin mahdollinen tilanne, ja miten siitä selviytyisi? Pelko kannattaa purkaa osiin. Ajatuskulku saattaa olla vaikka sellainen, että en pärjää työssäni, jään siitä kiinni, joudun häpeämään ja päädyn työttömäksi. Kun pelko tulee tällä tavalla konkreettiseksi, ihminen yleensä tajuaa, ettei se ehkä olekaan niin todellinen. Ja entä jos olisikin? Pahimmastakin tilanteesta voi selviytyä monella tavalla. Ihmisten kyky selviytyä on yleensä paljon suurempi kuin he itse uskovat. Kuka? Jarkko Rantanen 49-vuotias psykologi, yrittäjä, tietokirjailija ja bloggaaja. Perheeseen kuuluu kaksi ala-asteikäistä poikaa ja koira. Asuu Espoon Matinkylässä. Perusti vuonna 2015 Emergy Oy:n. Yritys tarjoaa työelämän tunnetaitovalmennuksia ja tukea tunneilmaston kehittämiseen. Harrastaa kuntoilua personal trainerin kanssa, laskettelua, joogaa, mindfulnessmeditointia ja matkustelua. uutisia tästä aiheesta Työelämä Psykologia Hyvinvointi Tunteet Susanne Salmi