MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?"

Transkriptio

1 MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?

2 MUSEOALAN AMMATISSA Museoalan ammatissa Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2012 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. Akavan Erityisalat ry ja Museoalan ammattiliitto ry Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy ISBN (nid) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012 Kannen kuva: Tero Hanski SISÄLTÖ 3 MUSEOT YKSI SIVISTYKSEN PERUSPILAREISTA 4 VAKAUTTA TYÖOLOIHIN JA REILUA PALKKAA! 7 MUSEOALA PÄHKINÄNKUORESSA Palvelun perustehtävä Hyödyt kansalaisille ja yhteiskunnalle Ajan henki Korkeakoulutetut ammattilaiset Liian vähän palkkaa! 8 MUSEOALA MURROKSESSA Haastattelussa Museoliiton Kimmo Levä ja Rovaniemen taidemuseon Hilkka Liikkanen 11 JOKA KOLMAS KÄY MUSEOISSA 12 MUSEOVIRASTO OHJAA, NEUVOO JA ESITTÄÄ Haastattelussa Mikko Härö 14 MUSEO MONIÄÄNISEKSI Haastattelussa Jaana Ylänen Tampereelta 17 ESINEISTÖ SAA ARVOISENSA KOHTELUN Haastattelussa Marjukka Dahl Porvoosta 20 TYÖHYVINVOINTIKOULUTTAJA HYÖDYNTÄÄ EMMAA Haastattelussa Antero Katajainen 22 KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Haastattelussa Kuntaliiton Ditte Winqvist

3 MUSEOT YKSI SIVISTYKSEN PERUSPILAREISTA Museolain mukaan museoiden tulee huolehtia esineellisestä kulttuuriperinnöstä keräämällä, tallentamalla, tutkimalla ja asettamalla sitä näytteille. Yhä keskeisempi rooli on kulttuuriympäristön suojelulla. Näitä tehtäviä pystyvät hoitamaan vain asianmukaisesti koulutetut asiantuntijat. Museoalalla työskentelevät asiantuntijat ovat korkeasti koulutettuja ja am - mat ti taitoisia. Kaikilla on korkeakoulututkinto, pääosalla ylempi. Koulutus auttaa ymmärtämään menneisyyttä ja hahmottamaan tulevaisuutta. Museoalalla vaaditaan laaja-alaista osaamista, mutta samalla ammatillista erikoistumista museon toimialueesta riippuen. Museot voidaan jakaa kulttuurihistoriallisiin museoihin, taidemuseoihin, erikois museoihin ja luonnontieteellisiin museoihin. Yleisimmät nimikkeet alalla ovat tutkija, museoamanuenssi, museonjohtaja, museolehtori ja konservaattori. Laaja-alainen erikoisosaaminen ja korkea koulutus eivät kuitenkaan näy palkkauksessa. Varsinkin kunnallisissa museoissa palkkaus on jäänyt selvästi jälkeen vastaavan koulutuksen omaavien palkansaajien palkoista. Toisaalta alalle on saatu yksityisiä museoita koskeva yleissitova työehtosopimus, joka takaa yleistä työlainsäädäntöä paremmat työ suhteen ehdot sekä vähimmäispalkat ja palkankorotukset alalle. Toivomme tämän julkaisun auttavan lukijaa hahmottamaan, miten vaativaa, monimuotoista ja kansalaisten tietoisuuden lisäämiseen ja hyvinvointiin vaikuttavaa museotoiminta Suomessa tällä hetkellä on. MIRKKA HEININEN Ulla Mättö toiminnanjohtaja Museoalan ammattiliitto MAL ry MUSEOALAN AMMATISSA 3

4 EDUNVALVONTA TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: KARI HULKKO VAKAUTTA TYÖOLOIHIN JA REILUA PALKKAA Valtion säästötoimet uhkaavat vetää pohjan pois hyvään vauhtiin päässeiltä museoilta. Kehitysbuumia elävän alan henkilöstö tarvitsee nyt kipeästi uskoa tulevaisuuteen. Museoala on joutunut viime vuosina valtion tempoilevan kulttuuripolitiikan kohteeksi. Ala tuntuu elävän samaan aikaan nousu- ja laskusuhdannetta. Toisaalta ymmärretään, että museot voivat tarjota vaikkapa matkailulle ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Toisaalta valtion säästöpaineet ajavat koko museoalaa ahtaalle alaa, joka jo valmiiksi kärsii alipalkkauksesta ja huonosta työllisyystilanteesta. Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja Merja Herranen muistuttaa, etteivät museot aina ole olleet säästökohteita. Takavuosina opetus- ja kulttuuriministeriö nosti tietoisesti museoiden valtionosuuksia ja niiden turvin alaa onkin kehitetty voimakkaasti. Nyt vuonna 2012 sama ministeriö vetää museoilta maton alta leikkaamalla härskisti valtionosuuksia. Tämä lamauttaa kaikkia museoita niin valtio-, kunta- kuin yksityiselläkin sektorilla, Herranen toteaa turhautuneena. Myrskyn silmässä on myös Museovirasto, jonka organisaatio puristettiin minimiin jo tuottavuusohjelmassa. Kipeistä säästöistä huolimatta henkilöstö tempautui uudistukseen mukaan toiveikkaana. Juuri kun uuden elämän oli määrä alkaa, tulikin tieto lisäleikkauksista. Tätä kirjoitettaessa on vielä avoinna, miten kymmenien henkilöiden irtisanomisia tarkoittavien säästöpäätösten käy. Jos säästöt toteutuvat täysimääräisinä, pulaan joutuu sekä Museoviraston jäljelle jäävä että lähtemään joutuva väki, joka tarvitsee muutokseen kaiken mahdollisen tuen, sanoo Museoviraston asiaa Akavan Erityisaloissa hoitanut työmarkkinalakimies Kari Eskola. YHÄ VAATIVAMPI TYÖ ALIPALKKAUS HAASTEENA Säästöpaineiden lisäksi museoalan asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa toimineet kasvavien ammatillisten odotus- 4 MUSEOALAN AMMATISSA

5 Museoala on voimakkaasti kehittyvä ala. Nyt tarvitaan panostusta kehittämisbuumiin, ei toistuvia leikkauksia. Oman alan ja museo - ammatin esille nosta - minen on tärkeää ja ajankohtaista! Museoviraston henkilöstö marssi työpaikkojensa puolesta helmikuussa Mielenosoituksen järjestivät henkilöstöä edustavat ammattiliitot Akavan Erityisalat, JHL ja Pardia yhdessä. ten paineissa. Ala on viime vuosina avautunut uusille alueille, jotka edellyttävät perinteisten museaalisten valmiuksien lisäksi mm. liiketaloudellisia ja markkinointi- ja verkostoitumisvalmiuksia luovuudesta ja joustavuudesta puhumattakaan. Työn vaativuuden kasvusta huolimatta alan palkkaus on pysynyt matalana. Yliopistokoulutuksen saanut museoamanuenssi tienaa kunnan palveluksessa noin euroa vähemmän kuukaudessa kuin akavalaiset keskimäärin. Etenkin kuntasektorilla museoalan keskeinen ongelma on alipalkkaus, koska tehtävissä edellytetystä korkeakoulutuksesta huolimatta alan palkkataso on alhainen. Alipalkkaongelman korjaaminen on edelleen keskiössä, asiamies Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista painottaa. Museoalan palkkatason korjaaminen on yhteydessä muiden kuntasektorin korkeakoulutettujen ammattien palkkauksen korjaamiseen, mikä on kaikkiaan pitkän aikavälin urakka. Keväällä 2012 vellonut Guggenheimkeskustelu on tehnyt siinä mielessä hyvää, että museoalan matkailullinen veto- >> MUSEOALAN AMMATISSA 5

6 voima ja alan töiden vaativuus on noussut uudella tavalla esille. Myös tieto niin museokäyntien kuin muunkin kulttuuriharrastamisen terveyttä edistävästä vaikutuksesta on jo levinnyt. Liiton tehtävänä on tuoda edelleen museotyön vaativuutta esille valtakunnan työehtosopimusneuvotteluissa. Yhtä olennaista on, että alan asiantuntijat nostavat itse esille työnsä vaikuttavuuden ja palkkaepäkohtiaan paikallisista palkkaeristä neuvoteltaessa. Omaan luottamusmieheen kannattaa ottaa yhteyttä. Luottamusmies ei itse useinkaan toimi museoalan ammatissa, joten tieto alan erityispiirteistä on hänelle kullanarvoista. Luottamusmies on avainasemassa paikallisissa neuvotteluissa, Korpisaari painottaa. YKSITYISELLE MUSEOALALLE YLEISSITOVA SOPIMUS Valtiolla ja kunnissa museoalaa sitovat työ- ja virkaehtosopimukset, joissa korkeastikoulutettuja museolaisia edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Akavan Erityisalat vaikuttaa sopimuksiin yhteistyössä neuvottelujärjestönsä JUKOn kautta. Yksityisellä museoalalla työehdoista neuvottelee Akavan Erityisalat ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kanssa suoraan. Syksyllä 2011 saavutettiin erityisen merkittävä etappi, kun yksityisten museoiden työehtosopimuksesta tuli ns. yleissitova sopimus. Työehtosopimus sitoo ensimmäistä kertaa koko yksityistä ammattimuseokenttää. Yleissitovuus tarkoittaa, että työsopimuslain nojalla kaikkien yksityisten, varsinaiseen valtionosuuteen oikeutettujen museoiden on noudatettava vähintään solmimamme sopimuksen määräyksiä, kertoo sopimusneuvotteluissa työntekijäpuolta edustanut Kari Eskola. Museoalan tehtävien edellyttämä vaativuustaso ja korkeat koulutusvaatimukset antavat vankat perusteet palkankorotusvaatimuksille myös yksityisellä sektorilla. Museoviraston henkilöstö luovutti kansanedustajille adressin lisärahoituksen puolesta helmikuussa MUSEOALAN AMMATISSA

7 MUSEOALAN TEHTÄVÄ PALVELUN PERUSTEHTÄVÄ Museolain mukaan museoiden tulee huolehtia esineellisestä kulttuuri perinnöstä keräämällä, tallentamalla, tutkimalla ja asettamalla sitä näytteille. Tehtäviin kuuluu lisäksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja valistustyö. Museon kokoelmia ja näyttelyjä hyödyntämällä rakennetaan oppimisen ja kohtaamisen paikkoja. TERO HANSKI PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLE Museopalveluita tarvitaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa tuottamaan tietoa menneisyydestä ja juurista, antamaan henkistä rakennusainetta kansalaisille. Kulttuuriperinnöllä on suuri kansallinen merkitys ja symboliarvo yhteisölle, kulttuurielämykset vahvistavat identiteettiä. Tämän vuoksi erityisesti koululaisten parissa tehtävä kulttuuriopetus on ensiarvoisen tärkeää. AJAN HENKI Museoala on kehittynyt voimakkaasti. Tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä museoon tutustumiseen, luoda aktiivista toimintaa museossa sekä opettaa ja luoda elämyksiä museokokoelmien ja näyttelyjen avulla. Epävarmoina aikoina tarvitaan selittävää tietoa antamaan kansalaisille turvaa muutoksessa. Kun talouden ja yhteiskunnan rakenteet horjuvat ja muuttuvat, kulttuuriperinnön ja historiatiedon merkitys kasvaa. Jos ei tunne menneisyyttä, ei osaa elää tässä päivässä eikä valmistautua tulevaisuuteen. KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISET Museoalalla työskentely vaatii tieteellistä erikoiskoulutusta, koska museoammattilaisella on oltava tietoa ja tuntemusta esimerkiksi taiteesta, historiasta ja kulttuurista. Lisäksi museoammattilaisen on osattava myös välittää tietoa suurelle yleisölle. Myös esineellisen kulttuurin keruu ja tallentaminen vaatii tieteeseen perustuvaa osaamista ja laajoja tietoja yhteiskunnasta, sen historiasta ja kehityksestä. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKA Palkkataso on aivan liian alhainen verrattuna museoammattilaisilta vaadittavaan erikoisosaamiseen ja asiantuntijuuteen. Ylempi korkeakoulututkinto on amanuessin ja museonjohtajan koulutusvaatimus kunnan ja valtion virkoihin. Liian vähän: Museoamanuenssin keskipalkka esimerkiksi kuntasektorilla vuonna 2010 oli euroa/kk, joka oli euroa vähemmän kuin muilla akavalaisilla keskimäärin ja 650 euroa vähemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin. Museokäyntien on tieteellisesti todettu lisäävän henkistä ja fyysistä terveyttä jopa eniten kaikista kulttuuripalveluista. Puheenjohtaja Merja Herranen, Museoalan ammattiliitto ry MUSEOALAN AMMATISSA 7

8 MUSEOALAN MERKITYS TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO SOMERPURO JA KAIJA KÄHKÖNEN MUSEO NÄYTTÄÄ, MISTÄ TULEMME. HYVÄLLÄ TUURILLA SE MYÖS KERTOO, MIHIN OLEMME MATKALLA. Museoala murroksessa Kuka olisi uskonut! Viimeaikaisissa keskusteluissa museoala on nostettu mahdolliseksi Suomen tulevaisuuden menestystekijäksi. Poliitikot perustelevat museoon pistettäviä taloudellisia panostuksia niin työpaikkojen luomisella kuin ylipäätään sen myönteisellä vaikutuksella muun muassa rakentamisbisnekseen, matkailuun ja muuhunkin talouteen. Perusteollisuudenaloilla ei nähdä enää samanlaisia kasvun mahdollisuuksia kuin aiemmin, joten on löydettävä uusia ja innovatiivisia hankkeita. Panostetaan siis museoon! Tämän jutun kirjoittamisen aikoihin Guggenheimpäätökset ovat vielä tekemättä. Käy suurhankkeen kanssa miten tahansa, jotain on silti lähtemättömästi muuttunut suomalaisessa museokentässä. Näin uskoo ainakin Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Alan näkökulmasta on merkittävää, että maan imagon nähdään olevan houkuttelevampi jonkin museon vuoksi. Se merkitsee sitä, että museoala tunnustetaan ammattimaisesti hoidetuksi ja ajassa eläväksi, Levä sanoo. Ajatuksellisesti muutos on suuri myös siksi, että museot koetaan meillä perinteisesti julkiseksi palveluksi. Toimivathan ne valtaosin julkisen rahoituksen turvin. BRÄNDINRAKENTAJAKSI Mikä museoalan merkitys sitten on brändinrakentajana? Mikä voisi olla museon brändi? Tätä pohditaan myös muualla kuin meillä. Syynä siihen on pitkälti raha. Jotta museo voi hoitaa perustehtäväänsä: säilyttää vanhaa tuleville sukupolville ja tutkijoiden käyttöön sekä hoitaa kasvatustehtäväänsä, se tarvitsee rahoitusta. Nykypäivän maailmassa rahoitusta tarvitaan jopa aiempaa enemmän. Siitä pitää huolen kustannusten nousu ja esimerkiksi kokoelmien digitalisoituminen, joka on myös museoiden arkea tänään. Noin 80 prosenttia museoiden kuluista koostuu kiinteistä kustannuksista. Siitä palkkojen osuus on 50 prosenttia ja 30 kiinteistökuluja. Loput 20 prosenttia kuluu muun muassa näyttelyiden rakentamiseen. Kiinteät kulut vain nousevat, se tiedetään. Julkinen 8 MUSEOALAN AMMATISSA

9 Melkein viimeisiä hetkiä. Vuonna 1926 perustettu Posti - museo on Suomen vanhimpia erikois - museoita. Se on toi - minut Helsingin pääpostitalossa vuodesta 1995, kohta sillä on edessä muutto Vapriikkiin Tampereelle. rahoitus ei puolestaan ainakaan kasva. On siis tehostettava toimintaa, tehtävä yhteistyötä hallinnoimalla yhdessä museotiloja, toimimalla entistä verkostoituneemmin ja koukuttamalla myös yksityinen raha museotoimintaan mukaan, Levä sanoo. Tehostaminen voi merkitä jossain tapauksessa myös museoiden lakkauttamisia tai yhdistämisiä. Esimerkiksi Postimuseo, jossa Kimmo Levä kuvattiin, on muuttamassa näyttelytoimintojensa osalta Helsingin vanhasta postitalosta osaksi museokeskus Vapriikkia Tampereella. Tämä on yksi osa rakennemuutosta, jossa museot hakevat verkottumisesta ja yhteistyöstä kustannus- ja tuloetuja. Yksi keino tehostaa ja säästää resursseja voisi olla sekin, että puolen tusinan puolitärkeän näyttelyn sijaan panostettaisiinkin yhteen merkittävään vuodessa. Silloin museon panostukset olisivat suuremmat ja näyttelyllä olisi paremmat mahdollisuudet myös päästä julkisuuteen. Pienempi määrä näyttelyjä säästäisi myös museon rahoja ja auttaisi rauhoittamaan museoiden työtahtia, Kimmo Levä sanoo. Kenties yhdelle isolle näyttelylle löytyisi myös yksityistä rahoitusta paremmin. Toki rahoitusta on jo nyt, mutta liike-elämä innostuu museoalan todelliseksi kumppaniksi vasta sitten, kun se kokee saavansa panokselleen vastinetta. Mutta miten museosta saadaan riittävän houkutteleva kumppani? Erottumalla ja erikoistumalla, sanoo Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen. Rovaniemen taidemuseo on rakentunut alun perin 500 teosta käsittävän Jenny ja Antti Wihurin taidekokoelman ympärille, joka on kasvanut 25 vuodessa noin teoksen upeaksi kokoelmaksi lähinnä kotimaista nykytaidetta. Juuri pohjoisessa kokoelma erottuu edukseen. Se saa oman yleisönsä, koska muut samantyyppiset kokoelmat ovat kaikki etelässä, siis kaukana. Toisaalta vaihtuvien näyttelyiden ja tutkimuksen osalta Rovaniemen taidemuseo on erikoistunut pohjoisuuteen. Sen avulla se pyrkii erottautumaan muista taidemuseoista ja herättää näin etelästä tulevien matkailijoiden kiinnostuksen. >> MUSEOALAN AMMATISSA 9

10 Hilkka Liikkanen pitelee käsissään Kimmo Ojaniemen teosta Galileo Galilein paluu (se pyörii sittenkin). 1996, öljy puulle, sinkitty pelti, puuhiilet. dokumentteina kannattaa säilyttää esimerkiksi sellaiset työt, jotka on valmistettu vaikkapa nopeasti pilaantuvasta materiaalista, Liikkanen sanoo. Osa isoa rakennemuutosta on myös se, että 1960-luvulta museoalan ammattimaistaneet ovat siirtymässä eläkkeelle. Heidän tilalleen palkataan uusia, korkeakoulutettuja osaajia. Myös julkisessa keskustelussa asenne museoon on muuttunut. Enää ei puhuta niinkään museokävijöistä, vaan käyttäjistä. Parhaimmillaan passiivisesta vierailijasta on tullut aktiivinen kokija ja tekijä. Se asettaa museoille entistä suurempia vaatimuksia. Näyttelyiden on tuotettava niin hienoja elämyksiä, että museoon haluaa palata uudelleen. >> Museokokoelman sijainnilla on merkitystä. Jollain toisella paikkakunnalla jokin kokoelma voi mennä ikään kuin hukkaan. Erottuminen kerää museokävijöitä. Lisäksi on maakunnallisestikin tärkeä kertoa omasta alueesta, meidän tapauksessamme pohjoisuudesta. UUSI AIKA Perinteisesti museoissa on käyty katsomassa näyttelyjä ja kokoelmia. Nyt kokoelmiin halutaan tutustua yhä enemmän netissä ja mobiilipalveluiden kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Digitalisoitumista vauhdittamaan perustettu Museo2015 -hanke on hyvä esimerkki myös verkostoituneesta työskentelytavasta. Hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2015 museoilla olisi yhteinen kokoelmanhallinta verkossa. On iso muutos, että kokoelmavarastoja pystyy tutkimaan kotisohvalta käsin. Se moninkertaistaa museokävijöiden määrän. Uudet teknologiat ja digitalisoiminen ovat museoille kuitenkin iso haaste. Museoalan ammattilaisilta vaaditaan samanaikaisesti perinteisten menetelmien osaamista ja samalla syntyy uudenlaista ammattiosaamista, Levä sanoo. Kenties digitalisoitumisesta löytyy vastaus myös siihen, miten kokoelmatyö on ylipäätän hoidettava taiteen muuttuessa. Teosten koko on kasvanut, tekotapoja ja -materiaaleja tullut lisää. On pohdittava esimerkiksi sitä, minkälaisina KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Kulttuurin harrastaminen tekee ihmiselle hyvää monella tapaa. Museotkin voidaan nähdä osana hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Tutkimusten mukaan jopa sairaalapotilaat pääsevät nopeammin paranemisen tielle kulttuurin hyvää tekevän vaikutuksen ansiosta. Liikkasen ja Levän mielestä museoilla on merkittävä sosiaalinen rooli esimerkiksi myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Suomessa on tuskin museoita parempia toimijoita kertomaan maahantulijoille suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta. Yhtä lailla me opimme hyväksymään tulijat sellaisten näyttelyiden avulla, jotka kertovat heidän identiteetistään. AJAN HENKI Museon tehtävänä on säilyttää tätä päivää ja mennyttä tuleville sukupolville ja auttaa meitä ymmärtämään paikkamme. Museo on vastaisku kertakäyttökulttuurille. Ajan henki vaatii meitä vastaamaan kysymykseen, miten meistä on tullut me? Mistä tulemme ja minne olemme menossa? Kysymykset ovat ikuisia. Ehkä myös vastaus: Tuntemalla oman historiansa kykenee ymmärtämään paremmin tätä päivää ja tulevaa. Sisältö vain vaihtelee aikojen kuluessa. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse mitata taloudellisella tuotolla, sanovat Hilkka Liikkanen ja Kimmo Levä. Vaikka kul jem - mekin ainakin osassa museoiden toimintaa markkina-ar vo - jen suuntaan, museolla ja museokokoelmilla tulee aina olemaan vankka arvoperustansa. 10 MUSEOALAN AMMATISSA

11 Joka kolmas käy museoissa Museot ovat kolmanneksi suosituin kulttuuripalvelu yhdessä konserttien ja musiikkitapahtumien kanssa. Kansalaiset arvostavat kulttuuripalveluja ja käyttävät niitä paljon, ilmenee Akavan Erityisalojen TNS Gallupilla vuonna 2011 teettämässä tutkimuksessa. Vain 13 prosenttia suomalaisista ei käy lainkaan kirjastossa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, museoissa, konserteissa, lasten ja nuorten tapahtumissa tai taidenäytte - lyissä. Kirjasto on julkisin varoin tuotetuista kulttuuripalveluista ylivoimaisesti käytetyin ja toisena on teatteri. Museot, konsertit ja musiikkitapahtumat tulevat kolmanneksi ja ovat jotakuinkin yhtä suosittuja: niissä ilmoitti käyneensä vuoden aikana joka kolmas. Varsin yksimielisiä suomalaiset ovat siitä, että kulttuuripalvelujen pitää olla asiantuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Laadun ja tasapuolisuuden vaatimus lyö läpi selkeästi tutkimuksen tuloksista. Kolme neljästä katsoo, että hyvin toimivat kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nousee voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kulttuuri - palvelut toimivat paikkakunnan vetovoimatekijänä. Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllistäjiä. MUSEOAMANUENSSIN PALKKA LIIAN PIENI Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemys museoamanuenssien, kirjastonhoitajien ja kulttuurituottajien keskiansiosta, joka oli vuonna 2009 noin 500 euroa pienempi kuin kaikilla palkansaajilla. Noin 42 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että alan koulutetut asiantuntijat saavat liian vähän palkkaa. Keskeisimmäksi palkka - kuopan syyksi nousi, että kulttuuri häviää re surs sikamppailussa koulu-, sosiaali- ja terveystoimelle. Anna Joutsenniemi KULTTUURIPALVELUIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%) Lähde: Kansalaisten käsityksen kulttuuripalveluista 2011 ja Lue tutkimusraportit netistä MUSEOALAN AMMATISSA 11

12 MUSEON VIRANOMAISTEHTÄVÄT TEKSTI: BIRGITTA SUORSA/UP KUVAT: MARKKU OJALA / COMPIC Hallittu muutos Museoviraston tehtävänä on säästää kulttuuriset kerrostumat maisemakuvassa. Näin tulevat sukupolvet pääsevät näkemään osan historiaa. Kyse on koko kulttuuriperinnöstä, Susiluolasta ihan tämän päivän rakentamiseen asti, osastonjohtaja Mikko Härö sanoo. Kulttuuriympäristön suojelun osastonjohtaja Mikko Härö seisoo entisen koulunsa portaikossa. Täälläkin on muutettu huonejakoa. Rakennus on vuodelta Pääosin maamme rakennuskanta on uutta, sotien jälkeen rakennettua. Nyt on kiire säästää muun muassa 1950-luvun rintamiestalot, tai osa niistä. Kaikkea ei voi säästää. Me pidämme huolta, että ympäristö muuttuu hallitusti ja että historia näkyy, Härö sanoo. Ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus täytyisi säilyttää siten, että kaikki olennaiset ilmiöt ovat edustettuina. Rakennuksen käyttötarkoitus voi vaihtua. Moni seudulle tärkeä asemarakennus tai koulu on muutettu asunnoksi. YMPÄRISTÖ MUUTTUU NOPEASTI Suojeltavat kohteet valikoituvat monen seulan läpi. Niitä ovat tyylisuunta, historiallinen todistusvoimaisuus, harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, käyttötarkoitus ja alue. Kohteita tulee säilyttää rintamaiden lisäksi Lapissa ja vaara- Suomessa. Härö kertoo, kuinka metsäyhtiöiden kanssa inventoitiin kaikki paperi- ja sellutehtaiden alueet ja rakennukset kulttuuriperintöä ajatellen. Sittemmin suuri osa tehtaista on suljettu. Tehdastilojen uudelleenkäyttö on Härön mukaan haasteellista. Kemijärven sellutehdas näytti säästyvän, mutta siitäkään ei enää tiedä. Tallennettaviin tyylisuuntiin kuuluu myös betonibrutalismi. Härö tähdentää, että betonikuutiot ovat osa kulttuurin kerrostumia. Uudemman rakennuskulttuurin ohella silloin tällöin uhatuiksi joutuu vanhempaakin. Juuri nyt Härö on huolissaan lakkautettavista varuskunnista. Kauhavan ilmasotakoulu hangaareineen eli lentokonehalleineen, on korkeatasoinen 1920-luvun kohde, Härö perustelee ja näyttää kuvasta lentokonehallin klassista kreikkalaista friisiä, koriste-elementtiä. MAAKUNTAMUSEOT PALJON VARTIJOINA Jos Museovirasto jyrähtää ei, asiat ovat edenneet eripuraisina pitkään. Tavallisemmin kaupungit ja kunnat osaavat säilyttää arvokkaat kohteet. Ne ovat tiedossa kaavoituksessa. Epäselvissä tapauksissa asian voi tarkistaa maakuntamuseosta. Olemme suosineet ennakoivaa työtapaa ja tiedolla ohjaamista. Moni asia sujuu paremmin, kun osapuolet tuntevat toisensa ja tietävät säilyttämisen periaatteet, Härö sanoo. Hän epäilee, että juuri tästä on leikattava, kun budjettiraha pienenee ja työvoimaa on sen takia vähennettävä. Museovirastolle on annettu selvät tehtävät lainsäädännössä. Tärkein niistä on maankäyttö- ja rakennuslaki, mutta tehtäviä ohjaavat myös muinaismuistolaki, laki rakennusperinnön suojelusta ja kirkkolaki. Näiden lisäksi suojelusta mainitaan vesilaissa, luonnonsuojelulaissa, tielaissa ja 12 MUSEOALAN AMMATISSA

13 säästää historiaa Mikko Härö toteaa, että Museovirastolle kuuluu niin pienten arkeologisten kohteiden kuin kokonaisten asuinalueiden ja linnojen suojelu. laissa maa-ainesten ottamisessa. Metsämaan muokkaus voi tuhota muinaisia asuinsijoja tai tervahautoja, jos urakoitsijalla ei ole tietoa kohteista. Maisemien suojelusta ei ole erillistä lakia. Uusien lakien sijaan tarvittaisiin nykyistä kattavampaa maisemapolitiikkaa, Härö sanoo. Valtio voi suojella irrallisia kohteita kuten rakennuksia erillislaeilla. Yleisimmin suojelu perustuu kaavoitukseen. Suomessa kaavoituksen ja ympäristön laatu on parempi kuin tavallisesti ajatellaan, Härö toteaa. SISUSTUSTEN SUOJELU ON VAIKEAA Suojelupäätöksiä tehtäessä kansalaisyhteiskunnan mielipide painaa. Yksin Museoviraston päätöksellä suojelu on hankalaa. Suuri yleisö ei ole vielä asettunut puoltamaan kauppojen tai ravintoloiden interiöörejä, sisustuksia. Ne muuttuvat tuon tuosta. Härö huomauttaa, että rakennuksiin liittyvän irtaimiston suojelusta ei ole lakeja, kirkkolakia lukuun ottamatta. Yksityistiloissa voi olla mielenkiintoisia sisustuksia, mutta rakennusperintölailla voidaan säilyttää vain kiinteän sisustuksen osia. Yksityisihmisten huonetilat ja irtaimistot ovat lain ulkopuolella, ja hyvä niin. Emme voi olla "suojelupoliiseja". Yksityisessä suojelussa voimme neuvoa ja ohjata ja myöntää jopa pieniä avustuksia, Härö kertoo. LAKI MÄÄRITTÄÄ MUSEOVIRASTON TEHTÄVÄT maankäyttö- ja rakennuslaki muinaismuistolaki laki rakennusperinnön suojelusta kirkkolaki vesilaki luonnonsuojelulaki tielaki laki maa-ainesten ottamisesta MUSEOALAN AMMATISSA 13

14 AMMATISSA TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: JOUNI KALLIO Mediamuseo Rupriikin suosituissa virkkauspajoissa on ehditty jo virkata venäjäksi, espanjaksi, englanniksi, japaniksi, suomeksi ja viittoen. Palkitsevinta museotyössä on, kun ihmiset oppivat, viihtyvät ja saavat elämyksiä, sanoo museolehtori Jaana Ylänen. 14 MUSEOALAN AMMATISSA

15 Museolehtori Jaana Ylänen tekee lempityötään. Hän vetää Tampereella Moniääninen museo -hanketta, joka kehittää museosta erilaisille ryhmille avointa ja kiinnostavaa oppimisen ja kohtaamisen paikkaa. Tämä on juuri sellaista työtä, jonka vuoksi Ylänen on museoalan valinnut. Alan pedagoginen puoli ja sen hienot mahdollisuudet kiinnostavat. En viihtyisi pelkkien kokoelmien parissa, hän sanoo. Yläsen filosofiana on, että museon on mataloitettava kaikin tavoin kynnystä astua sisään. Laadukkaita kokoelmia ja näyttelyitä on voitava käyttää kansalaisten iloksi ja hyödyksi sellaisilla tavoilla, että ihmiset kokevat ne omikseen. Toiminta on tuotava mutkattomasti ja luontevasti lähelle ihmisiä. Värikylpyjä vauvoille, kielikursseja maahanmuuttajille, nuorten perheiden valmennusta vain mielikuvitus asettaa rajat. Meidän on kilpailtava viihteen kanssa. Ei museoala tietenkään halua profiloitua liian viihteellisenä, mutta ihmiset on koukutettava mukaan uusi keinoin. Tämä työ on viimeisen päälle asiakaspalvelua, Ylänen sanoo. VIRKKAUSPAJAAN ON HELPPO TULLA Mutkattomuus näkyy vaikkapa Tampereen mediamuseon virkkaustyöpajassa, jossa kuuluu perjantaisena alkuiltana leppoisa puheensorina. Eri ikäiset naiset istuskelevat kahvikupin ja lankojen ääressä. Kädet virkkailevat suosittuja mediahahmoja tai lisää pituutta kaulahuiviin ja juttu luistaa. Paja ei vaadi osallistujilta sen kummempaa, vaan jokainen voi piipahtaa sisään ja olla oma itsensä. Museolehtori Ylänen vertaisvirkkaa mukana ja ohjailee rauhallisesti pajan toimintaa. Mediailmiöihin voi tutustua myös virkkaamalla. Monelle maahanmuuttajalle virkkauspaja on helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin ja asuinyhteisöön. Toimintaa ei kuitenkaan haluta rajata pelkästään maahanmuuttajille. Tämä on Yläselle tärkeä periaate. Virkkauspajasta on tykätty juuri siksi, ettei sitä ole suunnattu tietylle ryhmälle. Eivät vaikkapa maahanmuuttajat halua tulla määritellyksi vain maahanmuuttajuutensa kautta. Täällä käy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita virkkauksesta. UUSIA ÄÄNIÄ MUSEOIHIN Moniääninen museo on Tampereen museoiden pedagogisen TAITE-yksikön osahanke laajemmassa Avara museo -kokonaisuudessa. Kuten nimikin kertoo, tavoitteena on saada uutta ääntä museoihin: uusia kieliä ja uusia tulkintoja, uusia tapoja keskustella ja kokea museoiden näyttelyjä, Jaana Ylänen kertoo. >> MUSEOALAN AMMATISSA 15

16 Museoiden kokoelmat ja näyttelyt ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Museon on avauduttava ihmisten luo, Jaana Ylänen sanoo. Moniääninen museo on muun muassa kurssittanut maahanmuuttajia oppaiksi museoihin ja vetäjiksi työpajoihin. Maahanmuuttajataustainen opas osaa asettua juuri Suomeen muuttaneen asemaan ja avata ymmärrettävällä tavalla vieraan maan kulttuuria. Maahanmuuttajien opastoiminta on saanut hyvän palautteen ja sille on selvä tilaus jatkossakin. UUDISTUNUT MUSEOTYÖ HAASTAA JA KIINNOSTAA Jaana Yläsen tie museoalalle on tavallinen. Hän opiskeli alaa Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan taidehistoria. Oppaan töitä irtosi muun muassa Sara Hildénin taidemuseossa siinä määrin runsaasti, että opinnot meinasivat jo venähtää. Sitten avautui Porin taidemuseossa pidempiaikainen sijaisuus, jossa vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa, kuten useimmissa museoalan asiantuntijatehtä vissä. Silloin tuli kiire ja vein opinnot päätökseen parissa kuukaudessa, gradunsa taiteilija Erkki Kulovedestä tehnyt Jaana Ylänen nauraa. Vaikka museolehtorin työ tuntuu nyt unelma-ammatilta, museoalan tuulinen tilanne ankarine säästöpaineineen huolettaa Ylästä. Hän näkee kuitenkin, että juuri avartumalla ihmisten pariin museot lunastavat entistä merkityksellisemmällä tavalla paikkansa yhteiskunnassa. Museotyö pitää tehdä läpinäkyväksi. Pitää kertoa, mitä teemme ja miksi, Ylänen painottaa. Museoammattilaisen työpäivään ajan haasteet tuovat palkitsevuutta, mutta vaativat myös notkeaa venymistä. Sosiaalisuus tuntuu olevan tämän päivän museo - ammattilaisen hyödyllisin ominaisuus, Jaana Ylänen summaa. MIKÄ AVARA MUSEO? Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa suunnitellaan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita mm. työttömille ja lomautetuille, maahanmuuttajille, varttuneelle väestölle ja senioreille sekä yritysten työntekijöille. Kolmivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2010 alussa ja sille on myönnetty rahoitus opetusministeriön hallinnoimasta ESR-kehittämisohjelmasta Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museo - liitto. Osatoteuttajia ovat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museoiden museopedagoginen TAITE-yksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERO Learning -verkosto/helsingin yliopisto. 16 MUSEOALAN AMMATISSA

17 AMMATISSA TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: MARI LEHTISALO Museo esineen MUSEOMESTARI PITÄÄ HUOLEN, ETTÄ MUSEON ESINEISTÖ SAA ARVOISENSA KOHTELUN. puolella MUSEOALAN AMMATISSA 17

18 Jos Marjukka Dahl saisi valita, museoiden näyttelyt houkuttelisivat näyttelyvieraat haistamaan, maistamaan ja koskettamaan. Parhaimmillaan näyttely on elämyksellinen kokonaisteos, joka saa museokävijän innostumaan ja sukeltamaan esillä olevaan aiheeseen ja aikakauteen. Porvoon museossa esimerkiksi tuoksumaailmaa on tuotu mukaan Holmin kauppiastalon perusnäyttelyyn, joka kertoo elämästä 1700-luvun kauppiaskodissa. Samoin Jokilaakson valtias -näyttelyssä kävijä pääsee sukeltamaan kivikauden elämään aikakaudesta kertovien suurten maalausten kautta. Aikakauden puustoa kuvasimme vastaavasti plekseihin maalatuilla puilla. Toki näyttelyssä oli myös aitoja kivikautisia keihäänkärkiä. Ne olivat esillä vitriineissä, Porvoon museon museomestari Marjukka Dahl sanoo. Museoiden näyttelyiden suunnittelu ja toteutus on aina monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Tehtävänkuvat vaihtelevat museoittain, mutta yleensä museomestarin vastuulla on näyttelyjen rakentamisen tekninen puoli ja erilaiset teosten esillepanoon liittyvät tehtävät. He vastaavat muun muassa esineiden siirrosta varastosta näyttelyyn ja ylipäätään museoesineiden kokoelmavarastoinnista ja esineturvallisuudesta. Suuremmissa museoissa tehtävät on jaettu tarkasti eri alojen ammattilaisten kesken. Pienemmissä, kuten Porvoossa, toimenkuvat ovat joustavampia se tekee, joka kerkiää. Marjukka Dahlin työajasta osa menee näyttelyiden suunnitteluun. Hankin näyttelyihin sopivan tekniikan, neuvottelen esimerkiksi sähkömiesten kanssa. Minulla on puusepän ja rakennuskonservaattorin koulutus, joten teen rakentamistyötä ihan käytännössäkin. Huolehdin myös etenkin kovien näyttelyesineiden, kuten huonekalujen kunnostamisesta. Porvoon museon näyttelytiloja ovat vanhassa Porvoossa sijaitsevat raatihuone ja kauppias Holmin talo 1760-luvulta. Marjukka Dahl tuli Porvoon museoon töihin viisi vuotta sitten, kun museorakennuksia alettiin peruskorjata. Rakennuskonservaattorina on ollut todella mielenkiintoista päästä osallistumaan vanhan, hienon rakennuksen korjaushankkeeseen. Koska rakennukset ovat jo itsessään museokohteita, niiden käytössä on jatkuvasti huolenpitoa. Rakennuksissa on myös modernia tekniikkaa ja senkin toimintaa pitää valvoa. Sähkö- tai lvi-alan osaamista minulla ei ole, mutta olen yhteyshenkilönä talon ulkopuolelta tuleviin tekijöihin päin, aiemmin muun muassa Hel singin ja Espoon kaupunginmuseoissa sekä Gallén- Kallelan Museossa Tarvaspäässä työskennellyt Dahl sanoo. VARASTOT KUNTOON Dahlin kontolla on myös kokoelmavarastot, joissa museoesineistöä säilytetään. Varastotiloja on kolmessa paikassa eri puolilla Porvoota. Museoiden yleinen ongelma tuntuu olevan se, ettei varastotilaa ole riittävästi. Ja esineistöä tulee koko ajan lisää esimerkiksi lahjoituksina. Yhdessä lahjassa saattaa olla useita satoja esineitä. Työmäärä on valtava, kun esineet puhdistetaan, numeroidaan, luetteloidaan ja tavaroille koetetaan löytää paikka varastossa. Samanaikaisesti puretaan vanhoja näyttelyjä ja rakennetaan uutta. Usein käykin niin, ettei vanhan näyttelyn esineistöä keritä heti viemään takaisin varastoon oikeille paikoilleen. Meilläkin on tämän vuoksi esineistöä odottamassa toimenpiteitä uusien luetteloimattomien lisäksi. Näyttely on museoesineelle aina rasitus. Varastosta otetut esineet puhdistetaan ja mahdollisesti kunnostetaan sen verran, etteivät hauraat esineet hajoa näyttelyn yhteydessä. Joskus myös varastointi voi tehdä esineelle hallaa. Ei kovin pitkä aika sitten moni museo säilytti esineistöä kylmissä vajoissa ja navetoissa. Vain harvalla museolla on sellaisia varastotiloja, joissa ilman kosteutta ja lämpötilaa voidaan säädellä tarkasti koneellisesti. Toiset tavarat säilyvät paremmin kylmässä, toiset eivät kestä kuivaa ilmaa. Erityisesti ilmankosteus on varastoissa ongelma. Toistaiseksi sellaista varastotilaa on käytössä vain vähän, jossa kosteutta ja lämpötilaa pystytään säätelemään tarkasti. Sellainen tila on hyvin kallista ja näihin varastoihin pääsee tällä hetkellä arvokkain esineistö. ESINEEN ARVO Ennen museouraansa Marjukka Dahl kunnosti työkseen muun muassa vanhoja huonekaluja. Meillä ei ole oikeutta kohdella rakennuksia ja esineitä miten tahansa. Me elämme vain hetken, mutta monet esineet ja rakennukset ovat olleet täällä jo kauan ennen meitä ja ovat senkin jälkeen kun meistä aika jättää, Marjukka Dahl sanoo ja jatkaa saavansa tavaroista tarpeekseen työpaikalla. Kotiin hän ei ylimääräistä kaipaa. Museo on Dahlin mukaan vastavoima rahalle ja kuluttamiselle. Alalle hakeutuvat ihmiset ovat samanhenkisiä. He arvostavat juuria, vastuullisuutta ympäristöä kohtaan, kestävää kehitystä. Sitä paitsi, kun osaa arvostaa vanhaa, tämän päivän asiat muuttuvat vähäpätöisemmiksi. Minulla on ollut onni saada työskennellä hienoissa työyhteisöissä, joissa toiset otetaan huomioon ja tuetaan toinen toisiamme. Raha ei ole meillä ykkösasia, mutta kyllä työstä pitäisi saada kunnon korvaus. Tähän voisi meidän alalla puuttua paljon tiukemmin, Marjukka Dahl sanoo. 18 MUSEOALAN AMMATISSA

19 Porvoon museossa on esineistöä kivikaudelta tähän päivään. Museomestari Marjukka Dahl tarkastelee vanhaa kelkkaa. MUSEOALAN AMMATISSA 19

20 ASIAKKAAN SILMIN TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: KIMMO BRANDT Työhyvinvointikoulutuksia tarjoava yritys tuo valmennettavat taidemuseo Emmaan. Museossa kulttuurin merkitys avautuu. Museokäynti tehostaa valmennusta Haluan herätellä ihmiset huomaamaan kulttuurin hyvää tekevän vaikutuksen. Hyvinvointi ei ole vain sauvakävelyä, kaloreita tai stressinhallintaa, sanoo viisitoista vuotta yrityksille työhyvinvointikoulutusta järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkäri Antero Katajainen. Katajainen toimii kouluttajavalmentajana helsinkiläisessä Taitoba Oy:ssä, joka tarjoaa positiiviseen psykologiaan perustuvaa työhyvinvointivalmennusta. Ihmisen hyvinvointi, hyvä elämä ja onnellisuus ovat laaja-alaisesti valmennuksen teemoina. Olen halunnut sisällyttää kaikkiin kursseihin myös kulttuuriosion, jonka toteutus vaihtelee paikkakunnittain. Espoossa olemme käyneet jokaisen kurssin kanssa modernin taiteen museossa Emmassa opastetulla kierroksella, Katajainen kertoo. Emman museokierroksen jälkeen ryhmä käy valmentajan kanssa keskustelua kulttuurin merkityksestä. Antero Katajainen aikoo tuoda valmennusryhmät Emmaan jatkossakin. Museokierrokset toimivat erityisen hyvin kulttuurin merkityksen herättelijöinä ja keskustelun avaajina, hän sanoo. 20 MUSEOALAN AMMATISSA

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa Aikuistoiminta Satakunnan Museossa 15.12.2009 Museolehtori Carita Tulkki Satakunnan Museo www.pori.fi/smu 15.12.2009 1 Satakunnan Museon toimipisteet Satakunnan Museo v. 1888 Perusnäyttely Vesien sylistä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö LIITE 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö 1 Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-ajan palvelujen tehtävissä toimiviin työntekijöihin/

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Miten johdan muutosta? 6.6.2016 SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Luovien ja intohimoisten ihmisten johtaminen = Ihmisten johtaminen Suomen kansallisooppera ja -baletti Merkittävä kulttuurialan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot