MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?"

Transkriptio

1 MUSEOALAN AMMATISSA MIKSI MUSEOTYÖTÄ TARVITAAN?

2 MUSEOALAN AMMATISSA Museoalan ammatissa Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2012 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. Akavan Erityisalat ry ja Museoalan ammattiliitto ry Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy ISBN (nid) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012 Kannen kuva: Tero Hanski SISÄLTÖ 3 MUSEOT YKSI SIVISTYKSEN PERUSPILAREISTA 4 VAKAUTTA TYÖOLOIHIN JA REILUA PALKKAA! 7 MUSEOALA PÄHKINÄNKUORESSA Palvelun perustehtävä Hyödyt kansalaisille ja yhteiskunnalle Ajan henki Korkeakoulutetut ammattilaiset Liian vähän palkkaa! 8 MUSEOALA MURROKSESSA Haastattelussa Museoliiton Kimmo Levä ja Rovaniemen taidemuseon Hilkka Liikkanen 11 JOKA KOLMAS KÄY MUSEOISSA 12 MUSEOVIRASTO OHJAA, NEUVOO JA ESITTÄÄ Haastattelussa Mikko Härö 14 MUSEO MONIÄÄNISEKSI Haastattelussa Jaana Ylänen Tampereelta 17 ESINEISTÖ SAA ARVOISENSA KOHTELUN Haastattelussa Marjukka Dahl Porvoosta 20 TYÖHYVINVOINTIKOULUTTAJA HYÖDYNTÄÄ EMMAA Haastattelussa Antero Katajainen 22 KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Haastattelussa Kuntaliiton Ditte Winqvist

3 MUSEOT YKSI SIVISTYKSEN PERUSPILAREISTA Museolain mukaan museoiden tulee huolehtia esineellisestä kulttuuriperinnöstä keräämällä, tallentamalla, tutkimalla ja asettamalla sitä näytteille. Yhä keskeisempi rooli on kulttuuriympäristön suojelulla. Näitä tehtäviä pystyvät hoitamaan vain asianmukaisesti koulutetut asiantuntijat. Museoalalla työskentelevät asiantuntijat ovat korkeasti koulutettuja ja am - mat ti taitoisia. Kaikilla on korkeakoulututkinto, pääosalla ylempi. Koulutus auttaa ymmärtämään menneisyyttä ja hahmottamaan tulevaisuutta. Museoalalla vaaditaan laaja-alaista osaamista, mutta samalla ammatillista erikoistumista museon toimialueesta riippuen. Museot voidaan jakaa kulttuurihistoriallisiin museoihin, taidemuseoihin, erikois museoihin ja luonnontieteellisiin museoihin. Yleisimmät nimikkeet alalla ovat tutkija, museoamanuenssi, museonjohtaja, museolehtori ja konservaattori. Laaja-alainen erikoisosaaminen ja korkea koulutus eivät kuitenkaan näy palkkauksessa. Varsinkin kunnallisissa museoissa palkkaus on jäänyt selvästi jälkeen vastaavan koulutuksen omaavien palkansaajien palkoista. Toisaalta alalle on saatu yksityisiä museoita koskeva yleissitova työehtosopimus, joka takaa yleistä työlainsäädäntöä paremmat työ suhteen ehdot sekä vähimmäispalkat ja palkankorotukset alalle. Toivomme tämän julkaisun auttavan lukijaa hahmottamaan, miten vaativaa, monimuotoista ja kansalaisten tietoisuuden lisäämiseen ja hyvinvointiin vaikuttavaa museotoiminta Suomessa tällä hetkellä on. MIRKKA HEININEN Ulla Mättö toiminnanjohtaja Museoalan ammattiliitto MAL ry MUSEOALAN AMMATISSA 3

4 EDUNVALVONTA TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: KARI HULKKO VAKAUTTA TYÖOLOIHIN JA REILUA PALKKAA Valtion säästötoimet uhkaavat vetää pohjan pois hyvään vauhtiin päässeiltä museoilta. Kehitysbuumia elävän alan henkilöstö tarvitsee nyt kipeästi uskoa tulevaisuuteen. Museoala on joutunut viime vuosina valtion tempoilevan kulttuuripolitiikan kohteeksi. Ala tuntuu elävän samaan aikaan nousu- ja laskusuhdannetta. Toisaalta ymmärretään, että museot voivat tarjota vaikkapa matkailulle ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Toisaalta valtion säästöpaineet ajavat koko museoalaa ahtaalle alaa, joka jo valmiiksi kärsii alipalkkauksesta ja huonosta työllisyystilanteesta. Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja Merja Herranen muistuttaa, etteivät museot aina ole olleet säästökohteita. Takavuosina opetus- ja kulttuuriministeriö nosti tietoisesti museoiden valtionosuuksia ja niiden turvin alaa onkin kehitetty voimakkaasti. Nyt vuonna 2012 sama ministeriö vetää museoilta maton alta leikkaamalla härskisti valtionosuuksia. Tämä lamauttaa kaikkia museoita niin valtio-, kunta- kuin yksityiselläkin sektorilla, Herranen toteaa turhautuneena. Myrskyn silmässä on myös Museovirasto, jonka organisaatio puristettiin minimiin jo tuottavuusohjelmassa. Kipeistä säästöistä huolimatta henkilöstö tempautui uudistukseen mukaan toiveikkaana. Juuri kun uuden elämän oli määrä alkaa, tulikin tieto lisäleikkauksista. Tätä kirjoitettaessa on vielä avoinna, miten kymmenien henkilöiden irtisanomisia tarkoittavien säästöpäätösten käy. Jos säästöt toteutuvat täysimääräisinä, pulaan joutuu sekä Museoviraston jäljelle jäävä että lähtemään joutuva väki, joka tarvitsee muutokseen kaiken mahdollisen tuen, sanoo Museoviraston asiaa Akavan Erityisaloissa hoitanut työmarkkinalakimies Kari Eskola. YHÄ VAATIVAMPI TYÖ ALIPALKKAUS HAASTEENA Säästöpaineiden lisäksi museoalan asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa toimineet kasvavien ammatillisten odotus- 4 MUSEOALAN AMMATISSA

5 Museoala on voimakkaasti kehittyvä ala. Nyt tarvitaan panostusta kehittämisbuumiin, ei toistuvia leikkauksia. Oman alan ja museo - ammatin esille nosta - minen on tärkeää ja ajankohtaista! Museoviraston henkilöstö marssi työpaikkojensa puolesta helmikuussa Mielenosoituksen järjestivät henkilöstöä edustavat ammattiliitot Akavan Erityisalat, JHL ja Pardia yhdessä. ten paineissa. Ala on viime vuosina avautunut uusille alueille, jotka edellyttävät perinteisten museaalisten valmiuksien lisäksi mm. liiketaloudellisia ja markkinointi- ja verkostoitumisvalmiuksia luovuudesta ja joustavuudesta puhumattakaan. Työn vaativuuden kasvusta huolimatta alan palkkaus on pysynyt matalana. Yliopistokoulutuksen saanut museoamanuenssi tienaa kunnan palveluksessa noin euroa vähemmän kuukaudessa kuin akavalaiset keskimäärin. Etenkin kuntasektorilla museoalan keskeinen ongelma on alipalkkaus, koska tehtävissä edellytetystä korkeakoulutuksesta huolimatta alan palkkataso on alhainen. Alipalkkaongelman korjaaminen on edelleen keskiössä, asiamies Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista painottaa. Museoalan palkkatason korjaaminen on yhteydessä muiden kuntasektorin korkeakoulutettujen ammattien palkkauksen korjaamiseen, mikä on kaikkiaan pitkän aikavälin urakka. Keväällä 2012 vellonut Guggenheimkeskustelu on tehnyt siinä mielessä hyvää, että museoalan matkailullinen veto- >> MUSEOALAN AMMATISSA 5

6 voima ja alan töiden vaativuus on noussut uudella tavalla esille. Myös tieto niin museokäyntien kuin muunkin kulttuuriharrastamisen terveyttä edistävästä vaikutuksesta on jo levinnyt. Liiton tehtävänä on tuoda edelleen museotyön vaativuutta esille valtakunnan työehtosopimusneuvotteluissa. Yhtä olennaista on, että alan asiantuntijat nostavat itse esille työnsä vaikuttavuuden ja palkkaepäkohtiaan paikallisista palkkaeristä neuvoteltaessa. Omaan luottamusmieheen kannattaa ottaa yhteyttä. Luottamusmies ei itse useinkaan toimi museoalan ammatissa, joten tieto alan erityispiirteistä on hänelle kullanarvoista. Luottamusmies on avainasemassa paikallisissa neuvotteluissa, Korpisaari painottaa. YKSITYISELLE MUSEOALALLE YLEISSITOVA SOPIMUS Valtiolla ja kunnissa museoalaa sitovat työ- ja virkaehtosopimukset, joissa korkeastikoulutettuja museolaisia edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Akavan Erityisalat vaikuttaa sopimuksiin yhteistyössä neuvottelujärjestönsä JUKOn kautta. Yksityisellä museoalalla työehdoista neuvottelee Akavan Erityisalat ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kanssa suoraan. Syksyllä 2011 saavutettiin erityisen merkittävä etappi, kun yksityisten museoiden työehtosopimuksesta tuli ns. yleissitova sopimus. Työehtosopimus sitoo ensimmäistä kertaa koko yksityistä ammattimuseokenttää. Yleissitovuus tarkoittaa, että työsopimuslain nojalla kaikkien yksityisten, varsinaiseen valtionosuuteen oikeutettujen museoiden on noudatettava vähintään solmimamme sopimuksen määräyksiä, kertoo sopimusneuvotteluissa työntekijäpuolta edustanut Kari Eskola. Museoalan tehtävien edellyttämä vaativuustaso ja korkeat koulutusvaatimukset antavat vankat perusteet palkankorotusvaatimuksille myös yksityisellä sektorilla. Museoviraston henkilöstö luovutti kansanedustajille adressin lisärahoituksen puolesta helmikuussa MUSEOALAN AMMATISSA

7 MUSEOALAN TEHTÄVÄ PALVELUN PERUSTEHTÄVÄ Museolain mukaan museoiden tulee huolehtia esineellisestä kulttuuri perinnöstä keräämällä, tallentamalla, tutkimalla ja asettamalla sitä näytteille. Tehtäviin kuuluu lisäksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja valistustyö. Museon kokoelmia ja näyttelyjä hyödyntämällä rakennetaan oppimisen ja kohtaamisen paikkoja. TERO HANSKI PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLE Museopalveluita tarvitaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa tuottamaan tietoa menneisyydestä ja juurista, antamaan henkistä rakennusainetta kansalaisille. Kulttuuriperinnöllä on suuri kansallinen merkitys ja symboliarvo yhteisölle, kulttuurielämykset vahvistavat identiteettiä. Tämän vuoksi erityisesti koululaisten parissa tehtävä kulttuuriopetus on ensiarvoisen tärkeää. AJAN HENKI Museoala on kehittynyt voimakkaasti. Tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä museoon tutustumiseen, luoda aktiivista toimintaa museossa sekä opettaa ja luoda elämyksiä museokokoelmien ja näyttelyjen avulla. Epävarmoina aikoina tarvitaan selittävää tietoa antamaan kansalaisille turvaa muutoksessa. Kun talouden ja yhteiskunnan rakenteet horjuvat ja muuttuvat, kulttuuriperinnön ja historiatiedon merkitys kasvaa. Jos ei tunne menneisyyttä, ei osaa elää tässä päivässä eikä valmistautua tulevaisuuteen. KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISET Museoalalla työskentely vaatii tieteellistä erikoiskoulutusta, koska museoammattilaisella on oltava tietoa ja tuntemusta esimerkiksi taiteesta, historiasta ja kulttuurista. Lisäksi museoammattilaisen on osattava myös välittää tietoa suurelle yleisölle. Myös esineellisen kulttuurin keruu ja tallentaminen vaatii tieteeseen perustuvaa osaamista ja laajoja tietoja yhteiskunnasta, sen historiasta ja kehityksestä. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKA Palkkataso on aivan liian alhainen verrattuna museoammattilaisilta vaadittavaan erikoisosaamiseen ja asiantuntijuuteen. Ylempi korkeakoulututkinto on amanuessin ja museonjohtajan koulutusvaatimus kunnan ja valtion virkoihin. Liian vähän: Museoamanuenssin keskipalkka esimerkiksi kuntasektorilla vuonna 2010 oli euroa/kk, joka oli euroa vähemmän kuin muilla akavalaisilla keskimäärin ja 650 euroa vähemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin. Museokäyntien on tieteellisesti todettu lisäävän henkistä ja fyysistä terveyttä jopa eniten kaikista kulttuuripalveluista. Puheenjohtaja Merja Herranen, Museoalan ammattiliitto ry MUSEOALAN AMMATISSA 7

8 MUSEOALAN MERKITYS TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO SOMERPURO JA KAIJA KÄHKÖNEN MUSEO NÄYTTÄÄ, MISTÄ TULEMME. HYVÄLLÄ TUURILLA SE MYÖS KERTOO, MIHIN OLEMME MATKALLA. Museoala murroksessa Kuka olisi uskonut! Viimeaikaisissa keskusteluissa museoala on nostettu mahdolliseksi Suomen tulevaisuuden menestystekijäksi. Poliitikot perustelevat museoon pistettäviä taloudellisia panostuksia niin työpaikkojen luomisella kuin ylipäätään sen myönteisellä vaikutuksella muun muassa rakentamisbisnekseen, matkailuun ja muuhunkin talouteen. Perusteollisuudenaloilla ei nähdä enää samanlaisia kasvun mahdollisuuksia kuin aiemmin, joten on löydettävä uusia ja innovatiivisia hankkeita. Panostetaan siis museoon! Tämän jutun kirjoittamisen aikoihin Guggenheimpäätökset ovat vielä tekemättä. Käy suurhankkeen kanssa miten tahansa, jotain on silti lähtemättömästi muuttunut suomalaisessa museokentässä. Näin uskoo ainakin Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Alan näkökulmasta on merkittävää, että maan imagon nähdään olevan houkuttelevampi jonkin museon vuoksi. Se merkitsee sitä, että museoala tunnustetaan ammattimaisesti hoidetuksi ja ajassa eläväksi, Levä sanoo. Ajatuksellisesti muutos on suuri myös siksi, että museot koetaan meillä perinteisesti julkiseksi palveluksi. Toimivathan ne valtaosin julkisen rahoituksen turvin. BRÄNDINRAKENTAJAKSI Mikä museoalan merkitys sitten on brändinrakentajana? Mikä voisi olla museon brändi? Tätä pohditaan myös muualla kuin meillä. Syynä siihen on pitkälti raha. Jotta museo voi hoitaa perustehtäväänsä: säilyttää vanhaa tuleville sukupolville ja tutkijoiden käyttöön sekä hoitaa kasvatustehtäväänsä, se tarvitsee rahoitusta. Nykypäivän maailmassa rahoitusta tarvitaan jopa aiempaa enemmän. Siitä pitää huolen kustannusten nousu ja esimerkiksi kokoelmien digitalisoituminen, joka on myös museoiden arkea tänään. Noin 80 prosenttia museoiden kuluista koostuu kiinteistä kustannuksista. Siitä palkkojen osuus on 50 prosenttia ja 30 kiinteistökuluja. Loput 20 prosenttia kuluu muun muassa näyttelyiden rakentamiseen. Kiinteät kulut vain nousevat, se tiedetään. Julkinen 8 MUSEOALAN AMMATISSA

9 Melkein viimeisiä hetkiä. Vuonna 1926 perustettu Posti - museo on Suomen vanhimpia erikois - museoita. Se on toi - minut Helsingin pääpostitalossa vuodesta 1995, kohta sillä on edessä muutto Vapriikkiin Tampereelle. rahoitus ei puolestaan ainakaan kasva. On siis tehostettava toimintaa, tehtävä yhteistyötä hallinnoimalla yhdessä museotiloja, toimimalla entistä verkostoituneemmin ja koukuttamalla myös yksityinen raha museotoimintaan mukaan, Levä sanoo. Tehostaminen voi merkitä jossain tapauksessa myös museoiden lakkauttamisia tai yhdistämisiä. Esimerkiksi Postimuseo, jossa Kimmo Levä kuvattiin, on muuttamassa näyttelytoimintojensa osalta Helsingin vanhasta postitalosta osaksi museokeskus Vapriikkia Tampereella. Tämä on yksi osa rakennemuutosta, jossa museot hakevat verkottumisesta ja yhteistyöstä kustannus- ja tuloetuja. Yksi keino tehostaa ja säästää resursseja voisi olla sekin, että puolen tusinan puolitärkeän näyttelyn sijaan panostettaisiinkin yhteen merkittävään vuodessa. Silloin museon panostukset olisivat suuremmat ja näyttelyllä olisi paremmat mahdollisuudet myös päästä julkisuuteen. Pienempi määrä näyttelyjä säästäisi myös museon rahoja ja auttaisi rauhoittamaan museoiden työtahtia, Kimmo Levä sanoo. Kenties yhdelle isolle näyttelylle löytyisi myös yksityistä rahoitusta paremmin. Toki rahoitusta on jo nyt, mutta liike-elämä innostuu museoalan todelliseksi kumppaniksi vasta sitten, kun se kokee saavansa panokselleen vastinetta. Mutta miten museosta saadaan riittävän houkutteleva kumppani? Erottumalla ja erikoistumalla, sanoo Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen. Rovaniemen taidemuseo on rakentunut alun perin 500 teosta käsittävän Jenny ja Antti Wihurin taidekokoelman ympärille, joka on kasvanut 25 vuodessa noin teoksen upeaksi kokoelmaksi lähinnä kotimaista nykytaidetta. Juuri pohjoisessa kokoelma erottuu edukseen. Se saa oman yleisönsä, koska muut samantyyppiset kokoelmat ovat kaikki etelässä, siis kaukana. Toisaalta vaihtuvien näyttelyiden ja tutkimuksen osalta Rovaniemen taidemuseo on erikoistunut pohjoisuuteen. Sen avulla se pyrkii erottautumaan muista taidemuseoista ja herättää näin etelästä tulevien matkailijoiden kiinnostuksen. >> MUSEOALAN AMMATISSA 9

10 Hilkka Liikkanen pitelee käsissään Kimmo Ojaniemen teosta Galileo Galilein paluu (se pyörii sittenkin). 1996, öljy puulle, sinkitty pelti, puuhiilet. dokumentteina kannattaa säilyttää esimerkiksi sellaiset työt, jotka on valmistettu vaikkapa nopeasti pilaantuvasta materiaalista, Liikkanen sanoo. Osa isoa rakennemuutosta on myös se, että 1960-luvulta museoalan ammattimaistaneet ovat siirtymässä eläkkeelle. Heidän tilalleen palkataan uusia, korkeakoulutettuja osaajia. Myös julkisessa keskustelussa asenne museoon on muuttunut. Enää ei puhuta niinkään museokävijöistä, vaan käyttäjistä. Parhaimmillaan passiivisesta vierailijasta on tullut aktiivinen kokija ja tekijä. Se asettaa museoille entistä suurempia vaatimuksia. Näyttelyiden on tuotettava niin hienoja elämyksiä, että museoon haluaa palata uudelleen. >> Museokokoelman sijainnilla on merkitystä. Jollain toisella paikkakunnalla jokin kokoelma voi mennä ikään kuin hukkaan. Erottuminen kerää museokävijöitä. Lisäksi on maakunnallisestikin tärkeä kertoa omasta alueesta, meidän tapauksessamme pohjoisuudesta. UUSI AIKA Perinteisesti museoissa on käyty katsomassa näyttelyjä ja kokoelmia. Nyt kokoelmiin halutaan tutustua yhä enemmän netissä ja mobiilipalveluiden kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Digitalisoitumista vauhdittamaan perustettu Museo2015 -hanke on hyvä esimerkki myös verkostoituneesta työskentelytavasta. Hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2015 museoilla olisi yhteinen kokoelmanhallinta verkossa. On iso muutos, että kokoelmavarastoja pystyy tutkimaan kotisohvalta käsin. Se moninkertaistaa museokävijöiden määrän. Uudet teknologiat ja digitalisoiminen ovat museoille kuitenkin iso haaste. Museoalan ammattilaisilta vaaditaan samanaikaisesti perinteisten menetelmien osaamista ja samalla syntyy uudenlaista ammattiosaamista, Levä sanoo. Kenties digitalisoitumisesta löytyy vastaus myös siihen, miten kokoelmatyö on ylipäätän hoidettava taiteen muuttuessa. Teosten koko on kasvanut, tekotapoja ja -materiaaleja tullut lisää. On pohdittava esimerkiksi sitä, minkälaisina KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Kulttuurin harrastaminen tekee ihmiselle hyvää monella tapaa. Museotkin voidaan nähdä osana hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Tutkimusten mukaan jopa sairaalapotilaat pääsevät nopeammin paranemisen tielle kulttuurin hyvää tekevän vaikutuksen ansiosta. Liikkasen ja Levän mielestä museoilla on merkittävä sosiaalinen rooli esimerkiksi myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Suomessa on tuskin museoita parempia toimijoita kertomaan maahantulijoille suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisuudesta. Yhtä lailla me opimme hyväksymään tulijat sellaisten näyttelyiden avulla, jotka kertovat heidän identiteetistään. AJAN HENKI Museon tehtävänä on säilyttää tätä päivää ja mennyttä tuleville sukupolville ja auttaa meitä ymmärtämään paikkamme. Museo on vastaisku kertakäyttökulttuurille. Ajan henki vaatii meitä vastaamaan kysymykseen, miten meistä on tullut me? Mistä tulemme ja minne olemme menossa? Kysymykset ovat ikuisia. Ehkä myös vastaus: Tuntemalla oman historiansa kykenee ymmärtämään paremmin tätä päivää ja tulevaa. Sisältö vain vaihtelee aikojen kuluessa. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse mitata taloudellisella tuotolla, sanovat Hilkka Liikkanen ja Kimmo Levä. Vaikka kul jem - mekin ainakin osassa museoiden toimintaa markkina-ar vo - jen suuntaan, museolla ja museokokoelmilla tulee aina olemaan vankka arvoperustansa. 10 MUSEOALAN AMMATISSA

11 Joka kolmas käy museoissa Museot ovat kolmanneksi suosituin kulttuuripalvelu yhdessä konserttien ja musiikkitapahtumien kanssa. Kansalaiset arvostavat kulttuuripalveluja ja käyttävät niitä paljon, ilmenee Akavan Erityisalojen TNS Gallupilla vuonna 2011 teettämässä tutkimuksessa. Vain 13 prosenttia suomalaisista ei käy lainkaan kirjastossa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, museoissa, konserteissa, lasten ja nuorten tapahtumissa tai taidenäytte - lyissä. Kirjasto on julkisin varoin tuotetuista kulttuuripalveluista ylivoimaisesti käytetyin ja toisena on teatteri. Museot, konsertit ja musiikkitapahtumat tulevat kolmanneksi ja ovat jotakuinkin yhtä suosittuja: niissä ilmoitti käyneensä vuoden aikana joka kolmas. Varsin yksimielisiä suomalaiset ovat siitä, että kulttuuripalvelujen pitää olla asiantuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Laadun ja tasapuolisuuden vaatimus lyö läpi selkeästi tutkimuksen tuloksista. Kolme neljästä katsoo, että hyvin toimivat kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nousee voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kulttuuri - palvelut toimivat paikkakunnan vetovoimatekijänä. Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllistäjiä. MUSEOAMANUENSSIN PALKKA LIIAN PIENI Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemys museoamanuenssien, kirjastonhoitajien ja kulttuurituottajien keskiansiosta, joka oli vuonna 2009 noin 500 euroa pienempi kuin kaikilla palkansaajilla. Noin 42 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että alan koulutetut asiantuntijat saavat liian vähän palkkaa. Keskeisimmäksi palkka - kuopan syyksi nousi, että kulttuuri häviää re surs sikamppailussa koulu-, sosiaali- ja terveystoimelle. Anna Joutsenniemi KULTTUURIPALVELUIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%) Lähde: Kansalaisten käsityksen kulttuuripalveluista 2011 ja Lue tutkimusraportit netistä MUSEOALAN AMMATISSA 11

12 MUSEON VIRANOMAISTEHTÄVÄT TEKSTI: BIRGITTA SUORSA/UP KUVAT: MARKKU OJALA / COMPIC Hallittu muutos Museoviraston tehtävänä on säästää kulttuuriset kerrostumat maisemakuvassa. Näin tulevat sukupolvet pääsevät näkemään osan historiaa. Kyse on koko kulttuuriperinnöstä, Susiluolasta ihan tämän päivän rakentamiseen asti, osastonjohtaja Mikko Härö sanoo. Kulttuuriympäristön suojelun osastonjohtaja Mikko Härö seisoo entisen koulunsa portaikossa. Täälläkin on muutettu huonejakoa. Rakennus on vuodelta Pääosin maamme rakennuskanta on uutta, sotien jälkeen rakennettua. Nyt on kiire säästää muun muassa 1950-luvun rintamiestalot, tai osa niistä. Kaikkea ei voi säästää. Me pidämme huolta, että ympäristö muuttuu hallitusti ja että historia näkyy, Härö sanoo. Ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus täytyisi säilyttää siten, että kaikki olennaiset ilmiöt ovat edustettuina. Rakennuksen käyttötarkoitus voi vaihtua. Moni seudulle tärkeä asemarakennus tai koulu on muutettu asunnoksi. YMPÄRISTÖ MUUTTUU NOPEASTI Suojeltavat kohteet valikoituvat monen seulan läpi. Niitä ovat tyylisuunta, historiallinen todistusvoimaisuus, harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, käyttötarkoitus ja alue. Kohteita tulee säilyttää rintamaiden lisäksi Lapissa ja vaara- Suomessa. Härö kertoo, kuinka metsäyhtiöiden kanssa inventoitiin kaikki paperi- ja sellutehtaiden alueet ja rakennukset kulttuuriperintöä ajatellen. Sittemmin suuri osa tehtaista on suljettu. Tehdastilojen uudelleenkäyttö on Härön mukaan haasteellista. Kemijärven sellutehdas näytti säästyvän, mutta siitäkään ei enää tiedä. Tallennettaviin tyylisuuntiin kuuluu myös betonibrutalismi. Härö tähdentää, että betonikuutiot ovat osa kulttuurin kerrostumia. Uudemman rakennuskulttuurin ohella silloin tällöin uhatuiksi joutuu vanhempaakin. Juuri nyt Härö on huolissaan lakkautettavista varuskunnista. Kauhavan ilmasotakoulu hangaareineen eli lentokonehalleineen, on korkeatasoinen 1920-luvun kohde, Härö perustelee ja näyttää kuvasta lentokonehallin klassista kreikkalaista friisiä, koriste-elementtiä. MAAKUNTAMUSEOT PALJON VARTIJOINA Jos Museovirasto jyrähtää ei, asiat ovat edenneet eripuraisina pitkään. Tavallisemmin kaupungit ja kunnat osaavat säilyttää arvokkaat kohteet. Ne ovat tiedossa kaavoituksessa. Epäselvissä tapauksissa asian voi tarkistaa maakuntamuseosta. Olemme suosineet ennakoivaa työtapaa ja tiedolla ohjaamista. Moni asia sujuu paremmin, kun osapuolet tuntevat toisensa ja tietävät säilyttämisen periaatteet, Härö sanoo. Hän epäilee, että juuri tästä on leikattava, kun budjettiraha pienenee ja työvoimaa on sen takia vähennettävä. Museovirastolle on annettu selvät tehtävät lainsäädännössä. Tärkein niistä on maankäyttö- ja rakennuslaki, mutta tehtäviä ohjaavat myös muinaismuistolaki, laki rakennusperinnön suojelusta ja kirkkolaki. Näiden lisäksi suojelusta mainitaan vesilaissa, luonnonsuojelulaissa, tielaissa ja 12 MUSEOALAN AMMATISSA

13 säästää historiaa Mikko Härö toteaa, että Museovirastolle kuuluu niin pienten arkeologisten kohteiden kuin kokonaisten asuinalueiden ja linnojen suojelu. laissa maa-ainesten ottamisessa. Metsämaan muokkaus voi tuhota muinaisia asuinsijoja tai tervahautoja, jos urakoitsijalla ei ole tietoa kohteista. Maisemien suojelusta ei ole erillistä lakia. Uusien lakien sijaan tarvittaisiin nykyistä kattavampaa maisemapolitiikkaa, Härö sanoo. Valtio voi suojella irrallisia kohteita kuten rakennuksia erillislaeilla. Yleisimmin suojelu perustuu kaavoitukseen. Suomessa kaavoituksen ja ympäristön laatu on parempi kuin tavallisesti ajatellaan, Härö toteaa. SISUSTUSTEN SUOJELU ON VAIKEAA Suojelupäätöksiä tehtäessä kansalaisyhteiskunnan mielipide painaa. Yksin Museoviraston päätöksellä suojelu on hankalaa. Suuri yleisö ei ole vielä asettunut puoltamaan kauppojen tai ravintoloiden interiöörejä, sisustuksia. Ne muuttuvat tuon tuosta. Härö huomauttaa, että rakennuksiin liittyvän irtaimiston suojelusta ei ole lakeja, kirkkolakia lukuun ottamatta. Yksityistiloissa voi olla mielenkiintoisia sisustuksia, mutta rakennusperintölailla voidaan säilyttää vain kiinteän sisustuksen osia. Yksityisihmisten huonetilat ja irtaimistot ovat lain ulkopuolella, ja hyvä niin. Emme voi olla "suojelupoliiseja". Yksityisessä suojelussa voimme neuvoa ja ohjata ja myöntää jopa pieniä avustuksia, Härö kertoo. LAKI MÄÄRITTÄÄ MUSEOVIRASTON TEHTÄVÄT maankäyttö- ja rakennuslaki muinaismuistolaki laki rakennusperinnön suojelusta kirkkolaki vesilaki luonnonsuojelulaki tielaki laki maa-ainesten ottamisesta MUSEOALAN AMMATISSA 13

14 AMMATISSA TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: JOUNI KALLIO Mediamuseo Rupriikin suosituissa virkkauspajoissa on ehditty jo virkata venäjäksi, espanjaksi, englanniksi, japaniksi, suomeksi ja viittoen. Palkitsevinta museotyössä on, kun ihmiset oppivat, viihtyvät ja saavat elämyksiä, sanoo museolehtori Jaana Ylänen. 14 MUSEOALAN AMMATISSA

15 Museolehtori Jaana Ylänen tekee lempityötään. Hän vetää Tampereella Moniääninen museo -hanketta, joka kehittää museosta erilaisille ryhmille avointa ja kiinnostavaa oppimisen ja kohtaamisen paikkaa. Tämä on juuri sellaista työtä, jonka vuoksi Ylänen on museoalan valinnut. Alan pedagoginen puoli ja sen hienot mahdollisuudet kiinnostavat. En viihtyisi pelkkien kokoelmien parissa, hän sanoo. Yläsen filosofiana on, että museon on mataloitettava kaikin tavoin kynnystä astua sisään. Laadukkaita kokoelmia ja näyttelyitä on voitava käyttää kansalaisten iloksi ja hyödyksi sellaisilla tavoilla, että ihmiset kokevat ne omikseen. Toiminta on tuotava mutkattomasti ja luontevasti lähelle ihmisiä. Värikylpyjä vauvoille, kielikursseja maahanmuuttajille, nuorten perheiden valmennusta vain mielikuvitus asettaa rajat. Meidän on kilpailtava viihteen kanssa. Ei museoala tietenkään halua profiloitua liian viihteellisenä, mutta ihmiset on koukutettava mukaan uusi keinoin. Tämä työ on viimeisen päälle asiakaspalvelua, Ylänen sanoo. VIRKKAUSPAJAAN ON HELPPO TULLA Mutkattomuus näkyy vaikkapa Tampereen mediamuseon virkkaustyöpajassa, jossa kuuluu perjantaisena alkuiltana leppoisa puheensorina. Eri ikäiset naiset istuskelevat kahvikupin ja lankojen ääressä. Kädet virkkailevat suosittuja mediahahmoja tai lisää pituutta kaulahuiviin ja juttu luistaa. Paja ei vaadi osallistujilta sen kummempaa, vaan jokainen voi piipahtaa sisään ja olla oma itsensä. Museolehtori Ylänen vertaisvirkkaa mukana ja ohjailee rauhallisesti pajan toimintaa. Mediailmiöihin voi tutustua myös virkkaamalla. Monelle maahanmuuttajalle virkkauspaja on helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin ja asuinyhteisöön. Toimintaa ei kuitenkaan haluta rajata pelkästään maahanmuuttajille. Tämä on Yläselle tärkeä periaate. Virkkauspajasta on tykätty juuri siksi, ettei sitä ole suunnattu tietylle ryhmälle. Eivät vaikkapa maahanmuuttajat halua tulla määritellyksi vain maahanmuuttajuutensa kautta. Täällä käy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita virkkauksesta. UUSIA ÄÄNIÄ MUSEOIHIN Moniääninen museo on Tampereen museoiden pedagogisen TAITE-yksikön osahanke laajemmassa Avara museo -kokonaisuudessa. Kuten nimikin kertoo, tavoitteena on saada uutta ääntä museoihin: uusia kieliä ja uusia tulkintoja, uusia tapoja keskustella ja kokea museoiden näyttelyjä, Jaana Ylänen kertoo. >> MUSEOALAN AMMATISSA 15

16 Museoiden kokoelmat ja näyttelyt ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Museon on avauduttava ihmisten luo, Jaana Ylänen sanoo. Moniääninen museo on muun muassa kurssittanut maahanmuuttajia oppaiksi museoihin ja vetäjiksi työpajoihin. Maahanmuuttajataustainen opas osaa asettua juuri Suomeen muuttaneen asemaan ja avata ymmärrettävällä tavalla vieraan maan kulttuuria. Maahanmuuttajien opastoiminta on saanut hyvän palautteen ja sille on selvä tilaus jatkossakin. UUDISTUNUT MUSEOTYÖ HAASTAA JA KIINNOSTAA Jaana Yläsen tie museoalalle on tavallinen. Hän opiskeli alaa Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan taidehistoria. Oppaan töitä irtosi muun muassa Sara Hildénin taidemuseossa siinä määrin runsaasti, että opinnot meinasivat jo venähtää. Sitten avautui Porin taidemuseossa pidempiaikainen sijaisuus, jossa vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa, kuten useimmissa museoalan asiantuntijatehtä vissä. Silloin tuli kiire ja vein opinnot päätökseen parissa kuukaudessa, gradunsa taiteilija Erkki Kulovedestä tehnyt Jaana Ylänen nauraa. Vaikka museolehtorin työ tuntuu nyt unelma-ammatilta, museoalan tuulinen tilanne ankarine säästöpaineineen huolettaa Ylästä. Hän näkee kuitenkin, että juuri avartumalla ihmisten pariin museot lunastavat entistä merkityksellisemmällä tavalla paikkansa yhteiskunnassa. Museotyö pitää tehdä läpinäkyväksi. Pitää kertoa, mitä teemme ja miksi, Ylänen painottaa. Museoammattilaisen työpäivään ajan haasteet tuovat palkitsevuutta, mutta vaativat myös notkeaa venymistä. Sosiaalisuus tuntuu olevan tämän päivän museo - ammattilaisen hyödyllisin ominaisuus, Jaana Ylänen summaa. MIKÄ AVARA MUSEO? Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa suunnitellaan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita mm. työttömille ja lomautetuille, maahanmuuttajille, varttuneelle väestölle ja senioreille sekä yritysten työntekijöille. Kolmivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2010 alussa ja sille on myönnetty rahoitus opetusministeriön hallinnoimasta ESR-kehittämisohjelmasta Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museo - liitto. Osatoteuttajia ovat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museoiden museopedagoginen TAITE-yksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERO Learning -verkosto/helsingin yliopisto. 16 MUSEOALAN AMMATISSA

17 AMMATISSA TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: MARI LEHTISALO Museo esineen MUSEOMESTARI PITÄÄ HUOLEN, ETTÄ MUSEON ESINEISTÖ SAA ARVOISENSA KOHTELUN. puolella MUSEOALAN AMMATISSA 17

18 Jos Marjukka Dahl saisi valita, museoiden näyttelyt houkuttelisivat näyttelyvieraat haistamaan, maistamaan ja koskettamaan. Parhaimmillaan näyttely on elämyksellinen kokonaisteos, joka saa museokävijän innostumaan ja sukeltamaan esillä olevaan aiheeseen ja aikakauteen. Porvoon museossa esimerkiksi tuoksumaailmaa on tuotu mukaan Holmin kauppiastalon perusnäyttelyyn, joka kertoo elämästä 1700-luvun kauppiaskodissa. Samoin Jokilaakson valtias -näyttelyssä kävijä pääsee sukeltamaan kivikauden elämään aikakaudesta kertovien suurten maalausten kautta. Aikakauden puustoa kuvasimme vastaavasti plekseihin maalatuilla puilla. Toki näyttelyssä oli myös aitoja kivikautisia keihäänkärkiä. Ne olivat esillä vitriineissä, Porvoon museon museomestari Marjukka Dahl sanoo. Museoiden näyttelyiden suunnittelu ja toteutus on aina monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Tehtävänkuvat vaihtelevat museoittain, mutta yleensä museomestarin vastuulla on näyttelyjen rakentamisen tekninen puoli ja erilaiset teosten esillepanoon liittyvät tehtävät. He vastaavat muun muassa esineiden siirrosta varastosta näyttelyyn ja ylipäätään museoesineiden kokoelmavarastoinnista ja esineturvallisuudesta. Suuremmissa museoissa tehtävät on jaettu tarkasti eri alojen ammattilaisten kesken. Pienemmissä, kuten Porvoossa, toimenkuvat ovat joustavampia se tekee, joka kerkiää. Marjukka Dahlin työajasta osa menee näyttelyiden suunnitteluun. Hankin näyttelyihin sopivan tekniikan, neuvottelen esimerkiksi sähkömiesten kanssa. Minulla on puusepän ja rakennuskonservaattorin koulutus, joten teen rakentamistyötä ihan käytännössäkin. Huolehdin myös etenkin kovien näyttelyesineiden, kuten huonekalujen kunnostamisesta. Porvoon museon näyttelytiloja ovat vanhassa Porvoossa sijaitsevat raatihuone ja kauppias Holmin talo 1760-luvulta. Marjukka Dahl tuli Porvoon museoon töihin viisi vuotta sitten, kun museorakennuksia alettiin peruskorjata. Rakennuskonservaattorina on ollut todella mielenkiintoista päästä osallistumaan vanhan, hienon rakennuksen korjaushankkeeseen. Koska rakennukset ovat jo itsessään museokohteita, niiden käytössä on jatkuvasti huolenpitoa. Rakennuksissa on myös modernia tekniikkaa ja senkin toimintaa pitää valvoa. Sähkö- tai lvi-alan osaamista minulla ei ole, mutta olen yhteyshenkilönä talon ulkopuolelta tuleviin tekijöihin päin, aiemmin muun muassa Hel singin ja Espoon kaupunginmuseoissa sekä Gallén- Kallelan Museossa Tarvaspäässä työskennellyt Dahl sanoo. VARASTOT KUNTOON Dahlin kontolla on myös kokoelmavarastot, joissa museoesineistöä säilytetään. Varastotiloja on kolmessa paikassa eri puolilla Porvoota. Museoiden yleinen ongelma tuntuu olevan se, ettei varastotilaa ole riittävästi. Ja esineistöä tulee koko ajan lisää esimerkiksi lahjoituksina. Yhdessä lahjassa saattaa olla useita satoja esineitä. Työmäärä on valtava, kun esineet puhdistetaan, numeroidaan, luetteloidaan ja tavaroille koetetaan löytää paikka varastossa. Samanaikaisesti puretaan vanhoja näyttelyjä ja rakennetaan uutta. Usein käykin niin, ettei vanhan näyttelyn esineistöä keritä heti viemään takaisin varastoon oikeille paikoilleen. Meilläkin on tämän vuoksi esineistöä odottamassa toimenpiteitä uusien luetteloimattomien lisäksi. Näyttely on museoesineelle aina rasitus. Varastosta otetut esineet puhdistetaan ja mahdollisesti kunnostetaan sen verran, etteivät hauraat esineet hajoa näyttelyn yhteydessä. Joskus myös varastointi voi tehdä esineelle hallaa. Ei kovin pitkä aika sitten moni museo säilytti esineistöä kylmissä vajoissa ja navetoissa. Vain harvalla museolla on sellaisia varastotiloja, joissa ilman kosteutta ja lämpötilaa voidaan säädellä tarkasti koneellisesti. Toiset tavarat säilyvät paremmin kylmässä, toiset eivät kestä kuivaa ilmaa. Erityisesti ilmankosteus on varastoissa ongelma. Toistaiseksi sellaista varastotilaa on käytössä vain vähän, jossa kosteutta ja lämpötilaa pystytään säätelemään tarkasti. Sellainen tila on hyvin kallista ja näihin varastoihin pääsee tällä hetkellä arvokkain esineistö. ESINEEN ARVO Ennen museouraansa Marjukka Dahl kunnosti työkseen muun muassa vanhoja huonekaluja. Meillä ei ole oikeutta kohdella rakennuksia ja esineitä miten tahansa. Me elämme vain hetken, mutta monet esineet ja rakennukset ovat olleet täällä jo kauan ennen meitä ja ovat senkin jälkeen kun meistä aika jättää, Marjukka Dahl sanoo ja jatkaa saavansa tavaroista tarpeekseen työpaikalla. Kotiin hän ei ylimääräistä kaipaa. Museo on Dahlin mukaan vastavoima rahalle ja kuluttamiselle. Alalle hakeutuvat ihmiset ovat samanhenkisiä. He arvostavat juuria, vastuullisuutta ympäristöä kohtaan, kestävää kehitystä. Sitä paitsi, kun osaa arvostaa vanhaa, tämän päivän asiat muuttuvat vähäpätöisemmiksi. Minulla on ollut onni saada työskennellä hienoissa työyhteisöissä, joissa toiset otetaan huomioon ja tuetaan toinen toisiamme. Raha ei ole meillä ykkösasia, mutta kyllä työstä pitäisi saada kunnon korvaus. Tähän voisi meidän alalla puuttua paljon tiukemmin, Marjukka Dahl sanoo. 18 MUSEOALAN AMMATISSA

19 Porvoon museossa on esineistöä kivikaudelta tähän päivään. Museomestari Marjukka Dahl tarkastelee vanhaa kelkkaa. MUSEOALAN AMMATISSA 19

20 ASIAKKAAN SILMIN TEKSTI: ANNA JOUTSENNIEMI KUVAT: KIMMO BRANDT Työhyvinvointikoulutuksia tarjoava yritys tuo valmennettavat taidemuseo Emmaan. Museossa kulttuurin merkitys avautuu. Museokäynti tehostaa valmennusta Haluan herätellä ihmiset huomaamaan kulttuurin hyvää tekevän vaikutuksen. Hyvinvointi ei ole vain sauvakävelyä, kaloreita tai stressinhallintaa, sanoo viisitoista vuotta yrityksille työhyvinvointikoulutusta järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkäri Antero Katajainen. Katajainen toimii kouluttajavalmentajana helsinkiläisessä Taitoba Oy:ssä, joka tarjoaa positiiviseen psykologiaan perustuvaa työhyvinvointivalmennusta. Ihmisen hyvinvointi, hyvä elämä ja onnellisuus ovat laaja-alaisesti valmennuksen teemoina. Olen halunnut sisällyttää kaikkiin kursseihin myös kulttuuriosion, jonka toteutus vaihtelee paikkakunnittain. Espoossa olemme käyneet jokaisen kurssin kanssa modernin taiteen museossa Emmassa opastetulla kierroksella, Katajainen kertoo. Emman museokierroksen jälkeen ryhmä käy valmentajan kanssa keskustelua kulttuurin merkityksestä. Antero Katajainen aikoo tuoda valmennusryhmät Emmaan jatkossakin. Museokierrokset toimivat erityisen hyvin kulttuurin merkityksen herättelijöinä ja keskustelun avaajina, hän sanoo. 20 MUSEOALAN AMMATISSA

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi 19.10.2015 1 Agenda Lyhyesti atalentista Miksi LinkedIn Profiilin hionti Kansikuva Otsikko Yhteystiedot Summary Skills Kiinnostuksenkohteet

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö LIITE 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö 1 Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-ajan palvelujen tehtävissä toimiviin työntekijöihin/

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Rajoja rikkova museo. Moniääninen museo

Rajoja rikkova museo. Moniääninen museo Rajoja rikkova museo Moniääninen museo Moniääninen museo Osa Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille hanketta. ESR-hanke jossa rahoittajaa edustaa Lapin Ely, omarahoitusosuus (n. 20%) tulee kaupungin

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa Aikuistoiminta Satakunnan Museossa 15.12.2009 Museolehtori Carita Tulkki Satakunnan Museo www.pori.fi/smu 15.12.2009 1 Satakunnan Museon toimipisteet Satakunnan Museo v. 1888 Perusnäyttely Vesien sylistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo

Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo 1. Maahanmuuttajataustaisten museotyö? (kysely museopostilistalle syksyllä 2011) Mitä kautta museoon on tultu työskentelemään Kulttuuriluotsi (1) Aikuisopisto

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot