Uusimaa-kaava 2050 Luonnosaineiston esittely. Lausunnonantajat

Transkriptio

1 Uusimaa-kaava 2050 Luonnosaineiston esittely Lausunnonantajat

2 Esityksen sisältö Aikataulu ja kaavaprosessi Uusimaa-kaavan kokonaisuus Luonnosaineiston esittely teemakohtaisesti

3 Uusimaa-kaavan aikataulu ja vaiheet >> Työvaihe 1 Kaavatyön ideointi ja ohjelmointi Ajantasaisuuden arviointi Työvaihe 2 Työn käynnistäminen lähtökohdat, selvitykset ja tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Työvaihe 3 Rakennemalli, kehityskuvat ja muut taustaselvitykset Kaavojen valmisteluvaihe, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus, seutujen kaavat käynnistyvät Työvaihe 4 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä ja lausunnoilla Seutujen kaavaluonnosten valmistelu palautteen pohjalta Kaavaluonnokset nähtäville ja lausunnoille syksyllä Työvaihe 5 Kaavaehdotukset lausunnoilla alkuvuodesta Kaavaehdotukset nähtävillä loppukeväästä Hyväksyminen valtuustossa viimeistään 12/2019 Työvaihe 5 Täytäntöönpano ja toteuttamisen edistäminen OAS nähtävillä Valmisteluvaiheen vuorovaikutus Valmisteluaineisto nähtävillä ja lausunnoilla Seutujen kaavojen luonnokset nähtävillä Kaavaehdotukset nähtävillä

4 Uusimaa-kaavan tähänastinen suunnitteluprosessi

5 Luonnosaineisto Oikeusvaikutteiset: Seutujen kaavakartat (esitettynä samalla kartalla) Merkinnät ja määräykset Taustoittavat ja selventävät: Selostus ja liitekartat Rakennesuunnitelma

6 Uusimaa osana laajempaa kokonaisuutta

7 Uudenmaan rakennesuunnitelma

8 Seutujen kaavaluonnokset Kaavaluonnokset on työstetty valmisteluaineistosta saadun palautteen, vuorovaikutuksen ja tarkentuneiden selvitysten pohjalta Tavoitteena on nyt voimassa olevia kaavoja strategisempi ja yleispiirteisempi esitystapa Seutujaosta huolimatta kaavatyötä tehdään kokonaisuutena koko Uudellemaalle

9 Uusimaa-kaava 2050 kokonaisuus

10 Kaavan merkinnät ja määräykset Aluevarausmerkintä Kohdemerkintä Viivamerkintä Ominaisuusmerkintä Kehittämisperiaatemerkintä Merkintöihin liittyvät suunnittelumääräykset Yleiset suunnittelumääräykset

11 Uusimaa-kaavan aihekokonaisuudet Kasvun kestävä ohjaaminen Elinkeinot ja kauppa Liikkuminen ja logistiikka Ympäristön voimavarat ja vetovoima Energia ja yhdyskuntatekninen huolto Maanpuolustus ja rajavalvonta

12 Kasvun kestävä ohjaaminen

13 Kasvun kestävä ohjaaminen Kaavaratkaisun lähtökohdat Kestävyyden kannalta keskeistä liikkumiseen käytettävän energian ja liikenteen päästöjen vähentäminen sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen Kaavan keskeinen suunnitteluperiaate olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuminen Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään alueilla, joilla on hyvät edellytykset kestävään liikkumiseen. Kasvu ohjataan ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin ja niitä ympäröiville taajama-alueille

14 Kasvun kestävä ohjaaminen Valtakunnankeskus Maan ja maakunnan tärkein keskus Alueen monipuolisella kehittämisellä on merkitystä Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta Valtakunnankeskuksen sijainti on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä, joka kattaa Helsingin ydinkeskustan ja laajenevan kantakaupungin.

15 Kasvun kestävä ohjaaminen Keskus Aviapolis, Espoon keskus, Espoonlahti, Hakunila, Hanko, Herttoniemi, Hista, Hyvinkää, Hyrylä, Itäkeskus, Järvenpää, Kannelmäki, Karjaa, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kivistö, Klaukkala, Koivukylä, Korso, Kontula, Leppävaara, Lohja, Loviisa, Malmi, Martinlaakso-Myyrmäki, Matinkylä, Mäntsälä, Nikkilä, Nummela, Nurmijärvi, Porvoo, Sakarinmäki, Söderkulla, Tammisaari, Tapiola-Otaniemi, Tikkurila, Viikki, Vuosaari Kasvu ohjataan ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin, jotka ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä Kaupan sijoittamiselle ei rajoituksia Keskukset on osoitettu kohdemerkinnöillä Keskuksia ympäröi kaavassa osoitettu taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

16 Kasvun kestävä ohjaaminen Pieni keskus Askola Inkoo Jokela Kellokoski Lapinjärvi Masala Myrskylä Pornainen Pukkila Rajamäki Siuntio Veikkola Vihti Virkkala Palveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen sekä vetovoimaisuuden lisääminen Kaupan sijoittamiselle ei rajoituksia Pienten keskusten merkitys ja rooli osana keskusverkkoa Moninaistuvien asumisen ja työnteon edellytysten tukeminen Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään

17 Kasvun kestävä ohjaaminen Palvelukeskittymä Fiskars Kantvik Karjalohja Koskenkylä Lappohja Liljendahl Monninkylä Mustio Nummi Pohja Pusula Ruotsinpyhtää Sammatti Saukkola Tenhola Pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitys ja rooli seudun vetovoimatekijänä ja osana palveluverkkoa Lähi- ja matkailupalveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden tukeminen Moninaistuvien asumisen ja työnteon edellytysten tukeminen Kaupan määrää on rajoitettu Kohdemerkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia tai tulevia pieniä taajamia

18 Kasvun kestävä ohjaaminen Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Ohjataan kasvu alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin tukeutuminen nykyisen rakenteen tehostaminen, hajautumisen hillintä Tukee muun muassa kestävään liikkumiseen ja palveluiden saavutettavuuteen liittyviä maakunnallisia tavoitteita. Rajaukset perustuvat arvioon siitä, millä alueilla yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset mm. etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset

19 Kasvun kestävä ohjaaminen Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Ohjataan pääkaupunkiseudun kasvua yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille Taustalla pääkaupunkiseudun verkostomaisen kaupunkirakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän tukeminen sekä kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Vyöhykettä tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisempana. Vyöhyke perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin, verkostomaisen joukkoliikennekaupungin kehittämiselle on parhaat edellytykset.

20 Kasvun kestävä ohjaaminen Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Etelä-Nummela, Hista, Keimola- Kongo, Kuninkaanportti, Lempola, Palopuro, Ristikytö, Talma, Östersundom Kehittämisperiaatemerkinnällä on osoitettu alueet, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Etelä-Nummelan, Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueelle ennen aseman toteuttamista sijoittuva uusi maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tehokkaaksi, uuteen asemaan tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Rajaukset perustuvat arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset.

21 Elinkeinot ja kauppa

22 Elinkeinot ja kauppa Kaavaratkaisun lähtökohdat Seudullisesti merkittävän kaupan ohjaaminen Mahdollistaa kaupan toimiva kilpailu tasapainoinen palveluverkko ja aluerakenne Turvata kaupan keskuksien elinvoima ja palveluiden saavutettavuus Ympäristöhäiriöitä aiheuttavien merkittävien elinkeinotoimintojen sijaintien ohjaaminen

23 Elinkeinot ja kauppa Keskustat, palvelukeskittymät ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet sekä lentoasema Keskukset kaupan määrän ja laadun suhteen rajoittamattomia Seudullisuuden rajat keskustahakuiselle kaupalle ja TIVA-kaupalle (k-m 2 ) Palvelukeskittymillä (6 000/ 6 000) Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä pääkaupunkiseudulla (10 000/30 000) ja sen ulkopuolella (10 000/10 000) Raideliikenteeseen sidotulla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä ennen raideliikenneyhteyttä ja sitovaa aseman toteuttamispäätöstä k-m 2 Lentoasemalla k-m 2 keskustahakuista kauppaa

24 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alue Kestävästi saavutettavia Parannetaan TIVA-kaupan sijoittumismahdollisuuksia Täydennetään keskustan alueiden kauppatarjontaa Kaupan laatua rajoitettu toimialalla eli laadulla merkitystä asiointiliikkuvuuden määrään ja samalla liikenteestä johtuviin haitallisiin vaikutuksiin Enimmäismitoitus

25 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alue, laaturajoittamaton Vain pääkaupunkiseudulla (8 kpl) Lisätään monipuolisen kaupan sijoittumismahdollisuuksia Alueen asukkaiden määrä on riittävä kaupan eri toimialoille Alue on tiiviissä kaupunkirakenteessa kestävästi saavutettavissa Merkittäviä keskustavaikutuksia vähennetään kaupan yksikkökokoa rajoittamalla ( k-m 2 ) Enimmäismitoitus

26 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alueiden enimmäismitoitus Tärkeä osa kaupan tasapainoisen palveluverkon rakennetta Matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät Enimmäismitoituksessa mukana olemassa oleva ja uusi liiketila Mitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila

27 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alueiden enimmäismitoitus

28 Elinkeinot ja kauppa Luonnoksen kaavaratkaisu Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen Elinkeinoihin liittyviä tavoitteita toteutetaan myös kaavan muiden teemojen kautta.

29 Elinkeinot ja kauppa Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue, Teollisuus- ja varastoalue Saavutettavuus tärkein sijoittumiskriteeri kehittämisalueet sijoitettu logistiikan kehityskäytäviin Logistiikan kehityskäytävä Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Teollisuus- ja varastoalue T/kem

30 Liikkuminen ja logistiikka

31 Liikkuminen ja logistiikka Kaavaratkaisun lähtökohdat Keskeiset tavoitteet Kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen Uudenmaan valtakunnallisesti keskeisen aseman tukeminen Kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä Liikenteen tavoitteita edistetään parhaiten toimintojen oikealla sijoittelulla ja verkostomaisuudella

32 Liikkuminen ja logistiikka Tiet Tavoitteena on pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen Kolme toiminnallista luokkaa Eritasoliittymiä ei esitetä Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta

33 Liikkuminen ja logistiikka Tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve Tavoitteena Kehä I:n sisäpuolelle sijoittuvien valtakunnallisten henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien saavutettavuuden turvaaminen Nuolen lähtöpiste osoittaa yhteystarpeen alkupisteen Määränpäinä valtakunnalliset henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat Taustalla Pääkaupunkiseudun tieverkon jäsennöinti -selvitys

34 Liikkuminen ja logistiikka Radat Tavoitteena on asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen Kolme toiminnallista luokkaa Asemia ei esitetä Raitioteitä ei esitetä

35 Liikkuminen ja logistiikka Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus Luonnoksessa esitetään vaihtoehtoiset linjaukset FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus FinEst Bay Area -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta

36 Liikkuminen ja logistiikka Vesiväylät Tavoitteena on kauppamerenkulun turvaaminen Osoitetaan Kauppamerenkulun luokkien 1 ja 2 väylät niiltä osin kun kohdistuvat kaavassa esitettäviin satamiin Veneilyn runkoväylä Loviisan ydinvoimalaan ohjeellinen laivaväylä

37 Liikkuminen ja logistiikka Satamat ja lentoasema Tavoitteena on kohteiden toiminnan ja kehittymisedellytysten turvaaminen Liikennealuevaraus-merkintä: Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamat ja Helsinki-Vantaan lentoasema Kohdemerkintä: Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat Paikallisia satamia, venesatamia ja harraste- ja yleisilmailun kenttiä ei esitetä

38 Liikkuminen ja logistiikka Lentoliikenne / Helsinki-Vantaan lentoasema Osoitetaan ominaisuusmerkinnällä lentomelualueet Lden yli 60 dba ja Lden dba uuden ympäristöluvan mukaisesti. Lden kuvaa vuorokauden keskiäänitasoa, jossa ilta- ja yöajan melutapahtumia on painotettu. Lisäksi uutena ominaisuusmerkintänä lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet.

39 Ympäristön voimavarat ja vetovoima

40 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Kaavaratkaisun lähtökohdat Teemassa tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen, luonnonvarojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen toisiinsa kytkeytyvää kokonaisuutta. Keskeisenä tavoitteena on ympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaaminen. Aiemmat maakuntakaavat, erityisesti 4. vaihemaakuntakaava, ovat kaavaratkaisun perustana.

41 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Luonnoksen kaavaratkaisu Merkinnät, jotka osoitetaan kaavassa viranomaisten tekemien päätösten / inventointien mukaisina: Suojelualueet Natura alueet Geologiset muodostumat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallinen maisemanhoitoalue Unescon maailmanperintökohteet Muut merkinnät: Virkistysalueet Virkistyskäytön kohdealueet Viheryhteystarpeet Laajat, yhtenäiset metsäalueet eli MLY-alueet Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Teemaa toteutetaan myös yleismääräysten sekä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräysten kautta.

42 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Virkistysalue ja virkistyskäytön kohdealue Tavoitteena virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, saavutettavuuden turvaaminen sekä luontoarvojen turvaaminen Aluevarausmerkintä yli 50 hehtaarin alueilla Ehdollinen rakentamisrajoitus Kehittämisperiaatemerkintä 5-50 hehtaarin alueilla. Ei rakentamisrajoitusta Aluerajaukset vastaavat 4. vaihemaakuntakaavan alueita Kohdistuvat ensisijaisesti valtion, kuntien ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen maille

43 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Viheryhteystarve Tavoitteena turvata lajiston liikkumismahdollisuudet, luontoarvot sekä asukkaiden ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Kehittämisperiaatemerkintä Osoitetaan ne yhteystarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Merkintää on yleispiirteistetty mikä lisää kuntakaavoituksen roolia yhteyksien toteuttajana.

44 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY-alue) Tavoitteena alueiden säilyminen yhtenäisinä, jolla turvataan metsä- ja maatalouden toimintaedellytykset ekologisen verkoston toimivuus ja luonnon monimuotoisuus Aluevarausmerkintä Rajaukset voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisesti Ei rakentamisrajoitusta

45 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Suojelualueet Tavoitteena luontoarvojen turvaaminen Aluevarausmerkintä yli 5 hehtaarin alueille Rakentamisrajoitus Osoitetaan toteutuneet suojelualueet, joiden osalta viranomaispäätökset tehty vielä toteutumattomat suojelualueet, joiden toteuttamisesta on tehty päätös arvioinnin perusteella muut suojelualueen statuksen ansaitsevat kohteet

46 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Natura alueet Tavoitteena luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suojelu Ominaisuusmerkintä maa- ja vesialueille, viivamerkintä jokialueille Lisäksi koko kaavaa koskeva yleismääräys Rajaukset samat kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa

47 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Geologinen muodostuma Tavoitteena suojella geologisia arvoja, kuten arvokkaat harjualueet sekä muut merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja sisältävät muodostumat Ominaisuusmerkintä: Yli 50 hehtaarin muodostumille vinorasteri, 5-50 hehtaarin muodostumille kolmiomerkintä Merkinnät pohjautuvat voimassa oleviin maakuntakaavoihin

48 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Kulttuuriympäristöt Tavoitteena kulttuuriympäristöjen arvojen turvaaminen ja hyödyntäminen alueiden suunnittelussa ja käytössä Kaavassa osoitetaan yhtenäisellä ominaisuusmerkinnällä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VN 1995) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan lisäksi Unescon maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Struven mittausketjun piste Lapinjärvellä Skärlandetin valtakunnallisesti merkittävä maisemanhoitoalue Selventävillä liitekartoilla: Ajankohtainen tieto muinaisjäännöksistä Kansalliset kaupunkipuistot Hangossa ja Porvoossa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vuoden 2016 päivitysinventoinnin mukaiset rajaukset

49 Energia

50 Energia Kaavaratkaisun lähtökohdat Tavoitteena energiatarpeen ja ilmastopäästöjen vähentäminen Liikenteen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kaavaratkaisuilla vaikutetaan erityisesti liikkumisen ja lämmityksen energiakulutukseen ja ilmastopäästöihin Siirtyminen uusiutuviin ja kestäviin energiatuotantomuotoihin

51 Energia Luonnoksen kaavaratkaisu Ilmaston kannalta kestävän energiajärjestelmän yleinen suunnittelumääräys Tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet Tuulivoiman yleinen suunnittelumääräys alle maakunnallisen kokoluokan (alle 10 tuulivoimalaa) tuulivoima-alueista Ydinvoimalaitosalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke Aurinkoenergian tuotantoalueita koskeva yleinen suunnittelumääräys

52 Energia Tuulivoima Uusimaa-kaavan tuulivoimaratkaisu on 4. vaihemaakuntakaavan mukainen. Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan uusimpien selvitysten mukaiset maakunnalliseen tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet 2 merituulivoimaan soveltuvaa aluetta 3 aluetta mantereelle Inkoon ja Raaseporin edustan merialueen tuulivoimatuotantoon soveltuva alue osoitettu uusimpien selvitysten perusteella kauemmas rantaviivasta voimassa olevan kaavan rajauksesta poiketen Koko aluetta koskeva yleinen suunnittelumääräys alle maakunnallisen kokoluokan tuulivoimasta

53 Energia Ydinvoima Osoitetaan Loviisan olemassa oleva voimalaitosalue kohdemerkintänä sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke

54 Yhdyskuntatekninen huolto

55 Yhdyskuntatekninen huolto Luonnoksen kaavaratkaisu Yhdyskuntateknisen huollon nykyiset kohteet, verkot ja rakenteet, joilla on merkittäviä vaikutuksia muuhun maankäyttöön Yhdyskuntateknisen huollon suunnitellut ja tarvittavat kohteet, verkot ja rakenteet Vesihuollon kannalta merkittävät arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet

56 Yhdyskuntatekninen huolto Energiansiirtoverkostot ja laitokset Osoitetaan olemassa olevat energiansiirtoverkostot (400 ja 110 kv voimalinjat ja maakaasun korkeapaineiset runkoputket) sekä tiedossa olevat uudet energiansiirtoverkoston hankkeet Yleismääräys kaikista yhdyskuntateknisen huollon verkostoista ja laitoksista

57 Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Kaavassa osoitetaan raakavesitunnelit (Päijänne ja Hiidenvesi) uusi runkovesijohto Helsingistä Porvooseen vedenhankinnan kannalta arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet jätevesitunnelit varaus Östersundomin alueen jätevedenpuhdistamolle yhteystarve siirtoviemärille Vihdistä Espooseen Yleismääräys verkostoista ja laitoksista

58 Yhdyskuntatekninen huolto Jätehuolto Kohdemerkinnällä osoitetaan jätehuollon alueet, joilla jätteiden loppusijoittaminen on sallittua Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Ämmässuon ja Seutulan alueet kiertotalouden ja jätehuollon alueina Ämmässuolla jätteiden loppusijoittaminen on sallittua Yleismääräys jätteidenkäsittelyalueista

59 Puolustusvoimien alueet

60 Puolustusvoimien alueet Kaavaratkaisun lähtökohdat Tavoitteena on puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen sekä niiden toiminnasta aiheutuvien häiriöiden minimoiminen. Ratkaisut perustuvat voimassa olevien maakuntakaavoihin, jota on päivitetty Uudenmaan liiton ja puolustusvoimien kanssa yhteistyössä laaditun selvityksen perusteella

61 Puolustusvoimien alueet Luonnoksen kaavaratkaisu Puolustusvoimien alue Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta Luonnonsuojelualue, joka on puolustusvoimien käytössä Puolustusvoimien melualue Suojavyöhyke

62 Uusimaa-kaava nähtävillä Lausunnot Kaavaluonnos on nähtävillä osoitteessa Pyydetyt lausunnot tulee toimittaa mennessä. Lausunnot osoitteeseen tai Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki

63 Kiitos, Tack! #uusimaakaava ASIOIDEN EDISTÄJÄ. PUOLESTAPUHUJA. TULEVAISUUDEN TEKIJÄ. KOKONAISUUDEN KOOSTAJA. UUDENMAANLIITTO.FI Uudenmaan liitto