LAUSUNTO UUSIMAA-KAAVAN 2050 EHDOTUKSESTA. Dnro Tekla 173/2017 KH

Transkriptio

1 LAUSUNTO UUSIMAA-KAAVAN 2050 EHDOTUKSESTA Dnro Tekla 173/2017 KH (Valmistelijat: yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, , kaupungingeodeetti Marko Kankare, , kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen, , liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, , kaava-arkkitehti Mika Ahonen, , ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia, , liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen, ) Uudenmaan liitto on pyytänyt lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta. Lausunto pyydetään Uusimaa-kaava muodostuu kolmesta vaihemaakuntakaavasta, jotka laaditaan Helsingin seudulle, ItäUudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Lisäksi kaavatyön valmisteluvaiheessa laadittiin rakennesuunnitelma kuvaamaan maakunnan aluerakenteen tavoitetilannetta noin vuonna Seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan oikeusvaikutteisina. Rakennesuunnitelma on oikeusvaikutukseton, seutujen kaavoja ohjaava taustavisio. Seutujen kaavaehdotukset on laadittu luonnosvaiheen palautteen pohjalta tiiviissä yhteistyössä kaavan sidosryhmien kanssa. Lausuntoajan jälkeen kaavaehdotuksiin tehdään tarvittavat tarkistukset ja täydennykset ja laaditaan vastineet lausunnonantajille. Kaavaehdotukset asetetaan nähtäville alkusyksystä Vaihemaakuntakaavat on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2019 aikana. Lausuntoaineisto koostuu seutujen vaihemaakuntakaavojen ehdotuskartoista merkintöineen ja määräyksineen (oikeusvaikutteiset aineistot) sekä kaavojen yhteisestä kaavaselostuksesta, jonka yhteydessä on esitetty mm. Uudenmaan rakennesuunnitelma sekä kaavojen toteuttamisohjelma. Lisäksi lausuntoaineistoon kuuluvat liitekartat, muut liiteaineistot sekä kaavan taustaselvitykset. Kaikki aineistot löytyvät Uudenmaan liiton verkkosivuilta HYVINKÄÄN LAUSUNTO UUSIMAA-KAAVAN 2050 LUONNOKSESTA Kaupunginhallitus antoi / 308 lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta. Lausunnossa esitettiin, että maakuntakaavaehdotuksen laatimisessa otetaan huomioon seuraavat seikat (sulkeissa on esitetty, miten asia on otettu huomioon maakuntakaavaehdotuksessa): - Seutukeskukset ml. Hyvinkää tulee osoittaa omalla merkinnällään. (ei ole otettu huomioon) - Hyvinkään keskustaajamaan osoitettua taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä muutetaan vastaamaan Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan aluerajauksia. (otettu muutoin huomioon, mutta Veikkarin, Talvisillan ja Nummenmäen itäosa on jätetty rajauksen ulkopuolelle) - Oikeusvaikutteiseen liitekarttaan liityntäpysäköinti ja joukkoliikenteen vaihtopaikat tulee lisätä Palopurolle liityntäpysäköintiä koskeva merkintä. (ei ole otettu huomioon) - Klaukkalan pohjoispuolella Tallinna-Helsinki -tunnelin jatke osoitetaan niin, että rataa voidaan käyttää henkilöliikenteen raideyhteytenä kehäradalta Klaukkalan kautta Hangonradalle. (ei ole otettu huomioon) - Kaavaselostuksen taustoittavaan liitekarttaan logistiikka lisätään Hyvinkään itäinen ohikulkutie. (otettu huomioon) - Itäisen radanvarsitien muutetaan seudullisesti merkittävän tien ohjeelliseksi linjaukseksi. (ei ole otettu huomioon) - Hyvinkään Kallionopon ja Nurmijärven Ketunpesän väliin osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue korvataan kahdella erillisellä merkinnällä. (ei ole otettu huomioon)

2 - Kapulan alue osoitetaan kiertotalouden ja jätehuollon alueeksi tai kohteeksi. (otettu huomioon) - Maakuntakaavassa olisi syytä osoittaa kaikki, myös alle 5 ha kokoiset, valtakunnallisesti arvokkaat kohteet. (ei ole otettu huomioon) - Kuumola-Vatikko 110 kv voimalinja tulee osittaa eteläpäässä kulkemaan Hyvinkää-Kopula 400 kv voimalinjan kanssa samaa reittiä. (otettu huomioon) - Kaidanpään ampumarata tulee merkitä maakuntakaavaan. (otettu huomioon, mutta merkintä on väärässä paikassa) - Maakuntakaava-aineiston havainnollisuuteen ja merkintöjen mittakaavaan on syytä kiinnittää huomiota. (otettu huomioon) Uusimaa-kaava 2050 sisältää seuraavat teemat - kasvun kestävä ohjaaminen - liikkuminen ja logistiikka - elinkeinot ja kauppa - ympäristön voimavarat ja vetovoima - energia - tekninen huolto - ympäristöhäiriöt - maanpuolustus ja rajavalvonta LAUSUNTO UUSIMAA-KAAVAN 2050 EHDOTUKSESTA KASVUN KESTÄVÄ OHJAAMINEN Uusimaa-kaavan tärkeimpiä tavoitteita on ohjata Uudenmaan kasvavan väestön ja työpaikkojen sijoittumista kestävästi. Taajamatoimintojen kehittämisperiaate-merkinnän tulkinnasta ei ole vielä kokemusta oikeuskäytännössä eikä viranomaisyhteistyössä. Merkintä voi olla toimiva ja hyväksyttävissä ehdotuksessa esitetyin rajauksin, mikäli kehittämisvyöhyke ohjaa rakenteen tiivistämistä merkinnän alueella ja pientaloalueiden asemakaavojen laatiminen on mahdollista kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella mutta niihin tukeutuen. Tässä tilanteessa kehityksen esteeksi eivät saa tulla yleiset suunnittelumääräykset ns. valkoisella alueella. Esimerkkinä miten tulkitaan yleisiä suunnittelumääräyksiä, että ympärivuotista asumista sekä työpaikkarakentamista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille tai maakuntakaavaehdotuksessa osoitettujen keskusten ja taajamatointojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella tapahtuvan asuin- ja työpaikkarakentamisen tulee ensisijaisesti sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Näiden epäselvyyksien välttämiseksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee Hyvinkäällä laajentaa koskemaan Talvisillan, Nummenkärjen-Veikkarin sekä Nummenmäen alueita. Maakuntakaavaehdotuksessa keskukset on osoitettu kolmella merkinnällä: Valtakunnankeskus, keskus ja pieni keskus. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Hyvinkää on osoitettu seutukeskuksena ja Uusimaa-kaavaan 2050 tulisi lisätä vastaava merkintä. LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA Kaavaehdotuksessa on osoitettu kehäradalta Klaukkalaan pitkällä aikavälillä toteutettavan yhdysradan ohjeellinen linjaus. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelta Hanko-Hyvinkää-radalle on osoitettu liikenteen yhteystarve kuvaamaan Tallinnan tunnelin jatketta Hanko-Hyvinkää-radalle. Ehdotukseen olisi syytä ottaa mukaan Klaukkalan radan jatkaminen Tallinnan tunnelin jatkeelle, jolloin syntyisi henkilöliikenneyhteys Kehäradalta Hanko-Hyvinkää-radalle. Uusimaa-kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat ja maakunnallisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet. Joukkoliikennejärjestelmä on esitetty kokonaisuudessaan selventävällä liitekartalla L2. Palopuron

3 tuleva seisake sijoittuu lähelle valtatien 25 ja pääradan risteämiskohtaa. Olisi luontevaa, että Palopurolle osoitettaisiin myös seudullisesti merkittävä liityntäpysäköinti. Toteuttamisohjelma, liikenne ja maankäyttö Kaavaehdotuksen oikeusvaikutuksettomana liitemateriaalina on toteuttamisohjelma. Toteuttamisohjelma osoittaa Uudenmaan aluerakenteen kehittymisen prioriteetit. Koska Uudenmaan eri osien kasvun määrä ja nopeus riippuvat muun muassa kuntakaavoituksesta ja kuntien investoinneista, hankkeille ei esitetä toteuttamisvuotta, vaan liikennekäytävittäin eri infrahankkeiden vaiheistus, sekä riippuvuudet toisistaan ja maankäytön kehityksestä. Toteuttamisohjelma toimii lähtökohtana kaavaprosessin jälkeen käynnistettävälle Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle ja antaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekijöille viestin Uudenmaan prioriteeteistä. Lisäksi toteuttamisohjelman priorisoinnit antavat selkänojaa Uudenmaan liiton edunvalvontatyöhön. Tätä liikennehankkeita ja maankäyttöä käsittelevää toteuttamisohjelmaa laajennetaan kaavan hyväksymisen jälkeen muilla kaavan aiheilla. Valmis toteuttamisohjelma antaa laajemmin pohjaa erilaisille kaavan tavoitteita ja ratkaisuja edistäville hankkeille ja edunvalvonnalle. Toteuttamisohjelman ensimmäisen vaiheen hankkeina on mainittu mm. Hanko Hyvinkää-radan sähköistäminen ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, Vt 25 vaiheittain kehittäminen sekä Pasila Riihimäki kapasiteetin parantaminen 2. vaihe. Toisen vaiheen hankkeita ovat mm. Vt 25 vaiheittain kehittäminen, pääradan 5. ja 6. raide (hanke on vaihtoehtoinen lentoradan kanssa) ja Hyvinkään itäinen ohikulkutie. Kolmannen vaiheen hankkeena on mm. Itäinen radanvarsitie. Hyvinkään Itäisestä ohikulkutiestä mainitaan, että tie lisää valtateiden 3 ja 25 välille yhteyden, joka vähentää raskasta liikennettä Hyvinkään keskustassa. Tämän lisäksi tie parantaa yhteyttä valtateiden 3 ja 4 välillä sekä vähentää raskasta liikennettä Ridasjärven kylätiellä, joka on merkittävä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Itäisestä radanvarsitiestä mainitaan, että se toimii Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien viimeisenä toimenpiteenä ja toteutuessaan avaa uuden yhteyden pääkaupunkiseudun itäosien ja valtatien 3 välille. Tie palvelee pitkämatkaista tavaraliikennettä valtatien 4 käytävästä valtatien 3 suuntaan. Tämän lisäksi Itäinen radanvarsitie luo nykyistä Jokelantietä paremman yhteyden Hyvinkään ja Järvenpään välille. Toteuttamisohjelmassa todetaan, että pääradan kapasiteetin parantamisen 2. vaihe mahdollistaa pääradan varren maankäytön kehittämisen, mutta pääradan 5. ja 6. raide mahdollistavat uudet asemat mm Palopurolle ja Ristikytöön. Liikennevirasto laati vuonna 2015 esiselvityksen lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava Riihimäki- ja Kerava Lahti-väleillä. Esiselvityksessä Palopuron seisakkeesta todetaan, että se voidaan ottaa käyttöön, jos ympäristön maankäyttö kehittyy riittävästi, vaikka seisakkeiden sijainti kaksiraiteisella osuudella lisääkin liikenteen häiriöherkkyyttä. Tältä osin toteuttamissuunnitelmaa tulisi korjata esiselvityksen mukaiseksi. ELINKEINOT JA KAUPPA Hyvinkään Kallionopon ja Nurmijärven Ketunpesän väliin osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisaluetta koskeva merkitä tulee korvata kahdella erillisellä merkinnällä, koska alueiden kasvaminen yhteen ei ole näköpiirissä. Jukolan kallioalue Hyvinkään länsiosassa on osoitettu kaavaehdotuksessa maaaineshuollon kehittämisalueeksi. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm: Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa myös alueelle soveltuvia kiertotaloustoimintoja. Jukolan kallioalue sijoittuu pitkien ja huonojen tieyhteyksien päähän merkittävistä rakentamisalueista. Tämän vuoksi alueen käyttö maa-

4 ainesten tai muden materiaalien kierrätyksessä ei ole tarkoituksenmukaista eikä alueelle tulisi myöskään kuljettaa merkittävässä määrin ylijäämämaita loppusijoitettavaksi. YMPÄRISTÖN VOIMAVARAT JA VETOVOIMA Maakuntakaavan luonnosvaiheeseen nähden Hirvisuon alueelle osoitettua luonnonsuojelualuetta on laajennettu pohjoiseen ja länteen. Luonnonsuojelualueen länsiosan ja valtatien 3 väliin tulisi jättää alue, jolle on osoitettu keskustaajaman osayleiskaavassa maankäyttöä. Myöskään luonnonsuojelualueen rajauksen laajentamista pohjoiseen ei ole perusteltu. Maakuntakaavan suojelualueiden kohdetietoja käsittelevässä liiteaineistossa kohde nro 505 on nimetty Altiaksi. Koska kohteena on koko Kurkisuo, tulisi nimeksi kohteen nimeksi muuttaa Kurkisuo. Maakuntakaavaehdotuksen viheryhteystarvemerkintöihin ei ole huomautettavaa. Samalla kuitenkin todetaan, että viheryhteyksien luominen edellyttää valtion väyläviranomaisten toimenpiteitä. ENERGIA Energiatuotannon aluevarauksia ei ole osoitettu Hyvinkäälle, mutta kaavaselostuksen kuvassa 30 Kapulan alue on osoitettu jätehuoltoalueeksi, jonka yhteyteen on mahdollista toteuttaa metsäbiotalouden terminaali. TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon osalta maakuntakaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa. YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Kaidanpään ampumaurheilukeskuksen sijainti kaavakartalla on noin 1,5 km liian idässä. Sijainnin lisäksi liitemateriaaliin tulisi korjata ampumaradan nimi. Kaavaehdotuksessa ei ole osoitettu Helsinki-Vantaan lisäksi muita lentokenttiä. Myös yleisilmailun lentokentät, kuten Hyvinkään lentokenttä, aiheuttavat kuntarajat ja jopa maakuntarajat ylittäviä ympäristöhäiriöitä. Tämän vuoksi Hyvinkään lentokenttä pitäisi merkitä maakuntakaavaan. MAANPUOLUSTUS JA RAJAVALVONTA Maanpuolustusta ja rajavalvontaa koskevia merkintöjä ei ole osoitettu Hyvinkäälle. YHTEENVETO Hyvinkään kaupunki toteaa, että maakuntakaavaehdotuksen ratkaisut ovat hyvä pohja maakunnan yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Samalla esitetään, että seuraavat seikat otetaan huomioon ennen maakuntakaavaehdotuksen asettamista nähtäville: - Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee Hyvinkäällä laajentaa koskemaan Talvisillan, Nummenkärjen-Veikkarin sekä Nummenmäen alueita. - Hyvinkää tulisi osoittaa seutukeskuksena. - Ehdotukseen olisi syytä ottaa mukaan Klaukkalan radan jatkaminen Tallinnan tunnelin jatkeelle, jolloin syntyisi henkilöliikenneyhteys Kehäradalta Hanko-Hyvinkää-radalle. - Palopurolle tulee osoittaa seudullisesti merkittävä liityntä-pysäköinti. - Toteuttamisohjelmaan tulee tehdä perusteluosassa esitetyt korjaukset ja täsmennykset. - Hyvinkään Kallionopon ja Nurmijärven Ketunpesän väliin osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisaluetta koskeva merkitä tulee korvata kahdella erillisellä merkinnällä, koska alueiden kasvaminen yhteen ei ole näköpiirissä. - Jukolan kallioalue ei sijaintinsa ja liikenneyhteyksien vuoksi sovellu maakunnallisesti merkittäväksi ylijäämämassojen loppusijoituspaikaksi eikä

5 Esitys kaupunginjohtaja Päätös alueen käyttö maa-ainesten tai muden materiaalien kierrätyksessä ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä tulee ottaa kaavaehdotuksessa huomioon. - Hirvisuon suojelualuevarausta tulee pienentää lännessä ja pohjoisessa. - Kaidanpään ampumaurheilukeskuksen sijainti tulee korjata ja liitemateriaaliin korjata alueen nimi. - Hyvinkään lentokenttä tulee merkitä maakuntakaavaan. LIITTENÄ: - Uusimaa-kaavan 2050 ehdotus - Helsingin seudun vaihemaakuntakaava - kaavamerkinnät ja määräykset Oheismateriaali - KH:n lausunto / 308 Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta - KUUMAn lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta (KUUMA-komissio käsittelee lausunnon ja johtokunta ) Annetaan Uudenmaan liitolle perusteluosassa ilmenevä lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta. Täytäntöönpano Tiedoksi - Uudenmaan liitto (toimisto@uudenmaanliitto.fi) - kaava - Kiuru - Lavia - Kankare