JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ Alenius-Taipalus Anu. Kuusela Eero Koskela Antti. Mäkinen Riitta Uutela Leena.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokousaika tiistai klo Kokouspaikka Palokan kirkko, kirkkotori, Rovastintie 8 Jäsenet/varajäsenet 38 /39 Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Illman Hilkka Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Kuusela Eero Koskela Antti Lajunen Heimo Lampinen Tapio Latvala Esko Mustonen Minna Mäkinen Riitta Uutela Leena Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki, varapj. Pulli Terhi , 1-15 Puolimatka Mia , 1-15 Rastas Pirkko , 1-14 Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki, pj. Venäläinen Juha Vilpunaho Pentti Vuori Aapo Väliniemi Tuulikki, kn edustaja Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa MUUT LÄSNÄOLIJAT Viitala Arto Lajunen Anu Laitinen Markku Rönnkvist Marjo kirkkoneuvoston puheenjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kirkkoneuvoston pöytäkirjanpitäjä viestintäpäällikkö Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus sekä nimenhuuto 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu kirkkovaltuuston kokoukseen on lähetetty valtuuston ja neuvoston jäsenille Kokouskutsu ja luettelo käsiteltävistä asioista sekä kuulutus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut nähtävänä kirkkoherranviraston ilmoitustaululla alkaen. Esitys Todetaan, että kirkkovaltuuston kokous on kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaisesti laillisesti kokoon kutsuttu ja että se jäsenmäärään nähden on kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaisesti päätösvaltainen. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään valtuutetuille jaettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Keskustelun aikana Tapio Lampinen esitti Hilkka Illmanin kannattamana, että 18 Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisen hankesuunnitelman hyväksymistä ei oteta käsiteltäväksi. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen Kokouksen jatkuessa puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tapio Lampisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti 34 kirkkovaltuuston jäsentä ja vastaesityksen puolesta äänesti 4 kirkkovaltuuston jäsentä. Jaa Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Ei Illman Hilkka Lampinen Tapio Saarela Kerttu Väliniemi Tuulikki Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kuparinen Liisa Lajunen Heimo Latvala Esko Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Puolimatka Mia Rastas Pirkko Reinikainen Pertti Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Vilpunaho Pentti Vuori Aapo Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Koskela Antti Uutela Leena Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti hyväksyttiin valtuutetuille jaettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Tapio Lampinen ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteensä. 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirkko Weijo ja Pipsa Wilhelms. 4 Ylipuutarhurin viran kelpoisuusehtojen määrittäminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkoneuvosto / 208: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 99: Lausunto kirkkoneuvostolle ylipuutarhurin tehtäväkuvasta (Esittelijä Antti Pekuri puh ) Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Ylipuutarhuri (--) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhurin virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkoneuvosto on myöntäessään eron virasta lukien päättänyt, että viran haettavaksi julistamisesta ja tehtäväkuvasta tehdään esitys myöhemmin. Virka ei kuulu henkilösuunnitelmassa määritettyihin vähennettäviin virkoihin. Henkilöstösuunnitelman tukipalveluiden osuudessa on mainittuna, että ympäristöasioiden vastuutehtävät on jatkossakin voitava sisällyttää johonkin tehtävään. Alustavan virkamiesvalmistelun pohjalta tehtäväkuvaa on suunniteltu seuraavanlaiseksi: Tehtävän pääasiallinen sisältö: - toimii seurakunnan ympäristötyöryhmän valmistelijana ja esittelijänä sekä toimii ympäristövastaavien tiiminvetäjänä; - koordinoi ja kehittää kiinteistöjen puisto- ja viheralueiden hoitotöitä; - koordinoi ja kehittää hautausmaiden ja sopimushautojen hoitokäytäntöjä yhdessä hautausmaiden työnjohdon kanssa; - vastaa vuosittaisten hoitosuunnitelmien laatimisesta; - toimii työnjohtajien sekä hautausmaanhoitajan esimiehenä; - hyväksyy haudalle pystytettävän kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan vahvistamien hautamuistomerkkiohjeiden mukaisen hautamuistomerkin; - vastaa seurakunnan metsien hoitosuunnitelmista sekä valmistelee metsien hoitoa ja hakkuita koskevat päätökset; Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle seuraavan lausunnon ylipuutarhurin tehtäväkuvasta. Päätös: Esitys hyväksyttiin Ylipuutarhurin virka (vakanssi nro 279) on vapautumassa viranhaltijan siirtyessä eläkkeelle. Virka tulee julistaa haettavaksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt asiaa ja esittänyt lausuntonsa viran tehtävänkuvasta viran haettavaksi julistamista varten. Viran tehtäväkuvaa on esitetty muutettavaksi nykyisestä siltä osin, että ympäristötyövastuu tulee selkeämmin osaksi viranhaltijan tehtäväkuvaa. Seurakunnassa on mm. toiminut kirkkoneuvoston perustama ympäristötyöryhmä ja työryhmää perustettaessa tulee tarkemmin todeta esim. vastuuviranhaltijan esittely- ja valmistelutehtävät. Samoin viranhaltija Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA toimisi jatkossa hautausmaan työnjohtajien ja hautausmaanhoitajan esimiehenä. Viran muut tehtäväalueet pysyvät pääosin nykyisen kaltaisina. Pääasialliset tehtävät ovat: - toimii seurakunnan ympäristötyön koordinoijana ja vastuuviranhaltijana - koordinoi ja kehittää kiinteistöjen puisto- ja viheralueiden hoitotöitä; - koordinoi ja kehittää hautausmaiden ja sopimushautojen hoitokäytäntöjä yhdessä hautausmaiden työnjohdon kanssa; - vastaa vuosittaisten hoitosuunnitelmien laatimisesta; - toimii työnjohtajien sekä hautausmaanhoitajan esimiehenä; - hyväksyy haudalle pystytettävän kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan vahvistamien hautamuistomerkkiohjeiden mukaisen hautamuistomerkin; - vastaa seurakunnan metsien hoitosuunnitelmista sekä valmistelee metsien hoitoa ja hakkuita koskevat päätökset; Kirkkovaltuuston tulee määritellä viran kelpoisuusehto. Viran kelpoisuusvaatimuksena tulisi olla puutarha-alan korkeakoulututkinto (AMK) tai sitä vastaava puutarha-alan teoreettinen koulutus tai tutkinto. Tämän lisäksi viran täytössä tulisi edellyttää hyviä esimiestaitoja ja ympäristöalan osaamista. Viran tehtäväkohtainen palkka määräytyy vaativuusryhmän 601 mukaan peruspalkka 2.670,19 /kk vaativuuslisä 237,87 /kk. Palkkausta on tarkistettu tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella. Nykyinen vaativuusosa 122,03 /kk. Viranhaltijan esimiehenä toimii hautaustoimen päällikkö. Viranhaltijan valinnasta päättää kirkkoneuvoston ohjesäännön 14 :n 1 momentin 9-kohdan nojalla tukipalveluyksikön päällikön esittelystä hallintojohtaja. Kirkkoneuvosto päättää, että 1) se esittää kirkkovaltuustolle, että ylipuutarhurin viran kelpoisuusehdoksi määritellään puutarha-alan korkeakoulututkinto (AMK) tai sitä vastaava puutarha-alan teoreettinen koulutus tai tutkinto. 2) hautaus- ja puistopalveluihin sijoitettu ylipuutarhurin virka (vakanssi nro 279) julistetaan haettavaksi, edellyttäen että kirkkovaltuusto hyväksyy viralle kelpoisuusehdon; 3) viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelytekstissä mainitun mukaiset, viranhaltijan esimiehenä toimii hautaustoimen päällikkö; 4) viran palkkaus on vaativuusryhmän 601 mukainen, järjestelmän mukainen peruspalkka 2.670,19, vaativuuslisä 237,87 /kk; 5) virassa noudatetaan toimistotyöaikaa; Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) virkaan valittavan on oltava evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen; 7) virantäytössä noudatetaan 6 kk koeaikaa; 8) virkaan valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 9) pyytää kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa nimeämään edustajan haastattelutyöryhmään. Päätös: Keskustelun aikana Hilkka Illman esitti Mauri Sompan ja Inkeri Tuunasen kannattamana, että haastattelutyöryhmään nimettäisiin Tuulikki Väliniemi. Keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti hyväksyä päätösesityksen kuitenkin niin, että haastattelutyöryhmään nimetään lisäksi Tuulikki Väliniemi. Todettiin, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta oli kokouksessaan nimennyt haastattelutyöryhmään Tapio Lampisen ja Aimo Asikaisen. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto päättää, että ylipuutarhurin viran kelpoisuusehdoksi määritellään puutarha-alan korkeakoulututkinto (AMK) tai sitä vastaava puutarha-alan teoreettinen koulutus tai tutkinto. Hyväksyttiin esityksen mukaan. 5 Vastaus Raija Sipisen aloitteeseen kummiperhetoiminnan käynnistämisestä Kirkkoneuvosto / 211: Kirkkoneuvosto / 135: Raija Sipinen jätti kirkkoneuvoston kokouksessa aloitteen ns. kummiperhetoiminnan käynnistämisestä. Hän jätti myös saman sisältöisen kirkkovaltuustoaloitteen. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) merkitsee aloitteet tiedoksi ja toteaa, että aloitteet ovat saman sisältöisiä, joten niiden valmistelu voidaan yhdistää; 2) päättää antaa aloitteiden valmistelun yhteisen seurakuntapalvelun johtajan ja lapsi- ja perhetyön työalasihteerin valmisteltavaksi siten, että selvitys tuodaan kirkkoneuvoston käsittelyyn viimeistään lokakuussa ja aloitteeseen vastataan kirkkovaltuuston joulukuun 2018 kokouksessa. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Yhteisen seurakuntapalvelun johtaja ja lapsi- ja perhetyön työalasihteeri ovat valmistelleet liitteenä olevan vastauksen Raija Sipisen aloitteisiin koskien ns. kummiperhetoiminnan käynnistämistä. Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle liitteen mukaisen vastauksen Raija Sipisen kirkkoneuvosto ja valtuustoaloitteeseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti kuitenkin niin, että aloite ja viranhaltijoiden laatima vastaus tulee saattaa tiedoksi alueneuvostoille ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Raija Sipisen valtuustoaloitteeseen. Hyväksyttiin esityksen mukaan. 6 Vastaus Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko Kirkkoneuvosto / 241: Kirkkovaltuuston kokouksessa Tapio Lampinen, Eero Kuusela ja 6 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko Kirkkoneuvosto antoi aloitteen Keskustan alueseurakunnan alueneuvoston valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan käsitellä kirkkovaltuuston kokouksessa. Keskustan alueneuvosto / 67: Kirkkoneuvosto on kokouksessaan / 212 antanut Keskustan alueneuvoston valmisteltavaksi kirkkovaltuustossa Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja kuuden muun kirkkovaltuutetun jättämän aloitteen Jyväskylän Kaupunginkirkosta avoin kirkko. Aloite on valmisteltava siten, että sitä koskeva vastaus voidaan käsitellä kirkkovaltuuston kokouksessa Aloitteessa esitetään Kaupunginkirkossa aloitettavan ns. Avoin kirkko toimintaa, jolla tarkoitetaan kirkon olevan paikkana, joka on avoin kaikkien tulla ja osallistua sen toimintaan myös vapaaehtoisina vastuunkantajina. Toiminnan esikuvina mainitaan Lontoon Trafalgar-aukion St Mar- Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA tin-in-the-fields, Tukholman Sankta Klara-kirkko sekä Suomessa Tampereen Aleksanterin kirkko. Avoin kirkko-toiminnan lähtökohdat ovat teologiassa, jossa seurakunnan jumalanpalvelus- ja rukouselämä sekä diakonia kulkevat rinnakkain. Usein Avoin kirkko - toimintaan liittyy myös mahdollisuus jonkinlaiseen kahvilatoimintaan tai jopa ruokailuun. Tämä edellyttäisi aloitteenkin mukaan riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tiloja, joita kirkossa ei tällä hetkellä ole. Valtuustoaloite on ajatuksena kannatettava, joskin on hyvä muistaa, että Avoin kirkko-toimintaa Kaupunginkirkossa on alettu toteuttaa jo vuonna 2014, kun vapaaehtoisia kutsuttiin jumalanpalvelusasioiden äärelle Messuosasto-ryhmän kokoontumisissa. Ryhmä on vakiinnuttanut paikkansa Kaupunginkirkon jumalanpalveluselämän aktiivisena toimijana erinomaisesti ja tuonut vapaaehtoiset jumalanpalvelus-tehtäviin työntekijöiden rinnalle. Ratkaiseva sysäys Avoin kirkko-toiminnalle syntyi vuoden 2016 alussa, kun Aseman Pysäkki siirtyi kokonaan Keskustan alueseurakunnan vastuulle ja osaksi sen toimintaa. Tällöin alettiin rakentaa yhteyksiä Kaupunginkirkon ja Pysäkin välille. Torstain viikkomessu linkitettiin Pysäkin viikkotoimintaan mm. siten, että messun jälkeen kirkkokansa kutsuttiin kirkkokahville Pysäkille, johon myös messun toimittanut pappi tuli pitämään Papin tuntia. Tämä käytäntö jatkuu edelleen. Samoin syksyllä 2016 aloitettiin Kaupunginkirkossa jokaviikkoinen Hiljaisuuden hetki, jossa päivystäjinä papin ja diakonin rinnalla toimii myös Pysäkin vapaaehtoisia. Avoimen kirkon ajatus elää vuoden kierrossa myös erilaisten kaupunkitapahtumien muodossa (Yläkaupungin yö, Valon kaupunki, Uuden vuoden vastaanotto). Näihin alueseurakunta on päävastuullisena tuottanut monipuolista ohjelmaa ja tavoittanut niiden myötä suuria väkimääriä. Kuluneen syksyn Valon kaupunki -tapahtumassa kirkossa kävi kolmen illan aikana n ihmistä. Tällaiset suurtapahtumat osoittavat erityisen painokkaasti, että kirkkoon on tulijoita, mutta kirkon sisätilat ovat nykyisellään täysin riittämättömät näin suurille väkimäärille ja juuri millekään muulle kuin edestäpäin / alttarilta johdetulle toiminnalle, jossa ihmiset istuvat ahtaasti ja epämukavasti paikoillaan. Hiljaisempinakaan aikoina kirkossa on erittäin vaikeaa järjestää tilaisuutta hiljaisille keskusteluille tai ripittäytymiseen, ja minkäänlaista tarjoilua kirkossa on miltei mahdotonta järjestää. Kirkkosalin takaseinällä on kahtena syksynä ollut esillä ensisijaisesti jumalanpalveluselämää, mutta myös diakonian sisältöjä tukevia valokuvanäyttelyjä (teemoina v Pyhäinpäivän ympärillä oli suru, v Yhteisvastuu ja nälkä). Kuvien näytteille asettelua on rajoittanut ainoastaan tilanahtaus. Edellä mainituista, tilan asettamista rajoituksista johtuen Avoin kirkko toimintaa ei ole voitu nykyisestä lähteä kovin runsaasti kehittämään ja Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA lisäämään. Jotta niin voisi tapahtua, kirkossa tarvitaan sen mahdollistava peruskorjaus, jossa kirkon kellaritila otetaan käyttöön ja kirkkosalissa tehdään muutoksia, joiden myötä sen monimuotoinen käyttö onnistuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jumalanpalvelus- ja rukouselämä on toki kirkkosalin ensisijainen käyttötarkoitus, mutta tämän lisäksi erilaisten konserttien ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen edellyttää jo mahdollisuutta tilan joustavaan järjestelyyn ja tilojen jonkinlaiseen muunneltavuuteen. Tehty valtuustoaloite Avoin kirkko-toiminnan aloittamiselle Kaupunginkirkossa on nähtävissä tuen osoituksena sille toiminnalle, jota siinä on jo muutaman vuoden ajan käynnistetty ja kehitelty. Siihen on alueseurakunnan työyhteisössä sitouduttu yli työalarajojen. Samoin yhteinen seurakuntatyö on ilahduttavasti ollut mukana järjestämässä tavoitteen mukaista toimintaa. Se, mitä seurakunnan asioista päättävät luottamushenkilöt voivat kirkkovaltuustossa tehdä tukeakseen alueseurakuntaa Avoin kirkko-toiminnan toteuttamisessa, on järjestää sille tarkoituksenmukaiset tilat Kaupunginkirkossa, joka on ja tahtoo olla alueseurakunnan hengellinen keskus tänään ja vielä sukupolvien päästä. Sellaisena se on mukana seurakuntalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten elämässä tärkeänä ja merkityksellisenä tapahtumapaikkana, jossa ollaan rohkeasti hengellisiä ja välitetään reilusti. Esitys: Alueneuvosto keskustelee tehdystä valtuustoaloitteesta ja antaa siitä yllä olevan vastauksen. Päätös: Päätettiin esityksen mukaisesti. - - Keskustan alueneuvosto on käsitellyt Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun valtuutetun aloitteen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko ja antanut yllä olevan vastauksen. Alueneuvoston lausunto on kattava ja tuo esiin Kaupungin kirkon nykyisen toiminnan ns. avoimena kirkkona. Esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston yllä olevan vastauksen Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Hyväksyttiin esityksen mukaan. 7 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti Kirkkoneuvosto / 234: Kirkkoneuvosto , 188 Kirkkoneuvosto päätti , 15, perustaa luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän. Luottamushenkilöjäseniksi työryhmään nimettiin yksi jokaisesta kirkkovaltuuston valitsijayhdistyksestä: Mikko Jegoroff. Liisa Kuparinen, Vesa Laakkonen, Mauri Sompa, Eila Tiainen Inkeri Tuunanen, Heikki Tynkkynen, Tuulikki Väliniemi. Viranhaltijajäseniksi nimettiin hallintojohtaja Anu Lajunen, kirkkoherra Arto Viitala ja aluekappalainen Eivor Pitkänen. Heistä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mauri Sompa nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi. Vesa Laakkonen toimi työryhmä vain kevään 2018 ajan paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Työryhmän tehtäväksi kirkkoneuvosto määritteli Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelun ja kehittämisen. Työryhmälle annettiin velvoite tuoda väliraportti työskentelystään kesäkuun 2018 kirkkoneuvostoon sekä loppuraportti syyskuun 2018 kirkkoneuvostoon. Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Työryhmä antoi väliraportin työskentelystään kirkkoneuvostolle (140 ). Väliraportissa käsiteltiin alustavasti myös loppuraportissa ilmeneviä teemoja, mukaan lukien luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tulosten esitteleminen. Työryhmä on ottanut kantaa myös luottamushenkilöiden palkkiosääntöön. Palkkiosäännöstä kirkkoneuvosto saa käsiteltäväkseen hallintojohtajan erillisen esityksen ja tarkoitus on, että palkkiosäännön muutosehdotuksista voitaisiin tehdä päätös kirkkovaltuuston kokouksessa Loppuraportti sisältää useita sellaisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen edellyttää johtosääntömuutoksia (alueneuvostojen ja yhteisen seurakuntatyön johtosäännöt) ja joiltain osin tarkennuksia myös kirkkoneuvoston ohjesääntöön. Tässä vaiheessa kirkkoneuvostolle ja valtuustolle ei kuitenkaan tuoda näitä johto-/ohjesääntömuutoksia varsinaisesti hyväksyttäväksi vaan tarkoitus on ensin käsitellä loppuraportti kirkkoneuvostossa ja kuulla siitä myös kirkkovaltuustoa (iltakoulussa 9.10.) ja alueneuvostoja ja johtokuntia. Johtosääntö-/ohjesääntömuutokset ehditään tarvittaessa käsitellä kirkkovaltuuston joulukuun kokouksessa. Työryhmälle on syytä antaa mahdollisuus osaltaan ottaa kantaa toimielimiltä saatuun palautteeseen. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) käydä keskustelun luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista; 2) lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä toimielimen katsoessa tämän aiheelliseksi - antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä.; 3) viedä loppuraportin keskusteltavaksi kirkkovaltuuston iltakoulussa ; 4) jatkaa työryhmän työskentelyä siten, että se ehtii käydä toimielinten palautteet läpi ja tarvittaessa täydentää nyt käsiteltävän loppuraportin toimenpide-ehdotuksia marraskuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä Päätös: Kirkkoneuvosto kävi asiasta vilkasta keskustelua, jonka jälkeen esitys hyväksyttiin puheenjohtajan esittämällä tavalla siten muutettuna, että työryhmän jäsenet voivat mennessä esittää raporttiin liitettäväksi siitä poikkeavia näkemyksiä perusteluineen ja kohta 2) muutettiin muotoon lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä Kaikilta alueneuvostoita ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta saatiin lausunto loppuraportista (lausunnot: liite a). Alkuperäinen loppuraportti luettavissa kirkkoneuvoston pöytäkirjasta verkkosivulla: a89c-713fa38b8818). Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä tutustui lausuntoihin ja teki ne huomioon ottaen tarkennetun ehdotuksen organisaation kehittämisehdotuksista (liite b). Työryhmä päätyi aiemmassa loppuraportissa olleesta, työryhmän enemmistön näkemykseen pohjautuneesta ehdotuksesta poiketen sille kannalle, että alueneuvoston kokoonpanoon ei jäsenten ja varajäsenten osalta ehdoteta muutoksia. Muilta osin tarkennukset ovat pienehköjä. Nyt ehdotetaan, että kanttorien valinnan lisäksi myös alueseurakunnan suntioiden valinta siirrettäisiin alueneuvostolle, mikäli suunniteltu uudistus suntioiden sijoittamisesta alueseurakuntien työyhteisöön toteutuu. Alueneuvoston nimen muuttamisesta aluejohtokunnaksi todetaan, että selvitetään kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksen voimaan tulon yhteydessä (todennäköisesti 2020) onko Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA välttämätöntä muuttaa alueneuvoston nimi aluejohtokunnaksi, mutta tässä vaiheessa nimeä ei muuteta. Nuorten edustuksesta alueneuvostossa on ehdotettu aiemmasta ehdotuksesta hieman poiketen: pyydetään kirkkoneuvostoa ohjeistamaan, että alueneuvostot kutsuvat kokouksiinsa läsnäolo- ja puheoikeudella nuorten edustuksen (alueneuvoston johtosäännössä nuorten edustusta ei voida määrätä, mutta johtosääntö mahdollistaa nuorten edustajan/edustajien kutsumisen). Lisäksi työryhmä nyt toteaa, että palkkiosääntöä on uudistettu kirkkovaltuuston tekemällä päätöksellä työryhmän aiemmin tekemän ehdotuksen pohjalta. Työryhmän ehdotukset eivät anna aihetta kovin suuriin muutoksiin alueseurakunnan johtosäännöissä. Yhteisen seurakuntatyön johtosääntöön työryhmän ehdotus toisi sen merkittävän muutoksen, että yksikön työntekijävalinnat siirtyvät pääosin kirkkoneuvostolta johtokunnalle. Koska kirkkovaltuusto on käsitellyt iltakoulussaan työryhmän aiemman loppuraportin ja koska sille kuuluu mahdollisten johtosääntömuutosten hyväksyminen, on syytä tämä työryhmän tarkennettu ehdotus viedä myös kirkkovaltuustolle tiedoksi. Esitys: Kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi toimielinten lausunnot organisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraporttiin; 2) hyväksyy työryhmän tekemät tarkennetut kehittämisehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämisen suunnitelmaksi; 3) saattaa tämän päätöksen ja sen liitteenä olevan työryhmän tarkennetun ehdotuksen kirkkovaltuustolle tiedoksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto merkitsee kirkkoneuvoston päätöksen ja sen liitteenä olevan työryhmän tarkennetun ehdotuksen tiedoksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. 8 Alueseurakunnan johtosäännön muutokset Kirkkoneuvosto / 236: Alueseurakuntien johtosääntö hyväksyttiin Jyväskylän seurakunnan ensimmäisessä kirkkovaltuuston kokouksessa , 9. Jyväskylän seurakuntaa muodostettaessa oli päätetty uuden seurakunnan koostuvan yhdeksästä toiminnallisesti hyvin itsenäisestä alueseurakunnasta, jotka perustuvat kirkkolainsäädännön seurakuntapiiriä koskeviin määräyksiin. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Alueseurakunnan johtosäännön laatimisen tukena olivat tuolloin aiemmat aluetyön ja piirineuvoston johtosäännöt sekä kirkkohallituksen hyväksymä kappelineuvoston malliohjesääntö. Lähes 10 vuotta sitten laadittu alueneuvoston johtosääntö ja alueseurakuntamalli kaiken kaikkiaan on ilmeisesti palvellut hyvin Jyväskylän seurakuntaa, koska edelleenkään ei ole ilmennyt kovin suuria muutostarpeita alueorganisaation suhteen. Kirkkovaltuuston 2017 hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa on kylläkin alueseurakuntien rinnalla annettu tiettyä roolia alueseurakuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille, mutta viimeksi mainittujen rooli on kevyt ja alueseurakunnat ovat varsinainen alueellinen organisaatiotaso. Kirkkoneuvoston nimeämä organisaatiota tarkastellut työryhmä kylläkin ehdotti loppuraportissaan, jonka kirkkoneuvosto käsitteli ja kirkkovaltuusto sai tiedoksi iltakoulussaan , että alueneuvostojen kokoonpanoa olisi jonkin verran muutettu (jäsenten ja varajäsenten määrää vähennetty ja henkilökohtaiset varajäsenet korvattu kutsumisjärjestykseen asetettavilla varajäsenillä). Saadut lausunnot käsiteltyään työryhmä muutti näkemystään ja puoltaa kokoonpanon säilyttämistä ennallaan, joskin nuorten edustajan läsnäolo- ja puheoikeutta alueneuvostoihin ehdottaen. Alueseurakunnan johtosäännössä mainitut aluekappalaisen tehtävät määrittelevät aluekappalaisen alueseurakunnan työntekijöiden esimieheksi ja alueseurakuntaa yhdessä alueneuvoston kanssa johtavaksi viranhaltijaksi. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mahdollistaa esimiesaseman delegoinnin aluekappalaiselle, mutta papille ei vielä nykyisen kirkkolainsäädännön nojalla voida delegoida kirkkoneuvostolle kuuluvaa ratkaisuvaltaa. Tähän on todennäköisesti tulossa muutos, arviolta 2020, kun eduskunta on vahvistanut kirkolliskokouksen jo tekemät muutokset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Alueseurakunnan johtosäännön perusteella aluekappalaisella on kuitenkin jo nyt merkittävä rooli valmistelijana ja esittelijänä myös hallintoasioissa. Aluekappalainen on nykyisenkin johtosäännön mukaan lisäksi alueneuvoston jäsen. Nyt käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa alueseurakunnan johtosäännöksi voidaan pitää merkittävimpänä muutoksena sitä, että alueseurakunnan kanttorin valinta siirretään kirkkoneuvostolta alueneuvostolle ja sitä, että myös alueseurakunnan työyhteisöön kuuluva suntio valitaan jatkossa alueneuvostossa. Tarkennukset sisältävä ehdotus alueseurakunnan johtosäännöksi liitteenä. Alueneuvostoilta ei ole pyydetty lausuntoa ehdotuksesta, mutta niillä oli mahdollisuus ilmaista näkemyksensä olennaisimmista muutosehdotuksista antaessaan lausuntoa organisaatiotyöryhmän loppuraportista. Aluekappalaisia on asiassa kuultu. Johtosäännön 1 :ssä mainitussa liitteessä määritellään alueseurakuntien rajat. Niihin ei tässä yhteydessä esitetä muutoksia. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys: Kirkkoneuvosto esittää alueseurakunnan tarkennetun johtosäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisena. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkovaltuuston liiteaineistoon on lisätty kirkkoneuvoston hyväksymä tarkennettu johtosääntö puhtaaksi kirjoitettuna. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy alueseurakunnan tarkennetun johtosäännön puhtaaksi kirjoitetun liitteen mukaisesti. Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Hilkka Illmanin kannattamana, että 8, 9 ja 10 palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti 34 kirkkovaltuuston jäsentä ja vastaesityksen puolesta äänesti 4 kirkkovaltuuston jäsentä. Jaa Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Lajunen Heimo Latvala Esko Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Ei Illman Hilkka Lampinen Tapio Reinikainen Pertti Väliniemi Tuulikki Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Puolimatka Mia Rastas Pirkko Saarela Kerttu Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Vilpunaho Pentti Vuori Aapo Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Koskela Antti Uutela Leena Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti asian käsittelyä jatketaan. Todettiin, että kohtaan 4 luku 10 kohta 7 on jäänyt ylimääräinen teksti hyväksyä, joka poistetaan. Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Tapio Lampisen kannattamana, että 3 luvun 8 kohdasta 4 poistetaan jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti 32 kirkkovaltuuston jäsentä ja vastaesityksen puolesta äänesti 6 kirkkovaltuuston jäsentä. Jaa Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Jegoroff Mikko Katainen Eero Ei Hynynen Marjatta Illman Hilkka Lampinen Tapio Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Väliniemi Tuulikki Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kuntsi Tuulia Kuparinen Liisa Lajunen Heimo Latvala Esko Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Puolimatka Mia Rastas Pirkko Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Vilpunaho Pentti Vuori Aapo Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Koskela Antti Uutela Leena Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkovaltuusto on hyväksynyt pohjaesityksen esityksen mukaisesti. Tuulikki Väliniemi ja Tapio Lampinen jättivät eriävän mielipiteen. 9 Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen Kirkkoneuvosto / 237: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö on viimeksi hyväksytty kirkkovaltuustossa ja vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa Ohjesääntöön on tarpeen tehdä muutamia päivityksiä. Kirkkovaltuuston päätös yhteisen seurakuntapalvelun nimen muuttamisesta yhteisen seurakuntatyön yksiköksi heijastuu ohjesäännön sanamuotoihin useissa kohdissa. Henkilöstöpäällikön virka näkyy joinakin mainintoina nykyisessä ohjesäännössä, vaikka virka on lakkautettu. Nämä kohdat on ehdotukseen muutettu. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Merkittävää muutosta kokousmenettelyyn tarkoittaa ohjesääntöehdotukseen sisällytetty maininta: Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Kirkkoneuvoston on määrä tehdä päätös siitä, että Jyväskylän seurakunnassa ryhdytään vuoden 2019 alusta lukien käyttämään Domus-asianhallintajärjestelmää, joka mahdollistaa kokouskutsun ja esityslistojen lähettämisen sähköisesti. Vastaava järjestelmä on käytössä mm. Jyväskylän kaupungin ja useiden seurakuntien ja seurakuntayhtymien hallinnossa. Henkilöstöpäällikön viran lakkauttaminen ja toisaalta myös kirkkovaltuuston hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan kirjattu suunnitelma siitä, että aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteereistä sekä myöhemmin myös osasta kirkkoherranviraston toimistosihteereitä muodostetaan yhteinen sihteeripalveluiden tiimi, edellyttää tarkennuksia sihteerien valintaa koskevaan delegointiin. Kirkkoherranviraston työntekijävalinnat on aiemmin päättänyt kirkkoherra henkilöstöpäällikön esittelystä, nyt ehdotetaan henkilöstöpäällikön sijaan esittelijäksi hallintojohtajaa. Sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden ottamisesta päättäisi ehdotuksen mukaan kirkkoherra yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä (nykyään on vastaava menettely koskien yhteisen seurakuntapalvelun sihteereitä). Kirkkoherralle ja hallintojohtajalle esitetään oikeutta pyytää tarvittaessa lausunto johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Näin on toisinaan aikataulusyistä nykyäänkin menetelty. Menettely nopeuttanee joissain tilanteissa valmisteluprosessia, kun lausuntopyynnöstä ei välttämättä tarvitse päättää kirkkoneuvostossa. Kirkkoherran oikeutta päättää työntekijöiden esimiesasemasta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että kausi voi olla nykyisen enintään yhden vuoden sijaan enintään kaksi vuotta. Uudessa yhteisen seurakuntatyön organisaatiossa on lähiesimiehinä useita tiiminvetäjiä, joiden toimikausi on määritelty kahdeksi vuodeksi. Liitteenä olevaan ehdotukseen uudeksi kirkkoneuvoston ohjesäännöksi on lisäykset merkitty keltaisella värillä ja poistot yliviivauksella ja keltaisella värillä. Esitys : Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy kirkkoneuvoston ohjesäännön liitteen mukaisena ja lähettää sen Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi; Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkovaltuuston liiteaineistoon on lisätty kirkkoneuvoston hyväksymä kirkkoneuvoston ohjesääntö puhtaaksi kirjoitettuna. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy kirkkoneuvoston ohjesäännön puhtaaksi kirjoitetun liitteen mukaisena ja lähettää sen Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 10 Yhteisen seurakuntatyön johtosääntö Kirkkoneuvosto / 238: Kirkkovaltuusto hyväksyi , 10, yhteisen seurakuntapalvelun yksikön organisaation muutoksen alkaen siten, että yksikön nimi muutetaan Yhteiseksi seurakuntatyöksi. Aiempien yhteisen seurakuntapalvelun tehtävien lisäksi yksikölle määriteltiin vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta. Kirkkovaltuusto niin ikään hyväksyi yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön eräitä yksittäisiä tekstimuutoksia ja lisäksi yksikön nimen sisältävät kohdat johtosäännössä muutettiin uuden nimen mukaisiksi. Kirkkoneuvoston asettama organisaatiota tarkastellut työryhmä on tehnyt kirkkoneuvostolle ehdotuksen siitä, että yhteisen seurakuntatyön johtokunta valitsisi jatkossa pappeja lukuun ottamatta yksikön työntekijät. Tämä muutosehdotus on toteutettava yhteisen seurakuntatyön johtosäännön muutoksella ja liitteenä olevaan ehdotukseen on kyseinen muutos sisällytetty. Samoin kuin kirkkoneuvoston ohjesääntöehdotukseen on myös tähän yhteisen seurakuntatyön johtosääntöehdotukseen sisällytetty maininta Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Yhteisen seurakuntatyön johtajan esimiesroolia ehdotetaan täydennettäväksi maininnalla siitä, että tämä toimii myös yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden esimiehenä. Henkilöstösuunnitelmassa mainitusta uuden sihteeripalveluiden tiimin muodostamisesta on tehty kirkkoneuvostolle erillinen esitys. Koska Taulumäen kirkon toiminnallinen vastuu on päätetty siirtää yhteiselle seurakuntatyölle, ehdotetaan johtajan tehtäviin sisällytettäväksi: koordinoida ja valvoa Taulumäen kirkon käyttöä ja päättää, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi. Vastaava maininta on aluekappalaisten tehtävissä alueseurakuntien kirkkoja koskien. Lisäksi ehdotus sisältää eräitä muita pienimuotoisia tarkennuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy yhteisen seurakuntatyön johtosäännön liitteen mukaisena Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Päätös: Esitys hyväksyttiin. Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi, esitti, että 8 kohta 8 työntekijävalintaa ei tule siirtää kirkkoneuvostolta johtokunnalle. Esitystä ei kannatettu. Kirkkovaltuuston liiteaineistoon on lisätty kirkkoneuvoston hyväksymä yhteisen seurakuntatyön johtosääntö puhtaaksi kirjoitettuna. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy yhteisen seurakuntatyön johtosäännön puhtaaksi kirjoitetun liitteen mukaisena Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 11 Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen ja yhteisjohtokunnan johtosäännön päivittäminen Kirkkoneuvosto / 239: Keski-Suomen kehitysvammaistyön johtokunta on esittänyt , 8, Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimukseen (liite), Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnan johtosääntöön (liite) ja Keski-Suomen kehitysvammaistyön papin johtosääntöön (liite) joitakin päivityksiä. Keski-Suomen seurakunnat ovat solmineet kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen vuonna Yhteinen kehitysvammaistyön papin virka sijoitettiin Suolalahden seurakuntaan. Vuona 2007 seurakuntaliitoksen myötä kehitysvammaistyön hallinto ja papin virka siirtyivät Äänekosken seurakunnalle. Kehitysvammaistyössä ja sopijaseurakunnissa tapahtuneet muutokset vaativat sopimuksen ja johtosääntöjen tekstisisällön päivittämistä ajantasaisiksi. Kysymys ei ole uudesta sopimuksesta vaan sopimuksen tekstisisällön tarkastamisesta ja päivittämisestä ajankohtaiseksi. Johtokunta on toivonut, että johtokunnan jäsenten toimikausi kestäisi nykyisen kahden vuoden sijasta neljä vuotta. Jyväskylän seurakunnalla on päivitetyn sopimuksen mukaan aina yksi edustaja johtokunnassa aiemman vuorotteluperiaatteen sijaan. Esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle liitteenä olevien Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen, Keski- Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnan johtosäännön ja Keski-Suomen kehitysvammaistyön papin johtosäännön hyväksymistä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy liitteenä olevat Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen, Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnan johtosäännön ja Keski- Suomen kehitysvammaistyön papin johtosäännön. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 12 Talousarvio vuodelle 2019 Kirkkoneuvosto / 244: Kirkkojärjestys 15 luku Seurakunnan talous: 1 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. 2 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. 3 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. 4 Jollei kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto hyväksy talousarvioehdotusta ilman muutoksia, se on palautettava kirkkoneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle, jos vähintään kolmasosa läsnä olevista jäsenistä vaatii palauttamista. Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston on annettava asiasta lausunto ja tehtävä ehdotukseen ne muutokset, Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA joihin kirkkovaltuuston päätös antaa aihetta. Kun ehdotusta käsitellään kirkkovaltuustossa uudelleen, käsiteltäväksi otetaan vain aikaisemmin päätetyt muutokset sekä kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston niiden johdosta tekemät uudet ehdotukset. Talousarvio on tällöin lopullisesti hyväksyttävä. Kirkkoneuvostolle on esitelty talousarvioon liittyviä toimintasuunnitelmia ja tavoitteita sekä taloussuunnitelmaa budjettiseminaarissa Talousarvio koostuu seuraavista osista - yleisperustelut - toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuusohjeet - taloussuunnitelma vuosille Investointiehdotus toiminnalliset tavoitteet talousarvioehdotus hautainhoitorahaston talousarvio Kirkkovaltuuston käsittelyyn tulee yhtenä kokonaisuutena toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää toimintasuunnitelmat toimintayksiköiden ja alueseurakuntien tasolla sekä niihin liittyvät talousarvioehdotukset Esitys: Kirkkoneuvosto esittää talousarvion kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy Jyväskylän seurakunnan talousarvion vuodelle Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 13 Mäntykankaan hautausmaakiinteistöön liittyvä tilusvaihto Jyväskylän kaupungin kanssa Kirkkoneuvosto / 246: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 82: (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh ) Mäntykankaan erillisten hautausmaakiinteistöjen yhdistämisselvityksen yhteydessä ilmeni, että Laukaan seututien rakentamisen yhteydessä on jäänyt tiealueen alle kaksi jäämätonttia, joita ELY-keskus ei ole aikanaan seurakunnalta lunastanut. Kapea suikale n. 600 m² lohkotaan yleiseksi alueeksi syys-/lokakuun aikana, jonka jälkeen tehdään vastikkeeton tilusvaihto Jyväskylän kaupungin maankäytön kanssa. Tilusvaihto vaatii kirkkohallitukselle alistamisen. Esitys: Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että kirkkoneuvosto 1. hyväksyy Jyväskylän kaupungin maankäytön esittämän menettelyn lohkoa Laukaantien tiealueen alle jääneet jäämäsuikaleet yhteensä n. 600 m² yleiseksi alueeksi 2. hyväksyy tilusvaihtotoimituksen ilman erillistä sopimusta kaavan mukaisena 3. valtuuttaa kiinteistöpäällikön edustamaan seurakuntaa tilusvaihtotoimituksessa Päätös: Esitys hyväksyttiin Kiinteistö- ja hautaustoimenjohtokunta on käsitellyt Jyväskylän kaupungin maankäytön kanssa toteutettavaa tilusvaihtoa. Yleiseksi tiealueeksi (Laukaantie) muodostunut seurakunnan maa-alue n. 600m 2 lohkotaan ja tehdään vastikkeeton tilusvaihto. Jyväskylän kaupungin maankäyttö tulee viranomaisena osoittamaan vaihtoalueen tilusvaihtotoimituksessa. Kirkkolain 9 luvun 3 mukaan kiinteän omaisuuden myymistä koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan kirkkovaltuuston päätös, joka koskee seurakunnan kiinteän omaisuuden myymistä, vaihtamista tai muuta luovuttamista, on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Jyväskylän kaupungin maankäytön esittämän menettelyn lohkoa Laukaantien tiealueen alle jääneet jäämäsuikaleet yhteensä n. 600 m² yleiseksi alueeksi; 2) hyväksyy tilusvaihtotoimituksen ilman erillistä sopimusta kaavan mukaisena; Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Kirkkovaltuusto 1) hyväksyy Jyväskylän kaupungin maankäytön esittämän menettelyn lohkoa Laukaantien tiealueen alle jääneet jäämäsuikaleet yhteensä n. 600 m² yleiseksi alueeksi; 2) hyväksyy tilusvaihtotoimituksen ilman erillistä sopimusta kaavan mukaisena; Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkolain 9 luvun 3 kohdan 4 mukaan kiinteän omaisuuden luovuttamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan kirkkovaltuuston päätös, joka koskee seurakunnan kiinteän omaisuuden myymistä, vaihtamista tai muuta luovuttamista, on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 14 Metsänhoitosuunnitelman hyväksyminen Kirkkoneuvosto / 247: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 126: (Esittelijä Antti Pekuri puh ) Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :n mukaan seurakunnan metsiä tulee metsälain tavoitteiden toteuttamiseksi hoitaa kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman tulee olla metsänhoidon ammattiasiantuntemusta edustavan yhteisön tai henkilön laatima Metsäsuunnitelman vahvistaa kirkkovaltuusto. Päijänteen metsänhoitoyhdistys on laatinut metsäsuunnitelman vuosille Uusi metsäsuunnitelma kattaa yhteensä 575,3 ha, josta varsinaista metsämaata on 547,8 ha, kitumaata 6,3 ha ja joutomaata 13,3 ha ja 8,0 ha muuta maata (Hanslammin rauhoitusalue). Suunnitelman mukainen hakkuuehdotus on m 3 / 4,1 ha vuodessa. Puuston kasvuksi on suunnitelmakaudella arvioitu m 3. Hakkuuja hoitotoimenpiteet on suunniteltu siten, että puuston määrä suunnittelujakson lopussa on suurempi kuin lähtötilanteessa. Vuoden 2019 alkupuuston määrä on m 3 ja vuonna 2028 loppupuuston määrä on m 3. Metsäsuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on puuston määrän lisääntyminen suunnittelukaudella Liite: 7/126 lähetetty sähköpostissa ja esitellään kokouksessa. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsittelee laaditun metsäsuunnitelman vuosille ja lähettää sen kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli laaditun metsäsuunnitelman vuosille ja lähettää sen kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt Jyväskylän seurakunnalle laaditun metsänhoitosuunnitelman vuosille ja esittänyt sen kirkkoneuvoston ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma esitellään kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokouksessa ja liitetään osaksi kirkkovaltuuston pöytäkirjaan. Suunnitelma on kokonaisuudessaan esillä paperitulosteena myös ennen kirkkoneuvoston ja - valtuuston kokousta ja se on myös luettavissa seurakunnan julkisilla nettisivuilla Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee laaditun metsänhoitosuunnitelman vuosille tiedoksi ja lähettää sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyy liitteenä olevan metsänhoitosuunnitelman vuosille Keskustelun aikana Liisa Kuparinen esitti Pirkko Weijon, Eila Tiaisen ja Tuulikki Väliniemen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Kokouksen jatkuessa puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Kuparisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti 33 kirkkovaltuuston jäsentä ja vastaesityksen puolesta äänesti 5 kirkkovaltuuston jäsentä. Jaa Alenius-Taipalus Anu Asikainen Aimo Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hintikka Pauli Hynynen Marjatta Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Lajunen Heimo Lampinen Tapio Ei Illman Hilkka Kuparinen Liisa Rastas Pirkko Tiainen Eila Väliniemi Tuulikki Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Latvala Esko Mustonen Minna Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Saarela Kerttu Sipinen Raija Sompa Mauri Suonperä Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Tynkkynen Heikki Vilpunaho Pentti Vuori Aapo Weijo Pirkko Wilhelms Pipsa Koskela Antti Uutela Leena Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkovaltuusto on hyväksynyt pohjaesityksen. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen Kokouksen jatkuessa Liisa Kuparinen esitti seuraavan ponnen liitettäväksi kirkkovaltuuston päätökseen: Jyväskylän seurakunnan tulevassa metsästrategiassa tulee kirkkovaltuuston mielestä nyt hyväksyttävän metsäsuunnitelman voimassaoloaikana kiinnittää erityistä huomiota: - metsien suojeluun - biodiversiteetin laajentamiseen - jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin - hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen Kirkkovaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti. Merkittiin, että Pirkko Rastas poistus kokouksesta 14 aikana klo Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisen hankesuunnitelman hyväksyminen Kirkkoneuvosto / 257: Kirkkoneuvosto / 225: Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

26 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkovaltuusto käsitteli kokouksessaan 2/ leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman ja päätti valita seurakunnan leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi ja jatkovalmistelun pohjaksi Vesalan uudisrakennuksen. Valmistelua on käytännössä jatkettu siten, että käyttäjien kanssa on tarkennettu vuoden 2017 laadittuja huonealaltaan 1409,5 m² kahden yhtäaikaisen rippikoulu-ryhmän + päiväryhmän tilat sisältävän uuden leirikeskuksen luonnossuunnitelmia. Hankesuunnittelu on toteutettu kirkkovaltuuston hyväksymän leiritoiminnan strategisen tavoitteen mukaisesti. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on käytetty teknisiä erikoisasiantuntijoita. Lisäksi suunnittelussa on ollut käyttäjäryhmä, jossa ovat olleet leirikeskusten työntekijät sekä rippikoulutyön edustus sekä työsuojeluvaltuutettu. Myös kirkkoherra ja hallintojohtaja ovat osallistuneet suunnittelukokouksiin. Tarkempien toiminnallisten tarkastelujen johdosta ja erikoisuunnittelussa esille tulleiden erilaisten teknisten järjestelmävaatimusten vuoksi tiloihin on tullut muutoksia niin, että leirikeskuksen kokonaishuoneala on kasvanut, ollen nyt 1971,4 m². Tärkein toiminnan tarpeiden muutoksista luonnossuunnitelmiin verrattuna on majoitustilojen määrä, joka on kasvanut yhdeksästä huoneesta kolmeentoista huoneeseen per ryhmä. Huoneet ovat joko 1-4 hengen huoneita ja varustettu niin, että kaikki huoneet voidaan käyttötilanteessa sopeuttaa tarpeeseen esimerkiksi lukittavin laivasängyin. Tavanomainen rippileiriryhmän vahvuus on noin 25 nuorta, 6-8 isosta/yövalvojaa ja 3-4 työntekijää. Tyttöjen ja poikien määrät eivät aina jakaudu huonejaon kannalta optimaalisesti ja työntekijöiden on pitkillä leireillä kohtuullista voida majoittua omassa huoneessa. Majoituskapasiteetiksi muodostuu 96. Lisääntynyt majoitustilojen määrä tarvitaan, että voidaan huomioida ryhmien erilaisuus. Molemmissa majoitussiivissä kahdeksan huonetta on esteettömyysvaatimukset täyttäviä. Keittiö on kapasiteetiltaan n. 125 hengen valmistuskeittiö. Lisääntynyt tilojen tarve on tuonut mukanaan väestönsuojan rakentamisvelvoitteen. Rakennettavaan maanpäälliseen väestönsuojaan sijoitetaan mm. sosiaali- ja varastotiloja sekä muita keittiön oheistiloja. Rakennusmateriaalivaihtoehtoja on selvitetty, joista tehdään kustannusvertailu ja selvitetään niiden tekniset rakenneratkaisut. Alustavasti puurakenteet on nähty leirikohteeseen sopivimmiksi. Mikäli puu on toteutusvaihtoehto, merkitsee se sprinklerin rakentamista. Lämmitysratkaisuksi on suunnitelmissa valittu maalämpö. Lisäksi ympäristönäkökulmasta kohteeseen asennetaan myös aurinkopanelit. Niistä saatava hyöty voidaan käyttää muun muassa tilojen kesäajan jäähdytykseen. Hankesuunnittelu on edennyt siten, että tilaohjelma on valmistunut ja hankesuunnitelmatasoiset erikoisuunnitelmat kustannuslaskennan pohjaksi ovat viimeistelyvaiheessa. Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

27 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Hankesuunnitelmiin nojautuvassa Brado Oy:n tekemässä kustannusarviossa, jossa on jo varsin yksityiskohtaisesti ja laajasti pyritty huomioimaan monet tekniset ja toiminnalliset seikat, päädyttiin kustannusarvioon ALV 0 %. Alustavan tilintarkastajan lausunnon mukaan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää leirikeskuksen arvonlisäverolliseen käyttöön (vuokraus ulkopuoliseen käyttöön) kohdistuvalta suhteelliselta osalta. Täysimääräisenä 24 % arvonlisäveron osuus edellä mainitun kustannusarvion mukaisesti olisi ja kokonaiskustannukset siis (sis. alv 24 %). Kustannuslaskenta osoittaa, että hankkeen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi keväällä tehtyyn tavoitehintalaskelmaan verrattuna. Tavoitehintalaskelman kustannusarvio oli 5,46 M (alv 24%) Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on lisääntyneiden majoitustilojen aiheuttama kokonaishuonealan kasvu 1409,5 m² -> 1971,4 m². Tämän lisäksi kokonaisalan kasvu on tuonut väestönsuojatilojen rakentamisvelvoitteen. Suunnitellussa on tehty toiminnan kannalta vain välttämättömiä muutoksia. Muutoinkin suunnittelussa on pyritty kokonaistaloudellisesti edullisiin ja kestäviin ratkaisuvaihtoehtoihin huomioiden kuitenkin samalla mm. materiaalien ja laitteiden ylläpitokustannukset, ympäristövaikutukset sekä tilojen toiminnallisuus ja turvallisuus. Suunnitelmissa on joitain avoinna olevia kysymyksiä mm. sprinklausvaatimus sekä maapohjatutkimukset. Hankkeen kustannusarviossa mm. sprinklausjärjestelmä on kuitenkin kustannuksiin huomioitu, joten sen mahdollinen poisjääminen laskee kustannuksia joiltain osin (n ). Lisäksi on selvitetty rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vähennysmahdollisuuksia. Alustavan tilintarkastajan lausunnon mukaan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää leirikeskuksen arvonlisäverolliseen käyttöön kohdistuvalta suhteelliselta osalta. Tämä vähentäisi lopullisia kustannuksia merkittävästi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle on esitelty suunnitelmaluonnoksia kokouksessa. Johtokunta kiinnitti huomiota ylläoleviin avoinna oleviin kysymyksiin ja esitti näkemyksen, että suunnitelmien tulisi tarkentua ennen kuin hankkeesta tulisi tehdä rakentamispäätöstä. Kokouksessa tuotiin esiin, että avoimista seikoista huolimatta suunnitelmat ovat asiantuntijoiden näkemyksen mukaan poikkeuksellisen yksityiskohtaiset hankesuunnittelun tässä vaiheessa. Kokonaisuutena tulee huomioida myös Koivuniemen leirikeskuksen ja Mutasen leirikeskuksen myynti. Alustavien myyntiarvioiden mukaan niistä saatava tuotto olisi noin 1 M. Kokonaissäästöjä syntyy myös leirikeskushenkilöstön, erityisesti keittiöhenkilökunnan vähäisemmästä tarpeesta sekä nykyaikaisen rakennuksen pienemmistä ylläpitokustannuksista. Hanketarkastelu on osoittanut, että leiritoiminnan toiminnallisten tarpeiden mukainen leirikeskus vaatii suunnitelman mukaiset majoitus- ja oheistilat. Hyvällä suunnittelulla ja leiritoiminnan toteutuksella kyseinen Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

28 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA kapasiteetti oheistiloineen voidaan hyödyntää sekä monipuoliseen leiritoimintaan että seurakunnan lukuisten kokousten ja tapahtumien järjestämiseen. Suunnitelmat on tehty ensisijaisesti seurakunnan oman leiritoiminnan tarpeista, mutta hyväkuntoista ja tiloiltaan monipuolista leirikeskusta voidaan tarjota myös ulkopuoliseen käyttöön oman leiritoiminnan ulkopuolella. Leirikeskushankkeen toiminnallisia ja taloudellisia vertailuja on tehty laajemmin kirkkovaltuustolle esitellyssä Leiritoiminnan ja tilojen kehittämisselvityksessä ( ), ( Kustannusarvion kohoaminen antaa aiheen selvittää onko hankkeen kokonaishuoneistoalaa joiltain osin mahdollista pienentää siten, että se ei merkittävästi aseta toiminnallisia rajoituksia siihen, että leirikeskuksessa voidaan toteuttaa kaksi rippikouluryhmän kokoista leiriä samanaikaisesti, mikä on ollut hyväksytyn leirikeskusvision mukainen tavoite. Tällöin ensisijaisesti tulisi lienee tarkastella majoitushuoneiden määrää sekä mahdollisesti kolmannen päiväryhmän käyttöön suunniteltua salitilan tarpeellisuutta. Suunnittelun aikana on kuitenkin tullut esiin, että alkuperäinen arvio huoneistoalasta ei ole ollut riittävä toiminnalliset tarpeet sekä erilaiset välttämättömät tekniset- ja huoltotilat huomioiden. Mikäli päädytään laatimaan vaihtoehtoinen suunnitelma rakennuskustannusten karsimiseksi, tulee suunnittelu toteuttaa yhtä huolellisesti kuin alkuperäinen suunnitelmakin on laadittu. Tämä edellyttää riittävää aikaa ja mm. käyttäjien kuulemista sekä teknisten asiantuntijoiden laatimia uusia suunnitelmia. Uusien suunnitelmien laatiminen tarkoittaa, että kirkkoneuvosto tekisi mahdollisen esityksen rakentamispäätöksestä kirkkovaltuustolle ylimääräisessä kokouksessa. Jatkosuunnittelua varten kirkkoneuvoston tulisi nimetä työryhmä, jossa on kirkkoneuvoston edustaja, kiinteistö- ja hautaustoimen puheenjohtaja, kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö sekä käyttäjien edustajina Pekka Kirjavainen, Ville Tikkanen ja Ulla Klemettinen. Kiinteistöpäällikkö kutsuu työryhmään riittävän edustuksen teknisiä suunnittelijoita. Liitteenä tilasuunnitelmat. Esitys: Kirkkoneuvosto, 1) merkitsee tiedoksi leirikeskuksen hankesuunnitelmat ja hankkeen kustannusarvion; Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

29 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA ) koska hankkeen kustannusarvio on kohonnut niin merkittävästi kirkkovaltuuston hyväksymän periaateratkaisun jälkeen, kirkkoneuvosto toteaa, että hankesuunnittelun valmistelua jatketaan ja laaditaan vaihtoehtoinen supistettu hankesuunnitelma. Mahdollisen rakentamispäätöstä koskevan esityksen kirkkovaltuustolle tekee kirkkoneuvosto ylimääräisessä kokouksessaan; 3) nimeää jatkosuunnittelua varten työryhmän, johon kuuluu kirkkoneuvoston edustaja, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja, kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö sekä käyttäjien edustajina Pekka Kirjavainen, Ville Tikkanen ja Ulla Klemettinen. Valtuuttaa kiinteistöpäällikön kutsumaan työryhmään riittävän määrän teknisiä asiantuntijoita ja tilaamaan vaadittavan suunnittelutyön; 4) hankesuunnitelmat ja kustannuslaskelmat esitellään kirkkovaltuuston iltakoulussa Päätös: Kirkkoneuvosto, 1) merkitsi tiedoksi leirikeskuksen hankesuunnitelmat sekä Brado Oy:n kokoukseen laatiman hankeselvityksen ja hankkeen alustavan kustannusarvion Kokouksessa esitelty hankeselvitys liitetään pöytäkirjan liitteeksi; 2) hyväksyi esityksen mukaan. Ylimääräinen kirkkoneuvoston kokous pidetään klo.17; 3) nimesi työryhmään jatkosuunnittelua varten kirkkoneuvoston edustajiksi Mauri Somman ja Heikki Tynkkysen. Lisäksi työryhmään nimettiin kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj Tapio Lampinen, kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö sekä käyttäjien edustajina Pekka Kirjavainen, Ville Tikkanen sekä Ulla Klemettinen; 4) totesi, että hankesuunnitelmat ja kustannuslaskelmat esitellään kirkkovaltuuston iltakoulussa Päätösesityksen aluksi Tuulikki Väliniemi esitti, että asia tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui asian käsittelyn aikana klo Kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen Vesalan uudisrakennushanketta on käsitelty kirkkovaltuuston iltakoulussa Vesalassa torstaina Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

30 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Lisäksi kirkkoneuvoston nimeämä työryhmä on kokoontunut sekä kirkkovaltuuston iltakoulun jälkeen. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti on teetetty uusi hankesuunnitelma siten, että tiloja on pyritty pienentämään kustannusten karsimiseksi. Karsiminen on tehty siten, että tavoitteena on ollut kuitenkin leirikeskusstrategian mukainen leirikeskus, jossa kahden rippikoululeiri kokoisen ryhmän yhtäaikainen leirityöskentely on mahdollinen. Valtuuston iltakoulussa esiteltiin hankesuunnitelma, jonka kokonaispinta-ala oli 1510 brm2 ja saunarakennus 145 brm2. Kokonaisalaa oli pienennetty kirkkoneuvostossa esillä olleesta hankesuunnitelmasta. Säästöä on saatu mm. huoneiden määrää vähentämällä, poistamalla majoitussiipien oleskelutilat, pienentämällä ruokasali ja keittiötilaa sekä kokoushuonetilaa. Piha-alueiden pelikentät ja leikkivälineistöhankinnat oli jätetty pois. Kustannussäästöä on saatu myös toisen majoitussiiven erillisyydellä, jolloin sprinklerijärjestelmää ei tarvita. Myös sauna oli suunniteltu toteutettavaksi mahdollisesti myöhemmin. Valtuuston iltakoulun jälkeen työryhmä totesi, että hankesuunnitelmaa tuli vielä muokata siten, että saadaan molempiin majoitussiipiin 9 kpl 3-4 h huonetta ja 3 kpl 1-2 h huonetta. Tämä huonemäärä on tarpeellinen rippikoulun majoitustarpeita varten. Tavoitteena oli, että kokonaispintaala ei kasva merkittävästi. Saunarakennuksen toteutus päähankkeen yhteydessä samanaikaisesti nähtiin myös tarkoituksenmukaisena, koska saunarakennuksen takkatila on suunniteltu toimivan yhtenä pienryhmätilana, kun alkuperäisissä suunnitelmissa olleet pienryhmätilat on vastaavasti poistettu molemmista majoitussiivistä. Uusi hankesuunnitelma (Brado Oy ) Vesalan uudisrakennuksesta on kooltaan 1835 brm2 sisältäen 145 brm2 saunarakennuksen. Nyt laadittu hankesuunnitelma olisi leirikeskusstrategian mukainen eli mahdollistaisi kahden yhtäaikaisen rippikouluryhmän järjestämisen. Lisäksi tilat mahdollistaisivat myös kolmannen päiväkäyttöryhmän. Suunnitelmassa on tarvittava määrä majoitushuoneita, 12 kpl molemmissa siivissä. Hanke sisältää myös saunarakennuksen. Laskentamuistio luonnospiirustuksineen liitteenä (liite) Hankkeen uusi tavoitehinta on (sisältää alv 24%). Ennakkoarvion mukaan hanke voisi sisältää vähennettävää arvonlisäveroa n. 30%. Rakennuskustannusten arvonlisäveron vähennys perustuu suhteelliseen osuuteen arvonlisäverollisesta ja arvonlisäverottomasta käytöstä. Palvelujen ulkoinen myynti on arvonlisäverollista. Tämän arvion mukaisesti hankkeen lopullinen kustannus vähennyksen jälkeen olisi Hanke on aikataulutettu siten, että suunnittelutyö toteutuisi vuoden 2019 aikana ja varsinainen purku- ja rakennustyö alkaisi keväällä Rakentamisaika olisi 12 kk. Hanke valmistuisi kesällä Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

31 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan rakentamispäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) Vesalan leirikeskuksen uudisrakentaminen toteutetaan liitteenä olevan hankesuunnitelman mukaisena; 2) kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta valtuutetaan jatkamaan rakennushankkeen toteutusta em. enimmäiskustannusarvion puitteissa ALV 0% + arvonlisäveron osuus. Päätös: Esittelijä muutti päätösesitystään siten että kohtaa 2) täydennettiin seuraavasti: 2) kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta valtuutetaan jatkamaan rakennushankkeen toteutusta em. enimmäiskustannusarvion puitteissa ALV 0% + arvonlisäveron osuus. Tällöin hankkeen kokonaiskustannus 24% alv:n mukaisesti on , kokonaiskustannus arvioidulla alennetulla arvonlisäverolla Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Inkeri Tuunasen kannattamana, että päätösesitys hylätään. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti kahdeksan (8) kirkkoneuvoston jäsentä, vastaesityksen puolesta neljä (4) jäsentä. Jaa: Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Raija Pekkarinen Erkki Puhalainen Raija Sipinen Juha Suonperä Maria Taivassalo Arto Viitala Ei: Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

32 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto on hyväksynyt pohjaesityksen. Tuulikki Väliniemi, Inkeri Tuunanen ja Hilkka Illman ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteensä. Esitys Kirkkovaltuusto päättää, että 1) Vesalan leirikeskuksen uudisrakentaminen toteutetaan liitteenä olevan hankesuunnitelman mukaisena; 2) kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta valtuutetaan jatkamaan rakennushankkeen toteutusta em. enimmäiskustannusarvion puitteissa ALV 0% + arvonlisäveron osuus. Tällöin hankkeen kokonaiskustannus 24% alv:n mukaisesti on , kokonaiskustannus arvioidulla alennetulla arvonlisäverolla Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan rakentamispäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Päätös Keskustelun aikana Tuulikki Väliniemi esitti Aimo Asikaisen, Inkeri Tuunasen, Hilkka Illmanin, Tapio Lampisen ja Pirkko Weijon kannattamana esityksen hylkäämistä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä sekä muistutti, että Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan rakentamispäätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Tuulikki Väliniemen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti 24 kirkkovaltuuston jäsentä ja vastaesityksen puolesta 13 kirkkovaltuuston jäsentä. Jaa Alenius-Taipalus Anu Eerola Matti Göös Riitta-Liisa Hynynen Marjatta Jegoroff Mikko Katainen Eero Kuntsi Tuulia Ei Asikainen Aimo Hintikka Pauli Illman Hilkka Lampinen Tapio Latvala Esko Mustonen Minna Saarela Kerttu Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

33 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Kuparinen Liisa Lajunen Heimo Nokelainen Jussi Pekkarinen Raija Pirttimäki Tomi Puhalainen Erkki Pulli Terhi Puolimatka Mia Reinikainen Pertti Sipinen Raija Suonperä Juha Taivassalo Maria Tiainen Eila Tynkkynen Heikki Vuori Aapo Wilhelms Pipsa Koskela Antti Sompa Mauri Tuunanen Inkeri Vilpunaho Pentti Väliniemi Tuulikki Weijo Pirkko Uutela Leena Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen perusteella esitys ei ole saanut tarvittavan määräenemmistön hyväksyntää, joten päätösesitystä ei ole hyväksytty. Merkittiin, että Terhi Pulli ja Mia Puolimatka poistuivat kokouksesta 15 jälkeen klo Aloitteet 1) Tapio Lampinen ja 6 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen arkkitehtuurikilpailusta Huhtasuon keskustasta; 2) Tapio Lampinen ja 14 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen sähköautojen latauspisteistä 17 Ilmoitusasiat 1) Seurakuntavaalien tulos KVJ 2:52.2 edellyttää, että vaalilautakunnan on ilmoitettava vaalin tuloksesta (liite) kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkkovaltuustolle ja seurakuntaneuvostolle sekä kullekin varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi valitulle. Asia on ollut ilmoitusasiana kirkkoneuvostossa Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

34 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 4/ KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Valitusosoitus Allekirjoitukset Valitus kirkkovaltuuston päätöksestä on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Valitusosoitus liitteenä. HEIKKI TYNKKYNEN Heikki Tynkkynen puheenjohtaja ANU LAJUNEN Anu Lajunen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-18 Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa PIRKKO WEIJO PIPSA WILHELMS Allekirjoitukset Pirkko Weijo Pipsa Wilhelms Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet PW PW

35 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA VALITUSOSOITUS Kirkkovaltuusto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 1-3, 7, VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204, Vaasa Telekopio: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 4-6, 8, 10-12,14-15 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Lapua hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: 9 Valitusaika 30 päivää 30 päivää Valitusaika 30 päivää Käyntiosoite: Kalevankatu 12 3 krs. Postiosoite: PL 160, Seinäjoki Sähköposti: lapua.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: päivää PL 210 (Eteläranta 8), Helsinki Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Liitetään pöytäkirjaan

36 Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa, markkinaoikeudessa 2000 euroa, 4000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 1 milj. euroa) tai 6000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 10 milj. euroa). Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa., jollei lain 5, 7 tai 9 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

37

38

39

40 Liite asiaan nro: 5/a

41 Liite asiaan nro: 5/b Yhteinen seurakuntapalvelu Jyväskylän seurakunta SELVITYS Jyväskylän seurakunta Kirkkoneuvosto SELVITYS KIRKKONEUVOSTOSSA JA KIRKKOVALTUUSTOSSA JÄTETTYYN ALOITTEESEEN VASTAAMISTA VARTEN Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto on kokouksessaan (135 ) päättänyt antaa valtuutettu Raija Sipisen kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa jättämän ns. kummiperhetoimintaa koskevan aloitteen valmistelun Yhteisen seurakuntapalvelun johtajan ja lapsi- ja perhetyön työalasihteerin valmisteltavaksi siten, että selvitys tuodaan kirkkoneuvoston käsittelyyn viimeistään lokakuussa ja aloitteeseen vastataan kirkkovaltuuston joulukuun 2018 kokouksessa. Mainitut viranhaltijat ovat valmistelleet aloitteeseen liittyvää vastausta viranhaltijatyönä siten, että työskentelyssä on konsultoitu diakonian työalasihteeriä eri vaiheissa. Aloitteessa tuodaan esille erityisinä kohderyhminä vähävaraiset lapsiperheet, yksinäiset ihmiset ja maahanmuuttajaperheet. Aloitteen tavoitteena on mahdollistaa tavallisten seurakuntalaisten toimiminen niin sanottuna kummiperheenä mainituille kohderyhmille siten, että käytännön organisointivastuun toiminnasta kantaisi Jyväskylän seurakunta. Aloitteen esikuvana on mainittu Huhtasuon alueseurakunnassa toteutettava niin kutsuttu seurakuntakummi-toiminta, jossa tarjotaan yhteyshenkilö seurakuntaan liittyvälle aikuiselle. Mahdollisesti aloitteen taustalla on myös muualla jo toteutettavia toimintamalleja. Näistä toimintamalleista lähimmäksi aloitteen sisältämää ajatusta tulevat Helsingin Diakonissalaitoksen toimintamallit. Helsingin Diakonissalaitos ylläpitää maahanmuuttajille suunnattua kummiperhe-toimintaa. Heidän toimintamallissaan kummiperhe tarjoaa turvapaikanhakijana yksin Suomeen tulleelle nuorelle mahdollisuuden päästä kokemaan suomalaista perhe-elämää ja arkea. Kummiperhe-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja Diakonissalaitos järjestää toiminnasta kiinnostuneille valmennusta. Diakonissalaitoksen koordinoimassa Perhetalkoot-toiminnassa vapaaehtoiset toimivat aikuisena ystävänä lapselle, järjestävät tapahtumia ja toimintaa, auttavat perhettä lastenhoidossa tai lähtevät vaikka nuoren kanssa kalaan. Aloitteessa mainitaan myös suora taloudellinen auttaminen, erityisesti ruokakassin hankkimisen muodossa. Peilattaessa näitä aloitteeseen sisältyviä näkökulmia Jyväskylän seurakunnan jo käytössä oleviin toimintamalleihin voidaan todeta muun muassa seuraavaa: 1) taloudellinen avustaminen on Jyväskylän seurakunnassa organisoitu diakoniatyön asiakasvastaanoton kautta. Kokemukseen perusteella suoraan vapaaehtoisten ja toiminnan kohteena olevien välillä tapahtuva taloudellinen avustaminen sisältää korkean riskin ongelmiin, joista keskeisimpänä esille nousee kysymys eettisten pelisääntöjen toteutumisesta ja vastuukysymykset; 2) Jyväskylän seurakunnassa on mahdollista lahjoittaa seurakunnalle suoraan avustamisen käytettävää rahaa esim. kotimaanapu.fi paikalliskeräyksen kautta;

42 3) maahanmuuttajatyössä on parhaillaan käynnissä Paremmin yhdessä ry:n kanssa ystävätoiminnan kehittäminen. Tämän lisäksi SPR.n ystäväpalvelu on olemassa ja kaupungin KoTo-palvelulla on Jyväskylässä vastaava toimintaa; 4) aloitteessa esitetyn koordinaation työllistävä vaikutus on suuri, sillä työntekijän aktiivisesta roolista ei voida luopua esim. tietosuojan toteutumisen näkökulmasta; 5) eri alueseurakunnissa on perheille suunnattuja erilaisia toimintamuotoja, joissa toteutuu perheiden konkreettista auttamista. Esim. Palokan, Tikkakosken ja Vaajakosken alueseurakunnissa toteutetaan Tukea arkeen toimintaa, joka on perheen tukemista ja auttamista arjen asioissa (keskusteluapua, apua lastenhoitoon); 6) perheille suunnattuun toimintaan on usein sisällytetty myös ruokailua. Esim. Palokan alueseurakunnassa on Perhepysäkin yhteydessä runsas ja monipuolinen Aamupalapysäkki klo 9-11 (joka on tarjolla vapaaehtoista (1 euro/henkilö) maksua vastaan), Korpilahdella on mahdollisuus perhe-ja taaperokerhojen alussa aamupalaan ja Keljonkankaalla järjestetään Neulaskodin tiistairuokailuja: 7) Sepän Kipinässä järjestetään totaaliyksinhuoltajille vertaistukiryhmän kokoontumisia; 8) monissa alueseurakunnissa on avoin olohuone toimintaa; 9) Jyväskylän seurakunnan perhe-ja päiväkerhot sekä pyhäkoulut ovat maksuttomia; 10) joihinkin perhemessuihin tai lasten kirkkohetkiin on yhdistetty koko perheen ruokailumahdollisuus. Edellä mainitun perusteella voidaankin perustellusti pohtia, toteutuisivatko aloitteen sisältämät ajatukset olemassa olevaa toimintaa vahvistamalla ja laajentamalla ilman, että uutta toimintamallia tarvitsisi lähteä luomaan? Ritva Parkkali Lapsi- ja perhetyön työalasihteeri Tuomas Palola Vt. YSP-johtaja

43 Liite asiaan nro: 6

44 Liite asiaan nro: 7 Organisaatiotyöryhmän kehittämisehdotukset (ehdotus ) Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä ehdottaa seuraavia kehittämistoimia: - alueneuvoston päätöksentekoroolia vahvistetaan nykyisestä siten, että myös kanttorien valinta siirretään alueneuvostojen vastuulle sekä myös suntioiden valinta, mikäli suntiot siirretään alueseurakuntien työntekijöiksi - myös yhteisen seurakuntatyön johtokunnan roolia vahvistetaan siirtämällä työntekijävalinnat kirkkoneuvostolta johtokunnalle (lukuun ottamatta johtajan virkaa ja papin virkoja) o työryhmän jäsenen Tuulikki Väliniemen mukaan työntekijävalintoja ei tule siirtää johtokunnalle vaan säilyttää kirkkoneuvostolla - seuraavan valtuustokauden aikana selvitetään mahdollisuudet alueneuvostojen valintaan paikallistasolla, ainakin neuvoa antavaan äänestykseen kirkkovaltuustoa varten - selvitetään kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksen voimaan tulon yhteydessä (todennäköisesti 2020) onko välttämätöntä muuttaa alueneuvoston nimi aluejohtokunnaksi, mutta tässä vaiheessa nimeä ei muuteta - pyydetään kirkkoneuvostoa ohjeistamaan, että alueneuvostot kutsuvat kokouksiinsa läsnäolo- ja puheoikeudella nuorten edustuksen (alueneuvoston johtosäännössä nuorten edustusta ei voida määrätä, mutta johtosääntö mahdollistaa nuorten edustajan/edustajien kutsumisen) - alueneuvostojen ja johtokuntien kokoonpano ja henkilökohtaisten varajäsenten kutsumiskäytäntö säilytetään nykyisessä muodossaan - luottamushenkilöiden keskinäisen yhteistyön ja myös työntekijöiden sekä seurakuntalaisten kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäminen mm. seuraavilla tavoilla: o lisätä luottamushenkilöiden yhteydenpitoa varsinaisten kokousten ohella (iltakoulut, seminaarit, vierailukohteet tms. osaksi myös seurakuntalaisille avoimina) o kirkkovaltuuston iltakoulut kaksi kertaa vuodessa o valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamiset ennen kokouksia o viranhaltijoita kutsutaan tarpeen vaatiessa valtuustoryhmien kokouksiin antamaan taustainformaatiota asioihin o toimielinten ja työntekijöiden (muidenkin kuin toimielimissä säännöllisesti mukana olevien) yhteydenpitoa lisätään o luottamushenkilöitä kutsutaan mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan myös toiminnan toteuttamiseen vapaaehtoisina vastuunkantajina - luottamushenkilöiden toimintaa tukevaa viestintää ja sähköistä yhteydenpitoa kehitetään (myös sähköiset kokoukset) Todetaan lisäksi, että palkkiosääntöä on uudistettu kirkkovaltuuston tekemällä päätöksellä työryhmän aiemmin tekemän ehdotuksen pohjalta.

45 Liite asiaan nro: 8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa XXXX 1 LUKU ALUESEURAKUNTA JA ALUENEUVOSTO 1 Jyväskylän seurakuntaan muodostetaan yhdeksän alueseurakuntaa, jotka perustuvat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädöksiin seurakuntapiiristä. Alueseurakuntien rajat, joiden pääasiallinen merkitys on toiminnallinen, määritellään tämän johtosäännön liitteenä olevassa kartassa. Vähäiset tarkistukset alueseurakuntien rajoihin hyväksyy kirkkoneuvosto alueneuvostoja kuultuaan. Alueseurakunnat ja niiden pääkirkot ovat seuraavat: Huhtasuon alueseurakunta (Huhtakoti) Keltinmäen alueseurakunta (Keltinmäen kirkko) Keskustan alueseurakunta (Kaupunginkirkko) Korpilahden alueseurakunta (Korpilahden kirkko) Kuokkalan alueseurakunta (Kuokkalan kirkko) Palokan alueseurakunta (Palokan kirkko) Säynätsalon alueseurakunta (Säynätsalon kirkko) Tikkakosken alueseurakunta (Tikkakosken kirkko) Vaajakosken alueseurakunta (Vaajakosken kirkko) KL 3:4,2; KJ 12:5,1 2 Alueseurakunnan työtä johtavat yhdessä aluekappalainen ja alueella asuvista jäsenistä koostuva alueneuvosto tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Alueseurakunta on jumalanpalveluselämän ja muun seurakunnallisen toiminnan perusyksikkö. Alueseurakunnan jumalanpalveluksissa luetaan vain oman alueseurakunnan kastettujen, avioliittoon aikovien ja hautaan siunattujen nimet. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat alueseurakunnan eri tehtäväalojen käytettäviksi. Alueneuvosto ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. Jyväskylän seurakunta muodostaa yhden kokonaisuuden, ja alueseurakuntien seurakuntatyö liittyy seurakunnan yhteiseen toimintaan. Taulumäen kirkko on koko seurakunnan pääkirkko ja alueseurakunnat kantavat vuorollaan vastuuta myös sen toiminnasta ja osaltaan muusta yhteisestä toiminnasta, kuten yhteisistä projekteista. Yhteinen seurakuntatyö tukee alueseurakuntien toimintaa ja edistää yhteistyötä sekä toiminnallista koordinaatiota seurakunnassa. Alueseurakunnista voidaan muodostaa yhteistoiminta-alueita kirkkovaltuuston erikseen päättämällä tavalla. 3 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Alueneuvoston jäsen ja varajäsen säilyttää vaalikelpoisuuden alueneuvostoon, vaikka hän toimikauden ai- 1

46 kana muuttaa alueseurakunnasta toiseen. Aluekappalainen on virkansa puolesta alueneuvoston jäsen. Alueneuvosto valitsee keskuudestaan luottamushenkilöjäsenen varapuheenjohtajaksi toimikaudekseen. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus alueneuvoston kokouksissa. Lisäksi alueneuvosto voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän tai muun asiantuntijan. Alueneuvosto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa nuorten edustajalle kirkkoneuvoston erikseen ohjeistaman menettelyn mukaisesti 2 LUKU ALUENEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Alueneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu alueneuvoston jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Alueneuvosto voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 5 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 6 Alueneuvosto päättää asiat esittelystä. Alueneuvostossa käsiteltävät asiat esittelee aluekappalainen. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen alueneuvoston jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Vs. aluekappalaiseksi määrätty pappi toimii alueneuvoston jäsenenä ja esittelijänä. Alueneuvoston esittelijänä toimii aluekappalaisen ollessa esteellinen tai estynyt, kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. 7 Kokouksen pöytäkirjaa pitää alueneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla alueneuvoston jäsen tai kyseisen alueseurakunnan työntekijä. 2

47 Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, alueneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, alueneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Alueneuvoston pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Alueneuvoston pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi alueneuvoston puheenjohtaja, alueneuvoston sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin viranhaltija, kirkkoherranviraston hallintosihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan alueneuvosto lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä hallintojohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa alueneuvoston päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa alueneuvostolle viiden päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 3 LUKU ALUENEUVOSTON TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 8 Alueneuvoston tehtävänä on 1) johtaa yhdessä aluekappalaisen kanssa alueseurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintaja taloussuunnitelma; 3) seurata alueseurakunnan talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) kuulla seurakuntalaisia alueseurakunnan toimintaa koskevissa asioissa ja tukea alueseurakunnan vapaaehtoistoimintaa; 7) osallistua alueseurakuntaan sijoitettujen muiden kuin 9 :n kohdassa 5 tarkoitettujen työntekijöiden valinnan valmisteluun 8) esittää kirkkoneuvostolle vahvistettavaksi alueseurakunnan jumalanpalveluspaikkojen jumalanpalvelusten säännölliset alkamisajat; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä alueneuvostolle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät. Alueneuvoston jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita alueneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 3

48 9 Alueneuvosto 1) päättää talousarviossa alueneuvoston käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 3) hyväksyy alueseurakunnan kolehtisuunnitelman; 4) päättää alueseurakunnan talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 5) valitsee alueseurakunnan työntekijöistä seuraavat: diakonian viranhaltija, kanttori, nuorisotyönohjaaja, varhaiskasvatuksenohjaaja, lastenohjaaja ja suntio; 6) asettaa työryhmiä alueseurakunnan toiminnan ja toiminnan suunnittelun tueksi. 4 LUKU ALUEKAPPALAINEN 10 Aluekappalaisen johtaa alueseurakunnan seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa ja toimii alueneuvoston jäsenenä. Mitä aluekappalaisen tehtävistä on määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty virkaa hoitamaan. Aluekappalaisen tehtävänä on 1) johtaa ja koordinoida alueseurakunnan jumalanpalveluselämää; 2) johtaa alueseurakunnan työyhteisöä toimimalla alueseurakuntaan nimettyjen työntekijöiden esimiehenä; 3) hyväksyä alueseurakunnan työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana alueseurakunnan työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä alueneuvoston kokouksessa; 6) hyväksyä antaa alueseurakunnan työntekijöiden matkapyynnöt; 7) nimetä alueseurakunnan työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä alueseurakunnan leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 8) valmistella kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 9) vastata alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta alueneuvoston käsittelyä varten; 10) valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 11) osallistua yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden valinnan valmisteluun kirkkoherran päätettäväksi; 12) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua; 13) hyväksyä alueseurakunnan laskut sekä valvoa alueseurakunnan varojen käyttöä; 14) koordinoida alueseurakunnan toimitilojen käyttöä ja päättää näiden tilojen osalta, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi sekä alueseurakunnan kirkkojen osalta valvoa kirkon käyttöä; 4

49 15) toimeenpanna kirkkoneuvoston, alueneuvoston tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 16) osallistua johtavien työntekijöiden kokouksiin sekä vuorollaan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn; 17) vaalia alueseurakunnan työyhteisön ja alueneuvoston välistä yhteydenpitoa; 18) antaa hallintoelinten pyytämät alueseurakuntaa koskevat lausunnot ellei lausuntoa ole pyydetty alueneuvostolta; 19) suorittaa muut esimiehen määräyksellä hänelle annetut tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

50 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA LUONNOS PÄIVITETYSTÄ VERSIOSTA MUUTOKSIA/LISÄYKSIÄ/POISTOJA KELTAISELLA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa XXXX 1 LUKU ALUESEURAKUNTA JA ALUENEUVOSTO 1 Jyväskylän seurakuntaan muodostetaan yhdeksän alueseurakuntaa, jotka perustuvat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädöksiin seurakuntapiiristä. Alueseurakuntien rajat, joiden pääasiallinen merkitys on toiminnallinen, määritellään tämän johtosäännön liitteenä olevassa kartassa. Vähäiset tarkistukset alueseurakuntien rajoihin hyväksyy kirkkoneuvosto alueneuvostoja kuultuaan. Alueseurakunnat ja niiden pääkirkot ovat seuraavat: Huhtasuon alueseurakunta (Huhtakoti) Keltinmäen alueseurakunta (Keltinmäen kirkko) Keskustan alueseurakunta (Kaupunginkirkko) Korpilahden alueseurakunta (Korpilahden kirkko) Kuokkalan alueseurakunta (Kuokkalan kirkko) Palokan alueseurakunta (Palokan kirkko) Säynätsalon alueseurakunta (Säynätsalon kirkko) Tikkakosken alueseurakunta (Tikkakosken kirkko) Vaajakosken alueseurakunta (Vaajakosken kirkko) KL 3:4,2; KJ 12:5,1 2 Alueseurakunnan työtä johtavat yhdessä aluekappalainen ja alueella asuvista jäsenistä koostuva alueneuvosto tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Alueseurakunta on jumalanpalveluselämän ja muun seurakunnallisen toiminnan perusyksikkö. Alueseurakunnan jumalanpalveluksissa luetaan vain oman alueseurakunnan kastettujen, avioliittoon aikovien ja hautaan siunattujen nimet. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat alueseurakunnan eri tehtäväalojen käytettäviksi. Alueneuvosto ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. Jyväskylän seurakunta muodostaa yhden kokonaisuuden, ja alueseurakuntien seurakuntatyö liittyy seurakunnan yhteiseen toimintaan. Taulumäen kirkko on koko seurakunnan pääkirkko ja alueseurakunnat kantavat vuorollaan vastuuta myös sen toiminnasta ja osaltaan muusta yhteisestä toiminnasta, kuten yhteisistä projekteista. Yhteinen seurakuntatyö tukee alueseurakuntien toimintaa ja edistää yhteistyötä sekä toiminnallista koordinaatiota seurakunnassa. Alueseurakunnista voidaan muodostaa yhteistoiminta-alueita kirkkovaltuuston erikseen päättämällä tavalla. 3 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Alueneuvoston jäsen ja 1

51 varajäsen säilyttää vaalikelpoisuuden alueneuvostoon, vaikka hän toimikauden aikana muuttaa alueseurakunnasta toiseen. Aluekappalainen on virkansa puolesta alueneuvoston jäsen. Alueneuvosto valitsee keskuudestaan luottamushenkilöjäsenen varapuheenjohtajaksi toimikaudekseen. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus alueneuvoston kokouksissa. Lisäksi alueneuvosto voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän, viran- tai toimenhaltijan tai muun asiantuntijan. Alueneuvosto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa nuorten edustajalle kirkkoneuvoston erikseen ohjeistaman menettelyn mukaisesti 2 LUKU ALUENEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Alueneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu alueneuvoston jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, kirkkoherralle, kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalle edustajalle sekä niille viran- ja toimenhaltijoille joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Alueneuvosto voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 5 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 6 Alueneuvosto päättää asiat esittelystä. Alueneuvostossa käsiteltävät asiat esittelee aluekappalainen. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen alueneuvoston jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Vs. aluekappalaiseksi määrätty pappi toimii alueneuvoston jäsenenä ja esittelijänä. Alueneuvoston esittelijänä toimii aluekappalaisen ollessa esteellinen tai estynyt, kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. pappi. 2

52 7 Kokouksen pöytäkirjaa pitää alueneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla alueneuvoston jäsen tai kyseisen alueseurakunnan työntekijä. viran- tai toimenhaltija. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, alueneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, alueneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Alueneuvoston pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Alueneuvoston pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi alueneuvoston puheenjohtaja, alueneuvoston sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin viranhaltija, kirkkoherranviraston hallintosihteeri alueseurakunnan aluesihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan alueneuvosto lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä hallintojohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa alueneuvoston päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa alueneuvostolle viiden päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 3 LUKU ALUENEUVOSTON TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 8 Alueneuvoston tehtävänä on 1) johtaa yhdessä aluekappalaisen kanssa alueseurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintaja taloussuunnitelma; 3) seurata alueseurakunnan talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) kuulla seurakuntalaisia alueseurakunnan toimintaa koskevissa asioissa ja tukea alueseurakunnan vapaaehtoistoimintaa; 7) osallistua alueseurakuntaan sijoitettujen muiden kuin 9 :n kohdassa 5 tarkoitettujen työntekijöiden virkojen ja toimien viran- ja toimenhaltijoiden valinnan valmisteluun 8) esittää kirkkoneuvostolle vahvistettavaksi alueseurakunnan jumalanpalveluspaikkojen jumalanpalvelusten säännölliset alkamisajat; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä alueneuvostolle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät. Alueneuvoston jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita alueneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 3

53 9 Alueneuvosto 1) päättää talousarviossa alueneuvoston käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 3) hyväksyy alueseurakunnan kolehtisuunnitelman; 4) päättää alueseurakunnan käyttöön kerättyjen kolehtivarojen käytöstä; 4) 5) päättää alueseurakunnan talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 5) 6) valitsee alueseurakunnan työntekijöistä viran- ja toimenhaltijoista seuraavat: diakonian viranhaltija, kanttori, nuorisotyönohjaaja, lapsityön varhaiskasvatuksenohjaaja, lastenohjaaja ja suntio. ja aluesihteeri; 6) 7) asettaa työryhmiä alueseurakunnan toiminnan ja toiminnan suunnittelun tueksi. 4 LUKU ALUEKAPPALAINEN 10 Aluekappalaisen johtaa alueseurakunnan seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa ja toimii alueneuvoston jäsenenä. Mitä aluekappalaisen tehtävistä on määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty virkaa hoitamaan. Aluekappalaisen tehtävänä on 1) johtaa ja koordinoida alueseurakunnan jumalanpalveluselämää; 2 ) johtaa alueseurakunnan työyhteisöä toimimalla alueseurakuntaan nimettyjen työntekijöiden esimiehenä sekä ohjaamalla kiinteistötyöntekijöiden työtä alueseurakunnan toimintaan liittyvien tehtävien osalta; 3) hyväksyä alueseurakunnan työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun papiston työnjakokirjan, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana alueseurakunnan työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä alueneuvoston kokouksessa; 6) toimia alueseurakunnan työntekijäkokouksen puheenjohtajana, kun kyseessä on virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettu työpaikkakokous;??? 7) hyväksyä antaa alueseurakunnan työntekijöiden matkapyynnöt lle matkamääräykset; 8) nimetä alueseurakunnan työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä alueseurakunnan leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 9) esitellä valmistella kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän tai tilapäisen viran- tai toimenhaltijan palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 10) vastata alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta alueneuvoston käsittelyä varten; 11) valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 12) esitellä osallistua yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden valinnan valmisteluun kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta tiimihdyshenkilöiden valinta; 4

54 13) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua päättää alueseurakunnan työntekijöiden viran- ja toimenhaltijoiden vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle; 14) hyväksyä alueseurakunnan laskut sekä valvoa alueseurakunnan varojen käyttöä; 15) koordinoida alueseurakunnan toimitilojen käyttöä ja päättää näiden tilojen osalta, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi sekä alueseurakunnan kirkkojen osalta valvoa kirkon käyttöä; 16) toimeenpanna kirkkoneuvoston, alueneuvoston tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 17) osallistua johtavien työntekijöiden kokouksiin sekä vuorollaan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn; 18) vaalia alueseurakunnan työyhteisön ja alueneuvoston välistä yhteydenpitoa; 19) antaa hallintoelinten pyytämät alueseurakuntaa koskevat lausunnot ellei lausuntoa ole pyydetty alueneuvostolta; 20) suorittaa muut papiston työnjakokirjan perusteella tai esimiehen määräyksellä hänelle annetut tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

55 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Liite asiaan nro: 9 KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa X. päivänä XXkuuta 20XX Vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa XX. päivänä XXkuuta 201X 1 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOONPANO 1 Kirkkoneuvostoon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä. Valitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. KL 10:2, 1 KJ 9:1, 3 2 Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan kirkkovaltuustossa siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja ja sitten muut jäsenet. KL 23:2, 1 KL 23:3, 1,2 KL 23:4 KL 23:7 KL 23:8 KL 7:4,3 KL 10:2,2 3 Kun 2 :ssä mainitut vaalit on toimitettu, valitaan eri vaalilla jäsenille varajäsenet. 2 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Kirkkoneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Kirkkoneuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. KJ 9:1,1-2 5 Kutsu lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Jos asia on kiireellinen, kirkkoneuvosto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. KJ 9:2 1

56 6 Asioiden käsittelystä ja vaaleista säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa kokouksessa käytettävien puheenvuorojen pituutta. KL 7:4 KL 7:5 KL 7:6 KL 25:5-10 KJ 7:3-7 HallintoL; L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 7 Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksessä säädetään luottamushenkilön tai kirkkoherran läsnäolo- ja puheoikeudesta kirkkoneuvoston kokouksessa, seuraavilla viranhaltijoilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa: hallintojohtaja, yhteisen seurakuntatyön johtaja ja viestintäpäällikkö tai heille määrätyt varahenkilöt sekä kaksi aluekappalaista vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan puheenjohtajan kutsumassa järjestyksessä tai heille aluekappalaisten joukosta nimetyt varahenkilöt. Kirkkoneuvoston kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. KJ 9:3 8 Kirkkoneuvosto päättää asiat esittelystä. Esittelijän tulee valmistella asiasta kirjallinen selonteko, joka perusteltuine ehdotuksineen päätökseksi on ajoissa ennen kokousta toimitettava kirkkoneuvoston jäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelymuistio päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat, mukaan lukien kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää henkilöstöä koskevat valinnat sekä virka- tai työsuhteen hoitoon liittyvät asiat, esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu viranhaltijan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. Muut asiat esittelee hallintojohtaja, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu tähän ohjesääntöön, viranhaltijan tehtäviä koskevaan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. KJ 7:1,2 KJ 9:2 9 Kokouksen pöytäkirjaa pitää talouspäällikkö. Jos talouspäällikkö on tilapäisesti estynyt hoitamasta sihteerin tehtävää, hänen sijaisenaan toimii hallintosihteeri tai kirkkoneuvoston tähän tehtävään erikseen määräämä viranhaltija. Kokouksen sihteerillä on puheoikeus kokouksessa. 2

57 Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kirkkoneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. Kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi hallintojohtaja ja hallintopalveluiden hallintosihteeri voi todistaa kirkkoneuvoston pöytäkirjanotteen oikeaksi. Kirkkoneuvoston toimituskirja allekirjoitetaan seurakunnan nimenkirjoitusoikeutta koskevan kirkkolain 7 luvun 7 :n nojalla tehdyn kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti. KL 7:7 KJ 7:4-7 3 LUKU KIRKKONEUVOSTON TEHTÄVÄT 10 Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista, jollei päätösvaltaa ole ohje- tai johtosäännöllä annettu seurakunnan muulle viranomaiselle: 1) hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn tavaralajin tai palvelujen hankintaa itsellään; 2) rakennuspiirustuksen hyväksymisestä, jos kustannusarvio ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn rakennuksen tai rakennustyypin piirustusten hyväksymistä itsellään; 3) vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin; 4) irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta; 5) metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä; 6) kiinteää omaisuutta koskevasta vuokrasopimuksesta, jos sitä ei ole alistettava, sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty; 7) seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta, sijoittamisesta toimintayksiköihin, viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen sekä vakinaisten ja yli yhden vuoden määräajaksi täytettävien virkojen ja työsuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta sekä KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jos päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle tai jos kirkkovaltuusto ei ole virkaa perustaessaan muuta päättänyt; 8) seurakunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta esimiesasemasta, mikäli päätös ei ole ristiriidassa kirkkovaltuuston tekemien esimiesasemaa koskevien päätösten kanssa ja mikäli päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle; sekä pääasiallisista tehtävänkuvista lukuun ottamatta kelpoisuusvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa; 9) virkojen ja työsuhteisten tehtävien sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään lukuun ottamatta virkaa perustettaessa tehtävää päätöstä vaativuusryhmään sijoittumisesta; 3

58 10) selityksen antamisesta kirkkovaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kirkkoneuvosto katsoo voivansa yhtyä kirkkovaltuuston päätöksen lopputulokseen. KL 6:18 KJ 6:13 KL 10:1 KL 9:1 4 LUKU TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN 11 Kirkkoneuvoston alaisena työskentelevät yhteisen seurakuntatyön johtokunta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunta, sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta, Keski-Suomen it-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta sekä alueneuvostot. Niille siirretty toimivalta ja tehtävät on määritelty johtokuntien ja alueneuvostojen johtosäännöissä. 12 Seurakunnan hallinnon tukena työskentelee viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva johtoryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä kirkkoneuvostolle valmisteltavana olevia asioita sekä tarvittaessa muita seurakunnan toimintaan, hallintoon ja talouteen sekä ulkoiseen viestintään kuuluvia asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja muina jäseninä kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, hallintojohtaja, talouspäällikkö, yhteisen seurakuntatyön johtaja, viestintäpäällikkö ja ne kaksi aluekappalaista, jotka ovat kutsuttuina vuorollaan myös kirkkoneuvoston kokouksiin sekä edellä mainittujen viranhaltijoiden ollessa estyneitä, heille nimetyt varahenkilöt. Kirkkoherran ollessa estyneenä tai esteellinen puhetta johtoryhmässä johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja. Kirkkoneuvosto määrittelee tarkemmin johtoryhmän tehtävät. 13 Kirkkoherra tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset: 1. tekee kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää viranhaltijaa ja työntekijää sekä hallintojohtajaa koskevat päätökset seuraavissa asioissa: a) ottaa enintään virkavapauden/työloman ajaksi sijaisen, milloin viranhaltijalla tai työntekijällä on ollut lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva oikeus saada virkavapautta tai työvapaata b) ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaisen viranhaltijan tai työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi c) antaa KL 6 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon tuomiokapitulille papin viran erityisistä tarpeista ja virkaan ilmoittautuneista silloin, kun kyse on KL 6 luvun 11 :n 3 momentissa mainitusta tuomiokapitulin määräyksestä viran väliaikaiseen hoitamiseen enintään yhdeksi vuodeksi d) vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus, huumausainetestiä koskeva todistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; sekä tekee päätöksen virkasuhteeseen ottamisen raukeamisesta, jos tietoja ei esitetä määräajassa tai jos niissä esitettyjen tietojen takia viranhaltijaa ei voida pitää soveltuvana virkaan e) päättää KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt niistä virkaa täytettäessä tai kirkkovaltuusto virkaa perustettaessa 4

59 f) myöntää palkattoman virkavapauden tai työloman viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia g) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman h) päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, antaa viranhaltijalle tai työntekijälle luvan työskennellä tilapäisesti viraston, toimiston tai muun pysyvän virantoimitus- tai työpaikan ulkopuolella sekä myöntää viranhaltijalle ja työntekijälle luvan tilapäiseen poissaoloon työpäivän aikana sekä antaa viranhaltijalle ja työntekijälle tarvittavat määräykset lisä-, yli- tai sunnuntaityöstä ja varalla olosta, jollei ratkaisuvalta näistä asioista kuulu muulle viranomaiselle i) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle sivutoimiluvan, ellei asia kuulu tuomiokapitulin ratkaistavaksi j) antaa tuomiokapitulille lausunnon kirkkojärjestyksen 6 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa papinviran haltijan virkavapautta koskevissa asioissa 2. ottaa hallintojohtajan esittelystä kirkkoherranviraston toimistotehtävissä toimivat ja yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä yhteisessä sihteeripalveluiden tiimissä toimivat vakinaiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 3. päättää KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehestä enintään kahden vuoden ajaksi, sekä nimittää aluekappalaisten ja yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöt, joiden tehtävästä maksetaan erilliskorvaus 4. valtuuttaa henkilön tarvittaessa edustamaan seurakuntaa tilanteissa, joihin ei hallintojohtaja 14 :n nojalla anna valtuutusta 5. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi KL 10:4 KJ 6 luku 8 14 Hallintojohtaja tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset, mikäli tehtävää ei ole ohje- tai johtosäännöllä annettu muun viranhaltijan tehtäväksi 1. tekee muun kuin 13 :n 1 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta 13 :ssä tarkoitetut päätökset 2. käy virkaehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut 3. päättää työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta tuntipalkkaisille työntekijöille 4. päättää kirkkoneuvoston antamien yleisohjeiden perusteella kirkon palkkausjärjestelmän mukaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta kunkin työntekijän esimiestä kuultuaan 5. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostoista, solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut vähäiset sopimukset, joilla ei ole välitöntä taloudellista vaikutusta 6. päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka JulKL 6 ja 7 mukaan ei ole vielä julkinen 5

60 7. päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan viranomaisen määräämästä maksusta 8. päättää kirkkolain 15 luvun 2 :n 4 momentissa tarkoitetusta vapautuksesta kirkollisverosta tai sen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista 9. ottaa tukipalveluyksikön päällikön esittelystä tukipalveluiden toimisto-, kiinteistönhoito- ja ammattitehtävissä toimivat vakituiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 10. päättää yksittäisen viran ja työsuhteisen tehtävän sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään ja tehtävän euromääräisen palkkauksen kirkkoneuvoston vaativuusryhmiin sijoittelua koskevan päätöksen perusteella 11. edustaa seurakuntaa yhtiökokouksissa, yhdistyksissä ja muissa talouteen liittyvissä kokouksissa ja neuvotteluissa sekä valtuuttaa seurakunnan muun edustajan niihin 12. edustaa seurakuntaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä valtuuttaa tarvittaessa henkilön edustamaan seurakuntaa. 13. päättää seurakunnan rahastojen ja muiden varojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, sekä 14. päättää pankkitilien avaamisesta ja niiden tilinkäyttövaltuuksista 15. antaa seurakunnan puolesta lausunnot tavanomaisista kaavoitus- ja rakentamishankkeista, joilla ei ole vaikutusta seurakunnan etuun tai oikeuteen ja edustaa seurakuntaa näihin liittyvissä kuulemisissa 16. päättää johtosäännössä ja muissa säännöissä hänen ratkaistavakseen määrätyistä muista asioista. 17. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Kirkkovaltuuston hyväksymässä johtosäännössä voidaan määrätä muusta viranhaltijan toimivallan siirrosta ja viranhaltijan ratkaisuvallasta. 15 Edellä :n mukaan tehdyistä ratkaisuista on pidettävä päätösluetteloa. KL 10:4 KL 25:3 16 Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi siirtää alueneuvoston, johtokunnan tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi. Alueneuvoston ja johtokunnan sihteerin sekä asian ratkaisseen viranhaltijan on toimitettava ote tai muu ilmoitus päätöksestä viiden päivän kuluessa ratkaisusta kirkkoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallintojohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto määrää erikseen, miten nämä päätökset saatetaan sen tietoon. 6

61 Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa saattaa ratkaisun kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian, viiden päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirto-oikeuttaan. KL 10:5 17 Hallintojohtajalla on kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston puheenjohtajan lisäksi oikeus ottaa vastaan seurakunnalle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto. KL 25:4, 1 18 Kirkkoneuvoston on vuosittain annettava kirkkovaltuustolle kertomus seurakunnan edellisen vuoden toiminnasta käsiteltäväksi valtuustossa yhdessä edellisen vuoden tilinpäätöksen kanssa. VOIMAANTULO Kertomuksessa tulee olla ainakin KJ 15 luvun 6 mainitut asiat. KJ 15:6 Tämä ohjesääntö tulee voimaan tuomiokapitulin vahvistamispäätöstä seuraavan kuukauden 1. päivänä. 7

62 Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntöön liittyvät säädöstekstit 1 KL 10:2, 1 Jäsenet Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. KJ 9:1, 3 Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana kirkkoneuvoston kokouksessa 1) kirkkoherran ollessa estynyt tai esteellinen; sekä 2) muutoinkin kirkkoherran ja kirkkoneuvoston yhteisellä päätöksellä varapuheenjohtajan annettua siihen suostumuksensa. Päätös voidaan tehdä myös määräajaksi, kuitenkin enintään kirkkoneuvoston toimikaudeksi tai siihen saakka, kun kirkkoherra taikka varapuheenjohtaja vaihtuu. 2 KL 23:2, 1 Vaalikelpoisuus luottamustoimeen Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. KL 23:3, 1,2 Vaalikelpoisuuden rajoitus Luottamustoimeen voidaan valita vain sellainen vaalikelpoinen henkilö, joka on antanut tehtävään suostumuksensa. Seurakuntavaaleissa ei seurakunnan luottamustoimeen saa valita tämän seurakunnan palveluksessa olevaa henkilöä. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, ei seurakuntayhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan palveluksessa oleva henkilö ole vaalikelpoinen tämän seurakuntayhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan luottamustoimeen. KL 23:4 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta Toimielimen jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden hänet vapautetaan luottamustoimesta. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen enintään kuuden kuukauden pituiseksi määräajaksi. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. KL 23:7 Luottamustoimen hoitaminen Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa. Luottamushenkilön on hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos: 1) luottamushenkilövaalista on tehty valitus; 2) eroa ei ole myönnetty;

63 3) kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto on 10 luvun 6 :n nojalla jättänyt kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta. Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. KL 23:8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. KL 7:4,3 Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 10:2,2 Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa. 4 KJ 9:1,1-2 Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. 5 KJ 9:2 Jos kirkkoneuvoston jäsen haluaa saattaa jonkin asian neuvoston käsiteltäväksi, hänen on annettava asiasta kirjallinen esitys puheenjohtajalle, jonka tulee ottaa asia esille neuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksessa voi aloitteen tehdä suullisestikin. 6 KL 7:4 Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton.

64 Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 7:5 Esteellisyys Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. Jollei 25 luvun 5 :n 1 momentista muuta johdu, muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa siitä säädetään. Virka-, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan tai seurakuntayhtymään ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta tai seurakuntayhtymä on asianosainen, jollei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. KL 7:6 Kokouksen julkisuus Kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin päätä. Muiden toimielinten kokoukset eivät ole julkisia. KL 25: Hallintoasian käsittely Käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisissa viranomaisissa on noudatettava, mitä hallintolaissa ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta kirkollishallinnossa. Kirkkohallituksen luottamushenkilö sekä viranhaltija ja työntekijä voi kuitenkin sen estämättä, mitä hallintolain 28 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään, käsitellä evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakiin tai evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelakiin perustuvaa eläkeasiaa tai eläketurvan järjestämiseen liittyvää kysymystä, joka koskee seurakuntaa, seurakuntayhtymää tai eläkesopimuksen kirkkohallituksen kanssa tehnyttä kirkollista yhdistystä, säätiötä tai muuta yhteisöä tai näiden palveluksessa olevaa viranhaltijaa tai työntekijää. Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kirkollisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. 5 a Hankinta-asian käsittely Käsiteltäessä hankinta-asiaa kirkollisissa viranomaisissa on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetään. 6 Kokouksen johtaminen ja puheoikeuden rajoittaminen Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä kirkollisen toimielimen kokouksessa. Mikäli jäsen käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos hän ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä

65 hänet poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jäsenellä on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Jäsenen on puheessaan pysyttävä asiassa. Jos jäsen puheessaan poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos jäsen ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Jos jäsen ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan. Työjärjestyksessä tai muussa ohje- tai johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä jäsenten puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Mitä edellä säädetään toimielimen jäsenestä, koskee myös sitä, jolla on lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuva läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 7 Määräajat Tässä laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä hallinto- ja lainkäyttöasiaa varten asetettuihin määräaikoihin ja niiden päättymispäiviin, määräpäiviin ja kellonaikoihin sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Kuitenkin on noudatettava kirkon vaalijärjestyksen määräyksiä, jotka koskevat vaalitoimelle asetettua määräaikaa, määräpäivää tai kellonaikaa. 8 Julkisuus ja salassapito Kirkollishallinnossa sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, jollei 5 luvun 2 :stä tai 6 luvun 28 tai 29 :stä taikka 24 luvusta muuta johdu. Salassa on pidettävä myös asiakirja, joka koskee yksityiseen henkilöön kohdistuvaa sielunhoitoa tai diakoniatyötä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä tarkoitettujen maksujen määräämisestä ja perimisestä päättävät kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, tuomiokapituli ja kirkkohallitus. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen ohje- tai johtosäännöllä, tuomiokapitulin työjärjestyksellä ja kirkkohallituksen ohjesäännöllä voidaan siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa sen alaiselle viranhaltijalle. 8 a Äänioikeutettujen luettelon julkisuus Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luetteloon henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeutettujen luettelo pidetään tarkastusta varten yleisesti nähtävänä. Äänioikeutettujen luetteloa ei saa antaa jäljennettäväksi tai kuvattavaksi eikä siitä saa antaa jäljennöksiä. Äänioikeutettujen luetteloon merkityllä on kuitenkin oikeus saada maksutta ote hänestä äänioikeutettujen luetteloon otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeutettujen luetteloon, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. Jos äänioikeutettujen luetteloon on merkitty henkilön kohdalle 23 luvun 21 :n 1 momentissa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeutettujen luettelossa olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäviksi vain hänelle itselleen.

66 Seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luettelo on pidettävä salassa muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana. Salassapitovelvollisuus ei estä tiedon antamista äänioikeutettujen luettelosta sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten. Äänioikeutettujen luettelon julkisuudesta ja käsittelystä on muutoin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa säädetään. 8 b Tiedonsaantioikeus Kirkon työmarkkinalaitoksella on oikeus saada kirkkohallitukselta, tuomiokapitulilta sekä seurakunnan ja seurakuntayhtymän asianomaiselta viranomaiselta 22 luvun 14 :ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tilintarkastaja pitää tarpeellisena tarkastustehtävän hoitamiseksi. 9 Esittelijän vastuu Milloin kirkollisen viranomaisen päätös on kirkkolailla tai sen nojalla annetulla säädöksellä taikka virkaesimiehen käskyllä määrätty tehtäväksi viranhaltijan esittelystä, esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole ilmoittanut pöytäkirjaan tai päätöstaltioon merkittäväksi eriävää mielipidettään. 10 Tasaäänet Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomista, purkamista ja raukeamista sekä papin 5 luvun 3 :n 2 4 momentissa tarkoitettua pappisvirkaa koskevassa asiassa ja 6 luvun 29 :ssä tarkoitettua lehtorin virkaa koskevassa asiassa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Kirkkoherran välillisen vaalin sekä kappalaisen ja vakinaisen lehtorin vaalin osalta voidaan kirkkojärjestyksessä säätää, että äänten mennessä tasan tuomiokapituli nimittää jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista virkaan. Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettu ehdolle toisen edelle. KJ 7:3-7 3 Milloin seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa. Jos muu kuin 1 momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa. Myös puheenjohtaja voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

67 Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 4 Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 5 Kirkkolain 7 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. 6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. 7 Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohjetai johtosäännössä määrätty henkilö. HallintoL; L viranomaisten toiminnan julkisuudesta

68 7 KJ 9:3 Oikeus olla kokouksessa läsnä ja ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen on 1) kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä kappeliseurakunnan kappalaisella tai muulla kappeliseurakunnan papilla kirkkoneuvostossa; 2) kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla kirkkoneuvoston jaostoissa; ja 3) kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja kirkkoneuvoston siihen tehtävään valitsemalla jäsenellä johtokunnissa. Viranhaltijalle voidaan kirkkoneuvoston ohjesäännössä antaa 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut oikeudet. 8 KJ 7:1,2 Ohjesäännössä tai johtosäännössä voidaan määrätä, että toimielimen tai viranhaltijan päätös on tehtävä esittelystä. Kirkkoherra esittelee kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle taikka muulle toimielimelle toimialaansa koskevat asiat, jollei hän ole määrännyt esittelyä muulle viranhaltijalle. KJ 9:2 Jos kirkkoneuvoston jäsen haluaa saattaa jonkin asian neuvoston käsiteltäväksi, hänen on annettava asiasta kirjallinen esitys puheenjohtajalle, jonka tulee ottaa asia esille neuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksessa voi aloitteen tehdä suullisestikin. 9 KL 7:7 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan ja yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta. KJ 7:4-7 Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys.

69 Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 5 Kirkkolain 7 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. 6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. 7 Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohjetai johtosäännössä määrätty henkilö. 10 KL 6:18 Viranhoitomääräys ja selvitys virkasuhteen ehdoista Viranhaltijalle on annettava viipymättä ja mikäli mahdollista ennen virantoimituksen alkamista virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Tämän lisäksi työnantajan on annettava viranhaltijalle vähintään kuukauden kestävässä virkasuhteessa selvitys keskeisistä virkasuhteen ehdoista, jolleivät ne ilmene annetusta viranhoitomääräyksestä. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen täyden palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, ja siitä tulee ilmetä ainakin: 1) virkanimike; 2) virkasuhteen kestoaika; 3) mahdollinen määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 9 a :ssä tarkoitetusta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen; 4) mahdollinen koeaika; 5) virkapaikka virkasuhteen alkaessa; 6) virantoimituksen alkamisajankohta; 7) pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste; 8) palkkauksen perusteet sekä palkanmaksukausi;

70 9) osa-aikaisen virkasuhteen säännöllinen työaika tai, jos viranhaltijaan ei sovelleta työaikaa, työmäärän suhteellinen osuus viran täydestä työmäärästä; 10) vuosiloman määräytyminen. Viranhoitomääräyksen seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin virkaan ja lehtorin virkaan antaa tuomiokapituli. Selvityksen keskeisistä virkasuhteen ehdoista antaa työnantaja. Viranhoitomääräys seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan antaa myös oman viran ohella. KJ 6:13 Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta. Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että kirkkoherran alainen viranhaltija tai työntekijä toimii päätöksessä mainittujen kirkkoherran alaisten muiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehenä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Mitä kirkkoherran tehtävistä säädetään tai määrätään, koskee myös sitä, joka määrätään virkaa hoitamaan. KL 10:1 Tehtävät Kirkkoneuvoston asiana on, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 1) yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; 2) päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen käyttöön ottamisesta; 3) johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa; 4) huolehtia kirkkovaltuuston päätösten täytäntöönpanosta; ja 5) valvoa seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kirkkoneuvoston on valmisteltava kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä, kirkkoneuvoston ei kuitenkaan tarvitse valmistella.

71 KL 9:1 Päätösvalta ja sen siirtäminen Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Ohje- tai johtosäännöllä voidaan kirkkovaltuuston päätösvaltaa siirtää säännössä mainittavissa asioissa kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 1) asioissa, joista kirkkovaltuuston on tämän lain, kirkkojärjestyksen, niiden perusteella annettujen täytäntöönpanomääräysten taikka yleisen lain tai asetuksen nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä; 2) asioissa, joissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö tai joissa päätös on alistettava; tai 3) lainan ottamisessa tai uudistamisessa taikka sen maksuajan pidentämisessä, jollei kysymyksessä ole tilapäisen tarpeen vuoksi otettava laina. 13 KL 10:4 Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. KJ 6 luku 8 Jollei ohje- tai johtosäännöllä toisin määrätä, myöntää: 1) kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto virkavapauden ja vuosiloman seurakunnan muun kuin papin viran haltijalle; 2) yhteinen kirkkoneuvosto virkavapauden, vuosiloman ja vapaa-ajan kaikille seurakuntayhtymän viranhaltijoille; 3) kirkkoherra vuosiloman ja vapaa-ajan sekä enintään kahden kuukauden pituisen virkavapauden seurakunnan papin viran haltijalle; 4) tuomiokapituli: a) vuosiloman, virkavapauden ja vapaa-ajan kirkkoherralle; b) yli kahden kuukauden virkavapauden seurakunnan muulle papin viran haltijalle; c) virkavapauden ja vuosiloman tuomiokapitulin viranhaltijalle; 5) kirkkohallitus virkavapauden ja vuosiloman kirkkohallituksen viranhaltijalle.

72 15 KL 10:4 Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. KL 25:3 Pöytäkirjan pitäminen nähtävänä Pöytäkirja sellaisesta toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu. Vaalin tuloksen vahvistamista koskeva hiippakunnan vaalilautakunnan tai tuomiokapitulin pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä tuomiokapitulin ilmoitustaululla. Alistus- ja valitusviranomaisen päätös siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä samalla tavalla kuin kirkkoneuvoston pöytäkirja. Pöytäkirja tai päätös on pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan. 16 KL 10:5 Ratkaisuvallan siirtäminen Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää johtokunnan ja 4 :ssä mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 17 KL 25:4, 1 Seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto on toimitettava seurakunnassa kirkkovaltuuston puheenjohtajalle tai kirkkoherralle sekä seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle. Haaste tai tiedoksianto voidaan antaa myös viranhaltijalle, joka ohjesäännössä on määrätty ottamaan niitä vastaan.

73 18 KJ 15:6 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta.

74 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ MUUTOKSET, LISÄYKSET, POISTOT KELTAISELLA Aiemmassa ohjesäännössä olleet säädöstekstit koottu erilliseen liitteeseen. Hyväksytty kirkkovaltuustossa X. päivänä XXkuuta 20XX Vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa XX. päivänä XXkuuta 201X 1 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOONPANO 1 Kirkkoneuvostoon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä. Valitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. KL 10:2, 1 KJ 9:1, 3 2 Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan kirkkovaltuustossa siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja ja sitten muut jäsenet. KL 23:2, 1 KL 23:3, 1,2 KL 23:4 KL 23:7 KL 23:8 KL 7:4,3 KL 10:2,2 3 Kun 2 :ssä mainitut vaalit on toimitettu, valitaan eri vaalilla jäsenille varajäsenet. 2 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Kirkkoneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Kirkkoneuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. KJ 9:1,1-2 5 Kutsu lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Jos asia on kiireellinen, kirkkoneuvosto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 1

75 KJ 9:2 6 Asioiden käsittelystä ja vaaleista säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa kokouksessa käytettävien puheenvuorojen pituutta. KL 7:4 KL 7:5 KL 7:6 KL 25:5-10 KJ 7:3-7 HallintoL; L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 7 Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksessä säädetään luottamushenkilön tai kirkkoherran läsnäolo- ja puheoikeudesta kirkkoneuvoston kokouksessa, seuraavilla viranhaltijoilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa: hallintojohtaja, yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja ja viestintäpäällikkö tai heille määrätyt varahenkilöt sekä kaksi aluekappalaista vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan puheenjohtajan kutsumassa järjestyksessä tai heille aluekappalaisten joukosta nimetyt varahenkilöt. Kirkkoneuvoston kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. KJ 9:3 8 Kirkkoneuvosto päättää asiat esittelystä. Esittelijän tulee valmistella asiasta kirjallinen selonteko, joka perusteltuine ehdotuksineen päätökseksi on ajoissa ennen kokousta toimitettava kirkkoneuvoston jäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelymuistio päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat, mukaan lukien kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää henkilöstöä koskevat valinnat sekä virka- tai työsuhteen hoitoon liittyvät asiat, esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu viranhaltijan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. Muut asiat esittelee hallintojohtaja, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu tähän ohjesääntöön, viranhaltijan tehtäviä koskevaan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. KJ 7:1,2 KJ 9:2 9 Kokouksen pöytäkirjaa pitää talouspäällikkö. Jos talouspäällikkö on tilapäisesti estynyt hoitamasta sihteerin tehtävää, hänen sijaisenaan toimii hallintosihteeri tai kirkkoneuvoston tähän tehtävään erikseen määräämä viranhaltija. Kokouksen sihteerillä on puheoikeus kokouksessa. 2

76 Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kirkkoneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. Kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi hallintojohtaja ja hallintopalveluiden hallintosihteeri voi todistaa kirkkoneuvoston pöytäkirjanotteen oikeaksi. Kirkkoneuvoston toimituskirja allekirjoitetaan seurakunnan nimenkirjoitusoikeutta koskevan kirkkolain 7 luvun 7 :n nojalla tehdyn kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti. KL 7:7 KJ 7:4-7 3 LUKU KIRKKONEUVOSTON TEHTÄVÄT 10 Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista, jollei päätösvaltaa ole ohje- tai johtosäännöllä annettu seurakunnan muulle viranomaiselle: 1) hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn tavaralajin tai palvelujen hankintaa itsellään; 2) rakennuspiirustuksen hyväksymisestä, jos kustannusarvio ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn rakennuksen tai rakennustyypin piirustusten hyväksymistä itsellään; 3) vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin; 4) irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta; 5) metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä; 6) kiinteää omaisuutta koskevasta vuokrasopimuksesta, jos sitä ei ole alistettava, sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty; 7) seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta, sijoittamisesta toimintayksiköihin, viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen sekä vakinaisten ja yli yhden vuoden määräajaksi täytettävien virkojen ja työsuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta sekä KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jos päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle tai jos kirkkovaltuusto ei ole virkaa perustaessaan muuta päättänyt; 8) seurakunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta esimiesasemasta, mikäli päätös ei ole ristiriidassa kirkkovaltuuston tekemien esimiesasemaa koskevien päätösten kanssa ja mikäli päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle; sekä pääasiallisista tehtävänkuvista lukuun ottamatta kelpoisuusvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa; 9) virkojen ja työsuhteisten tehtävien sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään lukuun ottamatta virkaa perustettaessa tehtävää päätöstä vaativuusryhmään sijoittumisesta; 3

77 10) selityksen antamisesta kirkkovaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kirkkoneuvosto katsoo voivansa yhtyä kirkkovaltuuston päätöksen lopputulokseen. KL 6:18 KJ 6:13 KL 10:1 KL 9:1 4 LUKU TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN 11 Kirkkoneuvoston alaisena työskentelevät yhteisen seurakuntatyön palvelun johtokunta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunta, sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta, Keski-Suomen it-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta sekä alueneuvostot. Niille siirretty toimivalta ja tehtävät on määritelty johtokuntien ja alueneuvostojen johtosäännöissä. 12 Seurakunnan hallinnon tukena työskentelee viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva johtoryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä kirkkoneuvostolle valmisteltavana olevia asioita sekä tarvittaessa muita seurakunnan toimintaan, hallintoon ja talouteen sekä ulkoiseen viestintään kuuluvia asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja muina jäseninä kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, hallintojohtaja, talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja, viestintäpäällikkö ja ne kaksi aluekappalaista, jotka ovat kutsuttuina vuorollaan myös kirkkoneuvoston kokouksiin sekä edellä mainittujen viranhaltijoiden ollessa estyneitä, heille nimetyt varahenkilöt. Kirkkoherran ollessa estyneenä tai esteellinen puhetta johtoryhmässä johtaa yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja. Kirkkoneuvosto määrittelee tarkemmin johtoryhmän tehtävät. 13 Kirkkoherra tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset: 1. tekee kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää viranhaltijaa ja työntekijää sekä hallintojohtajaa koskevat päätökset seuraavissa asioissa: a) ottaa enintään virkavapauden/työloman ajaksi sijaisen, milloin viranhaltijalla tai työntekijällä on ollut lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva oikeus saada virkavapautta tai työvapaata b) ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaisen viranhaltijan tai työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi c) antaa KL 6 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon tuomiokapitulille papin viran erityisistä tarpeista ja virkaan ilmoittautuneista silloin, kun kyse on KL 6 luvun 11 :n 3 momentissa mainitusta tuomiokapitulin määräyksestä viran väliaikaiseen hoitamiseen enintään yhdeksi vuodeksi d) vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus, huumausainetestiä koskeva todistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; sekä tekee päätöksen virkasuhteeseen ottamisen raukeamisesta, jos tietoja ei esitetä määräajassa tai jos niissä esitettyjen tietojen takia viranhaltijaa ei voida pitää soveltuvana virkaan e) päättää KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt niistä virkaa täytettäessä tai kirkkovaltuusto virkaa perustettaessa 4

78 f) myöntää palkattoman virkavapauden tai työloman viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia g) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman h) päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, antaa viranhaltijalle tai työntekijälle luvan työskennellä tilapäisesti viraston, toimiston tai muun pysyvän virantoimitus- tai työpaikan ulkopuolella sekä myöntää viranhaltijalle ja työntekijälle luvan tilapäiseen poissaoloon työpäivän aikana sekä antaa viranhaltijalle ja työntekijälle tarvittavat määräykset lisä-, yli- tai sunnuntaityöstä ja varalla olosta, jollei ratkaisuvalta näistä asioista kuulu muulle viranomaiselle i) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle sivutoimiluvan, ellei asia kuulu tuomiokapitulin ratkaistavaksi j) antaa tuomiokapitulille lausunnon kirkkojärjestyksen 6 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa papinviran haltijan virkavapautta koskevissa asioissa 2. ottaa hallintojohtajan henkilöstöpäällikön esittelystä kirkkoherranviraston toimistotehtävissä toimivat ja yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtajan esittelystä yhteisessä sihteeripalveluiden tiimissä seurakuntapalvelun toimistotehtävissä toimivat vakinaiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 3. päättää KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehestä enintään kahden yhden vuoden ajaksi, sekä nimittää aluekappalaisten ja yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtajan esittelystä yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöt tiimiyhdyshenkilöt ja vastaavat, joiden tehtävästä maksetaan erilliskorvaus 4. valtuuttaa henkilön tarvittaessa edustamaan seurakuntaa tilanteissa, joihin ei hallintojohtaja 14 :n nojalla anna valtuutusta 5. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi KL 10:4 KJ 6 luku 8 14 Hallintojohtaja tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset, mikäli tehtävää ei ole ohje- tai johtosäännöllä annettu muun viranhaltijan tehtäväksi 1. tekee muun kuin 13 :n 1 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta 13 :ssä tarkoitetut päätökset 2. käy virkaehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut 3. päättää työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta tuntipalkkaisille työntekijöille 4. päättää kirkkoneuvoston antamien yleisohjeiden perusteella kirkon palkkausjärjestelmän mukaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta henkilöstöpäällikön esittelystä ja kunkin työntekijän esimiestä kuultuaan 5. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostoista, solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut vähäiset sopimukset, joilla ei ole välitöntä taloudellista vaikutusta 5

79 6. päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka JulKL 6 ja 7 mukaan ei ole vielä julkinen 7. päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan viranomaisen määräämästä maksusta 8. päättää kirkkolain 15 luvun 2 :n 4 momentissa tarkoitetusta vapautuksesta kirkollisverosta tai sen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista 9. ottaa tukipalveluyksikön päällikön esittelystä tukipalveluiden toimisto-, kiinteistönhoito- ja ammattitehtävissä toimivat vakituiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 10. päättää yksittäisen viran ja työsuhteisen tehtävän sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään ja tehtävän euromääräisen palkkauksen kirkkoneuvoston vaativuusryhmiin sijoittelua koskevan päätöksen perusteella 11. edustaa seurakuntaa yhtiökokouksissa, yhdistyksissä ja muissa talouteen liittyvissä kokouksissa ja neuvotteluissa sekä valtuuttaa seurakunnan muun edustajan niihin 12. edustaa seurakuntaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä valtuuttaa tarvittaessa henkilön edustamaan seurakuntaa. 13. päättää seurakunnan rahastojen ja muiden varojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, sekä 14. päättää pankkitilien avaamisesta ja niiden tilinkäyttövaltuuksista 15. antaa seurakunnan puolesta lausunnot tavanomaisista kaavoitus- ja rakentamishankkeista, joilla ei ole vaikutusta seurakunnan etuun tai oikeuteen ja edustaa seurakuntaa näihin liittyvissä kuulemisissa 16. päättää johtosäännössä ja muissa säännöissä hänen ratkaistavakseen määrätyistä muista asioista. 17. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Kirkkovaltuuston hyväksymässä johtosäännössä voidaan määrätä muusta viranhaltijan toimivallan siirrosta ja viranhaltijan ratkaisuvallasta. 15 Edellä :n mukaan tehdyistä ratkaisuista on pidettävä päätösluetteloa. KL 10:4 KL 25:3 16 Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi siirtää alueneuvoston, johtokunnan tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi. Alueneuvoston ja johtokunnan sihteerin sekä asian ratkaisseen viranhaltijan on toimitettava ote tai muu ilmoitus päätöksestä viiden päivän kuluessa ratkaisusta 6

80 kirkkoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallintojohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto määrää erikseen, miten nämä päätökset saatetaan sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa saattaa ratkaisun kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian, viiden päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirto-oikeuttaan. KL 10:5 17 Hallintojohtajalla on kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston puheenjohtajan lisäksi oikeus ottaa vastaan seurakunnalle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto. KL 25:4, 1 18 Kirkkoneuvoston on vuosittain annettava kirkkovaltuustolle kertomus seurakunnan edellisen vuoden toiminnasta käsiteltäväksi valtuustossa yhdessä edellisen vuoden tilinpäätöksen kanssa. VOIMAANTULO Kertomuksessa tulee olla ainakin KJ 15 luvun 6 mainitut asiat. KJ 15:6 Tämä ohjesääntö tulee voimaan tuomiokapitulin vahvistamispäätöstä seuraavan kuukauden 1. päivänä. 7

81 Liite asiaan nro: 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa, x 1 LUKU YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ JA SEN JOHTOKUNTA 1 Seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esimiehenä toimii oman viran ohella tiiminvetäjä, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä kyseisen tiimin työntekijöistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vähintään neljän vuoden välein tehtävä ilmoitetaan haettavaksi tiimin työntekijöille. Tiiminvetäjän pääasiallisena tehtävänä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat yhteisen seurakuntatyön käytettäviksi. Johtokunta ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. 2 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen yhteisen seurakuntatyön johtokuntaan puheenjohtajan ja seitsemän Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla sekä yhteisen seurakuntatyön johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Lisäksi johtokunta voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän tai muun asiantuntijan. 2 LUKU JOHTOKUNNAN KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 3 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu johtokunnan jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä

82 ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Johtokunta voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 4 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 5 Johtokunta päättää asiat esittelystä. Johtokunnassa käsiteltävät asiat esittelee yhteisen seurakuntatyön johtaja ja hänen ollessaan esteellinen tai estynyt kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen johtokunnan jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. 6 Kokouksen pöytäkirjaa pitää johtokunnan tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla johtokunnan jäsen tai Jyväskylän seurakunnan työntekijä. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, johtokunta kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, johtokunta tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Johtokunnan pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Johtokunnan pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijä, kirkkoherranviraston hallintosihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan johtokunta lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa johtokunnan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa johtokunnalle viiden päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 2

83 3 LUKU JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 7 Johtokunnan tehtävänä on 1) johtaa yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtajan kanssa yhteisen seurakuntatyön toimintaa; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelma; 3) seurata yhteisen seurakuntatyön talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) valmistella ja saattaa kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi lähetystyötä koskevat pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia sisältävät puitesopimukset sekä ystävyysseurakuntasuhteita ja kansainvälisen vastuuseen liittyviä projektihankkeita koskevat sopimukset; 7) päättää kirkkoneuvoston erikseen hyväksymien lähetystyön järjestökohtaisten lähetti- ja kohdesopimusten yhteissummien puitteissa lähetystyötä koskevista järjestökohtaisista sopimusmuutoksista, joista ei koidu muutoksia kirkkoneuvoston hyväksymiin taloudellisiin sitoumuksiin; 8) osallistua yhteisen seurakuntatyön muiden kuin 8 :n kohdassa 8 tarkoitettujen työntekijöiden valinnan valmisteluun; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä johtokunnalle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita johtokunnalle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 8 Johtokunta: 1) päättää talousarviossa johtokunnan käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa. 3) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 4) valitsee seurakunnan edustajat kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja kirkon ulkomaanavun vuosikokouksiin; 5) päättää yhteisen seurakuntatyön talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista ellei kirkkovaltuuston hyväksymissä ohje- tai johtosäännöissä asian ratkaisuvallasta ole toisin todettu ja ellei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 6) asettaa työryhmiä yhteisen seurakuntatyön toiminnan ja sen suunnittelun tueksi; 7) hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman. 8) valitsee yhteisen seurakuntatyön työntekijät pappeja lukuun ottamatta 3

84 4 LUKU YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTAJA 9 Yhteisen seurakuntatyön johtajana toimivan kappalaisen tehtävänä on: 1) johtaa yhteisen seurakuntatyön toimintaa yhdessä johtokunnan kanssa; 2) toimia yhteiseen seurakuntatyöhön nimettyjen työntekijöiden sekä yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden esimiehenä; 3) hyväksyä yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana yhteisen seurakuntatyön työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa; 6) hyväksyä yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden matkapyynnöt; 7) nimetä yhteisen seurakuntatyön työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä yhteisen seurakuntatyön leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 8) valmistella kirkkoherran päätettäväksi yhteisen seurakuntatyön henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 9) esitellä kirkkoherran päätettäväksi sihteeripalveluiden tiimin vakituisten työntekijöiden valinta sekä yli vuoden määräajaksi otettavien sihteeripalveluiden tiimin määräaikaisten työntekijöiden valinta 10) vastata yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta johtokunnan käsittelyä varten; 11) valvoa yhdessä johtokunnan kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 12) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua; 13) hyväksyä osaltaan yhteisen seurakuntatyön laskut sekä valvoa yhteisen seurakuntatyön varojen käyttöä; 14) toimeenpanna kirkkoneuvoston, johtokunnan tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 15) osallistua johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn sekä johtavien työntekijöiden kokouksiin; 16) toimia puheenjohtajana seurakunnan koulutusasioita suunnittelevassa, valmistelevassa ja seuraavassa työryhmässä; 17) toimia kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä; 18) antaa hallintoelinten pyytämät yhteistä seurakuntatyötä koskevat lausunnot, ellei lausuntoa ole pyydetty yhteisen seurakuntatyön johtokunnalta; 19) koordinoida ja valvoa Taulumäen kirkon käyttöä ja päättää, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi 20) suorittaa muut esimiehen määräämät tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

85 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTOSÄÄNTÖ Punaisella muutoksia ysp:n johtosääntöön, joita päätetty kirkkovaltuustossa , 10 LISÄYKSIÄ KELTAISELLA, POISTOJA YLIVIIVATULLA KELTAISELLA Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa, x 1 LUKU YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ JA SEN JOHTOKUNTA 1 Seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esimiehenä toimii oman viran ohella tiiminvetäjä, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä kyseisen tiimin työntekijöistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vähintään neljän vuoden välein tehtävä ilmoitetaan haettavaksi tiimin työntekijöille. Tiiminvetäjän pääasiallisena tehtävänä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat yhteisen seurakuntatyön käytettäviksi. Johtokunta ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. 2 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen yhteisen seurakuntatyön johtokuntaan puheenjohtajan ja seitsemän Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla sekä yhteisen seurakuntatyön johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Lisäksi johtokunta voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän, viran- tai toimenhaltijan tai muun asiantuntijan. 2 LUKU JOHTOKUNNAN KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 3 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.

86 Kutsu johtokunnan jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, kirkkoherralle, kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalle edustajalle sekä niille viran- ja toimenhaltijoille joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Johtokunta voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 4 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 5 Johtokunta päättää asiat esittelystä. Johtokunnassa käsiteltävät asiat esittelee yhteisen seurakuntatyön johtaja ja hänen ollessaan esteellinen tai estynyt kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen johtokunnan jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. 6 Kokouksen pöytäkirjaa pitää johtokunnan tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla johtokunnan jäsen tai Jyväskylän seurakunnan työntekijä. yhteisen seurakuntatyön viranhaltija. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, johtokunta kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, johtokunta tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Johtokunnan pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Johtokunnan pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijä, kirkkoherranviraston hallintosihteeri, yhteisen seurakuntatyön toimistosihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan johtokunta lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa johtokunnan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa johtokunnalle viiden päivän 2

87 kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 3 LUKU JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 7 Johtokunnan tehtävänä on 1) johtaa yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtajan kanssa yhteisen seurakuntatyön toimintaa; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelma; 3) seurata yhteisen seurakuntatyön talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) valmistella ja saattaa kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi lähetystyötä koskevat pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia sisältävät puitesopimukset sekä ystävyysseurakuntasuhteita ja kansainvälisen vastuuseen liittyviä projektihankkeita koskevat sopimukset; 7) päättää kirkkoneuvoston erikseen hyväksymien lähetystyön järjestökohtaisten lähetti- ja kohdesopimusten yhteissummien puitteissa lähetystyötä koskevista järjestökohtaisista sopimusmuutoksista, joista ei koidu muutoksia kirkkoneuvoston hyväksymiin taloudellisiin sitoumuksiin; 8) osallistua yhteisen seurakuntatyön muiden kuin 8 :n kohdassa 8 tarkoitettujen työntekijöiden valinnan valmisteluun; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä johtokunnalle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita johtokunnalle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 8 Johtokunta: 1) päättää talousarviossa johtokunnan käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa. 3) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 4) valitsee seurakunnan edustajat kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja kirkon ulkomaanavun vuosikokouksiin; 5) päättää yhteisen seurakuntatyön talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista ellei kirkkovaltuuston hyväksymissä ohje- tai johtosäännöissä asian ratkaisuvallasta ole toisin todettu; ja ellei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 6) asettaa työryhmiä yhteisen seurakuntatyön toiminnan ja sen suunnittelun tueksi; 7) hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman. 8) valitsee yhteisen seurakuntatyön työntekijät pappeja lukuun ottamatta 3

88 4 LUKU YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTAJA 9 Yhteisen seurakuntatyön johtajana toimivan kappalaisen tehtävänä on: 1) johtaa yhteisen seurakuntatyön toimintaa yhdessä johtokunnan kanssa; 2) toimia yhteiseen seurakuntatyöhön nimettyjen työntekijöiden sekä yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden esimiehenä; 3) hyväksyä yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun kirkkoherran päätökset papiston työnjaosta, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana yhteisen seurakuntatyön työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa; 6) toimia puheenjohtajana yhteisen seurakuntatyön työntekijäkokouksessa, kun on kyse virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitetusta työpaikkakokouksesta; 7) hyväksyä antaa yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden matkapyynnöt lle matkamääräykset; 8) nimetä yhteisen seurakuntatyön työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä yhteisen seurakuntatyön leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 9) esitellä valmistella kirkkoherran päätettäväksi yhteisen seurakuntatyön henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän tai tilapäisen viran- tai toimenhaltijan palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 10) esitellä kirkkoherran päätettäväksi sihteeripalveluiden tiimin vakituisten työntekijöiden valinta sekä yli vuoden määräajaksi otettavien sihteeripalveluiden tiimin määräaikaisten työntekijöiden valinta 11) 9) vastata yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta johtokunnan käsittelyä varten; 12) 10) valvoa yhdessä johtokunnan kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 13) 11) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua päättää yhteisen seurakuntatyön viran- ja toimenhaltijoiden vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle; 14) 12) hyväksyä osaltaan yhteisen seurakuntatyön laskut sekä valvoa yhteisen seurakuntatyön varojen käyttöä; 15) 13) toimeenpanna kirkkoneuvoston, johtokunnan tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 16) 14) osallistua johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn sekä johtavien työntekijöiden kokouksiin; 17) 15) osallistua työterveyden toimintasuunnitelman valmisteluun ja yhdessä hallintojohtajan kanssa työterveyshuollon kanssa käytäviin neuvotteluihin työyhteisön tilasta; 18) 16) koordinoida esimiehille annettavaa tukea ja koulutusta työhyvinvoinnin asioissa; 19) 17) toimia puheenjohtajana seurakunnan koulutusasioita suunnittelevassa, valmistelevassa ja seuraavassa työryhmässä; 4

89 20) 18) toimia kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä; 21) 19) antaa hallintoelinten pyytämät yhteistä seurakuntatyötä koskevat lausunnot, ellei lausuntoa ole pyydetty yhteisen seurakuntatyön johtokunnalta; 22) 20) koordinoida ja valvoa Taulumäen kirkon käyttöä ja päättää, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi 23) 21) 20) suorittaa muut kirkkoherran papiston työnjakoa koskevien päätösten mukaiset tai esimiehen määräämät tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

90 Liite asiaan nro: 11 SOPIMUS Liite 7 KESKI-SUOMEN SEURAKUNTIEN KEHITYSVAMMAISTYÖN YHTEISTOIMINNASTA Allekirjoittaneet Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken seurakunnat sopivat kehitysvammaistyön hoitamisesta yhteistoimin kirkkolaissa (KL 12:1) tarkoitetulla tavalla seuraavaa: TARKOITUS 1 Seurakuntien kehitysvammaistyöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa hengellistä työtä, mitä tehdään Keski-Suomen alueella olevien kehitysvammaisten ja heidän perheittensä sekä heidän kanssaan toimivien parissa. Keski-Suomen alueella oleva seurakunta tai seurakuntayhtymä voi liittyä sopimukseen hyväksymällä sen. HALLINTO 2 Edellä 1 :ssä mainittua työtä varten on kirkkojärjestyksessä (KJ 11:1) tarkoitettu Äänekosken seurakunnan johtokunta, johon valitaan jäsenet neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuusto ja suurimman sopijaseurakunnan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto valitsevat aina kumpikin yhden jäsenen. Muista sopijaseurakunnista aakkosjärjestyksessä kerrallaan seitsemän seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkovaltuustot tai yhteiset kirkkovaltuustot valitsevat samaksi ajaksi yhden jäsenen seuraavasti: vuosiksi edustajan valitsevat Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren, Hankasalmen ja Joutsan seurakunnat. Seuraaviksi kausiksi valitaan aakkosjärjestyksessä seuraavien sopijaseurakuntien jäsenet. Äänekosken seurakunnan kirkkoherra kuuluu johtokuntaan itseoikeutettuna jäsenenä. Asiantuntijajäseninä johtokuntaan kutsutaan myös seuraavien yhteisöjen edustajat: Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Ammattiopisto Spesia Keski-Suomen kehitysvammaisten tuki ry Vuorotellen joku muu alueella toimiva kehitysvammaisten tukiyhdistys Asiantuntijajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Viranhaltija toimii johtokunnan sihteerinä ja asioitten esittelijänä. Kullakin jäsenellä tulee olla varajäsen. Seurakuntien valitsemien jäsenten vaalikelpoisuudesta on voimassa mitä kirkkolaissa (KL 23:2) säädetään.

91 3 Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4 Johtokunnan päätökset on saatettava viivytyksettä sopijaseurakuntien kirkkoneuvostojen ja yhteisten kirkkoneuvostojen tietoon. 5 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat seurakuntien puolesta tehtävät sopimukset allekirjoittavat, ellei johtokunta toisin päätä, johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä kaksi yhdessä. Johtokunta edustaa sopijaseurakuntia ja tekee niiden puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. 6 Tässä sopimuksessa tarkoitettua työtä varten on kehitysvammaistyön papin päätoiminen virka. Viranhaltijalla tulee olla sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutus tai hänen tulee suostua siihen. Viranhaltijan palkkaus määräytyy Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan noudattaen sairaalasielunhoitajan palkkausta. 7 Tässä sopimuksessa tarkoitettu viranhaltija on Äänekosken seurakunnan henkilökuntaa. Viranhaltijan virkapaikka on Äänekosken seurakunnan alueella Äänekosken seurakunnan kirkkoherran tarkemmin päättämällä tavalla. TALOUS 8 Tässä sopimuksessa tarkoitetun työn kustannukset jaetaan seurakuntien kesken osuuksien mukaan, jotka määräytyvät seurakuntien ja seurakuntayhtymien väkiluvun mukaisessa suhteessa. Seurakunnan on suoritettava maksuosuutensa viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Maksun viivästyessä siitä on maksettava 16% vuotuinen viivästyskorko. Äänekosken seurakunnan taloustoimisto huolehtii tästä sopimuksesta aiheutuvasta rahatoimesta ja kirjanpidosta sekä tilintarkastajat tilintarkastuksesta. 9 Tässä sopimuksessa tarkoitetun työn kustannuseriä ovat: 1. Viranhaltijan palkkausmenot 2. Toimintamenot 3. Johtokunnan jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannukset

92 10 Äänekosken seurakunnan talousjohtaja valmistelee ja viranhaltija esittelee johtokunnalle edellisen vuoden tilinpäätöksen ja seuraavan vuoden talousarvion. Ne asiat, jotka koskevat esittelijäksi määrättyä viranhaltijaa henkilökohtaisesti siten, että hän on esteellinen, esittelee Äänekosken seurakunnan kirkkoherra. 11 Seurakunnan tai seurakuntayhtymän maksuvelvollisuutta tai saatavaa koskeva vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin maksuosuus oli erääntynyt tai saatava olisi ollut suoritettava, uhalla, että oikeus siihen on menetetty. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 12 Tähän sopimukseen perustuva vaatimus, josta ei ole päästy sopimukseen, on käsiteltävä hallintoriitaasiana Vaasan hallinto-oikeudessa. 13 Mikäli seurakunta tai seurakuntayhtymä haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, on se tehtävä johtokunnalle yhtä vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, josta irtisanominen halutaan voimaan, ja on samalla kertaa esitettävä kaikki eroamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaatimukset. Eroavalla sopijapuolella ei ole oikeutta saada jako-osuutta tähän sopimukseen perustuvasta varallisuudesta. Jos enemmän kuin puolet seurakunnista haluaa purkaa tämän sopimuksen, on johtokunnan selvitettävä siihen perustuvat varat ja velat sekä tehtävä, hankittuaan siitä tilintarkastajien lausunnon, jakoehdotus tai ehdotus velkojen kattamiseksi maksuosuuksien suhteessa. Kun enemmän kuin puolet seurakunnista ja seurakuntayhtymistä on hyväksynyt johtokunnan ehdotuksen, katsotaan sopimus purkautuneeksi ja johtokunnan on kolmen kuukauden kuluessa suoritettava selvitystoimet loppuun. 14 Tämä sopimus tulee voimaan 1.päivänä tammikuuta 2019.

93 KESKI-SUOMEN SEURAKUNTIEN KEHITYSVAMMAISTYÖN YHTEISJOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Liite 8 Vahvistettu Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuustossa --- HALLINTO 1 Keski-Suomen alueella tehtävää seurakuntien kehitysvammaistyötä varten on kirkkojärjestyksessä (KJ 11:1) tarkoitettu Äänekosken seurakunnan johtokunta, jonka kokoonpano on määritelty seurakuntien hyväksymässä yhteistoimintasopimuksessa. 2 Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jos jäsen kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä joutuu eroamaan ennen toimikauden päättymistä, on uusi jäsen valittava hänen tilalleen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Jos johtokunnan jäsen on tilapäisesti estynyt tilapäisesti hoitamasta tehtäväänsä, hänen on viipymättä ilmoitettava estymisestään varajäsenelleen. 3 Kutsu johtokunnan kokoukseen on toimitettava viisi päivää ennen kokousta ja kokouskutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Jos asia on kiireellinen, johtokunta voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 4 Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet seurakuntien valitsemista jäsenistä. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai milloin vähintään neljäsosa seurakuntien valitsemista jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää, ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 5 Johtokunnan sihteerinä toimii viranhaltija, ellei johtokunta toisin päätä. Kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi määrättyä asiaa käsiteltäessä seurakuntien viranhaltija tai muu asiantuntija. 6 Johtokunta tekee päätöksensä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Pöytäkirjaan merkitään saapuvilla olevat jäsenet, käsitellyt asiat, suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset. Eri mieltä olevalla jäsenellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Jos eriävän mielipiteen esittäjä haluaa mielipiteensä perusteltuna pöytäkirjaan, on hänen annettava se kirjallisesti pöytäkirjan pitäjälle ennen pöytäkirjan tarkastamista.

94 7 Johtokunnan pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan heti tai sen tarkistaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan otteen todistaa oikeaksi kokouksen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä tai se henkilö, jonka johtokunta siihen määrää. Pöytäkirjan sijaan kokouksesta voidaan kirjoittaa muistio, jos käsiteltävät asiat ovat sen luonteisia. Puheenjohtaja ja sihteeri hyväksyvät ja allekirjoittavat muistion. 8 Johtokunnan päätökset on saatettava viivytyksettä sopijaseurakuntien kirkkoneuvostojen ja yhteisten kirkkoneuvostojen tietoon. 9 Johtokunnan kirjeet allekirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. TEHTÄVÄT 10 Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole säädetty tai määrätty: 1. Suunnitella ja kehittää Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaisten ja heidän perheittensä sekä henkilöstön keskuudessa tehtävää hengellistä työtä. 2. Seurata alan yleistä kehitystä ja pitää yhteyttä sopijaseurakuntiin, hiippakuntaan, kirkon kehitysvammaistyöhön, alan toimintayksiköihin ja niiden työntekijöihin, tukiyhdistyksiin ja alan muihin järjestöihin sekä tehdä esityksiä työajan kehittämiseksi. 3. Tukea viranhaltijaa hänen työssään. 4. Julistaa virka haettavaksi ja suorittaa ehdollepano Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostoa varten, joka nimittää viranhaltijan ehdollepanon mukaisesti ja pyytää valitulle virkamääräyksen. Kirkkoneuvosto myös vapauttaa viranhaltijan virasta johtokunnan esityksestä. Kirkkoneuvosto voi palauttaa esityksen johtokunnalle uudelleen valmisteltavaksi. 5. Huolehtia viranhaltijan täydennyskoulutuksesta ja muusta ammattitaidon kehittämisestä. 6. Valmistella viranhaltijan johtosääntö Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. 7. Laatia edellisen vuoden toimintakertomus määräaikaan mennessä ja huolehtia sen sekä tilinpäätöksen lähettämisestä sopijaseurakunnille tiedoksi. 8. Laatia seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma ja talousarvio ja jättää ne määräaikaan mennessä Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostolle sekä lähettää hyväksytty talousarvio sopijaseurakunnille tiedoksi. 9. Edustaa sopijaseurakuntia ja tehdä niiden puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet Keski- Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoiminnasta solmitun sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. 10. Suorittaa muut Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoiminnasta solmitun sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvat tehtävät.

95 11 Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyötä varten on kehitysvammaistyön papin päätoiminen virka. Viranhaltijasta on muuten voimassa mitä seurakuntien yhteistoimintasopimuksessa ja viranhaltijan johtosäännössä on määrätty.

96 KESKI-SUOMEN KEHITYSVAMMAISTYÖN PAPIN JOHTOSÄÄNTÖ Vahvistettu Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostossa --- Liite 9 1 Viranhaltijan tehtävänä on Keski-Suomen alueen seurakuntien yhteisen kehitysvammaistyön johtokunnan alaisena ja yhteistyössä Keski-Suomen alueen kehitysvamma-alan toimijoiden, seurakuntien ja tukiyhdistysten kanssa järjestää, hoitaa ja kehittää kehitysvammaisten ja heidän perheittensä parissa tehtävää hengellistä työtä. Tässä tarkoituksessa viranhaltijan tulee: 1. Pitää yhteyttä alueen seurakuntiin, aktivoida ja tukea niitä työalaansa koskevissa kysymyksissä sekä huolehtia siitä, että muihin seurakuntiin kuuluvat kehitysvammaiset ja heidän perheensä saavat kirkkokuntansa mukaista opetusta ja sielunhoitoa, 2. yhteistyössä seurakuntien kanssa suunnitella ja järjestää kehitysvammaisille kirkkopyhiä, rippikouluja, leirejä, kerhoja ja muuta vapaa-ajan toimintaa, 3. vahvistaa ja tukea saavutettavuutta (kirkko on kaikkien kirkko) kirkossa ja seurakunnissa, 4. osallistua alueiden perhe- ja palvelukotien, asumisyksiköiden sekä muun henkilökunnan työpaikkakoulutukseen ja sen järjestämiseen ja olla muutenkin henkilökunnan tukena erityisesti työalaansa liittyvissä kysymyksissä. 5. osallistua koulujen, työ- ja päivätoimintojen ja muiden toimintayksiköiden työntekijöiden kanssa opetus- ja ohjaustehtäviin erityisesti kristillisyyteen liittyvissä asioissa, 6. osallistua seurakuntien työntekijöiden, vapaaehtoisten työntekijöiden ja alan opiskelijoiden kouluttamiseen kehitysvammaistyötä koskevissa kysymyksissä, 7. järjestää seurakuntien ja muiden yhteisöjen vierailuja toimintayksiköihin niiden johdon hyväksymällä tavalla sekä yhteistyössä näiden kanssa pitää yleisö- ym. tilaisuuksia myönteisen asenteen luomiseksi kehitysvammaisia henkilöitä kohtaan, 8. pitää palvelukotien ym. yksiköiden asukkaille, oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle erilaisia hengellisiä tilaisuuksia sekä järjestää ja toimittaa tarpeen mukaan kirkollisia toimituksia kehitysvammaisille ja heidän perheilleen sekä eri toimintayksiköiden henkilökunnalle, 9. olla ilmoitettuina aikoina tavoitettavissa puhelimen ja sähköpostin kautta ja tehdä tarvittaessa kotikäyntejä, 10. pitää yhteyttä hiippakunnan ja koko kirkon kehitysvammaisten hengellistä työtä tekeviin elimiin ja alan järjestöihin, 11. valmistella toimintasuunnitelma ja toimintakertomus sekä osallistua talousarvion valmisteluun ja antaa työtä johtaville elimille tarvittavat tiedot toiminnastaan, 12. valmistella ja esitellä johtokunnalle työhönsä kuuluvat asiat sekä panna johtokunnan päätökset täytäntöön, 13. huolehtia johtokunnan sihteerin tehtävistä sekä muista hallinnollisista ja käytännöllisistä tehtävistä, 14. huolehtia muista johtokunnan hänelle määräämistä sekä kirkkolain mukaan papille kuuluvista tehtävistä.

97 2 Tästä johtosäännöstä huolimatta säilyvät Keski-Suomen seurakuntien muiden työntekijöiden velvollisuudet oman seurakuntansa kaikkia kehitysvammaisia, heidän perheitään ja heidän kanssaan toimivia kohtaan. 3 Viranhaltija on velvollinen suostumaan tähän johtosääntöön mahdollisesti myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

98 Liite asiaan nro: 13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Tilusvaihto kiinteistöillä ja , Seppälänkangas. Asian valmistelija Jyrki Arasalo, puh Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän seurakunta ovat neuvotelleet tilusvaihdosta Seppälänkankaalla vahvistetun asemakaavan N:o 19:097 ja hyväksytyn tonttijaon mukaisen EH-tontin muodostamiseksi. Tilusvaihto koskee kaupungin osalta noin 620 m²:n suuruisen kiinteistön luovuttamista kokonaisuudessaan, ja Jyväskylän seurakunnan osalta noin 613 m²:n suuruisen määräalan luovuttamista tontista Neuvotteluissa on sovittu, ettei vaihdosta suoriteta korvauksia. Tilusvaihdosta ei allekirjoiteta erillistä tilusvaihtosopimusta, vaan se toteutetaan kiinteistötoimituksessa. Kaupunkirakennelautakunnan ja sen alaisten jaostojen toimintasäännön 4 :n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu tonttipäällikölle. Päätös Päätän, että kaupunki tekee oheisen liitekartan mukaisen vapaaehtoisen tilusvaihdon Jyväskylän seurakunnan kanssa. Asemakaavan mukaisen EH-tontin muodostamiseksi Jyväskylän kaupunki luovuttaa Jyväskylän seurakunnalle noin 620 m²:n suuruisen kiinteistön ja Jyväskylän seurakunta luovuttaa Jyväskylän kaupungille noin 613 m²:n suuruisen määräalan tontista Vaihdettavien alueiden pinta-alaerosta huolimatta vaihdosta ei makseta korvauksia. Liitteet Kartta Päätöksentekijä Paula Hartman Tonttipäällikkö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Asiakirja on koneellisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jyväskylän kaupungin tuottamissa palveluissa henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä: Päätös yleisesti nähtävänä Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla. ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 1

99 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Tiedoksi Jyväskylän seurakunta / Maritta Lukkarinen Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Tuula Häkkinen MUUTOKSENHAKUOHJEET Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat Oikaisuvaatimusviranomainen Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena seuraavalta viranomaiselta: Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennelautakunta PL 193 Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite) Jyväskylä kirjaamo@jyvaskyla.fi p. (014) fax. (014) Aukioloaika: klo 8-15 Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä - asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä - kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on jätettävä yllä mainitulle viranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 2

100 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on sen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava yllä mainitulle valitusviranomaiselle kaupungin kirjaamon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Lisätietoja Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Päätöksen tiedoksianto Jyväskylän seurakunta / Maritta Lukkarinen Päätös lähetetty tiedoksi sähköpostitse asianosaisen suostumuksella Tiedoksiantaja: Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Jyrki arasalo ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 3

101 Liitekartta koskien tilusvaihtoa Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seurakunnan välillä. Jyväskylän seurakunta luovuttaa Jyväskylän kaupungille noin 613 m²:n suuruisen määräalan tontista Jyväskylän kaupunki luovuttaa Jyväskylän seurakunnalle noin 620 m²:n suuruisen kiinteistön Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Mittakaava: 1: km Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 200 m

102 Liite asiaan nro: 16

103

104