KOULU LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ ESITELMÄ KALAJOELLA JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO

Transkriptio

1 KOULU LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ ESITELMÄ KALAJOELLA JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO

2 MOTTO Jokaisella lapsella olisi oltava koulussa vähintään yksi turvallinen aikuinen (sanoi juuri eläkkeelle jäänyt erityisopettaja Seinäjoella)

3 ALAKOULULAINEN Tavallinen latenssilapsi (7-12v) on utelias, kiinnostunut asioista ja halukas oppimaan Alaluokilla voitaisiin puhua luottavaisesta tutkimisesta (Grossmann ym., 2008), jossa opettajan persoonalla ja ominaisuuksilla on suuri merkitys Latenssilapset rakastavat huumoria, mutta eivät kestä ollenkaan ironiaa eivätkä sarkasmeja

4 TYTÖT JA POJAT ALAKOULUSSA I Koulu tasa-arvokasvattajana kyllä, mutta miten? Onko lapsen feminiinisyys tai maskuliinisuus biologian vai kasvatuksen tuote? Sosiaalisen konstruktion teoria: sukupuoli on performanssi, rooli, johon lapsi mukautuu ympäristön paineessa Biologialla on oma tärkeä merkityksensä lapsen keskushermoston ja persoonallisuuden kehittymisessä

5 TYTÖT JA POJAT ALAKOULUSSA II Näyttö siitä, että lapsia ohjattaisiin kasvatuksella sukupuolirooleihin, on yllättävän vähäistä Olemme sikiönkehityksen alussa tyttöjä 6-7 raskausviikon ajan Sitten hiukan yli puolet lapsista alkaa kehittyä Y-kromosomin vaikutuksesta pojiksi Poikasikiön veressä on testosteronia, tytöillä ei ole vastaavaa sukupuolihormonivaikutusta Testosteroni on yhteydessä mm. kilpailuhenkisyyteen ja dominanssipyrkimyksiin

6 TYTÖT JA POJAT ALAKOULUSSA III Tilastopoika poikkeaa tilastotytöstä (jollaisia ei ole olemassakaan sellaisinaan) Poikien vahvuuksia ovat mm. matemaattinen päättely, avaruudellinen hahmottaminen ja karkeamotoriset toiminnot Tyttöjen vahvuuksia ovat kielellinen päättely, kasvojen ja tunnetilojen tunnistaminen ym. sosiaalisen kognition toiminnot Poikien tulokset sijoittuvat enemmän ääripäihin, tyttöjen pikemminkin keskiarvon ympärille

7 SUKUPUOLISENSITIIVINEN KASVATUS? Olisi kyettävä kunnioittamaan lapsen sukupuolta ja siihen mahdollisesti liittyviä ominaisuuksia ja välttämään samalla stereotypioita On rasavillejä tyttöjä, jotka viihtyvät kiekkokaukalossa, ja herkkiä, taiteellisia poikia, jotka haluavat soittaa viulua tai tanssia Vallitsevan stereotypian mukaan jopa hyvä koulumenestys kuuluu vain tytöille ja on homomaista Poikiin kohdistuvat stereotypiat ovat erikoisen jyrkkiä Tasa-arvo ei ole sukupuolen hävittämistä

8 ITSETUNNON TUKEMISESTA I Taitojen karttuminen tukee kenen tahansa itsetuntoa Alakoululainen oppii valtavasti uusia asioita kompetenssi paranee Tyhjä kehuskelu ei paranna itsetuntoa Voimakkain buustaus tulee, jos lapsi on ponnistellut ja onnistunut, ja tämä noteerataan ja annetaan kiitosta Vertailu tehdään lapsen omiin aikaisempiin suorituksiin ja osoitetaan hänen edistyneen

9 ITSETUNNON TUKEMISESTA II Hyvän itsetunnon pahin vihollinen on häpeä Kyse on kokonaisvaltaisesta psykofysiologisesta reaktiosta, joka syöpyy mieleen eikä häviä millään Nolaaminen ei ole koskaan sallittua Lasten häpeäalttius on erilaista: toiset kokevat väärin vastaamisen katastrofina, toiset eivät ole moksiskaan Rento, huumorin sävyttämä ilmapiiri on omiaan vähentämään häpeäkokemuksia

10 TOVERISUHTEET Koulu on erinomainen paikka sosiaalistumiselle ja toverisuhteiden muodostumiselle Suhteet samaa sukupuolta oleviin ikätovereihin lujittavat omaa identiteettiä tyttönä tai poikana ja muokkaavat maaperää puberteetin myrskyille Riski: erilaiset kiusaamiskuviot Alakoululaisten seurustelusuhteet ovat tarpeetonta ja jonninjoutavaa kihisemistä (tieteellistä lähdeviitettä ei löytynyt)

11 YLÄKOULULAINEN I Puberteetti-ikäinen nuori ei ole hormoniensa armoilla Mielialat ailahtelevat, ja seksi pyörii mielessä, mutta hormonien yhteys esim. aggressiivisuuteen on paljon luultua vähäisempää Nuoruusiän alkuvaiheessa (13-14v) nuori on eikenenkään maalla: lähdössä kotoa, mutta ei vielä kunnolla nuorten joukossa hyvin haavoittuva, laumahenkinen, tovereiden hyväksynnästä riippuvainen

12 YLÄKOULULAINEN II Nuoret kohdistavat opettajiin monenlaisia paineita Oppilasjoukko voi ohjata energian luovuuteen, mutta joukossa tyhmyyskin voi tiivistyä Nuoruusiän paradoksi: haluan täydellisen vapauden, mutta älkää ihmeessä antako sitä minulle! Nuori ei siedä armeijan kuria mutta ei halua, että opettaja olisi liian toverillinen Kiusaaminen muuttuu luonteeltaan henkiseksi, ulkopuolelle jättämiseksi ym.

13 NUORI HAKEE ELÄMYKSIÄ Tyttöjen etuaivokuori ja aivojen ohimolohko kypsyvät aikaisemmin kuin pojilla märehtivät tunnetilojaan Pojat ovat tyttöjä alttiimpia impulsiiviselle ja asosiaaliselle käytökselle, ja he ovat (ehkä) tyttöjäkin herkempiä menemään lauman mukana Aivokuoren etuotsalohko (ns. orbito-frontaalinen aivokuori) on keskeneräinen: aggressiivisia ja seksuaalisia yllykkeitä tulee tulvimalla, mutta aivot eivät pysty niitä jäsentämään tai hallitsemaan

14 Orbito-frontaalinen aivokuori

15 TURVALLISUUDEN OSATEKIJÄT Ihmisen turvallisuudentunne lepää kahden peruspilarin varassa Toinen niistä on oikea tieto ; luotettava, riittävän samanlaisena toistuva, looginen ja ymmärrettävä tapahtumien järjestys Avainsana: ennakoitavuus Toinen peruspilari on oikea tunne Avainsanat: sensitiivisyys ja mentalisointi

16 LAPSI, JOKA KOKEE OLEVANSA TURVASSA Elää ennakoitavassa maailmassa, jonka syy- seuraussuhteita hän hahmottaa ja oppii niistä koko ajan lisää Hänelle selitetään asiat rehellisesti ja avoimesti, ja otetaan huomioon lapsen kielellinen taso Lapsi saa tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa, siis myös kiukun, pettymyksen, epäonnistumisen ja oman surkeutensa Häpeän kokemuksia on vähän (vaikka kukaan ei välty niiltä kokonaan)

17 TURVATON LAPSI EI PYSTY OPPIMAAN Kun lapsen kiintymyssysteemi on aktivoitunut, hänen kognitiivinen tasonsa romahtaa, ja tapahtuu tunnekaappaus Ympäristön tutkiminen ja kaikenlainen oppiminen pysähtyy, eikä lapsi osaa tehdä johtopäätöksiä toisten käytöksen syistä Kun lapsi rauhoittuu, kiintymyssysteemi siirtyy lepotilaan Lapsi pystyy rauhoituttuaan tekemään havaintoja ja oppimaan

18 MALJA ON AIVAN TÄYNNÄ Traumatisoitunut ja turvaton lapsi on ylivirittynyt, jatkuvassa stressi- ja jännitystilassa Hän tulkitsee usein virheellisesti toisten ilmeitä ja pyrkimyksiä (joskus näkyy lievää vainoharhaisuutta) ja tekee vääriä johtopäätöksiä ( ne nauraa mulle ) Lapsi ei saa raivaria mitättömästä syystä, vaan valmiiksi täysi malja vuotaa yli pisarastakin

19 STRESSAANTUNUT LAPSI Kuormittunut lapsi kestää vain vähän vaatimuksia Esim. lahjakkuustason tutkimus on tässä vaiheessa tarpeeton tai antaa korkeintaan viitteitä lapsen todellisesta kapasiteetista Koulu voi näyttäytyä sadismin tyyssijana, jos esitetään tiukkoja vaatimuksia silloin kun lapsen voimavarat tarvitaan psyykkiseen hengissä säilymiseen Ahdistunut ja stressaantunut lapsi on konkreettinen, ei ymmärrä leikkiä eikä huumoria

20 ENNENAIKAISIA DIAGNOOSEJA PITÄÄ VÄLTTÄÄ Jatkuva palautteen anto, toistuvat Vilma-viestit, ankarat puhuttelut, negatiiviset kommentit pikkuasioista pitäisi unohtaa Liian pikainen diagnosointi voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa Ahdistunut lapsi on levoton; hänellä voi olla ADHD:kin tai olla olematta Kun ahdistuneisuus vähenee, hän usein rauhoittuu Vielä enemmän on syytä välttää käytöshäiriön leiman antamista

21 MITÄ KENTIES KANNATTAA TEHDÄ? Kuormittunut, traumatisoitunut lapsi tarvitsee eri muodoissa annetun viestin: Ei ole mitään hätää Alakoululaisen oma opettaja voi antaa merkittävän korjaavan kokemuksen verraten tavallisilla, arkipäiväisillä metodeilla Niistä voidaan sopia lapsen kanssa kahden kesken (esim. open käsi kevyesti lapsen olkapäälle; jokin pieni ele ym.) Viesti: Olemme yhdessä, minä olen sinun kanssasi.

22 KUN LAPSI ON AINA REIPAS JA JÄRKEVÄ Lapsen kokemus on ollut, että voimakkaat tunteenpurkaukset eivät ole suotavia tai niistä jopa rangaistaan Hänestä tulee asiallinen ja reipas, ja hän vaikuttaa usein ikätovereitaan kypsemmältä Motto: mitä minun pitäisi tehdä, että muut olisivat minuun tyytyväisiä? Voi olla pahasti hukassa sekä omien tunteidensa kanssa että toisten tunteiden ymmärtämisessä

23 OPETTAJA JA REIPPAAT LAPSET Näistä lapsista kaikki aikuiset yleensä pitävät, missä ei ole mitään pahaa tai väärää Heitä voi tukea spontaanimpaan tunneilmaisuun monin tavoin, mutta aivan erikoisesti taideaineiden ja liikunnan avulla Kuvataiteet, musiikki, roolileikit, näytelmät ym. voivat antaa psykologisen luvan kiellettyjen tunteiden ilmaisemiselle Nämä lapset ovat tottuneet selviytymään yksin; älä jätä heitä roolin vangeiksi

24 RAJOJEN KOKEILIJAT Lapsen kokemus aikuisista ja heidän saatavilla olostaan on ristiriitainen ja siihen sisältyy paljon pettymyksiä ja raivoa Lapsi kokee ettei pysy aikuisen mielessä Hän pakottaa aikuisen huomaamaan itsensä huomiohakuista, manipulatiivista, impulsiivista, ailahtelevaa käytöstä Vaikeus asettua rajoihin Motto: Mitä toisten pitäisi tehdä, että minulla olisi hyvä olla?

25 OPETTAJA JA RAJOJEN KOKEILIJAT Valtataistelua kannattaa välttää mikäli suinkin mahdollista Lapsen käytös on ailahtelevaa ja tunnepitoista; pyri olemaan mahdollisimman asiallinen ja viileä vaikka sisällä kuohuisi Houston, we seem to have a problem here (paino sanalla we ) Joskus rauhallinen määrätietoisuus tuottaa yllättävän hyviä tuloksia lapsi on saattanut odottaa, että joku toimisi asiallisesti ja järkevästi ja mukautuu sääntöihin Koulun struktuurit ja rutiinit tukevat näitä lapsia

26 KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖ I Lapsi on vanhempiensa narsistinen jatke, joten kaikki palaute osuu vanhempiin Lasta on varottava luonnehtimasta millään epiteeteillä, vaan on pysyttävä konkreettisten tapahtumien kuvaamisessa (vrt. Pete on aggressiivinen vs. Kahden viikon aikana Pete on ollut mukana seitsemässä tappelussa ) Vanhempien pitää puolustaa lastaan heillä on joskus arvokkaita pointteja! Kettuäidin tapa puolustaa poikasiaan kaikissa tilanteissa koituu lapsen vahingoksi Opettajan ei pidä sietää millaista kohtelua tahansa; hyviä vastauksia kannattaa opetella etukäteen, jotta ei mene jauhot suuhun

27 KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖ II Opettajan ammattitaitoa on esim. se, että hän näkee lapsen ryhmässä ja pystyy vertaamaan hänen käytöstään toisiin saman ikäisiin Siksi koulussa syntyneet ristiriidat tulisi selvittää ensisijaisesti koulun keinoin Vanhemmat näkevät lapsen pääasiassa kotona omien lelujensa ja tavaroidensa keskellä, jolloin eturistiriitoja tai kilpailutilanteita syntyy harvoin Opettajan on uskallettava todeta painokkaasti, että ryhmän luotsaaminen edellyttää tiettyihin pelisääntöihin mukautumista (vaikka isi olisikin toimitusjohtaja ja reksin kaveri)

28 ITSEOHJAUTUVUUS? Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa on paljon puhetta lapsen itseohjautuvuudesta Laatijoilla ei ole hajuakaan lapsen kehityksestä ja sen edellytyksistä Koulussa opitaan vähitellen tarkastelemaan ja arvioimaan omaa tekemistä, mutta vain turvallisten aikuisten siis opettajien - avulla

29 MOTIVAATIO? Mitä tehdä kun ei oo motii? PISA-tulosten valossa poikien motivaatio on vähäisempää ja oppimistulokset paljon heikompia kuin tytöillä Hätäratkaisu: lisätään viihtymistä, pelillisyyttä, digitalisaatiota Eräs koulun keljumainen tehtävä on opettaa lapsia tekemään epämiellyttäviä asioita, joiden tekemiseen ei löydy motivaatiota Elämässä ei voi mitenkään olla kaikkeen motivoitunut

30 OPETTAJA KASVAMISEN TUKENA Riittävän johdonmukainen, ennakoitava suhtautuminen lapsiin ja nuoriin Herkkyyttä ja pyrkimystä tavoittaa lapsen/nuoren todelliset tunteet näkyvän käyttäytymisen takaa Johtaa, opettaa, vaatii ja valmentaa on luja mutta lempeä Ei nolaa, nöyryytä eikä häpäise oppilasta Jos vielä on annos huumoria, niin se on siinä!

31 MITÄ MUISTAT KOULUSTA? Toivottavasti aika paljon opetettuja asioita, mutta ennen kaikkea mieleen jäävät ne ihmiset, jotka niitä opettivat Innostunut ja innostava opettaja voi sytyttää motivaation oppilaassa, jota aihe ei kiinnosta ollenkaan Oikea-aikainen kannustus jää mieleen loppuiäksi ja voi viitoittaa urasuunnitelmia Olisiko liian juhlallista puhua rakkaudesta?