Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 Opetuslautakunta Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Alanko-Kahiluoto, Outi Rydman, Wille Ekman, Johan Jalovaara, Ville Korolainen, Katri Leoni, Juha Nordman, Bernt Nyman, Marja Palm, Anniina Raittinen, Timo Razmyar, Nasima puheenjohtaja varapuheenjohtaja, jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut Urho, Ulla-Marja Grönholm, Niclas Jarnila, Rauno Pohjolainen, Liisa Salo, Outi Sarvanto-Hohtari, Susanna Sermilä, Paula Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja kaupunginhallituksen edustaja linjanjohtaja opetustoimen johtaja linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 Asia 139 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 140 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 141 OTJ/3 Ilmoitusasiat 142 OTJ/4 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Belle Selene Xian ym. maahanmuuttajataustaisten oppisopimusta koskevasta aloitteesta 143 OTJ/5 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponnesta koskien iltapäivätoimintaa 144 OTJ/6 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle palvelusetelien käytön laajentamisen vaikutuksia sosiaaliseen eriytymiseen koskevasta toivomusponnesta 145 OTJ/7 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle palvelusetelikäytäntöjen kustannusten ja eriarvoistumisvaikutusten tutkimista koskevasta toivomusponnesta 146 OTJ/8 Opetuslautakunnan esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen johtosäännön muuttamisesta 147 OTJ/9 Opetuslautakunnan virkamatka Saksaan 148 OTJ/10 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle opetuslautakunnan ( 59) tekemää päätöstä koskevasta kunnallisvalituksesta 149 OTJ/11 Sovinto ry:n perustelupyyntö koskien opetuslautakunnan talousarvioehdotusta vuodelle POL/1 Lausunto kaupunginhallitukselle: STM:n lausuntopyyntö Toimiva lastensuojelu -työryhmän loppuraportista ja luonnoksesta lastensuojelun laatusuositukseksi 151 POL/2 Vieraskielisen opetuksen lisäresurssi lukuvuodelle POL/3 HSL:n hallituksen vastaus opetuslautakunnalle peruskoululaisten opintomatkojen maksuttomuudesta 153 POL/4 Oikaisuvaatimuksen peruuttaminen 154 POL/5 Oikaisuvaatimuksen peruuttaminen 155 POL/6 Oikaisuvaatimuksen peruuttaminen

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ POL/7 Oikaisuvaatimuksen peruuttaminen 157 POL/8 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 158 POL/9 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 159 POL/10 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 160 POL/11 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 161 POL/12 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 162 POL/13 Iltapäivätoimintaan ottamista koskeva oikaisuvaatimus 163 POL/14 Oikaisuvaatimus erityisopettajan valinnasta 164 POL/15 Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan valinnasta 165 POL/16 Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan valinnasta 166 POL/17 Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan valinnasta 167 NAL/1 Oikaisuvaatimus Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen rehtorin päätöksestä 168 NAL/2 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) 169 NAL/3 Oikaisuvaatimus koskien terveydenhuollon vakinaisen opettajan virkasuhdetta 170 NAL/4 Oikaisuvaatimus koskien koulutuspäällikön (rakennusala) virkaa 171 NAL/5 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (logistiikan perustutkinto) 172 NAL/6 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (logistiikan perustutkinto) 173 NAL/7 Oikaisuvaatimus koskien yhteisten opintojen lehtorin viransijaisuutta (matematiikka, fysiikka ja kemia)

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/1 139 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Korolainen ja Nyman tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Katri Korolainen (Markku Hannula) ja Marja Nyman (Toni Ahva) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/2 140 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/3 141 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Kaupunginvaltuusto päätti ( 250) hyväksyä päivätyn Keinutien ala-asteen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa tammikuun 2012 hintatasossa. Kaupunginvaltuusto päätti ( 251) hyväksyä Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannuksen päivätyn ja päivätyllä lisälehdellä täydennetyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana euroa maaliskuun 2013 kustannustasossa. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kaksi toivomuspontta: 1. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että peruskorjauksen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi ja sisätilaratkaisujen uudistamiseksi tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta sijoittaa katolle aurinkopaneeleja. (Hannu Oksala) 2. Selvitetään peruskorjauksen yhteydessä oppilaspaikkojen riittävyys hyödyntäen tontin rakennusoikeutta niin tarvittaessa. (Sirpa Puhakka) Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti ( 113) kokousajoistaan ja -aiheistaan syksyllä opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/4 142 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Belle Selene Xian ym. maahanmuuttajataustaisten oppisopimusta koskevasta aloitteesta HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Maahanmuuttajien integroitumista mitataan suomalaisessa kotouttamispolitiikassa työllistymisellä. Oppisopimuskoulutuksessa punaisena lankana on työhön oppiminen työn tekemisen kautta. Oppisopimuskoulutuksella on muunkielisille työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi sosiaalinen merkitys. Työpaikalla työtä tekemällä pääsee paremmin sisään työyhteisöön. Työssä oppiminen tehostaa myös suomen kielen oppimista. Näillä on ratkaiseva merkitys ammatin oppimisessa. Helsingin kaupungin oppisopimuskoulutusta on yhteistyössä työnantajien kanssa räätälöity muunkielisille ja opiskeluun on kuulunut mm. suomen kielen opintoja. Lisäksi työpaikkakouluttajille ja koulutustarkastajille on tarjottu koulutusta eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden moninaisuuden huomioimisesta ohjauksessa. Vuonna 2012 Helsingin kaupungin reilusta 2900 oppisopimusopiskelijasta n. 11 % oli muunkielisiä. Muunkieliset opiskelijat jakaantuivat eri aloille seuraavasti: matkailu-, ravitsemus- ja talousala 42%, sosiaali- ja terveysala 22%, tekniikan ja liikenteen ala 18%, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 13% ja humanistinen ja kasvatusala 6%. Lähes kaikki opiskelijat suorittivat koko tutkinnon. Joukossa oli vain muutamia tutkinnon osan suorittajia. toteaa, että työllisyydenhoidon ja muunkielisten kotoutumisen näkökulmasta on kannatettavaa, että oppisopimuskoulutusta tarjotaan työttömille muunkielisille, koska oppisopimuksella pääsee heti työhön käsiksi. Työnantajan näkökulmasta oppisopimuskoulutus tarjoaa käyttökelpoisen menetelmän muunkielisen työvoiman kouluttamiseen ja työllistämiseen. Oppisopimusjärjestelmä on joustava ja käytännönläheinen. Oppisopimuskoulutuksessa voidaan käytännön kautta työpaikalla oppimalla ja opettamalla hyödyntää opiskelijan jo olemassa olevaa osaamista ja täydentää sitä henkilökohtaisen opiskeluohjelman avulla juuri työnantajan tarpeita vastaavaksi.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/4 toteaa, että oppisopimuskoulutus edistää muunkielisten työllistymistä. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen vuonna 2012 toteuttaman työllisyydenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuusmittauksen mukaan oppisopimuskoulutus on johtanut muunkielisillä 98-prosenttisesti työllistymiseen. Suomen ja ruotsinkieliset mukaan lukien oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus jäi 88 prosenttiin, mutta oppisopimus oli kuitenkin kokonaisuutena kaikkein vaikuttavin työllistämistoimenpide. Oppisopimus- ja myös rekrytointikoulutus pystyivät auttamaan maahanmuuttajia työllistymispoluille paremmin kuin työllisyydenhoidon asiakkaita keskimäärin. Lisäksi opetuslautakunta toteaa, että työnantajien tietämystä oppisopimuksen mahdollisuuksista muunkielisten kouluttamisessa ja työllistämisessä on edelleen lisättävä. Tämä koskee niin Helsingin kaupungin omia työpaikkoja kuin yksityisiä työnantajia. Työnantajien tietämyksen lisääminen mahdollistaa muunkielisten oppisopimusten laajentamisen nykyistä useammille aloille. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anna Mari Leinonen, oppisopimusjohtaja, puhelin: annamari.leinonen(a)hel.fi Liitteet 1 Xia Belle Selene valtuustoaloite Kvsto asia 56 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Maahanmuuttajien integroitumista mitataan suomalaisessa kotouttamispolitiikassa työllistymisellä. Oppisopimuskoulutuksessa punaisena lankana on työhön oppiminen työn tekemisen kautta. Oppisopimuskoulutuksella on muunkielisille työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi sosiaalinen merkitys. Työpaikalla työtä tekemällä pääsee paremmin sisään työyhteisöön. Työssä oppiminen tehostaa myös suomen kielen oppimista. Näillä on ratkaiseva merkitys ammatin oppimisessa. Helsingin kaupungin oppisopimuskoulutusta on yhteistyössä työnantajien kanssa räätälöity muunkielisille ja opiskeluun on kuulunut mm. suomen kielen opintoja. Lisäksi työpaikkakouluttajille ja koulutustarkastajille on tarjottu koulutusta eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden moninaisuuden huomioimisesta ohjauksessa. Vuonna

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/ Helsingin kaupungin reilusta 2900 oppisopimusopiskelijasta n. 11 % oli muunkielisiä. Muunkieliset opiskelijat jakaantuivat eri aloille seuraavasti: matkailu-, ravitsemus- ja talousala 42%, sosiaali- ja terveysala 22%, tekniikan ja liikenteen ala 18%, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 13% ja humanistinen ja kasvatusala 6%. Lähes kaikki opiskelijat suorittivat koko tutkinnon. Joukossa oli vain muutamia tutkinnon osan suorittajia. toteaa, että työllisyydenhoidon ja muunkielisten kotoutumisen näkökulmasta on kannatettavaa, että oppisopimuskoulutusta tarjotaan työttömille muunkielisille, koska oppisopimuksella pääsee heti työhön käsiksi. Työnantajan näkökulmasta oppisopimuskoulutus tarjoaa käyttökelpoisen menetelmän muunkielisen työvoiman kouluttamiseen ja työllistämiseen. Oppisopimusjärjestelmä on joustava ja käytännönläheinen. Oppisopimuskoulutuksessa voidaan käytännön kautta työpaikalla oppimalla ja opettamalla hyödyntää opiskelijan jo olemassa olevaa osaamista ja täydentää sitä henkilökohtaisen opiskeluohjelman avulla juuri työnantajan tarpeita vastaavaksi. toteaa, että oppisopimuskoulutus edistää muunkielisten työllistymistä. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen vuonna 2012 toteuttaman työllisyydenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuusmittauksen mukaan oppisopimuskoulutus on johtanut muunkielisillä 98-prosenttisesti työllistymiseen. Suomen ja ruotsinkieliset mukaan lukien oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus jäi 88 prosenttiin, mutta oppisopimus oli kuitenkin kokonaisuutena kaikkein vaikuttavin työllistämistoimenpide. Oppisopimus- ja myös rekrytointikoulutus pystyivät auttamaan maahanmuuttajia työllistymispoluille paremmin kuin työllisyydenhoidon asiakkaita keskimäärin. Lisäksi opetuslautakunta toteaa, että työnantajien tietämystä oppisopimuksen mahdollisuuksista muunkielisten kouluttamisessa ja työllistämisessä on edelleen lisättävä. Tämä koskee niin Helsingin kaupungin omia työpaikkoja kuin yksityisiä työnantajia. Työnantajien tietämyksen lisääminen mahdollistaa muunkielisten oppisopimusten laajentamisen nykyistä useammille aloille. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anna Mari Leinonen, oppisopimusjohtaja, puhelin: annamari.leinonen(a)hel.fi Liitteet

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/4 1 Xia Belle Selene valtuustoaloite Kvsto asia 56

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/5 143 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponnesta koskien iltapäivätoimintaa HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Haku perusopetuksen iltapäivätoimintaan lukuvuodelle Helsingissä päättyi 19. huhtikuuta. Kaikkiaan hakijoita oli Hakijoita oli noin 530 enemmän kuin talousarvioon varatuilla määrärahoilla on mahdollista paikkoja järjestää. Lapsia ryhmiin sijoitettaessa otettiin huomioon, että kaikille alueen 1.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille on ensisijaisesti osoitettu paikka ennen 2.- luokkalaisten sijoittelua. oikeutti opetusviraston tarkistamaan tarvittaessa vuoden 2013 tulosbudjetin avustuksien ja korvauksien käyttösuunnitelmaa, jotta kaikille hakuajan puitteissa iltapäivätoimintaan hakeneille voidaan varmistaa iltapäivätoimintapaikka. Käyttösuunnitelmatarkistuksilla avustusmäärärahaa pystytään nostamaan noin eurolla, mikä riittää paikan järjestämiseen kaikille hakuaikana paikkaa hakeneille olettaen, että arviolta noin 200 huoltajaa peruu kesän aikana iltapäivätoimintapaikan edellisten vuosien tapaan. Käytäntönä on ollut, että elokuussa on tarkistettu hakuajan jälkeen saapuneet hakemukset ja pyritty sijoittamaan uusia hakijoita alueellisesti peruutuspaikoille. Opetusviraston selvityksen mukaan suurin osa hakuajan jälkeen hakeneista luokan oppilaista voidaan sijoittaa toimintaan peruutuspaikolle. Opetuslautakunnan hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa iltapäivätoiminnan avustusmäärärahaa on korotettu ottaen huomioon lukuvuodelle paikkaa hakeneiden määrä sekä väestökasvun perusteella arvioitu kysynnän kasvu lukuvuonna Näin ollen talousarvioehdotuksessa on varauduttu kysyntää vastaavan tarjonnan järjestämiseen. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Leena Palve-Kaunisto, erityissuunnittelija, puhelin: leena.palve(a)hel.fi

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/5 Liitteet Päätösehdotus 1 Ingervo Sirkku, toivomusponsi 4, Kvsto asia 4 päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Haku perusopetuksen iltapäivätoimintaan lukuvuodelle Helsingissä päättyi 19. huhtikuuta. Kaikkiaan hakijoita oli Hakijoita oli noin 530 enemmän kuin talousarvioon varatuilla määrärahoilla on mahdollista paikkoja järjestää. Lapsia ryhmiin sijoitettaessa otettiin huomioon, että kaikille alueen 1.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille on ensisijaisesti osoitettu paikka ennen 2.- luokkalaisten sijoittelua. oikeutti opetusviraston tarkistamaan tarvittaessa vuoden 2013 tulosbudjetin avustuksien ja korvauksien käyttösuunnitelmaa, jotta kaikille hakuajan puitteissa iltapäivätoimintaan hakeneille voidaan varmistaa iltapäivätoimintapaikka. Käyttösuunnitelmatarkistuksilla avustusmäärärahaa pystytään nostamaan noin eurolla, mikä riittää paikan järjestämiseen kaikille hakuaikana paikkaa hakeneille olettaen, että arviolta noin 200 huoltajaa peruu kesän aikana iltapäivätoimintapaikan edellisten vuosien tapaan. Käytäntönä on ollut, että elokuussa on tarkistettu hakuajan jälkeen saapuneet hakemukset ja pyritty sijoittamaan uusia hakijoita alueellisesti peruutuspaikoille. Opetusviraston selvityksen mukaan suurin osa hakuajan jälkeen hakeneista luokan oppilaista voidaan sijoittaa toimintaan peruutuspaikolle. Opetuslautakunnan hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa iltapäivätoiminnan avustusmäärärahaa on korotettu ottaen huomioon lukuvuodelle paikkaa hakeneiden määrä sekä väestökasvun perusteella arvioitu kysynnän kasvu lukuvuonna Näin ollen talousarvioehdotuksessa on varauduttu kysyntää vastaavan tarjonnan järjestämiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 122) käsitellessään Strategiaohjelmaa vuosiksi seuraavan valtuutettu Sirkku Ingervon tekemän toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingissä pyritään järjestämään iltapäivätoimintaa kaikille halukkaille luokan oppilaille myös lukuvuonna "

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/5 opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Leena Palve-Kaunisto, erityissuunnittelija, puhelin: leena.palve(a)hel.fi Liitteet 1 Ingervo Sirkku, toivomusponsi 4, Kvsto asia 4

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/6 144 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle palvelusetelien käytön laajentamisen vaikutuksia sosiaaliseen eriytymiseen koskevasta toivomusponnesta HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunginvaltuusto päätti , että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtäviä antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaalivirasto ja terveysvirasto ovat kokeilleet vuosina palvelusetelin käyttöä. Opetuslautakunnan toimialuetta sosiaaliviraston toteuttama palvelusetelikokeilu on koskenut lasten kerhotoiminnan osalta, joka on päivähoitolain mukaista leikkitoimintaa. Palvelusetelillä tuettu kerhotoiminta on tarkoitettu kotihoidossa oleville erikseen määrätyin edellytyksin. Kokeilun väliraportissa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden palvelusetelillä tuotettu yksityinen kerhotoiminta on ollut pienimuotoista. Palveluntuottajia oli neljä ja asiakkaita vajaa kymmenen. pitää tärkeänä, että vakinaisena aloitettavaa palvelusetelikäytäntöä seurataan ja arvioidaan ja puoltaa hyväksyttyä toivomuspontta, että kaikkien palveluseteleiden käytön laajentamiseen liittyvien uusien esitysten kohdalla tehdään arvio siitä, millainen vaikutus toimenpiteellä saattaa olla palvelujen sosiaalisen eriytymisen kannalta. Opetuslautakunnan toimialueella palvelusetelinkäyttö on lähivuosina mahdollista ruotsinkielisten lasten päivähoidossa ja siinäkin hyvin pienimuotoisena kotihoidossa olevien lasten kerhotoimintaan rajoittuvana. On kuitenkin tärkeätä huolehtia siitä, että päivähoidossa olevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelusetelin käyttöön. opetustoimen johtaja

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/6 Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 Rantanen Tuomas, Kvsto asia 9 toivomusponsi 2 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunginvaltuusto päätti , että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtäviä antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaalivirasto ja terveysvirasto ovat kokeilleet vuosina palvelusetelin käyttöä. Opetuslautakunnan toimialuetta sosiaaliviraston toteuttama palvelusetelikokeilu on koskenut lasten kerhotoiminnan osalta, joka on päivähoitolain mukaista leikkitoimintaa. Palvelusetelillä tuettu kerhotoiminta on tarkoitettu kotihoidossa oleville erikseen määrätyin edellytyksin. Kokeilun väliraportissa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden palvelusetelillä tuotettu yksityinen kerhotoiminta on ollut pienimuotoista. Palveluntuottajia oli neljä ja asiakkaita vajaa kymmenen. pitää tärkeänä, että vakinaisena aloitettavaa palvelusetelikäytäntöä seurataan ja arvioidaan ja puoltaa hyväksyttyä toivomuspontta, että kaikkien palveluseteleiden käytön laajentamiseen liittyvien uusien esitysten kohdalla tehdään arvio siitä, millainen vaikutus toimenpiteellä saattaa olla palvelujen sosiaalisen eriytymisen kannalta. Opetuslautakunnan toimialueella palvelusetelinkäyttö on lähivuosina mahdollista ruotsinkielisten lasten päivähoidossa ja siinäkin hyvin pienimuotoisena kotihoidossa olevien lasten kerhotoimintaan rajoittuvana. On kuitenkin tärkeätä huolehtia siitä, että päivähoidossa olevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelusetelin käyttöön.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/6 a pyydetään antamaan kaupunginhallitukselle lausunto kaupunginvaltuuston hyväksymästä valtuutettu Tuomas Rantasen esittämästä toivomusponnesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen päättäessään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin vakinaistamisesta yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että käytön laajentamisesta päätetään lautakunnissa ja että varmistetaan tasaarvoiset palvelut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi kaksi toivomuspontta. Kaupunginhallitus päätti ( 604) kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpanosta mm. kehottaen ao. lautakuntia ja virastoja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin palvelusetelin vakinaistamiseksi lukien sekä tekemään tarvittavat johtosääntömuutosesitykset kaupunginhallitukselle sekä valmistelemaan palvelusetelien käyttöä edistävän hallinnollisen prosessin ja siihen liittyvän sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelutietojärjestelmän kehittämistä. Asiaa koskevat johtosääntömuutokset käsitellään tämän esityslistan asian nro 8 kohdalla. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 Rantanen Tuomas, Kvsto asia 9 toivomusponsi 2

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/7 145 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle palvelusetelikäytäntöjen kustannusten ja eriarvoistumisvaikutusten tutkimista koskevasta toivomusponnesta HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunginvaltuusto päätti , että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtäviä antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaalivirasto ja terveysvirasto ovat kokeilleet vuosina palvelusetelin käyttöä. Opetuslautakunnan toimialuetta sosiaaliviraston toteuttama palvelusetelikokeilu on koskenut lasten kerhotoiminnan osalta, joka on päivähoitolain mukaista leikkitoimintaa. Palvelusetelillä tuettu kerhotoiminta on tarkoitettu kotihoidossa oleville erikseen määrätyin edellytyksin. Kokeilun väliraportissa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden palvelusetelillä tuotettu yksityinen kerhotoiminta on ollut pienimuotoista. Palveluntuottajia oli neljä ja asiakkaita vajaa kymmenen. pitää tärkeänä, että vakinaisena aloitettavaa palvelusetelikäytäntöä seurataan ja arvioidaan ja puoltaa hyväksyttyä toivomuspontta, että kaupunginhallitus tuo valtuustokauden loppuun mennessä valtuustolle yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen perustuvan arvion Helsingin palvelusetelikäytäntöjen hallinnollisista kustannuksista ja muista kustannusvaikutuksista sekä vaikutuksista eriarvoistumiseen. huolehtii ruotsinkielisten lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuslautakunta suomenkielisten lasten päivähoidosta. pitää tärkeänä, että päivähoidossa olevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelusetelin käyttöön. Kotihoidossa olevien

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/7 kerhotoiminnan järjestämiseen tarkoitettujen palvelusetelien käyttäjiä on tällä hetkellä niin pieni määrä, että valmisteltaessa palvelusetelien käytön hallinnollista prosessia otetaan yhtenä vaihtoehtona huomioon palvelusetelien käytännön toteuttaminen kummallekin kieliryhmälle yhden viraston toimesta. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 Wallgren Thomas, toivomusponsi 1, Kvsto asia 9 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Kaupunginvaltuusto päätti , että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli vakinaistetaan yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtäviä antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaalivirasto ja terveysvirasto ovat kokeilleet vuosina palvelusetelin käyttöä. Opetuslautakunnan toimialuetta sosiaaliviraston toteuttama palvelusetelikokeilu on koskenut lasten kerhotoiminnan osalta, joka on päivähoitolain mukaista leikkitoimintaa. Palvelusetelillä tuettu kerhotoiminta on tarkoitettu kotihoidossa oleville erikseen määrätyin edellytyksin. Kokeilun väliraportissa todetaan, että kokonaisuutena arvioiden palvelusetelillä tuotettu yksityinen kerhotoiminta on ollut pienimuotoista. Palveluntuottajia oli neljä ja asiakkaita vajaa kymmenen. pitää tärkeänä, että vakinaisena aloitettavaa palvelusetelikäytäntöä seurataan ja arvioidaan ja puoltaa hyväksyttyä toivomuspontta, että kaupunginhallitus tuo valtuustokauden loppuun mennessä valtuustolle yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen perustuvan arvion Helsingin palvelusetelikäytäntöjen hallinnollisista

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/7 kustannuksista ja muista kustannusvaikutuksista sekä vaikutuksista eriarvoistumiseen. huolehtii ruotsinkielisten lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuslautakunta suomenkielisten lasten päivähoidosta. pitää tärkeänä, että päivähoidossa olevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet palvelusetelin käyttöön. Kotihoidossa olevien kerhotoiminnan järjestämiseen tarkoitettujen palvelusetelien käyttäjiä on tällä hetkellä niin pieni määrä, että valmisteltaessa palvelusetelien käytön hallinnollista prosessia otetaan yhtenä vaihtoehtona huomioon palvelusetelien käytännön toteuttaminen kummallekin kieliryhmälle yhden viraston toimesta. a pyydetään antamaan kaupunginhallitukselle lausunto kaupunginvaltuuston hyväksymästä valtuutettu Thomas Wallgrenin esittämästä toivomusponnesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen päättäessään sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelin vakinaistamisesta yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että käytön laajentamisesta päätetään lautakunnissa ja että varmistetaan tasa-arvoiset palvelut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi kaksi toivomuspontta. Kaupunginhallitus päätti ( 604) kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpanosta mm. kehottaen ao. lautakuntia ja virastoja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin palvelusetelin vakinaistamiseksi lukien sekä tekemään tarvittavat johtosääntömuutosesitykset kaupunginhallitukselle sekä valmistelemaan palvelusetelien käyttöä edistävän hallinnollisen prosessin ja siihen liittyvän sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelutietojärjestelmän kehittämistä. Asiaa koskevat johtosääntömuutokset käsitellään tämän esityslistan asian nro 8 kohdalla. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 Wallgren Thomas, toivomusponsi 1, Kvsto asia 9

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/8 146 Opetuslautakunnan esitys kaupunginhallitukselle opetustoimen johtosäännön muuttamisesta HEL T Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että opetustoimen johtosääntöön lisätään lukien seuraavat uudet kohdat: 4 Lautakunnan tehtävät a päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvon Viraston päällikön tehtävät päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat --- Lisäksi opetuslautakunta päätti esittää, että alkavan vakinaisen palvelusetelitoiminnan edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo vuoden 2013 aikana. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: anu.kangaste(a)hel.fi Otteet Ote Otteen liitteet

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/8 Otteensaaja Esitysteksti Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että opetustoimen johtosääntöön lisätään lukien seuraavat uudet kohdat: 4 Lautakunnan tehtävät a päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvon Viraston päällikön tehtävät päättää palvelusetelipalveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat --- Lisäksi opetuslautakunta päättänee esittää, että alkavan vakinaisen palvelusetelitoiminnan edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuuston päätettyä palvelusetelin vakinaistamisesta lukien yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi tulee edellä esitetyt palvelusetelin käyttöä koskevat uudet tehtävät sisällyttää opetustoimen johtosääntöön. Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä olevista palvelujen järjestämistavoista. Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai tapoja kunnassa käytetään. Kunta päättää myös, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/8 Lautakunnan päätösvaltuus koskee siten oikeutta päättää palvelusetelin käyttämisestä. Palvelusetelillä voi täydentää palvelujen järjestämistapoja, mutta palvelusetelin käyttäminen järjestämistapavaihtoehtona ei saa johtaa siihen, että omaa toimintaa ulkoistetaan ilman, että kaupunginvaltuusto on siitä päättänyt. Asiakas voi aina halutessaan kieltäytyä palvelusetelistä, joten vastaavaa toimintaa on oltava myös omana toimintana tai ostopalveluna. Viraston päällikön palvelusetelipalveluntuottajiin liittyvä päätöksentekooikeus on uusi tehtävä. Tämän kohdan nojalla viraston päällikkö päättää lautakunnan päätettyä palvelusetelin käyttämisestä palvelun järjestämistapavaihtoehtona, mitkä ovat palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset laissa säädettyjen lisäksi, ja kuka voidaan hyväksyä palveluntuottajaksi. Nykyiset palvelusetelikokeilut ovat voimassa saakka. Kaupunginvaltuuston päätös vakinaistaa palvelusetelin yhdeksi ostopalvelujen järjestämisen tavaksi lukien. Toiminnan saumattoman jatkumisen vuoksi on tarvittavia päätöksiä pystyttävä tekemään hyvissä ajoin vuoden 2013 puolella. Opetusviraston virastotoimikunta on käsitellyt johtosäännön muutosehdotuksen kokouksessaan opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: anu.kangaste(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaaja Otteen liitteet Esitysteksti

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/9 147 Opetuslautakunnan virkamatka Saksaan HEL T Päätös Käsittely päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa opetuslautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan (yhteensä 12 henkilöä) tekemään matkoineen neljän päivän virkamatkan Berliiniin Saksaan opetuslautakunnan toimialaan liittyviin, ajankohtaisiin hankkeisiin tutustumista varten. Keskustelu. Jäsen Nyman teki seuraavan ehdotuksen: " katsoo, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kalliisiin virkamatkoihin ei ole varaa. Lautakunta päättää luopua omista eduistaan yhteisen hyvän puolesta, ja säästää varat opetuksen parantamiseen ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin. Lautakunta kuitenkin valtuuttaa opetusviraston viranhaltijat selvittämään Saksan koulutusjärjestelmää ja pitämään siitä esityksen lautakunnan jäsenille. Perustelut ovat seuraavat: a) edellinen lautakunta jätti matkan säästösyistä väliin, eikä taloudellinen tilanne ole ainakaan parantunut b) veronmaksajien rahat pitää käyttää opetukseen, eikä lautakunnan jäsenten kuluihin c) nykyaikana tietoa ja informaatiota voi hankkia internetin ja sähköpostin välityksellä, eikä koko lautakunnan raahaaminen paikalle ole tarpeellista d) poliitikkojen täytyy toimia esimerkillisesti huonossa taloudellisessa tilanteessa ja luopua omista eduistaan ja itsekkäistä pyrkimyksistään e) kustannukset ovat peräti euroa/henkilö eli yht euroa, sillä rahalla on todellakin parempaa käyttöä esim. homekoulut yms. f) tarvittaessa Saksasta voitaisiin kutsua 1-2 asiantuntijaa esitelmöimään ko. aiheista. Olisi paljon halvempi ratkaisu." Kannattaja jäsen Rydman JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Jäsen Nymanin ehdotus Jaa-äänet: 8 Jäsenet Ekman, Jalovaara, Korolainen, Leoni, Nordman, Raittinen, Razmyar, puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/9 Ei-äänet: 3 Jäsenet Nyman, Palm, Rydman Hyväksyttiin esittelijän ehdotus äänin 8-3. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Hanna Björkman, kansainvälisten asioiden päällikkö, puhelin: hanna.bjorkman(a)edu.hel.fi Liitteet 1 Berliiniohjelma.pdf Otteet Ote Otteensaaja Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaa opetuslautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan (yhteensä 12 henkilöä) tekemään matkoineen neljän päivän virkamatkan Berliiniin Saksaan opetuslautakunnan toimialaan liittyviin, ajankohtaisiin hankkeisiin tutustumista varten. tekee virkamatkan Berliiniin ja tutustuu Saksan opetusjärjestelmään, erityisenä painopisteenä oppisopimuskoulutus ja nuorten työllistyminen. Virkamatkan tarkoituksena on perehtyä Saksan oppisopimuskoulutukseen (Duales System) ja yhteistoimintaan oppijan, oppilaitoksen ja yrityksen kesken mukaan lukien myös työmarkkinaosapuolten osuus. Virkamatkan aikana on tarkoitus tehdä oppisopimuskoulutukseen liittyviä yritysvierailuja. Tarkoitus on lisäksi tutustua nuorten työllistymiseen ja nuorisotyöttömyyskysymyksiin. Saksassa nuorisotyöttömyyden aste ei vaikeutuneesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ole maan yleistä työttömyysastetta merkittävästä korkeampi. Keskeinen teema on koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen. Monikulttuurisuuskysymykset on sisäänrakennettu teema tapaamisissa. Uusi avaus Saksan koulutussektorilla on ammatillisen koulutuksen koulutusvientihanke. Vierailukohteet tulevat olemaan

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/9 valtion ja osavaltion viranomaisia, yrityksiä sekä oppilaitoksia. Alustava ohjelmarunko on liitteenä. Virkamatkasta aiheutuvat kustannukset maksetaan opetusviraston käyttövaroista. Luottamushenkilöiden osalta arvio matkan kokonaiskustannuksista on n euroa per luottamushenkilö. Opetuslautakunnan jäsenten ja kaupunginhallituksen edustajan lisäksi matkalle osallistuu opetusviraston viranhaltijoita. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Hanna Björkman, kansainvälisten asioiden päällikkö, puhelin: hanna.bjorkman(a)edu.hel.fi Liitteet 1 Berliiniohjelma.pdf Otteet Ote Otteensaaja Otteen liitteet Esitysteksti

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/ Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle opetuslautakunnan ( 59) tekemää päätöstä koskevasta kunnallisvalituksesta HEL T Päätös päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: ********** Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan opetuslautakunnan lausunnon edellä mainittujen valitusten johdosta. Kaupungin ja opetuslautakunnan puhevallan käyttäminen Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 29 :n 2 momentin mukaan lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen. Ko. tapauksessa lausunnon valituksen johdosta Helsingin hallintooikeudelle antaa opetuslautakunta. Valitusoikeus ja -aika Kuntalain 92 :n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 92 :n 3 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla on 1 tai 2 momentin nojalla oikeus tehdä kunnallisvalitus. Ko. tapauksessa valittaja on tehnyt valituksensa kunnan jäsenenä. Kuntalain 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Opetuslautakunnan pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Päätöstä koskevat valitukset ovat saapuneet Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon säädetyssä määräajassa. Käsittelyn vaiheet

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/10 Alppilan yläasteen koulun va. rehtori purki ( 161) opettaja ********** määräaikaisen virkasuhteen päättymään heti koulun ruokalassa sattuneiden rehtorin päätöksestä tarkemmin ilmenevien tapahtumien johdosta. Opettaja teki rehtorin päätöksestä opetuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen ja vaati päätöksen kumoamista ja virkasuhteen palauttamista ennalleen, palkan maksamista takautuvasti lukien sekä päätöksen toimeenpanon keskeyttämistä siihen saakka, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikaisuvaatimus käsiteltiin opetuslautakunnan kokouksessa ( 59). esitti opetuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen hylkäämistä esittelijän esityslistatekstissä todetuin perustein. katsoi, että va. rehtorilla oli lain mukainen syy purkaa virkasuhde päättymään heti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 41 :n nojalla, koska työnantajalla oli erittäin painava syy virkasuhteen purulle. Opetuslautakunnan kokouksessa jäsen Nordman teki jäsenten Rydman, Jalovaara, Ekman, Palm, Leoni ja Nyman kannattamana seuraavan vastaehdotuksen: päätti hyväksyä opettajan oikaisuvaatimuksen koskien va. rehtorin ( 161) tekemää päätöstä, jolla tämä on purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen päättymään heti. Virkasuhteen purkaminen on opetuslautakunnan mielestä kohtuuton toimenpide, kun kyseessä oli opettaja, jonka työssä ei ennen nimenomaista tapausta ollut moitittavaa. Opetuslautakunnan mukaan opettajan toiminta ei ollut perusopetuslain 36 b :n mukaista hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta Opettajan voimankäyttö ei ole ollut tilanteessa välttämätöntä, vaan sitä on pidettävä tilanteeseen nähden ylimitoitettuna ja siten perusopetuslain 29 :n vastaisena. Tästä syystä opetuslautakunta antaa opettajalle kirjallisen varoituksen. Jos rikkomukset ja laiminlyönnit toistuvat palvelussuhde voidaan päättää. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli jäsen Nordmanin tekemä vastaehdotus. ilmoitti eriävän mielipiteen. Opetuslautakunnan päätöksen seurauksena ********** määräaikainen virkasuhde jatkui virkamääräyksen mukaisesti saakka. Lopuksi Sekä esittelijä että opetuslautakunta katsoivat, ettei opettaja ollut toiminut perusopetuslain edellyttämällä tavalla kyseisessä tilanteessa.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/10 päätyi kuitenkin edellä todetulla tavoin esittelijän kannasta poikkeavaan ratkaisuun. toteaa, että valituskirjelmässään valittaja pääasiallisesti toistaa esittelijän opetuslautakunnan kokouksessa esittämät perustelut. pysyy aikaisemmassa kannassaan ja jättää asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Lisäksi hallinto-oikeudelle toimitetaan opetuslautakunnan kokouksen ( 59) esityslistan liitteet 1-7. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: aira.saarni(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö kunnallisvalituksesta Otteet Ote Otteensaaja Päätösehdotus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: ********** Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan opetuslautakunnan lausunnon edellä mainittujen valitusten johdosta. Kaupungin ja opetuslautakunnan puhevallan käyttäminen Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 29 :n 2 momentin mukaan lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen. Ko. tapauksessa lausunnon valituksen johdosta Helsingin hallintooikeudelle antaa opetuslautakunta. Valitusoikeus ja -aika

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/10 Kuntalain 92 :n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 92 :n 3 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla on 1 tai 2 momentin nojalla oikeus tehdä kunnallisvalitus. Ko. tapauksessa valittaja on tehnyt valituksensa kunnan jäsenenä. Kuntalain 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Opetuslautakunnan pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Päätöstä koskevat valitukset ovat saapuneet Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon säädetyssä määräajassa. Käsittelyn vaiheet Alppilan yläasteen koulun va. rehtori purki ( 161) opettaja ********** määräaikaisen virkasuhteen päättymään heti koulun ruokalassa sattuneiden rehtorin päätöksestä tarkemmin ilmenevien tapahtumien johdosta. Opettaja teki rehtorin päätöksestä opetuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen ja vaati päätöksen kumoamista ja virkasuhteen palauttamista ennalleen, palkan maksamista takautuvasti lukien sekä päätöksen toimeenpanon keskeyttämistä siihen saakka, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikaisuvaatimus käsiteltiin opetuslautakunnan kokouksessa ( 59). esitti opetuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen hylkäämistä esittelijän esityslistatekstissä todetuin perustein. katsoi, että va. rehtorilla oli lain mukainen syy purkaa virkasuhde päättymään heti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 41 :n nojalla, koska työnantajalla oli erittäin painava syy virkasuhteen purulle. Opetuslautakunnan kokouksessa jäsen Nordman teki jäsenten Rydman, Jalovaara, Ekman, Palm, Leoni ja Nyman kannattamana seuraavan vastaehdotuksen: päättänee hyväksyä opettajan oikaisuvaatimuksen koskien va. rehtorin ( 161) tekemää päätöstä, jolla tämä on purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen päättymään heti. Virkasuhteen purkaminen on opetuslautakunnan mielestä

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/10 kohtuuton toimenpide, kun kyseessä oli opettaja, jonka työssä ei ennen nimenomaista tapausta ollut moitittavaa. Opetuslautakunnan mukaan opettajan toiminta ei ollut perusopetuslain 36 b :n mukaista hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta Opettajan voimankäyttö ei ole ollut tilanteessa välttämätöntä, vaan sitä on pidettävä tilanteeseen nähden ylimitoitettuna ja siten perusopetuslain 29 :n vastaisena. Tästä syystä opetuslautakunta antaa opettajalle kirjallisen varoituksen. Jos rikkomukset ja laiminlyönnit toistuvat palvelussuhde voidaan päättää. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli jäsen Nordmanin tekemä vastaehdotus. ilmoitti eriävän mielipiteen. Opetuslautakunnan päätöksen seurauksena ********** määräaikainen virkasuhde jatkui virkamääräyksen mukaisesti saakka. Lopuksi Sekä esittelijä että opetuslautakunta katsoivat, ettei opettaja ollut toiminut perusopetuslain edellyttämällä tavalla kyseisessä tilanteessa. päätyi kuitenkin edellä todetulla tavoin esittelijän kannasta poikkeavaan ratkaisuun. toteaa, että valituskirjelmässään valittaja pääasiallisesti toistaa esittelijän opetuslautakunnan kokouksessa esittämät perustelut. pysyy aikaisemmassa kannassaan ja jättää asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Lisäksi hallinto-oikeudelle toimitetaan opetuslautakunnan kokouksen ( 59) esityslistan liitteet 1-7. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Aira Saarni, henkilöstölakimies, puhelin: aira.saarni(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö kunnallisvalituksesta Otteet Ote Otteensaaja

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/ Sovinto ry:n perustelupyyntö koskien opetuslautakunnan talousarvioehdotusta vuodelle 2014 HEL T Päätös Käsittely päätti kehottaa opetusvirastoa valmistelemaan vuoden 2014 tulosbudjetin siten, että talousarviokohtaan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin varataan vuoden 2013 tulosbudjetin tapaan euron määräraha vaihtoehtoisen ammattikoulun (Sovinto ry) avustamiseen. Lisäksi opetuslautakunta päätti kehottaa opetusvirastoa selvittämään kevään 2014 aikana tarpeet tarkistaa opetusviraston talousarviossa olevia avustuksia ottaen huomioon mahdolliset muutokset kaupungin avustuskäytänteissä ja -periaatteissa. Muutosesitykset tulee sisällyttää vuoden 2015 talousarvioehdotukseen. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Päätöksen perustelupyyntö opetuslautakunnalta Päätösehdotus päättänee kehottaa opetusvirastoa valmistelemaan vuoden 2014 tulosbudjetin siten, että talousarviokohtaan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin varataan vuoden 2013 tulosbudjetin tapaan euron määräraha vaihtoehtoisen ammattikoulun (Sovinto ry) avustamiseen. Lisäksi opetuslautakunta päättänee kehottaa opetusvirastoa selvittämään kevään 2014 aikana tarpeet tarkistaa opetusviraston talousarviossa olevia avustuksia ottaen huomioon mahdolliset

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (114) OTJ/11 muutokset kaupungin avustuskäytänteissä ja -periaatteissa. Muutosesitykset tulee sisällyttää vuoden 2015 talousarvioehdotukseen. Opetusviraston vuoden 2013 tulosbudjettiin sisältyy euron määräraha vaihtoehtoisen ammattikoulun (Sovinto ry) avustamiseen talousarviokohdassa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin. Opetuslautakunnan hyväksymässä vuoden 2014 talousarvioesityksessä ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksessa tämä määräraha on esitetty varattavaksi yleisavustuksena etsivään nuorisotyöhön. Yleisavustus on kaikkien etsivää nuorisotyötä tekevien haettavissa. Sovinto ry on tehnyt esityksestä liitteenä olevan perustelupyynnön. Opetusviraston vuoden 2013 tulosbudjetissa talousarviokohdassa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin on kaikkiaan varaus yhteisöjen avustamiseen. Varauksesta euroa on varattu nimettyjen yhteisöjen, kuten Sovinto ry:n avustamiseen. Loppuosa on varattu yleisavustuksina jaettavaksi nimettyjen palveluiden, kuten perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Opetusvirasto arvioi vuosittain talousarvioesitystä valmistellessaan toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksien perusteella tarpeet tarkistaa avustuskohteita ja -määriä. Vuoden 2013 tulosbudjetissa koulukasvitarhatoimintaan varattu avustus muutettiin nimetylle yhteisölle varatusta avustuksesta yleisavustukseksi. Etsivä nuorisotyö on opetusvirastolle uusi tärkeä tehtäväkokonaisuus, johon on perusteltua kohdentaa lisäresursseja. toteaa, että osana strategiaohjelman toimeenpanopäätöstä kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta tekemään yhteistyössä avustuksia myöntävien virastojen kanssa selvityksen kaupungin ulkopuolisten toimijoiden avustusten ja tukien myöntämisen keskittämisestä kaupunginhallitukselle. Selvityksen on määrä olla valmis marraskuun 2013 alkuun mennessä ja sen tuloksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kaupungin avustusperiaatteisiin ja -käytänteisiin. Vuoden 2014 talousarvioehdotukseen sisältyvän yksittäisen tarkistuksen sijasta on siksi tarkoituksenmukaisempaa tehdä vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä kokonaisselvitys opetusviraston talousarviossa olevien avustuksien tarkistustarpeista ottaen huomioon mahdolliset muutokset kaupungin avustuskäytänteissä ja -periaatteissa. Tästä johtuen esittelijä esittää, että edellä todettu euron avustus säilytetään vuoden 2014