AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI KANSANEDUSTAJAT: ESKO KURVINEN JA MARKKU EESTILÄ

2 Sisällys Johdanto 2 1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi 3 2. Elinkeinot ja yrittäjyys 4 3. Liikenne ja verkot 5 4. Koulutus ja osaaminen 6 5. Luonnonvarat ja energia 7 6. Alueellistaminen 8 Etusivun kartan asettelu kuvaa sitä, että Suomen asemaa maailmalla on arvioitava ennakkoluulottomasti. Jäämeren yhteys on myös aluepoliittisesti uusi mahdollisuus hyödyntää maamme pohjoisia voimavaroja ja tasapainottaa alueellista kehitystä. 1

3 Johdanto Pääministeri Jyrki Katainen käynnisti syksyllä 2011 projektin, jonka tarkoituksena on nostaa esille uusia, ennakkoluulottomia ajatuksia suomalaisen aluekehityksen toteuttamiseksi. Projektin vastuuhenkilöiksi pääministeri nimesi kansanedustajat Markku Eestilän ja Esko Kurvisen. Työryhmä on järjestänyt avoimia keskustelutilaisuuksia, joihin on osallistunut Kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniä, eduskunta-avustajia, aluekehityksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Kädessäsi olevaan raporttiin on koottu näissä tilaisuuksissa esille nousseita ajatuksia, väitteitä, kehitysaihioita, itsestään selvyyksiä ja koeteltuja käytäntöjä, joiden olemme katsoneet voivan johtaa uuteen entistä menestyksellisempään alueiden kehittymiseen. Raportissa olevat ajatukset eivät edusta mitään virallista totuutta, saatikka että ne olisivat jossain päättävissä elimissä hyväksyttyjä, vaan ne ovat keskustelun pohjaksi kaikkien vapaasti käytettävissä ja työstettävissä toteutusta varten. Raportin työstämiseen ovat osallistuneet vastuuhenkilöiden lisäksi ryhmän sihteeri Matti Kankare sekä avustajina Arto Ahvensalmi, Saana Corino ja Emma-Leena Kemppainen. Aluepolitiikka herättää jo pelkkänä sanana ristiriitaisia tunteita ja mielikuvia. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi siitä täytyy puhua ja aluepolitiikkaa täytyy toteuttaa. Alueellinen kehittäminen ei ole vain heikompien alueiden tukemista, vaan maan eri osien vahvistamista. Suomi on juuri niin vahva kuin sen heikon alue on. Meidän on luotava menestymisen mahdollisuudet kaikille suomalaisille kaikkialla Suomessa. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja onnistumisen edellytyksensä. Niitä meidän tulee vahvistaa nykyaikaisilla menetelmillä. Valtion ja kuntien rooli alueiden kehityksessä on jatkossakin oleellisen tärkeä. Aluepolitiikka ei ole irrallinen politiikanlohko, vaan se kytkeytyy lähes kaikkeen alueilla tapahtuvaan toimintaan. Esimerkiksi onnistunut elinkeinopolitiikka on parasta aluepolitiikkaa. Suomi on liikenteen kannalta saari ja väkilukumme on pinta-alaan suhteutettuna pieni. Nämä seikat tuovat aluepoliittisen työhön sellaisia haasteita, joita monilla muilla meidän kilpailijoillamme ei ole. Tämän vuoksi aluepolitiikan tulee keskittyä olosuhteista tulevien haittojen minimoimiseen ja kilpailun esteiden poistamiseen. Menestyminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Sen suomalaiset ovat jo osoittaneet monta kertaa aikaisemmin. Yhteiskunta ohjaa ihmisten käyttäytymistä, myönsimmepä sitä tai emme. Yhteiskunnan ei pidä kuitenkaan puuttua ihmisten yksilöllisiin valintoihin, mutta siihen, miksi ihminen tai perhe on tehnyt tietyn päätöksen, on yhteiskunta jo aiemmin vaikuttanut. Tämän vuoksi on järkevää etsiä tasapainoa yhteiskunnan ohjauksen, markkinavoimien ja ihmisen itsensä todellisten tarpeiden välille. Siksi tarvitaan yhteiskunnan toimia myös aluepolitiikassa. Huom! Tämä raportti ei ole aluepoliittinen ohjelma. Ajatuksista voi olla samaa tai eri mieltä. Toivomus on, että raportin ajatukset herättävät ottamaan ja perustelemaan kunkin omia kannanottoja. 2

4 1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi Alueiden erityispiirteitä ja vahvuuksia on hyödynnettävä ja vahvistettava! Aluekehitystoimenpiteet tulee rakentaa alueiden omaan aktiivisuuteen! Tavoitteena on osaamisen, menestyksen ja hyvinvoinnin kasvattaminen! Vahvoille peruskunnille tulee antaa päävastuu aluekehityksestä ja elinkeinojen edistämisestä! Metropolialueen kansainväistyminen nykyistä nopeammin on koko maan etu! Suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion välisiä suoria sopimuksia on lisättävä! Alueiden ja kaupunkien pitää kehittää omia suoria kansainvälisiä yhteyksiään! Peruspalveluiden on oltava saatavilla kaikilla alueilla! Alueiden välinen kilpailu on positiivinen asia! Alueiden ja niiden rakenteiden erilaisuus on myös voimavara! Suomi rakentuu alueista, joiden vetureina ovat vahvat peruskunnat. Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on ihmisten elinmahdollisuuksien, tarpeiden ja palveluiden turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella on oikeus asettua asumaan mihin osaan Suomea haluaa, mutta samalla on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että vain ihmisten päivittäiset palvelut pystytään tuomaan lähelle ja erikoispalvelut sijaitsevat taajamissa. Päävastuu alueiden kehittämisestä tulee olla alueilla itsellään. Alueellinen kehittäminen ei saa olla vain heikommin menestyneiden alueiden tukemista, vaan maan eri alueiden vahvistamista. Kehityksen tulee rakentua pääosin alueen vahvuuksien ja sen asukkaiden oman aktiivisuuden varaan. Tulevaisuuden kuntarakenne tulee muodostumaan riittävän vahvoista työssäkäynti- ja asioimisalueisiin pohjautuvista kunnista. Kansalliset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuet suunnataan vauhdittamaan taloudellista kasvua, yrittäjyyttä ja rakenteellista uudistumista. Jokaisella elinvoimaisella alueella on oltava myös riittävästi resursoituja työvoima- ja elinkeinopalveluita sekä Kelan ja poliisin palveluita. Harvaanasutuilla alueilla asuvien palveluita parannetaan lisäämällä yhden luukun periaatetta sekä siirtämällä mahdollisimman suuri osa normaaleista asiointitoimenpiteistä sähköiseen muotoon. Liikkuvien ja eri alueilla kiertävien palveluiden määrää voidaan kasvattaa jatkossa. Valtion ja kuntien yhteispalvelupisteitä kehitetään. Haja-asutusalueilla voidaan sallia taajamia väljempää ja vapaampaa rakentamista ja rakentamisen määräyksiä, mutta tällöin ei voida edellyttää taajaman palveluita ja infrastruktuuria. 3

5 2. Elinkeinot ja yrittäjyys Etäisyyksistä johtuvia kilpailuhaittoja pitää vähentää! EU:n rakennepolitiikan tulee palvella aitojen uusien työpaikkojen syntymistä! Otetaan käyttöön investointien vapaa poisto-oikeus! Perustetaan pohjoisten elinkeinojen tutkimus- ja kilpailukykykeskus! Ekosysteemiä vahvistetaan kehittämällä yritystoimintaa, työllisyyttä ja ympäristöä yhdessä! Kuntien on toimittava elinkeinojen kehittämisen moottorina ja laadittava elinkeinostrategia, joka pohjautuu omiin vahvuuksiin! Tietoyhteiskunnan ja etätyön mahdollisuuksia on hyödynnettävä enemmän! Työelämän joustoissa on paikalliset olosuhteet huomioitava! Varmistetaan aloittaville yrityksille suunnattu pääomarahoitus! Kuljetustukia on uudistettava edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistamaan kilpailukykyä! Alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden lisääjinä toimivat alueiden omat elinkeinot. Alueiden pitäminen elinkelpoisina ei onnistu pelkästään tukijärjestelyjen kautta. Lähtökohtana täytyy olla itsenäiset ja omavaraiset alueet, jotka pystyvät hoitamaan oman tehtävänsä ja vahvistamaan elinvoimaansa. Alueiden tulee luoda uusia innovaatioita, joissa kunnat, yritykset ja korkeakoulut verkostoituneina keskittyvät uuden kasvun luomiseen. Väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokset eivät ole ainoastaan haaste lähipalvelujen saatavuudelle vaan ne koskevat myös yrityksiä ja niiden sukupolvenvaihdoksia. Yritysten sukupolvenvaihdosten ja investointien vauhdittamiseksi Suomessa täytyy uudelleen arvioida sekä yritysverotusta että perintö- ja lahjaverotusta. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat erityisen tärkeitä niillä alueilla, jossa markkinat toimivat puutteellisesti ja yritysten kannattavuus on heikompi. Jos yritykseen jätettyä voittoa ei verotettaisi, se parantaisi yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta ja lisäisi investointeja sekä työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi tarvitaan erilaisia joustoja sekä paikallista sopimista. Yrittäjät tulee ottaa tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työelämän pelisäännöistä sovittaessa. Osaaikatyön ja vapaaehtoistyön kehittämiseen tulee panostaa. Kokonaisuudessaan yritysten liiketoimintaa voidaan tehostaa lisäämällä etätyömahdollisuuksia ja sähköistä liiketoimintaa. Kuntien ja valtion elinkeino- ja aluekehityspalveluiden yhdistäminen tuo toimintaan lisää dynamiikkaa, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Valitukset viivästyttävät useita hankkeita ja tuovat niille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valitusoikeutta ei poisteta, mutta käsittelyaikoja täytyy nopeuttaa. On edellytettävä yhdenmukaista viranomaisten menettelyä koko maan alueella. Kuljetuskustannukset ovat myös monilla teollisuuden aloilla haaste liiketoiminnan kannattavuudelle. Ratkaisuna tähän on yrityksille luotava polttoaineveron palautusjärjestelmä. Myös uudistettu kuljetustuki on keino edistää yritysten toimintaa kaukana päämarkkinoista olevilla alueilla. 4

6 3. Liikenne ja verkot Suomeen on luotava liikenteen runkoverkot kaikille liikennemuodoille! Alempiasteinen tieverkko on pidettävä kunnossa! Joukkoliikenne tulee järjestää kunkin alueen omista lähtökohdista ja tarpeista! Harvaan asutuilla alueilla siirrytään kutsupalveluliikenteeseen! Mobiilipalvelut ja liikkuvat palvelut otetaan laajemmin käyttöön! Tietoliikenneyhteyksien ja audiovisuaalisten yhteydenpitovälineiden hyödyntäminen on välttämätöntä! Yhteiskunnan tukemia kuljetuksia on yhdistettävä yhdeksi ohjatuksi kokonaisuudeksi! Yhdistetään Suomen rautatieverkosto Jäämerelle Pohjois-Norjan satamien kautta! Kehitetään Suomen ja Venäjän välisiä rautatieyhteyksiä! Luodaan kannustimia, jotka aktivoivat yksityisiä sijoittamaan liikenneinfrastruktuuriin! Liikenneyhteyksien ja logistiikan merkitys korostuu jatkuvasti lisääntyvän kansainvälistymisen myötä. Tämän vuoksi infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat entistä oleellisempi osa kansallista elinkeino- ja aluepolitiikkaa. Pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja kylmän ilmaston takia korkeatasoinen ja toimiva logistiikka on alueiden asukkaille ja yrityksille huomattavasti merkityksellisempi kilpailukykytekijä kuin kilpaileville alueille muualla Euroopassa. Tämän vuoksi Suomessa tulee investoida enemmän nopeisiin liikenneyhteyksiin ja keskeisiin kuljetusväyliin. Venäjän talouskasvu, Koillisväylän avautuminen ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen kääntävät globaaleja kuljetusreittejä. Kaivosteollisuuden toimintaedellytykset ja muiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttävät toimivaa logistiikkaa. Näiden tarpeiden yhdistämisellä voidaan Suomeen luoda hyvät liikenneyhteydet palvelemaan myös alueiden omia tarpeita. Myös alempiasteisesta tieverkosta tulee huolehtia, jotta maa- ja metsätalouteen sekä raaka-aineiden saantiin liittyvät kuljetukset toimivat moitteettomasti. Liikenteen painopistettä ja polttoainevalintoja tulee kehittää tavalla, joka vähentää päästöjä ja polttoaineiden kulutusta. Kehitetään erityisesti nopeaa raideliikennettä, suositaan suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä sekä toteutetaan pitkien välimatkojen alueella yhdistettyjä kuljetuksia. Näin saavutetaan energian säästöjä ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Joukkoliikennettä ja yksityisautoilua ei pitäisi nähdä toisiaan poissulkevina vaan täydentävinä vaihtoehtoina. Toimiva lentoliikenne on alueiden elinkeinoelämän kannalta välttämätön, samoin kuin suorat lentoyhteydet Suomen pääkentiltä kansainvälisille lentokentille. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse. Tämän vuoksi merikuljetuskustannukset ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten teollisuus investoi Suomeen ja sen alueille. Valtion tulee huolehtia ja valvoa Suomen etua, jottemme joudu maksamaan ylimääräisiä maksuja ja veroja kuljetuksesta syntyvien normaalien kustannusten lisäksi. Satamien yhteistyötä tulee tiivistää ja muodostaa useita satamia hallinnoivia osakeyhtiöitä. 5

7 4. Koulutus ja osaaminen Yliopistoja kehitettäessä on otettava huomioon myös alueelliset tarpeet ja vahvuudet! Kaikkien korkeakoulujen vahvuudet ja työnjako on arvioitava myös alueellisesta näkökulmasta! Tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on synnytettävä korkeakoulujen ympärille! Toisen asteen koulutukseen on oltava mahdollisuus kaikilla! Virtuaalinen koulutus tuo uusia mahdollisuuksia! On paremmin ennakoitava ja koordinoitava aloituspaikkoja yritysten tarpeisiin! Osaava työvoima on kilpailukyvyn varmistaja! Muuntokoulutusta on järjestettävä kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille! Elinikäinen oppiminen tärkeässä on roolissa tulevaisuudessa! Osaava työvoima on yhä enenevissä määrin Suomen kilpailukyvyn varmistaja. Teknologian kehitykseen on varauduttava korkean koulutuksen avulla. Vahva pienyrityspohja tuo joustavuutta ja lisää kykyä talouden reagointiin. Siksi korkeasti ja akateemisesti koulutettuja täytyy kannustaa yrittäjyyteen. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tulee kehittää ja lisätä. Myös tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on hyvä rakentaa korkeakoulujen ympärille. Korkeasti koulutettu ja osaava työvoima on vetovoimatekijä myös ulkomaalaisille investoinneille ja yrityksille. Ammattikorkeakoulujen osalta pitää päästä pois yksittäisten alueiden välisestä kilpailusta. Tärkeämpää olisi tarkastella yksiköiden sijoittumista yhteisestä näkökulmasta ja alueen todellisista tarpeista. On tärkeää, että koulutus tukee alueen kehitystä ja alue pystyy työllistämään kouluttamansa nuoret. Toisen asteen koulutuksessa aloituspaikkojen lukumäärän pitää pääsääntöisesti vastata alueen ikäluokkia. Ammattiopistojen aloituspaikkojen lukumäärä täytyy kuitenkin sovittaa yhteen yritysten tulevien tarpeiden kanssa. Yhteistyötä yritysten kanssa on lisättävä jo koulutuksen aikana ja erityistä huomiota on kiinnitettävä opetuksen sisältöön sekä koulutusvälineiden yhteiskäyttöön. Harvaanasutuilla alueilla tulee panostaa aikuiskoulutukseen ja muuntokoulutukseen kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille hyödyntäen myös erilaisia virtuaalisia koulutusjärjestelmiä perinteisten menetelmien rinnalla. Tulevaisuuden suurimpia haasteita on työvoiman riittävyys. Sen vuoksi lukio tai ammatillinen koulutus on taattava jokaiselle nuorelle omalla alueella. Oppisopimuskoulutuksen status muutetaan opiskeluksi nykyisen työsuhteen sijaan, jotta yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tarjota oppisopimuspaikkoja. Mahdollistetaan toisen asteen koulutus kaikille. 6

8 5. Luonnonvarat ja energia Puurakentamisen lisäämistä ja puun tarkoituksenmukaista käyttöä on edistettävä! Puun jalostusastetta on nostettava! Alueellinen energiatuotanto on työllistäjä ja omavaraisuuden takaaja! Kaivosteollisuuden edellytysten turvaaminen on tärkeä, mutta samalla on huolehdittava ympäristön vaatimuksista! Lähi- ja luomuruoan tuottamiseen kannustetaan! Elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen on alueellisestikin tärkeää! Metsätilojen tilakoon kasvattaminen on välttämätöntä! Lupakäsittelyjä on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä! Suomesta on tehtävä edelläkävijä uusiutuvien energioiden tuottajana! Matkailuelinkeinoja sekä metsästys- ja kalastusturismia on kehitettävä! Luonnonvarat muodostavat olennaisen osan haja-asutusalueiden ihmisten toimeentulosta. Lähija luomuruoan merkitys suomalaisessa ruokatuotannossa tulee korostumaan jatkossa ja luo siten kasvavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle maaseudulla. Elintarvikelainsäädäntöä on helpotettava siten, että lähi- ja luomutuotteiden tuottaminen ja jalostus mahdollistuu paikallisesti nykyistä paremmin. Kilpailulainsäädännön esteet on poistettava alueellisten markkinoiden avaamiseksi. Energiapolitiikassa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa energiaomavaraisuutta lisäämällä kotimaista energiatuotantoa. Alueellisella energiantuotannolla on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia. Suomen on mahdollista toimia uusiutuvien energioiden tuottamisen edelläkävijänä ja vähentää näin fossiilista polttoaineriippuvuutta. Metsätilojen kokoa on kasvatettava, jotta metsätilojen hoito ja metsien hyötykäyttö tehostuu. Uutta yritystoimintaa ja elinkeinoja maaseudulla kehitetään esimerkiksi matkailuelinkeinojen ympärille. Kaivosteollisuuden ja turvetuotannon toimintaedellytykset on turvattava kestävän kehityksen periaatteella. Jatkojalostusmahdollisuuksia parannetaan niin edullisen energian kuin osaavan työvoiman saatavuuden suhteen. Puhdas suomalainen luonto on sinänsä jo itseisarvo ja luonnonvara. Tästä osoituksena on, että sadattuhannet ihmiset ajavat satoja kilometrejä viikoittain päästäkseen luontoon. Matkailuelinkeinojen, vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten ihmisten tarpeiden vaatimien investointien ja toimintojen yhdistäminen mahdollistaa uusia ulottuvuuksia maaseudun elinvoimaisuuteen. Ympäristön turvallisuuden edistäminen, ympäristöhaittojen vähentäminen, uuden yritystoiminnan, mm. kaivostoiminnan käynnistäminen ja työllisyyden edistäminen eivät voi olla toisiaan poissulkevia, vaan korkean teknologian maassa ne tulee pystyä hoitamaan ilman ristiriitoja. 7

9 6. Alueellistaminen Alueellistaminen on toimintojen hajauttamista sinne, missä ne on optimaalisinta tehdä! Alueellistamisessa tulee huomioida myös pienemmät kaupungit! Kansalliset tehtävät eivät ole tiettyyn paikkaan sidottuja! Alueellistamisen on tuettava alueella olevaa osaamista ja vahvuuksia! Tulonsiirtoja tarvitaan jatkossakin, vaikka lähtökohtana pitää olla omavaraisuus! Alueellistaminen ei saa olla vain menetettyjen työpaikkojen kompensaatiota! Tietotekniikan ja av-neuvottelulaitteiden käyttöä on lisättävä! Alueellistamisen todelliset hyödyt ja haitat on selvitettävä ennen päätöksentekoa! Alueellistamisessa ei ole kyse vain työpaikkojen hajasijoittamisesta ympäri Suomea! Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä kannustamaan kuntia omavaraisuuden lisäämiseen! Aluepolitiikka ymmärretään usein virheellisesti samaksi kuin alueellistaminen. Tarkoituksena ei ole rahan jakaminen tai keinotekoinen tehtävien siirtely vaan toimintaedellytysten turvaaminen ja Suomen uusi menestys. Alueellistamisessa lähtökohtana ei saa olla yksittäisten työpaikkojen siirtäminen alueelta toiselle vaan toimintojen tai tehtävien kokonaisvaltainen osoittaminen eri alueille. Monien kansallisten tehtävien on syytä sijaita väestöltään suurissa kaupunkikeskuksissa, mutta löytyy myös tehtäviä, jotka voidaan antaa kokonaisuudessaan hoidettavaksi pienemmille ja syrjäisemmille alueille. Tärkeää on myös se, että alueellistaminen pohjautuu alueen omaan tyypilliseen osaamiseen ja vahvuuksiin, eli toimintojen osoittamisella jollekin tietylle alueelle on myös muita perusteluja kuin vain alueellistaminen itseisarvona. Valtionosuusjärjestelmää tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta kaikkien etu on mahdollisimman hyvin ja itsenäisesti toimeentulevat omavaraiset alueet ja kunnat. Alueellistamista on syytä jatkaa, mutta päätöksien pitää pohjautua kokonaisetuun eikä vain jollain alalla menetettyjen työpaikkojen kompensointiin. Pelkkien toimintojen alueellistamisen lisäksi tulee kuitenkin etsiä myös muita keinoja, joilla eri alueiden kilpailukykyä voitaisiin parantaa alueiden omia vahvuuksia hyödyntäen. Julkisten työpaikkojen lisäys ei luo alueellista elinvoimaa, vaan tarvitaan yksityistä toimeliaisuutta, yrityksiä ja työpaikkoja. Sisäisen muuttoliikkeen seurauksena maan eri osien väliset erot ovat kasvaneet ja lähivuosien kehitys näyttää lisäävän alueiden välisiä eroja entisestään. Valtion työpaikkojen vähentymä harvaanasutuilla alueilla on ollut parin vuosikymmenen aikana mittavaa. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa useiden työpaikkojen sijainnin eri puolilla maata. Kelan ja verotoimistojen työnsiirto verkossa on hyvä esimerkki muillekin aloille toteutettavaksi. 8

10 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun Uusiutuva metsäteollisuus = menestyvä Suomi Hyvinvoiva metsä on biotalouden perusta. Metsäteollisuus luo hyvinvointia suomalaisille

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot