AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI KANSANEDUSTAJAT: ESKO KURVINEN JA MARKKU EESTILÄ

2 Sisällys Johdanto 2 1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi 3 2. Elinkeinot ja yrittäjyys 4 3. Liikenne ja verkot 5 4. Koulutus ja osaaminen 6 5. Luonnonvarat ja energia 7 6. Alueellistaminen 8 Etusivun kartan asettelu kuvaa sitä, että Suomen asemaa maailmalla on arvioitava ennakkoluulottomasti. Jäämeren yhteys on myös aluepoliittisesti uusi mahdollisuus hyödyntää maamme pohjoisia voimavaroja ja tasapainottaa alueellista kehitystä. 1

3 Johdanto Pääministeri Jyrki Katainen käynnisti syksyllä 2011 projektin, jonka tarkoituksena on nostaa esille uusia, ennakkoluulottomia ajatuksia suomalaisen aluekehityksen toteuttamiseksi. Projektin vastuuhenkilöiksi pääministeri nimesi kansanedustajat Markku Eestilän ja Esko Kurvisen. Työryhmä on järjestänyt avoimia keskustelutilaisuuksia, joihin on osallistunut Kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniä, eduskunta-avustajia, aluekehityksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Kädessäsi olevaan raporttiin on koottu näissä tilaisuuksissa esille nousseita ajatuksia, väitteitä, kehitysaihioita, itsestään selvyyksiä ja koeteltuja käytäntöjä, joiden olemme katsoneet voivan johtaa uuteen entistä menestyksellisempään alueiden kehittymiseen. Raportissa olevat ajatukset eivät edusta mitään virallista totuutta, saatikka että ne olisivat jossain päättävissä elimissä hyväksyttyjä, vaan ne ovat keskustelun pohjaksi kaikkien vapaasti käytettävissä ja työstettävissä toteutusta varten. Raportin työstämiseen ovat osallistuneet vastuuhenkilöiden lisäksi ryhmän sihteeri Matti Kankare sekä avustajina Arto Ahvensalmi, Saana Corino ja Emma-Leena Kemppainen. Aluepolitiikka herättää jo pelkkänä sanana ristiriitaisia tunteita ja mielikuvia. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi siitä täytyy puhua ja aluepolitiikkaa täytyy toteuttaa. Alueellinen kehittäminen ei ole vain heikompien alueiden tukemista, vaan maan eri osien vahvistamista. Suomi on juuri niin vahva kuin sen heikon alue on. Meidän on luotava menestymisen mahdollisuudet kaikille suomalaisille kaikkialla Suomessa. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja onnistumisen edellytyksensä. Niitä meidän tulee vahvistaa nykyaikaisilla menetelmillä. Valtion ja kuntien rooli alueiden kehityksessä on jatkossakin oleellisen tärkeä. Aluepolitiikka ei ole irrallinen politiikanlohko, vaan se kytkeytyy lähes kaikkeen alueilla tapahtuvaan toimintaan. Esimerkiksi onnistunut elinkeinopolitiikka on parasta aluepolitiikkaa. Suomi on liikenteen kannalta saari ja väkilukumme on pinta-alaan suhteutettuna pieni. Nämä seikat tuovat aluepoliittisen työhön sellaisia haasteita, joita monilla muilla meidän kilpailijoillamme ei ole. Tämän vuoksi aluepolitiikan tulee keskittyä olosuhteista tulevien haittojen minimoimiseen ja kilpailun esteiden poistamiseen. Menestyminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Sen suomalaiset ovat jo osoittaneet monta kertaa aikaisemmin. Yhteiskunta ohjaa ihmisten käyttäytymistä, myönsimmepä sitä tai emme. Yhteiskunnan ei pidä kuitenkaan puuttua ihmisten yksilöllisiin valintoihin, mutta siihen, miksi ihminen tai perhe on tehnyt tietyn päätöksen, on yhteiskunta jo aiemmin vaikuttanut. Tämän vuoksi on järkevää etsiä tasapainoa yhteiskunnan ohjauksen, markkinavoimien ja ihmisen itsensä todellisten tarpeiden välille. Siksi tarvitaan yhteiskunnan toimia myös aluepolitiikassa. Huom! Tämä raportti ei ole aluepoliittinen ohjelma. Ajatuksista voi olla samaa tai eri mieltä. Toivomus on, että raportin ajatukset herättävät ottamaan ja perustelemaan kunkin omia kannanottoja. 2

4 1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi Alueiden erityispiirteitä ja vahvuuksia on hyödynnettävä ja vahvistettava! Aluekehitystoimenpiteet tulee rakentaa alueiden omaan aktiivisuuteen! Tavoitteena on osaamisen, menestyksen ja hyvinvoinnin kasvattaminen! Vahvoille peruskunnille tulee antaa päävastuu aluekehityksestä ja elinkeinojen edistämisestä! Metropolialueen kansainväistyminen nykyistä nopeammin on koko maan etu! Suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion välisiä suoria sopimuksia on lisättävä! Alueiden ja kaupunkien pitää kehittää omia suoria kansainvälisiä yhteyksiään! Peruspalveluiden on oltava saatavilla kaikilla alueilla! Alueiden välinen kilpailu on positiivinen asia! Alueiden ja niiden rakenteiden erilaisuus on myös voimavara! Suomi rakentuu alueista, joiden vetureina ovat vahvat peruskunnat. Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on ihmisten elinmahdollisuuksien, tarpeiden ja palveluiden turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella on oikeus asettua asumaan mihin osaan Suomea haluaa, mutta samalla on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että vain ihmisten päivittäiset palvelut pystytään tuomaan lähelle ja erikoispalvelut sijaitsevat taajamissa. Päävastuu alueiden kehittämisestä tulee olla alueilla itsellään. Alueellinen kehittäminen ei saa olla vain heikommin menestyneiden alueiden tukemista, vaan maan eri alueiden vahvistamista. Kehityksen tulee rakentua pääosin alueen vahvuuksien ja sen asukkaiden oman aktiivisuuden varaan. Tulevaisuuden kuntarakenne tulee muodostumaan riittävän vahvoista työssäkäynti- ja asioimisalueisiin pohjautuvista kunnista. Kansalliset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuet suunnataan vauhdittamaan taloudellista kasvua, yrittäjyyttä ja rakenteellista uudistumista. Jokaisella elinvoimaisella alueella on oltava myös riittävästi resursoituja työvoima- ja elinkeinopalveluita sekä Kelan ja poliisin palveluita. Harvaanasutuilla alueilla asuvien palveluita parannetaan lisäämällä yhden luukun periaatetta sekä siirtämällä mahdollisimman suuri osa normaaleista asiointitoimenpiteistä sähköiseen muotoon. Liikkuvien ja eri alueilla kiertävien palveluiden määrää voidaan kasvattaa jatkossa. Valtion ja kuntien yhteispalvelupisteitä kehitetään. Haja-asutusalueilla voidaan sallia taajamia väljempää ja vapaampaa rakentamista ja rakentamisen määräyksiä, mutta tällöin ei voida edellyttää taajaman palveluita ja infrastruktuuria. 3

5 2. Elinkeinot ja yrittäjyys Etäisyyksistä johtuvia kilpailuhaittoja pitää vähentää! EU:n rakennepolitiikan tulee palvella aitojen uusien työpaikkojen syntymistä! Otetaan käyttöön investointien vapaa poisto-oikeus! Perustetaan pohjoisten elinkeinojen tutkimus- ja kilpailukykykeskus! Ekosysteemiä vahvistetaan kehittämällä yritystoimintaa, työllisyyttä ja ympäristöä yhdessä! Kuntien on toimittava elinkeinojen kehittämisen moottorina ja laadittava elinkeinostrategia, joka pohjautuu omiin vahvuuksiin! Tietoyhteiskunnan ja etätyön mahdollisuuksia on hyödynnettävä enemmän! Työelämän joustoissa on paikalliset olosuhteet huomioitava! Varmistetaan aloittaville yrityksille suunnattu pääomarahoitus! Kuljetustukia on uudistettava edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistamaan kilpailukykyä! Alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden lisääjinä toimivat alueiden omat elinkeinot. Alueiden pitäminen elinkelpoisina ei onnistu pelkästään tukijärjestelyjen kautta. Lähtökohtana täytyy olla itsenäiset ja omavaraiset alueet, jotka pystyvät hoitamaan oman tehtävänsä ja vahvistamaan elinvoimaansa. Alueiden tulee luoda uusia innovaatioita, joissa kunnat, yritykset ja korkeakoulut verkostoituneina keskittyvät uuden kasvun luomiseen. Väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokset eivät ole ainoastaan haaste lähipalvelujen saatavuudelle vaan ne koskevat myös yrityksiä ja niiden sukupolvenvaihdoksia. Yritysten sukupolvenvaihdosten ja investointien vauhdittamiseksi Suomessa täytyy uudelleen arvioida sekä yritysverotusta että perintö- ja lahjaverotusta. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat erityisen tärkeitä niillä alueilla, jossa markkinat toimivat puutteellisesti ja yritysten kannattavuus on heikompi. Jos yritykseen jätettyä voittoa ei verotettaisi, se parantaisi yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta ja lisäisi investointeja sekä työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi tarvitaan erilaisia joustoja sekä paikallista sopimista. Yrittäjät tulee ottaa tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työelämän pelisäännöistä sovittaessa. Osaaikatyön ja vapaaehtoistyön kehittämiseen tulee panostaa. Kokonaisuudessaan yritysten liiketoimintaa voidaan tehostaa lisäämällä etätyömahdollisuuksia ja sähköistä liiketoimintaa. Kuntien ja valtion elinkeino- ja aluekehityspalveluiden yhdistäminen tuo toimintaan lisää dynamiikkaa, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Valitukset viivästyttävät useita hankkeita ja tuovat niille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valitusoikeutta ei poisteta, mutta käsittelyaikoja täytyy nopeuttaa. On edellytettävä yhdenmukaista viranomaisten menettelyä koko maan alueella. Kuljetuskustannukset ovat myös monilla teollisuuden aloilla haaste liiketoiminnan kannattavuudelle. Ratkaisuna tähän on yrityksille luotava polttoaineveron palautusjärjestelmä. Myös uudistettu kuljetustuki on keino edistää yritysten toimintaa kaukana päämarkkinoista olevilla alueilla. 4

6 3. Liikenne ja verkot Suomeen on luotava liikenteen runkoverkot kaikille liikennemuodoille! Alempiasteinen tieverkko on pidettävä kunnossa! Joukkoliikenne tulee järjestää kunkin alueen omista lähtökohdista ja tarpeista! Harvaan asutuilla alueilla siirrytään kutsupalveluliikenteeseen! Mobiilipalvelut ja liikkuvat palvelut otetaan laajemmin käyttöön! Tietoliikenneyhteyksien ja audiovisuaalisten yhteydenpitovälineiden hyödyntäminen on välttämätöntä! Yhteiskunnan tukemia kuljetuksia on yhdistettävä yhdeksi ohjatuksi kokonaisuudeksi! Yhdistetään Suomen rautatieverkosto Jäämerelle Pohjois-Norjan satamien kautta! Kehitetään Suomen ja Venäjän välisiä rautatieyhteyksiä! Luodaan kannustimia, jotka aktivoivat yksityisiä sijoittamaan liikenneinfrastruktuuriin! Liikenneyhteyksien ja logistiikan merkitys korostuu jatkuvasti lisääntyvän kansainvälistymisen myötä. Tämän vuoksi infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat entistä oleellisempi osa kansallista elinkeino- ja aluepolitiikkaa. Pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja kylmän ilmaston takia korkeatasoinen ja toimiva logistiikka on alueiden asukkaille ja yrityksille huomattavasti merkityksellisempi kilpailukykytekijä kuin kilpaileville alueille muualla Euroopassa. Tämän vuoksi Suomessa tulee investoida enemmän nopeisiin liikenneyhteyksiin ja keskeisiin kuljetusväyliin. Venäjän talouskasvu, Koillisväylän avautuminen ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen kääntävät globaaleja kuljetusreittejä. Kaivosteollisuuden toimintaedellytykset ja muiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttävät toimivaa logistiikkaa. Näiden tarpeiden yhdistämisellä voidaan Suomeen luoda hyvät liikenneyhteydet palvelemaan myös alueiden omia tarpeita. Myös alempiasteisesta tieverkosta tulee huolehtia, jotta maa- ja metsätalouteen sekä raaka-aineiden saantiin liittyvät kuljetukset toimivat moitteettomasti. Liikenteen painopistettä ja polttoainevalintoja tulee kehittää tavalla, joka vähentää päästöjä ja polttoaineiden kulutusta. Kehitetään erityisesti nopeaa raideliikennettä, suositaan suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä sekä toteutetaan pitkien välimatkojen alueella yhdistettyjä kuljetuksia. Näin saavutetaan energian säästöjä ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Joukkoliikennettä ja yksityisautoilua ei pitäisi nähdä toisiaan poissulkevina vaan täydentävinä vaihtoehtoina. Toimiva lentoliikenne on alueiden elinkeinoelämän kannalta välttämätön, samoin kuin suorat lentoyhteydet Suomen pääkentiltä kansainvälisille lentokentille. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse. Tämän vuoksi merikuljetuskustannukset ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten teollisuus investoi Suomeen ja sen alueille. Valtion tulee huolehtia ja valvoa Suomen etua, jottemme joudu maksamaan ylimääräisiä maksuja ja veroja kuljetuksesta syntyvien normaalien kustannusten lisäksi. Satamien yhteistyötä tulee tiivistää ja muodostaa useita satamia hallinnoivia osakeyhtiöitä. 5

7 4. Koulutus ja osaaminen Yliopistoja kehitettäessä on otettava huomioon myös alueelliset tarpeet ja vahvuudet! Kaikkien korkeakoulujen vahvuudet ja työnjako on arvioitava myös alueellisesta näkökulmasta! Tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on synnytettävä korkeakoulujen ympärille! Toisen asteen koulutukseen on oltava mahdollisuus kaikilla! Virtuaalinen koulutus tuo uusia mahdollisuuksia! On paremmin ennakoitava ja koordinoitava aloituspaikkoja yritysten tarpeisiin! Osaava työvoima on kilpailukyvyn varmistaja! Muuntokoulutusta on järjestettävä kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille! Elinikäinen oppiminen tärkeässä on roolissa tulevaisuudessa! Osaava työvoima on yhä enenevissä määrin Suomen kilpailukyvyn varmistaja. Teknologian kehitykseen on varauduttava korkean koulutuksen avulla. Vahva pienyrityspohja tuo joustavuutta ja lisää kykyä talouden reagointiin. Siksi korkeasti ja akateemisesti koulutettuja täytyy kannustaa yrittäjyyteen. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tulee kehittää ja lisätä. Myös tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on hyvä rakentaa korkeakoulujen ympärille. Korkeasti koulutettu ja osaava työvoima on vetovoimatekijä myös ulkomaalaisille investoinneille ja yrityksille. Ammattikorkeakoulujen osalta pitää päästä pois yksittäisten alueiden välisestä kilpailusta. Tärkeämpää olisi tarkastella yksiköiden sijoittumista yhteisestä näkökulmasta ja alueen todellisista tarpeista. On tärkeää, että koulutus tukee alueen kehitystä ja alue pystyy työllistämään kouluttamansa nuoret. Toisen asteen koulutuksessa aloituspaikkojen lukumäärän pitää pääsääntöisesti vastata alueen ikäluokkia. Ammattiopistojen aloituspaikkojen lukumäärä täytyy kuitenkin sovittaa yhteen yritysten tulevien tarpeiden kanssa. Yhteistyötä yritysten kanssa on lisättävä jo koulutuksen aikana ja erityistä huomiota on kiinnitettävä opetuksen sisältöön sekä koulutusvälineiden yhteiskäyttöön. Harvaanasutuilla alueilla tulee panostaa aikuiskoulutukseen ja muuntokoulutukseen kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille hyödyntäen myös erilaisia virtuaalisia koulutusjärjestelmiä perinteisten menetelmien rinnalla. Tulevaisuuden suurimpia haasteita on työvoiman riittävyys. Sen vuoksi lukio tai ammatillinen koulutus on taattava jokaiselle nuorelle omalla alueella. Oppisopimuskoulutuksen status muutetaan opiskeluksi nykyisen työsuhteen sijaan, jotta yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tarjota oppisopimuspaikkoja. Mahdollistetaan toisen asteen koulutus kaikille. 6

8 5. Luonnonvarat ja energia Puurakentamisen lisäämistä ja puun tarkoituksenmukaista käyttöä on edistettävä! Puun jalostusastetta on nostettava! Alueellinen energiatuotanto on työllistäjä ja omavaraisuuden takaaja! Kaivosteollisuuden edellytysten turvaaminen on tärkeä, mutta samalla on huolehdittava ympäristön vaatimuksista! Lähi- ja luomuruoan tuottamiseen kannustetaan! Elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen on alueellisestikin tärkeää! Metsätilojen tilakoon kasvattaminen on välttämätöntä! Lupakäsittelyjä on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä! Suomesta on tehtävä edelläkävijä uusiutuvien energioiden tuottajana! Matkailuelinkeinoja sekä metsästys- ja kalastusturismia on kehitettävä! Luonnonvarat muodostavat olennaisen osan haja-asutusalueiden ihmisten toimeentulosta. Lähija luomuruoan merkitys suomalaisessa ruokatuotannossa tulee korostumaan jatkossa ja luo siten kasvavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle maaseudulla. Elintarvikelainsäädäntöä on helpotettava siten, että lähi- ja luomutuotteiden tuottaminen ja jalostus mahdollistuu paikallisesti nykyistä paremmin. Kilpailulainsäädännön esteet on poistettava alueellisten markkinoiden avaamiseksi. Energiapolitiikassa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa energiaomavaraisuutta lisäämällä kotimaista energiatuotantoa. Alueellisella energiantuotannolla on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia. Suomen on mahdollista toimia uusiutuvien energioiden tuottamisen edelläkävijänä ja vähentää näin fossiilista polttoaineriippuvuutta. Metsätilojen kokoa on kasvatettava, jotta metsätilojen hoito ja metsien hyötykäyttö tehostuu. Uutta yritystoimintaa ja elinkeinoja maaseudulla kehitetään esimerkiksi matkailuelinkeinojen ympärille. Kaivosteollisuuden ja turvetuotannon toimintaedellytykset on turvattava kestävän kehityksen periaatteella. Jatkojalostusmahdollisuuksia parannetaan niin edullisen energian kuin osaavan työvoiman saatavuuden suhteen. Puhdas suomalainen luonto on sinänsä jo itseisarvo ja luonnonvara. Tästä osoituksena on, että sadattuhannet ihmiset ajavat satoja kilometrejä viikoittain päästäkseen luontoon. Matkailuelinkeinojen, vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten ihmisten tarpeiden vaatimien investointien ja toimintojen yhdistäminen mahdollistaa uusia ulottuvuuksia maaseudun elinvoimaisuuteen. Ympäristön turvallisuuden edistäminen, ympäristöhaittojen vähentäminen, uuden yritystoiminnan, mm. kaivostoiminnan käynnistäminen ja työllisyyden edistäminen eivät voi olla toisiaan poissulkevia, vaan korkean teknologian maassa ne tulee pystyä hoitamaan ilman ristiriitoja. 7

9 6. Alueellistaminen Alueellistaminen on toimintojen hajauttamista sinne, missä ne on optimaalisinta tehdä! Alueellistamisessa tulee huomioida myös pienemmät kaupungit! Kansalliset tehtävät eivät ole tiettyyn paikkaan sidottuja! Alueellistamisen on tuettava alueella olevaa osaamista ja vahvuuksia! Tulonsiirtoja tarvitaan jatkossakin, vaikka lähtökohtana pitää olla omavaraisuus! Alueellistaminen ei saa olla vain menetettyjen työpaikkojen kompensaatiota! Tietotekniikan ja av-neuvottelulaitteiden käyttöä on lisättävä! Alueellistamisen todelliset hyödyt ja haitat on selvitettävä ennen päätöksentekoa! Alueellistamisessa ei ole kyse vain työpaikkojen hajasijoittamisesta ympäri Suomea! Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä kannustamaan kuntia omavaraisuuden lisäämiseen! Aluepolitiikka ymmärretään usein virheellisesti samaksi kuin alueellistaminen. Tarkoituksena ei ole rahan jakaminen tai keinotekoinen tehtävien siirtely vaan toimintaedellytysten turvaaminen ja Suomen uusi menestys. Alueellistamisessa lähtökohtana ei saa olla yksittäisten työpaikkojen siirtäminen alueelta toiselle vaan toimintojen tai tehtävien kokonaisvaltainen osoittaminen eri alueille. Monien kansallisten tehtävien on syytä sijaita väestöltään suurissa kaupunkikeskuksissa, mutta löytyy myös tehtäviä, jotka voidaan antaa kokonaisuudessaan hoidettavaksi pienemmille ja syrjäisemmille alueille. Tärkeää on myös se, että alueellistaminen pohjautuu alueen omaan tyypilliseen osaamiseen ja vahvuuksiin, eli toimintojen osoittamisella jollekin tietylle alueelle on myös muita perusteluja kuin vain alueellistaminen itseisarvona. Valtionosuusjärjestelmää tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta kaikkien etu on mahdollisimman hyvin ja itsenäisesti toimeentulevat omavaraiset alueet ja kunnat. Alueellistamista on syytä jatkaa, mutta päätöksien pitää pohjautua kokonaisetuun eikä vain jollain alalla menetettyjen työpaikkojen kompensointiin. Pelkkien toimintojen alueellistamisen lisäksi tulee kuitenkin etsiä myös muita keinoja, joilla eri alueiden kilpailukykyä voitaisiin parantaa alueiden omia vahvuuksia hyödyntäen. Julkisten työpaikkojen lisäys ei luo alueellista elinvoimaa, vaan tarvitaan yksityistä toimeliaisuutta, yrityksiä ja työpaikkoja. Sisäisen muuttoliikkeen seurauksena maan eri osien väliset erot ovat kasvaneet ja lähivuosien kehitys näyttää lisäävän alueiden välisiä eroja entisestään. Valtion työpaikkojen vähentymä harvaanasutuilla alueilla on ollut parin vuosikymmenen aikana mittavaa. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa useiden työpaikkojen sijainnin eri puolilla maata. Kelan ja verotoimistojen työnsiirto verkossa on hyvä esimerkki muillekin aloille toteutettavaksi. 8

10 KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati 15.5.2013 Gustaf Forsberg Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Miksi elinkeinoelämä on niin tärkeä Mistä kaupungit lähtöisin? Ihmisen tarve asua kaupungissa, kylässä

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot