KEURUUN KAUPUNKI VALKEINEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS Päivämäärä / / Hyväksymispäivämäärät ja pykälät VALKEINEN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS, EHDOTUSVAIHE

2 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, VALKEINEN KAAVASELOSTUS Tarkastus / Päivämäärä / / Laatija Kari Siipola Jouni Laitinen Tarkastaja

3 KAAVASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT ALUEEN MÄÄRITTELY SUUNNITTELUALUE KAAVAN NIMI JA TAVOITE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YHTEYSTIEDOT SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA POHJAKARTTA MUUT SELVITYKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN VAIHEET OSALLISET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS ASEMAKAAVAN KUVAUS MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ASEMAKAAVAN SUHDE YLEISKAAVAAN ALUEVARAUKSET ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN TOTEUTUS 31 Kaavaselostuksen liitteet Asemakaavakartta 1:2000 ( ) Havainnekuva 1:2000 ( ) 3D havainnekuvat ( ) Asemakaavan seurantalomake ( ) ERILLISET LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( / / ) 2. Meluselvitys ( ) 3. Ehdotusvaiheen vastineet ( ) 4. Luonnosvaiheen vastineet ( ) 5. Luontoselvitys ( ) 6. Luontoselvityksen täydennys ( ) 7. Luontoselvityksen täydennys (liito-orava) ( ) 8. Luontoselvityksen täydennys (noroympäristö) ( )

4 KAAVASELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa, johon on tehty tekninen muutos päivämäärällä TUNNISTETIEDOT Alueen nimi Kunta Valkeinen Keuruun kaupunki Kaupunginosa Suunnittelun kohde Asemakaavan laajennus koskee tiloja , , , , , , , , , , , , , , sekä vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee viheraluetta. Kaavan nimi Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus, Valkeinen Kaavan numero Kaavalaji/toimenpide Yhteystiedot Kaavoittaja: Asemakaavan muutos ja laajennus Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU p fax. (014) yhteyshenkilöt: Timo Määttä Eila Ilmarinen Kaavoitusjohtaja Paikkatietosihteeri p p timo.maatta@keuruu.fi eila.ilmarinen@keuruu.fi Konsultti: Hankkeen vastuuhenkilöt kaavan laatija: laatuvastaava: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA p fax Kari Siipola gsm kari.siipola@ramboll.fi Jouni Laitinen gsm jouni.laitinen@ramboll.fi Vireilletulo- ja hyväksymispäivämäärät Vireilletulo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

5 KAAVASELOSTUS ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan laajennus koskee tiloja , , , , , , , , , , , , , , sekä vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee viheraluetta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit , viher- ja katualuetta sekä vesialuetta. Maanomistus Alueen maanomistustiedot perustuvat lainhuutorekisteritietoihin. Alueella on lukuisia eri maanomistajia. Suurin maanomistaja on Keuruun kaupunki (kiinteistötunnus ). Vesialue on yhteistä aluetta (kiinteistötunnus ) ja sen rasitteena on vedenottamon suoja-alue (Y ). Kuva 1. Suunnittelualueen maanomistustiedot. Maanmittauslaitos.

6 KAAVASELOSTUS SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 ha ja se sijaitsee Keuruun keskusta-alueesta n. 2,5 km kaakkoon. Alue käsittää Valkeinen -järven länsirannan alueen. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti on osoitettu kuvassa 2 ja tarkempi rajaus kuvassa 3. Kuva 2. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti. Maanmittauslaitos. Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus maastokartalla. Maanmittauslaitos.

7 KAAVASELOSTUS Alueen nykyinen maankäyttö Alueella sijaitsee rantaviivan mukaisesti kulkeva Valkeisentie, joka pohjoispäässä yhdistyy Hirvilahdentiehen. Suunnittelualueen keskivaiheilla tie jatkuu ajopolkuna ja yhdistyy etelässä kantatiehen 58 (Mäntäntie), joka sijaitsee Valkeinen -järven itäpuolella. Rakennettuja tontteja on seitsemän ja ne sijoittuvat Valkeisentien varteen suunnittelualueen pohjoiselle alueelle. Tonteista viisi sijoittuu Valkeinen -järven rantaan. Kuvassa 4 on ote ilmakuvasta, jossa käy hyvin ilmi metsäalueet ja rakennetut alueet. Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos. Kuva 5. Hirvenlahdentien ja Valkeisentien (kuvassa oikealla) liittymä. Taustalla näkyy kantatie 58.

8 KAAVASELOSTUS Kuva 6. Valkeisentie, pohjoisosa. Kuva 7. Valkeisentien jatke suunnittelualueen eteläosassa. Kuva 8. Alueen rakennettua ympäristöä Valkeinen -järven vastarannalta kuvattuna. Luonnonympäristö Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitseva Sysivuori on osin hakattua metsäaluetta. Sysivuoren itärinteeltä laskee muutamia noroja Valkeiseen. Suunnittelualueen ulkopuolella, Hakavuoren ja Koukkulammen ympäristössä rakennetun alueen eteläosassa tien varressa on luhtaa ja siinä on ML10 :n mukainen kaunis ympäristö. Koukkulammen ympäristöstä on lisäksi liito-oravahavainto. Muita erityisiä luontoarvoja ei alustavassa inventoinnissa ole todettu. Valkeinen - järven itäpuolella Sysivuoren rinteet ja järven eteläpuolella oleva Honkavuoren pohjoisosa soveltuu alustavan luontoinventoinnin perusteella hyväksi rakennusalueeksi. Alustava inventointikartta on esitetty kuvassa 10. Kaavoitustyön yhteydessä laadittiin luontoselvitys ja kaavaehdotusvaiheessa tehtiin tarkentava inventointi Valkeiseen laskevien norojen osalta. Sen perusteella noroympäristö on liitetty osaksi VL/s - aluetta. Luontoselvitys ( ) sekä norojen tarkentava inventointi on esitetty kaavaselostuksen liitteinä. Norojen tarkentava inventointikartta myös kuvassa 9. Kuva 9. Eteläosan norojen inventointikartta.

9 KAAVASELOSTUS Kuva 10. Alustava luontoinventointi ja suunnittelualueen rajaus. Luontoselvityksen täydennys Luontoselvitystä täydennettiin ELY -keskuksen kaavaehdotusvaiheessa antaman lausunnon pohjalta. Lausunnossa edellytettiin tarkentamaan alueen liito-oravatilanne sekä alueen eteläosassa sijaitsevan kosteikko/noroympäristön rajaus. Luontoselvityksen täydennyksenä laadittiin liito-oravaselvitys , jonka mukaan alueella ei todettu liito-oravien esiintymistä. Samalla tarkennettiin kosteikko/noroympäristön rajaus. Selvitykset on esitetty kaavaselostuksen liitteinä. Alueen eteläosan kosteikko/noroympäristön rajaus koordinaateilla on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Kosteikko/noroympäristön rajaus.

10 KAAVASELOSTUS KAAVAN NIMI JA TAVOITE Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Keuruun kaupunki, Valkeinen, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavan tavoitteena on laatia Valkeinen -järven rantaan tukeutuva asemakaava, jolla mahdollistetaan alueen nykyistä asutusta täydentävän korkealuokkaisen asuinalueen rakentuminen. Kaavoitustyön yhteydessä huomioidaan: Kantatie 58:n liikenteen mahdollisesti aiheuttamat meluvaikutukset alueen maankäyttöön Valkeinen -järven ranta-alueen puustovyöhykkeen säilyttäminen 1.5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perustella vuonna Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tässä asemakaavahankkeessa suunnittelua koskevat korostetusti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.

11 KAAVASELOSTUS YHTEYSTIEDOT Asemakaavan laajennus toteutetaan yhteistyönä Keuruun kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n kesken. KAAVOITTAJA: Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh. (020) , Fax (014) Timo Määttä Kaavoitusjohtaja yhteyshenkilö: Eila Ilmarinen Paikkatietosihteeri Puh. (040) Sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi KONSULTTI (Kaavan laatija): Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Kari Siipola Laatuvastaava, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu KOKKOLA Puh. (020) Fax (020) yhteyshenkilö: Kari Siipola Puh Sähköposti: kari.siipola@ramboll.fi 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesija maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Keski-Suomen 1.vaihemaakuntakaava käsitteli Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja kaava on vahvistunut vaihemaakuntakaava käsitteli maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja, kaava on vahvistettu ja sai lainvoiman Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) hyväksyttiin Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 12.

12 KAAVASELOSTUS Kuva 12. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (lainvoimainen ). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (Elämäinen, tunnus ) ja sen läheisyydessä kulkee moottorikelkkareitti. Alueelle ei ole esitetty muita merkintöjä. Pohjavesialuetta koskee seuraava lainvoimaisen maakuntakaavan merkintä: 4. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. Alueen läheisyydessä on matkailun ja kaupan kehittämiseen liittyviä merkintöjä. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Ote 4. maakuntakaavasta (hyväksytty ). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti esitetty punaisella ympyrällä.

13 KAAVASELOSTUS YLEISKAAVA Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa v Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton (ja vanhentunut) tulee suunnittelussa MRL:n 54 :n mukaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Vireillä oleva Pohjoisjärven osayleiskaava rajoittuu asemakaava-alueeseen. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Keuruun kaupungin yhteispalvelupisteessä välisen ajan. 3.3 ASEMAKAAVA Alue on suurimmilta osin asemakaavoittamatonta. Pohjoisreunaltaan suunnittelualue on osa Kirkonseudun asemakaava-aluetta, kuva 14.

14 KAAVASELOSTUS Kuva 14. Ote kirkonseudun asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus. 3.4 POHJAKARTTA Suunnittelun pohjakarttana käytetään Keuruun kaupungin 1:2000 digitaalista asemakaavan pohjakarttaa. 3.5 MUUT SELVITYKSET Alueen asemakaavoituksessa voidaan osittain hyödyntää vireillä olevan Pohjoisjärven osayleiskaavan selvityksiä. Näitä ovat: Luontoinventointi, mukaan lukien luonto- ja direktiivilajit sekä uhanalaiset lajit laaditaan vuoden 2012 aikana kaavakonsultin asiantuntijoiden toimesta. Arkeologinen selvitys; selvityksen on laatinut Mikroliitti Oy Rakennuskannan inventointi; Keski-Suomen museo inventoi rakennukset kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä liittyen Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeeseen Rakennusinventointi on valmistunut v ja siinä kaava-alueelle ei ole osoitettu maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä alueita tai rakennuksia. Pohjavesialueet

15 KAAVASELOSTUS Asemakaavatyön yhteydessä tehdyt selvitykset Alueen nykyisen katuverkon toimivuus, liikenneturvallisuus ja liittyminen päätieverkkoon on tarkistettu myös maastossa liikenneasiantuntijan toimesta ( ). Meluselvitys on laadittu kaavaluonnosvaiheessa ja seuraavassa on esitetty tiivistelmä selvityksestä. Meluselvitysraportti kokonaisuudessaan on esitetty selostuksen erillisenä liitteenä. MELUSELVITYS Meluselvitys on laadittu melumallinnuksena Mäntäntien nykyisen liikennetilanteen ja ennustevuoden 2040 tilanteen mukaisesti. Liikenteen kasvukerroin on 1,40, jonka mukaisesti Mäntäntien nykyinen liikennemäärä 2480 ajoneuvoa/vrk kasvaa lukuun 3250 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärä (KVL 2040 = 3250 ajon/vrk, raskaan liikenteen osuus 6 %) perustuu tiekohtaiseen kasvukertoimeen (Tiehallinto, Tulevaisuuden näkymiä 4/2007). Melun leviäminen on laskettu maaston muodot, rakennukset ja rakenteet sekä heijastavat pinnat huomioivalla 3D-mallinnuksella. Valkeinen järvi on mallinnettu akustisesti kovaksi pinnaksi. Melumallinnuksen pohjaksi suoritettiin myös melumittaukset kahdessa pisteessä, kuva 15. Kuva 15. Mittauspisteiden sijainti. Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisten melutason yleisten ohjearvojen mukaan melun A-painotettu keskiäänitaso L Aeq saa olla uusilla asuinalueilla ulkona päiväaikaan enintään 55dB ja yöaikaan enintään 45dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja vastaavilla melutason ohjearvo on päivällä 45dB ja yöllä 40dB. Liike- ja toimistokäyttöön tarkoitetuilla alueilla ei ole ulkotilojen melulle rajoitusta. Sisällä liike- ja toimistohuoneistoissa päiväaikainen keskiäänitaso saa olla korkeintaan 45dB. Mikäli melutaso rakennuksen ulkopuolella on 70 db tai enemmän, on rakennuksen ulkovaipan äänieristävyydelle asetettava erityisvaatimuksia. Yleiset ohjearvot on esitetty seuraavassa taulukossa.

16 KAAVASELOSTUS ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Meluselvityksessä kaava-alueen suunniteltu asuminen on tulkittu pienimuotoiseksi täydennysrakentamiseksi, jolloin ulko-oleskelualueilla voidaan soveltaa yöohjearvoa 50 db (alla olevissa kuvissa vaalean vihreä alue < 50 db). Kuva 16. Meluselvitys, päiväaikainen ja yöaikainen keskiäänitasoennuste. Mallinnuksessa saadut tulokset osoittavat, että melutasot kaava-alueella alittavat sekä päivällä että yöllä VNp 993/92 mukaiset melutason ohjearvot.

17 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN VAIHEET Alueen kaavoitus on käynnistetty loppuvuodesta 2012 (KH ). Ilmoitus vireilletulosta kuulutettiin ja OAS oli nähtävillä Alustavat idealuonnokset valmistuivat Luonnoksia täydennettiin kevään aikana ja varsinainen kaavaluonnos valmistui Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaehdotusvaiheessa tarkennettiin Valkeisentien linjausta hidaskatutyyppiseen suuntaan. Kaavaehdotus valmistui Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen lausuntojen pohjalta kaaavehdotukseen tehtiin tekninen muutos päivämäärällä Tapahtumat Kaupunginhallituksen päätös kaavan laatimisesta viranomaisneuvottelu Kaavan vireilletulosta kuuluttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Alustava idealuonnokset Jatkoluonnos Maanomistajapalaveri Kaavaluonnos Työneuvottelu viranomaistahojen kanssa Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Kaavaehdotus nähtävillä Kaavaehdotus. Tekninen muutos. Tulevat tapahtumat 8/2015 Kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen. 9/2015 Kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksyminen. 4.2 OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh. (020) Fax (014) Liikennevirasto PL HELSINKI kirjaamo@liikennevirasto.fi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni) PL 250, JYVÄSKYLÄ Puh. (vaihde): (020) Fax (014)

18 KAAVASELOSTUS Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Puh Keski-Suomen museo Kilpisenkatu 1 PL 634, 40101, JYVÄSKYLÄ Puh Fax Keski-Suomen pelastuslaitos Salontaipaleentie Jyväskylä Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keurusseudun luonnonystävät ry Keurusselän seura ry Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan laajennusalueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavamuutoksella saattaa olla vaikutuksia. 4.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Maanomistajille järjestettiin yleisötilaisuus päivätyn luonnoksen pohjalta. Saadut kommentit on huomioitu kaavaluonnoksessa Kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja osalliset voivat antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa saatiin 7 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Kaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja osalliset voivat antaa muistutuksia kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa jätettiin 6 lausuntoa ja 1 muistutus. 4.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Kaavahankkeen viranomaisohjaus tapahtuu lausuntojen sekä tarpeen mukaan viranomaisohjauksen kautta. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät kommentit. Työneuvottelu viranomaistahojen kanssa Viranomaiskommenteissa esitettiin tarve Valkeisentien toteuttamisesta hidaskatutyyppisesti ja kadun linjauksen muutoksia tukemaan em. tavoitetta. Valmisteluvaiheen lausunnot Keski-Suomen ELY -keskus edellytti pohjavesialueen huomioimista kaavamääräyksissä sekä täsmentäviä määräyksiä /s -merkinnän osalta. Keurusselän Luonnonystävät ry esitti Valkeisen veden laadun turvaamiseksi koskemattoman rantavyöhykkeen leventämistä tai Valkeisentien linjausta kauemmas järven rannasta. Ehdotusvaiheen lausunnot ELY -keskus edellytti liito-oravaselvityksen tarkentamista sekä kosteikko/noroympäristön tarkentamista ja huomioimista paremmin kaavaehdotuksessa.

19 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT 5.1 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU Idealuonnokset Idealuonnoksissa uusi rakentaminen sijoittuu Valkeisentien varrelle. Muutamia uusia omarantaisia tontteja on osoitettu Valkeinen -järven rantaan, valtaosa uusista tonteista sijoittuu tien sisämaanpuolelle tai ei ulotu järven rantaan. Vaihtoehdossa A uusia tontteja on 24 kpl (kokonaistonttimäärä 30 kpl) ja vaihtoehdossa B 21 kpl (kokonaistonttimäärä 27 kpl), kuvat 17 ja 18. Kuvat 17 ja 18. Idealuonnokset VE A ja VE B Valkeinen -järven rantaan on osoitettu venevalkama ja Valkeisentien varteen venevalkamaa palveleva yleinen pysäköintialue. Rannan puoleiset viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi, joilla ympäristö säilytetään (VL/s). Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan lähinnä uusien tonttien lukumäärän suhteen. Vaihtoehdossa A rakentaminen painottuu hieman enemmän alueen pohjoisosaan. Vaihtoehdossa B hieman suurempi osa Valkeinen -järven rantavyöhykkeestä säilyy viheralueena. Molemmissa vaihtoehdoissa rantaan ulottuvien tonttien rantavyöhyke on osoitettu luonnonmukaisesti säilytettäväksi rakennuspaikan osaksi, jota on hoidettava niin että maiseman luonne ei oleellisesti muutu (s-1). Molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu pintavesien luonnolliset poistumisuomat järveen osoittamalla ne viheralueiksi.

20 KAAVASELOSTUS Jatkoluonnos Jatkoluonnosvaiheessa alueen pohjoisosan lähimaiseman kannalta merkittävä harjanne osoitettiin viheralueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VL/s). Venevalkaman yhteyteen osoitettiin uimaranta-alue. Tonttikokoa kasvatettiin muutamissa kohdin ja uusien tonttien lukumäärä on 20 kpl (kokonaismäärä 26 kpl). Kuva 19. Jatkoluonnos

21 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS Kaavaluonnos pohjautuu jatkoluonnokseen ( ), jota on täydennetty maanomistajapalaverissa saatujen kommenttien pohjalta seuraavasti: Omarantainen tontti nr:o 4 on poistettu ja ohjeelliset tonttirajat on osoitettu kiinteistöjaotuksen mukaisesti. Tontin n:ro 7 eteläraja on siirretty kiinteistörajalle. Tonttien päärakennusten rakennusala on osoitettu vähintään n. 30 m etäisyydelle rantaviivasta. Saunarakennusten sijainti on määritelty rakennusalalla (sa). Uusien tonttien saunarakennusten rakennusala on osoitettu vähintään n. 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Saunarakennuksen enimmäiskoko 30 k-m2. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,2. Säilytettävä puurivi on huomioitu. Rakennusalan rajaa on tarkennettu yhden nykyisen talousrakennuksen osalta. Ote kaavaluonnoksesta on esitetty kuvassa 20 ja havainnekuvasta kuvassa 21. Kuva 20. Kaavaluonnos

22 KAAVASELOSTUS Kuva 21. Havainnekuva

23 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaehdotusvaiheessa on tehty kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen pohjalta seuraavat muutokset/täydennykset: Valkeisentien luonnetta on muutettu hidaskatutyyppiseksi katualueen laajennuksilla sekä kadun linjauksen muutoksilla. Kaavaselostusta on täydennetty maakuntakaavan pohjavesialuemerkinnän osalta. Pohjavesialuetta koskeva kaavamääräys on lisätty. /s- merkinnän määräyksiä on täydennetty. Vaikutusten arviointia on täydennetty. Kaavaselostukseen on lisätty suosituksia Valkeisentien ja tonttien pintavesien käsittelystä. Korttelinrajoja on tarkennettu huomioiden nykyiset kiinteistörajat. Suunnittelualueen eteläosan noroympäristö on liitetty osaksi VL/s aluetta. Kaavaselostukseen on lisätty maininta venevalkaman käytöstä tulipalon sammutustilanteessa luonnon vedenottopaikkana. Kaavaehdotuksen tekninen muutos Ehdotusvaiheen lausuntojen pohjalta alueen eteläosan kosteikko/noroympäristön VL/s -aluetta on laajennettu ja AO -kortteleita on pienennetty, jolloin alueelta on vähentynyt 2 tonttia. VL/s -alueen muutos ja noro/kosteikkoympäristön tarkennettu rajaus on esitetty kuvassa 22. Lisäksi muuntamoille sekä nykyiselle vesijohtolinjalle on osoitettu aluevaraukset. Ohjeelliset rakennusalat on poistettu kaavakartalta. Kuva 22. Noro/kosteikkoympäristön huomioiminen (rajaus punaisella, koordinaattipisteet ympyröiden keskellä). Kokonaisrakenne Asemakaava täydentää alueen nykyistä rakentamista ja muodostaa ympäristön huomioivan, rakenteeltaan väljän ja viihtyisän asuinalueen. Tonteilta on hyvät yhteydet ympäröiville lähivirkistysalueille. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu 23 tonttia, joista 17 on uusia tontteja. Valkeisen rantaan on osoitettu koko kaava-aluetta palveleva venevalkama sekä uimaranta.

24 KAAVASELOSTUS Liikenneverkko Rakentaminen tukeutuu nykyiseen Valkeisentiehen, jota perusparannetaan ja jatketaan alueen eteläosaan. Kadusta rakennetaan hidaskatutyyppinen ja katuun voidaan tehdä hidastavia kavennuksia nykyinen ympäristö huomioiden. Vesien käsittely Valkeinen -järven vedenkuormituksen vähentämiseksi suositellaan tonttien pintavesien imeyttämistä/suodattamista tontilla. Valkeisentien osalta voidaan kuormitusta vähentää pintavesien imeytyssuodatuksella/suodatuksella ennen niiden johtamista vesistöön. Venevalkaman aluetta voidaan käyttää tulipalon sammutustilanteessa luonnon vedenottopaikkana. 7.1 MITOITUS kortteli/ tonttien lkm tehokkuusluku e korttelin/alueen pinta-ala, m2 rakennusoikeus, k-m2 AO -korttelit 440/6 0, /6 0, /1 0, /2 0, /2 0, /1 0, /1 0, /1 0, /1 0, /2 0, yhteensä Viheralueet, VL Viheralueet, VL/s Katualueet Vesialueet, W LP 1100 LV 630 VV 780 rak. oik. yhteensä Asemakaava-alueen pinta-ala yhteensä n. 20,0 ha, josta lähivirkistysalueita yhteensä n. 6,4 ha eli n. 32 % ja vesialuetta n. 4,7 ha eli n. 23 %. Uusien tonttien rakennusoikeus vaihtelee tontin koosta riippuen n. 380 k-m2 855 k-m2. Mitoitustiedot syötetään TYVI -palvelun asemakaavan seurantalomakkeeseen. 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valkeinen -järven ranta-alueen maisema on huomioitu säilyttämällä se puustoisena rantavyöhykkeenä niin nykyisten tonttien kuin uusien rakennuspaikkojen osalta. Päärakennukset sijoittuvat uusilla tonteilla vähintään n. 30 m etäisyydelle ja saunarakennukset n. 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Lisäksi saunarakennusten koko on rajattu enintään 30 k-m2:iin. Alueen uusista omarantaisista tonteista kaksi sijoittuu alueen pohjoisosaan nykyisen rakentamisen yhteyteen ja yksi alueen keskiosaan. Omarantaisten tonttien rantavyöhyke on osoitettu luonnonmukaisena säilytettäväksi rakennuspaikan osaksi (s-1 -merkintä). Alueen eteläosaan ei ole osoitettu omarantaisia tontteja. Alueen pohjoisosan maisemallisesti tärkeä harjanne on osoitettu lähiviheralueeksi, jolla ympäristö on säilytettävä. Samalla merkinnällä on osoitettu Valkeinen -järven rantavyöhyke omarantaisten tonttien ulkopuolella. Alueen eteläosassa järveen laskeva noro ja kosteikkoympäristö on myös osoitettu VL/s alueeksi.

25 KAAVASELOSTUS Nykyinen puusto Valkeisentien varrella on huomioitu kaavaehdotuksessa (säilytettävä puurivi). Valkeisentien polveileva linjaus viherkaistoineen lisää alueen viihtyisyyttä sekä liikenneturvallisuutta. 7.3 ASEMAKAAVAN SUHDE YLEISKAAVAAN Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava soveltuvin osin huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Seuraavassa on esitetty em. sisältövaatimukset sekä miten ne on huomioitu kaavaluonnoksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys -asemakaavaehdotus täydentää alueen nykyistä asustusta. Alue sijaitsee Keuruun keskustan läheisyydessä sijoittuen suhteellisen tiiviisti nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen -liittyminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen mahdollistaa myös ekologisesti kestävän ympäristön muodostumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö -alue liittyy nykyistä kiinteämmin osaksi Keuruun keskustan yhdyskuntarakennetta asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus -alue sijoittuu Keuruun ydinkeskustan palvelujen läheisyyteen mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla -alue tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon -alue tullaan liittämään kunnallisteknisiin verkostoihin -liikennöinnin osalta alue tukeutuu kuitenkin pääasiassa henkilöautojen käyttöön mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön -lähiympäristön mahdolliset häiriötekijät (liikennemelu) on tutkittu ja huomioitu alueen suunnittelussa -Valkeisentien suunnittelussa huomioidaan alueen nykyinen asutus. Katu rakennetaan hidastyyppisesti, liikenneturvallisuus huomioiden kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -kaava tarjoaa uusia asuinpaikkoja keskustan läheisyydessä ja tukee siten keskustan palvelujen säilymistä ja kehittymistä ympäristöhaittojen vähentäminen -alue on hyvin liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen -alueen maisemakuva vesialueen suuntaan on huomioitu rakennusten sijoittumisessa -maiseman kannalta merkittävimmät alueet (Valkeinen järven rantavyöhyke, pohjoisosan harjanne) on huomioitu osoittamalla ne viheralueiksi, joilla ympäristö on säilytettävä. -alueen luontoarvojen kannalta merkittävä kosteikko/noroympäristö on osoitettu VL/s - alueeksi. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys -asuinkortteleiden välittömään läheisyyteen on osoitettu riittävästi viheralueita -alueen asukkaiden käyttöön on osoitettu venevalkama ja uimaranta 7.4 ALUEVARAUKSET Aluevaraukset ja kaavamääräykset on esitetty kaavakartassa. Ote nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ( ) on esitetty kuvassa 21 ja havainnekuvasta kuvassa 22. Kaavaehdotus (tekninen muutos ) havainnekuvineen on esitetty kuvissa 23 ja 24.

26 KAAVASELOSTUS Kuva 21. Kaavaehdotus

27 KAAVASELOSTUS Kuva 22. Havainnekuva

28 KAAVASELOSTUS Kuva 23. Kaavaehdotus tekninen muutos.

29 KAAVASELOSTUS Kuva 24. Havainnekuva tekninen muutos.

30 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. Elinympäristö Uusi asutus sijoittuu vesialueen läheisyyteen ja suhteellisen lähelle keskustan palveluja muodostaen viihtyisää elinympäristöä. Alueen viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä ovat alueen väljyys ja viheralueiden määrä. Alue muuttuu täydennysrakentamisen myötä luonteeltaan selvästi nykyistä rakennetummaksi. Nykyisen asutuksen osalta Valkeisentien lisääntyvä liikenne voidaan kokea negatiivisena, toisaalta kadun perusparantaminen ja rakentaminen hidaskatutyyppiseksi kohentaa ympäristön laatua ja vähentää lisääntyvän liikenteen mahdollisesti haitallisiksi koettavia vaikutuksia. Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Alueelta saattaa mahdollisesti syntyä hajuhaittoja esim. puhdistamon kompostikentällä olevien aumojen kääntämisaikana. Uusi asutus tulee sijoittumaan noin samalle etäisyydelle puhdistamosta kuin sen pohjoispuolelle sijoittuva Nyyssänniemen nykyinen asutus. Vesi Alue liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin, joten rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ovat vähäiset. Nykyisten rakennettujen tonttien pintavedet sekä rantasaunojen käyttövedet kuormittavat järveä. Uuden rakentamisen myötä Valkeinen -järven kuormitus tonttien pintavesien osalta lisääntyy. Vaikutusta voidaan vähentää tonttien pintavesien imeyttämisellä/suodattamisella tontilla. Valkeisentien osalta voidaan kuormitusta vähentää pintavesien imeytyssuodatuksella/suodatuksella ennen niiden johtamista vesistöön. Luonnon monimuotoisuus Alueen eteläosassa sijaitseva noro/kosteikkoympäristö on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä kohde ja alue on osoitettu VL/s -merkinnällä. Samoin Valkeisen -järven rantavyöhyke on osoitettu VL/s -merkinnällä, jolloin se toimii myös ekologisena käytävänä. Suunnittelualueen rakentamisen vaikutuksia alueen luontoarvoihin voidaan pitää suhteellisen vähäisinä. Liikenne Valkeisentien liikennemäärät tulevat lisääntymään alueen täydennysrakentamisen myötä. Katu rakennetaan jalankulku ja pyöräily huomioiden hidaskatutyyppisesti, jolloin alueen liikenneturvallisuus voidaan ottaa huomioon. Rakennettu ympäristö Alueen nykyinen rakennuskanta liittyy osaksi Valkeisentien varrelle sijoittuvaa uutta pientaloaluetta. Alueesta muodostuu väljä ja nauhamainen kokonaisuus, jolle viheralueiden runsaus ja vesistön läheisyys luovat oman ominaispiirteensä. Maisema Valkeisen -järven lähimaisema muuttuu merkittävästi puustoisen alueen rakentumisen myötä. Rakentamisen vaikutuksia vähentää ranta-alueen säilytettävä puustovyöhyke. 9. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkintöinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä.

31 KAAVASELOSTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelta on laadittu tasohavainnekuvan (kuva 24) lisäksi 3D -mallinnus, joka kuvaa alueen tulevaa luonnetta (kuva 25). Mallinnuskuvat on esitetty myös kaavaselostuksen erillisenä liitteenä. Kuva 25. 3D -mallinnukset. 11. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN TOTEUTUS Asemakaavan laajennuksen toteuttaminen alkanee vuoden 2015 aikana / Kari Siipola Arkkitehti SAFA Kaavan laatija Jouni Laitinen Arkkitehti SAFA

32 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 249 Keuruu Täyttämispvm Kaavan nimi Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus, Valkeinen Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 20,0110 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 18,0300 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,9810 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 20, , ,07 A yhteensä 7, , ,20 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 6, ,7 R yhteensä L yhteensä 1,4385 7,2 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 4, ,4 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

33 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 20, , ,07 A yhteensä 7, , ,20 A 7, , ,20 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 6, ,7 VL 3, ,8 VV 0,0780 1,2 VL/s 3, ,0 R yhteensä L yhteensä 1,4385 7,2 Kadut 1, ,0 LV 0,0630 4,4 LP 0,1100 7,6 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 4, ,4 W 4, ,0 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]