Päivämäärä / KEURUUN KAUPUNKI VARISSAAREN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Päivämäärä / KEURUUN KAUPUNKI VARISSAAREN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

2 Tarkastus Päivämäärä / Laatija Minna Vesisenaho / Kari Siipola Tarkastaja Jouni Laitinen Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Laaditut selvitykset ja suunnitelmat LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KAAVOITUKSEN AIKATAULU 13

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT MRL 62, 63 ja 64 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Keuruun kaupungin kaavoituspalvelussa, Multiantie 5, KEURUU. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: paikkatietosihteeri Eila Ilmarinen; puh , sähköposti: Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja

5 2 Kaavan laatija Ramboll Finland Oy arkkitehti Kari Siipola; puh , sähköposti: Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelun kohteena on Varissaari, joka sijoittuu Keuruun liikekeskustan lounaispuolelle Koninlahden ja Rautolahden väliin. Eteläosa saaresta rajautuu Haitonsalmeen. Suunnittelualue käsittää suuren osan Varissaaresta. Suunnittelualueeseen eivät kuitenkaan kuulu saaren pohjoinen, rautatien taakse jäävää alue, asemakaavoitettu lämpövoimalaitoksen alue eikä osa saaren eteläosasta. Suunnittelualueen pinta-ala vesialueineen on noin 40 ha. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja tarkempi rajaus kuvassa 2. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti. Maanmittauslaitos.

6 3 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus maastokartalla. Maanmittauslaitos. 3. YHTEYSHENKILÖT Asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyönä Keuruun kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n Kokkolan toimipisteen kesken. KAAVOITTAJA: Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh Faksi yhteyshenkilö: Eila Ilmarinen Paikkatietosihteeri Puh Sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi

7 4 KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Kari Siipola gsm Sähköposti: Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA Laatuvastaava, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen gsm Sähköposti: Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Asemakaavan tavoitteena on laatia Varissaareen, rautatien etelänpuoleiselle alueelle, asemakaavan laajennus, joka mahdollistaa alueen rakentumisen laadukkaana toimitilapainotteisena alueena. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelun yhteydessä huomioidaan alueen luontoarvot. Alueen länsiosan rakentamattomalta alueelta on laadittu v luontoselvitys. Varissaarta jakaa pohjois-eteläsuunnassa Kolhontie. Tien länsipuoli on lähes kokonaan rakentumatonta, metsäistä aluetta. Alueella sijaitsee yksi huvilarakennus. Tien itäpuolella on lämpövoimalaitoksen alue sekä teollisuusalue, joka kuuluu kaavoitettavaan alueeseen. Teollisuusalueen eteläpuolella sijaitsee myös yksi hubilarakennus. Teollisuusalueen ja Haitonsalmen (suunnittelualueen eteläinen raja) välinen alue on metsäistä luonnontilaista aluetta. Kuva 3. Ote Keuruun opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus.

8 5 Suunnittelualueen pohjoinen rakentumaton osa. Alueelta 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan suurin osa alueesta ei sisällä sellaisia luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat alueen mahdolliseen rakentamiskäyttöön. Länsirannan uhanalaiset luontotyypit ja merkittävää lajistoa sisältävä rantavyöhyke tulee kuitenkin huomioida alueen suunnittelussa. Kuva 4. Suunnittelualueen pohjoisosa. Varissaaressa suunnittelualueen ulkopuolella on Keuruun lämpövoimalaitos. Kuva 5. Voimalaitoksen alue. Teollisuusalue, jonka sekä idän- että etelänpuolella on yksi huvilarakennus (paikat ympyröity kuvassa). Rakennuksilla on suojelutarve, joka toteutetaan tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä. Teollisuusalueella on toimintaansa käynnistämässä HT Laser Oy. Kuva 6. Teollisuusalue. 4.3 Maanomistus Alueen maanomistustiedot perustuvat lainhuutorekisteritietoihin, tiedot on poimittu ja täydennetty Yksittäiset maanomistajat ja alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Näiden lisäksi rata- ja tiealueet omistaa Suomen valtio/liikennevirasto, Kirjaamo PL 33, HELSINKI. Yhteiset vesialueet ( ) ovat Suolahden jakokunnan hallinnoimia.

9 , VARISVOIMA Omistajat: Keuruun Lämpövoima Oy PL 50, KEURUU (Ei suunnittelualuetta!) , Tiwinranta Omistajat: Kiinteistö Oy Tiwinranta , Varisniemi Keuruun kaupunki Multiantie 5, KEURUU , VARISSAARI Omistajat: M-Real Oyj c/o Metsämannut Oy PL 314, TAMPERE (Ei suunnittelualuetta!) 5. Yhteinen alue Omistustietoja ei ole saatavilla , KANGAS- MANNILA Omistajat: KEURUUN SEU- RAKUNTA PL 64, KEURUU , Keulink Kiinteistöt Oy (Keuruun Matkailu), Keskusaukio KEURUU Kuva 7. Varissaaren maanomistustiedot , TIVINRANTA II Keulink Kiinteistöt Oy (Keuruun Matkailu), Keskusaukio KEURUU 4.4 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavaavassa on mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustus-

10 7 voimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Keski-Suomen 1.vaihemaakuntakaava käsitteli Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja kaava on vahvistunut , 2. vaihemaakuntakaava käsitteli maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja, kaava on vahvistettu ja sai lainvoiman Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) hyväksyttiin ja 4. vaihemaakuntakaavat ovat ympäristöministeriön vahvistettavina. Kuva 8. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat. Kuva 9. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat.

11 8 Vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T). Seuraavassa suunnittelussa huomioitavia keskeisiä maakuntakaavamerkintöjä: 4.5 Yleiskaava Keuruun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa v Kaavaa ei kuitenkaan ole vahvistettu, joten se on oikeusvaikutukseton. Ko. osayleiskaavassa Varissaaren suunnittelualueen osa on varattu teollisuus- ja liikerakentamiselle sekä virkistykselle. Alueen lomarakennukset on luokiteltu suojeltaviksi. Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton (ja vanhentunut) tulee suunnittelussa MRL:n 54 :n mukaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset.

12 9 Kuva 10. Ote Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta (hyväksytty ). 4.6 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu Varissaaressa voimassa olevaan asemakaavaan joka käsittää lämpövoimalaitoksen alueen. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kuva 11. Voimalaitoksen asemakaava.

13 Pohjakartta Suunnittelun pohjakarttana käytetään Keuruun kaupungin 1:2000 asemakaavan pohjakarttaa. 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 5.1 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueen länsiosan rakentamattomalta alueelta on laadittu v luontoinventointi. Alueelta on tiedossa kaksi Arvo Ervin suunnittelemaa huvilarakennusta, jotka huomioidaan suunnittelussa Varissaaren teollisuusympäristöinventoinnin (2009), mukaisesti. Alueelta on laadittu kaavoitustyön yhteydessä seuraavat suunnitelmat: Meluselvitys (murskaustoiminta, auto- ja raideliikenne) Liikenneselvitys (liittymien toimivuus) Liikenteen tärinäselvitys (raideliikenne) Lisäksi suunnittelussa huomioidaan seuraavat: suunnittelualueen länsiosan liittymäselvitys suunnittelualueen itäosan ympäristöluvat muinaisjäännösinventoinnin hoitaa Keski-Suomen museo Maaperän pilaantuneisuusselvitys 2007 (PIMA-kohde, kohdenro 50265). 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Alueelle laaditaan tarpeen mukaan maankäyttövaihtoehtoja jatkosuunnittelun ja vertailun pohjaksi. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietona käytetään kaavatyön yhteydessä laadittavia selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

14 11 Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. 8. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh Faksi Liikennevirasto PL HELSINKI kirjaamo@liikennevirasto.fi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni) PL 250, JYVÄSKYLÄ Puh. (vaihde): Faksi Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Puh Keski-Suomen museo Kilpisenkatu 1 PL 634, Jyväskylä Puh Faksi Keski-Suomen pelastuslaitos Salontaipaleentie Jyväskylä Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keurusseudun luonnonystävät ry Keurusselän seura ry Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan laajennusalueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat.

15 12 Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavamuutoksella saattaa olla vaikutuksia. 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 2). OAS:n riittävyyttä käsitellään viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 26 ) Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kaupungintalolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa myös erillinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään.

16 KAAVOITUKSEN AIKATAULU Hankkeen alustava aikataulu on esitetty alla olevassa taulukossa. Asemakaavalle on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyntä vuoden 2014 aikana. Aloituskokous Syyskuu 2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lokakuu 2012 Kaavaluonnos Joulukuu 2013 Valmisteluvaiheen kuuleminen Tammikuu 2014 Kaavaehdotus Syyskuu 2014 Nähtävilläolo ja ehdotuksen käsittely Loka Joulukuu 2014