Selostus A-2743 D/486/ / (12)

Transkriptio

1 Selostus A-2743 D/486/ / (12) A-2743 Asemakaavan muutos LUONNOS Kyösti Kallion kadun varren korttelit (Ranta-Kartano), Kartano Lahti.fi

2 Selostus A-2743 D/486/ / (12) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE XX. PÄIVÄNÄ XXKUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2743 (Kyösti Kallion kadun varren korttelit, Kartano) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan kortteleita 2152, 2154 ja 2156 Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan xxx Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Kartanon (2.) kaupunginosan kortteleita 2152, 2154 ja 2156 (Ranta-Kartano). Suunnittelualue rajoittuu lounaispuolelta Kyösti Kallion katuun, koillis- ja pohjoispuolelta puistoalueeseen (Kekkosen aukio) sekä eteläpuolelta puistoalueeseen (Koiviston aukio) ja kortteliin Suunnittelualue sijaitsee n. 500 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta luoteeseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla

3 Selostus A-2743 D/486/ / (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa kortteleiden toteuttamismahdollisuuksia tarkistamalla kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita korttelin sisäisiä kaavamerkintöjä. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään Kuulemisen yhteydessä pyydetään myös viranomaislausunnot. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen osin aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien jalustaosien kerroslukuja korotetaan kahdessa eteläisimmässä korttelissa 3 kerroksesta 4 kerrokseen ja torniosien kerroslukuja korotetaan kaikissa kortteleissa kahdeksasta kerroksesta kymmeneen kerrokseen. Pohjoisimmassa korttelissa jalustaosan kerrosluku säilyy kahdessa kerroksessa. Torniosia kasvatetaan neljä metriä korttelin sisäpihalle päin niiden toteutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja pohjoisimpaan kortteliin lisätään yksi torniosa. Pohjoisimmassa korttelissa torniosat käännetään Kyösti Kallion kadun suuntaisiksi. Kaavassa määrätään myös mm. leikki- ja oleskelualueisiin, pihakannen istuttamiseen, kulkuaukkoihin, maanalaiseen rakentamiseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman.

4 Selostus A-2743 D/486/ / (12) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Nykytilanne Suunnittelualue on tällä hetkellä varastointi-, liikenne- ja paikoituskäytössä. Luonnonympäristö Alueen alkuperäinen luonnonympäristö on pääosin hävinnyt pysäköinti- ja liikennekäytön seurauksena sekä alueelta puretun urheilutalon purkutöiden seurauksena. Alueella on jonkin verran puita, puurivejä ja pensaita. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros (Ramboll 2007). Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (1. luokka). Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin päällystettyä tai sorapintaista maanpintaa. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Fellmaninpuiston, jälleenrakennuskauden oppilaitosten sekä Hakatornien muodostama alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Pellonkulman asuinkerrostalo, entinen linja-autoasema sekä Lahden kartano, jotka ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia ja mainittuina Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksessä. Sekä suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Kisapuiston alue että pohjoispuolella sijaitseva Pikku-Vesijärven puisto ovat mainittuina selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Suunnittelualue itsessään sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.

5 Selostus A-2743 D/486/ / (12) 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alueen pohjoispuolitse on merkitty kulkevaksi viheryhteystarve. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-4). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Yleiskaavaan on merkitty suunnittelualueen vieritse kulkevaksi pyöräilyn pääreitti sekä matkailun kävelyreitti. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan, että arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ståhlberginkadun kampusaluetta kehitetään yhteistyössä koulutuskonsernin kanssa. Selvitetään hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet ja tuotantotapojen vaikutus maisemaan. Katuympäristön suunnittelussa otetaan huomioon lasten itsenäinen liikkuminen kävellen ja pyörällä. Koulun lähiympäristön sekä puistojen merkitys lapsille ja nuorille tärkeinä paikkoina tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ranta-Kartanon aluetta kehitetään ekologisen ja resurssitehokkaan rakennetun ympäristön pilottialueena. Kaikki uudisrakennukset ovat matala- tai lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2020 lähtien. Suunnitelmien vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin päästöihin, luonnonvarojen käyttöön sekä ekosysteemipalvelujen toimintaedellytyksiin arvioidaan tehtävään soveltuvalla työkalulla. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso. Kuva 3. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin

6 Selostus A-2743 D/486/ / (12) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2012 lainvoiman saanut asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on jaettu kolmeen kortteliin, joita erottavat puistokaistaleet. Korttelit on merkitty asuin-, liike- ja toimistokäyttöön (AL-10, AL-11). Kortteleista eteläisimpään saa kaavan mukaan sijoittaa myös palveluasuntoja ja niihin liittyviä julkisia tai yksityisiä hyvinvointipalveluja. Kaikkien kortteleiden autopaikoitus tulee sijoittaa kellarikerrokseen tai maanpäälliseen paikoitushalliin. Paikoitushalli sekä leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteistyössä. Alueelle on laadittava korttelisuunnitelma. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet. Kuva 4. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin

7 Selostus A-2743 D/486/ / (12) Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta, sekä alustava suunnittelualueen rajaus Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu xx ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset. Ranta-Kartanon ideakilpailu ja kaavarunko Ranta-Kartanon alueesta järjestettiin vuonna 2005 yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu. Ensimmäisen palkinnoin sai nimimerkki Laituri. Kilpailuarvostelun mukaan korttelikonseptin matalat jalustarakennukset ja niiden yläpuolelle kohoavat keveät tornit muodostavat persoonallisen ja onnistuneen synteesin lähiympäristön rakentamisperiaatteista. Ratkaisu mahdollisti ympäröivässä maisematilassa olevien kaupungin ominaispiirteitä korostavien maamerkkien näkymisen suunnitelmaa edelleen kehitettäessä. Kilpailuehdotuksen pohjalta laadittiin Ranta-Kartanon alueen kaavarunko vuonna 2007.

8 Selostus A-2743 D/486/ / (12) Kuvat 5 ja 6. Ranta-Kartanon ideakilpailun ehdotus Laituri sekä alueelle tehty kaavarunko Muut suunnitelmat Suunnittelualueelle ja sen ympäristöön on laadittu yleis- ja kunnallisteknisiä suunnitelmia sekä hulevesisuunnitelma. 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty seuraavia selvityksiä: Selvitys Maaperä- ja rakennettavuusselvitys (Ramboll 2007) Keskeinen sisältö Suunnittelualueen maaperä on täyttökerroksen alla silttimoreenia-silttiä, jonka alla on tiivis moreenikerros. Kevyemmät rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti murskearinan varaan käyttäen kantavuutta p=80 kn/m2. Raskaammat rakennukset perustetaan tukipaalujen varaan. Ympäristössä on puupaaluperustuksia, joiden kohdalla pohjavesipintaa ei saa laskea. (Pro- Ympäristömeluselvitys methor 2007) Selvityksen mukaan nykyisen asemakaavan toteuduttua suunnittelualueelle kantautuva liikenteen keskiäänitaso olisi ennustetilanteessa vuonna 2030 enimmillään päivällä 70 dba (2 m korkeus) ja yöllä 60 dba. Selvityksessä on käytetty liikennemääränä lukua 7518 KVL2030 Kyösti Kallion kadulla. Selvityksen mukaan julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset täyttyvät normaaleilla asuinrakentamisessa käytettävillä julkisivuratkaisuilla ja hyvällä rakennustavalla. Korttelin sisäpihalla keskiäänitasot jäävät alle ohjearvojen. Pilaantuneisuusselvitykset (Ramboll, Taratest) xx

9 Selostus A-2743 D/486/ / (12) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa kortteleiden toteuttamismahdollisuuksia tarkistamalla kerroslukuja, rakennusalojen rajoja sekä muita korttelin sisäisiä kaavamerkintöjä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - Lahden kartanon ystävät ry Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisessä kaavaneuvottelussa Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin: Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan

10 Selostus A-2743 D/486/ / (12) Taulukko 1. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä. Kuva 2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta vuodelta 2014 Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu LAHTI Maankäyttö ja aluehankkeet ML/RK

11 Selostus A-2743 D/486/ / (12) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella sallitaan rakentaminen osin aiempaan asemakaavaan verrattuna useampaan kerrokseen siten, että korttelien jalustaosien kerroslukuja korotetaan kahdessa eteläisimmässä korttelissa 3 kerroksesta 4 kerrokseen ja torniosien kerroslukuja korotetaan kaikissa kortteleissa kahdeksasta kerroksesta kymmeneen kerrokseen. Pohjoisimmassa korttelissa jalustaosan kerrosluku säilyy kahdessa kerroksessa. Torniosia kasvatetaan neljä metriä korttelin sisäpihalle päin niiden toteutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja pohjoisimpaan kortteliin lisätään yksi torniosa. Pohjoisimmassa korttelissa torniosat käännetään Kyösti Kallion kadun suuntaisiksi. Kaavassa määrätään myös mm. leikki- ja oleskelualueisiin, pihakannen istuttamiseen, kulkuaukkoihin, maanalaiseen rakentamiseen, pysäköintiin, hulevesiin, pohjaveteen ja julkisivuihin liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Asemakaavan muutoksella parannetaan korttelin toteuttamismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa alueen rakentumiseen, nykyisen ilmeen kohentumiseen ja siten osaltaan elinympäristön paranemiseen. Alueella sijaitsee tällä hetkellä pääasiassa varastointi- ja pysäköintikenttää. Kaava mahdollistaa aiempaan asemakaavaan verrattuna korkeamman ja joltain osin maisemassa peittävämmän rakentamisen. Tämä vaikuttaa viereisten asuinkerrostalojen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön mm. asunnoista avautuvien näkymien osittaiseen peittymiseen Vesijärvelle ja puistoon päin. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamääräyksen mukaisesti alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Rakentamisessa tulee säilyttää olemassa olevan orsiveden ja pohjaveden korkeusasema. Aiempaa korkeampi ja peittävämpi rakentaminen saattaa vaikuttaa jonkin verran ilmanlaatuun ja ilman vaihtumiseen kaupungin keskustan ja Vesijärven välillä, mutta kaavamuutoksen vaikutus on vähäinen nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut rakentamisen ja aiemman varastointi-, liikenne- ja pysäköintikäytön seurauksena. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita luontokohteita. Viereiset virkistysalueet voidaan säilyttää kaavan toteutuessa ennallaan. Kaavalla edellytetään korttelissa sisäpihojen istuttamisesta. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan ympäristön monipuolinen ja sekoitettu käyttö tuomalla siihen monipuolisia käyttötarkoituksia. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella korotetaan kerroslukuja 1 2 kerroksella, lisätään torniosia yhdellä ja kasvatetaan torniosien ulkomittoja aiempaan asemakaavaan verrattuna. Rakentamisen varjostusvaikutukset puisto-, tori- ja katutiloihin lisääntyvät jonkin verran aiempaan kaavaratkaisuun verrattuna.

12 Selostus A-2743 D/486/ / (12) Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Kaavamuutoksella on vaikutuksia elinkeinoelämään sen mahdollistaessa myös liiketoiminnan sijoittumisen kortteleihin. Kortteleihin sijoittuva asuminen parantaa ympäröivän elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti