Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-10 Anu Saarela LÄHETE HELM449-6 Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 17/2011 vp - jatkokirjelmä 2. UM Asia Kansainväliset pakotteet; Jatkokirjelmä Valiokunnalle lähetetään oheisena otsikkoasiassa jatkokirjelmä kansainvälisten pakotteiden oikeusperustasta. Yksikön päällikkö Anu Saarela Postiosoite PL VALTIONEUVOSTO Laivastokatu 22 Vaihde +358-(0) Telefax +358-(0)

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO UTP 17/2011 vp; jatkokirjelmä Kansainvälisten pakotteiden oikeusperustasta YK:n pakotteet Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan VII luvun mukaan turvallisuusneuvosto voi todettuaan rauhan rikkoutumisen uhan, rauhan rikkomisen tai hyökkäysteon olemassaolon muun muassa päättää, mihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät sisällä asevoiman käyttöä, on ryhdyttävä sen päätösten tehostamiseksi, mukaan lukien taloudellisten suhteiden sekä rautatie-, meri-, ilma-, posti-, lennätin-, radio- ja muiden yhteyksien täydellinen tai osittainen keskeyttäminen sekä diplomaattisten suhteiden katkaiseminen. YK:n peruskirja ja turvallisuusneuvoston peruskirjan VII luvun nojalla antamat päätöslauselmat sitovat kaikkia jäsenvaltioita. Turvallisuusneuvoston oikeus määrätä pakotteista, ja jäsenvaltioiden velvollisuus panna ne täytäntöön, perustuvat siten suoraan YK:n peruskirjan valtiosopimusoikeudelliseen sitovuuteen. Vastaavalla tavalla muilla kansainvälisillä järjestöillä voi oman perustamissopimuksensa nojalla olla oikeus määrätä jäseniinsä kohdistuvista pakotteista. EU:n pakotteiden oikeusperusta EU-oikeudessa EU voi määrätä pakotteista unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa EU:n perussopimusten ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Unionin ulkoisesta toiminnasta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 1 luvun 21 artiklassa. Artiklan mukaan [u]nionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan 1 2 kohdan mukaan 1. Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä on päätetty kokonaan tai osittain keskeyttää talous- ja rahoitussuhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä, neuvosto hyväksyy tarvittavat toimenpiteet määräenemmistöllä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Neuvosto ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille. 2. Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä niin säädetään, neuvosto voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, antaa oikeusperustan ns. EU:n sisäisiin terroristeihin kohdistuville rajoittaville toimenpiteille (joskaan tätä koskevaa lainsäädäntöesitystä ei toistaiseksi ole annettu): Sikäli kuin on tarpeen 67 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi terrorismin ja siihen liittyvän toiminnan ennalta ehkäisemisen ja torjumisen osalta, Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittelevät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla Page 2 of 51

3 asetuksilla puitteet pääomanliikkeitä ja maksuja koskeville hallinnollisille toimenpiteille, kuten luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, ryhmän tai muun kuin valtiollisen yhteisön omistamien tai hallussaan pitämien varojen, muun rahoitusomaisuuden tai saadun taloudellisen hyödyn jäädyttämiselle. Pakotepäätösten mahdollisimman yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi EU:ssa on omaksuttu lähestymistapa, jonka mukaan YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätöslauselmat pannaan täytäntöön EU:n neuvoston päätöksillä ja asetuksilla. Näiden pakotesäädösten kansainvälisoikeudellinen oikeusperusta nojautuu siis viime kädessä YK:n peruskirjaan. Lisäksi EU voi säätää omista autonomisista pakotteistaan. Pakotteiden käyttöä koskevissa perusperiaatteissa (dokumentti 10198/1/04, Rev ) todetaan: Tarvittaessa neuvosto määrää yksipuolisia EU:n pakotteita tukeakseen pyrkimyksiä terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi ja rajoittavana toimenpiteenä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan ylläpitämiseksi. Toimimme näin EU:sta tehdyn sopimuksen 11 artiklassa [nykyisin 21 artiklassa] määritellyn yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme mukaisesti noudattamalla täysin kansainvälisestä oikeudesta meille koituvia velvoitteita. EU:n pakotteiden oikeusperusta kansainvälisessä oikeudessa Kansainvälisen oikeuden mukaan valtiot voivat itsenäisesti päättää suhteistaan toisiin valtioihin. Valinnan vapautta rajoittavat niiden valtiosopimuksissa hyväksymät ja sellaiset velvoitteet, joista on vakiintuneina tullut osa kansainvälistä tapaoikeutta. Ellei jokin kansainvälisen oikeuden määräys sitä nimenomaisesti estä, valtiot voivat päättää mm. omista taloudellisista suhteistaan toisiin valtioihin tai matkustusrajoituksista alueelleen. Valinnanvapaus koskee myös taloudellisten suhteiden osittaista tai kokonaista keskeyttämistä. Tässä mielessä pakotteiden kansainvälisoikeudellinen perusta nojaa valtion suvereniteetin periaatteeseen. Tämä pätee myös EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin. Kansainvälisestä oikeudesta, erityisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n alla hyväksytyistä sopimusvelvoitteista johtuu kuitenkin merkittäviä rajoituksia valtioiden vapaudelle yksipuolisesti päättää taloudellisten suhteiden rajoittamisesta ja esimerkiksi tiettyjen tuotteiden vienti- tai tuontikielloista. Samoin YK:n peruskirja ja valtioiden suvereniteetin periaatteet asettavat rajoituksia sille, missä määrin valtiot voivat käyttää yksipuolisia painostus- ja voimakeinoja toisiaan kohtaan. Kansainvälinen oikeus lähtökohtaisesti kieltää puuttumasta toisen valtion sisäisiin asioihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Kansainvälinen oikeuden mukaan on tilanteita, joissa valtioiden on sallittua turvautua keinoihin, jotka normaalioloissa olisivat laittomia pakottaakseen kansainvälisen oikeuden vastaisesti toimineen valtion kunnioittamaan omia velvoitteitaan. Kyse on ns. vastatoimista (countermeasures). Ollakseen laillisia, vastatoimien tulee kohdistua kansainvälistä oikeutta rikkovaan tahoon, niiden tulee olla suhteellisia rikkomuksen laajuuteen nähden ja niistä tulee luopua, kun perusteena oleva rikkomus korjataan. Kohdennettujen talouspakotteiden, eli yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen varojen jäädyttämisen, käyttöönotto kokonaisvaltaisten taloussaartojen sijasta herättää kysymyksen näiden toimien kansainvälisoikeudellisesta perustasta. Joissakin tapauksessa kohdennettujen talouspakotteiden oikeusperusta nojaa YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen silloinkin, kun turvallisuusneuvosto ei itse ylläpidä luetteloa otteiden kohteeksi joutuvista henkilöistä. Esimerkiksi päätöslauselma 1373(2001) edellyttää, että jäsenvaltiot jäädyttävät kaikkien terrorismiin osallistuvien ja sitä tukevien henkilöiden ja yhteisöjen varat. Jäsenvaltioiden on siten itse nimettävä ne henkilöt, joiden varat tulee päätöslauselman täytäntöön Page 3 of 51

4 panemiseksi jäädyttää. EU:ssa tämä on yhtenäisen toimeenpanon varmistamiseksi toteutettu EU-tason lainsäädäntöinstrumentein, mutta myös kansallisin mekanismein sikäli kuin EU ei ole käyttänyt toimivaltaansa. Turvallisuusneuvoston valtuutuksen puuttuessa pakotteiden kohteeksi joutuvan henkilön tai yhteisön varojen jäädyttäminen EU:n alueella perustuu yllä mainittuihin EU:n perussopimusten määräyksiin. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta EU:lla on tähän oikeus sen jäsenvaltioiden suvereniteetin nojalla ilman nimenomaista kansainvälisestä oikeudesta johtuvaa kieltoa valtiot voivat säätää laeista omalla alueellaan. Lainsoveltamisteorioista alue- ja kansallisuusteoria ovat yleisesti hyväksyttyjä perusteita valtion toimivallan ulottuvuuden määrittelemiselle. Kolmannen pääteorian, niin sanotun vaikutusteorian mukaan ekstraterritoriaalista lainsäädäntöä ei pidetä välttämättä myöskään kansainvälisen oikeuden vastaisena, jos säänneltävällä toiminnalla voidaan osoittaa olevan selkeästi vaikutuksia siinä valtiossa, jonka lainsäädännöstä on kysymys (ks. tarkemmin esim. HE 244/1997 vp). Vaikka varojen jäädyttämisen kohteena olevat henkilöt ja yhteisöt oleskelisivat EU:n ulkopuolella, EU:lla on lähtökohtaisesti toimivalta säätää lakeja, jotka koskevat EU:n alueella sijaitsevaa omaisuutta. EU:n tuomioistuin on oikeuskäytännössään vahvistanut, että samalla on huolehdittava rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi joutuvien tahojen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Page 4 of 51

5 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HELM449-2 Oikeuspalvelu OIK-10 Anu Saarela Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 17/2011 vp jatkokirjelmä 1. UM Asia Kansainväliset pakotteet Valiokunnalle lähetetään oheisena otsikkoasiassa jatkokirjelmä kansainvälisten pakotteiden vaikuttavuudesta. Yksikön päällikkö Anu Saarela Page 5 of 51

6 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO UTP 17/2011 vp; jatkokirjelmä 1. UM Kansainvälisten pakotteiden vaikuttavuudesta Yleistä Rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä muistiossa sitä, miten tehokkaasti ne ovat edistäneet niitä nimenomaisia poliittisia tavoitteita, joita pakotteet määrännyt taho on asettanut (esimerkiksi, onko kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettyjen välineiden vientikielto vähentänyt siviiliväestöön kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia kohdemaassa). Vaikuttavuudesta on pidettävä erillään muut tosiasialliset vaikutukset (esimerkiksi, onko tietty tuontikielto vaikuttanut kielteisesti kohdemaan valuutan kurssiin). Pakotteille asetetut tavoitteet YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyy pakotteita koskevat päätöslauselmansa peruskirjan VII luvun (41 artiklan) perusteella. Turvallisuusneuvoston pyrkimyksenä tulee siten olla kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen. Turvallisuusneuvosto on tulkinnut mandaattiaan melko laajasti, ja esimerkiksi laajamittaisten ihmisoikeusloukkausten on toisinaan katsottu uhkaavaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta silloinkin, kun niiden välittömät vaikutukset näyttäisivät rajoittuvan yhden valtion alueelle. EU voi määrätä autonomisia pakotteita EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa EU:n perustamissopimuksen ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Pakotteita voidaan ottaa käyttöön perussopimuksessa määrättyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi, esimerkiksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi ja ihmisoikeuksien, demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämiseksi (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artikla). Näiden yleisten tavoitteiden lisäksi kussakin EU:n pakotesäädöksessä yksilöidään tapauskohtaisesti syyt, joiden vuoksi pakotteita kulloinkin otetaan käyttöön. Neuvoston 2004 hyväksymien pakotteiden käyttöä koskevien perusperiaatteiden (10198/04 Rev. 1) mukaan neuvosto on sitoutunut siihen, että tavoitteiden on oltava kaikissa tapauksissa säädöksissä selkeästi määriteltyjä. EU:n pakotteiden tavoitteita ovat tyypillisesti laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin puuttuminen sekä kriisinhallintaan liittyvät ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen tähtäävät tavoitteet. Pakotteiden käyttöä koskevien perusperiaatteiden mukaan EU:n neuvosto on lisäksi sitoutunut käyttämään pakotteita osana yhtenäistä ja laajaa poliittista lähestymistapaa, johon kuuluvat poliittinen vuoropuhelu, kannustimet ja ehdollisuus. Pakotteilla ei yksinomaisena toimena usein voisikaan olla toivottuja vaikutuksia, vaan ne ovat tehokkaimmillaan osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Keinovalikoima Sekä YK että EU ovat luopuneet täysimittaisten kauppasaartojen käyttämisestä ja siirtyneet niin kutsuttuihin kohdennettuihin pakotteisiin. Niitä voidaan kohdistaa henkilöihin, joiden katsotaan olevan vastuussa siitä toiminnasta tai politiikasta, johon pakotteilla pyritään vaikuttamaan. Page 6 of 51

7 Pakotteita voidaan myös kohdistaa tiettyihin talouden sektoreihin tai esimerkiksi tiettyjen tuotteiden vientiin tai tuontiin. Henkilöihin kohdistuvat pakotteet koostuvat usein matkustuskielloista ja varojen jäädyttämistoimista. Varojen jäädyttämisellä pyritään toisaalta taivuttamaan kohteina olevia yksilöitä muuttamaan kielteistä toimintatapaansa, tai käyttämään vaikutusvaltaansa tällaisen muuttamiseksi. Kohdennetuilla talouspakotteilla pyritään toisaalta vaikuttamaan vallitsevaan hallintoon ja rohkaisemaan sitä muutoksiin. Kohdennetut vienti- ja tuontikiellot ja muut samankaltaiset pakotteet tulisi pyrkiä laatimaan niin, että ne kohdistuvat toiminnasta tai politiikasta vastuussa olevan hallinnon tai muun ryhmän taloudellisiin kipupisteisiin ilman, että siviiliväestölle aiheutuisi kokonaisvaltaisiin kauppasaartoihin usein liittyviä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Pyrkimyksenä voi esimerkiksi olla heikentää pakotteiden avulla joukkotuhoaseohjelman tai muun vastustettavan politiikan rahoittamisen kannalta keskeisen vientituotteen markkinoita tai muuten rajoittaa mahdollisuuksia sen rahoittamiseen. Pakotteiden vaikuttavuuden arvioimisesta Malliesimerkkinä kansainvälisten pakotteiden onnistumisesta tavoitteidensa saavuttamisessa on pidetty Etelä-Afrikkaa, jossa kansainvälisen yhteisön käyttöön ottamat eristämistoimet vaikuttivat merkittävästi apartheid -järjestelmän kaatumiseen. Monet 2000-luvun pakotejärjestelmistä ovat näyttäneet saavuttavan vaatimattomampia tuloksia: esimerkiksi Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden vaikutusta maan hallinnon käyttäytymiseen tavoitellulla tavalla on vaikea osoittaa. EU:n pakotteiden vaikuttavuudesta ei ole laadittu kattavia, virallisia kokonaisarvioita. Pakotteiden tehokkuutta sinänsä onkin lähes mahdotonta erottaa toisaalta EU:n muiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten toimien kokonaisvaikutuksesta, toisaalta muiden kansainvälisten toimien vaikutuksista. Arviointia vaikeuttaa se, että pakotteiden onnistumista tai epäonnistumista tulisi voida arvioida suhteessa siihen, minkälaisia tuloksia vaihtoehtoisilla toimintatavoilla olisi saavutettu. EU:n parlamentin pyynnöstä on 2011 laadittu raportti pakotteiden ja eristävien toimenpiteiden vaikutuksista (Impact of Sanctions and Isolation Measures with North Korea, Burma/Myanmar, Iran and Zimbabwe as Case Studies). Raportissa tunnustetaan vaikuttavuuden mittaamisen vaikeudet, mutta päädytään esittämään varsin pessimistinen kuva tapausesimerkkeinä käytettyjen pakotejärjestelmien vaikuttavuudesta. Esimerkiksi Zimbabwen osalta kuitenkin todetaan, että hallinnon jäseniin kohdennetut talouspakotteet ovat onnistuneet luomaan tilanteen, jossa osa hallinnon sisäpiiristäkin vaatii muutoksia vallitsevaan politiikkaan, jos pakotteet saataisiin siten kumottua. Page 7 of 51

8 Pakotteiden vaikuttavuutta tulisi arvioida tapauskohtaisesti kunkin pakotejärjestelmän tavoitteiden ja lähtötilanteen valossa. Kun pakotteet on huolellisesti suunniteltu ja kohdennettu tahoihin, joiden toimintaan halutaan vaikuttaa, niillä voidaan saavuttaa tuloksia osana muuta ulkopoliittista vaikuttamista. Keskeinen edellytys pakotteiden tehokkuudelle on, että niiden taakse saadaan mahdollisimman laaja kansainvälinen yksimielisyys. YK:n määräämillä pakotteilla, ja niiden tehokkaalla täytäntöönpanolla, on jatkossakin keskeinen rooli. Kapealla rintamalla käyttöön otetut pakotteet on helppo kiertää, ja löytää korvaavia markkinoita ja rahoituslähteitä. EU:n autonomisilla pakotteilla on kuitenkin tärkeä merkitys tilanteissa, joissa turvallisuusneuvosto ei pääse yksimielisyyteen tarvittavista toimenpiteistä, sekä YK:n määräämiä pakotteita täydentävinä toimenpiteinä. Pakotteita harkittaessa tulisi tunnustaa niiden rajoitteet. EU:n neuvosto on painottanut, että pakotteet eivät voi olla ainoa keinoa toivotun tavoitteen saavuttamiseksi, vaan niitä tulisi käyttää harkiten osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kohdennettujen pakotteiden käyttöönotto on vähentänyt siviiliväestölle aiheutuvia haittoja, vaikka niilläkin on usein joitakin kielteisiä vaikutuksia näiden hyvinvoinnille. Tämä tulee ottaa huomioon pakotteita mitoitettaessa ja pakotetyyppejä harkittaessa. Kohdennettuja pakotteita käytettäessä tulee erityisesti huomioida kohteena olevien henkilöiden oikeussuojaan liittyvät kysymykset niin, että kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja noudatetaan. LIITTEET EU:n maakohtaiset pakotteet Page 8 of 51

9 Euroopan unioni Rajoittavat toimenpiteet (pakotteet) pääpiirteittäin Afganistan - Taleban pakotteet vuodesta 1999, Afganistan-pakotteet vuodesta Taleban-järjestöön kuuluvien ja sitä lähellä olevien tahojen varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet (kuuluivat aiemmin al-qaida ja sitä lähellä oleviin tahoihin kohdistuneisiin pakotteisiin) - Tiettyjen palveluiden toimittamiskielto Taleban-järjestöön kuuluville ja sitä lähellä oleville tahoille - asevientikielto Egypti - pakotteet vuodesta valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa olevien ja näitä lähellä olevien tahojen varojen jäädytys Entisen Jugoslavian alue (Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Serbia ja Montenegro) - pakotteet vuodesta Bosnian ja Hertsegovinan turvallisuustilanteen vakautta ja rauhansopimusten toimeenpanoa uhkaavien henkilöiden varojen jäädytys (omaksuttu ennakoivasti niin, että henkilöitä voidaan tarpeen mukaan lisätä; tällä hetkellä ei yhtään tahoa pakotteiden kohteena. - entisen Jugoslavian alueen rikostuomioistuimen etsimien henkilöiden varojen jäädytys ja tällaisia henkilöitä auttavien tahojen matkustusrajoitteet (viimeisen etsintäkuulutetun jäätyä kiinni rajoittavat toimenpiteet kumottu näiltä osin tarpeettomina). Eritrea - pakotteet vuodesta muun muassa lähialueen valtioita vastaan suunnatusta väkivallasta vastuussa olevien varojen jäädytys - aseidenluovutuskielto ja matkustusrajoitteet tällaisille henkilöille ja tahoille - aseiden vientiin liittyvien palveluiden toimittamiskielto (erillinen osa listatuille tahoille) - etukäteistiedonvaatimus koskien tiettyjä rahteja Eritreaan ja Eritreasta Etelä-Sudan - pakotteet vuodesta asevientikielto - tiettyjen palveluiden toimittamiskielto - tiettyjen henkilöiden varojen jäädytys Guinean tasavalta (Conakry) - pakotteet vuodesta asevientikielto - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - matkustusrajoitteet - tiettyjen tahojen varojen jäädytykset - tiettyjen palveluiden toimittamiskielto Haiti - pakotteet vuodesta kielto täyttää Haitin viranomaisten niitä sopimuksia ja toimia koskevat vaatimukset, joiden täytäntöönpanoon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 917 (1994), 841 (1993), 873 (1993) ja 875 (1993) määrätyt tai niiden mukaisesti toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet Irak - pakotteet vuodelta 1990, purettu asteittain vuodesta 2003 Page 9 of 51

10 - kielto täyttää Irakin viranomaisten niitä sopimuksia ja toimia koskevat vaatimukset, joiden täytäntöönpanoon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 661(1990) and siihen liittyvissä päätöslauselmissa määrätyt tai niiden mukaisesti toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet Iran - pakotteet vuodesta 2006, tiukentuneet asteittain 2010, 2011 ja edelleen - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - ydinteknologian ja siihen liittyvien tuotteiden vientikielto - varainsiirtorajoitukset - pankki- ja finanssisektorin pakotteet - maan johtoon ja ydinohjelmasta vastuullisten varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet - vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevien tahojen varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet Kiina - asevientikielto vuodesta 1989 Kongon demokraattinen tasavalta - pakotteet vuodesta 1993, laajentuivat väkivaltaisuuksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin syyllistyneiden henkilöiden varojen jäädytys ja matkustusrajoitukset (2005) - asevientikielto ja rajoitteita sitä rikkovia henkilöitä kohtaan (1993) Libanon - pakotteet vuodesta 2005, laajentuivat pääministeri Haririn murhaan osallisuudesta epäiltyjen henkilöiden varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet, tiettyjen palveluiden toimittamisrajoitteet (2005) - asevientikielto (2006) Liberia - pakotteet vuodesta 1992, laajentuivat 2001 ja entistä presidenttiä Tayloria lähellä olevien tahojen varojen jäädytys (2004) - rajoitteet tiettyjen palveluiden toimittamisesta - entistä presidenttiä Tayloria lähellä olevien tahojen matkustusrajoitteet (1992) - kielto viedä aseita ei-valtiollisille toimijoille (1992) Page 10 of 51

11 Libya - pakotteet vuodesta 1986, purettiin pääosiltaan 2003, uudet pakotteet kielto täyttää Libyan viranomaisten niitä sopimuksia ja toimia koskevat vaatimukset, joiden täytäntöönpanoon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 883 (1993) and siihen liittyvissä päätöslauselmissa määrätyt tai niiden mukaisesti toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet - aseiden ja kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientirajoitukset (2011) - varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet (2011) - tiettyjen palveluiden toimittamiskielto (2011) - rahtiliikenteen valvominen (2011) - asevientikielto (2011) Moldova - pakotteet vuodesta Neuvoston päätösten mukaiset Transnistrian alueen tilanteen poliittisen ratkaisun esteenä olevien henkilöiden matkustusrajoitukset Myanmar (Burma) - pakotteet vuodesta 1996, laajentuivat tiettyjen tuotteiden ja palveluiden vientikielto/rajoitteita - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - asevientikielto - tiettyjen investointien kielto - varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet Norsunluurannikko - pakotteet vuodesta 2004, laajentuivat asevientikielto - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - rauhanprosessia uhkaavien henkilöiden varojen jäädytys ja liikkumisrajoitukset (2010) Pohjois-Korea - pakotteet vuodesta asevientikielto - ydinohjelmaan liittyvien tuotteiden ja teknologian vientikielto sekä kielto rahoittaa tällaista toimintaa - ylellisyystavaroiden vientikielto - varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet Somalia - pakotteet vuodesta 1992, laajentuneet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisiin toimiin syyllistyneiden ja humanitaarisen avun perillepääsyä estävien henkilöiden varojen jäädytys (2010) - matkustusrajoitteet - asevientikielto Page 11 of 51

12 Sudan - pakotteet vuodesta 1994, laajentuivat 2004 ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisiin tekoihin ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden henkilöiden varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet (2005) - asevientikielto - tiettyjen palveluiden toimittamiskielto Syyria - pakotteet vuodesta 2011, tiukentuvat edelleen - asevientikielto - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet - öljyntuontikielto ja investointirajoitteet öljyteollisuuteen Terroristijärjestöt (al Qaida ja sitä lähellä olevat tahot) - pakotteet vuodesta varojen jäädytys Terroristijärjestöt (muut) - varojen jäädytys Tunisia - pakotteet vuodesta valtion varojen väärinkäytöstä vastuussa olevien ja näitä lähellä olevien tahojen varojen jäädytys Valko-Venäjä - pakotteet vuodesta 2004, keskeytettiin 2008, uudet pakotteet vaalivilppeihin ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto Zimbabwe - pakotteet vuodesta varojen jäädytys ja matkustusrajoitteet - kansallisissa tukahduttamistoimissa käytettävien välineiden vientikielto - asevientikielto Page 12 of 51

13 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HELM Oikeuspalvelu OIK-10 Aleksi Pursiainen Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 17/2011 vp Asia Kansainväliset pakotteet; yleiskatsaus Valiokunnalle lähetetään oheisena perustuslain 97 :n mukainen selvitys otsikkoasiassa. Yksikön päällikkö Anu Saarela Page 13 of 51

14 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO UTP 17/2011 vp Kansainväliset pakotteet Yleistä YK:n ja EU:n pakotteista Yhdistyneiden Kansakuntien asettamat pakotteet ovat tärkeä osa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä keinoja. YK:n turvallisuusneuvosto voi peruskirjan VII luvun nojalla määrätä muun muassa taloudellisten suhteiden osittaisesta tai täydellistä keskeyttämisestä silloin, kun se pitää sitä tarpeellisena kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi tai palauttamiseksi. Jokaisella YK:n jäsenvaltioilla on peruskirjan mukaan velvollisuus panna tällaiset määräykset toimeen. Peruskirjan mukaan turvallisuusneuvosto voi valtuuttaa aseellisen voimankäytön vain silloin, kun se katsoo pakotteiden ja muiden rauhanomaisten keinojen olevan riittämättömiä tai osoittautuneen riittämättömiksi. Suurin osa EU:n pakotesäädöksistä säädetään YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanemiseksi. Lisäksi EU voi asettaa omia pakotteitaan (ns. autonomiset pakotteet), jotka eivät perustu YK:n päätöslauselmiin tai laajentavat niissä määrättyjä pakotteita.. EU:n autonomisia pakotteita voidaan asettaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa EU:n perustamissopimuksen ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti. EU:n neuvosto voi päättää pakotteiden asettamisesta unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi, esimerkiksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi ja edistääkseen ihmisoikeuksien, demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artikla). EU:ssa pakotteita koskevat päätökset hyväksytään Lissabonin sopimuksen jälkeen EU:n neuvoston päätöksinä ja neuvoston asetuksina. EU:n neuvoston asetukset ovat kansalliseen lainsäädäntöön verrattavia ja suoraan velvoittavia EU:n alueella. Pakotteiden asettamisesta ja pakotteiden keinovalikoima Jokaisesta pakoteregiimistä ja niiden laajuudesta päätetään tapauskohtaisesti. Pakotesäädöksissä tulisi määritellä selvästi tavoiteltavat päämäärät. Pakotteita tulisi tarkastella säännöllisesti ja niistä tulisi luopua, kun tavoitteet on saavutettu. Nykyisin pakotteet pyritään aiempien kokonaisvaltaisten kauppa- ja muiden saartojen sijasta kohdentamaan mahdollisimman tarkasti niihin tahoihin, jotka ovat vastuussa politiikasta tai toimista, joihin halutaan vaikuttaa. Tarkoituksena on minimoida erityisesti siviiliväestölle aiheutuva vahinko. Nykyisin voimassa olevat pakotteet muodostuvat yleisimmin finanssipakotteista, vienti-, tuonti- ja matkustuskielloista ja asevientikielloista. Page 14 of 51

15 Pakotteiden kohteena voivat olla tiettyjen maiden hallitukset ja niitä tukevat tahot. Lisäksi pakotteita voidaan kohdistaa myös sellaisiin yksittäisiin henkilöihin ja ryhmiin, joilla ei ole yhteyttä tiettyyn valtioon. Esimerkiksi YK:n ja EU:n terrorisminvastaiset pakotteet kohdistuvat sellaisiin YK:n turvallisuusneuvoston ja EU:n neuvoston päätöksellä listattuihin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin, joilla on yhteyksiä terroritekoihin. YK:n turvallisuusneuvosto päättämät pakotteet toimeenpannaan EU:ssa neuvoston asetuksilla, joiden liitteenä on luettelo pakotelistatuista tahoista. Finanssipakotteet kohdistuvat pakotepäätöksessä listattuihin henkilöihin ja yhteisöihin: tällaisten tahojen varat ja taloudelliset resurssit tulee jäädyttää, eikä niille tai niiden hyödynnettäväksi saa suoraan tai välillisesti luovuttaa varoja tai taloudellisia resursseja. Käytännössä varojen luovutuskielto estää esimerkiksi kaupankäynnin rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa. Matkustusrajoitukset kohdistuvat pakotepäätöksessä lueteltuihin henkilöihin, joiden maahantulo ja kauttakulku tulee estää. Lisäksi käyttöön voidaan ottaa tapauksesta riippuen erilaisia muita pakotekeinoja. Taloudellisina pakotteina kyseeseen voivat tulla esimerkiksi tiettyjen hyödykkeiden tuonti- ja vientikiellot. YK:n ja EU:n määräämät pakotteet muodostavat ehdottoman vientikiellon kansainvälisissä vientivalvontaregiimeissä. Lisäksi voidaan asettaa esimerkiksi lentoliikennekieltoja tai rajoittaa valtiovierailuja kolmansiin maihin. Pakotteiden valmistelu ja päätöksenteko EU:ssa Tavoitteena on, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmillaan asettamien pakotteiden voimaantulon ja EU:n täytäntöönpanotoimien välinen aika olisi mahdollisimman lyhyt. YK-pakotteiden täytäntöönpanemiseksi annettavat päätökset ja asetukset perustuvatkin pääasiassa vakiintuneisiin muotoiluihin. Päätösten ja asetusten valmistelu tapahtuu ulkosuhdeneuvosten eli RELEXin kokouksissa, josta säädökset siirtyvät Coreperin kautta neuvoston hyväksyttäviksi. YK:n pakotteisiin liittyvässä valmistelussa voi nousta esiin kysymyksiä esimerkiksi turvallisuusneuvoston päätöslauselmien tulkinnasta ja YK-pakotteiden yhteensovittamisesta EU:n omien pakotteiden kanssa. RELEXiä ohjeistaa pakoteasioissa ulkoasiainministeriön kansainvälisen oikeuden yksikkö yhteistyössä alueyksikön tai muun asiaa hoitavan yksikön kanssa. Jos kyseessä ovat EU:n autonomiset pakotteet, valmistelu aloitetaan neuvoston alueellisessa työryhmässä. EU:n omien pakotteiden valmistelussa pohdintaa käydään muun muassa siitä, tulisiko pakotteita ylipäätään asettaa, mitä niillä halutaan saavuttaa ja miten niiden vaikutusta arvioidaan sekä minkä tyyppisiä keinoja halutaan ja voidaan ottaa käyttöön. EU-valmistelussa asia nousee usein myös poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) agendalle. Varsinainen pakoteinstrumenttien luonnostelu tapahtuu kuitenkin RELEXissä. Page 15 of 51

16 EU:n autonomisista pakotteista päätetään kaksiportaisessa järjestelmässä, jossa pakotepolitiikkaa koskeva päätös tehdään ensin neuvoston päätöksenä. Neuvoston päätöksen mukaiset pakotteet, siltä osin kuin ne kuuluvat EU:n toimivaltaan, toteutetaan päätöstä toimeenpanevalla neuvoston asetuksella, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. EU:n asevientikielloista ja matkustusrajoituksista, joista ei voida EUtoimivaltaan kuulumattomina säätää asetuksella, päätetään ainoastaan neuvoston päätöksellä. Asevientikieltojen ja matkustusrajoitusten toimeenpano kuuluu siis jäsenmaiden toimivaltaan. Kansalliset toimet YK:n ja EU:n pakotteiden kansallisesta toimeenpanosta on säädetty niin sanotulla pakotelailla eli lailla eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä (659/1967). Laki on tarpeen erityisesti siksi, että EU:n pakoteasetusten rikkomisesta aiheutuvien seuraamusten määrääminen kuuluu kunkin jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan. Pakotelain mukaan mukaan esimerkiksi finanssipakotteiden rikkomisesta rangaistaan rikoslain (39/1889) säännöstelyrikoksia koskevien 46 luvun 1 3 :n mukaisesti. Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain (242/1990) mukaan asevientikieltojen vastaisesta viennistä määrätään rangaistus rikoslain 46 luvun 11 mukaisesti. Rangaistussäännökset ovat automaattisesti sovellettavia EU:n asetuksen tultua voimaan. Uusien EU:n pakoteasetusten voimaantulosta ja niitä rikottaessa sovellettavista rangaistussäännöksistä annetaan kuitenkin tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla ulkoasiainministeriön ilmoituksella. Ulkoasiainministeriö tiedottaa eduskunnalle kokonaan uusista pakotteista tai olennaisista muutoksista jo olemassaoleviin pakotteisiin. Tiedottaminen pyritään tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta on huomattava, että tietyissä tapauksissa pakotteiden neuvottelu etenee erittäin nopealla aikataululla. Pakotteisiin liittyviä erityiskysymyksiä Yksilön oikeusturvan puutteellisuus on nostettu esille erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston asettamiin pakotteisiin liittyen, mutta arvostelua kohdistuu myös EU:n autonomisiin pakotteisiin. Toisaalta parannuksiakin yksilön oikeusasemaan on saatu viime vuosina mm. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1904(2009) Al Qaida -pakotekomitean yhteyteen perustetulla oikeusasiamiehen (ombudsperson) tehtävällä. Tehtävän mandaattia on jatkettu ja vahvistettu viimeksi kesäkuussa Suomi on johdonmukaisesti korostanut yksilön oikeusturvaan liittyviä näkökohtia asetettaessa finanssipakotteita, jotka kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin ja yhteisöihin. Suomi on katsonut, etteivät yksilön oikeusturva ja pakotteiden tehokas täytäntöönpano ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita, vaan legitiimin pakotepolitiikan perustekijöitä. Yksilön oikeusturvan kannalta on keskeistä, että väärin perustein pakotteiden kohteeksi joutuneet henkilöt ja yhteisöt voivat vaatia oikaisua ja saada heihin kohdistuneet toimet kumottua. Lisäksi on tärkeää, että pakotelistalla olevista henkilöistä on käytettävissä riittävän tarkat yksilöintitiedot. Näitä kysymyksiä ovat korostaneet myös Euroopan unionin tuomioistuimet käsitellessään pakotteiden kohteeksi joutuneiden tahojen valituksia. EU:n piirissä keskustellaankin parhaillaan EU:n pakotteiden kehittämisestä, erityisesti oikeusturvanäkökulmasta. Suomi osallistuu tähän keskusteluun aktiivisesti. Osallistumalla pakotteiden toimeenpanoon täysimääräisesti Suomi haluaa vahvistaa kansainvälistä järjestelmää, joka palvelee rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä. Samalla pakotepolitiikkaa ja pakotekeinoja on kehitettävä tehokkaammiksi ja taattava pakotteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden ja yhteisöjen oikeusturva. Voimassaolevat pakotteet Erilaisia rajoittavia toimenpiteitä on EU:n pakotesäädöksillä tällä hetkellä säädetty 24 eri valtion tilanteen johdosta (liite 1). Lisäksi on säädetty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373(2001) johdosta ns. terrorismipakotteista sekä erikseen päätöslauselman 1267(1999) johdosta al Qaida järjestöä ja sitä lähellä olevia tahoja vastaan suunnatuista pakotteista. Page 16 of 51

17 Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1373(2001) velvoittaa valtiot jäädyttämään terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista edistävien henkilöiden ja yhteisöjen varat sekä estämään varojen ja taloudellisten resurssien luovuttamisen näille tahoille. Pakotteiden kohteeksi joutuvia henkilöitä ja yhteisöjä ei päätöslauselmassa yksilöidä, vaan asiasta päättäminen jää jäsenmaiden vastuulle. Päätöslauselma on toimeenpantu EU:ssa yhteisellä kannalla ja asetuksella (2001/931/YUTP erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi sekä tätä yhteistä kantaa toimeenpaneva asetus N:o 2580/2001). Yhteisen kannan ja toimeenpanoasetuksen liitteet sisältävät luettelot niistä henkilöistä ja tahoista, joihin rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat (liite 2). Euroopan unionilla ei ennen Lissabonin sopimusta ollut toimivaltaa määrätä ns. unionin sisäisiin terroristeihin, eli esimerkiksi terroristeiksi katsottuihin EU:n kansalaisiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä. Nämä on listattu ainoastaan yhteisessä kannassa, mutta sitä toimeenpanevassa, jäsenvaltioissa suoraan sovellettavassa neuvoston asetuksessa. Vaikka Lissabonin sopimus antaa tarpeellisen toimivallan kohdistaa pakotteita myös sisäisiin terroristeihin, EU-tason toimeenpanevan sääntelyn ei uskota tulevan voimaan ainakaan ennen vuotta Suomen on tämän vuoksi välttämätöntä kansainväliset velvoitteensa täyttääkseen luoda kansallisesti menetelmä, jolla terrorismista epäiltyjen ja siihen syyllistyneiden henkilöiden varat voidaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373(2001) edellyttämällä tavalla jäädyttää. Kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan ulkoasiainministeriön johtamassa monihallinnollisessa työryhmässä, jonka on määrä luovuttaa luonnos hallituksen esitykseksi ulkoasiainministerille vuoden 2011 loppuun mennessä. Lakiesitys on tarkoitus saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi mahdollisimman varhain vuonna LIITTEET 1. Maakohtaiset pakotteet; 2. Yhteisen kannan 931/2001 ja asetuksen 2580/2001 mukaisesti listatut tahot; 3. ns. al Qaida pakotteiden kohteena olevat tahot Page 17 of 51

18 LIITE 1: Maat, joiden tilanteen johdosta EU:ssa on säädetty rajoittavista toimenpiteistä Afganistan Valko-Venäjä Burma/Myanmar Bosnia ja Hertsegovina Kongon demokraattinen tasavalta Norsunluurannikko Kroatia Egypti Eritrea Guinea (Conakry) Haiti Iran 1 Irak Korean demokraattinen tasavalta Libanon Liberia Libya Moldova Somalia Sudan ja Etelä-Sudan Syyria Tunisia Jugoslavia (Serbia ja Montenegro) Zimbabwe 1 Iraniin kohdistuu kaksi erillistä pakoteregiimiä: ydinohjelmaan liittyvät rajoittavat toimenpiteet ja maan ihmisoikeustilanteeseen liittyvät rajoittavat toimenpiteet. Näiden lisäksi terrorismin vastaisia pakotteita on kohdennettu joihinkin iranilaisiin henkilöihin. Page 18 of 51

19 LIITE 2: EU:ssa yhteisen kannan 931/2001 ja asetuksen 2580/2001 mukaisesti listatut tahot Ulkoiset terroristit 1. HENKILÖT 1. ABDOLLAHI Hamed (alias Mustafa Abdullahi), syntynyt 11. elokuuta 1960 Iranissa. Iranin kansalainen. Passi: D ABOU, Rabah Naami (alias Naami Hamza, alias Mihoubi Faycal, alias Fellah Ahmed, alias Dafri Rèmi Lahdi), syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfirja al-hijra -järjestöjen jäsen 3. ABOUD, Maisi (alias The Swiss Abderrahmane), syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 4. AL-NASSER, Abdelkarim Hussein Mohamed, syntynyt Al Ihsassa (Saudi- Arabia), Saudi-Arabian kansalainen 5. AL-YACOUB, Ibrahim Salih Mohammed, syntynyt Tarutissa (Saudi-Arabia), Saudi-Arabian kansalainen 6. ARBABSIAR Manssor (alias Mansour Arbabsiar), syntynyt 6. tai 15. maaliskuuta 1955 Iranissa, Iranin ja Yhdysvaltain kansalainen. Passi: C (Iran); passi: (Yhdysvallat). Kansallisen henkilötodistuksen nro: , voimassa asti (Yhdysvaltain ajokortti). 7. ARIOUA, Kamel (alias Lamine Kamel), syntynyt Constantinessa (Algeria) al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 8. ASLI, Mohamed (alias Dahmane Mohamed), syntynyt Ain Tayassa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 9. ASLI, Rabah, syntynyt Ain Tayassa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra - järjestöjen jäsen 10. BOUYERI, Mohammed (alias Abu ZUBAIR, alias SOBIAR, alias Abu ZOUBAIR), syntynyt Amsterdamissa (Alankomaat) - Hofstadgroepryhmän jäsen 11. DARIB, Noureddine (alias Carreto, alias Zitoun Mourad), syntynyt Algeriassa - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 12. DJABALI, Abderrahmane (alias Touil), syntynyt Algeriassa -al- Takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 13. FAHAS, Sofiane Yacine, syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 14. IZZ-AL-DIN, Hasan (alias GARBAYA, Ahmed, alias SA-ID, alias SALWWAN, Samir), Libanon, syntynyt 1963 Libanonissa, Libanonin kansalainen 15. MOHAMMED, Khalid Shaikh (alias ALI, Salem, alias BIN KHALID, Fahd Bin Adballah, alias HENIN, Ashraf Refaat Nabith, alias WADOOD, Khalid Adbul), syntynyt tai Pakistanissa, passin numero MOKTARI, Fateh (alias Ferdi Omar), syntynyt Hussein Deyssa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 17. NOUARA, Farid, syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al- Hijra -järjestöjen jäsen 18. RESSOUS, Hoari (alias Hallasa Farid), syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen Page 19 of 51

20 19. SEDKAOUI, Noureddine (alias Nounou), syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 20. SELMANI, Abdelghani (alias Gano), syntynyt Algerissa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 21. SENOUCI, Sofiane, syntynyt Hussein Deyssa (Algeria) al-takfirja al-hijra -järjestöjen jäsen 22. SHAHLAI Abdul Reza (alias Abdol Reza Shala'i, alias Abd-al Reza Shalai, alias Abdorreza Shahlai, alias Abdolreza Shahla'i, alias Abdul-Reza Shahlaee, alias Hajj Yusef, alias Haji Yusif, alias Hajji Yasir, alias Hajji Yusif, aliasyusuf Abu-al-Karkh), syntynyt arviolta vuonna 1957 Iranissa, kuuluu Islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) Qods-erikoisjoukkoihin. Osoitteet: (1) Kermanshah, Iran, (2) Mehranin sotilastukikohta, Ilamin maakunta, Iran. 23. SHAKURI Ali Gholam, syntynyt arviolta vuonna 1965 Teheranissa, Iranissa. 24. SOLEIMANI Qasem (alias Ghasem Soleymani, alias Qasmi Sulayman, alias Qasem Soleymani, alias Qasem Solaimani, alias Qasem Salimani, alias Qasem Solemani, alias Qasem Sulaimani, alias Qasem Sulemani), syntynyt 11. maaliskuuta 1957 Qomissa, Iranissa. Iranin kansalainen. Passi: (Iranin diplomaattipassi), myönnetty Sotilasarvo: kenraalimajuri. 25. TINGUALI, Mohammed (alias Mouh di Kouba), syntynyt Blidassa (Algeria) - al-takfir- ja al-hijra -järjestöjen jäsen 26. WALTERS, Jason Theodore James (alias Abdullah, alias David), synt Amersfoortissa (Alankomaat), passin nro NE (Alankomaat) - Hofstadgroep-ryhmän jäsen 2. RYHMÄT JA YHTEISÖT 1. Abu Nidal Organisation -ANO (alias Fatah Revolutionary Council, alias Arab Revolutionary Brigades, alias Black September/Musta syyskuu, alias Revolutionary Organisation of Socialist Muslims) 2. Al-Aqsa marttyyrien prikaati 3. Al-Aqsa e.v. 4. Al-Takfir ja al-hijra 5. Babbar Khalsa 6. Filippiinien kommunistinen puolue, mukaan lukien New People's Army - NPA 7. Gama'a al-islamiyya (alias Al-Gama'a al-islamiyya) (Islamic Group - IG) 8. Islami Büyük Dogu Akincilar Cephesi - IBDA-C (Great Islamic Eastern Warriors Front) 9. Hamas, sisältäen Hamas-Izz al-din al-qassem 10. Hizbul Mujahideen - HM 11. Hofstadgroep-ryhmä 12. Holy Land Foundation for Relief and Development 13. International Sikh Youth Federation - ISYF 14. Khalistan Zindabad Force - KZF 15. Kurdistanin työväenpuolue - PKK (alias KADEK, alias KONGRA-GEL) Page 20 of 51

21 16. Tamil Eelamin vapautuksen tiikerit - LTTE 17. Ejército de Liberación Nacional (Kansallinen vapautusarmeija) 18. Palestiinan islamilainen jihad - Palestinian Islamic Jihad PIJ 19. Palestiinan vapautuksen kansanrintama - Popular Front for the Liberation of Palestine PFLP 20. Popular Front for the Liberation of Palestine - General Command (alias PFLP General Command, PFLP-GC) 21. Fuerzas armadas revolucionarias de Colombia - FARC (Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat) 22. Devrimci Halk Kurtulu? Partisi-Cephesi - DHKP/C (alias Devrimci Sol (Revolutionary Left), alias Dev Sol) (Revolutionary People's Liberation Army/Front/Party) 23. Sendero Luminoso - SL (Loistava polku) 24. Stichting Al Aqsa (alias Stichting Al Aqsa Nederland, alias Al Aqsa Nederland) 25. Teyrbazen Azadiya Kurdistan - TAK (alias Kurdistan Freedom Falcons, alias Kurdistan Freedom Hawks) Page 21 of 51

22 Sisäiset terroristit 1. HENKILÖT 1. *ALBERDI URANGA, Itziar, syntynyt Durangossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 2. *ALBISU IRIARTE, Miguel, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Gestoras Pro-amnistia - järjestön jäsen) 3. *ALEGRÍA LOINAZ, Xavier, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Kas/Ekin - järjestöjen jäsen 4. *APAOLAZA SANCHO, Iván, syntynyt Beasainissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, K.Madrid-järjestön jäsen 5. *ASPIAZU RUBINA, Miguel de Garikoitz, syntynyt Bilbaossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 6. *ARZALLUS TAPIA, Eusebio, syntynyt Regilissä, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 7. *BELOQUI RESA, María Elena, syntynyt Aretassa, Álava (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Xaki-järjestön jäsen 8. *BELOQUI RESA, María Elena, syntynyt Aretassa, Álava (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Xaki-järjestön jäsen 9. *CAMPOS ALONSO, Miriam, syntynyt Bilbaossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Xaki-järjestön jäsen 10. *CORTA CARRION, Mikel, syntynyt Villafranca de Oridiciassa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETAaktivisti, Xaki-järjestön jäsen 11. *ECHEBERRIA SIMARRO, Leire, syntynyt Basaurissa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 12. *ECHEGARAY ACHIRICA, Alfonso, syntynyt Plenciassa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 13. *EGUIBAR MICHELENA, Mikel, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETAaktivisti, Xaki-järjestön jäsen 14. *GOGEASCOECHEA ARRONATEGUI, Eneko, syntynyt Guernicassa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro , ETAaktivisti 15. *IPARRAGUIRRE GUENECHEA, Ma Soledad, syntynyt Escoriazassa, Navarra (Espanja), henkilökortin nro ETAaktivisti 16. *IRIONDO YARZA, Aitzol, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 17. *MARTITEGUI LIZASO, Jurdan, syntynyt Durangossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 18. *MORCILLO TORRES, Gracia, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETAaktivisti, Kas/Ekin-järjestön jäsen 19. *NARVÁEZ GOÑI, Juan Jesús, syntynyt Pamplonassa, Navarra (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 20. *OLANO OLANO, Juan María, syntynyt Gainzassa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Gestoras Pro-amnistía/Askatasuna -järjestöjen jäsen 21. *OLARRA AGUIRIANO, José María, syntynyt Tolosassa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Xakijärjestön jäsen Page 22 of 51

23 22. *ORBE SEVILLANO, Zigor, syntynyt Basaurissa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Jarrai/Haika/Segi - järjestöjen jäsen 23. *PALACIOS ALDAY, Gorka, syntynyt Baracaldossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, K. Madrid-järjestön jäsen 24. *PEREZ ARAMBURU, Jon Iñaki, syntynyt San Sebastiánissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETAaktivisti, Jarrai/Haika/Segi -järjestöjen jäsen 25. *QUINTANA ZORROZUA, Asier, syntynyt Bilbaossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, K. Madrid-järjestön jäsen 26. *RETA DE FRUTOS, José Ignacio, syntynyt Elorriossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Gestoras Pro-amnistía/Askatasuna -järjestöjen jäsen 27. *RUBENACH ROIG, Juan Luis, syntynyt Bilbaossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, K. Madridjärjestön jäsen 28. *TXAPARTEGI NIEVES, Nekane, syntynyt Asteasussa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Xakijärjestön jäsen 29. *URANGA ARTOLA, Kemen, syntynyt Ondarroassa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Herri Batasuna/E.H/Batasuna -järjestöjen jäsen 30. *URRUTICOECHEA BENGOECHEA, José Antonio, syntynyt Miravallesissa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 31. *VALLEJO FRANCO, Iñigo, syntynyt Bilbaossa, Vizcaya (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti 32. *VILA MICHELENA, Fermín, syntynyt Irúnissa, Guipúzcoa (Espanja), henkilökortin nro ETA-aktivisti, Kas/Ekin - järjestöjen jäsen 2. RYHMÄT JA YHTEISÖT 1. *Cooperativa Artigiana Fuoco ed Affini - Occasionalmente Spettacolare (Käsityöläisten osuuskunta "Tulta ja muuta vastaavaa toisinaan näyttävää") 2. *Nuclei Armati per il Comunismo (Kommunistiset aseelliset yksiköt) 3. *Cellula Contro Capitale, Carcere i suoi Carcerieri e le sue Celle CCCCC (Pääoman, vankiloiden, vanginvartijoiden ja vankisellien vastainen yksikkö) 4. *Continuity Irish Republican Army CIRA 5. *"EPANASTATIKOS AGONAS" Vallankumouksellinen taistelu 6. *Euskadi Ta Askatasuna/Tierra Vasca y Libertad/Baski-isänmaa ja vapaus ETA seuraavat järjestöt ovat terroristijärjestö ETA:n osia: Kas, Xaki; Ekin, Jarrai-Haika-Segi, Gestoras pro-amnistía, Askatasuna, Batasuna (alias Herri Batasuna, alias Euskal Herritarrok), Acción Nacionalista Vasca / Euskal Abertzale Ekintza (ANV/EAE), Partido Comunista de las Tierras Vascas / Euskal Herrialdeetako Alderdi Komunista (PCTV/EHAK) 7. *Grupos de Resistencia Antifascista Primero de Octubre G.R.A.P.O. (Lokakuun ensimmäisen päivän fasismin vastaiset vastarintaryhmät) 8. *Solidarietà Internazionale (Kansainvälinen solidaarisuus) 9. *Loyalist Volunteer Force LVF 10. *Orange Volunteers OV 11. *Real IRA 12. *Brigate Rosse per la Costruzione del Partito Comunista Combattente (Punaiset prikaatit taistelevan kommunistisen puolueen luomiseksi) 13. *Red Hand Defenders RHD 14. *Epanastatiki Pirines (Revolutionary Nuclei) 15. *Dekati Evdomi Noemvri (Marraskuun 17. päivän vallankumouksellinen järjestö) 16. *Brigata XX Luglio (Heinäkuun 20. päivän prikaati) 17. *Ulster Defence Association/Ulster Freedom Fighters UDA/UFF Page 23 of 51

24 18. *Federazione Anarchica Informale F.A.I. (Epävirallinen anarkistinen federaatio) Page 24 of 51

25 The List established and maintained by the 1267 Committee with respect to individuals, groups, undertakings and other entities associated with Al- Qaida Last updated on: Composition of the List The list consists of the two sections specified below: A. Individuals associated with Al Qaida B. Entities and other groups and undertakings associated with Al Qaida The names of individuals and entities removed from the List pursuant to a decision by the 1267 Committee and other information about de-listing may be found on the Committee's website at: A. Individuals associated with Al-Qaida QI.A Name: 1: MOUSTAFA 2: ABBES 3: na 4: na Name (original script): O^-P Title: na Designation: na DOB: 5 Feb POB: Osniers, Algeria Good quality a.k.a.: a) Mostafa Abbes b) Mostafa Abbas born in France on 5 Feb c) Mustafa Abbas d) Moustapha Abbes Low quality a.k.a.: na Nationality: Algerian Passport no.: na National identification no.: na Address: Algeria Listed on: 17 Mar (amended on 26 Nov. 2004, 21 Dec. 2007, 2 Dec. 2008, 25 Jan. 2010, 16 May 2011) Other information: Brother of Youcef Abbes (QI.A ). Review pursuant to Security Council resolution 1822 (2008) was concluded on 28 Sep QI.A Name: 1: YOUCEF 2: ABBES 3: na 4: na Name (original script): <_O^P ^-^J Title: na Designation: na DOB: 5 Jan POB: Bab el Oued, Algiers, Algeria Good quality a.k.a.: na Low quality a.k.a.: Giuseppe Nationality: Algerian Passport no.: na National identification no.: na Address: na Listed on: 17 Mar (amended on 26 Nov. 2004, 12 Apr. 2006, 7 Apr. 2008, 25 Jan. 2010, 16 May 2011) Other information: Italian authorities issued bench warrant for him on 2 Jul Considered a fugitive from justice by the Italian authorities as of 5 Jul Reportedly deceased in Father's name is Mokhtar. Mother's name is Abbou Aicha. Brother of Moustafa Abbes (QI.A ). Review pursuant to Security Council resolution 1822 (2008) was concluded on 22 Jul QI.A Name: 1: NASHWAN 2: ABD AL-RAZZAQ 3: ABD AL-BAQI 4: na Name (original script): AP (j'jj^ AP ul?^ Title: na Designation: na DOB: 1961 POB: Mosul, Iraq Good quality a.k.a.: a) Abdal Al-Hadi Al-Iraqi b) Abd Al-Hadi Al-Iraqi Low quality a.k.a.: Abu Abdallah Nationality: Iraqi Passport no.: na National identification no.: na Address: na Listed on: 6 Oct (amended on 14 May 2007, 27 Jul. 2007) Other information: Al-Qaida senior official. In custody of the United States of America, as of July Review pursuant to Security Council resolution 1822 (2008) was concluded on 15 Jun QI.A Name: 1: ABD AL WAHAB 2: ABD AL HAFIZ 3: na 4: na Name (original script):.majl Ap S-AAJII Ap Title: na Designation: na DOB: 7 Sep POB: Algiers, Algeria Good quality a.k.a.: a) Ferdjani Mouloud b) Rabah Di Roma c) Abdel Wahab Abdelhafid, born 30 Oct in Algeria Low quality a.k.a.: a) Mourad b) Said Nationality: na Passport no.: na National identification no.: na Address: na Listed on: 17 Mar (amended on 26 Nov. 2004, 9 Sep. 2005, 21 Dec. 2007, 25 Jan. 2010, 16 May 2011) Other information: Sentenced in absentia in Italy to 5 years of impris onment. Arrest warrant issued by the Italian authorities on 19 May Considered a fugitive from justice by the Italian authorities as of Jun Review pursuant to Security Council resolution 1822 (2008) was concluded on 30 Jul QI.A Name: 1 : ADIL 2: MUHAMMAD 3: MAHMUD 4: ABD AL-KHALIQ Name (original script): (jîujl AP A>*^ ^ A <-l-^ Title: na Designation: na DOB: 2 Mar POB: Bahrain Good quality a.k.a.: a) Adel Mohamed Mahmoud Abdul Khaliq b) Adel Mohamed Mahmood Abdul Khaled Low quality a.k.a.: na Nationality: na Passport no.: Bahraini passport number National identification no.: na Address: na Listed on: 10 Oct Other information: Has acted on behalf of and provided financial, material and logistical support to Al-Qaida (listed under permanent reference number QE.A.4.01.) and the Libyan Islamic Fighting Group (LIFG, listed under permanent reference number QE.L ), including provision of electrical parts used in explosives, computers, GPS devices and military equipment. Trained by Al-Qaida in small arms and explosives in South Asia and fought with Al-Qaida in Afghanistan. Arrested in the United Arab Emirates (UAE) in Jan on charges of being a member of Al-Qaida and the LIFG. Following his conviction in the UAE in late 2007, he was transferred to Bahrain in early 2008 to serve out the remainder of his sentence. QI.A Name: 1: SAIYID 2: ABD AL-MAN 3: na 4: na Title: na Designation: na DOB: na POB: na Good quality a.k.a.: Abdul Manan Low quality a.k.a.: a) Agha Haji b) Am Nationality: na Passport no.: na National identification no.: na Address: na Listed on: 17 Oct Other information: Pakistan. Review pursuant to Security Council resolution 1822 (2008) was concluded on 15 Jun QI.A Name: 1: ABU SUFIAN 2: AL-SALAMABI 3: MUHAMMED AHMED 4: ABD AL-RAZZIQ Title: na Designation: na DOB: 6 Aug POB: a) Al-Bawgah, Sudan b) Albaouga, Sudan Good quality a.k.a.: a) Abu Sufian Abd Al Razeq b) Abousofian Abdelrazek c) Abousofian Salman Abdelrazik d) Abousofian Abdelrazik e) Page 25 of 51