Tekesin ohjelmaraportti 1/2010. Loppuraportti. SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin ohjelmaraportti 1/2010. Loppuraportti. SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu"

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Loppuraportti SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Etunimi Loppuraportti Sukunimi

2 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Helsinki

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki

4 Esipuhe Tekesin SISU teknologiaohjelman valmisteluvaiheessa yleistä keskustelua Suomessa hallitsivat kolme kovaa koota: kasvu, kilpailukyky ja Kiina-ilmiö. Erityisesti oltiin huolissaan kappaletavaratuotantomme menestymisestä maailmantaloudessa. Vuonna 2004 Suomi oli investointilamassa ja varsinkin kone- ja metallialan tilauskanta oli erittäin alhaalla. Tuottavuuskin oli kansallisena huolenaiheena. Suomalaisen tuotannon tutkimustyön osalta oli tarvetta kansainvälistymiseen. Oli löydettävä keino, jonka avulla päästäisiin työskentelemään parhaimpiin, pitkän aikavälin näkökulmasta arvokasta tietoa tuottaviin yhteisöihin ja sitä kautta voitaisiin hyödyntää saatua oppia soveltavasti Suomessa. Ohjelma lähti rohkeasti käyntiin Tampereella lumimyrskyisenä päivänä SISU-nimellä ja -kummipojalla varustettuna. Avausseminaarin ulkomaalaiset esiintyjät kovasti ihmettelivät sitä, että näissä sääoloissa kaikki toimii aivan normaalisti. Se oli hyvä osoitus suomalaisesta sisusta, joka meille on itsestäänselvyys. Pääpaino ohjelmassa on ollut käytännönläheisessä tuotantoteknologian kehittämisessä. Ohjelman hankkeet ovat pääosin kone- ja metalliteollisuuden pk-yritysten tuotantolaitteisiin ja -menetelmiin kohdistuvia tutkimus- ja kehityshankkeita. Syynä tähän voi osaltaan olla ohjelman aikana vallinnut erikoistuminen. Päähankkijat keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja yhä suurempi osa tuotannosta on siirtynyt päähankkijoilta järjestelmätoimittajille ja edelleen alihankkijoille. Tämä ilmiö on lisännyt erityisesti toimittajaketjuun kuuluvien yritysten kehitystarvetta. Merkittävä osa ohjelman hankkeista on omaa tuotetta tekevien yritysten tuotantomenetelmien ja -järjestelmien kehityshankkeita. Ohjelman tutkimushankkeissa on päästy käsiksi kappaletavarateollisuuden keskeisiin ongelmakohtiin ja luotu jopa maailman mittakaavassa uutta osaamista tulevaisuuden tuotantotarpeita varten. Lähes poikkeuksetta tutkimushankkeet ovat kansainvälisesti verkottuneita. Tekesin SISU teknologiaohjelman jälkeen kappaletavarateollisuuden korkealaatuinen kehitystyö jatkuu ensisijaisesti FIMECC-keskittymässä (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster). Monet ohjelmaan osallistuneista ovat löytäneet luontaisen paikkansa näistä strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleita henkilöitä, yrityksiä, tutkimustahoja ja muita yhteistyökumppaneita ohjelmalle antamastaan panoksesta. Helsingissä Tekes 5

5 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...7 The SISU 2010 Programme in Brief Johtoryhmän alkusanat SISU ohjelma pähkinänkuoressa SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Ohjelman tausta Tavoitteet ja painopisteet Ohjelman johto Johtoryhmätyö Väliarviointi Viimeinen ristiretki Projektitoiminta ja rahoitus Tutkimushaut Tavoitteiden painottuminen Projektirahoitus Seminaaritoiminta SISU-vuosiseminaarit SISU-alueseminaarit SISU-teemaseminaarit Manufuture konferenssi Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaarit Kansainvälinen verkottuminen SISU 2010 Technical Tours Manufuture-yhteistyö Muu kansainvälinen yhteistyö Viestintä ja muu toiminta Ohjelman kotisivut Sisua!-uutislehti Muu viestintä Tutkimusprojektit Projektiluettelo Projektiesittelyt Yritysprojektit Projektiluettelo Projektiesittelyt Yrityshaastattelut Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä Tekesin ohjelmaraportteja

6 Tiivistelmä SISU 2010 Uuden tuotantoajattelun edistäjä SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelma aloitti toimintansa kesällä 2005 tilanteessa, jota oli edeltänyt hidas aineellisten investointien kasvu Suomen teollisuudessa sekä olematon tuottavuuden kehitys etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Ohjelman aikana on koettu teollisuudessa voimakkaan korkeasuhdanteen kausi mutta myös nopeasti edennyt, valmistavan teollisuuden käytännössä lamauttanut taloustaantuman vastaisku. Ohjelman käynnistämispäätöksen taustalla vaikuttivat nähdyt merkittävät kehityspaineet valmistavassa teollisuudessa. Ohjelmalla on haluttu vastata näihin haasteisiin tukemalla kappaletavarateollisuuden ja erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä vaativissa tuotannonkehityshankkeissa ja edistämällä alan tutkimustoimintaa. Nähtiin, että halvan tuotannon maiden kilpailukyky perustuu pääasiassa edulliseen työvoimaan. Muilla kilpailukyvyn osa-alueilla suomalaisella kappaletavarateollisuudella uskottiin olevan täydet mahdollisuudet saavuttaa kansainvälinen kilpailuetu. Ohjelman missioksi määritettiinkin teknologisten edellytysten luominen suomalaisen kappaletavarateollisuuden kansainväliselle kilpailuedulle. Ohjelmassa on rahoitettu yhteensä yli 140 projektia, joiden yhteenlaskettu budjetti nousee 81 miljoonaan euroon. Tästä Tekesin rahoitusosuus on ollut 39 miljoonaa euroa, mistä kaksi kolmasosaa on suuntautunut yrityksiin. Yritysten hankerahoituksella on voitu pienentää kehityshankkeisiin sisältyvää riskiä yritysten näkökulmasta ja kannustaa yrityksiä haastavampiin tuotannon kehityshankkeisiin ja suurempiin teknologiaharppauksiin. Hankerahoituksella on luotu yrityksille mahdollisuuksia erikoistumiseen ja oman valmistusosaamisen ja omien toimintaprosessien ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alueella toimivat tutkimuslaitokset, ml. VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hanketoiminta on kohdentunut erityisesti kolmelle teema-alueelle, joita ovat joustavat tuotantoratkaisut, edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat sekä itseohjautuvuus tuotannossa. Ohjelmatoimintaan sisältyneellä seminaaritoiminnalla on tuotu esille ohjelman tarjoamia palveluja ja rahoitusmahdollisuuksia sekä edistetty hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja alan toimijoiden välistä verkottumista. Ohjelman vuosiseminaarien lisäksi on järjestetty alueseminaareja ja teemaseminaareja sekä kolme kansainvälistä seminaaria, yhteensä 26 seminaaritilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 1900 kotimaista ja yli 400 ulkomaista osallistujaa. Ulkomaisia puhujia tilaisuuksissa on ollut yli 50. Projektien hankevastaaville tehdyn kyselyn perusteella yritys- ja tutkimusprojektien tavoitteet ovat pienin keskinäisin painotuseroin painottuneet kustannustehokkuuden ja tuotannon joustavuuden parantamiseen sekä läpäisyajan lyhentämiseen. Hieman pienemmän painoarvon vastauksissa saavat toimitusvarmuus ja laatu, ja vähimmälle painotukselle ohjelman hankkeissa näyttää vielä jäävän ekologisuus. Keskeisimpiä kehittämiskohteita yritysprojekteissa ovat teknologioiden näkökulmasta olleet toiminnan- ja tuotannonohjaus, robotiikka, tuotannon tieto- 7

7 järjestelmät sekä edistykselliset valmistustekniikat. Tutkimusprojekteissa ovat vastaavasti painottuneet robotiikka, konenäkö, simulointi ja mallinnus, valmistettavuus sekä ihminen-kone-vuorovaikutteisuus. Ohjelmatoiminnan kautta on edistetty suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden valmiuksia kansainvälistymiseen niin EU:n piirissä kuin muidenkin alan johtavien teollisuusmaiden kanssa, ml. Etelä-Korea, Japani ja USA. Kansainvälistä verkottumista on edistetty mm. järjestämällä mielenkiintoisiin kohdemaihin SISU 2010 Technical Tour -benchmarking asiantuntijamatkoja. Kansainvälisillä vierailuilla on ollut tarjolla 64 vierailukohdetta, ja matkoille on osallistunut yhteensä 129 suomalaista. Lähialueen yhteistyössä on lisätty kanssakäymistä Ruotsin kanssa. Kansainvälistämistoimin on lisätty kentän tietoisuutta EU:n tarjoamista rahoitusja yhteistyömahdollisuuksista sekä aktivoitu suomalaisia osallistumaan EU-yhteistyöhön ja -hanketoimintaan. Tutkimushankkeilta on edellytetty kansainvälistä tutkijanvaihtoa, mitä onkin saatu lisättyä alan johtavien tutkimusryhmien kanssa. 8

8 The SISU 2010 Programme in Brief The Tekes programme SISU 2010 Innovative Manufacture was initiated in June 2005 and ended in December The volume of the programme totalled some MEUR 81. Of this, Tekes share of funding came to approximately MEUR 39, financing 95 enterprise projects and 38 research projects. About two thirds of Tekes funding was allocated to company projects. There were no specific application times for company projects but Tekes received those applications on a continual basis. For research funding, there were five specified calls for proposals, four of which applied a two-stage procedure. Year 2006 saw the highest number of new company projects, whereas 2008 was the busiest year for research projects. The management group of the programme, composed of Tekes and the coordinator representatives as well as six business members, bore the main responsibility for the programme s strategic outlines and research management. Hermia Ltd. was the programme coordinator. The programme s steering group had the following members: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, Chairman of the Management Group Timo Parmasuo, Meconet Oy, Deputy Chairman of the Management Group Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy, Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes, Director Juha Korkeila, Tekes, Programme Manager until November 2006 Juha Suuronen, Tekes, Programme Manager from December 2006 Reijo Tuokko, Hermia Oy, Programme Coordinator The programme targeted the discrete manufacturing industry in the technology sector, machinery and equipment manufacturers of factory-level investment products as well as research institutions in the field. The mechanical engineering and metal goods industries were the main target groups, but the programme also included other operators involved in the development or utilisation of manufacturing discrete goods and the production technology, for example the electrotechnical, electronics and wood product industries and, to some extent, the pharmaceutical and food industries. The programme s research and company projects have mainly focused on the following: Flexible production solutions Advanced production and manufacturing technologies Self-organisation in production Flexible production solutions aim at meeting customer demands in a swift and cost-effective manner. The programme featured several significant technologies contributing to increased flexibility, including new assembly methods and technologies for modular products, process simulation at factory or production level, control methods, and the utilization of new information and communication technology and flexible automation. The development of advanced production and manufacturing technologies can be considered a key factor when pursuing cost-optimised, highquality production. The programme s central technologies categorised under this concept include laser and joining technologies, mobile robotics, multi-axis technology, new materials and machine vision. Research projects in the field of self-organised and autonomous production include the following, among others: embedded diagnostics, factory level optimisation of production, modelling and simulation, new user interfaces in production, innovative utilization of RFID and senses as well as feature-, service- and knowledge-based solutions. 9

9 The mission of the programme as defined by the management group was: Picture 1. Emphasis of the research project goals. The SISU 2010 programme establishes the technological prerequisites needed to create an international competitive edge for the Finnish discrete manufacturing industry Ecology Cost-effiency Quality Lead time Flexibility Delivery certainty The strategic goals set for the SISU 2010 programme in the programme plan were further defined by the management group in order to better support the mission of the programme. The following six objectives were determined as strategic goals of the programme: Enhance the ability of the discrete manufacturing industry to competitively produce (in small and medium volumes) mass-customised products and services for growth markets. Finland becomes a world class developer and supplier of production automation. Significant improvement in the customising abilities, lead time and reliability, flexibility and costefficiency of companies participating in the programme, which is reflected in their turnover, exports and profitability. The programme s research projects are of a high international quality and produce new technologies and operating models for the industry to utilise. Picture 2. Emphasis of the company project goals. Ecology Cost-effiency Quality Substantial increase in international researcher exchange and highquality research collaboration. One to three World Class level research units in the field are established in Finland. Flexibility Lead time Delivery certainty The midpoint evaluation of the programme was carried out as a self-evaluation, with the steering group members and project managers from the programme s company and research projects as respondents. 10

10 The evaluation was carried out using a tool developed for conducting and reporting online surveys, with customised questions tailored to the needs of the SISU programme. The results of the midpoint evaluation gave important feedback from the programme stakeholders but indicated no significant needs for change in the programme s research themes or its implementation. A project survey was conducted as part of the programme s final report. The survey aimed to determine which emphases the projects had with regard to technologies and objectives. The promotion of cost-efficiency was the most significant emphasis both in the research and enterprise projects (Pictures 1 and 2). The technologies which were the most important to the company projects were related to production and operation control and management, and robotics, whereas in the research projects the focus was on simulation and modelling, robotics and machine vision. Communications was an essential element in the programme and its role was to activate potential participants and provide information about the results. The main communication means included the organisation of both Finnish and international seminars, information posted on the programme s homepage, publication of the Sisua! Newsletter, company and research institution visits and the distribution of e- mails to the mailing list (Table 1). Additional visibility for the programme was attained by presentations held at events organised by other operators and submitting articles for various publications. In the initial phase of the programme, communications placed emphasis on general programme awareness. In order to achieve this, a series of regional seminars were organised. After the initial phase, the emphasis was directed at project activation, which was accomplished by making a number of coordinated company visits. In the final phase, the emphasis shifted to the publication of results. The main channel used in this phase was the Sisua! Newsletter, seven issues of which were published in Finnish and, additionally, one in English. The projects in the programme were also offered an opportunity to share their results at thematic and annual seminars organised by the programme. Table 1. Events and international visits organised in the course of the programme, Some of the events were collaboratively organised. Event type Number of events Destinations visited International speakers/hosts International participants Finnish participants Annual seminars* Regional seminars Thematic seminars International seminars Other events International visits 7 64 ca. 250** ca. 250** 129 Total ca. 300 ca ,025 *Does not include the programme s final seminar on 9 March **Over 250 international experts were met during the visits. 11

11 The programme had a notable international dimension, and in this collaboration with the Manufuture technology platform and community was a significant element. SISU 2010 had an important role in the organisation of the Manufuture 2006 Conference, which took place in Tampere in The SISU programme was also involved in the organisation of the two international Tampere Manufacturing Summit seminars. The participants of the three international events, mentioned above, consisted of more than 400 international experts, around half of them from the industry sector. The programme events also featured more than 50 international speakers. International networking of the Finnish business life and research was promoted by arranging five excursions and benchmarking tours the SISU 2010 Technical Tours one specifically targeted visit to the US and a networking and lobbying tour to Brussels, Aachen and Stuttgart, entitled the Last Crusade and targeted for the steering group members and influential Finns in the field. A total of 129 representatives of the Finnish business life and research institutions took part in these international visits. The participants were offered the chance to visit more than 64 different international locations and facilities and meet some 250 international professional contacts (Table 1). 12

12 1 Johtoryhmän alkusanat SISU-ohjelma päättyy, eläköön SISUn henki Kun Tekesin ohjelma SISU 2010 lähti liikkeelle, elettiin Suomessa korkeasuhdanteen aikaa. Vuosituhannen alun notkahdus oli jäänyt taakse, ja teollisuuden tilauskirjat olivat täpötäynnä. Investoinnit olivat ennätystasolla. Kuitenkin taivaanrannalla oli merkkejä toisenlaisista suhdanteista. Yhä useampi Suomen suurteollisuuksista oli jo aikoja sitten siirtänyt tuotantoa pois Suomesta, ensin Viroon ja nyt yhä kauemmaksi, Kiinaan. USA:sta oli helppo nähdä tuleva kehityksen suunta, olihan USA 2000-luvun alussa menettänyt teollisia työpaikkoja noin :n työpaikan kuukausivauhtia Kiinaan. Korkeasuhdanne peitti alleen tosiasian: Suomen teollinen kilpailukyky on heikko. Teknologiateollisuus ry:ssä kehitys nähtiin. Tuottavuustilastot, vaikkakin elektroniikkateollisuuden kehityksen kaunistamina, puhuivat karua kieltä: tuottavuudessa jäädään koko ajan kilpailijoistamme jälkeen. Tässä tilanteessa syntyi SISU. SISUn myötä haluttiin antaa mittava piristysruiske juuri siihen paikkaan, missä Suomen teollisuus sitä parhaiten tarvitsee: järkiperäiseen piensarjatuotantoon. Suomen teollisuudella, Nokiaa lukuun ottamatta, ei ole asiaa suursarjavalmistajien joukkoon. Siispä olkaamme hyviä piensarjoissa. Ja hyvä tarkoittaa joustavia, nopeita, fiksuja, pienillä resursseilla pärjääviä, uusinta tekniikkaa hyödyntäviä. Nyt, laman keskellä, ymmärrämme kaikki, miten tärkeään tarpeeseen SI- SUun tehdyt panostukset ovat osuneet. Onko SISU sitten ollut onnistunut satsaus? Kansallisena ohjelmana ja ponnistuksena SISU on varmasti ollut aivan oikeaan osunut, ja SISUun suunnatut rahat ovat varmasti jo tulossa kotiin. Kuitenkin, teollisuutemme ongelmat, sellaisina kuin ne tänään laman myötä paljastuvat, ovat kymmenien SISUjen mittaiset. SISUn tulokset jäävät elämään projekteihin osallistuneisiin yrityksiin ja laitoksiin. SISUlla on kuitenkin ollut muitakin ulottuvuuksia. Projektityössä syntyneen osaamisen ja lukuisten seminaarien, case-raporttien, ulkomaanmatkojen ja tapaamisten myötä olemme romuttaneet muutosvastarintaa, saaneet tuotantoihmisiä ymmärtämään, etteivät vanhat konstit enää päde, ja olemme lisänneet uskoa uuteen teknologiaan. Toivon, että SISUn myötä herätetty uusi joustava, ennakkoluuloton, uutta alati hakeva ajatustapa jää meidän kaikkien pysyväksi omaisuudeksi. Eläköön SISU! Stig Gustavson Hallituksen puheenjohtaja, Konecranes Oyj SISU ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 13

13 2 SISU ohjelma pähkinänkuoressa Tekesin ohjelma SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu käynnistettiin kesäkuussa 2005 ja se päättyi joulukuussa Ohjelman kokonaisvolyymiksi muodostui noin 81 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitusosuus tästä oli noin 39 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin 95:tä yritysprojektia sekä 38:aa tutkimusprojektia. Noin kaksi kolmasosaa Tekesin rahoituksesta suuntautui yritysprojekteihin. Yritysprojekteille oli mahdollista hakea rahoitusta ympäri vuoden. Kohdennettuja tutkimusrahoitushakuja oli yhteensä viisi, joista neljä toteutettiin aiehakumenettelyllä. Yritysprojekteja käynnistettiin eniten vuonna 2006 ja tutkimusprojekteja vuonna Ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimushallinnasta vastasi ohjelman johtoryhmä, johon kuului Tekesin ja koordinaation edustajien lisäksi kuusi yritysjäsentä. Ohjelman koordinoinnista vastasi Hermia Oy. Ohjelman johtoryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes Juha Korkeila, Tekes, ohjelmapäällikkö marraskuuhun 2006 asti Juha Suuronen, Tekes, ohjelmapäällikkö joulukuusta 2006 alkaen Reijo Tuokko, Hermia Oy, ohjelmakoordinaattori Ohjelman kohderyhmänä olivat teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä oli kone- ja metallituoteteollisuus, mutta ohjelma oli avoin myös muille kappaletavaratuotteiden valmistusta ja tuotantotekniikkaa kehittäville tai käyttäville toimijoille, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-, puutuote-, sekä osittain myös lääke- ja elintarviketoimialalla. Ohjelman tutkimus- ja yrityshankkeet ovat kohdentuneet pääsääntöisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa. Joustavilla tuotantoratkaisuilla pyritään tyydyttämään asiakastarpeet nopeasti ja kustannustehokkaasti. Merkittäviä teknologioita joustavuuden parantamiseksi ovat ohjelmassa edustaneet esimerkiksi modulaaristen tuotteiden uudet kokoonpanomenetelmät ja -tekniikat, tehdastason tai valmistuksen toimintaprosessien simuloinnit, ohjaustavat ja uuden tieto- ja viestintäteknologian ja joustavan automaation hyödyntäminen. Edistyksellisten tuotanto- ja valmis tusteknologioiden kehittämistä voidaan pitää avaintekijänä, kun pyritään kustannusoptimoituun ja laadukkaaseen tuotantoon. Tähän luokiteltavia keskeisiä teknologioita ovat ohjelmassa edustaneet mm. laser- ja liitosteknologiat, mobilerobotiikka, moniakseliohjaukset, uudet materiaalit sekä kone näkö. Tuotannon itseohjautuvuutta ja autonomisuutta edistäviä tutkimusaiheita ohjelmassa ovat edustaneet mm. sulautettu diagnostiikka, tehdastason tuotannon optimointi, mallintaminen ja simulointi, tuotannon uudet käyttöliittymät, innovatiivinen RFID:n ja aistien hyödyntäminen sekä piirrepohjaiset, palvelupohjaiset ja tietämyspohjaiset ratkaisut. Ohjelman johtoryhmä määritteli ohjelman missioksi: Tekesin SISU ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. 14

14 Ohjelmasuunnitelmassa SISU ohjelmalle määritettyjä strategisia tavoitteita tarkennettiin johtoryhmän toimesta tukemaan paremmin ohjelman missiota. Ohjelman strategisiksi tavoitteiksi seuraavat määritettiin seuraavat: Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa. Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi. Suomeen syntyy 1 3 World Class -tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä. Kuva 1. Tavoitteiden painottuminen projekteissa Joustavuus Toimitusvarmuus Läpäisyaika Yritysprojektit Ohjelman väliarviointi tehtiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman tutkimusteemoihin tai sen toteuttamiseen. Osana ohjelman loppuraporttityötä tehtiin projektikysely, jossa selvitettiin projektien teknologia- ja tavoitepainotuksia. Sekä tutkimus- että yrityshankkeiden tavoitteet painottuivat vahvimmin kustannustehokkuuden edistämiseen (kuva 1). Yritysprojekteissa keskeisimmät teknologiat liittyivät toiminnan- ja tuotannonohjaukseen sekä robotiikkaan, tutkimusprojekteissa simulointiin ja mallintamiseen, robotiikkaan sekä konenäköön. Ohjelmatoiminnan keskeisenä osaalueena oli viestintä, jonka tehtävänä oli potentiaalisten osallistujien aktivointi ja tuloksista tiedottaminen. Viestinnän pääasiallisina keinoina olivat kansallisten ja kansainvälisten seminaarien Kustannustehokkuus Ekologisuus Tutkimusprojektit Laatu järjestäminen, tiedotus ohjelman kotisivuilla, Sisua!-tiedotuslehden julkaiseminen, suorat yritys- ja tutkimuslaitoskäynnit sekä sähköpostijakelut (taulukko 1). Ohjelmalle saatiin myös näkyvyyttä pitämällä esityksiä muiden järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirjoittamalla artikkeleita eri julkaisuihin. Ohjelman alkuvaiheessa viestinnän painopiste oli ohjelman yleisen tunnettuuden lisäämisessä, mitä varten järjestettiin alueseminaarien sarja. Alun jälkeen painopiste siirtyi hankeaktivointiin, jota tehtiin suorittamalla koordinoidusti lukuisa määrä suoria yrityskäyntejä. Loppuvaiheessa painopiste oli tulosten julkistamisessa. Tässä keskeisenä kanavana toimi Sisua! -tiedotuslehti, josta tehtiin seitsemän suomenkielistä ja yksi englanninkielinen numero. Ohjelman projektit pääsivät kertomaan tuloksis- 15

15 Taulukko 1. Ohjelmassa järjestetyt tilaisuudet ja kansainväliset vierailut Osa tilaisuuksista oli ns. yhteistilaisuuksia, joiden järjestämisestä SISU ohjelma ei vastannut yksin. Tilaisuuden tyyppi Tilaisuuksien lukumäärä Vierailukohteita Ulkomaisia puhujia/isäntiä Ulkomaisia osallistujia Kotimaisia osallistujia Vuosiseminaarit* Alueseminaarit Teemaseminaarit Kansainväliset seminaarit Muut tilaisuudet Kansainväliset vierailut 7 64 n. 250** n. 250** 129 Yhteensä n. 300 n * Mukaan ei ole laskettu ohjelman loppuseminaaria ** Vierailujen yhteydessä tavattu yli 250 ulkomaista asiantuntijaa taan myös ohjelman järjestämissä teema- ja vuosiseminaareissa. Ohjelmalla oli vahva kansainvälinen ulottuvuus, jonka keskeisenä elementtinä oli yhteistyö Manufuture-yhteisön kanssa. Vuonna 2006 Tampereella järjestettiin Manufuture konferenssi, jonka järjestelyissä SISU ohjelmalla oli merkittävä rooli. Ohjelma oli mukana järjestämässä myös kahta kansainvälistä Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaaria. Edellä mainittuihin kolmeen kansainväliseen tilaisuuteen osallistui yhteensä yli 400 ulkomaista asiantuntijaa, joista yli puolet oli teollisuudesta. Ohjelman tilaisuuksissa oli myös runsaasti ulkomaisia puhujia, yhteensä yli 50. Suomalaisen yritys- ja tutkimusmaailman kansainvälistä verkottumista edistettiin järjestämällä viisi Technical Tour -tutustumis- ja benchmarking-matkaa, yksi erityiskohdennettu USA-vierailu sekä ohjelman johtoryhmälle ja alan suomalai- sille vaikuttajille suunnattu, Viimeiseksi Ristiretkeksi nimetty verkottumismatka Brysseliin, Aacheniin ja Stuttgartiin. Näille kansainvälisille vierailuille osallistui yhteensä 129 suomalaista yritys- ja tutkimusmaailman edustajaa. Osallistujille oli tarjolla näillä matkoilla yhteensä 64 eri kansainvälistä vierailukohdetta ja noin 250 kansainvälistä asiantuntijakontaktia (taulukko 1). 16

16 3 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu 3.1 Ohjelman tausta Kuva 1. Työn tuottavuus suomalaisessa teknologiateollisuudessa vuosina (Teknologiateollisuus, 2004) Työn tuottavuus teknologiateollisuudessa v = Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Vuosituhannen vaihteessa suomalaisen teollisuuden aineelliset investoinnit kasvoivat hitaasti, ja etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa työn tuottavuuden kasvu oli olematonta (kuva 1 ja kuva 2). Toisaalta oli yleisesti havahduttu huomaamaan tämän teollisuusalan suuri merkitys kansalliselle hyvinvoinnille. Samalla teollisuudessa päästiin kokemaan voimakkaita kasvun vuosia ja kohtamaan rakennemuutoksen ja ulkoistuksien mukanaan tuomia haasteita. Lisäksi Kiina-ilmiö teki lopullista tuloaan. Tähän ajanjaksoon ajoittui Tekesin SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelman käynnistäminen vuonna Ohjelman käynnistyessä sen keskeisin kohderyhmä, kone- ja metallituoteteollisuus, työllisti noin henkilöä ja sen liikevaihto oli noussut tasoihin elektroniikka- ja sähköteollisuuden kanssa, noin 22 miljardiin euroon. Keskeistä ajanjaksolle oli globaali tuotannon sijoituspaikkakilpailu, joka oli vähentänyt henkilöstön määrää Suomessa erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Myös metalliteollisuudessa oli siirretty yksinkertaisia työvoimavaltaisia työvaiheita pois Suomesta. Ohjelman valmistelutyössä oli Tekesin ohjelmatiimin ulkopuolelta mukana SWOT Consulting Oy, joka tuotti osana valmistelutyötä Autonominen tuotanto selvityksen. Tekes tilasi lisäksi professori Veijo Kauppiselta Teknillisestä korkeakoulusta selvityksen autonomisen tuotantoteknologian tutkimuksesta ja tutkijavaihdosta Saksassa. USAn teollisuussihteerin toimesta oli vastaavasti tehty selvitys Valmistustekniikan tutkimuksesta USA:ssa. SWOT Consultingin selvityksessä painotettiin vahvasti teknologisen osaamisen jatkuvan kehittämisen merkitystä suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kilpailukeinona. Selvityksen tehtävänä oli pääasiassa hahmottaa yrityskentän tavoitetilaa. Selvityksessä esitettiin markkinoilla oleviksi muutostrendeiksi seuraavia (Autonominen tuotanto 2010): Väestön ikääntyminen Yritysten kansainvälistyminen Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintaan ja sen vahvistaminen yrityskauppojen ja liittoutumisten avulla Toimintojen ulkoistaminen Teknologiseen osaamiseen panostaminen. 17

17 Kuva 2. Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa vuosina (Teknologiateollisuus, 2004) Valmisteluvaiheessa järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistui alan asiantuntijoita teollisuudesta sekä valmistustekniikan tutkimuksen parissa työskenteleviä vastuuprofessoreja ja tutkijoita. Ohjelmasuunnitelmaa esiteltiin myös Teknologiateollisuus ry:ssä, joka valmisteli samoihin aikoihin TRIOohjelmaansa. Tehdyt selvitykset toimivat pohjana ohjelmalle tehdylle ohjelmasuunnitelmalle, jonka linjausten mukaisesti Tekesissä tehtiin päätös ohjelman käynnistämisestä kesällä Ohjelmalle annettiin nimeksi SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu. Lähteet SWOT Consulting Oy, 2005 Autonominen tuotanto 2010 Tekes, 2005 SISU ohjelmasuunnitelma Autonomisen tuotantotekniikan tutkimus ja tutkijavaihto Saksassa, Veijo Kauppinen, TKK, 2005 Valmistustekniikan tutkimus USA:ssa, Markku Oikarainen, Tekes, 2005 Teknologiateollisuus ry:n Vuosikirja Teknologiateollisuus ry, Tavoitteet ja painopisteet Tekesin ohjelmalle laatimassa ohjelmasuunnitelmassa kuvattiin ohjelman tavoitteita seuraavasti: Teknologiaohjelma parantaa suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kykyä tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille. Suomi on huippuluokkaa kansainvälisesti mitattuna erikoistuvan tuotantoautomaation kehittäjänä. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia toimintamalleja ja teknologioita teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto lisääntyy selvästi. Nämä tavoitteet antoivat selkeät suuntaviivat ohjelmalle. Osana johtoryhmätyötä ohjelman tavoitteita ja painotuksia tarkennettiin. Samalla mietittiin tarvittavia strategisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Asiaa tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa

18 Ohjelman keskeisenä tavoitteena pidettyyn Uuteen tuotantoajatteluun sisältyy merkittävä ajattelutavan muutos ja osaamis- ja teknologiaharppaus. Ennen tätä pitää perusasiat saada kuntoon, mihin sisältyy mm. henkilötyön ja pääomankäytön tuottavuuden parantaminen. Uusi tuotantoajattelu voi pitää sisällään mm. seuraavia kehityskohteita: Kokonaisuuden hallinta Tuotekehityksestä asiakastoimitukseen Elinkaaren hallinta Laajennettu tuote (extended product) Digitaalisuus (mallinnus ja simulointi) Joustavuus ja muunneltavuus (nopea, joustava ja kustannusoptimoitu asiakastarpeiden toteutus) Verkoston hallinta ja ohjaus Teknologiatason merkittävä nostaminen uusia valmistustekniikoita ja automaatiota hyödyntäen Laserin, konenäön jne. mahdollisuuksien hyödyntäminen Robotiikan ja automaation uudenlainen kustannustehokas ja ihmisläheinen hyödyntäminen, ml. kehittynyt ihminen-kone-käyttöliittymä, adaptiivisuus, itseoppivuus ja autonomisuus ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen, ml. järjestelmien integrointi, muunneltavuus ja tiedon reaaliaikaisuus, läpinäkyvyys, saatavuus ja jäljitettävyys. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä on ollut kone- ja metallituoteteollisuus, jolle myös valtaosa hankkeista on kohdentunut. Kuva 3. Ohjelman määritetyt teema-alueet. Ohjelma haluttiin kohdentaa erityisesti seuraaville teema-alueille: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa Määritettyjä teema-alueita on selvennetty kuvassa 3. 19

19 3.3 Ohjelman johto Johtoryhmätyö Ohjelman johtoryhmän tehtävänä oli vastata ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimuskokonaisuuden hallinnasta. Johtoryhmä kokoontui vuosina yhteensä 14 kertaa. Tekesin edustajina ohjelman johtoryhmässä toimivat toimialajohtaja Lauri Ala- Opas ja ohjelmapäällikkö, joka oli vuoden 2006 marraskuun loppuun asti Juha Korkeila, tästä eteenpäin ohjelmapäällikkönä toimi Juha Suuronen. Johtoryhmään kuului myös ohjelmakoordinaattori Reijo Tuokko Hermia Oy:stä (aik. Teknologiakeskus Hermia Oy). Tekesin ja ohjelman koordinaation edustajien lisäksi johtoryhmä koostui teollisuusjäsenistä seuraavasti: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy. Johtoryhmä seurasi koko ohjelman keston aktiivisesti ohjelmatoiminnan toteuttamista sekä rahoituksen kohdentumista. Ohjelmatoiminnan osalta keskeisiä aiheita johtoryhmän kokouksissa olivat erityisesti kansainvälisyys, viestintä ja suuremmat tapahtumat. Johtoryhmä linjasi tutkimushankkeiden sisältöjä ja painopisteitä erityisesti tutkimushankkeiden aiehakujen yhteydessä. Ohjelman alussa keskityttiin erityisesti ohjelman mission ja strategian määrittelyyn, viestinnän linjauksiin, ammattikorkeakoulujen rooliin ohjelmassa sekä kansainväliseen verkottumiseen. SI- SU ohjelman missio määriteltiin seuraavasti: Tekesin SISU ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. Elokuussa 2006 järjestetyssä johtoryhmän strategiatyöpajassa keskusteltiin laajemmin ohjelman missiosta, strategisista tavoitteista ja keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelmatoiminnan painotuksilla pyrittiin varmistamaan strategian implementoinnissa tarvittavien toimenpiteiden toteutuminen, ml. esimerkit ja parhaat käytännöt, selvitykset ja analyysit, verkottaminen, synergian edistämistoimet, koulutus, tiedotus sekä hankerahoitus ja hanketoiminnan tukitoimet. Mission toteutus pähkinänkuoressa on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. SISU ohjelman mission toteutus pähkinänkuoressa. SISU 2010 Mission toteutus STRATEGISET KEINOT TOIMENPIDETYYPIT TAVOITTEET JOIHIN PÄÄSTÄÄN Edesautetaan uusien tuotanto- ja valmistusteknologioiden ja -menetelmien, toimintamallien sekä tuotantolaitteiden kehittämistä ja innovatiivista soveltamista ja käyttöönottoa yrityksissä Edistetään alan tutkimustoimintaa ja korkeatasoista kansainvälistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä Tehostetaan teknologian ja osaamisen siirtoa Korostetaan muotoilun merkitystä yhtenä kilpailuedun osa-alueena ja edesautetaan tätä tukevien valmistusmenetelmien käyttöönottoa Koordinointi ja vaikuttaminen Esimerkit ja parhaat käytännöt Selvitykset ja analyysit Verkottaminen Synergian edistämistoimet Koulutus Tiedotus Rahoitus ja tukitoimet Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi Suomeen syntyy 1-3 World Class-tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä 20

20 3.3.2 Väliarviointi Ohjelmalle päätettiin tehdä väliarviointi loppuvuodesta Näin oli mahdollista saada palautetta kentältä ja käyttää saatua tietoa ohjelmasuunnitelmien täsmentämiseen ohjelman loppuajalle. Ohjelman väliarviointi toteutettiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnin tulokset julkaistiin tammikuun 2008 vuosiseminaarissa. Vaikka väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman ja sen toteuttamisen painotuksiin, saatiin kentältä tärkeää ja mielenkiintoista tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia hankkeilla ja ohjelmaan osallistumisella on ollut organisaatiolle? Mitkä tekijät ovat hankaloittaneet hankkeiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa? Mitä ohjelmapalveluja on hyödynnetty? Mikä merkitys eri ohjelmapalveluilla on ollut hankkeen onnistumisen kannalta? Millaisia ohjelmapalveluita haluttaisiin lisää? Mikä merkitys ohjelmalla ja siihen osallistumisella on ollut organisaatiolle? Kuvassa 5 on hankevastaavilta saadut vastaukset kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista organisaatiolle. Tähän liittyvissä vapaissa kommenteissa mainittiin mm. seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia: Hanke on mahdollistanut yrityksen Suomessa tapahtuvan valmistuksen jatkumisen Kuva 5. Hankevastaavien vastauksia väliarvioinnin kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista ei lainkaan ZEF A. Missä määrin arvioitte hankkeenne vaikuttavan hankkeen toteutusympäristössä seuraaviin asioihin? paljon 1. Teknologiastrategioiden luominen tai täsmentyminen (42) (x=61) 2. Uuden tiedon syntyminen (42) (x=74.4) 3. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntyminen (42) (x=68.7) 4. Uuden teknologia- alueen haltuunotto (42) (x=72.6) 5. Nykyisen teknologiaosaamisen syventyminen (41) (x=70.9) 6. Uusien tuotteiden tai palvelujen tai uuden tuotantoajattelun kehittyminen (41) (x=71.3) 7. Uusien prosessien tai toimintatapojen kehittyminen (41) (x=75.9) 8. Uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen (41) (x=64.4) 9. Olemassa olevan verkoston toiminnan syventyminen (41) (x=66) 10. Organisaatioiden ja tuotteiden imagon parantuminen (41) (x=62.9) 11. Tutkimuksen ja liiketoiminnan välisen yhteistoiminnan kehittyminen (41) (x=64.4) 12. Kansainvälisten yhteyksien syntyminen (41) (x=55.4) 13. Kansainvälisen yhteistyön syventyminen (41) (x=52.7) 14. Uusien (liike)toiminta-alueiden avautuminen (41) (x=53.2) 15. Nykyisen (liike)toiminnan laajentuminen (41) (x=61.7) 16. Kehitettyjen tuotteiden tai palvelujen saaminen markkinoille (41) (x=63.7) 17. Organisaatioiden kilpailukyvyn kehittyminen (41) (x=73.4) 18. Markkinanäkemyksen syventyminen (41) (x=55) 19. Asiakastarpeiden parempi huomioonottaminen (41) (x=65.5) 20. Muita hankkeenne tuloksia tai hankkeenne vaikutuksiin liittyviä kommentteja (7) 21

SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Innovative Manufacture Innovativ Produktion 2005 2009

SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Innovative Manufacture Innovativ Produktion 2005 2009 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Innovative Manufacture Innovativ Produktion 2005 2009 Reijo Tuokko, Prof. Ohjelmapäällikkö Program Manager Teknologiakeskus Hermia Oy Technology Centre Hermia Ltd. SISU

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Citec journey in Norway

Citec journey in Norway Citec journey in Norway What we do and what services we produce We provide expertise within engineering, information and project management services Citec key facts Established in 1984 Turnover 2013: 70

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot