Tekesin ohjelmaraportti 1/2010. Loppuraportti. SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin ohjelmaraportti 1/2010. Loppuraportti. SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu"

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Loppuraportti SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Etunimi Loppuraportti Sukunimi

2 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Helsinki

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki

4 Esipuhe Tekesin SISU teknologiaohjelman valmisteluvaiheessa yleistä keskustelua Suomessa hallitsivat kolme kovaa koota: kasvu, kilpailukyky ja Kiina-ilmiö. Erityisesti oltiin huolissaan kappaletavaratuotantomme menestymisestä maailmantaloudessa. Vuonna 2004 Suomi oli investointilamassa ja varsinkin kone- ja metallialan tilauskanta oli erittäin alhaalla. Tuottavuuskin oli kansallisena huolenaiheena. Suomalaisen tuotannon tutkimustyön osalta oli tarvetta kansainvälistymiseen. Oli löydettävä keino, jonka avulla päästäisiin työskentelemään parhaimpiin, pitkän aikavälin näkökulmasta arvokasta tietoa tuottaviin yhteisöihin ja sitä kautta voitaisiin hyödyntää saatua oppia soveltavasti Suomessa. Ohjelma lähti rohkeasti käyntiin Tampereella lumimyrskyisenä päivänä SISU-nimellä ja -kummipojalla varustettuna. Avausseminaarin ulkomaalaiset esiintyjät kovasti ihmettelivät sitä, että näissä sääoloissa kaikki toimii aivan normaalisti. Se oli hyvä osoitus suomalaisesta sisusta, joka meille on itsestäänselvyys. Pääpaino ohjelmassa on ollut käytännönläheisessä tuotantoteknologian kehittämisessä. Ohjelman hankkeet ovat pääosin kone- ja metalliteollisuuden pk-yritysten tuotantolaitteisiin ja -menetelmiin kohdistuvia tutkimus- ja kehityshankkeita. Syynä tähän voi osaltaan olla ohjelman aikana vallinnut erikoistuminen. Päähankkijat keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja yhä suurempi osa tuotannosta on siirtynyt päähankkijoilta järjestelmätoimittajille ja edelleen alihankkijoille. Tämä ilmiö on lisännyt erityisesti toimittajaketjuun kuuluvien yritysten kehitystarvetta. Merkittävä osa ohjelman hankkeista on omaa tuotetta tekevien yritysten tuotantomenetelmien ja -järjestelmien kehityshankkeita. Ohjelman tutkimushankkeissa on päästy käsiksi kappaletavarateollisuuden keskeisiin ongelmakohtiin ja luotu jopa maailman mittakaavassa uutta osaamista tulevaisuuden tuotantotarpeita varten. Lähes poikkeuksetta tutkimushankkeet ovat kansainvälisesti verkottuneita. Tekesin SISU teknologiaohjelman jälkeen kappaletavarateollisuuden korkealaatuinen kehitystyö jatkuu ensisijaisesti FIMECC-keskittymässä (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster). Monet ohjelmaan osallistuneista ovat löytäneet luontaisen paikkansa näistä strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleita henkilöitä, yrityksiä, tutkimustahoja ja muita yhteistyökumppaneita ohjelmalle antamastaan panoksesta. Helsingissä Tekes 5

5 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...7 The SISU 2010 Programme in Brief Johtoryhmän alkusanat SISU ohjelma pähkinänkuoressa SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Ohjelman tausta Tavoitteet ja painopisteet Ohjelman johto Johtoryhmätyö Väliarviointi Viimeinen ristiretki Projektitoiminta ja rahoitus Tutkimushaut Tavoitteiden painottuminen Projektirahoitus Seminaaritoiminta SISU-vuosiseminaarit SISU-alueseminaarit SISU-teemaseminaarit Manufuture konferenssi Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaarit Kansainvälinen verkottuminen SISU 2010 Technical Tours Manufuture-yhteistyö Muu kansainvälinen yhteistyö Viestintä ja muu toiminta Ohjelman kotisivut Sisua!-uutislehti Muu viestintä Tutkimusprojektit Projektiluettelo Projektiesittelyt Yritysprojektit Projektiluettelo Projektiesittelyt Yrityshaastattelut Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä Tekesin ohjelmaraportteja

6 Tiivistelmä SISU 2010 Uuden tuotantoajattelun edistäjä SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelma aloitti toimintansa kesällä 2005 tilanteessa, jota oli edeltänyt hidas aineellisten investointien kasvu Suomen teollisuudessa sekä olematon tuottavuuden kehitys etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Ohjelman aikana on koettu teollisuudessa voimakkaan korkeasuhdanteen kausi mutta myös nopeasti edennyt, valmistavan teollisuuden käytännössä lamauttanut taloustaantuman vastaisku. Ohjelman käynnistämispäätöksen taustalla vaikuttivat nähdyt merkittävät kehityspaineet valmistavassa teollisuudessa. Ohjelmalla on haluttu vastata näihin haasteisiin tukemalla kappaletavarateollisuuden ja erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä vaativissa tuotannonkehityshankkeissa ja edistämällä alan tutkimustoimintaa. Nähtiin, että halvan tuotannon maiden kilpailukyky perustuu pääasiassa edulliseen työvoimaan. Muilla kilpailukyvyn osa-alueilla suomalaisella kappaletavarateollisuudella uskottiin olevan täydet mahdollisuudet saavuttaa kansainvälinen kilpailuetu. Ohjelman missioksi määritettiinkin teknologisten edellytysten luominen suomalaisen kappaletavarateollisuuden kansainväliselle kilpailuedulle. Ohjelmassa on rahoitettu yhteensä yli 140 projektia, joiden yhteenlaskettu budjetti nousee 81 miljoonaan euroon. Tästä Tekesin rahoitusosuus on ollut 39 miljoonaa euroa, mistä kaksi kolmasosaa on suuntautunut yrityksiin. Yritysten hankerahoituksella on voitu pienentää kehityshankkeisiin sisältyvää riskiä yritysten näkökulmasta ja kannustaa yrityksiä haastavampiin tuotannon kehityshankkeisiin ja suurempiin teknologiaharppauksiin. Hankerahoituksella on luotu yrityksille mahdollisuuksia erikoistumiseen ja oman valmistusosaamisen ja omien toimintaprosessien ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alueella toimivat tutkimuslaitokset, ml. VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hanketoiminta on kohdentunut erityisesti kolmelle teema-alueelle, joita ovat joustavat tuotantoratkaisut, edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat sekä itseohjautuvuus tuotannossa. Ohjelmatoimintaan sisältyneellä seminaaritoiminnalla on tuotu esille ohjelman tarjoamia palveluja ja rahoitusmahdollisuuksia sekä edistetty hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja alan toimijoiden välistä verkottumista. Ohjelman vuosiseminaarien lisäksi on järjestetty alueseminaareja ja teemaseminaareja sekä kolme kansainvälistä seminaaria, yhteensä 26 seminaaritilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 1900 kotimaista ja yli 400 ulkomaista osallistujaa. Ulkomaisia puhujia tilaisuuksissa on ollut yli 50. Projektien hankevastaaville tehdyn kyselyn perusteella yritys- ja tutkimusprojektien tavoitteet ovat pienin keskinäisin painotuseroin painottuneet kustannustehokkuuden ja tuotannon joustavuuden parantamiseen sekä läpäisyajan lyhentämiseen. Hieman pienemmän painoarvon vastauksissa saavat toimitusvarmuus ja laatu, ja vähimmälle painotukselle ohjelman hankkeissa näyttää vielä jäävän ekologisuus. Keskeisimpiä kehittämiskohteita yritysprojekteissa ovat teknologioiden näkökulmasta olleet toiminnan- ja tuotannonohjaus, robotiikka, tuotannon tieto- 7

7 järjestelmät sekä edistykselliset valmistustekniikat. Tutkimusprojekteissa ovat vastaavasti painottuneet robotiikka, konenäkö, simulointi ja mallinnus, valmistettavuus sekä ihminen-kone-vuorovaikutteisuus. Ohjelmatoiminnan kautta on edistetty suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden valmiuksia kansainvälistymiseen niin EU:n piirissä kuin muidenkin alan johtavien teollisuusmaiden kanssa, ml. Etelä-Korea, Japani ja USA. Kansainvälistä verkottumista on edistetty mm. järjestämällä mielenkiintoisiin kohdemaihin SISU 2010 Technical Tour -benchmarking asiantuntijamatkoja. Kansainvälisillä vierailuilla on ollut tarjolla 64 vierailukohdetta, ja matkoille on osallistunut yhteensä 129 suomalaista. Lähialueen yhteistyössä on lisätty kanssakäymistä Ruotsin kanssa. Kansainvälistämistoimin on lisätty kentän tietoisuutta EU:n tarjoamista rahoitusja yhteistyömahdollisuuksista sekä aktivoitu suomalaisia osallistumaan EU-yhteistyöhön ja -hanketoimintaan. Tutkimushankkeilta on edellytetty kansainvälistä tutkijanvaihtoa, mitä onkin saatu lisättyä alan johtavien tutkimusryhmien kanssa. 8

8 The SISU 2010 Programme in Brief The Tekes programme SISU 2010 Innovative Manufacture was initiated in June 2005 and ended in December The volume of the programme totalled some MEUR 81. Of this, Tekes share of funding came to approximately MEUR 39, financing 95 enterprise projects and 38 research projects. About two thirds of Tekes funding was allocated to company projects. There were no specific application times for company projects but Tekes received those applications on a continual basis. For research funding, there were five specified calls for proposals, four of which applied a two-stage procedure. Year 2006 saw the highest number of new company projects, whereas 2008 was the busiest year for research projects. The management group of the programme, composed of Tekes and the coordinator representatives as well as six business members, bore the main responsibility for the programme s strategic outlines and research management. Hermia Ltd. was the programme coordinator. The programme s steering group had the following members: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, Chairman of the Management Group Timo Parmasuo, Meconet Oy, Deputy Chairman of the Management Group Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy, Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes, Director Juha Korkeila, Tekes, Programme Manager until November 2006 Juha Suuronen, Tekes, Programme Manager from December 2006 Reijo Tuokko, Hermia Oy, Programme Coordinator The programme targeted the discrete manufacturing industry in the technology sector, machinery and equipment manufacturers of factory-level investment products as well as research institutions in the field. The mechanical engineering and metal goods industries were the main target groups, but the programme also included other operators involved in the development or utilisation of manufacturing discrete goods and the production technology, for example the electrotechnical, electronics and wood product industries and, to some extent, the pharmaceutical and food industries. The programme s research and company projects have mainly focused on the following: Flexible production solutions Advanced production and manufacturing technologies Self-organisation in production Flexible production solutions aim at meeting customer demands in a swift and cost-effective manner. The programme featured several significant technologies contributing to increased flexibility, including new assembly methods and technologies for modular products, process simulation at factory or production level, control methods, and the utilization of new information and communication technology and flexible automation. The development of advanced production and manufacturing technologies can be considered a key factor when pursuing cost-optimised, highquality production. The programme s central technologies categorised under this concept include laser and joining technologies, mobile robotics, multi-axis technology, new materials and machine vision. Research projects in the field of self-organised and autonomous production include the following, among others: embedded diagnostics, factory level optimisation of production, modelling and simulation, new user interfaces in production, innovative utilization of RFID and senses as well as feature-, service- and knowledge-based solutions. 9

9 The mission of the programme as defined by the management group was: Picture 1. Emphasis of the research project goals. The SISU 2010 programme establishes the technological prerequisites needed to create an international competitive edge for the Finnish discrete manufacturing industry Ecology Cost-effiency Quality Lead time Flexibility Delivery certainty The strategic goals set for the SISU 2010 programme in the programme plan were further defined by the management group in order to better support the mission of the programme. The following six objectives were determined as strategic goals of the programme: Enhance the ability of the discrete manufacturing industry to competitively produce (in small and medium volumes) mass-customised products and services for growth markets. Finland becomes a world class developer and supplier of production automation. Significant improvement in the customising abilities, lead time and reliability, flexibility and costefficiency of companies participating in the programme, which is reflected in their turnover, exports and profitability. The programme s research projects are of a high international quality and produce new technologies and operating models for the industry to utilise. Picture 2. Emphasis of the company project goals. Ecology Cost-effiency Quality Substantial increase in international researcher exchange and highquality research collaboration. One to three World Class level research units in the field are established in Finland. Flexibility Lead time Delivery certainty The midpoint evaluation of the programme was carried out as a self-evaluation, with the steering group members and project managers from the programme s company and research projects as respondents. 10

10 The evaluation was carried out using a tool developed for conducting and reporting online surveys, with customised questions tailored to the needs of the SISU programme. The results of the midpoint evaluation gave important feedback from the programme stakeholders but indicated no significant needs for change in the programme s research themes or its implementation. A project survey was conducted as part of the programme s final report. The survey aimed to determine which emphases the projects had with regard to technologies and objectives. The promotion of cost-efficiency was the most significant emphasis both in the research and enterprise projects (Pictures 1 and 2). The technologies which were the most important to the company projects were related to production and operation control and management, and robotics, whereas in the research projects the focus was on simulation and modelling, robotics and machine vision. Communications was an essential element in the programme and its role was to activate potential participants and provide information about the results. The main communication means included the organisation of both Finnish and international seminars, information posted on the programme s homepage, publication of the Sisua! Newsletter, company and research institution visits and the distribution of e- mails to the mailing list (Table 1). Additional visibility for the programme was attained by presentations held at events organised by other operators and submitting articles for various publications. In the initial phase of the programme, communications placed emphasis on general programme awareness. In order to achieve this, a series of regional seminars were organised. After the initial phase, the emphasis was directed at project activation, which was accomplished by making a number of coordinated company visits. In the final phase, the emphasis shifted to the publication of results. The main channel used in this phase was the Sisua! Newsletter, seven issues of which were published in Finnish and, additionally, one in English. The projects in the programme were also offered an opportunity to share their results at thematic and annual seminars organised by the programme. Table 1. Events and international visits organised in the course of the programme, Some of the events were collaboratively organised. Event type Number of events Destinations visited International speakers/hosts International participants Finnish participants Annual seminars* Regional seminars Thematic seminars International seminars Other events International visits 7 64 ca. 250** ca. 250** 129 Total ca. 300 ca ,025 *Does not include the programme s final seminar on 9 March **Over 250 international experts were met during the visits. 11

11 The programme had a notable international dimension, and in this collaboration with the Manufuture technology platform and community was a significant element. SISU 2010 had an important role in the organisation of the Manufuture 2006 Conference, which took place in Tampere in The SISU programme was also involved in the organisation of the two international Tampere Manufacturing Summit seminars. The participants of the three international events, mentioned above, consisted of more than 400 international experts, around half of them from the industry sector. The programme events also featured more than 50 international speakers. International networking of the Finnish business life and research was promoted by arranging five excursions and benchmarking tours the SISU 2010 Technical Tours one specifically targeted visit to the US and a networking and lobbying tour to Brussels, Aachen and Stuttgart, entitled the Last Crusade and targeted for the steering group members and influential Finns in the field. A total of 129 representatives of the Finnish business life and research institutions took part in these international visits. The participants were offered the chance to visit more than 64 different international locations and facilities and meet some 250 international professional contacts (Table 1). 12

12 1 Johtoryhmän alkusanat SISU-ohjelma päättyy, eläköön SISUn henki Kun Tekesin ohjelma SISU 2010 lähti liikkeelle, elettiin Suomessa korkeasuhdanteen aikaa. Vuosituhannen alun notkahdus oli jäänyt taakse, ja teollisuuden tilauskirjat olivat täpötäynnä. Investoinnit olivat ennätystasolla. Kuitenkin taivaanrannalla oli merkkejä toisenlaisista suhdanteista. Yhä useampi Suomen suurteollisuuksista oli jo aikoja sitten siirtänyt tuotantoa pois Suomesta, ensin Viroon ja nyt yhä kauemmaksi, Kiinaan. USA:sta oli helppo nähdä tuleva kehityksen suunta, olihan USA 2000-luvun alussa menettänyt teollisia työpaikkoja noin :n työpaikan kuukausivauhtia Kiinaan. Korkeasuhdanne peitti alleen tosiasian: Suomen teollinen kilpailukyky on heikko. Teknologiateollisuus ry:ssä kehitys nähtiin. Tuottavuustilastot, vaikkakin elektroniikkateollisuuden kehityksen kaunistamina, puhuivat karua kieltä: tuottavuudessa jäädään koko ajan kilpailijoistamme jälkeen. Tässä tilanteessa syntyi SISU. SISUn myötä haluttiin antaa mittava piristysruiske juuri siihen paikkaan, missä Suomen teollisuus sitä parhaiten tarvitsee: järkiperäiseen piensarjatuotantoon. Suomen teollisuudella, Nokiaa lukuun ottamatta, ei ole asiaa suursarjavalmistajien joukkoon. Siispä olkaamme hyviä piensarjoissa. Ja hyvä tarkoittaa joustavia, nopeita, fiksuja, pienillä resursseilla pärjääviä, uusinta tekniikkaa hyödyntäviä. Nyt, laman keskellä, ymmärrämme kaikki, miten tärkeään tarpeeseen SI- SUun tehdyt panostukset ovat osuneet. Onko SISU sitten ollut onnistunut satsaus? Kansallisena ohjelmana ja ponnistuksena SISU on varmasti ollut aivan oikeaan osunut, ja SISUun suunnatut rahat ovat varmasti jo tulossa kotiin. Kuitenkin, teollisuutemme ongelmat, sellaisina kuin ne tänään laman myötä paljastuvat, ovat kymmenien SISUjen mittaiset. SISUn tulokset jäävät elämään projekteihin osallistuneisiin yrityksiin ja laitoksiin. SISUlla on kuitenkin ollut muitakin ulottuvuuksia. Projektityössä syntyneen osaamisen ja lukuisten seminaarien, case-raporttien, ulkomaanmatkojen ja tapaamisten myötä olemme romuttaneet muutosvastarintaa, saaneet tuotantoihmisiä ymmärtämään, etteivät vanhat konstit enää päde, ja olemme lisänneet uskoa uuteen teknologiaan. Toivon, että SISUn myötä herätetty uusi joustava, ennakkoluuloton, uutta alati hakeva ajatustapa jää meidän kaikkien pysyväksi omaisuudeksi. Eläköön SISU! Stig Gustavson Hallituksen puheenjohtaja, Konecranes Oyj SISU ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 13

13 2 SISU ohjelma pähkinänkuoressa Tekesin ohjelma SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu käynnistettiin kesäkuussa 2005 ja se päättyi joulukuussa Ohjelman kokonaisvolyymiksi muodostui noin 81 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitusosuus tästä oli noin 39 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin 95:tä yritysprojektia sekä 38:aa tutkimusprojektia. Noin kaksi kolmasosaa Tekesin rahoituksesta suuntautui yritysprojekteihin. Yritysprojekteille oli mahdollista hakea rahoitusta ympäri vuoden. Kohdennettuja tutkimusrahoitushakuja oli yhteensä viisi, joista neljä toteutettiin aiehakumenettelyllä. Yritysprojekteja käynnistettiin eniten vuonna 2006 ja tutkimusprojekteja vuonna Ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimushallinnasta vastasi ohjelman johtoryhmä, johon kuului Tekesin ja koordinaation edustajien lisäksi kuusi yritysjäsentä. Ohjelman koordinoinnista vastasi Hermia Oy. Ohjelman johtoryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes Juha Korkeila, Tekes, ohjelmapäällikkö marraskuuhun 2006 asti Juha Suuronen, Tekes, ohjelmapäällikkö joulukuusta 2006 alkaen Reijo Tuokko, Hermia Oy, ohjelmakoordinaattori Ohjelman kohderyhmänä olivat teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä oli kone- ja metallituoteteollisuus, mutta ohjelma oli avoin myös muille kappaletavaratuotteiden valmistusta ja tuotantotekniikkaa kehittäville tai käyttäville toimijoille, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-, puutuote-, sekä osittain myös lääke- ja elintarviketoimialalla. Ohjelman tutkimus- ja yrityshankkeet ovat kohdentuneet pääsääntöisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa. Joustavilla tuotantoratkaisuilla pyritään tyydyttämään asiakastarpeet nopeasti ja kustannustehokkaasti. Merkittäviä teknologioita joustavuuden parantamiseksi ovat ohjelmassa edustaneet esimerkiksi modulaaristen tuotteiden uudet kokoonpanomenetelmät ja -tekniikat, tehdastason tai valmistuksen toimintaprosessien simuloinnit, ohjaustavat ja uuden tieto- ja viestintäteknologian ja joustavan automaation hyödyntäminen. Edistyksellisten tuotanto- ja valmis tusteknologioiden kehittämistä voidaan pitää avaintekijänä, kun pyritään kustannusoptimoituun ja laadukkaaseen tuotantoon. Tähän luokiteltavia keskeisiä teknologioita ovat ohjelmassa edustaneet mm. laser- ja liitosteknologiat, mobilerobotiikka, moniakseliohjaukset, uudet materiaalit sekä kone näkö. Tuotannon itseohjautuvuutta ja autonomisuutta edistäviä tutkimusaiheita ohjelmassa ovat edustaneet mm. sulautettu diagnostiikka, tehdastason tuotannon optimointi, mallintaminen ja simulointi, tuotannon uudet käyttöliittymät, innovatiivinen RFID:n ja aistien hyödyntäminen sekä piirrepohjaiset, palvelupohjaiset ja tietämyspohjaiset ratkaisut. Ohjelman johtoryhmä määritteli ohjelman missioksi: Tekesin SISU ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. 14

14 Ohjelmasuunnitelmassa SISU ohjelmalle määritettyjä strategisia tavoitteita tarkennettiin johtoryhmän toimesta tukemaan paremmin ohjelman missiota. Ohjelman strategisiksi tavoitteiksi seuraavat määritettiin seuraavat: Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa. Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi. Suomeen syntyy 1 3 World Class -tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä. Kuva 1. Tavoitteiden painottuminen projekteissa Joustavuus Toimitusvarmuus Läpäisyaika Yritysprojektit Ohjelman väliarviointi tehtiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman tutkimusteemoihin tai sen toteuttamiseen. Osana ohjelman loppuraporttityötä tehtiin projektikysely, jossa selvitettiin projektien teknologia- ja tavoitepainotuksia. Sekä tutkimus- että yrityshankkeiden tavoitteet painottuivat vahvimmin kustannustehokkuuden edistämiseen (kuva 1). Yritysprojekteissa keskeisimmät teknologiat liittyivät toiminnan- ja tuotannonohjaukseen sekä robotiikkaan, tutkimusprojekteissa simulointiin ja mallintamiseen, robotiikkaan sekä konenäköön. Ohjelmatoiminnan keskeisenä osaalueena oli viestintä, jonka tehtävänä oli potentiaalisten osallistujien aktivointi ja tuloksista tiedottaminen. Viestinnän pääasiallisina keinoina olivat kansallisten ja kansainvälisten seminaarien Kustannustehokkuus Ekologisuus Tutkimusprojektit Laatu järjestäminen, tiedotus ohjelman kotisivuilla, Sisua!-tiedotuslehden julkaiseminen, suorat yritys- ja tutkimuslaitoskäynnit sekä sähköpostijakelut (taulukko 1). Ohjelmalle saatiin myös näkyvyyttä pitämällä esityksiä muiden järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirjoittamalla artikkeleita eri julkaisuihin. Ohjelman alkuvaiheessa viestinnän painopiste oli ohjelman yleisen tunnettuuden lisäämisessä, mitä varten järjestettiin alueseminaarien sarja. Alun jälkeen painopiste siirtyi hankeaktivointiin, jota tehtiin suorittamalla koordinoidusti lukuisa määrä suoria yrityskäyntejä. Loppuvaiheessa painopiste oli tulosten julkistamisessa. Tässä keskeisenä kanavana toimi Sisua! -tiedotuslehti, josta tehtiin seitsemän suomenkielistä ja yksi englanninkielinen numero. Ohjelman projektit pääsivät kertomaan tuloksis- 15

15 Taulukko 1. Ohjelmassa järjestetyt tilaisuudet ja kansainväliset vierailut Osa tilaisuuksista oli ns. yhteistilaisuuksia, joiden järjestämisestä SISU ohjelma ei vastannut yksin. Tilaisuuden tyyppi Tilaisuuksien lukumäärä Vierailukohteita Ulkomaisia puhujia/isäntiä Ulkomaisia osallistujia Kotimaisia osallistujia Vuosiseminaarit* Alueseminaarit Teemaseminaarit Kansainväliset seminaarit Muut tilaisuudet Kansainväliset vierailut 7 64 n. 250** n. 250** 129 Yhteensä n. 300 n * Mukaan ei ole laskettu ohjelman loppuseminaaria ** Vierailujen yhteydessä tavattu yli 250 ulkomaista asiantuntijaa taan myös ohjelman järjestämissä teema- ja vuosiseminaareissa. Ohjelmalla oli vahva kansainvälinen ulottuvuus, jonka keskeisenä elementtinä oli yhteistyö Manufuture-yhteisön kanssa. Vuonna 2006 Tampereella järjestettiin Manufuture konferenssi, jonka järjestelyissä SISU ohjelmalla oli merkittävä rooli. Ohjelma oli mukana järjestämässä myös kahta kansainvälistä Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaaria. Edellä mainittuihin kolmeen kansainväliseen tilaisuuteen osallistui yhteensä yli 400 ulkomaista asiantuntijaa, joista yli puolet oli teollisuudesta. Ohjelman tilaisuuksissa oli myös runsaasti ulkomaisia puhujia, yhteensä yli 50. Suomalaisen yritys- ja tutkimusmaailman kansainvälistä verkottumista edistettiin järjestämällä viisi Technical Tour -tutustumis- ja benchmarking-matkaa, yksi erityiskohdennettu USA-vierailu sekä ohjelman johtoryhmälle ja alan suomalai- sille vaikuttajille suunnattu, Viimeiseksi Ristiretkeksi nimetty verkottumismatka Brysseliin, Aacheniin ja Stuttgartiin. Näille kansainvälisille vierailuille osallistui yhteensä 129 suomalaista yritys- ja tutkimusmaailman edustajaa. Osallistujille oli tarjolla näillä matkoilla yhteensä 64 eri kansainvälistä vierailukohdetta ja noin 250 kansainvälistä asiantuntijakontaktia (taulukko 1). 16

16 3 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu 3.1 Ohjelman tausta Kuva 1. Työn tuottavuus suomalaisessa teknologiateollisuudessa vuosina (Teknologiateollisuus, 2004) Työn tuottavuus teknologiateollisuudessa v = Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Vuosituhannen vaihteessa suomalaisen teollisuuden aineelliset investoinnit kasvoivat hitaasti, ja etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa työn tuottavuuden kasvu oli olematonta (kuva 1 ja kuva 2). Toisaalta oli yleisesti havahduttu huomaamaan tämän teollisuusalan suuri merkitys kansalliselle hyvinvoinnille. Samalla teollisuudessa päästiin kokemaan voimakkaita kasvun vuosia ja kohtamaan rakennemuutoksen ja ulkoistuksien mukanaan tuomia haasteita. Lisäksi Kiina-ilmiö teki lopullista tuloaan. Tähän ajanjaksoon ajoittui Tekesin SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelman käynnistäminen vuonna Ohjelman käynnistyessä sen keskeisin kohderyhmä, kone- ja metallituoteteollisuus, työllisti noin henkilöä ja sen liikevaihto oli noussut tasoihin elektroniikka- ja sähköteollisuuden kanssa, noin 22 miljardiin euroon. Keskeistä ajanjaksolle oli globaali tuotannon sijoituspaikkakilpailu, joka oli vähentänyt henkilöstön määrää Suomessa erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Myös metalliteollisuudessa oli siirretty yksinkertaisia työvoimavaltaisia työvaiheita pois Suomesta. Ohjelman valmistelutyössä oli Tekesin ohjelmatiimin ulkopuolelta mukana SWOT Consulting Oy, joka tuotti osana valmistelutyötä Autonominen tuotanto selvityksen. Tekes tilasi lisäksi professori Veijo Kauppiselta Teknillisestä korkeakoulusta selvityksen autonomisen tuotantoteknologian tutkimuksesta ja tutkijavaihdosta Saksassa. USAn teollisuussihteerin toimesta oli vastaavasti tehty selvitys Valmistustekniikan tutkimuksesta USA:ssa. SWOT Consultingin selvityksessä painotettiin vahvasti teknologisen osaamisen jatkuvan kehittämisen merkitystä suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kilpailukeinona. Selvityksen tehtävänä oli pääasiassa hahmottaa yrityskentän tavoitetilaa. Selvityksessä esitettiin markkinoilla oleviksi muutostrendeiksi seuraavia (Autonominen tuotanto 2010): Väestön ikääntyminen Yritysten kansainvälistyminen Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintaan ja sen vahvistaminen yrityskauppojen ja liittoutumisten avulla Toimintojen ulkoistaminen Teknologiseen osaamiseen panostaminen. 17

17 Kuva 2. Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa vuosina (Teknologiateollisuus, 2004) Valmisteluvaiheessa järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistui alan asiantuntijoita teollisuudesta sekä valmistustekniikan tutkimuksen parissa työskenteleviä vastuuprofessoreja ja tutkijoita. Ohjelmasuunnitelmaa esiteltiin myös Teknologiateollisuus ry:ssä, joka valmisteli samoihin aikoihin TRIOohjelmaansa. Tehdyt selvitykset toimivat pohjana ohjelmalle tehdylle ohjelmasuunnitelmalle, jonka linjausten mukaisesti Tekesissä tehtiin päätös ohjelman käynnistämisestä kesällä Ohjelmalle annettiin nimeksi SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu. Lähteet SWOT Consulting Oy, 2005 Autonominen tuotanto 2010 Tekes, 2005 SISU ohjelmasuunnitelma Autonomisen tuotantotekniikan tutkimus ja tutkijavaihto Saksassa, Veijo Kauppinen, TKK, 2005 Valmistustekniikan tutkimus USA:ssa, Markku Oikarainen, Tekes, 2005 Teknologiateollisuus ry:n Vuosikirja Teknologiateollisuus ry, Tavoitteet ja painopisteet Tekesin ohjelmalle laatimassa ohjelmasuunnitelmassa kuvattiin ohjelman tavoitteita seuraavasti: Teknologiaohjelma parantaa suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kykyä tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille. Suomi on huippuluokkaa kansainvälisesti mitattuna erikoistuvan tuotantoautomaation kehittäjänä. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia toimintamalleja ja teknologioita teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto lisääntyy selvästi. Nämä tavoitteet antoivat selkeät suuntaviivat ohjelmalle. Osana johtoryhmätyötä ohjelman tavoitteita ja painotuksia tarkennettiin. Samalla mietittiin tarvittavia strategisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Asiaa tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa

18 Ohjelman keskeisenä tavoitteena pidettyyn Uuteen tuotantoajatteluun sisältyy merkittävä ajattelutavan muutos ja osaamis- ja teknologiaharppaus. Ennen tätä pitää perusasiat saada kuntoon, mihin sisältyy mm. henkilötyön ja pääomankäytön tuottavuuden parantaminen. Uusi tuotantoajattelu voi pitää sisällään mm. seuraavia kehityskohteita: Kokonaisuuden hallinta Tuotekehityksestä asiakastoimitukseen Elinkaaren hallinta Laajennettu tuote (extended product) Digitaalisuus (mallinnus ja simulointi) Joustavuus ja muunneltavuus (nopea, joustava ja kustannusoptimoitu asiakastarpeiden toteutus) Verkoston hallinta ja ohjaus Teknologiatason merkittävä nostaminen uusia valmistustekniikoita ja automaatiota hyödyntäen Laserin, konenäön jne. mahdollisuuksien hyödyntäminen Robotiikan ja automaation uudenlainen kustannustehokas ja ihmisläheinen hyödyntäminen, ml. kehittynyt ihminen-kone-käyttöliittymä, adaptiivisuus, itseoppivuus ja autonomisuus ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen, ml. järjestelmien integrointi, muunneltavuus ja tiedon reaaliaikaisuus, läpinäkyvyys, saatavuus ja jäljitettävyys. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä on ollut kone- ja metallituoteteollisuus, jolle myös valtaosa hankkeista on kohdentunut. Kuva 3. Ohjelman määritetyt teema-alueet. Ohjelma haluttiin kohdentaa erityisesti seuraaville teema-alueille: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa Määritettyjä teema-alueita on selvennetty kuvassa 3. 19

19 3.3 Ohjelman johto Johtoryhmätyö Ohjelman johtoryhmän tehtävänä oli vastata ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimuskokonaisuuden hallinnasta. Johtoryhmä kokoontui vuosina yhteensä 14 kertaa. Tekesin edustajina ohjelman johtoryhmässä toimivat toimialajohtaja Lauri Ala- Opas ja ohjelmapäällikkö, joka oli vuoden 2006 marraskuun loppuun asti Juha Korkeila, tästä eteenpäin ohjelmapäällikkönä toimi Juha Suuronen. Johtoryhmään kuului myös ohjelmakoordinaattori Reijo Tuokko Hermia Oy:stä (aik. Teknologiakeskus Hermia Oy). Tekesin ja ohjelman koordinaation edustajien lisäksi johtoryhmä koostui teollisuusjäsenistä seuraavasti: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy. Johtoryhmä seurasi koko ohjelman keston aktiivisesti ohjelmatoiminnan toteuttamista sekä rahoituksen kohdentumista. Ohjelmatoiminnan osalta keskeisiä aiheita johtoryhmän kokouksissa olivat erityisesti kansainvälisyys, viestintä ja suuremmat tapahtumat. Johtoryhmä linjasi tutkimushankkeiden sisältöjä ja painopisteitä erityisesti tutkimushankkeiden aiehakujen yhteydessä. Ohjelman alussa keskityttiin erityisesti ohjelman mission ja strategian määrittelyyn, viestinnän linjauksiin, ammattikorkeakoulujen rooliin ohjelmassa sekä kansainväliseen verkottumiseen. SI- SU ohjelman missio määriteltiin seuraavasti: Tekesin SISU ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. Elokuussa 2006 järjestetyssä johtoryhmän strategiatyöpajassa keskusteltiin laajemmin ohjelman missiosta, strategisista tavoitteista ja keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelmatoiminnan painotuksilla pyrittiin varmistamaan strategian implementoinnissa tarvittavien toimenpiteiden toteutuminen, ml. esimerkit ja parhaat käytännöt, selvitykset ja analyysit, verkottaminen, synergian edistämistoimet, koulutus, tiedotus sekä hankerahoitus ja hanketoiminnan tukitoimet. Mission toteutus pähkinänkuoressa on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. SISU ohjelman mission toteutus pähkinänkuoressa. SISU 2010 Mission toteutus STRATEGISET KEINOT TOIMENPIDETYYPIT TAVOITTEET JOIHIN PÄÄSTÄÄN Edesautetaan uusien tuotanto- ja valmistusteknologioiden ja -menetelmien, toimintamallien sekä tuotantolaitteiden kehittämistä ja innovatiivista soveltamista ja käyttöönottoa yrityksissä Edistetään alan tutkimustoimintaa ja korkeatasoista kansainvälistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä Tehostetaan teknologian ja osaamisen siirtoa Korostetaan muotoilun merkitystä yhtenä kilpailuedun osa-alueena ja edesautetaan tätä tukevien valmistusmenetelmien käyttöönottoa Koordinointi ja vaikuttaminen Esimerkit ja parhaat käytännöt Selvitykset ja analyysit Verkottaminen Synergian edistämistoimet Koulutus Tiedotus Rahoitus ja tukitoimet Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi Suomeen syntyy 1-3 World Class-tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä 20

20 3.3.2 Väliarviointi Ohjelmalle päätettiin tehdä väliarviointi loppuvuodesta Näin oli mahdollista saada palautetta kentältä ja käyttää saatua tietoa ohjelmasuunnitelmien täsmentämiseen ohjelman loppuajalle. Ohjelman väliarviointi toteutettiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnin tulokset julkaistiin tammikuun 2008 vuosiseminaarissa. Vaikka väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman ja sen toteuttamisen painotuksiin, saatiin kentältä tärkeää ja mielenkiintoista tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia hankkeilla ja ohjelmaan osallistumisella on ollut organisaatiolle? Mitkä tekijät ovat hankaloittaneet hankkeiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa? Mitä ohjelmapalveluja on hyödynnetty? Mikä merkitys eri ohjelmapalveluilla on ollut hankkeen onnistumisen kannalta? Millaisia ohjelmapalveluita haluttaisiin lisää? Mikä merkitys ohjelmalla ja siihen osallistumisella on ollut organisaatiolle? Kuvassa 5 on hankevastaavilta saadut vastaukset kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista organisaatiolle. Tähän liittyvissä vapaissa kommenteissa mainittiin mm. seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia: Hanke on mahdollistanut yrityksen Suomessa tapahtuvan valmistuksen jatkumisen Kuva 5. Hankevastaavien vastauksia väliarvioinnin kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista ei lainkaan ZEF A. Missä määrin arvioitte hankkeenne vaikuttavan hankkeen toteutusympäristössä seuraaviin asioihin? paljon 1. Teknologiastrategioiden luominen tai täsmentyminen (42) (x=61) 2. Uuden tiedon syntyminen (42) (x=74.4) 3. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntyminen (42) (x=68.7) 4. Uuden teknologia- alueen haltuunotto (42) (x=72.6) 5. Nykyisen teknologiaosaamisen syventyminen (41) (x=70.9) 6. Uusien tuotteiden tai palvelujen tai uuden tuotantoajattelun kehittyminen (41) (x=71.3) 7. Uusien prosessien tai toimintatapojen kehittyminen (41) (x=75.9) 8. Uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen (41) (x=64.4) 9. Olemassa olevan verkoston toiminnan syventyminen (41) (x=66) 10. Organisaatioiden ja tuotteiden imagon parantuminen (41) (x=62.9) 11. Tutkimuksen ja liiketoiminnan välisen yhteistoiminnan kehittyminen (41) (x=64.4) 12. Kansainvälisten yhteyksien syntyminen (41) (x=55.4) 13. Kansainvälisen yhteistyön syventyminen (41) (x=52.7) 14. Uusien (liike)toiminta-alueiden avautuminen (41) (x=53.2) 15. Nykyisen (liike)toiminnan laajentuminen (41) (x=61.7) 16. Kehitettyjen tuotteiden tai palvelujen saaminen markkinoille (41) (x=63.7) 17. Organisaatioiden kilpailukyvyn kehittyminen (41) (x=73.4) 18. Markkinanäkemyksen syventyminen (41) (x=55) 19. Asiakastarpeiden parempi huomioonottaminen (41) (x=65.5) 20. Muita hankkeenne tuloksia tai hankkeenne vaikutuksiin liittyviä kommentteja (7) 21

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Mitä pitäisi kehittää?

Mitä pitäisi kehittää? Tuottavuutta toimintaan konepajateollisuuden kehitysnäkymiä 16.3.2010, Tampere Mitä pitäisi kehittää? Prof. Reijo Tuokko Talouskriisi valmistavassa teollisuudessa Manufacturing matters! Euroopan Komission

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto Perusteollisuuden muodonmuutos Pirkanmaan liitto 15.10.2014 Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin. Yritykset lastuna globaaleilla laineilla Finanssikriisin jälkimainingit

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit HORISONTTI 2020 -OHJELMA SME-INSTRUMENTTI Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit 20.4.2016 H2020 -ohjelman rakenne Pk-yritykset tärkeässä roolissa SME-instumentti: kenelle? Voimakasta kansainvälistä

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Kokemuksia EU-FP7 projekteista

Kokemuksia EU-FP7 projekteista Kokemuksia EU-FP7 projekteista Juhamatti Heikkilä Metso Mining and Construction About the presenter Name: Juhamatti Heikkilä M.Sc. Mechanical Engineering 1998 Work history: Metso Minerals, Inc. Tampere,

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot