KUUSAMON KAUPUNKI KESÄNIEMEN KYLÄ LUONNOS , EHDOTUS 2018, HYVÄKSYTTY 2018.

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI KESÄNIEMEN KYLÄ AHON RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAI- NEN MUUTOS LUONNOS , EHDOTUS 2018, HYVÄKSYTTY 2018.

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Ratkaisun valinta ja perusteet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 25

3 3 Kuva 1 Muutosalueen sijainti KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUUSAMON KAUPUNKI AHON RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KAKSI RAKENNUSPAIKKAA MUUTETAAN PYSYVIEN ASUNTOJEN PAIKOIKSI, UUDET KIINTEISTÖRAJAT HUOMIOIDAAN, RAKENNUSOIKEUDET SAATETAAN KUUSAMON YLEISKAAVAN MUKAISIKSI JA TEHDÄÄN MUUT TARVITTAVAT MUUTOKSET KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 2018 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSIT- TELYSTÄ KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMINEN 2018 Kuvat: Kimmo Mustonen ja Taivallahden lomamökit

4 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajien aloitteesta v loppukesällä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2018 elokuussa kaupungin kanssa käytyjen ensimmäisten neuvottelujen jälkeen. Kaavan vireilletuloilmoitus on tehty Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 2018 välisen ajan. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista Kaavaehdotus oli nähtävillä Lautakunta hyväksyi ehdotuksen Asemakaava Ranta-asemakaavan rakennusoikeus kasvaa hieman, koska rakennuspaikkojen rakennusoikeus muutetaan nykyisen käytännön mukaiseksi ja kaksi paikkaa muutetaan pysyvien asuntojen paikoiksi Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja perustettava vesiosuuskunta mahdollisesti vesi- ja viemärihuollosta. Alueella on pitkään toiminnassa ollut matkailuyritys. Alue on suuren Kitka järven rannalla ja varsin lähellä Rukan matkailukeskusta, joten tämän tyyppiselle yritykselle on jatkossakin tarvetta. Yrityksessä on menossa sukupolven vaihdos, joten kaavan saattaminen ajan tasalle on ajoitukseltaan hyvä.

5 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, hyväpuustoista kangasmaastoa. Alue on Kitkan suojaisan lahden rantaa ja Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä. Alueen lähellä on ennestään pysyvää asumista Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan havupuuvaltaista, tuoretta tai kuivahkoa kangasta. Myös lehtipuustoa on jonkin verran pääasiassa rannoilla. Puusto on täysikasvuista eikä alueella ole taimikoita. Korkeuserot vaihtelevat Kitkajärven n. 240 m tasosta korkeimpien kumpareiden n. 250 m tasoon. Pinnanmuodostus on varsin loivaa. Miehinkisaaren eteläranta on hieman jyrkempää. Avokallioita tai erityisiä maastonmuotoja ei alueella ole. Taivallahden eteläpuolella oleva Kouvervaara ja siihen liittyvät muut vaarat muodostavat selvästi poikkeavan jakson. Korkeusvyöhykkeet on esitetty oheisella kartalla. Kuva 2 Korkeusvyöhykkeet koko kaava-alueella ja sen ympäristössä Kuva 3 Muutosalueen länsireuna, johon pysyvä asuminen sijoittuu. Taustalla Kouvervaara

6 6 Kitkajärvien vedenlaatututkimuksia on tehty varsin paljon eri yhteyksissä. Järvien rannoilla on varsin paljon maataloutta, metsien ja soiden ojitusta sekä eri puolilla pysyvää asutusta tai loma-asutusta. Myös usean taajaman jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen vesistöihin. Kaava-alueen kohdalla tilanne on keskimääräistä parempi. Suomen järvien tietokannan, Järviwikin, tiedot Yli-Kitkasta ovat seuraavat: Kuva 4 Järviwikin tiedot Yli-Kitkasta

7 7 Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Kuusamo-Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö, geomorfologia, suojelukohteet, muut rakentamista rajoittavat tekijät ja kasvillisuuden kulutuskestävyys myös tutkittu. Alueen luonnonolot on tutkittu aiempaa muutosta varten. Selvitys on aiemmissa asiakirjoissa. Ohessa on muutosaluetta lähistöineen koskeva kartta. Kuva 5 Aiemman muutoksen luontoselvityksen kartta Muutosalue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin ( Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla, alueellinen ympäristöjulkaisu 203). Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) tai perinnemaisema-alueita ( Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat, alueellinen ympäristöjulkaisu 44). Alueelta ei ole aiemmin löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2003, osayleiskaavoituksen selvitykset). Mika Sarkkinen on inventoinut kaava-alueen eikä muinaisjäännöksiä löytynyt.

8 8 Kuva 6 Paikkatietoikkunan muinaisjäännöstiedot alueen lähistöltä Rakennettu ympäristö Alueella on Taivallahden lomamökkien vuokrauskäytössä olevia loma- ja saunarakennuksia. Rakennuksilla ei ole rakennushistorian kannalta merkitystä. Taivallahden etelärannalla, Miikkulinniemessä ja muualla ympäristössä on varsin tiiviisti lomarakennuksia. Keräsniemessä ja Holtinniementien varrella on myös pysyvää asutusta. Pohjakartta ja oheinen kartta osoittavat tilanteen. Rukan matkailukeskus on alueen itäpuolella n. 15 km päässä. Alueelle on rakennettu vesijohdot. Viemäriverkosto on suunnitteilla. 20 kv sähkölinjat ovat alueen sisällä. Kuva 7 Rakennustilanne alueen lähellä. Kaikki rakennukset on esitetty

9 9 Kuva 8 Vasemmalla korttelin 2 ja oikealla korttelin 4 majoitusrakennukset Kuva 9 Korttelien 5 ja 6 rakennukset Kuva 10 Korttelin 9 mökki ja sen eteläpuoleinen sauna Maanomistus Muutosalue kuuluu yksityisomistuksessa oleviin kiinteistöihin: Taivalranta Aho Oravala Kuukkeli Kallio Kitkanranta

10 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue ei kuulu varsinaisten aluevarausten sisälle. Kitkajärvi on SL aluetta, mutta aluerajaus ei koske kaava-aluetta. Miehinkisaaren länsiosa on varauksen sisällä. Vaihemaakuntakaavoituksen 1. osa on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus on ollut nähtävillä Oheisella kartalla on yhdistelmä vahvistettujen maakuntakaavojen ja nähtävillä olleen 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksen sisällöstä. Koska maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavojen alueella, ei merkintöjä ole tarkemmin selostettu. Alue kuuluun maakunnallisesti arvokkaaseen Kitkan järvimaisemat -alueeseen. Muutosalue on violetin ympyrän sisällä. Kuva 11 Ote maakuntakaavojen ja 3. ehdotuksen yhdistelmästä

11 11

12 12 Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan. Se on varsin yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka antaa yleiset puitteet rakentamiselle ja alueiden käytölle. Siinä ei ole esitetty varsinaisia varauksia rantaasemakaava-alueelle. Kaavan uusi versio on hyväksytty, mutta päätös ei lainvoimainen.

13 13 Kuva 12 Ote Kuusamon yleiskaavasta. Punaiset ympyrät kuvaavat aiemman muutosalueen sijaintia Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä ja Kaava on syksyllä 2018 menossa hyväksyttäväksi. Kaavassa rantakaava-alue on rnak merkinnällä eli vahvistettu ranta-asemakaava. Tässä kaavassa olemassa olevat rakennuspaikat ja Kitkajärvien paikat on RA tai RA-K merkinnöillä osoitettu. Kitkajärven osalta mitoituslaskelmissa on käytetty lukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Ote ehdotuksesta ohessa. Kuva 13 Ote Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotuksesta

14 14 Kuusamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alkuperäisen Ahon rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen Koko kaavaa koskeva muutos ja Miehinkisaarta koskeva laajennus on hyväksytty Kuusamon kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Seuraava muutos ja osittainen kumoaminen on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin Se on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta ja kartan täydennyksen on yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen hyväksynyt viranhaltijapäätöksellä Karttaa on täydennetty uusien kiinteistörajojen osalta, mikä ei vaadi uudelleen hyväksymistä. Ranta-asemakaavoja Kitkajärvellä lähistöllä on Keräsniemen kaava alueen länsipuolella ja Halkaisijan kaava pohjoispuolella. Muiden lähimpien kaavojen ja muutosalueen sijainti on esitetty oheisella kuvalla. Kuva 14 Lähialueen kaavatilanne 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna lähes kolmekymmentä vuotta. Vasta tehdystä aiemmasta muutoksesta huolimatta on ilmennyt muutostarvetta. Kaksi rakennuspaikkaa muutetaan pysyvien asuntojen paikaksi. Samalla huomioidaan kiinteistöjaotuksen muutokset ja yleiskaavan rakennusoikeudet. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v elokuussa. Muutoksen vireilletulosta tiedotettiin 2018, mistä lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä.

15 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kitkan Vesihuolto-osuuskunta - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin ja se on nähtävillä alkaen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - Kuusamon kaupungin (Pekka Räisänen), maanomistajien ja kaavoittajan välillä on pidetty palavereja kaavanmuutoksen periaatteista ja mitoituksesta Viranomaisyhteistyö Kaavan merkitys on vähäinen eikä muutoksella ole vaikutusta valta- tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin, joten viranomaisneuvottelua ei pidetä. Lausunnot pyydetään luonnos- ja/tai ehdotusvaiheessa Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu tullen voimaan Seuraava uudistus on hyväksytty valtioneuvostossa ja tavoitteet tulivat voimaan Uusilla tavoitteilla pyritään: tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä luomaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle alueidenkäytön avulla

16 16 huomioimaan kaupungistumisen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavan vaikutusta tavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavanmuutoksella ei muuteta kaavan rakennetta. Lähellä on ennestään pysyvää asumista ja lisäys tukee sen säilymistä, koulukyydityksiä ja muuta liikkumista. Alue on yleisen tien lähellä Alueelle on tarpeet täyttävät tieyhteydet, joita on ajoittain parannettava. Muutos ei vaikuta järjestelmiin millään tavalla Alueella tai sen lähellä ei ole merkittävästi ajoneuvoliikennettä, päästöjä tai melua aiheuttavia toimintoja. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjavesien tila ei heikenny. Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä, rakennusperintökohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, joten niihin ei ole vaikutusta. Alue kuuluu maakunnalliseen maisema-alueeseen, mutta Kitkan alue on jo muutenkin rakennettua ja arvo perustuu osaltaan siihen. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei muutosalueella ole. Alueen rakentaminen, eläminen ja käyttö tehdään ympäristöystävällisesti mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttäen. Tavoitetta edistetään. energia- Uusiutumiskykyinen huolto Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on suhteellisen vähäinen ja hoidetaan olemassa olevien verkostojen kautta. Tavoitetta edistetään. Maakuntakaavassa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Vaihemaakuntakaavoitus ei alueelle vaikuta. Kuusamon yleiskaavassa ja Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaehdotuksessa alueelle ei ole erityisiä varauksia. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi ja nykytilannetta vastaava. Rakennusoikeudet muutetaan tämän hetken tarpeita vastaaviksi. Alueella voidaan yhdistää suuren järven salliman kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kulkiessa lähellä ja alueen sisällä.

17 Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Tässä yhteydessä ei vaihtoehtoja ole laadittu, koska muutoksella ei muuteta kaavan rakennetta. Kaava on suurelta osin jo toteutunut Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen, maanomistajien toiveiden ja yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisyksiköiden määrä ei muutu. Asuinrakennusten rakennuspaikkojen rakennusoikeus on 300+ta150 ja lomarakennusten k-m2 Kuusamon yleiskaavan mukaisesti. Kokonaisrakennusoikeus hieman kasvaa. Rakentaminen liittyy olevaan kylä- ja loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä alueella. Alueen matkailuyritys on toiminut jo kymmeniä vuosia. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä lähistön reitistöihin. Kuva 15 Korttelin 2 majoitusrakennus ja rannan rakenteita Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman tonttialueiden maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy ennemmin tai myöhemmin yleiseen viemäriverkostoon.

18 18 Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joskin käsittely on ollut varsin varovaista, koska matkailuyritys on toiminut kymmeniä vuosia. Muutosalueella ei ole erityisen arvokkaiksi katsottavia luonto- ja maisemakohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on erittäin suuri järvi. Alue on suojaisan lahden pohjukassa. Maaston kasvillisuus on peittävää, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä, koska rakentamisen määrä on vähäinen ja alue on jo rakentamiskäytössä lähes kaikilla järven osa-alueilla. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Osa rakentamisesta sijoittuu välittömän rantavyöhykkeen ulkopuolelle sisämaahan. Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueelle vaatien kuitenkin paikoin parantamista rakentamisen lisääntyessä. Lähes kaikki rakentamattomat rakennuspaikat ovat myös olemassa olevien teiden varsilla. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan viemäriverkostoon erikseen laadittavien tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella on oma vesijohtoverkosto jo nyt. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kuva 16 Alueen tiestö on valaistu. Samoin latureitti on valaistu Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Ulkoista ja sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Alueella tai sen lähellä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa.

19 19 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Muutos ei vaikuta eri väestöryhmien toimintaan tai liikkumiseen. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille. Rakentamisen myötä alueelle tulee uusia teitä, polkuja, vesi- ja viemärijohtoaukkoja jne, jotka parantavat myös ulkopuolisten liikkumismahdollisuuksia. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät heikkene, koska rantarakentaminen on jo käytännössä toteutunut. Alue tarjoaa myös veneilijöille majoituspalveluita. Kuva 17 Alueen reitistöä. Sinisellä latureitti ja punaisella kelkkaura. Reitit eivät ole yleisessä kunnossapidossa. Vihreällä koko kaava-alue alkuperäisessä laajuudessa

20 20 Kuva 18 Taivallahden pohjukan laituria ja rantaa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen, rakennusten ja alueiden kunnossapito sekä matkailutoiminta tarjoavat alueelle hieman työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä ja suuren järven rantaa. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön osalta pääosin rakentunut. Metsät ovat varovasti käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja tai kulttuurihistoriallisia kohteita. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2018 alkaen. Kaavaluonnos oli nähtävillä Huomautusten ja lausuntojen sisältö ja niistä annettu kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastine oli seuraava: Kaavaehdotus oli nähtävillä Muistutuksia. Lausunnoissa todettiin seuraavaa: Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta 2018

21 Kaavan rakenne Mitoitus Muutosalueeseen kuuluu Kitkajärven rantaviivaa n. 680 m. Ranta on suora, joten ns. muuntaminen ei vaikuta siihen. Rakennuspaikkojen määrää ei muuteta. Koko palstan rantaviivan muunnos on ohessa. Kouverpuro ja sen lähialue ei kuulu muutokseen. Kuva 19 Rantaviivan määrä ja muuntaminen Voimassa olevan kaavan ja kaavaluonnoksen kortteli- ja aluekohtaiset tiedot ovat seuraavat: RA VL YHTEENSÄ VOIMASSA OLEVA KAAVA PINTA- KORTTELI KÄYTTÖT ALA RAKOIKEUS 1 RA RA RA RA /1 RA RA VL YHTEENSÄ KAAVALUONNOS PINTA- KORTTELI KÄYTTÖT ALA RAKOIKEUS 1 AO RA

22 22 4 RA RA /1 RA RA VL YHTEENSÄ AO RA VL YHTEENSÄ Palvelut Palvelut ovat pääasiassa Rukan matkailutaajamassa, jossa on erittäin monipuoliset ja jatkuvasti laajenevat matkailua, pysyvää asumista ja muuta tarvetta palvelevat mahdollisuudet. Lähikylissä on jonkin verran palveluja jäljellä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska pysyvän asumisen vaatimukset ovat ehkä tilapäistä loma-asumista suuremmat. Aiempien suunnitelmien yhteydessä on luontokohteet inventoitu eikä merkittäviä kohteita löytynyt Kouverpuron vartta lukuun ottamatta Korttelialueet - korttelien 1, 2, 4 ja 5 rajoja muutetaan kiinteistörajojen mukaisesti ja rakennusoikeudet yleiskaavan mukaisiksi. Korttelien rantaetäisyyttä ei muuteta - kortteli 1 AO -alueeksi - korttelin 6 rakennuspaikan 3 ja korttelin 9 rakennusoikeudet yleiskaavan mukaisiksi rajojen pysyessä ennallaan Tilastotiedot selviävät tilastolomakkeelta ja edeltä.

23 23 Kuva 20 Taivallahden pohjukka korttelin 5 kohdalla. Laitureita tehty kuvan oton jälkeen Kuva 21 Majoitusrakennus korttelissa Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi VL, jonka toteuttamisesta vastaa maanomistaja. Niille voidaan sijoittaa retkeilyreittejä, polkuja ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Merkittyjen ohjeellisten teiden ohella myös vesi- ja viemärilinjat ja muut rakentamisen yhteydessä syntyvät aukot

24 24 mahdollistavat kävelyn, sauvakävelyn, hiihtämisen, lumikenkäilyn ja muun luonnossa liikkumisen. Uimaranta-alueet merkitään ohjeellisilla merkinnöillä. Alueet, joille voi rakentaa venevajan, kelkkavaraston tai tanssilavan on merkitty sitovilla rakennusalan rajoilla. Kuva 22 Venevaja korttelin 5 kohdalla. Siinä pidetään nuottaveneitä 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa ratkaisun valinnan yhteydessä Ympäristön häiriötekijät Alue on pitkähkön sivutien päässä, joten ulkopuolista autoliikennettä ei ole. Samoin alue on kapeahkon lahden pohjukassa, joten myös ulkopuolinen veneily on vähäistä. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua reiteillä ja järvillä, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä Nimistö Kaavatiet nimetään rakentamisen yhteydessä Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamisen sijoittuminen on osoitettu oheisella ortokuvalla.

25 25 Kuva 23 Kaavaluonnos ortokuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat rakentamisen toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti ja todennäköisesti Kitkan Vesihuoltoosuuskunta vastaa vesi- ja viemärihuollosta samojen periaatteiden mukaisesti. Alueen lähellä kulkevat yleiset latu- ym. reitit ovat latupoolin vastuulla tai alueen matkailuyrittäjän hoidossa. Matkailurakennusten uusimisen osalta rakentamistarpeita on alueella välittömästi. Lähinnä alue toteutuu sen omistajien yrityksen käytössä. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin asumiseen sekä matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti suuren järven rannalla ja Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä on erittäin hyvä. Kaikilta rakennuspaikoilta päästään koskemattomille ja rauhallisille alueille välittömästi. Maanomistajilla on laajat alueet, joilla voi tarjota metsästys-, retkeily-, marjastusyms. mahdollisuuksia omilla mailla Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon ja vesistöjen laatumuutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

26 26 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm Kaavan nimi AHON RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,7024 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,7024 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,68 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset 4 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset 2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,04 0, A yhteensä 0, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4, , ,01-0,2845 R yhteensä 1, , ,08-0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

27 27 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,04 0, A yhteensä 0, , ,13 0, A 0, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4, , ,01-0,2845 VL 4, , ,01-0,2845 R yhteensä 1, , ,08-0, RA 1, , ,08-0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

28 28 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE AHON RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI KIINTEISTÖT Aho Taivalranta Oravala Kuukkeli Kallio Kitkanranta SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että kaksi rakennuspaikkaa muutetaan pysyvään asumiseen, kiinteistöjaotus huomioidaan ja rakennusoikeudet muutetaan nykyhetken vaatimuksia vastaaviksi. Alueen sijaintikartta on ohessa ja muutettava kaava lopussa.

29 29 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Kuusamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alkuperäisen Ahon rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen Koko kaavaa koskeva kaavanmuutos ja Miehinkisaarta koskeva laajennus on hyväksytty Kuusamon kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Seuraava muutos ja kumoaminen on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä ja uudelleen Kaava on syksyllä 2018 menossa hyväksyttäväksi. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, retkeilijöille jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy Kitkan Vesihuolto-osuuskunta - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä samalla tavalla tiedottaen. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto pidetään koko ajan nähtävillä kaavan laatijan kotisivuilla Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä.

30 30 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - pinta- ja pohjavesiin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kaupungin ja viranomaisten välisissä palavereissa. VAIHTOEHDOT Muutoksen alustava sisältö on esitelty edellä ja on varsin selvä. Varsinaisia vaihtoehtoja ei laadita alueen ollessa jo osittain rakentunut ja uudet kiinteistöt muodostettu. Työn kuluessa käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa edetään kohti lopullista kaavavaihtoehtoa. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella / 2018 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 09 / 2018 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot / 2018 Kaavanmuutoksen hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 12 / / 2019

31 YHTEYSTIEDOT 31 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAUPUNKI: Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki kaavoitusteknikko Maankäyttö Kaiterantie 22 pekka.raisanen@kuusamo.fi KUUSAMO PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Kuusamossa, , täydennetty viimeksi. DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen Voimassa oleva ranta-asemakaava