EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 816 lopullinen 2008/0246 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta {SEC(2008) 2950} {SEC(2008) 2951} FI FI

3 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Perustelut ja tavoitteet Merten matkustajaliikenteen markkinoiden avaaminen aloitettiin vuonna 1986 ja se toteutui vuonna 1992, kun vesiliikenteen markkinat avattiin jäsenvaltioiden välillä. Markkinoiden avaaminen ei ole kuitenkaan täydellistä ennen kuin yritysten lisäksi myös kuluttajat saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn. Kuluttajien oikeuksien toteutuminen on välttämätön edellytys sille, että vapauttaminen voi mahdollistaa todellisten valintojen tekemisen ja että kuluttajat voivat turvallisin mielin vaihtaa liikennemuodosta toiseen, jos niin haluavat. Euroopan komissio suunnittelee valkoisessa kirjassaan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika 1 matkustajien oikeuksien vahvistamista kaikissa liikennemuodoissa ja siten käyttäjien asettamista liikennepolitiikan keskiöön. Tällaisten toimien tärkeyttä korostetaan myös 16. helmikuuta 2005 annetussa tiedonannossa Matkustajien oikeuksien vahvistaminen Euroopan unionissa 2, jossa komissio esittelee poliittisen lähestymistavan matkustajien suojelua koskevien toimenpiteiden ulottamiseksi kaikkiin liikennemuotoihin. Kyseisessä tiedonannossa komissio täsmentää, mitä oikeuksia olisi vahvistettava yhteisön toimilla liikennemuodosta riippumatta. Matkustajat tarvitsevat kaikkia liikennemuotoja koskevat yhteiset periaatteet, jotta he voivat olla paremmin tietoisia oikeuksistaan, jos matkan suhteen ilmenee ongelmia, oli liikennemuoto mikä tahansa. Vesiliikenteen osalta Euroopan komissio katsoo, että seuraavia oikeuksia olisi vahvistettava: 1) liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevat erityistoimenpiteet; 2) automaattiset ja välittömät ratkaisut matkan keskeytyessä (pitkäaikaiset viivästymiset, peruutukset tai kuljettamisesta kieltäytyminen); 3) velvollisuus tiedottaa matkustajille ja 4) valitusten käsittely ja oikeussuojakeinot. Komissio on jo tehnyt ehdotuksen asetukseksi merten ja sisävesien matkustajaliikenteen harjoittajien vastuusta onnettomuustapauksissa Vesiliikenne Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta 22 on rantavaltioita. Neljä näistä 22 jäsenvaltiosta (Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Malta ja Kypros) ovat saarivaltioita ja kahdeksalla muulla (Portugali, Espanja, Ranska, Italia, Kreikka, Tanska, Ruotsi ja Suomi) on runsasväestöisiä saaristoja tai suuria saaria. Saaristojen ja Euroopan unionin kaukaisimpien alueiden sosiaalinen ja taloudellinen integroituminen Euroopan unioniin edellyttää välttämättä tiheää matkustajavesiliikennettä. Monesti näillä alueilla ei edes ole käytettävissä muita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Liikkuvuus Euroopassa on lisääntynyt räjähdysmäisesti viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Miljoonille eurooppalaisille matkustamisesta on tullut todellisuutta ja liikkuvuudesta välttämättömyys. Tähän on monia syitä, mutta ennen kaikkea se johtuu talouskasvusta, KOM(2001) 370, KOM (2005) 46. Neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä on komission jo vuonna 2005 tekemä ehdotus vastuusta kuolemantapauksessa ja henkilövahingossa: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi merten ja sisävesien matkustajaliikenteen harjoittajien vastuusta onnettomuustapauksissa, KOM(2005) 592. FI 2 FI

4 sisämarkkinoiden toteutumisesta, matkustuskustannusten alenemisesta ja siirtymisestä kohti Eurooppaa alueena, jolla ei ole sisärajoja 4. Suoraa seurausta tästä kehityksestä on se, että vuonna 2006 Euroopan unionin satamien kautta kulki 398 miljoonaa 5 matkustajaa. Yksi osoitus matkustajavesiliikenteen merkityksestä on alan toiminnanharjoittajien lukumäärä. Euroopan lautta- ja ro-ro (Roll-on, Roll off) -liikenteen markkinoilla on lähes 300 toiminnanharjoittajaa ja matkustajasatamia on noin 800. Matkustajavesiliikenne on jakautunut tasaisesti eri puolille Eurooppaa: EU:n kaikilla kolmella rannikkoalueella (Itämeri, Pohjanmeri ja Välimeri) on suunnilleen sama määrä reittejä, ja matkustajamäärä yli miljoona vuodessa Käsiteltävät kysymykset Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa matkustajien vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt mukaan luettuina oikeudet maiden sisäisessä ja kansainvälisessä vesiliikenteessä, jotta voitaisiin lisätä vesiliikenteen houkuttelevuutta ja parantaa luottamusta siihen sekä saavuttaa tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kesken. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä varsinkin seuraavista: esteettömyys, syrjimättömyys ja avunanto vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille; liikenteenharjoittajien velvollisuudet matkan keskeytyessä peruutuksen tai viivästymisen vuoksi; velvollisuus tiedottaa meri- ja sisävesiliikenteen matkustajille heidän oikeuksistaan. valitusten käsittely; yleiset täytäntöönpanoa koskevat säännöt. 2. SOVELTAMISALA Tämä ehdotus koskee maiden sisäisen ja kansainvälisen kaupallisen matkustajavesiliikenteen palveluja. Tavoitteena on vahvistaa vähimmäissäännöt tiedottamisesta kaikille vesiliikenteen matkustajille ennen matkaa ja sen aikana sekä säätää matkan keskeytymiseen liittyvistä asioista, viivästymistapauksissa noudatettavista säännöistä, valitusten käsittelystä ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta. Asetusehdotuksessa esitetään myös riippumattomien elinten luomista riitojen ratkaisua varten. Vesiliikenteen nykyinen oikeudellinen kehys jakautuu seuraaviin osiin: kansainväliset yleissopimukset, EU:n lainsäädäntö (ja sen kansallinen täytäntöönpanolainsäädäntö), kansallinen lainsäädäntö ja vapaaehtoiset sopimukset. Yleisesti ottaen jo annetussa kansainvälisessä ja Euroopan lainsäädännössä keskitytään pääasiassa turvallisuuskysymyksiin. Pääasiallinen viittaus kriittisiin tapahtumiin löytyy pakettimatkadirektiivistä 6. Suhtautumistapa ei kuitenkaan ole täysin yhdenmukainen: samanlaisessa tapahtumassa Sopimus Euroopan unionista, 2 artikla. Lähde: Eurostat. Kaksinkertaisen laskennan vuoksi tämä tarkoittaa noin 199:ää miljoonaa merimatkustajaa. Direktiivi 90/314/ETY matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista (EYVL 158, , s. 59). FI 3 FI

5 osallisina olleiden eri matkustajien erilainen kohtelu voi synnyttää tilanteita, joissa suojan taso on erilainen. Matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun neuvoston direktiivin 98/18/EY muuttamisesta annettuun direktiiviin 2003/24/EY 7 sisältyy liikuntarajoitteisia henkilöitä koskevia erityisiä vaatimuksia kuten pääsy alukselle, opastusmerkit, viestien välittäminen, hälytykset ja lisävaatimukset, jotka koskevat liikkumismahdollisuuksia aluksessa. Pääsyä uusille kansainvälisen liikenteen aluksille käsitellään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suosituksessa Design and Operation of Passenger Ships to Respond to Elderly and Disabled Persons Needs 8. Lisäksi eräiden EU:n jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista liikenteessä ja erityisesti vesiliikenteessä. Näitä useimmiten viranomaisten valvomia sääntöjä voidaan soveltaa tietyiltä osin myös liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksiin päästä vesiliikenteen käyttäjiksi, mutta on epäselvää, missä määrin ne käytännössä antavat liikuntarajoitteisille henkilöille oikeuden vaatia pääsyä vesiliikenteeseen ja saada tarvittaessa apua. Muista maiden sisäisen ja kansainvälisen vesiliikenteen kysymyksistä säännellään kansallisella tasolla vain muutamia, esimerkiksi syrjimättömyyttä, avunantoa, tiedottamista ja satamien esteettömyyttä. Jäsenvaltioiden lait tarjoavat matkustajille erilaisia ratkaisuja ja eritasoista suojaa. Liikuntarajoitteisille henkilöille tarjottava apu vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Tämä ehdotus parantaa kuluttajien oikeuksia lisäämällä hinnoittelun avoimuutta ja ehkäisemällä kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvaa hintasyrjintää. Lisäksi siinä vahvistetaan yleinen periaate, jonka mukaan liikuntarajoitteisia henkilöitä ei saa kieltäytyä kuljettamasta. Kyseessä on ihmisryhmä, jotka eivät useinkaan voi matkustaa aluksilla puutteellisen esteettömyyden takia ja siksi, että varustamot eivät tarjoa tarvittavaa apua. Kaikenlainen matkan varaamiseen tai alukselle pääsyyn liittyvä syrjintä vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella on kiellettyä. 3. JOHDONMUKAISUUS SUHTEESSA UNIONIN MUUHUN POLITIIKKAAN JA MUIHIN TAVOITTEISIIN Asetusehdotus edesauttaa perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista, koska se varmistaa korkeatasoisemman kuluttajansuojan, ehkäisee vammaisten syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä ja antaa eurooppalaisille mahdollisuuden saada täysi hyöty sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Matkustajien oikeuksien määrittäminen ja niiden lujittaminen edelleen vastaa sitä tärkeää asemaa, joka kuluttajansuojalle on annettu Amsterdamin sopimuksessa. Tiedonannossaan EU:n kuluttajapoliittinen strategia vuosiksi Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, hyvinvoinnin parantaminen ja tehokas suojaaminen 9 komissio ilmoittaa, että yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuluttajan aseman parantaminen EU:n eri alojen politiikassa. Tiedonannossa todetaan, että kuluttajien etujen huomioon ottamisessa on edistytty muun muassa lentoliikenteen alalla. Jatkossa tavoitteena on käyttää perustana näitä saavutuksia ja pyrkiä ottamaan kuluttajien edut järjestelmällisemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/24/EY, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun neuvoston direktiivin 98/18/EY muuttamisesta (EUVL L 123, , s. 18). IMO:n kiertokirje MSC/735. KOM (2007) 99. FI 4 FI

6 huomioon. Siksi komissio laajentaa ilmailualalla kehitetyt matkustajien oikeudet myös muihin liikennemuotoihin erityisesti liikuntarajoitteisten matkustajien osalta. Tämä vesiliikenteen matkustajien oikeuksia koskeva ehdotus on linjassa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden kanssa, sillä siinä vahvistetaan vammaisten syrjimättömyyden ja avunannon periaate. Ehdotus on myös sopusoinnussa perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa. Mainitussa artiklassa määrätään yleisestä periaatteesta, jonka mukaan kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, on kielletty. Ehdotus vastaa myös EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaa, jonka mukaan yhteisö voi torjua syrjintää toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se vastaa myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka kaikki jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisö ovat allekirjoittaneet. EY:n perustamissopimuksen 12 artiklassa määrätään, että kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä. Sen vuoksi myös vesiliikenteen alalla liikenteenharjoittajien tai muiden lipunmyyjien on tarjottava käyttäjille sopimusehtoja ja hintoja ilman minkäänlaista asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan taikka lipunmyyjän sijoittautumispaikkaan yhteisössä perustuvaa syrjintää. Tämä ei kuitenkaan rajoita sosiaalista hinnoittelua edellyttävien julkisen palvelun velvoitteiden soveltamista. EU:n kuluttajapolitiikka on sisämarkkinoiden seuraavan vaiheen keskiössä, kuten todetaan kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle tarkoitetussa komission tiedonannossa yhtenäismarkkinoita koskevasta katsauksesta 10. Yhtenäismarkkinat tuovat kuluttajille hyötyjä laajentamalla valikoimaa, alentamalla hintoja ja tarjoamalla riittävän suojan. Tässä suhteessa meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksien määrittäminen täydentää edistystä, jota liikennealalla on saavutettu Euroopan yhtenäismarkkinoiden puitteissa. Tällä ehdotuksella varmistetaan vesiliikenteen matkustajien suojan parantaminen, jotta voidaan turvata yhtenäismarkkinoista saatavat edut ja riittävä luottamus niiden hyödyntämiseen. 4. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN 4.1. Julkinen kuuleminen Euroopan komissio järjesti vuonna 2006 vesiliikenteen matkustajien oikeuksia koskevan julkisen kuulemisen, joka koski osittain myös liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien suojaamista meri- tai sisävesimatkoilla. Kuulemisen tulokset julkaistiin energian ja liikenteen pääosaston verkkosivustolla 6. joulukuuta 2006, ja niitä täydennettiin 18. tammikuuta 2007 pidetyn sidosryhmien ja energian ja liikenteen pääosaston yksikköjen välisen kokouksen päätelmillä. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että matkustajien suojelulla olisi oltava koko EU:ssa yhteinen vähimmäistaso, joka ei saisi olla riippuvainen liikennemuodosta tai siitä, onko matka jäsenvaltion sisäinen tai ylittääkö se unionin sisäisen tai ulkorajan. Painotettiin myös sitä, että vesiliikenteen matkustajat ovat usein heikoimmassa asemassa olevia yhteiskunnan jäseniä, joilla ei ole tarvittavaa tottumusta tai keinoja valituksen tekemiseen tai oikeuksiensa puolustamiseen. 10 Yhtenäismarkkinat kansalaisia varten Väliraportti kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle, KOM(2007) 60, Bryssel FI 5 FI

7 Vastaukset erosivat selvästi sen mukaan, olivatko kommentoijat vesiliikenteen harjoittajia tai niiden järjestöjä tai liittoja vai kuluttajajärjestöjä. Kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että tasapuolisten toimintaolosuhteiden tietty vähimmäistaso on tarpeellinen. Liikenteenharjoittajat ovat yleisesti sitä mieltä, että yhteisön tason sääntelyn tarve on rajallinen, mutta kuluttajajärjestöt tavoittelevat matkustajille laajoja oikeuksia, etenkin kun on kysymys liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista. Useimmissa jäsenvaltioiden hallituksilta saaduissa vastauksissa kannatettiin alan kuluttajansuojan tiukentamista EU:n toimilla. Liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta enemmistö vastaajista, muun muassa kaikki keskusteluun osallistuneet jäsenvaltiot ja paikallisviranomaiset, katsoi, että liikuntarajoitteisten oikeuksiin olisi sovellettava liikennemuodosta riippumatta samoja neljää periaatetta (syrjimättömyys, esteetön pääsy, avunanto ja asianmukainen tiedotus), joissa voidaan kuitenkin ottaa huomioon kunkin liikennemuodon erityispiirteet. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä myös siitä, että esteettömyyden ja avunannon parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä aiheutuvat lisäkustannukset eivät saisi jäädä yksin liikuntarajoitteisten henkilöiden kannettaviksi. Yksikään sidosryhmien ja energian ja liikenteen pääosaston yksikköjen 18. tammikuuta 2007 pidetyn kokouksen osallistujista ei kysyttäessä kiistänyt tarvetta EU:n tason oikeudelliseen sääntelyyn ja yhdenmukaistamiseen. Kuulemismenettelyyn osallistujilla on kuitenkin erilaisia näkemyksiä ongelman laajuudesta tiettyjen kysymysten kuten tiedottamisen, esteettömyyden ja täytäntöönpanon valvonnan osalta Asiantuntijatiedon käyttö Komissio sai lokakuussa 2006 eurooppalaisen energia- ja liikennefoorumin lausunnon, jossa tuetaan yhteisön toimia vesiliikenteen matkustajien oikeuksien alalla. Komissio on ottanut huomioon myös energian ja liikenteen pääosaston vuosina teettämän riippumattoman tutkimuksen Analysis and assessment of the level of protection of passenger rights in the EU maritime transport sector, jossa tarkasteltiin paitsi matkustajien oikeuksia liikennepalvelun keskeytyessä myös liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien suojaamista. Tutkimuksen yleiset päätelmät olivat, ettei matkustajien suoja ollut täysin tyydyttävä muun muassa siksi, että suojan laajuus ja kattavuus eivät ole yhdenmukaisia, välittömät ja ennalta määritellyt ratkaisut peruutus- ja viivästymistapauksiin puuttuvat eivätkä matkustajat eivät saa tietoa oikeuksistaan kriittisen tapahtuman sattuessa. Lisäksi todettiin, että liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien suojaamisessa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä, ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tilannetta olisi syytä parantaa. Erityisesti voitaisiin parantaa esteetöntä pääsyä satamiin ja aluksiin, syrjimättömyyttä ja avunantoa Vaikutusten arviointi Ohjeiden mukaisesti suoritetussa vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin ennen kaikkea periaatteita, jotka koskevat korvaamista ja avunantoa peruutus- ja viivästymistapauksissa, sekä sääntöjä, jotka koskevat esteettömyyttä, syrjimättömyyttä ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamista, laatuvaatimuksia ja tiedottamisvelvollisuuksia sekä valitusten käsittelyä ja vaatimusten noudattamisen valvontaa koskevia sääntöjä. FI 6 FI

8 Kaikkiaan tarkasteltiin neljää eri toimintavaihtoehtoa: Nykytilanteen säilyttäminen: ei EU:n toimia vaan jatketaan olemassa olevan jäsenvaltioiden lainsäädännön turvin; Vapaaehtoiset sopimukset (parhaiden toimintatapojen vaihto), joita liikenteenharjoittajat laativat ja hyväksyvät parantaakseen meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien asemaa; Parhaiden toimintatapojen koordinointi ja vaihtaminen EU:n tasolla kansallisen lainsäädännön vahvistamiseksi; Yhteisön lainsäädäntötoimi (esimerkiksi asetus), jossa vahvistetaan laivamatkustajille paremmat oikeudet. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnin tuloksista: Syrjimättömyyttä ja avunantoa vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille koskevan periaatteen osalta parhaaksi valittiin vaihtoehto 4: yhteisön lainsäädäntötoimi laivamatkustajien oikeuksien parantamiseksi. Täysimittaisen järjestelmän perustaminen on vaihtoehto, joka vaikuttaa tehokkaimmalta ratkaisulta matkan keskeytymiseen liittyvien avunanto- ja tiedotusvelvoitteiden osalta. Matkustajien suojan parantaminen johtaa tarjottujen palvelujen paranemiseen. Täydellinen vaikutusten arviointi ja sen liitteet ovat tämän ehdotuksen liitteenä. 5. OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 5.1. Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on esitetty EY:n perustamissopimuksen 71 ja 80 artiklassa, joihin sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Sääntelytavan valinta Ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa riittäväntasoinen suoja kaikille vesiliikenteen matkustajille ja erityisesti vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Tässä ehdotuksessa esitettyjä sääntöjä olisi sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa, jotta voidaan turvata sekä riittäväntasoinen suoja vesiliikenteen matkustajille että tasapuoliset toimintaolosuhteet liikenteenharjoittajille. Euroopan lainsäätäjät ovat päättäneet, että yhteissääntely- ja itsesääntelymekanismit eivät ole sovellettavissa, jos perusoikeudet tai merkittävät poliittiset valinnat ovat kyseessä tai jos sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa 11. Sellaisenaan sovellettava asetus vaikuttaa sopivimmalta sääntelytavalta, kun halutaan varmistaa sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Yhteisö on jo valinnut lento- ja rautatiematkustajien oikeuksien suojaamisen osalta asetuksen sopivimmaksi oikeudelliseksi välineeksi, joten asetuksella voidaan saavuttaa vastaavat ja valvottavissa olevat oikeudet vesiliikenteen matkustajille. 11 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (2003/C 321/01), kohta 17. FI 7 FI

9 5.3. Toissijaisuusperiaate Matkustajien suojelu on Euroopan laajuinen ongelma, joka vaatii ratkaisua yhteisön tasolla. Sisämarkkinoiden kaksi toisiaan täydentävää puolta ovat markkinoiden vapauttaminen sekä kuluttajien ja etenkin vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden etujen huomioon ottaminen. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että vesiliikenteen matkustajat nauttivat samantasoisista oikeuksista ja suojasta kaikkialla Euroopan unionissa. Liikennemuodon kansainvälinen ulottuvuus huomioon ottaen yksi jäsenvaltio tai jäsenvaltioiden ryhmä ei voi kunnolla ratkaista matkustajaliikenteen ongelmia. Sen vuoksi tarvitaan yhteisön toimia Suhteellisuusperiaate Komissio tuntee ylisääntelyn vaarat ja pitää tärkeänä Lissabonin Eurooppa-neuvoston painottamaa sääntely-ympäristön yksinkertaistamista. Komissio on rajannut ehdotuksensa aloille, joilla tarvitaan tarkkoja yhteisön sääntöjä, ja välttänyt kysymyksiä, joihin on parempi soveltaa itsesääntelytoimia. Ehdotus on rajattu aloille, joilla yhteisön toimet ovat selvästi ja yleisesti hyväksyttyjä. Se on siis suhteutettu haluttuun tavoitteeseen ja sopiva olosuhteisiin, joissa tavoite pyritään saavuttamaan. Ilman yhdenmukaisia sääntöjä matkustajilla olisi parhaassa tapauksessa erilaiset oikeudet ja huonoimmassa tapauksessa ei lainkaan oikeudellista suojaa. Lisäksi heidän olisi vaikea tuntea oikeutensa Euroopassa matkustaessaan ja siten vaatia niiden noudattamista Täytäntöönpanon valvonta Vesiliikenteen matkustajat yleensä ja vammaiset tai liikuntarajoitteiset matkustajat erityisesti ovat heikossa asemassa, jos vesiliikenteen harjoittajat eivät noudata velvollisuuksiaan. Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista määrätään, että niillä, jotka katsovat sopimusvaltion rikkoneen YK:n yleissopimuksen määräyksiä, on mahdollisuus tehdä valitus. Uuden EY-asetuksen laatiminen tarjoaa toimivamman ja yhdenmukaisemman oikeudellisen suojan kaikkialla EU:ssa. Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa on valvottava tiukasti. Tästä syystä komission ehdotukseen sisältyy artikla, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan määräämään seuraamuksia asetuksen rikkomisesta ja nimeämään elin, joka vastaa asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta ja matkustajien valitusten käsittelystä. Säännöksissä noudatetaan samaa lähestymistapaa kuin seuraavissa säädöksissä: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä, asetus vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista Euroopan talousalue ja Sveitsi Ehdotettu asetus on Euroopan talousalueen kannalta merkityksellinen, minkä vuoksi se olisi ulotettava kattamaan myös Euroopan talousalue. Ehdotuksella on merkitystä myös Sveitsin kannalta. 6. EHDOTETUN ASETUKSEN SÄÄNNÖKSET I luku Yleiset säännökset 1 artiklassa määritellään asetuksen kohde. 2 artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala. 3 artiklassa vahvistetaan asetuksessa sovellettavat määritelmät. FI 8 FI

10 4 artiklassa säädetään kuljetussopimuksesta, jonka perusteella tässä asetuksessa tarkoitetut oikeudet syntyvät, sekä vahvistetaan syrjimättömät sopimusehdot. 5 artiklassa kielletään velvollisuuksista luopuminen asetuksessa vahvistettujen oikeuksien osalta. II luku Vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet 6 artiklassa vahvistetaan yleinen periaate, jonka mukaan liikuntarajoitteisia henkilöitä ei saa kieltäytyä kuljettamasta. 7 artiklassa säädetään, että tällainen sääntö ei rajoita eräiden poikkeusten soveltamista etenkin perustelluista turvallisuussyistä, joista on säädetty laissa. 8 artiklassa vahvistetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevat yleiset säännöt. 9 artiklassa vahvistetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeus saada apua satamissa sekä nimetään avunannosta satamissa vastaava taho ja säädetään siitä, miten kyseisen tahon on rahoitettava tällainen avunanto. Perusperiaate on, että avunannosta ei saa aiheutua lisäkustannuksia liikuntarajoitteiselle henkilölle. 10 artiklassa säädetään oikeudesta 9 artiklassa tarkoitetun kaltaiseen avunantoon muussa paikassa kuin satamassa. Myös 11 artiklassa vahvistetaan perusperiaate, jonka mukaan avunannosta ei saa aiheutua kustannuksia liikuntarajoitteiselle henkilölle, kun apua annetaan aluksessa. 12 artiklassa vahvistetaan periaatteet avunannosta satamissa, mukaan luettuina avustajaeläinten kuljettaminen ja kauttakulkua koskevat säännöt. Jotta liikuntarajoitteisille henkilöille voitaisiin aina tarjota laadukasta apua, artiklassa säädetään myös määräajoista, joita kyseisten henkilöiden on noudatettava varatun matkan suhteen. 13 artikla koskee tietojen toimittamista muille osapuolille. Jotta liikuntarajoitteisille henkilöille voitaisiin aina tarjota laadukasta apua, toiminnanharjoittajien (tai satamaviranomaisten, jos avunanto on siirretty alihankintana niille) on saatava hyvissä ajoin ennen matkaa tieto erityistarpeista. Artiklassa säädetään tällaista tietojen toimittamista koskevista säännöistä ja määräajoista, joiden mukaisesti toiminnanharjoittajalle syntyy tämän asetuksen mukainen velvollisuus. 14 artikla koskee avunannon laatuvaatimuksia, jotka liikenteenharjoittajien on vahvistettava. 15 artiklassa säädetään velvollisuudesta varmistaa henkilöstön riittävä koulutus vammaisten avustamiseen. 16 artiklassa vahvistetaan oikeus korvaukseen, jos pyörätuoli tai muu liikkumisväline katoaa tai vahingoittuu, kun sitä käsitellään satamissa tai aluksilla. III luku Liikenteenharjoittajien velvollisuudet matkan keskeytyessä 17 artiklassa vahvistetaan velvollisuus tiedottamiseen matkan keskeytyessä. 18 artiklassa vahvistetaan matkustajien oikeus avunantoon palvelun viivästyessä tai keskeytyessä. Avunanto tarkoittaa aterioita, majoitusta ja kuljetusta ja sen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin. 19 artiklassa säädetään matkustajien oikeudesta uuteen matkareittiin tai lipun hinnan palautukseen, jos viivästyminen ylittää tietyn ajan tai liikennepalvelu peruutetaan. 20 artiklassa säädetään oikeudesta korvaukseen matkan keskeytyessä. Lisäksi siinä vahvistetaan korvauksen maksutapa ja aika, jonka kuluessa korvaus on maksettava. FI 9 FI

11 21 artiklassa luodaan edellytykset lisäkorvausten hakemiselle. 22 artiklassa kehotetaan liikenteenharjoittajia luomaan järjestelyjä matkustajien oikeuksien ja palvelun laadun edistämiseksi. IV luku Tiedottaminen matkustajille ja valitusten käsittely 23 artiklassa vahvistetaan kaikkien matkustajien yleinen oikeus saada matkaa koskevia tietoja. 24 artiklassa säädetään liikenteenharjoittajien, kuljetuksesta vastaavien liikenteenharjoittajien ja satamien hallintoelinten velvollisuudesta tiedottaa matkustajille heidän tämän asetuksen mukaisista oikeuksistaan. 25 artiklassa vahvistetaan valitusten käsittelymenettelyä koskevat säännöt. V luku Täytäntöönpano ja kansalliset täytäntöönpanoelimet 26 artiklassa vahvistetaan säännöt asetuksen täytäntöönpanosta ja säädetään, että jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset täytäntöönpanoelimet, joille matkustajat voivat valittaa, jos he katsovat, että heidän tämän asetuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu. 27 artiklassa edellytetään, että täytäntöönpanoelimet julkaisevat vuosittain toimintakertomuksen. 28 artiklassa vahvistetaan kansallisten täytäntöönpanoelinten keskinäisen yhteistyön periaate. 29 artiklan mukaan jäsenvaltioiden olisi määrättävä varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos matkustajien oikeuksia ei kunnioiteta. VI luku Loppusäännökset 30 artiklassa säädetään, että komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen asetuksen toimivuudesta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. 31 artikla koskee kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamista. 32 artiklassa säädetään, että asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen soveltaminen aloitetaan vuoden kuluttua kyseisestä päivästä. Liitteessä I vahvistetaan oikeus lipun hinnan palautukseen tai uuteen matkareittiin, jos matkan varanneelta vammaiselta tai liikuntarajoitteiselta henkilöltä evätään pääsy alukseen vamman tai liikuntarajoituksen vuoksi. Liitteessä II määritellään vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille satamissa tarjottavan avun laajuus. Liitteessä III määritellään vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille aluksilla tarjottavan avun laajuus. Liite IV koskee vammaisiin liittyvän koulutuksen sisältöä. FI 10 FI

12 2008/0246 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 12, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 15, sekä katsovat seuraavaa: (1) Vesiliikenteen alalla toteutettavalla yhteisön toiminnalla olisi pyrittävä muun muassa varmistamaan matkustajien suojan yhtä korkea taso kuin muissa liikennemuodoissa. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojan yleiset vaatimukset. (2) Koska vesiliikenteen matkustaja on kuljetussopimuksen heikompi osapuoli, matkustajien oikeudet olisi turvattava tässä suhteessa riippumatta siitä, mikä on heidän kansallisuutensa tai asuinpaikkansa yhteisössä. (3) Meri- ja sisävesiliikenteen yhtenäismarkkinoista pitäisi voida hyötyä kaikkien kansalaisten. Siksi myös vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä, oli liikuntarajoitteisuuden syy sitten vamma, ikä tai jokin muu tekijä, olisi oltava samat mahdollisuudet käyttää kaupallisia vesiliikennepalveluja kuin muillakin kansalaisilla. Vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on samat oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen, valinnanvapauteen ja syrjimättömyyteen kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. (4) Vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 9 artikla huomioon ottaen ja jotta vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä olisi samat mahdollisuudet matkustamiseen meri- ja sisävesiliikenteessä kuin muillakin kansalaisilla, on syytä vahvistaa säännöt tällaisten henkilöiden syrjimättömyydestä ja avustamisesta matkan aikana. Kyseiset henkilöt olisi näin ollen hyväksyttävä EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 11 FI

13 kuljetettavaksi eikä heitä saisi kieltäytyä kuljettamasta heidän vammansa tai liikuntarajoituksensa perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joissa se on perusteltua lakisääteisten turvallisuussyiden takia. Heillä olisi oltava oikeus saada apua satamissa ja alukseen nousuun tai aluksesta poistumiseen tarkoitetuissa paikoissa satamien ulkopuolella sekä matkustaja-aluksilla. Yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi kyseisten henkilöiden olisi saatava tätä apua lisämaksutta. Liikenteenharjoittajien olisi vahvistettava esteettömyyttä koskevat säännöt mieluimmin eurooppalaisen standardointijärjestelmän pohjalta. (5) Satamien hallintoelinten ja liikenteenharjoittajien olisi mahdollisia uusia satamia ja terminaaleja koskevista suunnitelmista päättäessään ja laajojen kunnostustöiden yhteydessä otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet. Samoin liikenteenharjoittajien olisi tarvittaessa otettava nämä tarpeet huomioon, kun päätetään uusien matkustaja-alusten suunnittelusta tai alusten korjauksista matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä 17 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/18/EY 16 mukaisesti. (6) Perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla jäsenvaltioiden alueella sijaitsevissa satamissa annettavan avun pitäisi antaa vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille muun muassa mahdollisuus siirtyä määrätystä satamaan saapumispisteestä matkustaja-alukseen ja matkustaja-aluksesta määrättyyn satamasta poistumispisteeseen, alukseen nousu ja siitä poistuminen mukaan luettuina. (7) Avunanto olisi rahoitettava siten, että taakka jaetaan tasapuolisesti kaikkien liikenteenharjoittajan matkustajien kesken ja vältetään houkutus kieltäytyä vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettamisesta. Liikenteenharjoittajan kultakin matkustajalta perimä maksu, joka sisältyy lipun perushintaan, vaikuttaa tehokkaimmalta rahoitustavalta. Maksuista olisi päätettävä ja niitä olisi sovellettava täysin avoimesti. (8) Liikenteenharjoittajien olisi vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille annettavaa apua ja henkilökuntansa koulutusta järjestäessään otettava huomioon Kansainvälisen merenkulkujärjestön suositus Design and Operation of passenger ships to respond to elderly and disabled persons needs 17. (9) Matkustajille olisi tiedotettava riittävästi minkä tahansa palvelun peruuttamisesta tai viivästymisestä, jotta he voivat tehdä tarvittavia järjestelyjä ja hankkia tarpeen vaatiessa tietoa vaihtoehtoisista yhteyksistä. (10) Matkan peruuttamisesta tai pitkäaikaisesta viivästymisestä matkustajille aiheutuvia haittoja olisi vähennettävä. Tätä varten matkustajista olisi huolehdittava asianmukaisesti ja heidän olisi voitava peruuttaa matkansa ja saada lippunsa hinta takaisin taikka saada tyydyttävä uusi matkareitti. (11) Jos palvelu peruutetaan tai se viivästyy, liikenteenharjoittajien olisi maksettava matkustajille korvaus, joka perustuu prosenttiosuuteen lipun hinnasta, paitsi jos viivästyminen tai peruutus on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu EYVL L 144, , s. 1. IMO:n meriturvallisuuskomitean kiertokirje 735, , sellaisena kuin se on tämän asetuksen antamisajankohtana. FI 12 FI

14 (12) Liikenteenharjoittajien olisi tehtävä yhteistyötä ottaakseen käyttöön kansalliset tai eurooppalaiset järjestelyt matkustajista huolehtimisen ja heille annetun avun parantamiseksi matkan keskeytyessä ja etenkin pitkäaikaisten viivästysten yhteydessä. (13) Tämä asetus ei saisi vaikuttaa matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetussa direktiivissä 90/314/ETY 18 vahvistettuihin matkustajien oikeuksiin. Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tapauksiin, joissa valmismatka peruutetaan muista syistä kuin vesiliikennepalvelun peruuntumisen takia. (14) Matkustajille olisi tiedotettava kaikista heidän tämän asetuksen mukaisista oikeuksistaan, jotta he voivat käyttää niitä tehokkaasti. Meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksiin olisi kuuluttava palvelua koskevien tietojen saanti ennen matkaa ja matkan aikana. Kaikki meri- ja sisävesiliikenteen matkustajille annettavat tiedot olisi annettava myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvissa vaihtoehtoisissa muodoissa. (15) Matkustajien olisi voitava käyttää oikeuksiaan liikenteenharjoittajien toteuttamien asianmukaisten valitusmenettelyjen kautta tai tapauksen mukaan tekemällä valitus asianomaisen jäsenvaltion nimeämälle elimelle tai elimille. (16) Satamassa tai alukseen nousuun tai aluksesta poistumiseen tarkoitetussa paikassa annettua apua koskevat valitukset olisi osoitettava sen jäsenvaltion nimeämälle tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaavalle elimelle tai elimille, jossa satama sijaitsee. Liikenteenharjoittajan merellä antamaa apua koskevat valitukset olisi osoitettava tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaavalle elimelle tai elimille, jonka tai jotka kyseiselle liikenteenharjoittajalle liikenneluvan myöntänyt jäsenvaltio on nimennyt. Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten nimetyllä elimellä pitäisi olla valtuudet ja valmiudet tutkia yksittäisiä valituksia ja helpottaa riitojen ratkaisua tuomioistuinten ulkopuolella. (17) Jäsenvaltioiden olisi valvottava ja varmistettava, että tämän asetuksen säännöksiä noudatetaan, ja nimettävä asianmukainen elin tätä valvontatehtävää suorittamaan. Valvonta ei saisi vaikuttaa matkustajien oikeuteen turvautua tuomioistuinmenettelyyn kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (18) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että seuraamuksia sovelletaan. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin voi kuulua velvoite maksaa korvauksia henkilölle, jota asia koskee. (19) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat korkean ja yhtäläisen suojelun ja avunannon tason takaaminen kaikissa jäsenvaltioissa sekä yhdenmukaisten olosuhteiden takaaminen taloudellisten toimijoiden toiminnalle yhtenäismarkkinoilla, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. (20) Tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnan olisi perustuttava kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27 päivänä lokakuuta 2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston 18 EYVL L 158, , s. 59. FI 13 FI

15 asetukseen (EY) N:o 2006/ (asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä). Kyseistä asetusta olisi sen vuoksi muutettava. (21) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY 20 olisi pantava tiukasti täytäntöön, jotta voidaan taata meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien yksityisyyden suoja ja varmistaa, että pyydetyt tiedot palvelevat ainoastaan sitä tarkoitusta, että täytetään tässä asetuksessa vahvistetut avustusvelvoitteet, eikä niitä käytetä matkustajia vastaan. (22) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: I luku Yleiset säännökset 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt seuraavista seikoista: 1) matkustajien syrjimätön kohtelu liikenteenharjoittajien tarjoamissa kuljetusehdoissa; 2) vammaisten ja liikuntarajoitteisten syrjimättömyys ja avustusvelvollisuus; 3) liikenteenharjoittajien velvollisuudet matkustajia kohtaan peruutus- tai viivästymistapauksissa; 4) tiedot, jotka matkustajille on vähintään annettava; 5) valitusten käsittely; 6) matkustajien oikeuksien täytäntöönpanon valvonta. 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan merten ja sisävesien kaupallisiin matkustajaliikennepalveluihin, risteilyt mukaan luettuina, satamissa tai alukseen nousuun tai aluksesta poistumiseen tarkoitetuissa paikoissa tai niiden välillä perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla jäsenvaltion alueella. 2. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten piiriin kuuluvan liikennepalvelun tämän asetuksen soveltamisesta, jos näissä sopimuksissa taataan tässä asetuksessa vaadittua tasoa vastaavat matkustajien oikeudet EUVL L 364, , s. 1. EYVL L 281, , s. 31. FI 14 FI

16 Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3 artikla Määritelmät a) vammaisella tai liikuntarajoitteisella henkilöllä henkilöä, jonka liikuntakyky on hänen kulkuneuvoja käyttäessään rajoittunut (pysyvän tai väliaikaisen sensorisen tai motorisen) fyysisen vamman, kehitysvamman tai älyllisen vajavaisuuden tai jonkin muun vamman tai iän takia ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön erityisiin tarpeisiin; b) peruuttamisella sitä, että aikataulun mukainen palvelu, jolle ainakin yksi paikka oli varattu, ei toteudu; c) viivästymisellä eroa sen ajan, jolloin matkustajan oli julkaistun aikataulun mukaisesti määrä lähteä tai saapua, ja hänen tosiasiallisen tai arvioidun lähtötai saapumisaikansa välillä; d) liikenteenharjoittajalla henkilöä, joka tekee kuljetussopimuksen tai jonka puolesta se tehdään, tai kuljetuksesta vastaavaa liikenteenharjoittajaa riippumatta siitä, toteuttaako kuljetuksen kyseinen henkilö vai kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja; sillä ei tarkoiteta matkanjärjestäjää; e) kaupallisella matkustajavesiliikennepalvelulla liikenteenharjoittajan säännöllisessä tai epäsäännöllisessä liikenteessä tarjoamaa matkustajien kuljetuspalvelua, jota tarjotaan suurelle yleisölle vastiketta vastaan joko itsenäisenä kokonaisuutena tai osana suurempaa kokonaisuutta; f) kuljetuksesta vastaavalla liikenteenharjoittajalla henkilöä, joka ei ole liikenteenharjoittaja eikä matkanjärjestäjä ja joka tosiasiallisesti suorittaa kuljetuksen kokonaan tai osittain; g) satamalla maa- ja vesialuetta, jolla on tehty sellaisia parannustöitä ja joka on varustettu siten, että kyseisellä alueella voidaan pääasiallisesti ottaa vastaan aluksia, lastata niitä ja purkaa niiden lasteja, varastoida tavaroita, vastaanottaa ja toimittaa tavaroita sisämaan liikenteessä sekä ottaa aluksiin matkustajia ja laskea matkustajia maihin; h) alukseen nousuun tai aluksesta poistumiseen tarkoitetulla paikalla maa- ja vesialuetta, joka ei ole satama ja jossa matkustajia nousee säännöllisesti alukseen tai poistuu aluksesta; i) aluksella meri- ja jokialuksia, lukuun ottamatta ilmatyynyaluksia; j) kuljetussopimuksella liikenteenharjoittajan tai sen valtuutetun lipunmyyjän matkustajan kanssa tekemää sopimusta, joka koskee yhden tai useamman kuljetuspalvelun suorittamista; k) lipulla matkustamiseen oikeuttavaa voimassa olevaa asiakirjaa tai vastaavaa paperittomassa muodossa, myös sähköisessä muodossa, olevaa asiakirjaa, jonka liikenteenharjoittaja tai sen valtuuttama edustaja on kirjoittanut tai hyväksynyt; l) lipunmyyjällä vesiliikennepalvelujen vähittäismyyjää, joka tekee kuljetussopimuksia ja myy lippuja liikenteenharjoittajan puolesta tai omaan lukuunsa; FI 15 FI

17 m) matkanjärjestäjällä direktiivin 90/314/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua matkanjärjestäjää tai välittäjää, joka ei ole liikenteenharjoittaja; n) varauksella asiakirjan muodossa olevaa tai sähköistä vahvistusta, joka oikeuttaa matkustamiseen edellyttäen, että aiemmin on vahvistettu henkilökohtaiset matkustusjärjestelyt; o) matkustaja-aluksella alusta, joka kuljettaa enemmän kuin kaksitoista matkustajaa; p) ro-ro-matkustaja-aluksella alusta, joka kuljettaa enemmän kuin kaksitoista matkustajaa ja jossa on ro-ro-lastitilat tai erityistilat, jotka määritellään ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen säännössä II-2/A/2; q) satamaviranomaisella tai sataman hallintoelimellä elintä, jonka tavoitteena on kansallisen lain tai asetuksen nojalla joko pelkästään tai muiden tehtävien ohella hallinnoida ja hoitaa sataman infrastruktuureja sekä koordinoida ja valvoa satamassa tai satamajärjestelmässä toimivien toiminnanharjoittajien toimintaa; se voi koostua useista erillisistä elimistä tai vastata useammasta kuin yhdestä satamasta; r) risteilyllä matkustajalaivaliikennetoimintaa, johon kuuluu majoitus ja muita palveluja yli vuorokauden ajalta (yöpyminen) ja joka ei ole säännöllistä tai aikataulunmukaista matkustajaliikennepalvelua kahden tai useamman sataman välillä vaan jonka päätteeksi matkustajat tavallisesti palaavat lähtösatamaan. 4 artikla Kuljetussopimus ja syrjimättömät kuljetusehdot 1. Liikenteenharjoittajien on annettava matkustajille todiste kuljetussopimuksen tekemisestä kirjoittamalla näille yksi tai useampi lippu. Liput ovat riittävä alustava näyttö sopimuksen tekemisestä, ja ne antavat siten matkustajille tässä asetuksessa säädetyt oikeudet. 2. Liikenteenharjoittajien tai lipunmyyjien soveltamia sopimusehtoja ja hintoja on tarjottava suurelle yleisölle ilman minkäänlaista asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan taikka liikenteenharjoittajan tai lipunmyyjien sijoittautumispaikkaan yhteisössä perustuvaa syrjintää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sosiaalista hinnoittelua edellyttävien julkisen palvelun velvoitteiden soveltamista. 5 artikla Velvollisuuksista luopumista koskeva kielto 1. Tämän asetuksen mukaisia velvollisuuksia ei voida rajoittaa eikä niistä voida luopua esimerkiksi kuljetussopimukseen sisältyvällä vapauttavalla tai rajoittavalla lausekkeella. 2. Liikenteenharjoittajat voivat tarjota sopimusehtoja, jotka ovat matkustajan kannalta suotuisampia kuin tässä asetuksessa asetetut ehdot. FI 16 FI

18 II luku Vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet 6 artikla Kuljettamisesta kieltäytymisen estäminen 1. Liikenteenharjoittajat, lipunmyyjät ja matkanjärjestäjät eivät saa vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella kieltäytyä: a) hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle matkalle; b) ottamasta vammaista tai liikuntarajoitteista henkilöä alukseen satamassa tai alukseen nousuun tai aluksesta poistumiseen tarkoitetussa paikassa, jos kyseisellä henkilöllä on voimassaoleva lippu tai varaus. 2. Vammaisille tai liikuntarajoitteisille henkilöille on tarjottava varauksia ja lippuja ilman lisäkustannuksia. 7 artikla Poikkeukset ja erityisehdot 1. Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, liikenteenharjoittajat, lipunmyyjät tai matkanjärjestäjät voivat kieltäytyä hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella tai evätä vammaiselta tai liikuntarajoitteiselta henkilöltä pääsyn alukseen a) jos se on välttämätöntä kansainvälisissä, yhteisön tai kansallisissa säädöksissä vahvistettujen sovellettavien turvallisuusvaatimusten tai kyseiselle liikenteenharjoittajalle liikenneluvan myöntäneen viranomaisen vahvistamien turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi, b) jos vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön alukseen nousu ja kuljettaminen on matkustaja-aluksen rakenteen vuoksi fyysisesti mahdotonta. Jos varausta on kieltäydytty hyväksymästä ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisten syiden perusteella, liikenteenharjoittajien, lipunmyyjien tai matkanjärjestäjien on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, jotta kyseiselle henkilölle voidaan tarjota hyväksyttävissä oleva vaihtoehto. Vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle henkilölle, jolta evätään pääsy alukseen vammaisuuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella, sekä hänen seurassaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti olevalle henkilölle on tarjottava oikeus varatun lipun hinnan palautukseen tai uuteen matkareittiin liitteen I mukaisesti. Paluumatkaa tai uutta matkareittiä koskeva oikeus edellyttää kaikkien turvallisuusvaatimusten täyttämistä. 2. Liikenteenharjoittaja, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä voi 1 kohdan a alakohdan mukaisten ehtojen täyttyessä edellyttää, että vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden seurassa matkustaa toinen henkilö, joka kykenee antamaan kyseisen henkilön tarvitsemaa apua, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä. FI 17 FI

19 3. Kun liikenteenharjoittaja, lipunmyyjä tai matkanjärjestäjä soveltaa edellä 1 tai 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle henkilölle poikkeusjärjestelyn syyt. Liikenteenharjoittajan, lipunmyyjän tai matkanjärjestäjän on pyynnöstä ilmoitettava nämä syyt vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle henkilölle kirjallisesti viiden työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. 8 artikla Esteettömyys ja tiedotus 1. Liikenteenharjoittajien on sovellettavien turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi laadittava vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja 26 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanoelinten aktiivisella myötävaikutuksella palvelun esteettömyyttä ja syrjimättömyyttä koskevat säännöt, joita sovelletaan vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen, sekä kyseisten henkilöiden tai liikkumisvälineiden kuljettamista koskevat mahdolliset rajoitukset, jotka johtuvat matkustaja-aluksen rakenteesta. Näihin sääntöihin on sisällyttävä kaikki kyseisen vesiliikennepalvelun esteettömyyttä koskevat ehdot, mukaan luettuina pääsy käytettyihin aluksiin ja mahdollisuus käyttää aluksissa olevia tiloja. 2. Liikenteenharjoittajien tai lipunmyyjien on asetettava 1 kohdassa tarkoitetut säännöt yleisesti saataville vähintään varausta tehtäessä asianmukaisin tavoin ja samoilla kielillä kuin muut kaikille matkustajille yleensä annettavat tiedot. Näitä tietoja annettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin. 3. Liikenteenharjoittajien on pyynnöstä asetettava saataville ne kansainvälisissä, yhteisön tai kansallisissa säädöksissä vahvistetut turvallisuusvaatimukset, joihin palvelun esteettömyyttä ja syrjimättömyyttä koskevat säännöt perustuvat. 4. Matkanjärjestäjien on asetettava saataville 1 kohdassa tarkoitetut säännöt, joita sovelletaan niiden järjestämiin, myymiin tai myytäväksi tarjoamiin matkapaketteihin, pakettilomiin ja pakettikiertomatkoihin sisältyviin matkoihin. 5. Liikenteenharjoittajien, niiden lipunmyyjien tai matkanjärjestäjien on varmistettava, että kaikki kuljetusehtoja koskevat tarpeelliset tiedot, matkatiedot ja palvelujen esteettömyyttä koskevat tiedot ovat saatavilla vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvissa asianmukaisissa muodoissa, myös verkkovaraus- ja verkkotietopalveluissa. 9 artikla Oikeus avunsaantiin satamissa 1. Vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön lähtiessä satamasta, matkustaessa sataman kautta tai saapuessa satamaan liikenteenharjoittajan vastuulla on tarjota vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille sellaista apua, että nämä voivat nousta lähtevään kulkuneuvoon tai poistua saapuvasta kulkuneuvosta matkalla, jota varten he ovat ostaneet lipun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen esteettömyyttä koskevien sääntöjen soveltamista. FI 18 FI