EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 817 lopullinen 2008/0237 (COD) C6-0469/08 Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (komission esittämä) {SEK(2008) 2953} {SEK(2008) 2954} FI FI

2 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Perustelut ja tavoitteet Linja-autoilla harjoitettavan kansainvälisen matkustajaliikenteen markkinat on jo vapautettu. Pääsy näille markkinoille avattiin asetuksella (ETY) N:o 684/92, jota on muutettu asetuksella (EY) N:o 11/98. Yhdessä asetuksen (EY) N:o 12/98 kanssa, joka koskee muiden kuin jäsenvaltiosta olevien linja-autoliikenteen harjoittajien pääsyä kansallisille liikennemarkkinoille, tämä lainsäädäntö muodostaa maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen sisämarkkinoiden perustan 1. Liikenteen yhtenäismarkkinat ovat tuottaneet eurooppalaisille merkittäviä hyötyjä muun muassa laajemman reittivalikoiman ja edullisten matkatarjousten muodossa. Rajojen poistamiseen ja liikenteen kasvuun ei ole aina liittynyt riittäviä toimenpiteitä matkustajien oikeuksien suojelemiseksi. On olennaisen tärkeää, että näiden palvelujen käyttöoikeudet ja niiden tarjoamista koskevat säännöt vahvistetaan kattavasti, koska tämä liikennemuoto on välttämätön työssäkäynnin, sukulaisten ja ystävien tapaamisen sekä vapaa-ajan ja matkailun kannalta. Huonot matkustusmahdollisuudet voivat haitata vakavasti monien kansalaisten integroitumista, mikä koituu koko yhteiskunnan tappioksi. Euroopan komissio suunnittelee valkoisessa kirjassaan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika 2 matkustajien oikeuksien vahvistamista kaikissa liikennemuodoissa ja siten käyttäjien asettamista liikennepolitiikan keskiöön. Tällaisten toimien tärkeyttä korostetaan myös vuonna 2005 annetussa tiedonannossa Matkustajien oikeuksien vahvistaminen Euroopan unionissa 3, jossa komissio esittelee poliittisen lähestymistavan matkustajien suojelua koskevien toimenpiteiden ulottamiseksi lentoliikenteen lisäksi myös muihin liikennemuotoihin. Komissio määritteli oikeudet, joita olisi vahvistettava yhteisön toimin riippumatta käytetystä liikennemuodosta 4. Linja-autoliikenteen osalta komissio määritteli kolme keskeistä ongelma-aluetta: 1) liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet, 2) vastuukysymykset ja 3) korvaukset ja avunanto matkan keskeytyessä. Kesäkuun 22. päivänä 2006 antamassaan tiedonannossa Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi 5 komissio sitoutuu selvittämään, kuinka palvelun laatua ja matkustajien oikeuksien turvaamista voidaan parantaa kaikissa liikennemuodoissa Linja-autoliikenne Tällä liikennemuodolla on eräitä erityispiirteitä, jotka liittyvät sekä liikenteenharjoittajiin että matkustajiin Ks. myös ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu), KOM(2007) 264. KOM (2001) 370. KOM (2005) 46. Liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet, automaattiset ja välittömät ratkaisut matkan keskeytyessä, korvausvastuu matkustajien kuoleman tai loukkaantumisen yhteydessä, valitusten käsittely ja oikeussuojakeinot, matkustajille tiedottaminen ja muut aloitteet. KOM (2006) 314. FI 2 FI

3 Matkustajakilometreinä laskettuna linja-autoliikenteellä on 9,3 prosentin osuus Euroopan unionin kaikista maaliikennepalveluista, ja se on edelleen henkilöautojen (82,8 %) jälkeen tärkein yleisesti saatavilla oleva kuljetusväline (linja-autoliikenteen osuus kaikista liikennemuodoista on 8,3 prosenttia) 6. Alalla on tapahtunut tasainen 5,8 prosentin kasvu vuosina (474 miljoonasta 502 miljoonaan matkustajakilometriin) 7. Kansainvälisen linja-autoliikenteen vuotuisen matkustajamäärän arvioidaan olevan 72,8 miljoonaa. Muiden liikennemuotojen matkustajille, etenkin lentomatkustajille, on jo vahvistettu yhteisön tasolla joukko oikeuksia, jotka tarjoavat riittävän suojan. Toisin kuin muissa liikennemuodoissa, linja-automatkustajien oikeuksista ei ole olemassa kansainvälisiä sopimuksia (lukuun ottamatta Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimusta matkustajien ja matkatavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä sopimuksesta (CVR) 8, jonka on ratifioinut vain kolme jäsenvaltiota) eikä yhteisön lainsäädäntöä. Linja-automatkustajien suoja vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Matkustajien on turvauduttava kansallisiin vastuujärjestelmiin, hyvää kauppatapaa koskevaan lainsäädäntöön ja liikenteenharjoittajien vapaaehtoisiin asiakasturvasitoumuksiin. Eräissä maissa liikenteenharjoittajat ovat kehittäneet laaja-alaisia vapaaehtoisia sopimuksia, joihin sisältyvät asianmukaiset mekanismit valitusten käsittelyä ja riitojen ratkaisua varten. Näin ei kuitenkaan ole toimittu suurimmassa osassa jäsenvaltioista. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhteisiä sääntöjä siitä, kuinka valitukset käsitellään ja matkustajien ja yritysten väliset riidat ratkaistaan. Tämä estää tasapuolisen kilpailun eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien välillä. Liikenteenharjoittajien vastuuta koskevissa säännöissä on suuria eroja, eikä korvauksia ja avunantoa matkan keskeytyessä ole yleisesti taattu. Muille liikennemuodoille on vahvistettu vastuuta koskevat säännöt yhteisön tasolla 9 tai kansainvälisesti, mutta linja-autoliikenteelle ei. Kansainvälisillä matkoilla matkustajien on vaikea saada selvää siitä, mitä vastuujärjestelmiä onnettomuustapauksissa sovelletaan 10. Matkustajille tiedottamisesta on olemassa yleisiä velvollisuuksia 11, joiden mukaan liikenteenharjoittajien on esitettävä matkareitti, linja-auton pysähdykset, aikataulut ja kuljetusmaksut ja -ehdot. Matkustajien voi kuitenkin olla vaikea saada riittävästi tietoa kriittisissä tilanteissa, joissa matka keskeytyy Lähde: EU Energy and Transport in Figures: Statistical Pocketbook Lähde: EU Energy and Transport in Figures: Statistical Pocketbook Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus matkustajien ja matkatavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä sopimuksesta (CVR), tehty 1. maaliskuuta Asetus (EY) N:o 2027/97, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa (EYVL L 285, , s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä toukokuuta 2002 annetulla asetuksella (EY) N:o 889/2002 (EYVL L 140, , s. 2); asetus (EY) N:o 785/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista (EUVL L 138, , s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, , s. 14). Ongelman monimutkaisuutta voidaan kuvata seuraavalla esimerkillä: belgialainen bussi, jonka kuljettaja on marokkolainen, joutuu onnettomuuteen Ranskassa. Neuvoston asetus (ETY) N:o 684/92, annettu 16 päivänä maaliskuuta 1992, yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla. FI 3 FI

4 Tämän liikennemuodon käyttäjät ovat yleisesti ottaen heikommassa asemassa siinä mielessä, että he kuuluvat usein alempiin tuloluokkiin. Linja-autoliikennepalvelujen saatavuus on rajallista myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille, mikä saattaa vaikeuttaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaan Käsiteltävät kysymykset Ehdotuksella pyritään vahvistamaan linja-automatkustajien oikeudet, jotta voitaisiin lisätä linja-autoliikenteen houkuttelevuutta ja parantaa luottamusta siihen sekä saavuttaa tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kesken. Ehdotuksessa käsitellään seuraavia kysymyksiä: vastuu matkustajien kuoleman tai loukkaantumisen ja matkatavaroiden katoamisen tai vahingoittumisen yhteydessä; linja-autoyritysten matkustajille tarjoamien kuljetusehtojen syrjimättömyys kansallisuuden tai asuinpaikan perusteella; vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden avustaminen; linja-autoyrityksen velvollisuudet matkan peruuntuessa tai viivästyessä; tiedonantovelvollisuus; valitusten käsittely; yleiset täytäntöönpanoa koskevat säännöt. 2. SOVELTAMISALA Tämä ehdotus koskee linja-autoliikennettä. Markkinoille pääsyä säännellään jo yhteisön tasolla yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla 16. maaliskuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 684/92, jota on muutettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 11/98. Linja-autoilla harjoitettavasta kotimaan kaupunki- ja esikaupunkiliikenteestä ja lyhyen matkan alueellisesta liikenteestä on yleensä tehty julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, joissa on otettu suurelta osin huomioon matkustajien oikeudet ja palvelun laatu. Linja-autoliikenteen harjoittajien velvollisuudet ja vastaavat matkustajien oikeudet on siis määritelty kansallisessa lainsäädännössä. Jäsenvaltiot voivat jättää tällaisen liikenteen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kunhan sopimuksissa määrätty matkustajien oikeuksien taso vastaa tässä asetuksessa säädettyä tasoa. Liikenteenharjoittajien vastuun ja vammaisten avustamisen osalta jäsenvaltiot tarjoavat matkustajille toisistaan poikkeavia ratkaisuja ja vaihtelevan tasoista suojaa. Tässä ehdotuksessa puututaan tilanteisiin, joiden on todettu olevan kriittisiä asianmukaisen avun puuttumisen vuoksi. Esimerkiksi kauas omasta asuinpaikastaan suuntautuvalla matkalla olevat matkustajat ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, jos matka keskeytyy tai tapahtuu onnettomuus. FI 4 FI

5 Komissio ehdottaa, että tässä vaiheessa puututaan ongelmiin, jotka monimutkaisuutensa ja/tai kansainvälisen luonteensa (rajat ylittävät matkat, kansainväliset liikenteenharjoittajat) vuoksi vaativat merkittävää yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä. 3. JOHDONMUKAISUUS SUHTEESSA UNIONIN MUUUHUN POLITIIKKAAN JA MUIHIN TAVOITTEISIIN Asetusehdotus edesauttaa perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista, koska se varmistaa korkeatasoisemman kuluttajansuojan, ehkäisee vammaisten syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä ja antaa Euroopan kansalaisille mahdollisuuden saada täysi hyöty sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista Kuluttajansuoja Matkustajien oikeuksien määritteleminen ja niiden lujittaminen edelleen vastaa sitä tärkeää asemaa, joka kuluttajansuojalle on annettu Amsterdamin sopimuksessa. Tiedonannossaan EU:n kuluttajapoliittinen strategia vuosiksi Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, hyvinvoinnin parantaminen ja tehokas suojaaminen 12 komissio ilmoittaa, että yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuluttajan aseman parantaminen EU:n eri alojen politiikassa. Tiedonannossa todetaan, että kuluttajien etujen huomioon ottamisessa on edistytty muun muassa lentoliikenteen alalla. Jatkossa tavoitteena on käyttää perustana näitä saavutuksia ja pyrkiä ottamaan kuluttajien edut järjestelmällisemmin huomioon. Siksi komissio laajentaa ilmailualalla kehitetyt matkustajien oikeudet myös muihin liikennemuotoihin erityisesti liikuntarajoitteisten matkustajien osalta Sosiaalinen osallisuus ja perusoikeudet Tämä linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskeva ehdotus on linjassa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden kanssa, sillä siinä vahvistetaan vammaisten syrjimättömyyden ja avustamisen periaate. EY:n perustamissopimuksen 12 artiklassa määrätään, että kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä. Sen vuoksi myös linja-autoliikenteen alalla linja-autoyritysten tai lipunmyyjien on tarjottava käyttäjille sopimusehtoja ja hintoja ilman minkäänlaista asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan taikka lipunmyyjän sijoittautumispaikkaan yhteisössä perustuvaa syrjintää. Tämä ei kuitenkaan rajoita sosiaalista hinnoittelua edellyttävien julkisen palvelun velvoitteiden soveltamista. Ehdotus on myös sopusoinnussa perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa. Mainitussa artiklassa määrätään yleisestä periaatteesta, jonka mukaan kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, on kielletty. Ehdotus vastaa myös EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaa, jonka mukaan yhteisö voi torjua syrjintää toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se vastaa myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka kaikki jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisö ovat allekirjoittaneet. 12 KOM (2007) 99. FI 5 FI

6 3.3. Yhtenäismarkkinat Ehdotus antaisi paremmasta suojasta nauttiville matkustajille mahdollisuuden ottaa täysi hyöty yhtenäismarkkinoista. Ehdotus varmistaa, että kansalaiset, myös liikuntarajoitteiset henkilöt, voivat hyödyntää täysin yhtenäismarkkinoiden edut ja että heillä on luottamus tehdä niin. EU:n kuluttajapolitiikka on yhtenäismarkkinoiden seuraavan vaiheen keskiössä, kuten todetaan kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle tarkoitetussa komission tiedonannossa, jossa luodaan katsaus yhtenäismarkkinoihin 13. Yhtenäismarkkinat tuovat kuluttajille hyötyjä laajentamalla valikoimaa ja alentamalla hintoja ja tarjoamalla riittävän suojan. Tässä suhteessa linja-automatkustajien oikeuksien määritteleminen täydentää edistystä, jota liikennealalla on saavutettu Euroopan yhtenäismarkkinoiden puitteissa. 4. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Intressitahojen kuuleminen Komission yksiköt aloittivat heinäkuussa 2005 julkisen kuulemisen, jonka pohjana oli komission yksiköiden valmisteluasiakirja kansainvälisen linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista. Asiakirjassa annetaan yleiskatsaus ongelmista ja haasteista, jotka liittyvät matkustajien oikeuksien määrittelemiseen tässä liikennemuodossa, ja pyydetään intressitahoja esittämään kommenttinsa eräistä kysymyksistä. Kuulemisen päätteeksi julkaistiin raportti sen tuloksista 14 ja järjestettiin sidosryhmien kokous Brysselissä 29. maaliskuuta Saadut vastaukset osoittivat, että yhtäältä linja-autoyritysten ja niiden yhdistysten ja liittojen ja toisaalta kuluttajajärjestöjen mielipiteet jakautuvat selvästi. Yleisesti ottaen ensin mainitut eivät näe lainkaan tai näkevät ainoastaan hyvin rajallista tarvetta EU-tason sääntelylle, kun taas viimeksi mainitut peräänkuuluttavat laajoja matkustajien oikeuksia. Selkeästi oltiin myös huolestuneita alan taloudellisesta ja organisatorisesta rakenteesta. Yhteisymmärrykseen ei myöskään päästy asetuksen soveltamisalasta eikä siitä, pitäisikö tietyntyyppinen liikenne, etenkin paikallinen ja alueellinen liikenne, sisällyttää asetukseen vai jättää sen ulkopuolelle. Liikenteenharjoittajat katsoivat yleensä, ettei nykyinen taloudellinen tilanne salli minkäänlaisten ylimääräisten rasitteiden asettamista, ettei sääntelylle ole todellista tarvetta ja että suuri osa kysymyksistä on jo joka tapauksessa ratkaistu joko kansallisessa lainsäädännössä tai liikenteenharjoittajien tekemissä vapaaehtoisissa sitoumuksissa. Kuluttajajärjestöt sitä vastoin vaativat laajoja yhteisön toimia, koska matkustajien oikeuksien suoja vaihtelee suuresti eri maissa. Vastaajat eivät olleet yksimielisiä siitäkään, kuinka tulisi käsitellä kysymystä palvelujen esteettömyydestä tätä liikennemuotoa käyttäville liikuntarajoitteisille henkilöille ja tällaisten henkilöiden avustamisesta. Eräät liikenteenharjoittajat toivat esiin kasvavat kustannukset ja huonon toteutettavuuden koko ajoneuvokannassa ja totesivat, että liikuntarajoitteisille henkilöille on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja (erikoistuneet linja-autoyhtiöt), kun taas toiset viittasivat näiden henkilöiden mahdolliseen sosiaaliseen syrjäytymiseen Yhtenäismarkkinat kansalaisia varten Väliraportti kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle, KOM(2007) 60, Raportti julkisen kuulemisen tuloksista on saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi seuraavasta osoitteesta: Kokouksen pöytäkirja löytyy osoitteesta: FI 6 FI

7 Epäilyjä esitettiin myös siitä, että viivästymisestä maksettavia korvauksia koskevat säännökset voisivat vaarantaa liikenneturvallisuuden. Tiivistelmä julkisessa kuulemisessa saaduista vastauksista, yksittäiset vastaukset kokonaisuudessaan sekä pöytäkirja 29. maaliskuuta 2006 pidetystä kuulemistilaisuudesta ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: Asiantuntijatiedon käyttö Komissio sai kesäkuussa 2006 eurooppalaisen energia- ja liikennefoorumin lausunnon, jossa tuetaan yhteisön toimia linja-automatkustajien oikeuksien alalla. Komissio on ottanut huomioon seuraavat tutkimukset: COST Action Accessibility of coaches and longdistance buses for people with reduced mobility, lokakuu 2005, ja Evaluation and monitoring of trends with regard to passenger needs on the level of service and treatment of passengers (lyhyesti EU SERVICE GUARANTEES - EUSG ) Vaikutusten arviointi Ohjeiden mukaisesti suoritetussa vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin seuraavia kysymyksiä: liikenteenharjoittajien vastuuta koskevat periaatteet matkustajien kuoleman tai loukkaantumisen yhteydessä muihin liikennemuotoihin verrattuna; korvausta ja avunantoa koskevat periaatteet matkan peruuntumisen ja viivästymisen yhteydessä; palvelujen esteettömyyttä ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyyttä ja avustamista koskevat säännöt; laatuvaatimukset ja tiedonantovelvollisuudet; sekä valitusten käsittelyä ja vaatimusten noudattamisen valvontaa koskevat säännöt. Kaikkiaan tarkasteltiin neljää eri toimintavaihtoehtoa: Nykytilanteen säilyttäminen -vaihtoehdossa oletetaan, ettei mitään EU:n toimia toteuteta. Vähimmäissuoja -vaihtoehdossa vahvistettaisiin yleinen kehys, jossa määriteltäisiin ainoastaan suojaa koskevat vähimmäissäännöt ja tarvittaessa konsolidoitaisiin/muutettaisiin ja/tai yksinkertaistettaisiin voimassa olevaa yhteisön tai kansallista lainsäädäntöä (moottoriajoneuvojen vakuutukset, pakettimatkadirektiivi, kuluttajalainsäädäntö). Enimmäissuoja -vaihtoehdossa toteutettaisiin yhteisön lainsäädäntötoimia, joissa vahvistetaan linja-automatkustajien oikeudet kansainvälisessä liikenteessä (vaihtoehto I) tai sekä kotimaan liikenteessä (kauko- ja alueliikenne) että kansainvälisessä liikenteessä (vaihtoehto II) säännöllisen ja satunnaisen liikenteen osalta. Tämä vaihtoehto varmistaisi matkustajien riittävän ja yhdenmukaisen suojan kaikissa jäsenvaltioissa. Vapaaehtoiset sitoumukset ja itsesääntely -vaihtoehdossa oletetaan, että linja-autoyritykset kehittäisivät ja hyväksyisivät vapaaehtoisia EU:n laajuisia tai maakohtaisia itsesääntelytoimenpiteitä linja-automatkustajien oikeuksien alalla. Tiivistelmä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Vaikutustenarviointi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien oikeuksista kansainvälisessä linja-autoliikenteessä esitetystä vaikutusten arvioinnista: 16 Saatavilla osoitteessa FI 7 FI

8 Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltujen kysymysten laajuudesta johtuen kustannusten ja hyötyjen välinen oikea tasapaino arvioitiin löytyvän tehokkaimmin useilla eri vaihtoehdoilla. Vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyyttä ja avustamista koskevan periaatteen osalta parhaana pidettiin vaihtoehdon 2 Vähimmäissuoja (vain satunnaisen liikenteen osalta) ja vaihtoehdon 3.I Enimmäissuoja (vain säännöllisen kansainvälisen liikenteen osalta) yhdistelmää. Jotta ehdotettu toimintavaihtoehto vahvistaisi vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyyttä ja avustamista koskevaa periaatetta, sen tulisi taata sellainen palvelujen saatavuuden optimaalinen taso, joka saa liikenteenharjoittajat ja terminaalien pitäjät järjestämään riittävät esteettömyysratkaisut samalla kun vältetään tähän liittyvät lippujen hinnankorotukset. Vastuujärjestelmien osalta vaikutusten arvioinnissa todettiin, että suurimmat hyödyt matkustajille ilman merkittäviä lisäkustannuksia saavutettaisiin, jos valittaisiin vaihtoehto täysimittaisen järjestelmän perustaminen. Matkustajat hyötyisivät paremmasta oikeudellisesta ja taloudellisesta suojasta samalla kun kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat erot poistettaisiin. Täysimittaisen järjestelmän perustaminen -vaihtoehto vaikuttaa tehokkaimmalta ratkaisulta matkan keskeytymiseen liittyvien avunanto- ja tiedotusvelvoitteiden osalta. Matkustajien parempi suoja johtaa tarjottujen palvelujen paranemiseen. Matkustajien parempi palvelu voi puolestaan parantaa linja-autoyritysten asemaa markkinoilla, joilla ne kilpailevat sekä hinnalla että palvelun laadulla. Tästä syystä komissio suosii Enimmäissuoja -vaihtoehtoa avunantoja tiedotusvelvoitteiden osalta. Täydellinen vaikutusten arviointi ja sen liitteet ovat tämän ehdotuksen liitteenä. 5. OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 5.1. Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on esitetty EY:n perustamissopimuksen 71 artiklassa, johon sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Sääntelytavan valinta Ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa riittäväntasoinen suoja linja-automatkustajille, myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Tämän ehdotuksen mukaisesti vahvistettavia sääntöjä olisi sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa. Sellaisenaan sovellettava asetus vaikuttaa sopivimmalta sääntelytavalta, kun halutaan varmistaa sääntöjen mahdollisimman yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Yhteisö on jo käyttänyt asetusta oikeudellisena välineenä lento- ja rautatiematkustajien oikeuksien suojaamiseksi. Asetus on sopivin väline, jotta myös linja-autoliikenteeseen saataisiin vastaavat ja valvottavissa olevat matkustajien oikeudet Toissijaisuusperiaate Matkustajien suojelu osana sisämarkkinapolitiikkaa ja yhteistä liikennepolitiikkaa on koko Euroopan laajuinen kysymys, joka vaatii yhteisön tason ratkaisun. Sisämarkkinoiden kaksi toisiaan täydentävää puolta ovat markkinoiden vapauttaminen sekä kuluttajien ja etenkin vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden etujen huomioon ottaminen. Koska yhä FI 8 FI

9 kasvava joukko kuluttajia matkustaa Euroopan unionissa työn tai vapaa-ajan merkeissä, on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että he voivat luottaa samoihin oikeuksiin missä tahansa he ovatkin. Ehdotuksen tavoitteena onkin varmistaa, että linja-automatkustajat nauttivat samantasoisista oikeuksista ja suojasta kaikkialla Euroopan unionissa. Tämän liikennemuodon kansainvälisen luonteen vuoksi (matkat ja/tai liikenteenharjoittajat) tätä tavoitetta ei voida riittävällä tavalla toteuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Voimassa olevaa kansainvälistä sopimusta (YK:n Euroopan talouskomission CVR-yleissopimusta) ei voida pitää tehokkaana välineenä, sillä vain hyvin harvat jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen. Tarvitaan siis yhteisön toimia Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Komissio on rajannut ehdotuksensa aloille, joilla tarvitaan tarkkoja yhteisön sääntöjä, ja välttänyt kysymyksiä, joihin on parempi soveltaa itsesääntelytoimia. Ehdotus on rajattu aloille, joilla yhteisön toimet ovat selvästi ja yleisesti hyväksyttyjä. Se on siis suhteutettu haluttuun tavoitteeseen ja sopiva olosuhteisiin, joissa tavoite pyritään saavuttamaan. Ilman yhdenmukaisia sääntöjä matkustajilla olisi parhaassa tapauksessa erilaiset oikeudet ja huonoimmassa tapauksessa ei lainkaan oikeudellista suojaa. Lisäksi heidän olisi vaikea tuntea oikeutensa Euroopassa matkustaessaan ja siten vaatia niiden noudattamista Täytäntöönpanon valvonta Matkustajat ja etenkin vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt ovat heikossa asemassa, jos linja-autoyritykset eivät täytä velvoitteitaan. Vammaisten oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa määrätään, että niillä, jotka katsovat sopimusvaltion rikkoneen YK:n yleissopimuksen määräyksiä, on mahdollisuus tehdä valitus. Uuden EYasetuksen laatiminen tarjoaa toimivamman ja yhdenmukaisemman oikeudellisen suojan kaikkialla EU:ssa. Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa on valvottava tiukasti. Tästä syystä komission ehdotukseen sisältyy artikla, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan määräämään seuraamuksia asetuksen rikkomisesta ja nimeämään elin, joka vastaa asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta ja matkustajien valitusten käsittelystä. Näissä säännöksissä noudatetaan samaa lähestymistapaa kuin matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annetussa asetuksessa Euroopan talousalue ja Sveitsi Ehdotettu asetus on Euroopan talousalueen kannalta merkityksellinen, minkä vuoksi se olisi ulotettava kattamaan myös Euroopan talousalue. Ehdotus on merkityksellinen myös Sveitsin kannalta Itsesääntely Komissio on tietoinen siitä, että linja-autoyritykset ovat toteuttaneet eräitä vapaaehtoisia sopimuksia ja muita itsesääntelytoimia, joilla taataan riittävän korkea palvelun taso. Komissio suhtautuu edelleen myönteisesti tällaisiin järjestelyihin, koska ne täydentävät ehdotettua yhteisön tointa. FI 9 FI

10 6. EHDOTETUN ASETUKSEN SÄÄNNÖKSET I luku Tähän lukuun sisältyvät asetuksen kohdetta, määritelmiä ja soveltamisalaa koskevat yleiset säännökset. Ehdotus kattaa linja-autoyritysten vastuun sekä vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyyttä ja pakollista avustamista koskevat säännöt. Lisäksi ehdotuksessa esitetään linja-autoyritysten velvollisuudet matkan keskeytyessä sekä valitusten käsittelyä ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat asianmukaiset säännöt. 1 artikla Tässä artiklassa määritellään asetuksen kohde. 2 artikla Tässä artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala. 3 artikla Tässä artiklassa annetaan määritelmät. 4 artikla Tämä artikla koskee todistetta kuljetussopimuksen tekemisestä, ja siinä kielletään sellaisten sopimusehtojen tarjoaminen, joissa matkustajia syrjitään kansallisuuden tai asuinpaikan perusteella. 5 artikla Tässä artiklassa kielletään velvollisuuksista luopuminen tässä ehdotuksessa vahvistettujen oikeuksien osalta. II luku Tässä luvussa esitetään säännöt, jotka koskevat linja-autoyritysten vastuuta matkustajiin ja heidän matkatavaroihinsa nähden. Matkustajilla on oikeus yhdenmukaiseen korvaustasoon, ja he hyötyvät linja-autoyritysten vastuuta koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä. Yritysten vastuu on rajaton. Tietyin edellytyksin yritykset eivät voi myöskään kiistää onnettomuudesta aiheutuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta tiettyyn rajaan asti. Onnettomuuteen joutuneilla matkustajilla on oikeus ennakkomaksuun selvitäkseen taloudellisista vaikeuksista, joita he tai heidän perheensä voivat kohdata kuolemantapauksen tai loukkaantumisen seurauksena. Tässä luvussa vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat matkatavaroiden katoamisesta tai vahingoittumisesta maksettavia korvauksia. 6 artikla Tämä artikla koskee vastuuta matkustajien kuoleman tai loukkaantumisen yhteydessä. 7 artikla Tässä artiklassa esitetään vahingonkorvauksia koskevat yleiset säännöt. FI 10 FI

11 8 artikla Tässä artiklassa linja-autoyritykset velvoitetaan maksamaan ennakkomaksuja onnettomuustapauksessa. 9 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan kadonneiden tai vahingoittuneiden matkatavaroiden korvaamista koskevat säännöt. III luku Tämä luku koskee pääasiassa vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä, jotka käyttävät tätä liikennemuotoa. Tämä matkustajaryhmä ei usein pysty matkustamaan linja-autossa, koska näiden palvelujen esteettömyydestä ei ole huolehdittu ja linja-autoyritysten tarjoama apu on puutteellista. Tässä luvussa puututaan näihin ongelmiin kieltämällä vammaisuuteen tai liikuntarajoitteisuuteen perustuva syrjintä matkaa varattaessa tai ajoneuvoon noustessa. Tämä ei rajoita eräiden poikkeusten soveltamista etenkin perustelluista turvallisuussyistä, joista on säädetty laissa. Terminaaleissa ja ajoneuvoissa annettavan pakollisen avun laajuus määritellään liitteessä I. Apua on annettava korvauksetta sillä edellytyksellä, että matkustaja on ilmoittanut avuntarpeesta etukäteen ja saapuu terminaaliin määrättyyn aikaan ennen aikataulun mukaista lähtöä. Linja-autoyritysten henkilöstöllä ja terminaalihenkilöstöllä olisi oltava asianmukaiset tiedot vammaisten avustamisesta. 10 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan säännöt, joiden mukaan kuljettamisesta ei saa kieltäytyä matkustajan vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella. 11 artikla Tämä artikla koskee tässä luvussa vahvistettuihin sääntöihin liittyviä poikkeuksia, erityisehtoja ja tiedottamista. 12 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan palvelujen esteettömyyttä koskevat säännöt vammaisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä varten. 13 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeus saada apua. 14 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan terminaaleissa tapahtuvaa avunantoa koskevat säännöt. FI 11 FI

12 15 artikla Tässä artiklassa käsitellään ajoneuvossa tapahtuvaa avunantoa. 16 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti apua on annettava. 17 artikla Tämä artikla koskee vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avuntarvetta koskevien ilmoitusten välittämistä kolmansille osapuolille linja-autoyritysten ja/tai lipunmyyjien toimesta. 18 artikla Tässä artiklassa säädetään velvollisuudesta varmistaa henkilöstön riittävä koulutus vammaisten avustamiseen. 19 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan kadonneiden tai vahingoittuneiden liikkumisvälineiden korvaamista koskevat yleiset säännöt. IV luku Tämä luku koskee linja-autoyritysten velvollisuuksia matkan keskeytymisen, peruuntumisen tai viivästymisen yhteydessä. Peruutusten erityistapauksessa ja sellaisilla vähintään kolmen tunnin pituisilla säännöllisillä matkoilla, joissa lähtö viivästyy vähintään kaksi tuntia, yritysten on tarjottava kohtuullisia vaihtoehtoisia palveluja vastaavissa aikarajoissa tai, jos tämä ei ole mahdollista, annettava matkustajille tietoja muista saatavilla olevista palveluista. Jos yritykset eivät pysty täyttämään tätä vaatimusta, niiden on maksettava korvauksena koko lipun hinta. Matkustajilla on kaikissa tapauksissa oikeus saada matkatietoja. 20 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan peruutuksiin ja pitkiin viivästymisiin liittyvää korvausvastuuta koskevat yleiset säännöt. Siinä määritellään tiedonsaantia, uudelleenreititystä ja/tai lipun hinnan palauttamista ja korvausta koskevan oikeuden laajuus peruutusten ja pitkien viivästymisten yhteydessä. 21 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan oikeus saada matkatietoja. 22 artikla Tässä artiklassa luodaan edellytykset lisäkorvausten hakemiselle. 23 artikla Tässä artiklassa linja-autoyritykset velvoitetaan tekemään yhteistyötä vahvistaakseen järjestelyt matkustajien oikeuksien ja palvelun laadun edistämiseksi. FI 12 FI

13 V luku Tässä luvussa linja-autoyritykset velvoitetaan perustamaan sisäiset menettelyt valitusten käsittelyä varten. Matkustajien valitusten käsittelylle asetetaan tiukat määräajat. Yrityksillä ja terminaalien pitäjillä on velvollisuus tiedottaa matkustajille heidän oikeuksistaan. 24 artikla Tämä artikla koskee matkatietoja, joita linja-autoyritysten ja terminaalien pitäjien on annettava. 25 artikla Tässä artiklassa edellytetään, että linja-autoyritykset ja terminaalien pitäjät antavat matkustajille tietoja heille tämän asetuksen nojalla kuuluvista oikeuksista. 26 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan valitusten käsittelymenettelyä koskevat säännöt. VI luku Tässä luvussa vahvistetaan täytäntöönpanoa koskevat säännöt ja asianmukainen institutionaalinen kehys. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset täytäntöönpanoelimet, joille matkustajat voivat tehdä valituksia heille tämän asetuksen nojalla kuuluvien oikeuksien väitetyistä rikkomisista. Näiden kansallisten elinten on tehtävä yhteistyötä keskenään. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi määrättävä varoittavista seuraamuksista tilanteissa, joissa matkustajien oikeuksia ei kunnioiteta. 27 artikla Tämä artikla koskee asetuksen täytäntöönpanoa, mukaan luettuna kansallisten täytäntöönpanoelinten perustaminen. 28 artikla Tässä artiklassa edellytetään, että täytäntöönpanoelimet julkaisevat vuosittain toimintakertomuksen. 29 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan kansallisten täytäntöönpanoelinten keskinäisen yhteistyön periaate. 30 artikla Tässä artiklassa käsitellään seuraamuksia, joita jäsenvaltioiden on määrättävä. VII luku Tässä luvussa säädetään, että komission on annettava neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomus asetuksen toimivuudesta kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Asetus tulee FI 13 FI

14 voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä sovelletaan vuoden kuluttua kyseisestä päivästä. 31 artikla Tässä artiklassa säädetään komission raportointivelvollisuudesta. 32 artikla Tämä artikla koskee kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamista. 33 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantulopäivä. Liite I Tässä liitteessä määritellään vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille annettavan avun laajuus terminaaleissa (a kohta) ja linja-autoissa (b kohta). Liite II Tämä liite koskee vammaisuuteen liittyvän koulutuksen sisältöä. FI 14 FI

15 2008/0237 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 17, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 19, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Linja-autoliikenteen alalla toteutettavalla yhteisön toiminnalla olisi pyrittävä muun muassa varmistamaan matkustajien suojelun yhtä korkea taso kuin muissa liikennemuodoissa riippumatta siitä, missä he matkustavat. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset. (2) Koska linja-automatkustaja on kuljetussopimuksen heikompi osapuoli, matkustajien oikeudet olisi turvattava tässä suhteessa riippumatta siitä, mikä on heidän kansallisuutensa tai asuinpaikkansa yhteisössä. (3) Matkustajilla olisi kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavissa onnettomuustapauksissa oltava samanlainen oikeus korvaukseen kuin muissa liikennemuodoissa. (4) Matkustajilla olisi oltava oikeus ennakkomaksuihin, jotta he voisivat kattaa välittömät taloudelliset tarpeensa onnettomuuden jälkeen EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 15 FI

16 (5) Linja-autoyrityksillä olisi oltava muita liikennemuotoja vastaava korvausvastuu matkustajien matkatavaroiden katoamisesta tai vahingoittumisesta. (6) Linja-autoliikenteen palvelujen tulisi hyödyttää kansalaisia yleisesti. Siksi myös vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä, oli liikuntarajoitteisuuden syy sitten vamma, ikä tai jokin muu tekijä, olisi oltava samat mahdollisuudet käyttää linjaautoliikennepalveluja kuin muillakin kansalaisilla. Vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on samat oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen, valinnanvapauteen ja syrjimättömyyteen kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. (7) Vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 9 artikla huomioon ottaen ja jotta vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä olisi samat mahdollisuudet linja-automatkustamiseen kuin muillakin kansalaisilla, on syytä vahvistaa säännöt tällaisten henkilöiden syrjimättömyydestä ja avustamisesta matkan aikana. Tällaiset henkilöt olisi näin ollen hyväksyttävä kuljetettavaksi eikä heiltä saisi evätä pääsyä ajoneuvoon heidän vammansa tai liikuntarajoituksensa perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joissa se on perusteltua lakisääteisten turvallisuussyiden takia. Heillä olisi oltava oikeus saada apua linja-autoterminaaleissa ja ajoneuvoissa, ajoneuvoon nousu ja siitä poistuminen mukaan luettuina. Yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi kyseisten henkilöiden tulisi saada tätä apua korvauksetta. Linja-autoyritysten olisi vahvistettava esteettömyyttä koskevat säännöt mieluimmin eurooppalaisen standardointijärjestelmän pohjalta. (8) Terminaalien pitäjien olisi uusia terminaaleja koskevista suunnitelmista päättäessään ja osana laajoja kunnostustöitä otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet. Linja-autoterminaalien pitäjien olisi joka tapauksessa osoitettava pisteet, joissa tällaiset henkilöt voivat ilmoittaa tulostaan terminaaliin ja pyytää tarvitsemaansa apua. (9) Linja-automatkustajien oikeuksiin olisi kuuluttava palvelua koskevien tietojen saanti ennen matkaa ja matkan aikana. Kaikki linja-automatkustajille annettavat tiedot olisi annettava myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvissa vaihtoehtoisissa muodoissa. (10) Tällä asetuksella ei tulisi rajoittaa linja-autoyritysten oikeutta hakea asiaa koskevan lainsäädännön nojalla korvausta keneltä tahansa henkilöltä, kolmannet osapuolet mukaan luettuina. (11) Matkan peruuttamisesta tai pitkäaikaisesta viivästymisestä matkustajille aiheutuvia haittoja olisi vähennettävä. Tätä varten matkustajista olisi huolehdittava asianmukaisesti ja heille olisi annettava riittävästi tietoa. Matkustajien olisi voitava peruuttaa lippunsa tai saada lippunsa hinta takaisin taikka saada uudelleenreititys tyydyttävissä olosuhteissa tai tietoja vaihtoehtoisista liikennepalveluista. Jos linjaautoyritys ei pysty antamaan matkustajille tarvittavaa apua, matkustajilla olisi oltava oikeus rahalliseen korvaukseen. (12) Linja-autoyritysten olisi tehtävä yhteistyötä vahvistaakseen kansalliset tai eurooppalaiset järjestelyt matkustajista huolehtimisen ja heille annetun avun parantamiseksi matkan keskeytyessä ja etenkin pitkäaikaisten viivästysten yhteydessä. FI 16 FI

17 (13) Tämä asetus ei vaikuta matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetussa direktiivissä 90/314/ETY 20 vahvistettuihin matkustajien oikeuksiin. Tätä asetusta ei olisi sovellettava tapauksiin, joissa valmismatka peruutetaan muista syistä kuin linja-autoliikennepalvelun peruuntumisen takia. (14) Matkustajille olisi tiedotettava kaikista heille tämän asetuksen nojalla kuuluvista oikeuksista, jotta he voivat käyttää niitä tehokkaasti. (15) Matkustajien olisi voitava käyttää oikeuksiaan linja-autoyritysten toteuttamien asianmukaisten valitusmenettelyjen kautta tai tapauksen mukaan tekemällä valitus asianomaisen jäsenvaltion nimeämälle elimelle tai elimille. (16) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava ja valvottava, että linja-autoyritykset noudattavat yleisesti tämän asetuksen säännöksiä, ja nimettävä asianmukainen elin tätä valvontatehtävää suorittamaan. Valvonta ei saisi vaikuttaa matkustajien oikeuteen turvautua tuomioistuinmenettelyyn kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti. (17) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että seuraamuksia sovelletaan. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. (18) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on korkean ja yhtäläisen suojelun ja avunannon tason takaaminen linja-autoliikenteen matkustajille kaikissa jäsenvaltioissa, vaan se voidaan toiminnan merkittävän kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. (19) Tämä asetus ei saisi rajoittaa yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 21 soveltamista. (20) Tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnan olisi perustuttava kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27 päivänä lokakuuta 2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 2006/ (asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä). Kyseistä asetusta olisi sen vuoksi muutettava. (21) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, EYVL L 158, , s. 59. EYVL L 281, , s. 31. EUVL L 364, , s. 1. FI 17 FI

18 OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN: I luku Yleiset säännökset 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt seuraavista seikoista: 1) matkustajien syrjimätön kohtelu linja-autoyritysten tarjoamissa kuljetusehdoissa; 2) linja-autoyritysten vastuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavissa onnettomuustapauksissa taikka matkatavaroiden katoamisen tai vahingoittumisen yhteydessä; 3) linja-autolla matkustavien vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden syrjimättömyys ja avustusvelvollisuus; 4) linja-autoyritysten velvollisuudet matkustajiin nähden peruutus- tai viivästymistapauksissa; 5) tiedot, jotka matkustajille on vähintään annettava; 6) valitusten käsittely; 7) matkustajien oikeuksien täytäntöönpanon valvonta. 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan linja-autoyritysten harjoittamaan matkustajien kuljetukseen säännöllisessä liikenteessä. 2. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten piiriin kuuluvan kaupunki-, esikaupunki- ja alueellisen liikenteen tämän asetuksen soveltamisesta, jos näissä sopimuksissa taataan tässä asetuksessa vaadittua tasoa vastaavat matkustajien oikeudet. 3. Satunnaiseen liikenteeseen sovelletaan ainoastaan II lukua. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3 artikla Määritelmät 1) linja-autoyrityksellä liikenneyritystä, jolla on oikeus harjoittaa sijoittautumisvaltiossa liikennettä linja-autoilla kansallisessa lainsäädännössä FI 18 FI

19 säädettyjen markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukaisesti, ja liikenneyritystä, jolla on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 684/92 mukaisesti myönnetty voimassa oleva yhteisön liikennelupa kansainvälisen henkilöliikenteen harjoittamista varten; 2) satunnaisliikenteellä asetuksen (ETY) N:o 684/92 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua liikennettä; 3) säännöllisellä liikenteellä asetuksen (ETY) N:o 684/92 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua liikennettä; 4) kuljetussopimuksella linja-autoyrityksen tai sen valtuutetun lipunmyyjän matkustajan kanssa tekemää sopimusta, joka koskee yhden tai useamman kuljetuspalvelun suorittamista; 5) lipulla matkustamiseen oikeuttavaa voimassa olevaa asiakirjaa tai vastaavaa paperittomassa muodossa, myös sähköisessä muodossa, olevaa asiakirjaa, jonka linja-autoyritys tai sen valtuuttama lipunmyyjä on kirjoittanut tai hyväksynyt; 6) lipunmyyjällä linja-autoliikennepalvelujen vähittäismyyjää, joka tekee kuljetussopimuksia ja myy lippuja linja-autoyrityksen puolesta tai omaan lukuunsa; 7) matkanjärjestäjällä direktiivin 90/314/ETY 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua matkanjärjestäjää tai välittäjää; 8) vammaisella tai liikuntarajoitteisella henkilöllä henkilöä, jonka liikuntakyky on hänen kulkuneuvoja käyttäessään rajoittunut (pysyvän tai väliaikaisen sensorisen tai motorisen) fyysisen vamman, kehitysvamman tai älyllisen vajavaisuuden tai jonkin muun vamman tai iän takia ja jonka tilanne edellyttää asianmukaista huomiota ja kaikille matkustajille tarjolla olevien palvelujen mukauttamista kyseisen henkilön erityisiin tarpeisiin; 9) varauksella asiakirjan muodossa olevaa tai sähköistä vahvistusta, joka oikeuttaa matkustamiseen edellyttäen, että aiemmin on vahvistettu henkilökohtaiset matkustusjärjestelyt; 10) terminaalin pitäjällä jäsenvaltiossa olevaa organisaatioyksikköä, jolle on annettu vastuu linja-autoterminaalin hallinnasta; 11) peruuttamisella sitä, että aikataulun mukainen palvelu, jolle ainakin yksi paikka oli varattu, ei toteudu; 12) viivästymisellä eroa sen ajan, jolloin matkustajan oli julkaistun aikataulun mukaisesti määrä lähteä tai saapua, ja hänen tosiasiallisen tai arvioidun lähtö- tai saapumisaikansa välillä. 4 artikla Kuljetussopimus ja syrjimättömät kuljetusehdot 1. Linja-autoyritysten on annettava matkustajille todiste kuljetussopimuksen tekemisestä kirjoittamalla näille yksi tai useampi lippu. Liput ovat riittävä alustava FI 19 FI

20 näyttö sopimuksen tekemisestä, ja ne antavat siten matkustajille tässä asetuksessa säädetyt oikeudet. 2. Linja-autoyritysten tai lipunmyyjien soveltamia sopimusehtoja ja hintoja on tarjottava suurelle yleisölle ilman minkäänlaista asiakkaan kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan taikka linja-autoyritysten tai lipunmyyjien sijoittautumispaikkaan yhteisössä perustuvaa syrjintää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sosiaalista hinnoittelua edellyttävien julkisen palvelun velvoitteiden soveltamista. 5 artikla Velvollisuuksista luopumista koskeva kielto 1. Tämän asetuksen mukaisia velvollisuuksia ei voida rajoittaa eikä niistä voida luopua esimerkiksi kuljetussopimukseen sisältyvällä vapauttavalla tai rajoittavalla lausekkeella. 2. Linja-autoyritykset voivat tarjota sopimusehtoja, jotka ovat matkustajan kannalta suotuisampia kuin tässä asetuksessa asetetut ehdot. II luku Linja-autoyritysten vastuu matkustajista ja näiden matkatavaroista 6 artikla Vastuu matkustajien kuolemasta tai loukkaantumisesta 1. Tämän luvun mukaisesti linja-autoyritykset ovat vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut matkustajan kuolemasta, ruumiinvammasta tai henkisestä vammasta linjaautoliikennepalvelujen käyttöön liittyvän onnettomuuden seurauksena matkustajan oleskellessa ajoneuvossa, noustessa siihen tai siitä poistuessa. 2. Linja-autoyritysten vahingonkorvausvastuuta eivät koske mitkään lainsäädännössä, yleissopimuksessa tai sopimusperusteisesti määritellyt rahamäärää koskevat rajat. 3. Linja-autoyritys ei voi vapautua korvausvastuusta tai rajoittaa sitä niiden vahinkojen osalta, joiden määrä on enintään euroa, näyttämällä, että se on noudattanut vaadittua huolellisuutta 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. 4. Linja-autoyritys ei ole vastuussa 1 alakohdan mukaisesti: a) jos onnettomuus on aiheutunut linja-autoliikennepalvelujen käyttöön kuulumattomasta seikasta, jota linja-autoyritys ei tapauksen laadun edellyttämästä huolellisuudesta huolimatta ole voinut välttää ja jonka seurauksia se ei ole voinut estää; b) siltä osin kun onnettomuus on aiheutunut matkustajan virheestä tai huolimattomuudesta. FI 20 FI

21 5. Tämä asetus ei: a) merkitse, että linja-autoyritys olisi ainoa korvausvastuussa oleva osapuoli; tai b) rajoita linja-autoyrityksen oikeutta hakea korvausta miltä tahansa kolmannelta osapuolelta jäsenvaltion sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. 7 artikla Vahingonkorvaukset 1. Jos matkustaja on saanut surmansa, 6 artiklassa säädettyyn vastuuseen liittyvä vahingonkorvaus käsittää: a) matkustajan kuolemasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset, erityisesti kustannukset ruumiin kuljetuksesta ja hautauksesta; b) ellei kuolema ole seurannut välittömästi, tämän artiklan 2 kohdassa määrätyt korvaukset. 2. Jos matkustaja on saanut ruumiinvamman tai hänen fyysistä tai henkistä koskemattomuuttaan on muuten loukattu, vahingonkorvaus käsittää: a) korvauksen välttämättömistä kuluista, erityisesti hoidosta ja kuljetuksesta; b) korvauksen joko täydellisestä tai osittaisesta työkyvyttömyydestä tai tarpeiden lisääntymisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä. 3. Jos matkustajan kuoleman johdosta henkilöt, joita matkustaja lain nojalla oli tai olisi ollut tulevaisuudessa velvollinen elättämään, menettävät toimeentulonsa, on myös tämän menetys korvattava. 8 artikla Ennakkomaksut 1. Jos matkustaja saa surmansa tai saa ruumiinvamman tai henkisen vamman linjaautoliikennepalvelujen käyttöön liittyvän onnettomuuden seurauksena, linjaautoyrityksen on viipymättä ja viimeistään 15 päivän kuluttua siitä, kun korvaukseen oikeutetun luonnollisen henkilön henkilöllisyys on todettu, suoritettava ennakkomaksu, joka kattaa kyseisen henkilön välittömät taloudelliset tarpeet ja joka on suhteessa siihen, mitä vahinkoa hän on kärsinyt. 2. Kuolemantapauksessa kyseisen ennakkomaksun on oltava vähintään euroa matkustajaa kohti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. 3. Ennakkomaksun suorittaminen ei merkitse korvausvastuun tunnustamista, ja se voidaan vähentää tämän asetuksen perusteella maksettavista myöhemmistä määristä, mutta se on maksettava takaisin ainoastaan, jos vahinko on aiheutunut matkustajan huolimattomuudesta tai virheestä tai jos henkilö, jolle ennakkomaksu suoritettiin, ei ollut korvaukseen oikeutettu henkilö. FI 21 FI

22 9 artikla Vastuu kadonneista ja vahingoittuneista matkatavaroista 1. Linja-autoyritykset ovat vastuussa niiden vastuulle annettujen matkatavaroiden katoamisesta tai vahingoittumisesta. Enimmäiskorvaus on euroa matkustajaa kohti. 2. Linja-autoliikennepalvelujen käyttöön liittyvien onnettomuuksien yhteydessä linjaautoyritykset ovat vastuussa matkustajien päällä olleiden tai heidän mukanaan käsimatkatavaroina olleiden henkilökohtaisten tavaroiden katoamisesta tai vahingoittumisesta. Enimmäiskorvaus on euroa. 3. Jos linja-autoyritys osoittaa, että vahingon aiheutti tai siihen myötävaikutti matkustajan virhe tai huolimattomuus, linja-autoyritys vapautuu kokonaan tai osittain vastuustaan korvausta vaativaa kohtaan siltä osin kuin tällainen virhe tai huolimattomuus on aiheuttanut vahingon tai myötävaikuttanut sen syntymiseen. III luku Vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet 10 artikla Kuljettamisesta kieltäytymisen estäminen 1. Linja-autoyritykset tai niiden lipunmyyjät ja matkanjärjestäjät eivät saa vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella kieltäytyä: a) hyväksymästä varausta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan liikennepalveluun tai kirjoittamasta lippua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalle matkalle; b) ottamasta ajoneuvoon vammaista tai liikuntarajoitteista henkilöä edellyttäen, että tällä on voimassaoleva lippu tai varaus. 2. Vammaisille tai liikuntarajoitteisille henkilöille on tarjottava varaukset ja liput ilman lisäkustannuksia. 11 artikla Poikkeukset ja erityisehdot 1. Se estämättä, mitä 10 artiklassa säädetään, linja-autoyritykset tai niiden lipunmyyjät ja matkanjärjestäjät voivat kieltäytyä hyväksymästä varausta tai kirjoittamasta lippua vammaisuuden tai liikuntarajoitteisuuden perusteella tai evätä vammaiselta tai liikuntarajoitteiselta henkilöltä pääsyn ajoneuvoon a) jos se on välttämätöntä kansainvälisissä, yhteisön tai kansallisissa säädöksissä vahvistettujen sovellettavien turvallisuusvaatimusten tai kyseiselle linjaautoyritykselle liikenneluvan myöntäneen viranomaisen vahvistamien turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi, FI 22 FI