Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet ry

Transkriptio

1 Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet ry Toimintakertomus 2014 Vuosi 2014 oli seuran 45. toimintavuosi. Jäsentoimintaa vuoden aikana olivat kevät- ja syyskokoukset, kotimaanmatka Turun seudulle ja ulkomaanmatka Hollantiin ja Belgiaan. Vuoden puusuku oli saarnet (Fraxinus) seuraan kuului 1217 henkilöä. Näistä vuosijäseniä oli 927, opiskelijajäseniä 40, perhejäseniä 55 ja ainaisjäseniä 193. Professorit Leena Hämet-Ahti ja Peter M. A. Tigerstedt olivat seuran kunniajäseniä. Yhteisöjäseniä seuralla ei ollut. Vuonna 2014 seuraan liittyi 63 uutta jäsentä. Seuran jäsenmaksut olivat - vuosijäsen 30 - perhejäsen 10 - opiskelijajäsen, 12 - ainaisjäsen yhteisöjäsen250 Dendrologian seuran jäsenistö maakunnittain. Ulkomailla 14. Tilikauden 2014 tulos oli 762,02 euroa alijäämäinen. Taseen loppusumma oli ,03 euroa. Seuran stipendirahaston pääoma oli ,86 euroa ja suurpuuopasrahaston ,54 euroa. Hallitus ja toimihenkilöt Hallituksen puheenjohtajana toimi kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskola, varapuheenjohtajana MMM Juha Raisio, sihteerinä YTM Jouni Juntumaa ja kokoussihteerinä hortonomi Katja Uski. Muut hallituksen jäsenet olivat puutarhuri Antti Autio, puutarhuri Aino Anttila, TkT Juha Fagerholm, projektipäällikkö Päivi Islander, FL Leo Junikka, pankkitoimihenkilö Kirsi Koponen, projektipäällikkö Jussi Lähteenmäki, MMM Elina Regårdh, MMT Teijo Nikkanen, FM Pertti Pyhtilä ja Varajäseninä olivat FT Henry Väre ja MMT h.c. Pentti Alanko. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa: 30.1., 20.2., 27.3., 24.4., (paikkana Niskalan Arboretum), 27.8., ja Varainhoitajana ja kirjanpitäjänä toimi Liisa Sivonen ja tilintarkastajana Arto Sopanen (Mielleyhtymä Oy). Toiminnantarkastajana oli Aulikki Kauppila. Kirsi Koponen vastasi jäsenasioista, postituksesta ja julkaisuvaraston hoidosta. Kokoukset, koulutus ja muu toiminta Kevätkokous pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla kello 18. Kokoukseen osallistui 12 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kimmo Kolkka, sihteerinä Jouni Juntumaa ja pöytäkirjan tarkastajina Pertti Uotila ja Martti Koponen. Seuran tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013 hyväksyttiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Ennen kokousta pidettiin kasvitautiaiheinen minisymposium, jossa kuultiin seuraavat esitelmät: - Minna Terho (Helsingin kaupunki): Jalavatauti - Mirkka Soukainen (Evira): Jalavataudin diagnostiikka ja Eviran rooli taudin torjunnassa - Sami Kiema (Helsingin kaupunki): Jalavataudin käytännön torjuntamahdollisuudet

2 Syyskokous pidettiin saarniseminaarin jälkeen klo 16. Kokouksessa oli paikalla 15 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kimmo L. Kolkka, sihteerinä Jouni Juntumaa ja pöytäkirjan tarkastajina Kimmo V. Kuusisto ja Jaakko Saarinen. Kokouksessa hyväksyttiin seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Seuran puheenjohtajaksi valittiin tekniikan tohtori Juha Fagerholm. Hallitukset jäsenet Päivi Islander, Leo Junikka, Jussi Lähteenmäki ja Teijo Nikkanen olivat erovuorossa. Samat henkilöt valittiin uudelleen varsinaisiksi jäseniksi. Kukaan varajäsenistä ei ollut erovuorossa. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Seuran vuosijäsenmaksu nostettiin 32 euroon. Työryhmät ja niiden toiminta Vuoden puusuku työryhmä Työryhmään kuuluivat Juha Raisio (vetäjä), Antti Autio ja Juha Fagerholm. Vuoden 2014 puusuku oli saarnet (Fraxinus). Pentti Alanko kirjoitti siitä esittelyn Sorbifoliaan (3/2013). Saarniseminaari järjestettiin Tieteiden talolla klo Siinä pidettiin seuraavat esitelmät: - Systematics and characterisation of the genus Fraxinus (Oleaceae), Eva Wallander - Suomessa menestyvät saarnet, Henry Väre - Saarnensurma ja perinnemaisemat, Carl-Adam Hæggström - Luontaiset saarniesiintymät Uudenkaupungin saaristossa, Sakari Hinneri - Saarnen geneettinen säilyttäminen, Mari Rusanen - Suomen suurimmat saarnet, Jukka Lehtonen Seminaariin osallistui 54 henkeä. Kirsi ja Martti Koponen myivät seuran kirjoja ja vanhoja Sorbifolian numeroita. Osallistujille jaettiin saarnijulisteita. Tulevat vuoden puuvartissuvut ovat: 2015 Clematis, 2016 Pinus, 2017 Picea, 2018 Rosa, 2019 Aesculus. Tiedotustyhmä Leena Helynranta, Jouni Juntumaa (vetäjä), Teijo Nikkanen ja Katja Uski. Jouni Juntumaa päivitti seuran kotisivuja. Pertti Pyhtilä ylläpiti dendrologit-sähköpostilistaa ja seuran Facebook-sivuja. Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 754 tykkääjää (muutos +37 %). Dendrologian Seura osallistui Työväenasuntomuseopäivän yhteydessä järjestettyyn kävelyyn Lenin-puistoon, oppaina Antti Autio ja Jussi Lähteenmäki. Seura osallistui Mustilan taimipäivään Suomen luonnon päivä järjestettiin Viikissä Dendrologian seura järjesti kävelyn arboretumin kotimaisten jalojen puulajien luo (saarnet, lehmukset, tammet), oppaana Aino Anttila. Seuran edustajia on esiintynyt tiedotusvälineissä tai ne ovat käsitelleet dendrologisia aiheita MTV3 vieraili Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa Lämmin sää sekoitti luonnon - ruusut ja atsaleat kukkivat. Asiantuntijana oli Henry Väre - Seuran kunnianjäsen, professori Peter Tigerstedt vieraili radio Ylen 1:n Näistä levyistä en luovu ohjelmassa MTV3:n uutiset haastatteli Henry Värettä lauhan talven vaikutuksesta kasveihin. - Henry Väre oli vieraana Radio Suomen Luontoretki-ohjelmassa Helsingin sanomat :Helsinki valmistautuu jalavien tuhoon. Puita nopeasti tappavaa hollanninjalavatautia odotetaan Suomeen. Kuvateksti: Helsingin jalavat ovat olleet tehoseurannassa kaksitoista vuotta. Juha Raisio ja Sami Kiema tarkkailevat, milloin kaarnan kesiminen paljastaa, että jalavapakuri tekee tuhojaan. - Helsingin sanomat : Pihapuuta voi kohdata odottamaton kuolema. Lähde: Juha Raisio - Puutarha&kauppa kirjoitti numerossaan 5/2014 DS:n seminaarista otsikolla Monikäyttöiset tuomipihlajat - Pentti Alanko oli Radio 1:n Tiedeykkösen asiantuntijana Suomen kallein puu? Helsingin Pukinmäessä seisoo rauhoitettu puu. Perikunta haluaisi kaataa lahoavan puun ja myydä tontin, jolle saisi sata asuntoa. Ympäristöviranomaiset pitävät puun puolta. Helsingin Sanomat C Dendrologian Seuran hallitus esitti kannanoton mantsurianjalopähkinän rauhoituspäätöksestä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle /6

3 Itä-Häme uutisoi Vierumäeltä löytyi harvinaisia valkoisia mustikoita. Asiantuntijana Henry Väre Ylen Radio Suomen Minna Pyykön maailma vierali Helsingin kasvivitieteellisessä puutarhassa, asiantuntijana Henry Väre. Ohjelmassa käsiteltiin talvidendrologiaa. - Henry Väre on toiminut Ylen Radio Suomen Luontoillan kasviasiantuntijana. Ulkomaanmatkat-ryhmä Työryhmään kuuluivat Antti Autio, Juha Fagerholm, Leo Junikka, Jussi Lähteenmäki (vetäjä), Juha Raisio. Ulkomaanmatkalle Hollantiin ja Belgiaan ( ) osallistui 25 henkeä. Matkanjohtajana toimivat Jussi Lähteenmäki ja Eike Jablonski. Juha Fagerholm osallistui matkan valmisteluun. Vuoden 2015 ulkomaanmatka suuntautuu Tanskaan ja 2016 Japaniin. Kotimaanmatkat-työryhmä Työryhmään kuuluivat Pentti Alanko, Terhi Parkkali-Reskola, Juha Fagerholm, Elina Regårdh (vetäjä), Henry Väre. Kotimaanmatka järjestettiin Turun seudulle Sille osallistui 29 henkeä. Retkellä tutustuttiin Turun keskustan historiallisiin puistoihin, joita esitteli Aki Männistö sekä Johanna ja Henrik Saleniuksen pihaarboretumiin Maskussa ja Tuija Rytsälän puutarhaan Nousiaisissa. Puisto-opasryhmä Puisto-opasryhmä piti välivuoden eikä sitä nimetty vuodelle Vanhat Dendrologian seuran julkaisemat puisto-oppaat sisältyvät Helsingin yliopiston Helda-tietokantaan digitoituihin Sorbifolioihin. Linkit ovat Seuran kotisivuilla. Jäsenlehti Sorbifolian toimitus Lehden päätoimittaja oli Henry Väre ja toimitussihteeri Leena Helynranta. Toimituskuntaan kuuluivat Pentti Alanko, Carl-Adam Hæggström, Peter Joy, Jussi Lähteenmäki, Jouni Mikola, Terhi Parkkali-Reskola, Mikko Piirainen, Juha Raisio, Jaakko Saarinen ja Anneli Viherä-Aarnio. Sorbifolia-lehteä julkaistiin neljä numeroa. Niiden yhteissivumäärä oli 192. Lehdessä julkaistiin 19 artikkelia sekä kirjallisuusesittelyjä, tiedonantoja, keskustelua, seuran toimintaa koskevia tiedotuksia ja ilmoituksia. Sorbifolian painosmäärä oli 1500 kpl numerolta. Lehti postitettiin 1162 osoitteeseen (52 vähemmän kuin edellisenä vuonna). Näistä 12 meni ulkomaisiin osoitteisiin (kolme vähemmän). Vapaa- ja julkaisuvaihtokappaleita lähetettiin kotimaassa 23:een ja ulkomaille 18 osoitteeseen. Lehdellä oli 52 vuositilaaja (lisäystä 5) ja sen irtonumeroita myytiin Helsingissä Akateemisessa kirjakaupassa ja Tiedekirjassa. Dendrologian seuran tiedotuksia ja Sorbifolian vuosikertoja ( ) on digitoitu Helsingin yliopiston Helda-tietokantaan ( Tiede ja tutkimus -työryhmät Talvikasvio-työryhmässä toimivat Pentti Alanko, Juha Raisio, Auli Rokala, Henry Väre (vetäjä). Talvikasvion teksti on koossa ja oikolukuvaiheessa. Puu- ja pensaskasvio -työryhmässä olivat Leena Hämet-Ahti, Pentti Alanko, Arto Kurtto, Terhi Parkkali- Reskola, Mikko Piirainen, Peter Tigerstedt ja Henry Väre (vetäjä). Kasvio ilmestyy Uudistetun Puu- ja pensaskasvion valmistelua jatkettiin ja kirjoitustyö käynnistettiin. Sille löydettiin uusi kuvittaja. Vihreiden jättiläisten työryhmässä olivat Jukka Lehtonen, Teijo Nikkanen, Juha Raisio (vetäjä) ja Veikko Silander. Puiden mittaukset jatkuivat edellisen vuoden tapaan. Niilo Karhun pääkaupunkiseudulla mittaamat vihreät jättiläiset on tarkistettu ja mitattu. Polttoainekuluihin myönnettiin 686,75 euroa. Jättiläistyö on 3/6

4 saanut paljon julkisuutta. Kun puita käydään mittaamassa uudelleen, suurten puiden omistajille annetaan Vihreät jättiläiset -kirja. Talous ja markkinointiryhmä Työryhmään kuuluivat Päivi Islander (vetäjä), Jouni Juntumaa, Kirsi Koponen, Terhi Parkkali-Reskola ja Pertti Pyhtilä. Kirjastotyöryhmä Työryhmään kuluivat Pentti Alanko ja Henry Väre. Seuran kirjasto sijaitsee Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon kasviyksikön kirjastossa. Pentti Alanko on aiempien vuosien tapaan laatinut vuoden aikana ilmestyneestä dendrologisesta kirjallisuudesta luettelon. Luettelo vuonna 2014 ilmestyneestä dendrologisesta kirjallisuudesta julkaistaan Sorbifoliassa. Pentti Alanko kirjoitti kirjaston esittelyn Tieteessä tapahtuu - lehden numeroon 1/2014 Julkaisut Seuran kirjavarastosta myytiin vuoden aikana - Suomen puu- ja pensaskasvio 90 kpl (151) - Vihreät jättiläiset 32 kpl (17) - Suomalaisia puulajipuistoja 63 kpl (10) - Puiden jäljillä 63 kpl (8) Yhteensä myytin 248 kirjaa (vuonna 2013 myytiin 186 kirjaa) Seura lähetti julkaisujaan vaihtoon 15 tieteelliseen seuraan, yhdistykseen ja tutkimuslaitokseen. Kerhot Seuran piirissä oli vuonna 2014 seitsemän kerhoa. Kerhovastaavana toimi Elina Regårdh. Lounais-Suomen kerho Quercus Kerhon puheenjohtaja oli Robert Rainio, sihteeri Olavi Suominen kerho järjesti Flooranpäivän kierroksen Kasvitieteellisessä puutarhassa. Ystäväyhdistyksen kanssa vihittiin esittelytaulut 20:lle puutarhan mielenkiintoisimmalle puulle tehtiin iltaretki Luonnonmaalle merikapteeni Kari Rahjan puutarhaan. Paluumatkalla ihailtiin Kaivolan asuntoalueen istutuksia. Lopuksi tutustuttiin alppiruusupuistoon Raision Kerttulassa tehdyn kokopäiväretken ensimmäinen kohde oli Yrjö Karsikkoniemen arboretum Lemun kirkolla. Sen jälkeen tutustuttiin Leinojen istutuksiin Laijoen rantamilla sekä Stenbergan linnan jäännöksiin (Naantalin luostarin edeltäjä). Viimeinen kohde oli Henrik Saleniuksen puutarha Maskussa tehtiin kokopäiväretken Raumalle ja Eurajoelle. Ensimmäinen kohde oli Rauman seminaari. Seminaarinmäki on hyvin hoidettu ja vaihteleva puistoalue. Toisena kohteena oli vuonna 1626 perustettu Vuojoen kartano. Engelin suunnittelema päärakennus valmistui Nykyisin kartano toimi kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena. Matka lopuksi vierailtiin Vakka-Taimen taimistolla kerho järjesti iltaretken Raadelman ja Tuorlan kartanoihin. Kartanot sijaitsevat vierekkäin Kuusistonsalmen kulttuurimaisemassa tehtiin perinteinen iltakierros Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. Kerhon puheenjohtaja Robert Rainio on luennoinut ja toiminut asiantuntija monissa tilaisuuksissa.. 4/6

5 Oulun kerho Kerho järjesti kuvaillan Kasvitieteellisellä puutarhalla. Tuomas Kauppila näytti kuvia ja kertoi opintomatkastaan Kew Gardeniin. Paikalla oli n. 30 henkilöä. Kouvolan kerho Kerholla on noin 10 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Jukka Pehkonen. Kerho kävi toukokuussa Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kesäkuussa 2014 kerho teki puistokävelyn Kotkan Sapokan puistossa Kärhö-Kerho Klematis-Klubben: Kerhon puheenjohtajana on toiminut Börje Fri ja varapuheenjohtajana Timo Löfgren, sihteerinä Suvi Taponen. Kärhölehti ilmestyi marraskuun alussa 28-sivuisena. Kärhökerholla oli vuoden 2014 lopussa 158 jäsentä. Vuoden kärhöryhmä oli ruotsalaiset kärhöt. Niitä esiteltiin sekä Kärhölehdessä että Sorbifoliassa 1/2014. Kärhökerholle perustettiin Facebook-ryhmä, josta tiedotettiin Sorbifolia-lehdessä ja Dendrologian seuran nettisivuilla. Sinne hyväksyttiin kaikki halukkaat, mikä on houkutellut muutaman uuden jäsenen Kärhökerhoon. Facebook-ryhmässä on vaihdettu kokemuksia ja esitelty oman puutarhan kärhöjä. Kesällä järjestettiin kaksi retkeä, molemmat Mattaksen tilalle Etelä-Sipooseen, jossa on suuri ja monipuolinen kärhöpuutarha. Tilan emäntä Brita Nyberg toimi oppaana. Ensimmäisellä retkellä 5.6. keskityttiin Atragene-ryhmän kärhöihin ja jälkimmäisellä retkellä kaikkiin siihen aikaan kukkiviin kärhöihin. Kesäkuun retkelle osallistui kymmenkunta henkeä, elokuun retkelle viisi. Retkistä tiedotettiin Kärhökerhon Facebookryhmän ja Dendrologian seuran nettisivujen kautta. Rhododendron-kerho Rhododendron-kerhossa oli 262 jäsentä. Puheenjohtajana ja kotisivujen toimittajana toimi Kristian Theqvist. Rhododendron-lehden toimitukseen kuuluivat Marjatta Laine ja Kaj Petterson. Rainer Svartström oli kerhon Pohjoismaiden yhteyshenkilö ja Matti Hiltunen Arboretum Mustilan nimikkoalueen yhteyshenkilö. Olli Wuokko vastasi siemenvälityksestä. Mikko Kuosmasen vastuulla oli yhteistilausten huolinta ja Pirjo Rantasen vastuulla yhteistilauskasvien purku ja jako. Kerhon jäsenrekisteriä ja maksujen seurantaa hoitivat Kirsi Koponen ja Osmo Jussila. Kerho kokoontui kolme kertaa ja teki yhden kotimaanretken. Kerho järjesti kasvien yhteistilauksia Saksasta (Baumschule H. Hachmann) ja Tanskasta (Rhododendron-Haven). Kerho välitti Suomessa ja ulkomailla kerättyjä alppiruusujen, atsaleoiden ja pursujen käsin pölytettyjä tai luontaisilta kasvupaikoilta kerättyjä siemeniä. Talvikokous järjestettiin Helsingissä. Siinä valittiin toimihenkilöt, suunniteltiin tulevaan toimintaa ja katseltiin kerholaisten puutarhakuvia. Kristian Theqvist esitelmöi Suomessa ja mahdollisesti Pietarin seudulla kasvatettavaksi sopivista alppiruusulajeista ja lajikkeista. Kokous päätti Mustilan arboretumin tarjoaman kerhon nimikkoalueen perustamisesta. Kerhon jäsenet voivat istuttaa alueelle omia risteymä- tai lajitaimiaan. Kevätkokous järjestettiin Helsingissä. Antti Autio esitelmöi keltakukkaisten alppiruusujen pölytysprojektista. Syyskokous järjestettiin Turussa. Kristian Theqvist valittiin hoitamaan yhteistilausta Puolasta Jan Ciepłuchan taimistolta. Hachmannin tai Böhljen tilauksesta keskusteltiin, ja päätettiin kokeilla Baumsschulen Jochen Böhljeä. Yhteistilauksen hoitajaksi tuli Anu Tanskanen. Stefan Knopman kertoi matkastaan Bhutaniin ja Osmo Jussila esitelmöi sanomalehtiarkiston rhododendron-aiheisista kirjoituksista 1800-luvulla. Kokouksessa päätettiin, että vuoden 2015 ulkomaanmatka tehdään Norjaan yhdessä Mustilan Ystäväyhdistyksen kanssa. Matkan järjestelytoimikuntaan valittiin Kristian Theqvist, Marjatta Laine ja Osmo Jussila. 5/6

6 Kotimaan kesäretki suuntautui Raision kaupungin alppiruusupuistoon ja Kustaviin, jossa tutustuttiin Osmo Jussilan kesäpaikan rhododendronistutuksiin. Rhododendron-lehti ilmestyi kolme kertaa. A4-kokoisessa lehdessä oli 20 sivua/lehti. Lehden tilausmaksu v oli 11 ja painos keskimäärin 270 kpl. Pomologian kerho Pomologian kerhossa on 97 jäsentä. Kerho järjesti kasvukauden 2014 aikana kolme retkeä erityyppisiin puutarhoihin. Hämeen kerho Kynneppää Kerhon puheenjohtajana toimi Timo Koskinen ja sihteerinä Tapio Ykspetäjä. Vuoden 2014 toimintaa suunniteltiin syyskokouksessa Vuonna 2014 ei ollut kokouksia. Kerho järjesti neljä iltaretkeä Hämeenlinnan ympäristössä tutustuttiin Ellilän arboretumiin. Retkelle osallistui kymmenkunta henkilöä kohteena oli Varikonniemi. Luonnonkasvien lisäksi tutustuttiin alueen puuvartisiin viljelykarkulaisiin. Heli Jutila oli retken vetäjänä. Kolmas retki suuntautui Hattulan Sattulassa olevalle Huhdan taimitarhalle, jossa tutustuttiin taimitarha-alueen valikoimiin tutustuttiin Kiipulan puistoalueeseen. Vetäjänä oli Tapio Ykspetäjä. Kerho järjesti kolme lauantairetkeä tutustuttiin mm. Padasjoen lehmusesiintymiin ja Porkkalan kartanoon Lammilla. Jukka Airola toimi retken vetäjänä retki suuntautui Orivedelle, jossa Esa Kallion johdolla käytiin Hörtsänän arboretumissa, Esan kotitiluksilla, sekä Eräjärvellä uittoaiheisessa museossa. Kauden viimeinen retki oli ruskaretki Tampereelle. Ensin poikettiin Pälkäneellä upeassa tervaleppäkorvessa. Tampereella vierailtiin Hatanpään arboretumissa, Tuomiokirkon puistoalueella ja tuomiokirkossa, Tammerkosken vierustan puistoissa ja Pyynikin harjulla. Siellä tutustuttiin Tahmelanrannan kerhomme nimikkopuuhun, kynneppäähän. Viimeisenä kohteena oli Pyynikin näkötorni. Matkan vetäjänä toimi Esa Kallio. Kynneppään ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Ruotsiin Matkalle osallistui 25 kerholaista. Vetäjänä toimi Arno Kasvi. Matkan ensimmäinen kohde oli Tukholman yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Bergianska trädgården. Retken pääkohde oli Uppsala. Siellä tutustuttiin kolmen kruunun linnan pihaan, barokkipuutarhaan ja Yliopiston kasvitieteellisen puutarhaan. Kolmanneksi tutustuttiin Mälarin laakson yksityisiin pihakohteisiin, joista Orrhammarissa Margareta ja Leif Mobyn vuoripuutarha oli erityisen kaunis. Södertäljessä poikettiin Zetas puutarhamyymälässä. Kerhon ensimmäinen omena- ja päärynäpuiden varttamispäivä pidettiin Kiipulassa Siihen osallistui parikymmentä henkeä kahdessa ryhmässä kynneppääläisiä osallistui Janakkalan kunnan ja Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n järjestämään Harvialan kartanon puistoalueen kunnostustalkoisiin. 6/6