HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu
|
|
- Simo Kouki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu Eeva-Liisa Viskari
2 Ympäristöministeriön RAKI2-ohjelma Jatkohanke vuosien BIOUREA-hankkeelle 1. Virtsan lannoitekäytön pitkäaikaisvaikutukset ja BIOUREAn pohjalta avoimien kysymysten tutkiminen 2. Painotus tiedotuksessa ja viestinnässä, koska virtsan lannoitekäyttöön liittyy paljon ennakkoluuloja ja asenteita Eeva-Liisa Viskari
3 Tutkimukset Virtsan fysikaalis-kemiallinen ja mikrobiologinen laatu Ohran sato, laatu Vaikutukset maaperään (fys-kem. ominaisuudet, suolaantuminen?) Lääke- ja haitta-aineiden mahdollinen kertyminen maaperään ja jyviin First name Last name
4 Lääke- ja haitta-aineet BIOUREA-hankkeessa mitattiin ainoastaan lääkeaineita ja haitallisia metalleja Tässä hankkeessa lisäksi: Alkyylifenolit Ftalaatit Perfluoratut yhdisteet Triklosaani Fenoliset yhdisteet, erit. Bisfenoli-A Analyysit virtsasta, maaperästä ja jyvistä (kasvukauden lopussa)
5 Hiedanrannan erottelevat kuivakäymälät ja pisuaarit First name Last name
6 Hiedanranta keräys ja käsittely
7 Iittala, Kuivuripelto Kangasala, Laukkapelto,
8 Pelto 1 (Laukkapelto) Kangasala, Kaivanto, 54 kg N ha -1 Pelto 2 (Kuivuripelto), Iittala, 100 kg N ha Pinta-ala ha n. 1 0,57 Kylvö Virtsan levitys Näytteenotto Puinti Virtsa Weekend festivaali, kerätty 8/2015 Hiedanranta, kerätty 2/2017 Hiedanranta, kerätty 9/2017 Yksyityistalous, kerätty 1-9/2015 Hiedanranta, kerätty 11/2016-2/2017 Hiedanranta, kerätty 9-10/2017 Virtsan kokonaismäärä l Virtsan typpipitoisuus mg l Typpeä yhteensä (kg) 7,8 2,4 1,9 4800,0 4,1 4,7 Fosforia yhteensä (kg) 0,8 0,2 0,1 0,3 0,3 0,3 Kaliumia yhteensä (kg) 2,3 0,6 0,5 1,1 0,9 1,4 Virtsalannoitettu alue (m2) Typpeä virtsalannoitetulle kg ha -1 Fosforia virtsalannoitetulle kg ha -1 Kaliumia virtsalannoitetulle kg ha Lajike Wolmari, ohra Wolmari, ohra Marika, kaura Harbinger, ohra Harbinger, ohra Harbinger, ohra Kasvinsuojelukäsittely Lannoite + määrä kg ha -1 Cantor 0,6 l ha l vettä 200 kg ha -1 Yara CAN N27+Mg Cantor 0,6 l ha l vettä 200 kg ha -1 Yara CAN N27 + Mg Express 50 SX 12 g ha -1 Primus XL 0,75 l ha -1, Hankkijan trio + Premium Classic SX Hankkijan MCPA 2l 12 g ha -1, Agrimarket ha l vettä ha MCPA 0,5 l ha -1, Karateo ZEON 0,4 dl Yara P20, 200 kg ha -1 Yara CAN 27 + Mg ha kg ha -1 YaraMila Y3 430 kg ha -1 YaraMila Y3 0,57ha Hankkijan trio 2 l ha l vettä Yara CAN27 + Mg
9 Pelto 1, lannoitustaso 54 kg N ha -1 Pelto 2, lannoitustaso 100 kg N ha Kokonaistyppi mg l Kokonaisfosfori mg l Kalium mg l Cr µg l -1 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Fe µg l Cu µg l -1 < < Ni µg l -1 <10 <10 3,0 <10 <10 7,9 Zn µg l -1 97, Ca mg l -1 19, Mn µg l -1 <5 <5 27,5 8,6 <5 <5 Na mg l Mg mg l -1 2,1 13,5 3,2 14 8,8 2,3 Co µg l -1 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Bo µg l Mo µg l < <20 15 Cd µg l -1 <0,2 <0,1 0,14 <0,2 <0,1 0,1 Pb µg l -1 <0,8 0,845 <0,4 4,6 1,5 0,4 Se µg l -1 7, ,3 8,8 11,5 6,4 As µg l -1 4,84 9,6 12,25 5,5 9,2 7 F - mg l <0,15 <0,15 55 <0,15 0,6 SO 2-4 mg l Cl - mg l NO - 2 µg l <15 < <15 <15 NO - 3 µg l -1 65,2 <250 < <250 <250 Virtsan alkuaine ja anionianalyysit, mikrobiologinen laatu (MMa 24/2011) E.coli pmy g -1 Max 7 <10 <10 <10 <10 <10 Salmonella sp. pmy 5g -1 Ei todettu Ei todettu Ei todettu Ei todettu Ei todettu Ei todettu
10 Virtsan lääkeaineet 55 eri lääkeainetta ja hormonia analysoitu 19 löydetty 54 kg N ha -1, Wolmari-ohra ( ), Marika kaura 100 kg N ha -1, Harbinger -ohra (2018) Lääkeaine Käyttökohde/vaikutustapa 2016*) 2017***) 2018***) 2016**) 2017***) 2018***) bisoprololi betasalpaaja 1, ,85 dikofenaakki tulehduskipulääke 1,64 6,9 8,3 8 fluoksetiini masennuslääke 1,4 1,8 ibuprofeeni tulehduskipulääke karbamatsepiini epilepsialääke 0,54 1,1 ketoprofeeni tulehduskipulääke 13,6 8,7 9,2 kofeiini piriste metyyliprednisoloni kortikosteroidi/tulehdulääke 8,44 2,3 8,8 18 2,9 9,8 naprokseeni tulehduskipulääke 99, , parasetamoli kipu- ja kuumelääke propanololi betasalpaaja 1,52 2,1 5,35 salbutamoli astmalääke 1,3 6,1 1,5 sitalopraami masennuslääke 2,8 8,6 6,1 12 5,65 tetrasykliini antibiootti 36,2 37 4,4 trimetopriimi antibiootti 2,02 Hormonit 17b-estradioli (E2) naissukuhormoni 0,28 0,4 estrioli (E3) naissukuhormoni 0,91 1,1 1,5 29 7,8 1,65 estroni (E1) naissukuhormoni 1,14 1,2 1,2 4,2 3,8 1,1 progesteroni naissukuhormoni 1,62 0, ,68 *) Virtsa kerätty 2015 Weekend festivaalin miesten urinaaleista **) Virtsa kerätty nelihenkisen perheen yksityistaloudesta, missä erotteleva kuivakäymälä ***) Virtsa kerätty Hiedanrannan erottelevista kuivakäymälöistä ja urinaaleista.
11 Haitta-ainetutkimukset Taulukko 1. Haitta-aineet ja niiden valikoitumien tutkimukseen (Vieno, 2015). Lähde/muodostuminen Ihmisen altistuminen/vaikutukset PAH16-yhdisteet Palamistuotteita, teollisuusprosessit Metaboloituvat elimistössä, osa syöpää aiheuttavia HUOM! Ei tutkita, koska hajoavat elimistössä vaikea jäljittää Alkyylifenolit, erityisesti nonyylifenolit ja - etoksylaatit Ftalaatit Teollisuuspesuaineet, kemianteollisuuden tuotteet tekstiilit, erityisesti tuontitekstiilit Muovin- ja kuminpehmentimet, maalit, lakat, kosmetiikka, lääketablettien päällys Hormonihäiritsijä Tutkitaan, koska ihmisen altistuminen selkeä, pysyviä yhdisteitä Yleisesti käytetty kodin tuotteissa, hormonihäiritsijä, teratogeeninen Tutkitaan, koska ihmisen altistuminen selkeä, pysyviä yhdisteitä Perfluoratut yhdisteet Pintakäsittelyaine (teflon), vaatteet, matot, paperi jne. POP-yhdisteitä, biokertyviä Tutkitaan, koska ihmisen altistuminen selkeä, pysyviä yhdisteitä HBCD Palonestoaine eristeissä ja sisustustekstiileissä POP-yhdiste Ei tutkita, koska nykyisin käyttö kielletty ei suoraa altistusta Triklosaani (torjuntaaineet) Fenoliset yhdisteet (Bisfenoli-A) Antibakteerinen aine, saippuat, voiteet, deodorantit Polykarbonaattien (muoviastiat) ja hartsien valmistus Biokertyvä, toksinen Tutkitaan, koska ihmisen altistuminen selkeä, pysyviä yhdisteitä Muoviastiat Tutkitaan, koska ihmisen altistuminen selkeä, pysyviä yhdisteitä
12 Virtsa 2017*), ug l -1 Virtsa 2018*), ug l kg N ha -1, Wolmari ohra 100 kg N ha -1, 54 kg N ha -1, Harbinger ohra Marika kaura 100 kg N ha -1, Harbinger ohra Yhdiste Fenoliset yhdisteet 2,4-dikloorifenoli kloori-2-metyylifenoli 23 fenoli etyylifenoli metyylifenoli (m-kresoli) metyylifenoli (p-kresoli) metyylifenoli (o-kresoli) 15 pyrokatekoli 260 Ftalaatit Di-isobutyyliftalaatti (D 2,2 1,1 Dibutyyliftalaatti (DBP) 1,6 1,4 Dietyyliheksyyliftalaatti 3,8 Torjunta-aineet Triklosaani 0,66 0,5 0,35 *) Virtsa kerätty Hiedanrannan erottelevista kuivakäymälöistä ja urinaaleista. Fenolia, kresoleita ja etyylifenoleita esiintyy virtsassa myös normaalisti. Kohonneet pitoisuudet liitetään tyypillisesti altistumiseen tupakansavulle, liuottimille tai savukaasuille (esim. työperäinen altistus) Ftalaatteja käytetään yleisesti muovinpehmentiminä (astiat, ruokailuvälineet, muovipinnoitteet) Triklosaani on torjunta- ja desinfiointiaine, jota on aiemmin yleisesti käytetty myös kosmetiikassa.
13 Analysoitu Löydetty kpl (yli määritysrajan) Haitta-aine kpl Virtsa Maaperä Jyvät Fenoliset yhdisteet (Bisfenoli-A) Ftalaatit Alkyylifenolit ja etoksylaatit Torjunta-aineet (ml. triklosaani) PFC-yhdisteet Lääkeaineet ja hormonit Kaikkiaan tutkittiin yhteensä 239 eri lääkeainetta, hormonia ja haitta-ainetta Virtsasta löytyi yhteensä 31 eri yhdistettä, pääasiassa lääkeaineita, joita käytämme Maaperästä ei löytynyt yhtään tutkituista yhdisteistä kasvukauden lopussa Jyvistä löytyi ainoastaan joistakin näytteistä progesteronia, jota kasvit voivat myös itse tuottaa löydetty pitoisuus ei ole suhteessa virtsan pitoisuuteen Muita lääke-tai haitta-aineita ei löytynyt mitattavia pitoisuuksia
14 Erilliskerätty virtsa on ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja vaikutuksiltaan eri asia, kuin jätevesiliete Käsitteitä ei pidä sekoittaa keskenään
15 Ravinteet ovat virtsassa valmiiksi liukoisessa muodossa Tiettyjen ravinteiden pitoisuuksia virtsassa. Ravinne Pitoisuus virtsassa (mg/l) Viite N Pradhan 2010 P Pradhan 2010 K Pradhan 2010 Mg Yu et al Cu 0,07 Jönsson et al Ca Yu et al Lisäksi virtsassa on suoloja, kuten kloridia ja sulfaattia Virtsasta on tunnistettu tuhansia erilaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka esiintyvät siinä luontaisesti Virtsaan erittyy myös kemikaaleja, joita käytämme lääkkeinä ja ravinnon mukana, altistumme/altistamme itsemme hengitysilman tai ihokosketuksen kautta. Kiintoainepitoisuus noin 0,5 % Tuoreen virtsan ph on noin 5-6, varastoidun/vanhennetun virtsan ph 9-10 Terveen ihmisen virtsa on lähes steriiliä Vanhentamisprosessin aikana mahdolliset patogeenit kuolevat (WHO, 2006)
16 Ohran satotulokset
17 Ohran olkimassa
18 Ohran tuhannen jyvän paino
19 Ohran valkuainen
20 Ohran itävyys itävyys erittäin huono, tuloksia ei saatu
21 Kaura 2018
22 Maaperän sulfaattipitoisuus mg kg -1 ka V = virtsalannoitus VL = väkilannoite EL = ei lannoitusta +P = fosforilisäys
23 Maaperän kloridipitoisuus mg kg -1 ka V = virtsalannoitus VL = väkilannoite EL = ei lannoitusta +P = fosforilisäys
24 Maaperän nitraattipitoisuus mg kg -1 ka V = virtsalannoitus VL = väkilannoite EL = ei lannoitusta +P = fosforilisäys
25 Maaperän ph
26 Maaperän orgaaninen aines (hehkutusjäännös)
27 Lähde: ilmatieteen laitos Hämeelinna, Katinen ja Hattula, Lepaa Säätiedot
28 Lähde: ilmatieteen laitos Tampere Härmälä Säätiedot
29 Iittala, Kuivuripelto Kangasala, Laukkapelto,
30 Kuvat: Kari Sipilä First name Last name
31 Yhteenveto Virtsan toimivuus, teho ja turvallisuus lannoitteena on osoitettu Sääolosuhteilla (2017 märkyys, 2018 kuivuus) merkittävä vaikutus satoon Virtsassa on niitä lääke- ja haitta-ainejäämiä, joita itse käytämme tai altistumme merkittävästi 31/239 Virtsan lääke- tai haitta-ainejäämiä ei kuitenkaan havaittu kasvukauden lopussa maaperässä eikä jyvissä Virtsan lannoitekäyttö ei pääsääntöisesti aiheuttanut merkittäviä muutoksia tutkittuihin maaperän fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin maaperän kloridipitoisuus näytti kohoavan virtsalannoituskäsittelyssä kesällä 2018 (kuivuus?)
32 Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille ja siinä avustaneille Kollegoille Yhteistyökumppaneille Harjoittelijoille
Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet
Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet Eeva-Liisa Viskari, Inka Honkala, Seija Haapamäki ja Susanna Pakula Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Inka Honkala, Tampereen
LisätiedotTiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta
Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta 24.3.1896 Uudenkaupungin Sanomat 16.6.1904 Käsittely lannoitevalmisteeksi =kiertoon?? Jäteveden puhdistamolle Kompostointi/mädätys
LisätiedotVirtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus
Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus Mika Säpyskä/Viestikettu Eeva-Liisa Viskari, TAMK & Riikka Vilpas, SYKE Valtakunnalliset
LisätiedotHIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI
HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Inka Honkala, Tampereen ammattikorkeakoulu Susanna Pakula,
LisätiedotYhteistyössä on voimaa!
Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö
LisätiedotBiourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.
Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa 2015-2016 Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.2016 TIEDOTUS Susanna Pakula, Käymäläseura Huussi ry TOIMENPIDE
LisätiedotTypen ja fosforin talteenotto rejektivesistä
Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä Ympäristöystävällisempiä lannoitteita NPHarvest-menetelmällä Irene Konola Vesihuolto 2019 16.5.2019 1 Yhteistyökumppanit 2 1 Tausta Kokeet Seuraavat vaiheet
LisätiedotKierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi
Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi, TkT 1 ? HAITAL- LISET METALLIT ANTI- BIOOTTI- RESIS- TENSSI PUHDISTAMO- LIETE ORGAA- NISET HAITTA- AINEET TAUDIN- AIHEUT- TAJAT MIKRO-
LisätiedotHSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen
HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen Kansalliset ja kansainväliset poliittiset ja ympäristönsuojelulliset paineet ovat viimeaikoina merkittävästi kasvaneet
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotLaboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa
Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotP U H DISTAMOLIETTEIDEN SISÄLTÄMIEN H AITTA- AINEIDEN AIH EU TTAMAT RISKIT LANNOITEKÄYTÖSSÄ
P U H DISTAMOLIETTEIDEN SISÄLTÄMIEN H AITTA- AINEIDEN AIH EU TTAMAT RISKIT LANNOITEKÄYTÖSSÄ Niina Vi e n o Jätevesi on yhteiskunnan kulutuksen peili. Tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poiston
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotLÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ
LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotYHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS
YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS Niina Vieno SUOMESSA SYNTYY VUOSITTAIN 150 000 TONNIA (KA) PUHDISTAMOLIETETTÄ Lietteen hyötykäyttötavat Suomessa v. 2016 Lähde: Vilpanen ja Toivikko 2017, Yhdyskuntalietteen
LisätiedotVirtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia. Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä
Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä 13.-15.2.2017 BIOUREA -hanke lyhyesti BIOUREA innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron
LisätiedotLiite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l
Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKiitos Vihdin Vedelle!
TYPEN JA LÄÄKEAINEIDEN POISTON TEHOSTAMINEN JÄTEVEDESTÄ PAC-MBR TEKNIIKALLA Niina Vieno, TkT Vesihuolto 2016 Kiitos Vihdin Vedelle! 1 Jauhemainen aktiivihiili lisätään biologiseen ilmastusvaiheeseen Jätevesi
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotKOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKemikaalit sähkölaitteissa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.-4.5.2017 Tiia Salamäki Kemikaalit sähkölaitteissa Tietoiskuiltapäivä: Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 1 Mikä on kemikaali? Alkuaine ja sen yhdisteet
LisätiedotMitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla
Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotTärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä
Ympäristön kemikalisoituminen HY luentosarja 27.10.2015 Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet 27.10.2015 Taustaa
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotRavinteiden talteenotto ja uudet lietteenkäsittelymenetelmät. Biotalouspäivät 2017 Aino Kainulainen
Ravinteiden talteenotto ja uudet lietteenkäsittelymenetelmät Biotalouspäivät 2017 Aino Kainulainen Kansalliset ja kansainväliset poliittiset ja ympäristönsuojelulliset paineet ovat viimeaikoina merkittävästi
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotKierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä
Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotHaitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun
Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun Sanna Marttinen, MTT Vesihuolto 2013 16.5.2013, Jyväskylä Kemikaali- ja lääkejäämät kierrätysravinteissa
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotHaitalliset aineet jätevesissä - hanke
25.9.2013 Haitalliset aineet jätevesissä - hanke Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 25.9.2013 1 Saijariina Toivikko Selvitys haitallisista aineista jätevesissä Tutkimus haitallisten aineiden kartoittamiseksi
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotMakeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia
Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia Noora Perkola, SYKE, Ympäristöterveyspäivät Tampere, 3.11.2016 3.11.2016 1.9.2012-31.12.2016 Veden kontaminantit
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotKasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET
LisätiedotTalvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Lisätiedot