Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta"

Transkriptio

1 Tiettävästi Suomen viimeiset makkilantakärryt (Turun Museokeskus) Sanomia Turusta

2 Uudenkaupungin Sanomat

3 Käsittely lannoitevalmisteeksi =kiertoon?? Jäteveden puhdistamolle Kompostointi/mädätys Maahan/vesistöön Moderni (erotteleva) kuivakäymälä WC Väestön kasvu Viherrakentaminen/ lannoitevalmiste Pihan perä/huussi Maahan/lannoitteeksi = kiertoon Kuoppakäymälä/navetta Puskissa käynti

4 we mix and dilute wastes that our bodily systems have spent the whole of evolution separating and concentrating. Me sekoitamme ja laimennamme ne jätökset, joita ruumiintoimintomme ovat koko evoluution ajan kehittyneet erottelemaan ja väkevöimään In Halliday, S. (ed.) Sustainable construction (2008)

5

6 BIOUREA innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Ympäristöministeriö/RAKI-ohjelma

7 Taustaa Ravinteiden kierron tehostaminen välttämätöntä Eroteltu virtsa ja käymäläkomposti eivät ole tällä hetkellä hyväksytty lannoitevalmiste Suomessa Haasteena Suomessa ja Euroopassa on vesi- ja viemäröintijärjestelmien ylläpito, sekä jätevesien käsittelyprosessit

8

9 Taustaa Lannoitteiden hinnat ja saatavuus Voitaisiinko koko nykyinen infrastruktuuri suunnitella ja toteuttaa siten, että virtsan erottelu, käsittely ja käyttö lannoitteena olisi mahdollista?

10 Tavoite Testata erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin laajamittaista hyödyntämistä Edistää virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteeksi Laatia malli virtsan ja kompostin hyötykäytön edistämiseksi

11 Toimenpiteet Pilotoidaan erilliskerätyn virtsan sekä käymäläkompostin ravinnekierrätyksen koko prosessia suljetun ravinnekierron periaatteella: keruu, kuljetus, käsittely, säilytys, lannoitus, kasvatus, sadonkorjuu ja satotutkimukset (turvallisuus, sadon määrä ja laatu) tehdään tarvittavat mikrobiologiseen laatuun, turvallisuuteen (lääkeaineet, kemikaalit) sekä ravinnearvoihin liittyvät analyysit (TAMK)

12 Toimenpiteet Tehdään nykyiseen ja virtsan erilliskeräilyyn perustuvan jätevesihuollon kustannus- ja elinkaaritarkastelut sekä kartoittamalla käytännön ongelmakohtia, jotka voivat olla esteenä vaihtoehtoisen jätevesihuollon toteuttamiselle Suomessa (SYKE) Vaikutetaan asenteisiin ja arvoihin tiedottamalla hankkeesta ja sen tavoitteista (KSH)

13 Tilannekatsaus Hankkeella on ohjausryhmä neuvoa antava asiantuntijaryhmä. Edustajat mm. Ramboll Finland Oy, MTK, Evira, SYKE, Ympäristöministeriö Virtsan keräys touko-elokuu 2015: Maailma kylässä, Valtteri festivaali, Puntala Rock, Tammerfest, Porisphere, Weekend festivaali (L&T)

14 Tilannekatsaus Virtsan ja maaperänäytteiden analysointi Yhteistyöviljelijät Kangasala ja Iittala Tulevan kesän suunnitelmat ja taustatyö käynnissä

15

16

17

18 Analyysituloksia

19 Taulukko 1. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan ominaisuuksia ja keskimääräisiä pääravinne- ja bakteeripitoisuuksia 4-6 kk vanhentamisen jälkeen. Analysoitava parametri Tulos ph 9,1 (lämpötila 21,6 o C) Johtokyky (ms/cm) 18,7 Pääravinteet Kokonaistyppi (g/l) 2,8 Kokonaisfosfori (mg/l) 174 Kalium (mg/l) 580 Bakteerit E.coli (pmy/g) <1 *) Salmonella sp. (pmy/25 g) Ei todettu *) poikkeuksena yksi rinnakkaisnäyte, jossa 7 pmy/g

20 Taulukko 2. Eri lähteistä (festivaalit, tapahtumat, yksityistaloudet) kerätyn virtsan lääkeainepitoisuuksia. Näytteet kerätty 4-6 kk vanhentamisen jälkeen. Lääkeaineryhmä pitoisuus yhteensä (μg/l) Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, 3705 ketoprofeeni, diklofenaakki, parasetamoli, naprokseeni) Antibiootit (ofloksasiini, sulfametoksatsoli, 176 tetrasykliini, trimetopriimi) Sydän- ja verisuonitautien lääkkeet 11 (bisoprololi, enalapriili, metoprololi, propanololi) Masennuslääkkeet (sitalopraami) 4 Muut (kofeiini, karbamatsepiini, 787 metyyliprednisoloni) Yhteensä 4685

21 Maanäytteet ja komposti Kangasala, Laukkapelto Iittala KS1 KS2 KS3 KS4 KS5 KS6 KS7 KS8 KS9 KS10 0 I1 I2 I3 I4 I5 I6 I7 I8 I9 I10 Mineral mass (%) LOI (%) Mineral mass (%) LOI (%) Kokonaistypen määrä Laukkapelto, Kangasala 1,30 mg/kg ka (0,37-1,73) Kuivuripelto, Iittala 1,49 mg/kg ka (1,27-1,62) Komposti 12,53 mg/kg ka (11,03-14,92)

22 Maanäytteet ja komposti Vielä analysoidaan ph, johtokyky, kokonaisfosfori, kalium, anionit

23 Tutkimukset kesä 2016 Lannoitekäsittelyt, peltokokeet: Virtsalannoitus kertalisäyksellä 1-2 viikkoa kylvön jälkeen mullaten (100 kg/ha N/120 kg/ha N tilan omien suunnitelmien mukaan) Normaali tilalla käytössä oleva lannoitus (keinolannoite, karjanlanta, yhdistelmät, 100 kg/ha N/120 kg/ha N tilan omien suunnitelmien mukaan) Ei lannoitusta n. 0,2 ha, taustatason selvittämiseksi

24

25

26 Pottikokeet struviitti ja komposti Lannoitekäsittelyt: Ei lannoitetta Väkilannoite, suositusten mukainen määrä ohralle (100 kg/ha), lisätään kylvön yhteydessä Virtsa, typpeä suositusten mukainen määrä (100 kg/ha), muut ravinteet lasketaan, kertalisäys kylvön yhteydessä Virtsa, typpeä suositusten mukainen määrä, muut ravinteet lasketaan, lisäys 2. ja 4. viikkoa kylvöstä 50:50 Komposti, typpeä suositusten mukainen määrä, sekoitetaan kasvualustaan. Struviitti, typpeä suositusten mukainen määrä, muut ravinteet lasketaan, lisäys kuten keinolannoitteessa, tarvittaessa lisälannoitus N, K -osalta

27 Pelto- ja pottikokeiden tutkimukset Kasvuasteen määrittäminen, korren kasvun mittaaminen ja värin arviointi viikoittain kaikista kasveista kokeen loppuun asti. Mahdollisten tuhoeläinten ja kasvitautien havainnointi ja torjuntakäsittely tarvittaessa

28 Pelto- ja pottikokeiden tutkimukset Kokeen lopussa ruuduilta ja poteista lasketaan korsien määrä, mitataan niiden tuorepaino, jyvien lukumäärä/korsi ja jyvien kokonaismassa/korsi käsittelyittäin ja laatikoittain, jyvien keskimääräinen massa Vesipitoisuus ja kuivapaino/korsi ja käsittely Kasvualustan fysikaaliset ominaisuudet: tilavuuspaino, ph (säädetään tarvittaessa kalkilla), kosteus ja tuhkapitoisuus Kasvualustan ravinnepitoisuudet (NPK): ennen lannoitusta ja kokeen lopussa

29 Haasteita Levityskaluston suuri koko + pieni pelto = vaikeuksia Levitys käsin = työlästä, mutta ei auta Lannoituksen ajoitus Seurannan työläys halutaan mahdollisimman paljon tietoa niillä resursseilla, mitä on käytettävissä Lääkeaineet varastavat shown

Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus

Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus Mika Säpyskä/Viestikettu Eeva-Liisa Viskari, TAMK & Riikka Vilpas, SYKE Valtakunnalliset

Lisätiedot

HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu

HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu HIERAKKA Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu 21.11.2018 Eeva-Liisa Viskari Ympäristöministeriön RAKI2-ohjelma Jatkohanke

Lisätiedot

Käymälästä peltoon. Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering

Käymälästä peltoon. Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering Käymälästä peltoon Eeva-Liisa Viskari Yliopettaja Degree Programme in Energy and Environmental Engineering Hieman historiaa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun peltoviljely perustui lannoittamiseen karjanlannalla.

Lisätiedot

Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.

Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11. Biourea innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa 2015-2016 Loppuseminaari Tampereen ammattikorkeakoulu ke 9.11.2016 TIEDOTUS Susanna Pakula, Käymäläseura Huussi ry TOIMENPIDE

Lisätiedot

Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia. Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä

Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia. Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä 13.-15.2.2017 BIOUREA -hanke lyhyesti BIOUREA innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron

Lisätiedot

Kiitos Vihdin Vedelle!

Kiitos Vihdin Vedelle! TYPEN JA LÄÄKEAINEIDEN POISTON TEHOSTAMINEN JÄTEVEDESTÄ PAC-MBR TEKNIIKALLA Niina Vieno, TkT Vesihuolto 2016 Kiitos Vihdin Vedelle! 1 Jauhemainen aktiivihiili lisätään biologiseen ilmastusvaiheeseen Jätevesi

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari

Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari Virtsa ruoantuotannossa? Eeva-Liisa Viskari Environmental Engineering Luomu-Urea seminaari, TAMK 8.5.2014 eeva-liisa.viskari@tamk.fi Hieman historiaa 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun peltoviljely perustui

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto Esityksen pääkohdat CEN TC223 ja työryhmät (WG) Komitean laatimat standardit Standardien hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätevesien lääkejäämien käsittelyn kustannustehokkuus

Jätevesien lääkejäämien käsittelyn kustannustehokkuus Sisältö Jätevesien lääkejäämien käsittelyn kustannustehokkuus Vesihuoltopäivät 2019 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus 15.5.2019 1. Jätevesien sisältämät lääkejäämät 2. Mahdolliset haitat ja haitattomat

Lisätiedot

Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet

Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet Eeva-Liisa Viskari, Inka Honkala, Seija Haapamäki ja Susanna Pakula Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Inka Honkala, Tampereen

Lisätiedot

19.8.2015. Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

19.8.2015. Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua Tutkimusinsinööri Esityksen Riikka pitäjä Vilpas, / organisaatio Suomen ympäristökeskus DT Suomi tilaisuus, -päivän päivämäärä seminaari

Lisätiedot

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos Stormossenin maanparannuskomposti Kiinteistöjen syntypaikkalajittelu Omakotitalot Keittiöjäte Karkeajäte Rivi- ja kerrostalot Keittiöjäte Karkeajäte Keräyspaperi Keräyslasi Keräysmetalli Paristot Jätteenkeräily

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila, KEHÄ Tutkimusongelmia ja pilotteja Harri Mattila, 3.5.2017 Energia, ravinteet, digitaalisuus, tulevaisuus Energian tuotanto ja kulutus on sidoksissa ilmastonmuutokseen Fosfori on ehtyvä ja strategisesti

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi

Lisätiedot

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Jussi Huotari http://protist.i.hosei.ac.jp Leväsieppari Yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Helsingin

Lisätiedot

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta

Lisätiedot

HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI

HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena LOPPURAPORTTI Eeva-Liisa Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu Inka Honkala, Tampereen ammattikorkeakoulu Susanna Pakula,

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä

Lisätiedot

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen ProAgria Keskusten Liitto Mikä on lannoituskustannuksen osuus kasvintuotannon kokonaiskustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi

Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi, TkT 1 ? HAITAL- LISET METALLIT ANTI- BIOOTTI- RESIS- TENSSI PUHDISTAMO- LIETE ORGAA- NISET HAITTA- AINEET TAUDIN- AIHEUT- TAJAT MIKRO-

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Vesihuolto 2019, Jyväskylä 16.5.2019 Jussi Huotari 1 Jätevesien ravinteet talteen ja kiertoon luonnonmukaisesti Neljä levänkasvatusdemoa ja lannoituskoe:

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla Ravinteiden kierto Lannoitusta kierrätysravinteilla, Tampere 1 Kiteen biokaasulaitos / BioKymppi Oy

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Astiakokeet Astiakokeet LCA IN LANDSCAPING Perustettu: Vuosittain 2011-2014 Materiaalit: Kasvualustat astioissa + siemenseos Hoito: Nurmen leikkuu tarpeen mukaan Mitattu: Huuhtoutumat, kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun

Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun Haitalliset orgaaniset aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa ja vaikutukset elintarvikeketjuun Sanna Marttinen, MTT Vesihuolto 2013 16.5.2013, Jyväskylä Kemikaali- ja lääkejäämät kierrätysravinteissa

Lisätiedot

YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS

YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS Niina Vieno SUOMESSA SYNTYY VUOSITTAIN 150 000 TONNIA (KA) PUHDISTAMOLIETETTÄ Lietteen hyötykäyttötavat Suomessa v. 2016 Lähde: Vilpanen ja Toivikko 2017, Yhdyskuntalietteen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia

Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia Noora Perkola, SYKE, Ympäristöterveyspäivät Tampere, 3.11.2016 3.11.2016 1.9.2012-31.12.2016 Veden kontaminantit

Lisätiedot

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Mari Unnbom Dos. Priit Tammeorg, Jure Zrim, Timo Sipiläinen, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Kierrätysravinteet luomuviljelyssä,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Konsentraatti Ulkonäkö: kirkas, keltainen neste*

Konsentraatti Ulkonäkö: kirkas, keltainen neste* P3-ultrasil 110 Emäksinen, nestemäinen pesuaine kalvosuodatuslaitteistoille Ominaisuudet poistaa tehokkaasti proteiini- ja muita orgaanisia jäämiä matala fosfaattipitoisuus sopii useimmille yleisesti käytetyille

Lisätiedot

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018 Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet Biotalouspäivät, FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Prof. Olli Dahl TkK Sofia Peltonen 7.11.2018 Sisältö Haasteet Kiertotalous

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 OSA3: Käymäläjätteen kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Vuosituotos Vuosituotos virtsaa

Lisätiedot

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylän kartanossa Mikkelissä 8.-9. kesäkuuta 2016 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) & työryhmä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Typenja fosforintalteenotto

Typenja fosforintalteenotto Typenja fosforintalteenotto jätevesistä - rejekti Surendra Pradhan Riku Vahala Anna Mikola Juho Kaljunen 29.03.2017 Sisällys Typen talteenoton tarpeellisuus NPHarvest-projekti lyhyesti Laboratoriotestien

Lisätiedot

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot