PUUTARHAKATU 19. Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila

Transkriptio

1 PUUTARHAKATU 19 Kaavamuutos vireille Kaavaluonnos nähtävillä Edellinen yleisötilaisuus Kaavaehdotus nähtävillä Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila

2

3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet MRL 5 1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luominen 2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus 3. rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen 4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen 5. ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy 6. luonnonvarojen säästeliäs käyttö 7. yhdyskuntien toimivuus ja hyvä rakentaminen 8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus 9. elinkeinoelämän toimintaedellytykset 10. palvelujen saatavuus 11. liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset

4

5 KAAVAN LAATIMISEN PÄÄVAIHEET Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat- PUUTARHAKATU 19 ALOITUSVAIHE MILLOIN JA MITEN OSALLISTUTAAN Vireilletulo palaute OAS:sta Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat ALOITUSVAIHE LUONNOSVAIHE Kaupunkirakennelautakunta EHDOTUSVAIHE kaupunkirakennelautakunta kaupunginhallitus luonnosvaihe nähtävillä mielipide kaavaluonnoksesta ehdotusvaihe nähtävillä muistutus kaavaehdotuksesta LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE kaupunkirakennelautakunta HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto päätös hyväksymisestä valitus hallinto-oikeuteen HYVÄKSYMISVAIHE kaupunkirakennelautakunta

6 Viistokuva suunnittelualueesta (8/2015).

7

8

9

10 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Lähde: Jyväskylä ja Kulttuuriympäristökohteet maakuntakaavassa. Raksu Kes-ki-Suomen museo.

11 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Rajakadun kampusalueen (JAMK) täydennysrakentamisen ideasuunnittelu. Alueanalyysi 1:3500. Oulu UKI Arkkitehdit.

12 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Rajakadun kampusalueen (JAMK) täydennysrakentamisen ideasuunnittelu. Alueanalyysi 1:3500. Oulu UKI Arkkitehdit.

13 Kuvassa on Vapon entisen edustuskiinteistön eli ns. Marjasen talon pihalla on komea vaahtera (3/2017).

14 Näkymä Rajakadulta kohti Taulumäen kirkon tornia. Marjasen talon kulma ja vaahtera kesäasussaan (5/2016).

15 Vasemmalla näkymä Rajakadulta kohti keskustaa ja Marjasen taloa (6/2016). Marjasen talon aulan sisäportaat ovat komea näky (3/2017).

16 Ajantasa-asemakaavassa suunnittelualue on asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kaava on vahvistettu Sisäasiainministeriön päätöksellä

17 Kerrosluku on ajantasakaavassa (vahvistettu ) kolme, mutta ajan lainsäädännön mukaisesti tämänkaltaisiin kohteisiin rakennettiin yleisesti ns. maanpäällinen kellari mikä nykykatsannossa nostaisi kerrosluvun neljään. Näin on toimittu esimerkiksi rajanaapurissa korttelissa 38, missä kaavan mukainen kerrosluku on neljä, mutta toteutus käytännössä viisi kerrosta. Ajantasakaava on vuonna 1984 saadessaan lainvoiman ollut laajempi, mutta monilta osiltaan päivitetty tehokkaammalle ja korkeammalle rakentamiselle kuten kaupunkikeskustoissa onkin sopivaa. Hyvänä esimerkkinä kadun toisella puolella oleva AK- kortteli, joka vielä vuoden 1984 kaavassa oli merkattu kerrosluvulla kolme, mutta muutettiin vuonna 1999 kerrosluvuksi ¾ IV. Kerrostalo on toteutettu viisikerroksisena.

18 Korttelissa 38 kaavan mukainen kerrosluku on neljä, mutta toteutus käytännössä viisi kerrosta kun on rakennettu maanpäällinen kellari.

19 ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA V1 Alkuvaiheen suunnitelmia, tehokkuutta on liikaa.

20 Havainnekuva ja tontinkäyttösuunnitelma ensimmäisistä luonnoksista Puutarhakatu 19 tontille. Rakennustehokkuutta on liikaa ja uudisrakennus liian iso. (Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy, ). V1

21 ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA Alkuvaiheen suunnitelmia, tehokkuutta on edelleen liikaa ja sijainti liian kaukana katulinjasta. V2

22 Kaupunkikuvallisesti päädytään rapattuun kivitaloon, mutta uudisrakennuksen halutaan liittyvän selvemmin julkisivuaiheiltaan 2. kaupunginosan kerrostalokortteleihin. (Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy, ).

23 Kaupunkikuvalliset periaatteet alkavat hahmottua, vaikka materiaali ja väriratkaisut edelleen hakevatkin paikkaansa. (Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy,

24 Ote asemakaavan muutosluonnoksesta

25 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Sijainti katutilaan ja naapurustoon nähden on oikea. Uudisrakentamisen määrä on asettunut kohdalleen ja toimivan pihan suunnittelu on mahdollista.

26 Täydennysrakentamisen haasteena tiiviissä kaupunkikeskustassa on uudisrakentamisen riittävän tehokkuuden ja olemassa olevan rakenteen yhteen sovittaminen. Erityisesti tässä tapauksessa missä tontilla on arvokas suojeltu rakennus. Kaupunkikuvallisesti kaavoittaja on sovittanut tulevan kerrostalon Rajakadun mittakaavaan ja suurempaan, maakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön, 2. kaupunginosan kerrostalokortteleiden kokonaisuuteen. Tämä on perusteltua, koska suojeltu rakennus on itsessään tässä kokonaisuudessa poikkeus, tosin rakennustaiteellisesti arvokkaassa merkityksessä.

27

28 Havainnekuva Jyväskylän kaupungin aloittamasta Puutarhakadun yleissuunnitelmasta. Kuvassa kadun päätteenä Vapon entinen edustuskiinteistö eli ns. Marjasen Talo.

29 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS VAIHTOEHTOINEN SIJOITUS Luonnosvaiheen mielipiteessä esitettyä ratkaisua uudisrakennuksen sijoittamisesta Kyllikinkadun varteen ei voi pitää hyvänä vaihtoehtona, koska kaavamuutoksen vaikutukset näkymien osalta olisivat naapuritaloon edellistä merkittävämmät. Kun kolmikerroksinen kerrostalo ei ole realistinen vaihtoehto liiketaloudellisista perusteista, niin pitkittäissuuntainen viisikerroksinen uudisrakennus tulisi koko leveydeltään Kyllikinkadun toisen puolen naapuritalon eteen. Lisäksi esitetty vaihtoehto olisi kaupunkikuvallisesti huonompi vaihto-ehto, koska Rajakadun varteen jäisi pysäköintikenttä katutilaa muodostamaan. Myös uusien asukkaiden oleskelupiha olisi enemmän liikennemelulle alttiimpi. (Kuva: Arkkitehti-palvelu Oy, ).

30 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS VAIHTOEHTOINEN SIJOITUS Havainnekuva vaihtoehdosta, missä viisikerroksinen uudisrakennus tulisi koko leveydeltään Kyllikinkadun toisen puolen naapuritalon eteen. Tutkielma osoittaa, että kaavaehdotuksessa esitetty uudisrakennuksen sijoitus Rajakadun varteen on kaupunkikuvallisesti oikea. (Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy, ).

31 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS Sijainti katutilaan ja naapurustoon nähden on oikea. Uudisrakentamisen määrä on asettunut kohdalleen ja toimivan pihan suunnittelu on mahdollista.

32 MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kaavaehdotuksessa ei ole merkittäviä muutoksia suhteessa luonnosvaiheeseen. 1. Asemakaavaehdotuksessa suojeltavan rakennuksen määräys on muutettu Keski-Suomen museon esittämään sanamuotoon. 2. Kaavaehdotuksessa auton säilytyspaikan, varaston ja jätehuollon rakennusalaa on pienennetty reilusti alle puoleen verrattuna luonnosvaiheeseen. Myös korkeuteen on otettu kantaa kerroslukumerkinnällä yksi ja katosten arkkitehtoniseen laatuun liittyvä määräys on lisätty kaavaehdotukseen. 3. Kaavaehdotukseen on lisätty määräys: Uudisrakennuksen asuinhuoneiden pääikkunoita tontilla 19 ei saa sijoittaa asuinkerrostalon lounaan suuntaiseen päätyyn. Tämä estää tilanteen, missä uusien naapureiden asuinhuoneiden pääikkunat avautuisivat kohti nykyistä naapurin asuntoa. 4. Palaverissa esitettiin entiseen Vapon taloon lastensuojeluyksikön perustamista enintään seitsemälle lapselle. Toiminta on kodinomaista ja valvonta 24/7.

33

34 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS - SUUNNITELMA

35 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS - VAIKUTUKSET Uudisrakennuksen vaikutuksesta varjonmuodostukseen teetätettiin varjoanalyysi käyttäen esimerkkinä kesäkuun 22. päivää neljältä eri kellonajalta. Lopputulos on, että aikaisin aamulla varjo lankeaa naapurikerrostalon (Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Yrjönkatu 58) päätyyn, mutta tilanne korjaantuu jo kello 8.00 alkaen. Tämän jälkeen varjo lankeaa Raja-kadulle ja noin klo 15 varjostaa eniten suojeltua entistä Vapon taloa. Kello 18 jälkeen myös suojelurakennuksen tämä julkisivu saa ilta-aurinkoa. Lähtökohtaisesti naapuritalon pohjoispääty on itsestään ongelmallinen luonnonvalon kannalta.

36 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS - VAIKUTUKSET Luonnosvaiheen jälkeen uudisrakennuksen sijoittelua on tutkittu korttelimallin avulla

37 Uudisrakennuksen ja naapurikerrostalon välinen etäisyys 10,7 metriä on haasteellinen, mutta ylittää kuitenkin määräysten edellyttämän vähimmäisetäisyyden (8 metriä) melkein kolmella metrillä. Etäisyys on kasvatettu niin suureksi kuin käytännössä on ollut kaupungin keskusta-alueen tontilla mahdollista. Kattomuotoa (tulee olla tasakatto tai loiva pulpettikatto) koskevalla määräyksellä on pyritty minimoimaan rakennuksen kokonaiskorkeus ja siten pienentää varjostusvaikutusta.

38

39 Kaavaehdotukseen on lisätty määräys: Uudisrakennuksen asuinhuoneiden pääikkunoita tontilla 19 ei saa sijoittaa asuinkerrostalon lounaan suuntaiseen päätyyn. Tämä estää tilanteen, missä uusien naapureiden asuinhuoneiden pääikkunat avautuisivat kohti nykyistä naapurin asuntoa. Päätyjulkisivuun saa sijoittaa vain aputilojen ikkunoita tai tuuletusikkunoita

40 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS

41

42 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS KAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET

43 Kiitos!