Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN 978-951-628-609-2 ISBN 978-951-628-610-8 (PDF)"

Transkriptio

1 Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

2 Esipuhe Miten Suomessa tehdyn työn määrä ja luonne ovat muuttuneet? Kuka Suomessa kasvaa? Kuinka leveillä harteilla on Suomen vienti ja mitä me oikeastaan viemme? Monet osaavat arvioida, että paperi on edelleen maamme merkittävin vientituote, mutta harva tietää että kivennäisöljytuotteiden vienti on osuudeltaan lähes samaa luokkaa. Kun pohdimme talouspolitiikan suuntaa, nämä ovat kymmenen pisteen kysymyksiä. Jotta osaisimme suunnistaa oikein, meidän pitää tietää missä olemme. EVA Fakta Tästä Suomi elää on elinkeinoelämämme tilannekuva juuri nyt. Se kuvaa tehokkaasti myös rakennemuutoksen, siis sen miten työtä on yhtäältä kadonnut, mutta syntynyt vastaavasti toisaalle. Suomen tukijaloista toinen on edelleen puuta ja toinen metallia. Perinteiset toimialat ovat pitäneet pintansa ja vuosituhannen alussa jyllännyt elektroniikka on kutistunut suurimmasta toimialasta neljänneksi. Mutta yhteinen ongelmamme näyttää olevan investointien krooninen heikkous. EVA Faktan luvut ovat koonneet toimitusjohtaja Petri Rouvinen ja tutkija Mika Pajarinen Etlatiedosta. Esitän molemmille parhaat kiitokset huolellisesta ja tärkeästä työstä. Helsingissä 9. kesäkuuta 2014 Matti Apunen Johtaja EVA

3 Sisältö Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4 Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Tehty työ pääsektoreittain 2002 ja Yksityisen ja julkisen sektorin työ toimialoittain Yksityisen ja julkisen sektorin työn muutos toimialoittain Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta Työ yksityisellä sektorilla 12 Tehty työ toimialoittain Työn muutos toimialoittain Työn jakauma alueittain Työn muutos alueittain Työ yrityksissä 16 Yritysten määrä ja työllisyysosuudet yrityskoon mukaan Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja Suomen työllistävimmät yritykset Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset

4 Tuotanto yksityisellä sektorilla 21 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet Tuotannon muutos toimialoittain Tavara- ja palveluvienti 23 Tavara- ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja Tavaravienti toimialoittain Tavaravientiyritysten määrä ja vientiosuudet yrityskoon mukaan Suurimpien yritysten osuudet tavaraviennistä Palveluvienti vientierittäin Suomen tärkeimmät vientituotteet Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30 Aineellinen ja aineeton investointiaste Aineellinen pääoma toimialoittain Aineellisen pääoman muutos toimialoittain Aineettoman pääomakannan koostumus Aineeton pääoma toimialoittain Aineettoman pääoman muutos toimialoittain

5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Tämä EVA Fakta antaa monipuolisen kuvan Suomessa tehtävästä työstä ja harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta. Tietojen päälähde on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Tarkastelua tehdään koko talouden tasolla pääsektoreittain (taulukossa vasemmalla) ja laajojen toimialojen tasoilla (keskellä), jotka on muodostettu yhdistelemällä kansantalouden tilinpidon tarkempia luokkia (oikealla). Tarkastelu rajautuu viimeisimpään saatavilla olevaan tilastovuoteen 2012 ja vertailuvuodesta 2002 tapahtuneisiin muutoksiin. Pääsektori Alkutuotanto ym. Teollisuus Toimiala Alkutuotanto, energia ym. Metsä Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Tarkempi toimiala A: Maa-, metsä- ja kalatalous B: Kaivostoiminta ja louhinta D E: Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto 16 17: Metsäteollisuus 19 22: Kemianteollisuus 24: Metallien jalostus 25: Metallituotteiden valmistus 28: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 30: Kulkuneuvojen valmistus 33: Koneiden/laitteiden korjaus, huolto, asennus 26: Elektroniikkateollisuus 27: Sähkölaitteiden valmistus Muu teollisuus 10 12: Elintarviketeollisuus ym : Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 18: Painaminen 23: Rakennusaineteollisuus 31 32: Muu valmistus ml. huonekalut Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4

6 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Pääsektori Rakentaminen Palvelut Toimiala Rakentaminen Kauppa, logistiikka Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Tarkempi toimiala F: Rakentaminen G: Kauppa H: Kuljetus ja varastointi J: Informaatio ja viestintä M: Ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta N: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O: Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Julkisella sektorilla tarkoitetaan julkisyhteisöjä (tilinpidossa S13), lähinnä valtiota ja kuntia. Kaikki muu katsotaan yksityiseksi (S1-S13). Valtion ja kuntien osin tai kokonaan omistama yhtiömuotoinen liiketoiminta kirjautuu siis yksityiseksi. Yrityksiin liittyvissä tiedoissa ovat mukana Suomessa sijaitsevat konsernirakenteet, ellei toisin mainita. Koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Q: Terveys- ja sosiaalipalvelut 85: Koulutus Muut palvelut I: Majoitus- ja ravitsemistoiminta K: Rahoitus- ja vakuutustoiminta L: Kiinteistöalan toiminta R T: Muut palvelut 5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat

7 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 (Yksi hahmo = henkilöä) (Yksi hahmo = henkilöä) Suomen väkiluku oli oli 5 5, miljoonaa vuonna Koko väestöstä % prosenttia oli töissä. oli Heistä töissä. 89 Heistä % oli palkansaajia ja 11 % oli yrittäjiä. palkansaajia ja prosenttia prosenttia Työttömänä yrittäjiä. oli koko väestöstä 5 % ja työmarkkinoilla olevista 11 %. Työttömänä Sataa työllistä oli koko kohden väestöstä oli peräti prosenttia ei-työllistä ja henkilöä työmarkkinoilla (taloudellinen olevista huoltosuhde). 11 prosenttia. Sataa työllistä kohden oli peräti 132 eityöllistä henkilöä (taloudellinen huoltosuhde). milj. henk. % Työttömät 0,28 5 Lapset, opiskelijat 1,30 24 Eläkeläiset, muut 1,50 28 Työlliset 2,34 43 Lähde: Väestö Tilastokeskus. yht. 5, Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6

8 Tehty Tehty työ työ pääsektoreittain pääsektoreittain ja ja (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) us Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Julkisyhteisöt 4,05 mrd. tuntia 9 % 17 % 8 % 42 % 23 % 4,23 mrd. tuntia 8 % 14 % 9 % 47 % 22 % Työlliset (2,3 miljoonaa henkilöä) tekivät 4,23 miljardia työtuntia vuonna Työtuntien määrä kasvoi neljä prosenttia vuodesta Erityisesti yksityisten palvelujen työosuus kasvoi. Alku Vaikka julkisyhteisöissä työtunnit Teo lisääntyivät prosentin, niiden osuus kaikista työtunneista laski Rak prosenttiyksikön. Julkisen sektorin suhteellisen merkityksen kasvu on Palv tapahtunut muutoin kuin suoran oman työn lisääntymisenä. Julk Yht Työ ja tuotanto kansantaloudessa

9 Yksityisen ja ja julkisen sektorin sektorin työ työ toimialoittain (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Koulutuksessa ja ja terveys- ja ja sosiaalisosiaalipalveluissa tehdään tehdään joka viides joka kaikista työtunneista. kaikista työtunneista. Kolme neljäsosaa Kolme viides neljäsosaa tästä työstä tästä tehdään työstä julkisyhteisöissä. tehdään julkisyhteisöissä. Toiseksi tärkein työllistäjä on kauppa Toiseksi ja logistiikka. tärkein Myös työllistäjä yksityiset on ja julkikauppa set hallinto- ja logistiikka. ja tukipalvelut Myös työllistävät paljon. ja julkiset hallinto- ja yksityiset tukipalvelut työllistävät paljon. Teollisuustoimialat ovat usein pää- Teollisuustoimialat omavaltaisia mutta ovat eivät usein työvoimapääomavaltaisia valtaisia, joten niiden mutta osuudet eivät työvoimavaltaisia, tehdystä työstä ovat joten palvelualoja niiden osuudet pienempiä. tehdystä työstä ovat palvelualoja pienempiä. Koulutus, terveys, sos. Kauppa, logistiikka Hallinto, tukipalvelut Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka 5,4 4,0 10,3 8,8 8,7 7,6 5,5 3,5 1,9 7,2 18,8 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Metsä 1,7 Palvelut Kemia 1,3 Julkisyhteisöt Työ ja tuotanto kansantaloudessa 8

10 Yksityisen ja julkisen ja julkisen sektorin sektorin työn työn muutos muutos toimialoittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta laskettuna (työtuntien siten, että erotus työtuntien jaettuna erotus 2 000:lla)) jaettuna 2 000:lla) ustyö osiaalin sosaa olella. let vat on, työn Koulutus, terveys, sos. Muu palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä -6,4 5,5-5,5-7,8-8,5-18,4 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelutyö lisääntyy, teollisuustyö vähenee. Koulutuksessa ja sosiaalija terveyspalveluissa henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt peräti :lla vuodesta Kolme neljäsosaa lisäyksestä oli yksityisellä puolella. Teollisuustoimialojen työn vähenemisestä arviolta puolet selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelujaan palveluyrityksille. Eniten supistui alkutuotannon, energia-, vesi- ja jätehuollon työn määrä, mikä kertoo varsin voimakkaasta tuotantorakenteen muutoksesta. nteen Muu teollisuus Alkutuot., energia ym. -19,0-22,6 Palvelut Julkisyhteisöt 9 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

11 Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) ritykset vastaavat 90 prosentista Yritykset vastaavat 90 prosentista arkkinatuotantoa. Teollisuus- ja markkinatuotantoa. Teollisuus- ja alveluyritysten osuudet olivat palveluyritysten osuudet olivat ästä myynnistä osapuilleen yhtä tästä myynnistä osapuilleen yhtä uuret. suuret. ulkisyhteisöjen Julkisyhteisöjen ja kotitalouksien ja kotitalouksien suus osuus yhteensä yhteensä jää alle jää alle kymmenes- ymmenesosaan. Kotitalouksilla Kotitalouksilla tarkoitetaan arkoitetaan kotitalouksien kotitalouksien harjoittamaa liiketoimintaa, ei liiketoimintaa, kotityötä. ei arjoittamaa otityötä. Markkinatuotantoa on niiden tavaroiden ja palveluiden tarjonta, jotka arkkinatuotantoa joko myydään tai on on niiden tarkoitettu avaroiden myytäväksi ja palveluiden vähintään tarjonta, kustannukset otka kattavaan joko myydään hintaan. tai on arkoitettu myytäväksi vähintään ustannukset kattavaan hintaan. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Kotitaloudet ym ähde: Tilastokeskus. Työ ja tuotanto kansantaloudessa 10

12 Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta 2012 (Osuus Pääsektoreiden käypähintaisesta roolit nettoarvonlisäyksestä bruttokansantuotteen, prosenttia) näkökulmasta 2012 (Osuus käypähintaisesta nettoarvonlisäyksestä, prosenttia) Yritysten osuus nettoarvonlisäyksestä ja bruttokansantuotteesta (bkt:sta) on kaksi kolmasosaa. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Arvonlisäys tarkoittaa ulkoa ostettujen raaka-aineiden ja välipanosten päälle synnytettyä arvoa. Julkisen tuotannon arvonlisäys on laskennallinen erä, joka päätellään pääasiassa palkkasumman perusteella. Kaikki taloudessa tehty arvonlisäys summautuu bkt:hen. Arvonlisäyksestä maksetaan työntekijöiden palkat ja korvaukset pääomalle (myös mahdolliset voitot). Kotitaloudet ym. Lähteet: Tilastokeskus. 11 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

13 Tehty työ työ toimialoittain (Osuus (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Kaupassa ja ja logistiikkapalveluissa tehtiin peräti neljäsosa yksityisen sektorin työtunneista vuonna Tieto-, informaatio- ja viestintä- Tieto-, palvelujen, informaatio- rakentamisen ja sekä viestintäpalvelujen, alkutuotannon ja energia-, rakentamisen vesisekä ja jätehuollon alkutuotannon osuudet ja energia-, yksityisen vesi ja sektorin jätehuollon työtunneista osuudet olivat yksityisen kukin sektorin kymmenesosan työtunneista luokkaa. olivat kukin kymmenesosan luokkaa. Kone- ja metalliteollisuus oli suurin teollisuustoimiala Kone- ja metalliteollisuus kahdeksan oli suurin teollisuustoimiala prosentin osuudella kahdeksan yksityisistä prosentin työtunneista. osuudella yksityisistä työtunneista. Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka Metsä Kemia 13,2 11,4 11,2 9,9 7,6 7,0 5,2 4,5 2,5 2,2 1,6 24,2 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Työ yksityisellä sektorilla 12

14 Työn Työn muutos toimialoittain (Tuhatta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) äntynyt autta a at (kuten vat esi ja rtoo oksesta. Koulutus, terveys, sos. Muut palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä Muu teollisuus -5,5-7,8-8,5-18,4-19,0 5,5 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yksityinen palvelutyö on lisääntynyt ja teollisuustyö supistunut kautta linjan. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutöitään (kuten siivous) palveluyrityksille. Koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin henkilötyövuodet ovat lisääntyneet peräti :lla vuodesta Alkutuotannon ja energia-, vesi- ja jätehuollon kutistuminen kertoo voimakkaasta rakennemuutoksesta. Alkutuot., energia ym. -22,6 13 Työ yksityisellä sektorilla

15 Työn Työn jakauma jakauma alueittain alueittain (Osuudet (Osuudet yksityisen yksityisen sektorin sektorin tehdyistä tehdyistä työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Noin kolmasosa kaikista yksityisen sektorin Kolmasosa työtunneista kaikista yksityisen tehdään Uudellamaalla. sektorin työtunneista Pirkanmaalla tehtiin ja Varsinais-Suomessa Uudellamaalla. Pirkanmaalla tehdään molemmissa Varsinais-Suomessa noin yhdeksän tehtiin prosenttia ja kaikista molemmissa työtunneista. 9 prosenttia kaikista Lähde: työtunneista. Tilastokeskus. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa 9,0 8,6 6,5 6,4 5,3 4,8 4,5 4,3 4,1 3,7 3,0 2,7 2,6 1,2 0,7 32,5 Työ yksityisellä sektorilla 14

16 Työn Työn muutos muutos alueittain alueittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) li 13 sen ut ea Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi 6,1 5,3 4,9 4,7 3,2 3,0 2,8 2,5 1,8 1,8 0,5 0,4 0,4 13,4 29,6 Uudellamaalla tehty työ on lisääntynyt henkilötyövuodella vuodesta Pirkanmaallakin lisäystä tuli yli henkilön vuosityöpanoksen edestä. Työtuntien määrä on kasvanut kaikilla alueilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. 15 Työ yksityisellä sektorilla

17 Yritysten Yritysten määrä määrä ja ja työllisyysosuudet työllisyysosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Prosenttia) Yrityksiä Yrityksiä oli kaikkiaan oli kaikkiaan (kon- (konsernirakenteet huomioiden) vuonna vuonna Niistä Niistä 95 prosenttia 95 prosenttia työllisti työllisti alle 10 alle henkilöä. 10 henkilöä. Yli henkilöä 4 27 Vähintään tuhat henkilöä työllis- Vähintään täviä yrityksiä tuhat henkilöä oli 130, mikä työllistäviä oli 0,04 yrityksiä prosenttia oli 130, kaikista mikä yrityksistä. oli 0,04 Ne prosenttia työllistivät kaikista yhteensä yrityksistä. kuitenkin Ne kutakuinkin työllistivät yhteensä yhtä paljon kuitenkin kuin alle 10 kutakuinkin hengen yritykset. yhtä paljon kuin alle 10 hengen yritykset. Valtio ja suurimmat kunnat ovat Valtio suuryrityksiäkin ja suurimmat merkittävämpiä kunnat ovat suuryrityksiäkin työllistäjiä, mutta merkittävämpiä ne eivät ole mukana kuvion mutta tiedoissa. ne eivät Aineistossa ole mukana työllistäjiä, kuvion ovat tiedoissa. mukana vain Aineistossa julkisyhteisöjen on mukana omistamat vain julkisyhteisöjen yritykset. omistamat Lähde: Tilastokeskuksen yritykset. konsernirekisteri. Lähde: Tilastokeskuksen konsernirekisteri. Yritys Yritys tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tytäryhtiöt tytäryhtiöt yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa. yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa h h h. Alle 10 h. 95 Yrityksistä Työllisyydestä Työ yrityksissä 16

18 Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) iset ssä, an a oka Aloittaneet Jatkaneet Yritysten aloittamiset ja lopettamiset aiheuttavat merkittävää työn uudelleenkohdentumista. Kolmasosa yritysten työllisistä työskenteli vuonna 2002 yrityksissä, jotka eivät yritysrekisterin mukaan olleet enää toiminnassa vuonna Vastaavasti näiden vuosien aikana aloittaneissa yrityksissä oli noin joka kolmas työllisistä vuonna Lopettaneet Tilastointimuutosten takia aineistossa ei ole mukana maatalouden ja kiinteistöjen hallinnan yrityksiä. Konsernirakenteitakaan ei ole huomioitu, koska tiedot niistä ovat osin puutteellisia. n ioitu, Työ yrityksissä

19 Suomen työllistävimmät yritykset 2012 Suomen työllistävin yritys on Itella, jonka palveluksessa oli yli työntekijää vuonna Koko Itella-konsernin globaalista työllisyydestä 70 prosenttia on Suomessa. Nokia oli Suomen toiseksi suurin työllistäjä vielä vuonna Tuolloin Suomen osuus Nokian globaalista työllisyydestä oli 13 prosenttia. Nyt kun puhelintoiminnot ovat siirtyneet Microsoftille, Nokia työllistää Suomessa noin henkilöä. Työllisyys Suomen osuus Suomessa, yrityksen globaalista Yritys henkilöä työllisyydestä, % Itella Nokia ISS (Suomen tytäryhtiö) VR Kesko UPM-Kymmene Metso YIT SOL-yhtiöt Nordea (Suomen yksikkö) Työ yrityksissä 18

20 Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Henkilöstömäärän Työllisyys muutos Suomessa Suomessa Yritys , henkilöä 2012, henkilöä SOL-yhtiöt (siivous ym.) OPK (Osuuspankkikeskus Osk) Lassila & Tikanoja (jätehuolto ym.) SOK (S-ketjun keskushallinto) Contineo (ml. RTK-Palvelu) Pirkanmaan Osuuskauppa Osuuskauppa Hämeenmaa Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Osuuskauppa Arina Siivous- ja kiinteistöpalveluja tarjoavan SOL-konsernin työllisyys on lisääntynyt Suomessa yli henkilöllä vuodesta Osin SOLin ja muidenkin listan yritysten henkilöstömäärän kasvu selittyy tehdyillä yritysostoilla ja -järjestelyillä. Kymmenestä henkilöstöään eniten lisänneestä yrityksestä viisi on palvelualan yrityksiä, neljä kaupan alalta ja yksi teollisuudesta. 19 Työ yrityksissä

21 Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset Lukkoyhtiö Assa Abloyn työllisyys on kasvanut Suomessa yli 500 prosenttia vuodesta Kasvuun liittyy sarja mutkikkaita yritysjärjestelyjä. Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneiden kärkikymmenikössä oli neljä palvelualan ja neljä teollisuusalan yritystä. Lisäksi kaupan alalta ja rakentamisesta oli kustakin yksi yritys. Aineistossa ovat yritykset, jotka työllistivät vuonna 2002 vähintään sata henkilöä. Suomen henkilöstön Työllisyys muutos Suomessa Yritys , % 2012, henkilöä Assa Abloy Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Skaala Ikkunat ja Ovet Gigantti Finnmap Consulting Aro Yhtiöt (mm. talotekniikkaa) Rejlers Finland (tekninen konsultointi) Panostaja (sijoitusyhtiö) SOL-yhtiöt Työ yrityksissä 20

22 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) ntosuudet essa on myös ästi ksen Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Kone & metalli Alkutuot., energia ym. Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Kemia Metsä 12,7 10,1 8,2 6,5 5,8 4,7 4,3 3,5 2,6 18,6 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Teollisuustoimialojen tuotantoosuudet ovat jonkin verran korkeammat kuin työtuntiosuudet (ks. s. 12), koska teollisuudessa on hyvä tuottavuus. Silti kauppa ja logistiikka on myös tuotannolla mitattuna selvästi suurin toimiala yli viidenneksen osuudella. Sähkö & elektroniikka 1,4 21 Tuotanto yksityisellä sektorilla

23 Tuotannon muutos toimialoittain Tuotannon (Yksityisen muutos sektorin toimialoittain arvonlisäyksen muutos, miljardia euroa (vuoden (Yksityisen 2000 sektorin hinnoin)) arvonlisäyksen muutos, mrd. euroa, vuoden 2000 hinnoin) Tuotanto Tuotanto on lisääntynyt on lisääntynyt kaikilla kaikilla palvelualoilla palvelualoilla ja rakentamisessa. ja rakentamisessa. Kauppa, logistiikka Kasvua on Kasvua ollut myös on ollut alkutuotannossa myös Tieto, info, viestintä ja energia-, alkutuotannossa vesi- ja jätehuollossa, ja energia-, vesi- ja vaikka jätehuollossa, toimialan työtunnit vaikka ovat toimialan supistuneet työtunnit voimakkaasti ovat supistuneet (vrt. s. 13). Muut palvelut voimakkaasti (vrt. s. 14). Rakentaminen Teollisuustoimialoista kone & metalli sekä Teollisuustoimialoista kemia kasvoivat. kone & Hallinto, tukipalvelut Sähkön metalli ja elektroniikan sekä kemia voimakas kasvoivat. Koulutus, terveys, sos. supistuminen liittyy Nokiaan. Ilman Nokian Sähkön vaikutusta ja elektroniikan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden supistuminen arvonlisäys liittyy Nokiaan. olisi Ilman voimakas Kone & metalli kasvanut Nokian yli miljardilla vaikutusta eurolla. sähkö- ja Alkutuot., energia ym. elektroniikkateollisuuden Kemia arvonlisäys olisi kasvanut yli miljardilla eurolla. Muu teollisuus Metsä Sähkö & elektroniikka -3,2 muutos -0,7-1,0 2,0 1,3 1,3 1,0 0,7 0,6 0,3 3,9 3,6 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuotanto yksityisellä sektorilla 22

24 Tavara- ja ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja ja 2012 (Viennin arvo suhteessa bkt:hen, bkt:hen, prosenttia) prosenttia) Tavaravienti Tavaraviennin osuus bkt:sta on kutistunut ja palveluviennin kasvanut. Niiden yhteenlaskettu bkt-osuus on pysynyt 41 prosentin tasolla vuodesta 2002 vuoteen iksi ta, Tavaraviennin roolia korostaa bruttoarvoinen tilinpito. Esimerkiksi Suomessa kypsytetyn banaanin vienti Venäjälle kertoo sekä banaanin että kypsytyksen arvosta, vaikka suomalainen jalostusarvo liittyy vain kypsytykseen. en tä Palveluvienti 8 11 OECD:n ja WTO:n jalostusarvopohjaisten mittausten mukaan Suomen tavara- ja palveluvienti ovat osapuilleen yhtä suuret Tavara- ja palveluvienti

25 Tavaravienti Tavaravienti toimialoittain toimialoittain (Osuus (Osuus koko koko tavaraviennistä, tavaraviennistä, prosenttia) prosenttia) Kone- Kone- ja metalliteollisuus ja kattaa kattaa prosenttia prosenttia bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Viennin Viennin toinen toinen tukijalka tukijalka tavaraviennistä. on nyt on nyt ja tulevaisuudessa ja puinen. puinen. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus käväisi Sähkö- ja 2000-luvulla elektroniikkateollisuus suurimpana käväisi vientialana, mutta 2000-luvulla suurimpana matkapuhelinviennin vientialana, mutta loppumisen matkapuhelinviennin jälkeen sen osuus on loppumisen vakiintunut jälkeen kymmenesosan sen osuus on tasolle. vakiintunut kymmenesosan tasolle. Kaupan tavaravienti liittyy K- ja Kaupan S-ketjujen tavaravienti omien liittyy merkkien K- ja valmistuttamiseen omien merkkien ja toimittamiseen S- ketjujen valmistuttamiseen ulkomaisiin yksiköihin. ja toimittamiseen ulkomaisiin Lähde: Tulli. yksiköihin. Lähteessä käytetty luokitus. Kone & metalli Metsä Kemia Kauppa Sähkö & elektroniikka Muut palvelut ja rakentaminen Muu teollisuus 5,3 4,9 9,8 14,9 19,3 17,7 27,0 Lähde: Tulli. Myös luokitus perustuu Tullin käyttämiin luokkiin. Alkutuotanto 0,9 Tavara- ja palveluvienti 24

26 Tavaravientiyritysten määrä ja ja vientiosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Kokoluokittaiset osuudet vientiyrityksistä ja tavaraviennistä, prosenttia) siin, vain aat mioitu 250 h h h. 0 9 h. Ei tiedossa Yrityksistä Viennistä Suomen vienti on keskittynyt erittäin harvoihin suuriin yrityksiin, myös Ruotsiin verrattuna (ks. taulukot alla). Lisäksi meillä on vähän vientiyrityksiä, vain runsaat Lähde: OECD. Osuus maan vientiyrityksistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Osuus maan koko viennistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Tavara- ja palveluvienti

27 Suurimpien Suurimpien yritysten yritysten osuudet osuudet tavaraviennistä tavaraviennistä (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) Suomen Suomen kymmenen suurinta vien- vientiyritystä (konsernirakenteet (konsernirakenteet huo- huomioiden) vastaa vastaa noin kolmasosasta kolmasosasta tavaraviennistä. Sadan Sadan suurimman suurimman vientiyrityksen vientiyrityksen osuus osuus on on pro- prosenttia tavaraviennistä tavaraviennistä ja tuhannen ja tuhannen suurimman suurimman jo lähes 90 jo prosenttia. lähes 90 prosenttia. Saksassa tuhannen suurimman vientiyrityksen osuus on 60 prosenttia maan tuhannen kokonaisviennistä. suurimman Saksassa vientiyrityksen osuus on 60 Lähde: OECD. prosenttia maan kokonaisviennistä. Lähde: OECD suurinta vastaa 33 % Suomen, 27 % Ruotsin ja 21 % Saksan viennistä. Suomi Ruotsi Saksa suurinta vastaa % Suomen, % Ruotsin ja 38 % Saksan 0 viennistä. Top ,000 Tavara- ja palveluvienti 26

28 Palveluvienti vientierittäin (Osuus (Osuus palveluviennistä, prosenttia) n e- mens sisäistä Liike-elämän palvelut Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut Matkailu Rojaltit, lisenssimaksut ja tekijänpalkkiot 20,0 13,3 11,4 31,7 Palveluvienti on paljolti monikansallisten teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa. Kolmannes palveluviennistä on liike-elämän palveluita, kuten Nokia Siemens Networksin (ja nyt uuden Nokian) sisäistä palvelukauppaa. ssa on taa ja ä et Kuljetus 10,7 Rakentaminen ulkomailla 8,1 Rahoituspalvelut 2,2 Viestintäpalvelut Vakuutuspalvelut Myös muissa palveluviennin luokissa on teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa ja markkinapalvelujen myyntiä. Rakentamisen palveluvienti sisältää muiden muassa projektitoimitukset ulkomaille. Lähde: Suomen Pankki, maksutase. Julkisen sektorin palvelut Virkistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 27 Tavara- ja palveluvienti

29 Suomen tärkeimmät vientituotteet 2012 Paperi ja pahvi on Suomen tärkein yksittäinen vientiluokka. Sen osuus on 12,5 prosenttia koko bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Suomen osuus koko maailman paperin ja pahvin viennistä on noin 8,2 prosenttia. Öljyjalosteiden osuus viennistä on 10,7 prosenttia. Toiseksi tärkeimmän vientiluokkamme osuus maailmaviennistä on vain 0,9 prosenttia. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. Osuus Suomen Vientituote Suomen osuus tavara- maailman viennistä, % viennistä, % 12,5 Paperi ja pahvi 8,2 10,7 Kivennäisöljytuotteet, raffinoidut 0,9 4,5 Levyvalmisteet, seostettua terästä 5,3 2,7 Puhelinlaitteet, niiden osat ja tarvikkeet 0,4 2,4 Muut teollisuuden erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 2,4 Paperimassa 4,0 2,4 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 1,8 2,3 Maansiirto-, kaivuu- yms. koneet 1,4 2,2 Sahattu ja höylätty puutavara 4,6 2,1 Erittelemätön 0,3 Tavara- ja palveluvienti 28

30 Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet 2012 Suomen osuus Vientituote Osuus Suomen maailman maailman viennistä, % viennistä, % 14,7 Turkisnahat, valmistamattomat 1,1 8,3 Paperiteollisuuskoneet 1,2 8,2 Paperi ja pahvi 12,5 7,8 Metallirahat (pl. kultarahat ja käypä raha) 0,0 5,3 Levyvalmisteet, seostettua terästä 4,5 5,0 Sinkki 0,8 4,6 Sahattu ja höylätty puutavara 2,2 4,0 Paperimassa 2,4 3,4 Nikkeli 0,9 3,2 Muu vilja (lähinnä kaura ja ruis) 0,1 Suomi näyttäytyy edelleen varsin raaka-ainevetoisena taloutena, kun tarkastellaan vientituotteidemme maailmanmarkkinaosuuksia. Maamme osuus maailman turkisnahkojen viennistä on 14,7 prosenttia. Seuraavaksi suurin maailmanmarkkinaosuus on paperiteollisuuskoneilla ja lähes yhtä suuri papereilla ja pahveilla. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. 29 Tavara- ja palveluvienti

31 Aineellinen Aineellinen ja ja aineeton aineeton investointiaste investointiaste (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), prosenttia) prosenttia) Aineelliset investoinnit olivat luvun lamaan lamaan asti merkittävästi asti merkittävästi nykyistä nykyistä korkeammalla tasolla. tasolla. Aineettomat investoinnit taas ovat olleet kasvussa, aivan viime vuosien kehitystä lukuun ottamatta. Aineellisten investointien taso on Aineellisten investointien taso on 6 7 kertaa (huom. asteikot kuviossa) aineettomia suurempi, joskin 6 7 kertaa (huom. asteikot) aineettomia suurempi, joskin tässä tässä mittarina olevat tutkimus- ja mittarina olevat tutkimus- ja kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. 33). kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. Yksityisiä 35). investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuotto-odotus. Yksityisiä investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuottoodotus Aineettomat investoinnit (asteikko vasemmalla) Aineelliset investoinnit (asteikko oikealla) Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM 1.6.2016 Tutkimuskysymys & aineisto Miten työllisyys, vienti ja lisäarvo ovat kehittyneet Cleantech

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2016 Investointitiedustelu Kesäkuu 2016 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot