Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN 978-951-628-609-2 ISBN 978-951-628-610-8 (PDF)"

Transkriptio

1 Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

2 Esipuhe Miten Suomessa tehdyn työn määrä ja luonne ovat muuttuneet? Kuka Suomessa kasvaa? Kuinka leveillä harteilla on Suomen vienti ja mitä me oikeastaan viemme? Monet osaavat arvioida, että paperi on edelleen maamme merkittävin vientituote, mutta harva tietää että kivennäisöljytuotteiden vienti on osuudeltaan lähes samaa luokkaa. Kun pohdimme talouspolitiikan suuntaa, nämä ovat kymmenen pisteen kysymyksiä. Jotta osaisimme suunnistaa oikein, meidän pitää tietää missä olemme. EVA Fakta Tästä Suomi elää on elinkeinoelämämme tilannekuva juuri nyt. Se kuvaa tehokkaasti myös rakennemuutoksen, siis sen miten työtä on yhtäältä kadonnut, mutta syntynyt vastaavasti toisaalle. Suomen tukijaloista toinen on edelleen puuta ja toinen metallia. Perinteiset toimialat ovat pitäneet pintansa ja vuosituhannen alussa jyllännyt elektroniikka on kutistunut suurimmasta toimialasta neljänneksi. Mutta yhteinen ongelmamme näyttää olevan investointien krooninen heikkous. EVA Faktan luvut ovat koonneet toimitusjohtaja Petri Rouvinen ja tutkija Mika Pajarinen Etlatiedosta. Esitän molemmille parhaat kiitokset huolellisesta ja tärkeästä työstä. Helsingissä 9. kesäkuuta 2014 Matti Apunen Johtaja EVA

3 Sisältö Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4 Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Tehty työ pääsektoreittain 2002 ja Yksityisen ja julkisen sektorin työ toimialoittain Yksityisen ja julkisen sektorin työn muutos toimialoittain Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta Työ yksityisellä sektorilla 12 Tehty työ toimialoittain Työn muutos toimialoittain Työn jakauma alueittain Työn muutos alueittain Työ yrityksissä 16 Yritysten määrä ja työllisyysosuudet yrityskoon mukaan Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja Suomen työllistävimmät yritykset Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset

4 Tuotanto yksityisellä sektorilla 21 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet Tuotannon muutos toimialoittain Tavara- ja palveluvienti 23 Tavara- ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja Tavaravienti toimialoittain Tavaravientiyritysten määrä ja vientiosuudet yrityskoon mukaan Suurimpien yritysten osuudet tavaraviennistä Palveluvienti vientierittäin Suomen tärkeimmät vientituotteet Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30 Aineellinen ja aineeton investointiaste Aineellinen pääoma toimialoittain Aineellisen pääoman muutos toimialoittain Aineettoman pääomakannan koostumus Aineeton pääoma toimialoittain Aineettoman pääoman muutos toimialoittain

5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Tämä EVA Fakta antaa monipuolisen kuvan Suomessa tehtävästä työstä ja harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta. Tietojen päälähde on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Tarkastelua tehdään koko talouden tasolla pääsektoreittain (taulukossa vasemmalla) ja laajojen toimialojen tasoilla (keskellä), jotka on muodostettu yhdistelemällä kansantalouden tilinpidon tarkempia luokkia (oikealla). Tarkastelu rajautuu viimeisimpään saatavilla olevaan tilastovuoteen 2012 ja vertailuvuodesta 2002 tapahtuneisiin muutoksiin. Pääsektori Alkutuotanto ym. Teollisuus Toimiala Alkutuotanto, energia ym. Metsä Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Tarkempi toimiala A: Maa-, metsä- ja kalatalous B: Kaivostoiminta ja louhinta D E: Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto 16 17: Metsäteollisuus 19 22: Kemianteollisuus 24: Metallien jalostus 25: Metallituotteiden valmistus 28: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 30: Kulkuneuvojen valmistus 33: Koneiden/laitteiden korjaus, huolto, asennus 26: Elektroniikkateollisuus 27: Sähkölaitteiden valmistus Muu teollisuus 10 12: Elintarviketeollisuus ym : Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 18: Painaminen 23: Rakennusaineteollisuus 31 32: Muu valmistus ml. huonekalut Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4

6 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Pääsektori Rakentaminen Palvelut Toimiala Rakentaminen Kauppa, logistiikka Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Tarkempi toimiala F: Rakentaminen G: Kauppa H: Kuljetus ja varastointi J: Informaatio ja viestintä M: Ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta N: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O: Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Julkisella sektorilla tarkoitetaan julkisyhteisöjä (tilinpidossa S13), lähinnä valtiota ja kuntia. Kaikki muu katsotaan yksityiseksi (S1-S13). Valtion ja kuntien osin tai kokonaan omistama yhtiömuotoinen liiketoiminta kirjautuu siis yksityiseksi. Yrityksiin liittyvissä tiedoissa ovat mukana Suomessa sijaitsevat konsernirakenteet, ellei toisin mainita. Koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Q: Terveys- ja sosiaalipalvelut 85: Koulutus Muut palvelut I: Majoitus- ja ravitsemistoiminta K: Rahoitus- ja vakuutustoiminta L: Kiinteistöalan toiminta R T: Muut palvelut 5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat

7 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 (Yksi hahmo = henkilöä) (Yksi hahmo = henkilöä) Suomen väkiluku oli oli 5 5, miljoonaa vuonna Koko väestöstä % prosenttia oli töissä. oli Heistä töissä. 89 Heistä % oli palkansaajia ja 11 % oli yrittäjiä. palkansaajia ja prosenttia prosenttia Työttömänä yrittäjiä. oli koko väestöstä 5 % ja työmarkkinoilla olevista 11 %. Työttömänä Sataa työllistä oli koko kohden väestöstä oli peräti prosenttia ei-työllistä ja henkilöä työmarkkinoilla (taloudellinen olevista huoltosuhde). 11 prosenttia. Sataa työllistä kohden oli peräti 132 eityöllistä henkilöä (taloudellinen huoltosuhde). milj. henk. % Työttömät 0,28 5 Lapset, opiskelijat 1,30 24 Eläkeläiset, muut 1,50 28 Työlliset 2,34 43 Lähde: Väestö Tilastokeskus. yht. 5, Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6

8 Tehty Tehty työ työ pääsektoreittain pääsektoreittain ja ja (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) us Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Julkisyhteisöt 4,05 mrd. tuntia 9 % 17 % 8 % 42 % 23 % 4,23 mrd. tuntia 8 % 14 % 9 % 47 % 22 % Työlliset (2,3 miljoonaa henkilöä) tekivät 4,23 miljardia työtuntia vuonna Työtuntien määrä kasvoi neljä prosenttia vuodesta Erityisesti yksityisten palvelujen työosuus kasvoi. Alku Vaikka julkisyhteisöissä työtunnit Teo lisääntyivät prosentin, niiden osuus kaikista työtunneista laski Rak prosenttiyksikön. Julkisen sektorin suhteellisen merkityksen kasvu on Palv tapahtunut muutoin kuin suoran oman työn lisääntymisenä. Julk Yht Työ ja tuotanto kansantaloudessa

9 Yksityisen ja ja julkisen sektorin sektorin työ työ toimialoittain (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Koulutuksessa ja ja terveys- ja ja sosiaalisosiaalipalveluissa tehdään tehdään joka viides joka kaikista työtunneista. kaikista työtunneista. Kolme neljäsosaa Kolme viides neljäsosaa tästä työstä tästä tehdään työstä julkisyhteisöissä. tehdään julkisyhteisöissä. Toiseksi tärkein työllistäjä on kauppa Toiseksi ja logistiikka. tärkein Myös työllistäjä yksityiset on ja julkikauppa set hallinto- ja logistiikka. ja tukipalvelut Myös työllistävät paljon. ja julkiset hallinto- ja yksityiset tukipalvelut työllistävät paljon. Teollisuustoimialat ovat usein pää- Teollisuustoimialat omavaltaisia mutta ovat eivät usein työvoimapääomavaltaisia valtaisia, joten niiden mutta osuudet eivät työvoimavaltaisia, tehdystä työstä ovat joten palvelualoja niiden osuudet pienempiä. tehdystä työstä ovat palvelualoja pienempiä. Koulutus, terveys, sos. Kauppa, logistiikka Hallinto, tukipalvelut Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka 5,4 4,0 10,3 8,8 8,7 7,6 5,5 3,5 1,9 7,2 18,8 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Metsä 1,7 Palvelut Kemia 1,3 Julkisyhteisöt Työ ja tuotanto kansantaloudessa 8

10 Yksityisen ja julkisen ja julkisen sektorin sektorin työn työn muutos muutos toimialoittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta laskettuna (työtuntien siten, että erotus työtuntien jaettuna erotus 2 000:lla)) jaettuna 2 000:lla) ustyö osiaalin sosaa olella. let vat on, työn Koulutus, terveys, sos. Muu palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä -6,4 5,5-5,5-7,8-8,5-18,4 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelutyö lisääntyy, teollisuustyö vähenee. Koulutuksessa ja sosiaalija terveyspalveluissa henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt peräti :lla vuodesta Kolme neljäsosaa lisäyksestä oli yksityisellä puolella. Teollisuustoimialojen työn vähenemisestä arviolta puolet selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelujaan palveluyrityksille. Eniten supistui alkutuotannon, energia-, vesi- ja jätehuollon työn määrä, mikä kertoo varsin voimakkaasta tuotantorakenteen muutoksesta. nteen Muu teollisuus Alkutuot., energia ym. -19,0-22,6 Palvelut Julkisyhteisöt 9 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

11 Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) ritykset vastaavat 90 prosentista Yritykset vastaavat 90 prosentista arkkinatuotantoa. Teollisuus- ja markkinatuotantoa. Teollisuus- ja alveluyritysten osuudet olivat palveluyritysten osuudet olivat ästä myynnistä osapuilleen yhtä tästä myynnistä osapuilleen yhtä uuret. suuret. ulkisyhteisöjen Julkisyhteisöjen ja kotitalouksien ja kotitalouksien suus osuus yhteensä yhteensä jää alle jää alle kymmenes- ymmenesosaan. Kotitalouksilla Kotitalouksilla tarkoitetaan arkoitetaan kotitalouksien kotitalouksien harjoittamaa liiketoimintaa, ei liiketoimintaa, kotityötä. ei arjoittamaa otityötä. Markkinatuotantoa on niiden tavaroiden ja palveluiden tarjonta, jotka arkkinatuotantoa joko myydään tai on on niiden tarkoitettu avaroiden myytäväksi ja palveluiden vähintään tarjonta, kustannukset otka kattavaan joko myydään hintaan. tai on arkoitettu myytäväksi vähintään ustannukset kattavaan hintaan. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Kotitaloudet ym ähde: Tilastokeskus. Työ ja tuotanto kansantaloudessa 10

12 Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta 2012 (Osuus Pääsektoreiden käypähintaisesta roolit nettoarvonlisäyksestä bruttokansantuotteen, prosenttia) näkökulmasta 2012 (Osuus käypähintaisesta nettoarvonlisäyksestä, prosenttia) Yritysten osuus nettoarvonlisäyksestä ja bruttokansantuotteesta (bkt:sta) on kaksi kolmasosaa. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Arvonlisäys tarkoittaa ulkoa ostettujen raaka-aineiden ja välipanosten päälle synnytettyä arvoa. Julkisen tuotannon arvonlisäys on laskennallinen erä, joka päätellään pääasiassa palkkasumman perusteella. Kaikki taloudessa tehty arvonlisäys summautuu bkt:hen. Arvonlisäyksestä maksetaan työntekijöiden palkat ja korvaukset pääomalle (myös mahdolliset voitot). Kotitaloudet ym. Lähteet: Tilastokeskus. 11 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

13 Tehty työ työ toimialoittain (Osuus (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Kaupassa ja ja logistiikkapalveluissa tehtiin peräti neljäsosa yksityisen sektorin työtunneista vuonna Tieto-, informaatio- ja viestintä- Tieto-, palvelujen, informaatio- rakentamisen ja sekä viestintäpalvelujen, alkutuotannon ja energia-, rakentamisen vesisekä ja jätehuollon alkutuotannon osuudet ja energia-, yksityisen vesi ja sektorin jätehuollon työtunneista osuudet olivat yksityisen kukin sektorin kymmenesosan työtunneista luokkaa. olivat kukin kymmenesosan luokkaa. Kone- ja metalliteollisuus oli suurin teollisuustoimiala Kone- ja metalliteollisuus kahdeksan oli suurin teollisuustoimiala prosentin osuudella kahdeksan yksityisistä prosentin työtunneista. osuudella yksityisistä työtunneista. Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka Metsä Kemia 13,2 11,4 11,2 9,9 7,6 7,0 5,2 4,5 2,5 2,2 1,6 24,2 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Työ yksityisellä sektorilla 12

14 Työn Työn muutos toimialoittain (Tuhatta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) äntynyt autta a at (kuten vat esi ja rtoo oksesta. Koulutus, terveys, sos. Muut palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä Muu teollisuus -5,5-7,8-8,5-18,4-19,0 5,5 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yksityinen palvelutyö on lisääntynyt ja teollisuustyö supistunut kautta linjan. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutöitään (kuten siivous) palveluyrityksille. Koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin henkilötyövuodet ovat lisääntyneet peräti :lla vuodesta Alkutuotannon ja energia-, vesi- ja jätehuollon kutistuminen kertoo voimakkaasta rakennemuutoksesta. Alkutuot., energia ym. -22,6 13 Työ yksityisellä sektorilla

15 Työn Työn jakauma jakauma alueittain alueittain (Osuudet (Osuudet yksityisen yksityisen sektorin sektorin tehdyistä tehdyistä työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Noin kolmasosa kaikista yksityisen sektorin Kolmasosa työtunneista kaikista yksityisen tehdään Uudellamaalla. sektorin työtunneista Pirkanmaalla tehtiin ja Varsinais-Suomessa Uudellamaalla. Pirkanmaalla tehdään molemmissa Varsinais-Suomessa noin yhdeksän tehtiin prosenttia ja kaikista molemmissa työtunneista. 9 prosenttia kaikista Lähde: työtunneista. Tilastokeskus. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa 9,0 8,6 6,5 6,4 5,3 4,8 4,5 4,3 4,1 3,7 3,0 2,7 2,6 1,2 0,7 32,5 Työ yksityisellä sektorilla 14

16 Työn Työn muutos muutos alueittain alueittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) li 13 sen ut ea Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi 6,1 5,3 4,9 4,7 3,2 3,0 2,8 2,5 1,8 1,8 0,5 0,4 0,4 13,4 29,6 Uudellamaalla tehty työ on lisääntynyt henkilötyövuodella vuodesta Pirkanmaallakin lisäystä tuli yli henkilön vuosityöpanoksen edestä. Työtuntien määrä on kasvanut kaikilla alueilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. 15 Työ yksityisellä sektorilla

17 Yritysten Yritysten määrä määrä ja ja työllisyysosuudet työllisyysosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Prosenttia) Yrityksiä Yrityksiä oli kaikkiaan oli kaikkiaan (kon- (konsernirakenteet huomioiden) vuonna vuonna Niistä Niistä 95 prosenttia 95 prosenttia työllisti työllisti alle 10 alle henkilöä. 10 henkilöä. Yli henkilöä 4 27 Vähintään tuhat henkilöä työllis- Vähintään täviä yrityksiä tuhat henkilöä oli 130, mikä työllistäviä oli 0,04 yrityksiä prosenttia oli 130, kaikista mikä yrityksistä. oli 0,04 Ne prosenttia työllistivät kaikista yhteensä yrityksistä. kuitenkin Ne kutakuinkin työllistivät yhteensä yhtä paljon kuitenkin kuin alle 10 kutakuinkin hengen yritykset. yhtä paljon kuin alle 10 hengen yritykset. Valtio ja suurimmat kunnat ovat Valtio suuryrityksiäkin ja suurimmat merkittävämpiä kunnat ovat suuryrityksiäkin työllistäjiä, mutta merkittävämpiä ne eivät ole mukana kuvion mutta tiedoissa. ne eivät Aineistossa ole mukana työllistäjiä, kuvion ovat tiedoissa. mukana vain Aineistossa julkisyhteisöjen on mukana omistamat vain julkisyhteisöjen yritykset. omistamat Lähde: Tilastokeskuksen yritykset. konsernirekisteri. Lähde: Tilastokeskuksen konsernirekisteri. Yritys Yritys tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tytäryhtiöt tytäryhtiöt yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa. yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa h h h. Alle 10 h. 95 Yrityksistä Työllisyydestä Työ yrityksissä 16

18 Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) iset ssä, an a oka Aloittaneet Jatkaneet Yritysten aloittamiset ja lopettamiset aiheuttavat merkittävää työn uudelleenkohdentumista. Kolmasosa yritysten työllisistä työskenteli vuonna 2002 yrityksissä, jotka eivät yritysrekisterin mukaan olleet enää toiminnassa vuonna Vastaavasti näiden vuosien aikana aloittaneissa yrityksissä oli noin joka kolmas työllisistä vuonna Lopettaneet Tilastointimuutosten takia aineistossa ei ole mukana maatalouden ja kiinteistöjen hallinnan yrityksiä. Konsernirakenteitakaan ei ole huomioitu, koska tiedot niistä ovat osin puutteellisia. n ioitu, Työ yrityksissä

19 Suomen työllistävimmät yritykset 2012 Suomen työllistävin yritys on Itella, jonka palveluksessa oli yli työntekijää vuonna Koko Itella-konsernin globaalista työllisyydestä 70 prosenttia on Suomessa. Nokia oli Suomen toiseksi suurin työllistäjä vielä vuonna Tuolloin Suomen osuus Nokian globaalista työllisyydestä oli 13 prosenttia. Nyt kun puhelintoiminnot ovat siirtyneet Microsoftille, Nokia työllistää Suomessa noin henkilöä. Työllisyys Suomen osuus Suomessa, yrityksen globaalista Yritys henkilöä työllisyydestä, % Itella Nokia ISS (Suomen tytäryhtiö) VR Kesko UPM-Kymmene Metso YIT SOL-yhtiöt Nordea (Suomen yksikkö) Työ yrityksissä 18

20 Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Henkilöstömäärän Työllisyys muutos Suomessa Suomessa Yritys , henkilöä 2012, henkilöä SOL-yhtiöt (siivous ym.) OPK (Osuuspankkikeskus Osk) Lassila & Tikanoja (jätehuolto ym.) SOK (S-ketjun keskushallinto) Contineo (ml. RTK-Palvelu) Pirkanmaan Osuuskauppa Osuuskauppa Hämeenmaa Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Osuuskauppa Arina Siivous- ja kiinteistöpalveluja tarjoavan SOL-konsernin työllisyys on lisääntynyt Suomessa yli henkilöllä vuodesta Osin SOLin ja muidenkin listan yritysten henkilöstömäärän kasvu selittyy tehdyillä yritysostoilla ja -järjestelyillä. Kymmenestä henkilöstöään eniten lisänneestä yrityksestä viisi on palvelualan yrityksiä, neljä kaupan alalta ja yksi teollisuudesta. 19 Työ yrityksissä

21 Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset Lukkoyhtiö Assa Abloyn työllisyys on kasvanut Suomessa yli 500 prosenttia vuodesta Kasvuun liittyy sarja mutkikkaita yritysjärjestelyjä. Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneiden kärkikymmenikössä oli neljä palvelualan ja neljä teollisuusalan yritystä. Lisäksi kaupan alalta ja rakentamisesta oli kustakin yksi yritys. Aineistossa ovat yritykset, jotka työllistivät vuonna 2002 vähintään sata henkilöä. Suomen henkilöstön Työllisyys muutos Suomessa Yritys , % 2012, henkilöä Assa Abloy Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Skaala Ikkunat ja Ovet Gigantti Finnmap Consulting Aro Yhtiöt (mm. talotekniikkaa) Rejlers Finland (tekninen konsultointi) Panostaja (sijoitusyhtiö) SOL-yhtiöt Työ yrityksissä 20

22 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) ntosuudet essa on myös ästi ksen Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Kone & metalli Alkutuot., energia ym. Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Kemia Metsä 12,7 10,1 8,2 6,5 5,8 4,7 4,3 3,5 2,6 18,6 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Teollisuustoimialojen tuotantoosuudet ovat jonkin verran korkeammat kuin työtuntiosuudet (ks. s. 12), koska teollisuudessa on hyvä tuottavuus. Silti kauppa ja logistiikka on myös tuotannolla mitattuna selvästi suurin toimiala yli viidenneksen osuudella. Sähkö & elektroniikka 1,4 21 Tuotanto yksityisellä sektorilla

23 Tuotannon muutos toimialoittain Tuotannon (Yksityisen muutos sektorin toimialoittain arvonlisäyksen muutos, miljardia euroa (vuoden (Yksityisen 2000 sektorin hinnoin)) arvonlisäyksen muutos, mrd. euroa, vuoden 2000 hinnoin) Tuotanto Tuotanto on lisääntynyt on lisääntynyt kaikilla kaikilla palvelualoilla palvelualoilla ja rakentamisessa. ja rakentamisessa. Kauppa, logistiikka Kasvua on Kasvua ollut myös on ollut alkutuotannossa myös Tieto, info, viestintä ja energia-, alkutuotannossa vesi- ja jätehuollossa, ja energia-, vesi- ja vaikka jätehuollossa, toimialan työtunnit vaikka ovat toimialan supistuneet työtunnit voimakkaasti ovat supistuneet (vrt. s. 13). Muut palvelut voimakkaasti (vrt. s. 14). Rakentaminen Teollisuustoimialoista kone & metalli sekä Teollisuustoimialoista kemia kasvoivat. kone & Hallinto, tukipalvelut Sähkön metalli ja elektroniikan sekä kemia voimakas kasvoivat. Koulutus, terveys, sos. supistuminen liittyy Nokiaan. Ilman Nokian Sähkön vaikutusta ja elektroniikan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden supistuminen arvonlisäys liittyy Nokiaan. olisi Ilman voimakas Kone & metalli kasvanut Nokian yli miljardilla vaikutusta eurolla. sähkö- ja Alkutuot., energia ym. elektroniikkateollisuuden Kemia arvonlisäys olisi kasvanut yli miljardilla eurolla. Muu teollisuus Metsä Sähkö & elektroniikka -3,2 muutos -0,7-1,0 2,0 1,3 1,3 1,0 0,7 0,6 0,3 3,9 3,6 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuotanto yksityisellä sektorilla 22

24 Tavara- ja ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja ja 2012 (Viennin arvo suhteessa bkt:hen, bkt:hen, prosenttia) prosenttia) Tavaravienti Tavaraviennin osuus bkt:sta on kutistunut ja palveluviennin kasvanut. Niiden yhteenlaskettu bkt-osuus on pysynyt 41 prosentin tasolla vuodesta 2002 vuoteen iksi ta, Tavaraviennin roolia korostaa bruttoarvoinen tilinpito. Esimerkiksi Suomessa kypsytetyn banaanin vienti Venäjälle kertoo sekä banaanin että kypsytyksen arvosta, vaikka suomalainen jalostusarvo liittyy vain kypsytykseen. en tä Palveluvienti 8 11 OECD:n ja WTO:n jalostusarvopohjaisten mittausten mukaan Suomen tavara- ja palveluvienti ovat osapuilleen yhtä suuret Tavara- ja palveluvienti

25 Tavaravienti Tavaravienti toimialoittain toimialoittain (Osuus (Osuus koko koko tavaraviennistä, tavaraviennistä, prosenttia) prosenttia) Kone- Kone- ja metalliteollisuus ja kattaa kattaa prosenttia prosenttia bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Viennin Viennin toinen toinen tukijalka tukijalka tavaraviennistä. on nyt on nyt ja tulevaisuudessa ja puinen. puinen. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus käväisi Sähkö- ja 2000-luvulla elektroniikkateollisuus suurimpana käväisi vientialana, mutta 2000-luvulla suurimpana matkapuhelinviennin vientialana, mutta loppumisen matkapuhelinviennin jälkeen sen osuus on loppumisen vakiintunut jälkeen kymmenesosan sen osuus on tasolle. vakiintunut kymmenesosan tasolle. Kaupan tavaravienti liittyy K- ja Kaupan S-ketjujen tavaravienti omien liittyy merkkien K- ja valmistuttamiseen omien merkkien ja toimittamiseen S- ketjujen valmistuttamiseen ulkomaisiin yksiköihin. ja toimittamiseen ulkomaisiin Lähde: Tulli. yksiköihin. Lähteessä käytetty luokitus. Kone & metalli Metsä Kemia Kauppa Sähkö & elektroniikka Muut palvelut ja rakentaminen Muu teollisuus 5,3 4,9 9,8 14,9 19,3 17,7 27,0 Lähde: Tulli. Myös luokitus perustuu Tullin käyttämiin luokkiin. Alkutuotanto 0,9 Tavara- ja palveluvienti 24

26 Tavaravientiyritysten määrä ja ja vientiosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Kokoluokittaiset osuudet vientiyrityksistä ja tavaraviennistä, prosenttia) siin, vain aat mioitu 250 h h h. 0 9 h. Ei tiedossa Yrityksistä Viennistä Suomen vienti on keskittynyt erittäin harvoihin suuriin yrityksiin, myös Ruotsiin verrattuna (ks. taulukot alla). Lisäksi meillä on vähän vientiyrityksiä, vain runsaat Lähde: OECD. Osuus maan vientiyrityksistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Osuus maan koko viennistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Tavara- ja palveluvienti

27 Suurimpien Suurimpien yritysten yritysten osuudet osuudet tavaraviennistä tavaraviennistä (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) Suomen Suomen kymmenen suurinta vien- vientiyritystä (konsernirakenteet (konsernirakenteet huo- huomioiden) vastaa vastaa noin kolmasosasta kolmasosasta tavaraviennistä. Sadan Sadan suurimman suurimman vientiyrityksen vientiyrityksen osuus osuus on on pro- prosenttia tavaraviennistä tavaraviennistä ja tuhannen ja tuhannen suurimman suurimman jo lähes 90 jo prosenttia. lähes 90 prosenttia. Saksassa tuhannen suurimman vientiyrityksen osuus on 60 prosenttia maan tuhannen kokonaisviennistä. suurimman Saksassa vientiyrityksen osuus on 60 Lähde: OECD. prosenttia maan kokonaisviennistä. Lähde: OECD suurinta vastaa 33 % Suomen, 27 % Ruotsin ja 21 % Saksan viennistä. Suomi Ruotsi Saksa suurinta vastaa % Suomen, % Ruotsin ja 38 % Saksan 0 viennistä. Top ,000 Tavara- ja palveluvienti 26

28 Palveluvienti vientierittäin (Osuus (Osuus palveluviennistä, prosenttia) n e- mens sisäistä Liike-elämän palvelut Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut Matkailu Rojaltit, lisenssimaksut ja tekijänpalkkiot 20,0 13,3 11,4 31,7 Palveluvienti on paljolti monikansallisten teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa. Kolmannes palveluviennistä on liike-elämän palveluita, kuten Nokia Siemens Networksin (ja nyt uuden Nokian) sisäistä palvelukauppaa. ssa on taa ja ä et Kuljetus 10,7 Rakentaminen ulkomailla 8,1 Rahoituspalvelut 2,2 Viestintäpalvelut Vakuutuspalvelut Myös muissa palveluviennin luokissa on teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa ja markkinapalvelujen myyntiä. Rakentamisen palveluvienti sisältää muiden muassa projektitoimitukset ulkomaille. Lähde: Suomen Pankki, maksutase. Julkisen sektorin palvelut Virkistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 27 Tavara- ja palveluvienti

29 Suomen tärkeimmät vientituotteet 2012 Paperi ja pahvi on Suomen tärkein yksittäinen vientiluokka. Sen osuus on 12,5 prosenttia koko bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Suomen osuus koko maailman paperin ja pahvin viennistä on noin 8,2 prosenttia. Öljyjalosteiden osuus viennistä on 10,7 prosenttia. Toiseksi tärkeimmän vientiluokkamme osuus maailmaviennistä on vain 0,9 prosenttia. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. Osuus Suomen Vientituote Suomen osuus tavara- maailman viennistä, % viennistä, % 12,5 Paperi ja pahvi 8,2 10,7 Kivennäisöljytuotteet, raffinoidut 0,9 4,5 Levyvalmisteet, seostettua terästä 5,3 2,7 Puhelinlaitteet, niiden osat ja tarvikkeet 0,4 2,4 Muut teollisuuden erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 2,4 Paperimassa 4,0 2,4 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 1,8 2,3 Maansiirto-, kaivuu- yms. koneet 1,4 2,2 Sahattu ja höylätty puutavara 4,6 2,1 Erittelemätön 0,3 Tavara- ja palveluvienti 28

30 Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet 2012 Suomen osuus Vientituote Osuus Suomen maailman maailman viennistä, % viennistä, % 14,7 Turkisnahat, valmistamattomat 1,1 8,3 Paperiteollisuuskoneet 1,2 8,2 Paperi ja pahvi 12,5 7,8 Metallirahat (pl. kultarahat ja käypä raha) 0,0 5,3 Levyvalmisteet, seostettua terästä 4,5 5,0 Sinkki 0,8 4,6 Sahattu ja höylätty puutavara 2,2 4,0 Paperimassa 2,4 3,4 Nikkeli 0,9 3,2 Muu vilja (lähinnä kaura ja ruis) 0,1 Suomi näyttäytyy edelleen varsin raaka-ainevetoisena taloutena, kun tarkastellaan vientituotteidemme maailmanmarkkinaosuuksia. Maamme osuus maailman turkisnahkojen viennistä on 14,7 prosenttia. Seuraavaksi suurin maailmanmarkkinaosuus on paperiteollisuuskoneilla ja lähes yhtä suuri papereilla ja pahveilla. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. 29 Tavara- ja palveluvienti

31 Aineellinen Aineellinen ja ja aineeton aineeton investointiaste investointiaste (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), prosenttia) prosenttia) Aineelliset investoinnit olivat luvun lamaan lamaan asti merkittävästi asti merkittävästi nykyistä nykyistä korkeammalla tasolla. tasolla. Aineettomat investoinnit taas ovat olleet kasvussa, aivan viime vuosien kehitystä lukuun ottamatta. Aineellisten investointien taso on Aineellisten investointien taso on 6 7 kertaa (huom. asteikot kuviossa) aineettomia suurempi, joskin 6 7 kertaa (huom. asteikot) aineettomia suurempi, joskin tässä tässä mittarina olevat tutkimus- ja mittarina olevat tutkimus- ja kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. 33). kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. Yksityisiä 35). investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuotto-odotus. Yksityisiä investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuottoodotus Aineettomat investoinnit (asteikko vasemmalla) Aineelliset investoinnit (asteikko oikealla) Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari

Pohjanmaan kauppakamari Pohjanmaan kauppakamari Alue-esittelyt ja tilastokatsaus Toimialarakenne Kokkolan sk 2012 yht. n. 22 500 työllistä 5 % 33 % 19 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkiset

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ajankohtaista työllisyydestä

Ajankohtaista työllisyydestä Ajankohtaista työllisyydestä Johtaja, FT Maire Mäki (Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto) 1 KUKA SUOMESSA KASVAA? Rakennemuutos näkyy työllisyydessä, viennissä ja investoinneissa (12.6.2014/ EVA) Työllisyys

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot