Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

Transkriptio

1 Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2014 ISBN ISBN (PDF)

2 Esipuhe Miten Suomessa tehdyn työn määrä ja luonne ovat muuttuneet? Kuka Suomessa kasvaa? Kuinka leveillä harteilla on Suomen vienti ja mitä me oikeastaan viemme? Monet osaavat arvioida, että paperi on edelleen maamme merkittävin vientituote, mutta harva tietää että kivennäisöljytuotteiden vienti on osuudeltaan lähes samaa luokkaa. Kun pohdimme talouspolitiikan suuntaa, nämä ovat kymmenen pisteen kysymyksiä. Jotta osaisimme suunnistaa oikein, meidän pitää tietää missä olemme. EVA Fakta Tästä Suomi elää on elinkeinoelämämme tilannekuva juuri nyt. Se kuvaa tehokkaasti myös rakennemuutoksen, siis sen miten työtä on yhtäältä kadonnut, mutta syntynyt vastaavasti toisaalle. Suomen tukijaloista toinen on edelleen puuta ja toinen metallia. Perinteiset toimialat ovat pitäneet pintansa ja vuosituhannen alussa jyllännyt elektroniikka on kutistunut suurimmasta toimialasta neljänneksi. Mutta yhteinen ongelmamme näyttää olevan investointien krooninen heikkous. EVA Faktan luvut ovat koonneet toimitusjohtaja Petri Rouvinen ja tutkija Mika Pajarinen Etlatiedosta. Esitän molemmille parhaat kiitokset huolellisesta ja tärkeästä työstä. Helsingissä 9. kesäkuuta 2014 Matti Apunen Johtaja EVA

3 Sisältö Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4 Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Tehty työ pääsektoreittain 2002 ja Yksityisen ja julkisen sektorin työ toimialoittain Yksityisen ja julkisen sektorin työn muutos toimialoittain Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta Työ yksityisellä sektorilla 12 Tehty työ toimialoittain Työn muutos toimialoittain Työn jakauma alueittain Työn muutos alueittain Työ yrityksissä 16 Yritysten määrä ja työllisyysosuudet yrityskoon mukaan Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja Suomen työllistävimmät yritykset Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset

4 Tuotanto yksityisellä sektorilla 21 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet Tuotannon muutos toimialoittain Tavara- ja palveluvienti 23 Tavara- ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja Tavaravienti toimialoittain Tavaravientiyritysten määrä ja vientiosuudet yrityskoon mukaan Suurimpien yritysten osuudet tavaraviennistä Palveluvienti vientierittäin Suomen tärkeimmät vientituotteet Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30 Aineellinen ja aineeton investointiaste Aineellinen pääoma toimialoittain Aineellisen pääoman muutos toimialoittain Aineettoman pääomakannan koostumus Aineeton pääoma toimialoittain Aineettoman pääoman muutos toimialoittain

5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Tämä EVA Fakta antaa monipuolisen kuvan Suomessa tehtävästä työstä ja harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta. Tietojen päälähde on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Tarkastelua tehdään koko talouden tasolla pääsektoreittain (taulukossa vasemmalla) ja laajojen toimialojen tasoilla (keskellä), jotka on muodostettu yhdistelemällä kansantalouden tilinpidon tarkempia luokkia (oikealla). Tarkastelu rajautuu viimeisimpään saatavilla olevaan tilastovuoteen 2012 ja vertailuvuodesta 2002 tapahtuneisiin muutoksiin. Pääsektori Alkutuotanto ym. Teollisuus Toimiala Alkutuotanto, energia ym. Metsä Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Tarkempi toimiala A: Maa-, metsä- ja kalatalous B: Kaivostoiminta ja louhinta D E: Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto 16 17: Metsäteollisuus 19 22: Kemianteollisuus 24: Metallien jalostus 25: Metallituotteiden valmistus 28: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 29 30: Kulkuneuvojen valmistus 33: Koneiden/laitteiden korjaus, huolto, asennus 26: Elektroniikkateollisuus 27: Sähkölaitteiden valmistus Muu teollisuus 10 12: Elintarviketeollisuus ym : Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 18: Painaminen 23: Rakennusaineteollisuus 31 32: Muu valmistus ml. huonekalut Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat 4

6 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat Pääsektori Rakentaminen Palvelut Toimiala Rakentaminen Kauppa, logistiikka Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Tarkempi toimiala F: Rakentaminen G: Kauppa H: Kuljetus ja varastointi J: Informaatio ja viestintä M: Ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta N: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O: Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Julkisella sektorilla tarkoitetaan julkisyhteisöjä (tilinpidossa S13), lähinnä valtiota ja kuntia. Kaikki muu katsotaan yksityiseksi (S1-S13). Valtion ja kuntien osin tai kokonaan omistama yhtiömuotoinen liiketoiminta kirjautuu siis yksityiseksi. Yrityksiin liittyvissä tiedoissa ovat mukana Suomessa sijaitsevat konsernirakenteet, ellei toisin mainita. Koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Q: Terveys- ja sosiaalipalvelut 85: Koulutus Muut palvelut I: Majoitus- ja ravitsemistoiminta K: Rahoitus- ja vakuutustoiminta L: Kiinteistöalan toiminta R T: Muut palvelut 5 Toimialaluokitus ja muut lähtökohdat

7 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2012 (Yksi hahmo = henkilöä) (Yksi hahmo = henkilöä) Suomen väkiluku oli oli 5 5, miljoonaa vuonna Koko väestöstä % prosenttia oli töissä. oli Heistä töissä. 89 Heistä % oli palkansaajia ja 11 % oli yrittäjiä. palkansaajia ja prosenttia prosenttia Työttömänä yrittäjiä. oli koko väestöstä 5 % ja työmarkkinoilla olevista 11 %. Työttömänä Sataa työllistä oli koko kohden väestöstä oli peräti prosenttia ei-työllistä ja henkilöä työmarkkinoilla (taloudellinen olevista huoltosuhde). 11 prosenttia. Sataa työllistä kohden oli peräti 132 eityöllistä henkilöä (taloudellinen huoltosuhde). milj. henk. % Työttömät 0,28 5 Lapset, opiskelijat 1,30 24 Eläkeläiset, muut 1,50 28 Työlliset 2,34 43 Lähde: Väestö Tilastokeskus. yht. 5, Työ ja tuotanto kansantaloudessa 6

8 Tehty Tehty työ työ pääsektoreittain pääsektoreittain ja ja (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) (Työtunnit yhteensä ja sektorien prosenttiosuudet) us Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Julkisyhteisöt 4,05 mrd. tuntia 9 % 17 % 8 % 42 % 23 % 4,23 mrd. tuntia 8 % 14 % 9 % 47 % 22 % Työlliset (2,3 miljoonaa henkilöä) tekivät 4,23 miljardia työtuntia vuonna Työtuntien määrä kasvoi neljä prosenttia vuodesta Erityisesti yksityisten palvelujen työosuus kasvoi. Alku Vaikka julkisyhteisöissä työtunnit Teo lisääntyivät prosentin, niiden osuus kaikista työtunneista laski Rak prosenttiyksikön. Julkisen sektorin suhteellisen merkityksen kasvu on Palv tapahtunut muutoin kuin suoran oman työn lisääntymisenä. Julk Yht Työ ja tuotanto kansantaloudessa

9 Yksityisen ja ja julkisen sektorin sektorin työ työ toimialoittain (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Koulutuksessa ja ja terveys- ja ja sosiaalisosiaalipalveluissa tehdään tehdään joka viides joka kaikista työtunneista. kaikista työtunneista. Kolme neljäsosaa Kolme viides neljäsosaa tästä työstä tästä tehdään työstä julkisyhteisöissä. tehdään julkisyhteisöissä. Toiseksi tärkein työllistäjä on kauppa Toiseksi ja logistiikka. tärkein Myös työllistäjä yksityiset on ja julkikauppa set hallinto- ja logistiikka. ja tukipalvelut Myös työllistävät paljon. ja julkiset hallinto- ja yksityiset tukipalvelut työllistävät paljon. Teollisuustoimialat ovat usein pää- Teollisuustoimialat omavaltaisia mutta ovat eivät usein työvoimapääomavaltaisia valtaisia, joten niiden mutta osuudet eivät työvoimavaltaisia, tehdystä työstä ovat joten palvelualoja niiden osuudet pienempiä. tehdystä työstä ovat palvelualoja pienempiä. Koulutus, terveys, sos. Kauppa, logistiikka Hallinto, tukipalvelut Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka 5,4 4,0 10,3 8,8 8,7 7,6 5,5 3,5 1,9 7,2 18,8 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Metsä 1,7 Palvelut Kemia 1,3 Julkisyhteisöt Työ ja tuotanto kansantaloudessa 8

10 Yksityisen ja julkisen ja julkisen sektorin sektorin työn työn muutos muutos toimialoittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta laskettuna (työtuntien siten, että erotus työtuntien jaettuna erotus 2 000:lla)) jaettuna 2 000:lla) ustyö osiaalin sosaa olella. let vat on, työn Koulutus, terveys, sos. Muu palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä -6,4 5,5-5,5-7,8-8,5-18,4 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 13,9 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelutyö lisääntyy, teollisuustyö vähenee. Koulutuksessa ja sosiaalija terveyspalveluissa henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt peräti :lla vuodesta Kolme neljäsosaa lisäyksestä oli yksityisellä puolella. Teollisuustoimialojen työn vähenemisestä arviolta puolet selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelujaan palveluyrityksille. Eniten supistui alkutuotannon, energia-, vesi- ja jätehuollon työn määrä, mikä kertoo varsin voimakkaasta tuotantorakenteen muutoksesta. nteen Muu teollisuus Alkutuot., energia ym. -19,0-22,6 Palvelut Julkisyhteisöt 9 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

11 Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) Pääsektoreiden osuudet markkinatuotannosta 2012 (Prosenttia) ritykset vastaavat 90 prosentista Yritykset vastaavat 90 prosentista arkkinatuotantoa. Teollisuus- ja markkinatuotantoa. Teollisuus- ja alveluyritysten osuudet olivat palveluyritysten osuudet olivat ästä myynnistä osapuilleen yhtä tästä myynnistä osapuilleen yhtä uuret. suuret. ulkisyhteisöjen Julkisyhteisöjen ja kotitalouksien ja kotitalouksien suus osuus yhteensä yhteensä jää alle jää alle kymmenes- ymmenesosaan. Kotitalouksilla Kotitalouksilla tarkoitetaan arkoitetaan kotitalouksien kotitalouksien harjoittamaa liiketoimintaa, ei liiketoimintaa, kotityötä. ei arjoittamaa otityötä. Markkinatuotantoa on niiden tavaroiden ja palveluiden tarjonta, jotka arkkinatuotantoa joko myydään tai on on niiden tarkoitettu avaroiden myytäväksi ja palveluiden vähintään tarjonta, kustannukset otka kattavaan joko myydään hintaan. tai on arkoitettu myytäväksi vähintään ustannukset kattavaan hintaan. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Kotitaloudet ym ähde: Tilastokeskus. Työ ja tuotanto kansantaloudessa 10

12 Pääsektoreiden roolit bruttokansantuotteen näkökulmasta 2012 (Osuus Pääsektoreiden käypähintaisesta roolit nettoarvonlisäyksestä bruttokansantuotteen, prosenttia) näkökulmasta 2012 (Osuus käypähintaisesta nettoarvonlisäyksestä, prosenttia) Yritysten osuus nettoarvonlisäyksestä ja bruttokansantuotteesta (bkt:sta) on kaksi kolmasosaa. Teollisuusyritykset Palveluyritykset (ml. rahoitustoiminta) Muut yritykset Julkisyhteisöt Arvonlisäys tarkoittaa ulkoa ostettujen raaka-aineiden ja välipanosten päälle synnytettyä arvoa. Julkisen tuotannon arvonlisäys on laskennallinen erä, joka päätellään pääasiassa palkkasumman perusteella. Kaikki taloudessa tehty arvonlisäys summautuu bkt:hen. Arvonlisäyksestä maksetaan työntekijöiden palkat ja korvaukset pääomalle (myös mahdolliset voitot). Kotitaloudet ym. Lähteet: Tilastokeskus. 11 Työ ja tuotanto kansantaloudessa

13 Tehty työ työ toimialoittain (Osuus (Osuus työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Kaupassa ja ja logistiikkapalveluissa tehtiin peräti neljäsosa yksityisen sektorin työtunneista vuonna Tieto-, informaatio- ja viestintä- Tieto-, palvelujen, informaatio- rakentamisen ja sekä viestintäpalvelujen, alkutuotannon ja energia-, rakentamisen vesisekä ja jätehuollon alkutuotannon osuudet ja energia-, yksityisen vesi ja sektorin jätehuollon työtunneista osuudet olivat yksityisen kukin sektorin kymmenesosan työtunneista luokkaa. olivat kukin kymmenesosan luokkaa. Kone- ja metalliteollisuus oli suurin teollisuustoimiala Kone- ja metalliteollisuus kahdeksan oli suurin teollisuustoimiala prosentin osuudella kahdeksan yksityisistä prosentin työtunneista. osuudella yksityisistä työtunneista. Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Alkutuot., energia ym. Kone & metalli Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Sähkö & elektroniikka Metsä Kemia 13,2 11,4 11,2 9,9 7,6 7,0 5,2 4,5 2,5 2,2 1,6 24,2 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Työ yksityisellä sektorilla 12

14 Työn Työn muutos toimialoittain (Tuhatta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) äntynyt autta a at (kuten vat esi ja rtoo oksesta. Koulutus, terveys, sos. Muut palvelut Tieto, info, viestintä Hallinto, tukipalvelut Rakentaminen Kauppa, logistiikka Kemia Kone & metalli Sähkö & elektroniikka Metsä Muu teollisuus -5,5-7,8-8,5-18,4-19,0 5,5 37,9 36,5 32,6 30,3 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yksityinen palvelutyö on lisääntynyt ja teollisuustyö supistunut kautta linjan. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutöitään (kuten siivous) palveluyrityksille. Koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin henkilötyövuodet ovat lisääntyneet peräti :lla vuodesta Alkutuotannon ja energia-, vesi- ja jätehuollon kutistuminen kertoo voimakkaasta rakennemuutoksesta. Alkutuot., energia ym. -22,6 13 Työ yksityisellä sektorilla

15 Työn Työn jakauma jakauma alueittain alueittain (Osuudet (Osuudet yksityisen yksityisen sektorin sektorin tehdyistä tehdyistä työtunneista, työtunneista, prosenttia) prosenttia) Noin kolmasosa kaikista yksityisen sektorin Kolmasosa työtunneista kaikista yksityisen tehdään Uudellamaalla. sektorin työtunneista Pirkanmaalla tehtiin ja Varsinais-Suomessa Uudellamaalla. Pirkanmaalla tehdään molemmissa Varsinais-Suomessa noin yhdeksän tehtiin prosenttia ja kaikista molemmissa työtunneista. 9 prosenttia kaikista Lähde: työtunneista. Tilastokeskus. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa 9,0 8,6 6,5 6,4 5,3 4,8 4,5 4,3 4,1 3,7 3,0 2,7 2,6 1,2 0,7 32,5 Työ yksityisellä sektorilla 14

16 Työn Työn muutos muutos alueittain alueittain (Tuhatta (Tuhatta henkilötyövuotta henkilötyövuotta (työtuntien (työtuntien erotus jaettuna erotus jaettuna 2 000:lla)) 2 000:lla)) li 13 sen ut ea Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi 6,1 5,3 4,9 4,7 3,2 3,0 2,8 2,5 1,8 1,8 0,5 0,4 0,4 13,4 29,6 Uudellamaalla tehty työ on lisääntynyt henkilötyövuodella vuodesta Pirkanmaallakin lisäystä tuli yli henkilön vuosityöpanoksen edestä. Työtuntien määrä on kasvanut kaikilla alueilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. 15 Työ yksityisellä sektorilla

17 Yritysten Yritysten määrä määrä ja ja työllisyysosuudet työllisyysosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Prosenttia) Yrityksiä Yrityksiä oli kaikkiaan oli kaikkiaan (kon- (konsernirakenteet huomioiden) vuonna vuonna Niistä Niistä 95 prosenttia 95 prosenttia työllisti työllisti alle 10 alle henkilöä. 10 henkilöä. Yli henkilöä 4 27 Vähintään tuhat henkilöä työllis- Vähintään täviä yrityksiä tuhat henkilöä oli 130, mikä työllistäviä oli 0,04 yrityksiä prosenttia oli 130, kaikista mikä yrityksistä. oli 0,04 Ne prosenttia työllistivät kaikista yhteensä yrityksistä. kuitenkin Ne kutakuinkin työllistivät yhteensä yhtä paljon kuitenkin kuin alle 10 kutakuinkin hengen yritykset. yhtä paljon kuin alle 10 hengen yritykset. Valtio ja suurimmat kunnat ovat Valtio suuryrityksiäkin ja suurimmat merkittävämpiä kunnat ovat suuryrityksiäkin työllistäjiä, mutta merkittävämpiä ne eivät ole mukana kuvion mutta tiedoissa. ne eivät Aineistossa ole mukana työllistäjiä, kuvion ovat tiedoissa. mukana vain Aineistossa julkisyhteisöjen on mukana omistamat vain julkisyhteisöjen yritykset. omistamat Lähde: Tilastokeskuksen yritykset. konsernirekisteri. Lähde: Tilastokeskuksen konsernirekisteri. Yritys Yritys tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tarkoittaa tässä konsernia (emo ja tytäryhtiöt tytäryhtiöt yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa. yhteensä), koot viittaavat konsernien työllisyyteen Suomessa h h h. Alle 10 h. 95 Yrityksistä Työllisyydestä Työ yrityksissä 16

18 Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä Työllisyys aloittaneissa, jatkaneissa ja lopettaneissa yrityksissä 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) 2002 ja 2012 (Tuhatta henkilöä) iset ssä, an a oka Aloittaneet Jatkaneet Yritysten aloittamiset ja lopettamiset aiheuttavat merkittävää työn uudelleenkohdentumista. Kolmasosa yritysten työllisistä työskenteli vuonna 2002 yrityksissä, jotka eivät yritysrekisterin mukaan olleet enää toiminnassa vuonna Vastaavasti näiden vuosien aikana aloittaneissa yrityksissä oli noin joka kolmas työllisistä vuonna Lopettaneet Tilastointimuutosten takia aineistossa ei ole mukana maatalouden ja kiinteistöjen hallinnan yrityksiä. Konsernirakenteitakaan ei ole huomioitu, koska tiedot niistä ovat osin puutteellisia. n ioitu, Työ yrityksissä

19 Suomen työllistävimmät yritykset 2012 Suomen työllistävin yritys on Itella, jonka palveluksessa oli yli työntekijää vuonna Koko Itella-konsernin globaalista työllisyydestä 70 prosenttia on Suomessa. Nokia oli Suomen toiseksi suurin työllistäjä vielä vuonna Tuolloin Suomen osuus Nokian globaalista työllisyydestä oli 13 prosenttia. Nyt kun puhelintoiminnot ovat siirtyneet Microsoftille, Nokia työllistää Suomessa noin henkilöä. Työllisyys Suomen osuus Suomessa, yrityksen globaalista Yritys henkilöä työllisyydestä, % Itella Nokia ISS (Suomen tytäryhtiö) VR Kesko UPM-Kymmene Metso YIT SOL-yhtiöt Nordea (Suomen yksikkö) Työ yrityksissä 18

20 Henkilöstöään eniten lisänneet yritykset Henkilöstömäärän Työllisyys muutos Suomessa Suomessa Yritys , henkilöä 2012, henkilöä SOL-yhtiöt (siivous ym.) OPK (Osuuspankkikeskus Osk) Lassila & Tikanoja (jätehuolto ym.) SOK (S-ketjun keskushallinto) Contineo (ml. RTK-Palvelu) Pirkanmaan Osuuskauppa Osuuskauppa Hämeenmaa Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Osuuskauppa Arina Siivous- ja kiinteistöpalveluja tarjoavan SOL-konsernin työllisyys on lisääntynyt Suomessa yli henkilöllä vuodesta Osin SOLin ja muidenkin listan yritysten henkilöstömäärän kasvu selittyy tehdyillä yritysostoilla ja -järjestelyillä. Kymmenestä henkilöstöään eniten lisänneestä yrityksestä viisi on palvelualan yrityksiä, neljä kaupan alalta ja yksi teollisuudesta. 19 Työ yrityksissä

21 Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneet yritykset Lukkoyhtiö Assa Abloyn työllisyys on kasvanut Suomessa yli 500 prosenttia vuodesta Kasvuun liittyy sarja mutkikkaita yritysjärjestelyjä. Suhteellisesti eniten työllisyyttään lisänneiden kärkikymmenikössä oli neljä palvelualan ja neljä teollisuusalan yritystä. Lisäksi kaupan alalta ja rakentamisesta oli kustakin yksi yritys. Aineistossa ovat yritykset, jotka työllistivät vuonna 2002 vähintään sata henkilöä. Suomen henkilöstön Työllisyys muutos Suomessa Yritys , % 2012, henkilöä Assa Abloy Manpower CRH Finland (ml. Rudus) Skaala Ikkunat ja Ovet Gigantti Finnmap Consulting Aro Yhtiöt (mm. talotekniikkaa) Rejlers Finland (tekninen konsultointi) Panostaja (sijoitusyhtiö) SOL-yhtiöt Työ yrityksissä 20

22 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 Toimialoittaiset tuotanto-osuudet 2012 (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) (Osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, prosenttia) ntosuudet essa on myös ästi ksen Kauppa, logistiikka Muut palvelut Tieto, info, viestintä Rakentaminen Kone & metalli Alkutuot., energia ym. Koulutus, terveys, sos. Hallinto, tukipalvelut Muu teollisuus Kemia Metsä 12,7 10,1 8,2 6,5 5,8 4,7 4,3 3,5 2,6 18,6 21,7 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Teollisuustoimialojen tuotantoosuudet ovat jonkin verran korkeammat kuin työtuntiosuudet (ks. s. 12), koska teollisuudessa on hyvä tuottavuus. Silti kauppa ja logistiikka on myös tuotannolla mitattuna selvästi suurin toimiala yli viidenneksen osuudella. Sähkö & elektroniikka 1,4 21 Tuotanto yksityisellä sektorilla

23 Tuotannon muutos toimialoittain Tuotannon (Yksityisen muutos sektorin toimialoittain arvonlisäyksen muutos, miljardia euroa (vuoden (Yksityisen 2000 sektorin hinnoin)) arvonlisäyksen muutos, mrd. euroa, vuoden 2000 hinnoin) Tuotanto Tuotanto on lisääntynyt on lisääntynyt kaikilla kaikilla palvelualoilla palvelualoilla ja rakentamisessa. ja rakentamisessa. Kauppa, logistiikka Kasvua on Kasvua ollut myös on ollut alkutuotannossa myös Tieto, info, viestintä ja energia-, alkutuotannossa vesi- ja jätehuollossa, ja energia-, vesi- ja vaikka jätehuollossa, toimialan työtunnit vaikka ovat toimialan supistuneet työtunnit voimakkaasti ovat supistuneet (vrt. s. 13). Muut palvelut voimakkaasti (vrt. s. 14). Rakentaminen Teollisuustoimialoista kone & metalli sekä Teollisuustoimialoista kemia kasvoivat. kone & Hallinto, tukipalvelut Sähkön metalli ja elektroniikan sekä kemia voimakas kasvoivat. Koulutus, terveys, sos. supistuminen liittyy Nokiaan. Ilman Nokian Sähkön vaikutusta ja elektroniikan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden supistuminen arvonlisäys liittyy Nokiaan. olisi Ilman voimakas Kone & metalli kasvanut Nokian yli miljardilla vaikutusta eurolla. sähkö- ja Alkutuot., energia ym. elektroniikkateollisuuden Kemia arvonlisäys olisi kasvanut yli miljardilla eurolla. Muu teollisuus Metsä Sähkö & elektroniikka -3,2 muutos -0,7-1,0 2,0 1,3 1,3 1,0 0,7 0,6 0,3 3,9 3,6 Alkutuotanto ym. Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuotanto yksityisellä sektorilla 22

24 Tavara- ja ja palveluviennin tuotanto-osuudet 2002 ja ja 2012 (Viennin arvo suhteessa bkt:hen, bkt:hen, prosenttia) prosenttia) Tavaravienti Tavaraviennin osuus bkt:sta on kutistunut ja palveluviennin kasvanut. Niiden yhteenlaskettu bkt-osuus on pysynyt 41 prosentin tasolla vuodesta 2002 vuoteen iksi ta, Tavaraviennin roolia korostaa bruttoarvoinen tilinpito. Esimerkiksi Suomessa kypsytetyn banaanin vienti Venäjälle kertoo sekä banaanin että kypsytyksen arvosta, vaikka suomalainen jalostusarvo liittyy vain kypsytykseen. en tä Palveluvienti 8 11 OECD:n ja WTO:n jalostusarvopohjaisten mittausten mukaan Suomen tavara- ja palveluvienti ovat osapuilleen yhtä suuret Tavara- ja palveluvienti

25 Tavaravienti Tavaravienti toimialoittain toimialoittain (Osuus (Osuus koko koko tavaraviennistä, tavaraviennistä, prosenttia) prosenttia) Kone- Kone- ja metalliteollisuus ja kattaa kattaa prosenttia prosenttia bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Viennin Viennin toinen toinen tukijalka tukijalka tavaraviennistä. on nyt on nyt ja tulevaisuudessa ja puinen. puinen. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus käväisi Sähkö- ja 2000-luvulla elektroniikkateollisuus suurimpana käväisi vientialana, mutta 2000-luvulla suurimpana matkapuhelinviennin vientialana, mutta loppumisen matkapuhelinviennin jälkeen sen osuus on loppumisen vakiintunut jälkeen kymmenesosan sen osuus on tasolle. vakiintunut kymmenesosan tasolle. Kaupan tavaravienti liittyy K- ja Kaupan S-ketjujen tavaravienti omien liittyy merkkien K- ja valmistuttamiseen omien merkkien ja toimittamiseen S- ketjujen valmistuttamiseen ulkomaisiin yksiköihin. ja toimittamiseen ulkomaisiin Lähde: Tulli. yksiköihin. Lähteessä käytetty luokitus. Kone & metalli Metsä Kemia Kauppa Sähkö & elektroniikka Muut palvelut ja rakentaminen Muu teollisuus 5,3 4,9 9,8 14,9 19,3 17,7 27,0 Lähde: Tulli. Myös luokitus perustuu Tullin käyttämiin luokkiin. Alkutuotanto 0,9 Tavara- ja palveluvienti 24

26 Tavaravientiyritysten määrä ja ja vientiosuudet yrityskoon yrityskoon mukaan mukaan (Prosenttia) (Kokoluokittaiset osuudet vientiyrityksistä ja tavaraviennistä, prosenttia) siin, vain aat mioitu 250 h h h. 0 9 h. Ei tiedossa Yrityksistä Viennistä Suomen vienti on keskittynyt erittäin harvoihin suuriin yrityksiin, myös Ruotsiin verrattuna (ks. taulukot alla). Lisäksi meillä on vähän vientiyrityksiä, vain runsaat Lähde: OECD. Osuus maan vientiyrityksistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Osuus maan koko viennistä, % Henkilöstö Suomi Ruotsi Saksa Väh. 250 h h h h Ei tiedossa Tavara- ja palveluvienti

27 Suurimpien Suurimpien yritysten yritysten osuudet osuudet tavaraviennistä tavaraviennistä (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) (Prosenttia tavaraviennistä ja suurimpien viejäkonsernien lukumäärä) Suomen Suomen kymmenen suurinta vien- vientiyritystä (konsernirakenteet (konsernirakenteet huo- huomioiden) vastaa vastaa noin kolmasosasta kolmasosasta tavaraviennistä. Sadan Sadan suurimman suurimman vientiyrityksen vientiyrityksen osuus osuus on on pro- prosenttia tavaraviennistä tavaraviennistä ja tuhannen ja tuhannen suurimman suurimman jo lähes 90 jo prosenttia. lähes 90 prosenttia. Saksassa tuhannen suurimman vientiyrityksen osuus on 60 prosenttia maan tuhannen kokonaisviennistä. suurimman Saksassa vientiyrityksen osuus on 60 Lähde: OECD. prosenttia maan kokonaisviennistä. Lähde: OECD suurinta vastaa 33 % Suomen, 27 % Ruotsin ja 21 % Saksan viennistä. Suomi Ruotsi Saksa suurinta vastaa % Suomen, % Ruotsin ja 38 % Saksan 0 viennistä. Top ,000 Tavara- ja palveluvienti 26

28 Palveluvienti vientierittäin (Osuus (Osuus palveluviennistä, prosenttia) n e- mens sisäistä Liike-elämän palvelut Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut Matkailu Rojaltit, lisenssimaksut ja tekijänpalkkiot 20,0 13,3 11,4 31,7 Palveluvienti on paljolti monikansallisten teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa. Kolmannes palveluviennistä on liike-elämän palveluita, kuten Nokia Siemens Networksin (ja nyt uuden Nokian) sisäistä palvelukauppaa. ssa on taa ja ä et Kuljetus 10,7 Rakentaminen ulkomailla 8,1 Rahoituspalvelut 2,2 Viestintäpalvelut Vakuutuspalvelut Myös muissa palveluviennin luokissa on teollisuusyritysten sisäistä vaihdantaa ja markkinapalvelujen myyntiä. Rakentamisen palveluvienti sisältää muiden muassa projektitoimitukset ulkomaille. Lähde: Suomen Pankki, maksutase. Julkisen sektorin palvelut Virkistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 27 Tavara- ja palveluvienti

29 Suomen tärkeimmät vientituotteet 2012 Paperi ja pahvi on Suomen tärkein yksittäinen vientiluokka. Sen osuus on 12,5 prosenttia koko bruttoarvoisesta tavaraviennistä. Suomen osuus koko maailman paperin ja pahvin viennistä on noin 8,2 prosenttia. Öljyjalosteiden osuus viennistä on 10,7 prosenttia. Toiseksi tärkeimmän vientiluokkamme osuus maailmaviennistä on vain 0,9 prosenttia. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. Osuus Suomen Vientituote Suomen osuus tavara- maailman viennistä, % viennistä, % 12,5 Paperi ja pahvi 8,2 10,7 Kivennäisöljytuotteet, raffinoidut 0,9 4,5 Levyvalmisteet, seostettua terästä 5,3 2,7 Puhelinlaitteet, niiden osat ja tarvikkeet 0,4 2,4 Muut teollisuuden erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 2,4 Paperimassa 4,0 2,4 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 1,8 2,3 Maansiirto-, kaivuu- yms. koneet 1,4 2,2 Sahattu ja höylätty puutavara 4,6 2,1 Erittelemätön 0,3 Tavara- ja palveluvienti 28

30 Suomen maailmanmarkkinaosuudeltaan merkittävimmät vientituotteet 2012 Suomen osuus Vientituote Osuus Suomen maailman maailman viennistä, % viennistä, % 14,7 Turkisnahat, valmistamattomat 1,1 8,3 Paperiteollisuuskoneet 1,2 8,2 Paperi ja pahvi 12,5 7,8 Metallirahat (pl. kultarahat ja käypä raha) 0,0 5,3 Levyvalmisteet, seostettua terästä 4,5 5,0 Sinkki 0,8 4,6 Sahattu ja höylätty puutavara 2,2 4,0 Paperimassa 2,4 3,4 Nikkeli 0,9 3,2 Muu vilja (lähinnä kaura ja ruis) 0,1 Suomi näyttäytyy edelleen varsin raaka-ainevetoisena taloutena, kun tarkastellaan vientituotteidemme maailmanmarkkinaosuuksia. Maamme osuus maailman turkisnahkojen viennistä on 14,7 prosenttia. Seuraavaksi suurin maailmanmarkkinaosuus on paperiteollisuuskoneilla ja lähes yhtä suuri papereilla ja pahveilla. Lähde: United Nations Commodity Trade Statistics Database. Tuotteet on määritelty YK:n SITC Rev. 3-luokituksen 3-numerotasolla. 29 Tavara- ja palveluvienti

31 Aineellinen Aineellinen ja ja aineeton aineeton investointiaste investointiaste (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), (Kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa tuotantoon (nettoarvonlisäys), prosenttia) prosenttia) Aineelliset investoinnit olivat luvun lamaan lamaan asti merkittävästi asti merkittävästi nykyistä nykyistä korkeammalla tasolla. tasolla. Aineettomat investoinnit taas ovat olleet kasvussa, aivan viime vuosien kehitystä lukuun ottamatta. Aineellisten investointien taso on Aineellisten investointien taso on 6 7 kertaa (huom. asteikot kuviossa) aineettomia suurempi, joskin 6 7 kertaa (huom. asteikot) aineettomia suurempi, joskin tässä tässä mittarina olevat tutkimus- ja mittarina olevat tutkimus- ja kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. 33). kehitysmenot ovat vain osa aineettomista investoinneista (ks. s. Yksityisiä 35). investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuotto-odotus. Yksityisiä investointeja motivoi ennen kaikkea korkea tuottoodotus Aineettomat investoinnit (asteikko vasemmalla) Aineelliset investoinnit (asteikko oikealla) Yksityisen sektorin investoinnit ja pääomat 30