Uudet funktionaaliset ligniinit Uusiutuva kemianteollisuus Sivu (1/34) Luonnonkuitukomposiittien ja ligniinin teollinen hyödyntäminen
|
|
- Olivia Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CMS-BP By Toyota Sivu (1/34) Luonnonkuitukomposiittien ja ligniinin teollinen hyödyntäminen 2 KETEK y, Teknokeskiviikko Kari Kolppo Scandinavian Colloids y Tel kari.kolppo@taloverkot.fi TTY Sivu (2/34) Special Car from Lignophenols-Cellulosic Fibers TYTA AUT BDY C.,LTD. Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 1/17
2 Ligniini, luonnon hiilihydraattikuitujen luontainen matriisimateriaali 3 Taustaa ja ~sisältö: Liika riippuvuus öljystä energiapula Kerskakulutus, biohajoavuus materiaalipula Hiilen materiaalikierron rikkoutuminen Kasvihuoneilmiö Tarve uusiutuvien funktionaalisten luonnonmateriaalien hyödyntämiseen Puun ja ligniinin kestävä täsmäkäyttö ja kierrätys Hiilihydraattien hyödyntäminen jo osataan - uudet kehitystarpeet? Ligniini on hiilihydraattien jälkeen toiseksi yleisin luonnonpolymeeri (>10 11 tonnia, kasvu tonnia/a) Ligniini on luonnonkuitujen luontainen suoja-, matriisi- ja liima-aine Puupohjainen kemianteollisuus Sivu (3/34) Kaasukehä Ilmakehä Suuri konsentraatio Earth Kasvien ilmaantuminen Kaasumuoto Kiertävä hiili Matala konsentraatio Kiinteä muoto Sitoutunut hiili Hiili Öljy Fotosynteesi sitoo kaasumaista hiiltä Sivu (4/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 2/17
3 Nykyhetki Sitoutuneen hiilen nopea vapautuminen C 2 Laaja biomassaa hyödyntävä teollisuus Paluu menneen ajan ilmastoon Häiriytynyt ekobalanssi Korkea C 2 konsentraatio Sitoutuneen hiilen nopea vapautuminen C 2 Valtavan laaja kemianteollisuus Käänteinen hiilen virtaus Hiili Öljy Sitoutuneen hiilen kuluminen / loppuminen Maan aineenvaihdunnan häiriytyminen Sivu (5/34) Puun potentiaalienergiatasot Kestävä materiaalivirta Nanotekniikka Potentiaalienergia 育 成 Faasi II Phase II 保 全 Faasi II plus Phase II 複 合 系 Luonnonsuojelu ylläpito Puun käyttö Faasi III Öljyn potentiaalienergiataso Lyhytaikainen Hiilihydraatit Aika Sivu (6/34) Pitkäaikainen Ligniini Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 3/17
4 Luonnon uusiutuvan raaka-aineen, Puun kestävä käyttö 7 Puun käyttö sellaisenaan Puun ominaisuuksien ja vaihtelun tehostettu hyödyntäminen Jalostus ja molekyylibiologia Puun ohjaus oikeaan käyttökohteeseen RFID ( Parannetut puutuotteet Puun fysikaalinen ja kemiallinen muokkaus puukomposiitit Uudet puupohjaiset materiaalit ja tuotteet Parannetut molekyylit, rakenteet ja tuotteet Raaka-aineena ruoho, puu, puujäte, sanomalehtipaperi, Ligniinin teollinen hyödyntäminen Funktionaaliset lujitemateriaalit Ko Sivu (7/34) Luonnonkuitujen Matriisimuovit Polyolefiinit; PP, PE Poolittomia Suuri pintaenergia Huono tartunta Vaatii adheesionedistäjän Polyamidi, PVC Biohajoavat Kompostoituvat muovit (Polylaktidi) Kertamuovit; Epoksi, polyesteri, fenolimuovi Ligniini? Kasvikuitujen luontainen matriisimateriaali Sivu (8/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 4/17
5 Sulasekoitus Dispersio = kuitujen jakaantuminen Adheesio = tartunta kuidun ja matriisin välillä - Hydrofiilisyys vs. hydrofobisuus Viskositeetti vaikuttaa kostutukseen Helposti virtaava matriisimateriaali - 3-ulotteisuus vs. lineaarisuus Sekoitusparametrit vaikuttavat dispersioon Laitteisto Ruuvin geometria Liian suuri lämpötila aiheuttaa luonnonkuidun palamisen Sivu (9/34) Adheesio Kahden erilaisen aineen välisten vetovoimien yhteisvaikutus Rajapinnan tulee mahdollistaa kuormituksen siirto matriisista kuidulle kuitujen kostuminen luja sidos kuidun ja matriisin välillä Polyolefiinit poolittomia ja hydrofobisia, luonnonkuidut polaarisia ja hydrofiilisiä huono adheesio Tarve käyttää kytkentäaineita ja pinnoitteita Sivu (10/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 5/17
6 Kytkentäaineet Kemikaali, joka mahdollistaa kemiallisen sidoksen kuidun ja matriisin välille Yleisimmin käytettyjä: Maleiinihappo anhydridimodifioitu polypropeeni (MAPP), maleiinihapon anhydridi (MA tai MAH) Silaanit Ligniini Toiminta ilman kytkentäaineita? Rakenteen monimutkaisuus tehnyt teollisen käytön vaikeaksi (puu, teollinen ligniini) Prosessoituva ligniini? Rakenteen yksinkertaistaminen Reaktiivisuuden säilyttäminen Sivu (11/34) Kiesel, H., Richer, E.,Licomont AR 504: Adhesion promoter and Compatibilizer, Clariantin tuote-esite, 2003, 27 s. Erilaiset ligniinit - luonnonligniini 12 Erilaiset ligniinit Luonnonligniini Puun reaktiivinen komponentti Havupuu-, lehtipuu-, ja ruoholigniini Monimutkainen 3D rakenne eristäminen ja hyödyntäminen vaikeaa Käyttö sellaisenaan, osana luonnonmateriaalia tai luonnonkuitukomposiittia (Puu, kasvit) Ligniinin eristys- ja analyysimenetelmiä Klason ligniini -määrä, Björkman ligniini (MWL) rakenne, myös monia muita eristysmenetelmiä lähinnä rakenteen analysointia varten Alkaline Nitrobenzene xidation, Nucleus Exchange Reaction Funaoka prosessi Sivu (12/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 6/17
7 Havupuun Ligniini ja monolignolit eli ligniinin esiasteet Ligniinin esiasteiden biosynteesi Ligniini-instituutti LI M A K ari K ol pp o Lignin precursors or monolignols 16 Phenylpropane units (SW lignin) (Adler 1977) Sivu (13/34) Erilaiset ligniinit - teolliset ligniinit 14 Teollinen ligniini Helposti saatavilla, mutta rakenne ja reaktiivisuus sellunkeiton pilaamaa Sulfiitti (Si) ligniini» Sisältää sulfonihapporyhmän eli hydrofiilisyyttä ja reaktiivisuutta» Käyttö 0,5-1 miljoonaa tn per vuosi (Borregaard Lignotech) Sulfaatti (Sa) ligniini» Stabiili ja kondensoitunut fenolinen polymeeri» Teollinen kemiallinen hyödyntäminen polymeerinä olematonta» Hyödyntäminen edellyttää reaktiivisuuden rakentamista uudelleen Technaro ( palkittu Arboform-keinopuumateriaalin tuottaja LigniVal projekti eri ligniinien rakenteen uudelleenaktivoimiseksi Experimentis y ( teollisen ligniinin valmistus ja analysointi Sivu (14/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 7/17
8 Sulfiittiligniinin (lignosulfonaattien) hyödyntäminen Dispergointiaineena Akut Betoni Keramiikka / tiilet ja levyt Väriaineet Kipsilevyt Nahkan parkitus Öljynporaus Pigmentit, kimrööki Kasviensuojelu Proteiinien erotus Vesien käsittely ja puhdistus Lignosulfonaatti Sivu (15/34) Sideaineena Briketointi Keramiikka / tiilet ja levyt Pölynsidonta Paperi ja kartonki Lastulevyt Rehun pelletointi Maanparannus 15 BioRefine Lignin Valorisation, LigniVal Tarja Tamminen, VTT Kristiina Poppius-Levlin, KCL Markku Leskelä, HY Stefan Willför, ÅA Kari Kolppo, TTY Alan Fernyhough, Scion Lucian Lucia, NCSU NC STATE UNIVERSITY BioRefine Uudet biomassatuotteet DM xxxxxx Copyright Tekes Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 8/17
9 BioRefin e Tavoitteet Projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voidaan muokata ligniiniä ja muita aromaattisia prosessien sivuvirtakomponentteja materiaaleiksi, jotka soveltuvat komposiitteihin, päällysteiden sideaineisiin ja suojakerroksiin. Projektin partnerit - VTT, HY, ÅA, TTY, Scion, NCSU (VTT/yliopisto -konsortio) - KCL Projektin rahoittajat - VTT/yliopisto -konsortio: Stora Enso yj, Roal y, y Metsä Botnia Ab, Metso Power, VTT, Tekes - KCL: Metsäliitto Group, Myllykoski yj, Stora Enso yj, UPM-Kymmene yj, Tekes Projektin kokonaisrahoitus Projektin perustiedot - VTT/yliopisto -konsortio: k, josta Tekesin osuus 800 k - KCL: 365 k, josta Tekesin osuus 255 k Projektin kesto Projektin yleiskuva BioRefin e WP5 WP4 WP3 WP2 Yksivuotiset kasvit Pehmitys / yhteensovitus Entsymaattinen / kemiallinen muokkaus ja polymerointi VTT organosolv Catx Funaoka ligniini Suojakerrosmateriaalit Päällystesideaineet Lignaanit Komposiitit Kestävän kehityksen arviointi WP1 Puut Sulfaattiligniini Aktivointi Hapettunut / hajonnut ligniini WP6 Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 9/17
10 BioRefin e Työpakettien kuvaus WP1: Sulfaattiligniinin esikäsittely Sulfaattiligniinien valmistus ja karakterointi sekä niiden muokkaus soveltuvaksi entsymaattiseen ja kemialliseen jatkokäsittelyyn. WP2: Rikittömien raaka-aineiden valmistus ja karakterointi Erityyppisten hyvin karakteroitujen rikittömien ligniinien ja lignaanien valmistus ja eristys valituista lähtömateriaaleista WP3: Entsymaattinen ja kemiallinen muokkaus ja polymerointi Ligniinin ja pienimolekyylisten aromaattien polymerointi sellaisenaan tai yhdistelminä, tavoitteena muokata niiden lämpömuokkautuvuutta tai aikaansaada kovettuminen tuotesovelluksissa. ksastusreaktioita tutkitaan esikäsittelynä kemialliselle polymeroinnille. WP4: Pehmitys, yhteensovitus ja reologiset ominaisuudet Alkuperäisten ja muokattujen ligniinien soveltuvuuden arviointi suunniteltuihin tavoitesovelluksiin, perustuen niiden reologisiin ominaisuuksiin, mukaanlukien tarvittavat pehmitys- ja yhteensovituskäsittelyt. WP5: Sovellukset Ligniinipohjaisten materiaalien soveltuvuuden arviointi tavoitesovelluksiin: komposiitteihin, päällystesideaineisiin ja suojakerrosmateriaaleihin. WP6: Kestävän kehityksen arviointi Ehdotettujen uusien ligniinimateriaalien arviointi kestävän kehityksen kannalta. Erilaiset ligniinit - Funaoka ligniinit 20 Funaoka ligniinin eristäminen Ligniinin rakenteen yksinkertaistaminen Ligniinin reaktiivisuuden säilytys / rakentaminen käyttöön sopivaksi Luonnonkomposiittien valmistus jopa ilman kytkentäaineita Funaokaligniinin valmistus Suomessa? Pilot mittainen näytteiden valmistus hyödyntämiskokeita varten» KETEK, TTY, VTT, Miktech, JY, LTY» Sellunvalmistus - Äänekoski, Rauma, Lappeenranta, Valkeakoski» Scandinavian Colloids y, SciTech Services - Experimentis y Sivu (20/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 10/17
11 Lignofenolin eristys ja luonnonkuitukomposiittien valmistus laboratoriossa ( Kari, Mie yliopisto Hieman puujauhoa Solvatointi + happo + KVA sekoitus Puhdistuksia Metal plate Metal wire Lignophenol-Fiber Composites Lignophenol Puhdas lignophenoli, joka liukenee helposti (asetoni, etanoli) Sivu (21/34) Separation Composites Phase-separation system (1/2) Professor Funaoka, Mie University, JAPAN 1 st Stage Solvation 2 nd Stage Aqueous layer (acid) 3rd Control Separation For carbohydrates Hydrolysis and dissolution For Lignin Cleavage of benzyl ethers Phenol grafting Sivu (22/34) 5/19/2011 Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 11/17
12 H3C H3C H2 H H2 C H3C H2 3 H3C HH2C 3 H2 3 3 H2 H2 H3C H2 H3C C H3C 3 H2 C H3C H2 H2 H H2 H 3 H3C 3 H2 C H HH2C 3 3 H2 3 3 H3C HH2C C H2 3 2 H3C 3 H3C H2C 3 H3C 2 3 H2 3 2H 2H C 3 3 Uudet funktionaaliset ligniinit Phase-separation system Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Sivu (23/34) 23 Polymer Type Network type Phase-separation system (2/2) Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Native Lignin Building Unit R H Functionality: Reactivity controllable Structure controllable Molecular weight controllable Linear type * Hybridization Polymer type: Linear-type Unit: 1,1-Bis(aryl)propane Interunit linkage: Alkyl-aryl ether Molecular weight (Mw): Softwood type Hardwood type Solid-liquid transformation: Softwood type 170 Hardwood type 130 Activity: Phenolic (latent) Sivu (24/34) Lignophenol (H) 3 H n 1,1-Bis(aryl)propane type polymer 5/19/2011 Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 12/17
13 25 Sivu (25/34) Pulps Woody Composite preparation Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Disintegration Forming Metal plate Metal wire Lignophenol Lignophenol-Fiber Composites Composites Separation Sivu (26/34) 5/19/2011 Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 13/17
14 Kolmas tuotantolaitos jo toiminnassa, viides rakenteilla Malesiaan, kuudes Suomeen? Pilotti ( Mie yliopisto, Japani - 30 kg per kuukausi 3. Tuotantolaitos?? - Toyotan oma tuotanto - Tuotantokapasiteetti?? - Kemikaalit ja komposiitit Autojen valmistus Autoja tehdään jo!! 2. Pilotti ( ) Kitakyoshu, Japani kg per kuukausi 5. Tuotantolaitos (2010- Malesia + Tehdas jo rakenteilla + Tuotantokapasiteetti?? + Palmuöljyn tuotanto Biopolttoaine Jätteen hyödyntäminen 6. Euroopan tuotantolaitos Suomi?? + Hyvä puuosaaminen + Raaka-aineen saatavuus + Tarve näytteille + Japani Suomi yhteistyö - Suomi EI kiinnostunut?? Sivu (27/34) 4. Pilotti ( Jatkuva prosessi, Kioto, Japani + Malli näytteiden valmistukseen (Suomi)? 7. Tuotantolaitos - USA - Kanada + Hyvä puuosaaminen + Raaka-aineen saatavuus + Isot kotimarkkinat + Mielenkiinto ja tarve uusiin innovaatioihin Ligniinin tuotanto Suomessa 28 Teollinen ligniini SA-ligniiniä helposti saatavilla selluteollisuuden kautta Vertailuhintana energiahinta, joka sidottu öljyn hintaan?! Stabiilisuus ja reagoimattomuus Sellutehtaan kannattavuuden parantaminen Haitallisen ligniinin poisto keittoliemistä --> laatu, tuotanto, ympäristö Stabiili matriisin osa luonnonkuitukomposiitteihin Funaoka ligniini Pilottimitan tuotantolaitos Suomeen näytteiden valmistus? SC: Akateeminen tutkimus ligniinin teollisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi (TTY, KETEK, Miktech, HY, TKK, LTY ) Selluteollisuuden toiminnan ja kannattavuuden parantaminen Uudet markkinat (tuotteet ja tuotantoalat) Sellu ligniinipolymeerin lujitteena, SA-ligniini osana matriisia Koko puun hyödyntäminen Sivu (28/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 14/17
15 Puupohjainen kemianteollisuus - raaka-aineeksi sopii myös muut uusiutuvat luonnonmateriaalit (esim. Ruoho) 29 Puupohjainen kemianteollisuus kierrätykseen perustuva uusi tuotantoketju Öljy on luonnonmateriaalien hajoamistuote - 90 % petrokemian tuotteista voidaan tehdä puun kautta Hiilihydraatit Alifaattiset komponentit/raaka-aineet Ligniini Aromaattiset komponentit/raaka-aineet Molekyylien ja rakenteiden täsmärakentaminen molelyylitasolla ajateltuihin sovelluksiin sopiviksi (nanotekniikka) Ligniini (ja myös luonnonkuidut) kierrättävät hiiltä pidempään kiinteässä muodossa Kestävän kehityksen mukaiset materiaalit ja tuotteet Tuotantoketju, joka vaikutuksiltaan ympäristöön lähestyy luonnon puuta Hiilen materiaalikierron normalisoituminen Sivu (29/34) YHTEENVET 30 Tavoitteena uusiutuviin materiaaleihin pohjautuva tuotantoketju, jonka valmistamilla molekyyleillä, materiaaleilla ja tuotteilla korvataan öljyä ja öljypohjaisia tuotteita aina kun se on mahdollista Metsä ja puu on laaja orgaanisten uusiutuvien kemikaalien lähde Mitä pidempään ligniiniä (=hiiltä kiinteässä muodossa) kierrätämme, sitä luontaisempaa tai puumaisempaa toimintamme on Uusiutuviin luonnonmateriaaleihin pohjautuva tuotantoketju Koko puun hyödyntäminen Puun komponenttien luontaisenkaltainen kierrätys Sivu (30/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 15/17
16 Uusiutuvia materiaaleja hyödyntävä kestävä tuotanto 31 Metsänhoito Puuteollisuus Faasierottelu Edistyksellinen puutuote-teollisuus Potentiaali Potentiaali Kemianteollisuus ~Yksisuuntainen kierto Sivu (31/34) 32 Ekosysteemi Pitkäaikainen kierto 1. Taso: Puutuoteteollisuus Faasi-erottelu Siirtymävaihe Ligniini Hemiselluloosa Selluloosa 2. Taso: Puuhun perustuva kemianteollisuus Sivu (32/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 16/17
17 Hiilen kaasu-kiinteä -tasapainon palautus Kiertävä hiili 21 Century 33 Puutuoteteollisuus Biomassaa hyödyntävä teollisuus Excess Ei liikaa C Epäsäännöllinen Heterogeeninen Monitoiminen Terve ekosysteemi Puupohjainen kemianteollisuus Nanotekniikka Hiili Kemianteollisuus Öljy Sitoutunut hiili Säännöllinen Homogeeninen Vain yksi toiminto Kemianteollisuus Sivu (33/34) Suomessa valmistetut uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvat sähköautot? CMS-BP By Toyota Sivu (34/34) Scandinavian Colloids Y Kari Kolppo kari.kolppo@taloverkot.fi Sivu 17/17
Ligniini luonnonkuitukomposiittien luontaisena matriisina
Ligniini luonnonkuitukomposiittien luontaisena matriisina 1 Kari Kolppo Scandinavian Colloids y Tel. +358-40-520 3139 Email kari.kolppo@taloverkot.fi www.tut.fi/plastics Lujitepäivät Miktech 11-12.11.2010
LisätiedotLuonnonkomposiittien tutkimus
1 Luonnonkomposiittien tutkimus Kari Kolppo TTY Muovi- ja Elastomeeritekniikan Laboratorio PL 589, 33101 Tampere, Finland Tel. +358-40-520 3139 Email kari.kolppo@tut.fi www.tut.fi/plastics Luonnonkomposiittien
LisätiedotLuonnonkuidusta lujitteeksi. Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari Päivi Lehtiniemi,TTY
Luonnonkuidusta lujitteeksi Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari 15.5.2013 Päivi Lehtiniemi,TTY Sisällys Eri luonnonkuidut Prosessi pellolta kuiduksi Saatavuus Ominaisuudet lujitteena
LisätiedotBiotalouden uudet tuotteet
Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotMateriaaliryhmien taksonomia
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia
LisätiedotRakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaali Rakennesuunnittelu
LisätiedotPaineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi
Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita Hannu Ilvesniemi Tutkijaryhmä Olli Byman, Sanna Hautala, Jarl Hemming, Bjarne Holmbom, Hannu
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotKUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012
COMPOSITE SOLUTIONS STORAGE SOLUTIONS PROCESS EQUIPMENT PIPING SYSTEMS SPECIALITY PRODUCTS INTEGRATED SERVICES KUIDUN UUDET MUODOT Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 Plastilon
LisätiedotUPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM
UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotLIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä
Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotUusiutuvien ja kestävien raakaaineiden
Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus
LisätiedotLUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA
LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotUPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM
UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotBiomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista
Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Virpi Siipola, VTT Kestävää liiketoimintaa biohiilestä-workshop HAMK, Forssa 15.3.2019 VTT beyond the obvious 1 Aktiivihiili
LisätiedotTie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT
Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotUutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012
Uutta Liiketoimintaa Biomassasta Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Ari KOtilainen 25.09.2012 1 FIBIC (Metsäklusterin) TAVOITTEET 2030 kaksinkertainen
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotNäkymiä puunkäyttöön ja investointeihin
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren
METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
LisätiedotTulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät
Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia Eeva Hellström 16.2.2018 Lapin metsätalouspäivät Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen. TALOUS TIENHAARASSA
LisätiedotPUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
LisätiedotBiotuoteteollisuuden uudet tuotteet ja biojalostamo osana teollisuuspuistoa
Biotuoteteollisuuden uudet tuotteet ja biojalostamo osana teollisuuspuistoa ITÄ-LAPIN SEUTUSEMINAARI 11-12.10.2018 Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Biotuotteiden ja biotekniikan
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotBiotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016
Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen
LisätiedotTulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?
Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Heikki Hassi, SciTech-Service Oy Ltd Suomen metsäsektori nyt ja tulevaisuudessa FORS-seminaari Suomen Operaatiotutkimusseura
LisätiedotPuun kuitujen hyödyntäminen
Puun kuitujen hyödyntäminen SISÄLTÖ 1. Mitä ovat sellukuidut ja mitä niistä tehdään? 2. Selluteollisuuteen vaikuttavat megatrendit 3. Enocellin kasvutuote Liukosellu 4. Mitä liukosellusta tehdään? 5. Missä
LisätiedotUusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy
Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotPuunjalostuksen näkymät Suomessa
Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotNanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?
Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? OLLI IKKALA aakatemiaprofessori Department of Applied Physics, Aalto University School of Science (formerly Helsinki
LisätiedotMateriaaliryhmien taksonomia
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia
LisätiedotKonkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA
Konkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla 30.8.2017 PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA Puupohjaisia tuotteita ei tunneta 70 % suomalaisista suhtautuu biotalouteen positiivisesti ja noin neljäsosa
LisätiedotHirsitaloteollisuus r.y.
Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon
LisätiedotBiohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla
LisätiedotTEKNOLOGIASELVITYS. Ligniini teollisessa valmistuksessa ja sen kaupalliset mahdollisuudet. Juri Volama. Julkaisu 3 / 2012 30.3.
Juri Volama TEKNOLOGIASELVITYS Ligniini teollisessa valmistuksessa ja sen kaupalliset mahdollisuudet Julkaisu 3 / 2012 30.3.2012 Miktech Oy Graanintie 5, 50190 Mikkeli www.miktech.fi TIIVISTELMÄ Selvityksen
LisätiedotMuovikomposiittien tulevaisuudennäkymiä
Muovikomposiittien tulevaisuudennäkymiä Mikael Skrifvars LuTek-projektin loppuseminaari, Keski-Pohjanmaan AMK, Kokkola, 9.5.2012 Mikael Skrifvars FT, polymeerikemia, Helsingin yliopisto, 15.9.2000 Neste
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotUPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä
UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotKokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
LisätiedotMetsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006
Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka
LisätiedotMetsäbiotalouden näkymät Euroopassa
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotLieriöekstruuderi: Uusi mahdollisuus hankalille materiaaleille ja kiertotaloudelle: Lehdistötilaisuus VTT, Tampere
Lieriöekstruuderi: Uusi mahdollisuus hankalille materiaaleille ja kiertotaloudelle: Lehdistötilaisuus 7.2.2019 VTT, Tampere VTT Tomi Erho, johtava tutkija 7.2.2019 VTT beyond the obvious 1 Miksi kohti
LisätiedotBIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm
BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotKiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,
Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden
LisätiedotKomposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa. Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013
Komposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Mistä yhteistyökumppani tuotekehitykseen ja testaukseen? Aalto Yliopisto
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotKiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy
Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa 24.08.2017 I Ilkka Hippinen, Motiva Oy Tavoite Täsmennetään kansallisen kiertotalouden tiekartan ja hallitusohjelman kiertotaloustoimien toimeenpanon kannalta
LisätiedotMetsäklusterin tutkimus v. 2006 -
Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotTEXJÄTE-hanke kartoittaa tekstiilien hyödyntämisen mahdollisuuksia. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus, SYKE
TEXJÄTE-hanke kartoittaa tekstiilien hyödyntämisen mahdollisuuksia Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus, SYKE 4.6.2014 Esityksen sisältö TEXJÄTE-hanke ja tehtävät Tekstiilijätteen määrä ja laatu Hyödyntämiskonsepteja
LisätiedotBIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta
BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,
LisätiedotKorjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj
Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä
Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotMetsä Groupin liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää 10 500 henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.
KESTÄVÄSTI METSÄSTÄ Kestävä kehitys on toimintamme perusta Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä.
LisätiedotANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET. Diplomityö
ANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET Diplomityö Tarkastajat: professori Pentti Järvelä ja tutkija Päivi Lehtiniemi-Perttu Tarkastajat ja aihe hyväksytty Teknisten
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotBiojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa
KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
LisätiedotBiodieselin (RME) pientuotanto
Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotKehittämishankkeet Circwaste ja UIR
Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR Jouni Havukainen Etelä-Karjala kohti kiertotaloutta FISS Etelä-Karjalan teollisten symbioosien palvelu hankkeen loppuseminaari 13. Marraskuuta 2018, Lappeenranta CIRCWASTE
Lisätiedot