MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE KITEEN KAUPUNKI TYÖ NRO

2 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 1 KITEEN KAUPUNKI MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE Tilaaja Työn tekijät Kiteen kaupunki Ulla Karjalainen, maankäyttöpäällikkö Ramboll Niemenkatu Lahti P F Niina Ahlfors, arkkitehti Henna Leppänen, insinööri (AMK) Kannen kuva Ramboll Suoritusajankohta Työn on suoritettu ajalla syyskuu 2017 tammikuu 2018 Päiväys Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Alueen ominaispiirteet Tavoite 4 2. Rakentamistapaohjeet Rakennusten ja pihatoimintojen sijoittelu Rakennuksen koko ja mittasuhteet Julkisivut Katot Pihat Autopaikat ja tonttiliittymä Hulevedet Energiakaivot Radonturvallinen rakentaminen Rakennusjärjestys Yhteystietoja 11

4 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 3 Rannasta Postinrannantien suuntaan syyskuussa 2017 Rantapuistosta korttelin 1033 suuntaan syyskuussa 2017 Meijerintien länsipäästä idän suuntaan joulukuussa 2017 Kortteli 1035 kuvattu vanhan meijerin alueelta joulukuussa 2017

5 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 4 1. YLEISTÄ 1.1 Alueen ominaispiirteet Meijerinrannan alue sijoittuu Savikontien ja Kiteenjärven rannan väliselle alueelle, noin kilometri itään Kiteen keskustasta. Alue on osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Läheisyydessä sijaitsee ainutlaatuinen meijerin teollisuusympäristö sekä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö; Kiteen kirkko ja pappila (RKY 2009). Korttelissa 1035 rakentamisen alue laskee melko jyrkästi rantaan ja siellä sijaitsee pitkään käytöstä pois olleita ja huonoon kuntoon päässeitä Meijerin rakennuksia, jotka on purettu syksyllä Postinrannantien varteen sijoittuvat korttelit 1032 ja 1033 ovat rakentamattomia ja rannan suuntaan laskevia alueita. Korttelista 1033 on otettu soraa vuosikymmeniä sitten ja siltä kohdalta alue jätetään rakentamisen ulkopuolelle rinteen jyrkkyyden vuoksi. rakennustapaohjeista perustelluista syistä ja hyväksi todetuissa ratkaisuissa yhteistyössä kaupungin kaavoituksen edustajan kanssa. Rakennustapaohjeita on myös mahdollista tulkita joustavasti erityisen hyviksi todetuissa suunnitteluratkaisuissa; ohjeista poikkeaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa rakennustapaohjeen keskeisten tavoitteiden toteutumiselle. Rakentajan/suunnittelijan ja rakennusvalvontaviranomaisen väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviemisen kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai ovat rakennusluvan myöntämisen esteenä. 1.2 Tavoite Meijerinrannan alueesta tavoitellaan korkeatasoista asuinaluetta ja ohjeiden tavoitteena on ohjata rakentamaan alueelle siten, että uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan alueen ominaispiirteitä kunnioittavalla tavalla, ottaen huomioon arvokkaat kulttuuriympäristöt, rinnemaasto, 1. luokan pohjavesialue sekä rannan läheisyys. Kaavamuutosehdotuksen mukaan, jonka pohjalta rakentamistapaohjeita laaditaan, alueelle sijoittuu 10 omakotitalotonttia ja kaksi asuinpienkerrostalotonttia. Tässä rakentamistapaohjeessa määritellä alueen yleinen laatutaso ja ne asemakaavaa täydentävät kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset keinot, joilla varmistetaan alueen toimivuus ja korttelialueiden järjestelyjen tarkoituksenmukaisuus. Ohjeessa esitetään asemakaavaa täydentäviä yksityiskohtaisia osaratkaisuja ja -tavoitteita. Se sisältää määräyksiä ja ohjeita rakennusvalvonnalle, rakennushankkeiden rakennuttajille, suunnittelijoille ja toteuttajille yksittäisten tonttien ratkaisuperiaatteista. Nämä ohjeet liitetään rakennuspaikan luovutusasiakirjoihin sitovina noudatettavaksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia lupakäsittelyn yhteydessä poikkeamisen

6 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 5 Yläpuolella: korttelin 1032 ja 1033 havainnekuva, alapuolella: korttelin 1035 havainnekuva 2. RAKENTAMISTAPAOH- JEET 2.1 Rakennusten ja pihatoimintojen sijoittelu Asuin- ja talousrakennukset, kulkuväylät, istutukset sekä oleskelualueet sijoitetaan havainnekuvan periaatteita soveltaen Kortteli 1032 Päärakennukset toteutetaan tonteilla 2 ja 3 kolme ja puoli kerroksisena siten, että kadun puoleisella sivulla on neljä kerrosta kiinni rakennusalan kadun puoleisella sivulla ja sisäpihan puoleisella sisäänkäyntisivulla neljä kerrosta. Autokatokset rakennetaan tonttien yhteiselle rajalle ja sovitetaan rinteeseen siten, että ajoyhteys nousee loivassa kulmassa lounaan suuntaan. Pihojen talousrakennukset tulee toteuttaa yksikerroksisina ja ne voi vapaasti sijoittaa rakennusalalle. Oleskelualueet muodostuvat rakennusten eteläpuolelle. Niitä voi pienialaisesti kivetä. Oleskelupihojen suojaisuutta on hyvä tukea katoksilla, pergoloilla ja istutuksilla Kortteli 1033 Päärakennus on rakennettava kaksikerroksisena kiinni rakennusalan kadun puoleiseen sivuun. Se tulee suunnitella maaston muodon mukaan välttäen tarpeettomia täyttöjä ja leikkauksia. Rannan puolelle on mahdollista toteuttaa osittain maan alle sijoittuva kolmas kerros. Ellei rannan puolelle toteuta osittain maan alle sijoittuvaa kerrosta on lattiapinnat hyvä porrastaa sisääntulokerroksessa kahteen tasoon. Autokatos tai talli ja muut talousrakennukset tulee toteuttaa yksikerroksisina ja ne suositellaan rakentamaan tontille erillisinä rakennuksina siten, että päärakennus ja talousrakennukset muodostavat yhdessä suojan ulkooleskelualueille. Etupiha jakautuu autosuojan edustan toiminnalliseen sisääntulopihaan (tonttiliittymä, sisäänkäynti ym.) ja päärakennuksen edustan pieneen etupuutarhaan. Autosuojan eteen muodostuu pieni etupiha, joka toimii myös toisena autopaikkana. Oleskelualueet muodostuvat järven puolelle ja niitä voi terassoida ja/tai pienialaisesti kivetä. Oleskelupihan suojaisuutta on hyvä tukea katoksilla, pergoloilla ja istutuksilla Kortteli 1035 Päärakennus on rakennettava kaksikerroksisena tai kaksitasoisena rinneratkaisuna mahdollisimman lähelle rakennusalan kadun puoleista sivua. Se tulee toteuttaa pitkittäin rinteen suuntaisena ja suunnitella maaston muodon mukaan välttäen tarpeettomia täyttöjä ja leikkauksia. Autokatos tai talli ja muut talousrakennukset tulee toteuttaa yksikerroksisina ja ne suositellaan rakentamaan tontille erillisinä rakennuksina mahdollisimman lähelle katua ja päärakennusta matalammalle tasolle. Autosuojan ja kadun väliin tulee kuitenkin jättää vähintään 5 m tila, että autosuojasta peruuttaminen ei tapahdu suoraan kadulle. Ulkoaluetta autosuojan ja päärakennuksen välissä voi korkeuserojen tasoittamiseksi muotoilla ja sisäänkäynnin suuntaan nousevaan rinteeseen toteuttaa luiskan tai kivetyt portaat. Etupiha jakautuu autosuojan edustan toiminnalliseen sisääntulopihaan (tonttiliittymä, sisäänkäynti ym.) ja päärakennuksen edustan pieneen etupuutarhaan. Autosuojan eteen muodostuu pieni etupiha, joka toimii myös toisena autopaikkana. Oleskelualueet muodostuvat päärakennuksen eteläpuolelle rinteeseen ja niitä voi terassoida ja/tai pienialaisesti kivetä. Oleskelupihan suojaisuutta on hyvä tukea katoksilla, pergoloilla ja istutuksilla.

7 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE Tontin korkeuserojen huomioiminen Tontin suunnittelun lähtökohtana ovat maaston luontaiset ominaisuudet. Tonttia ei saa tasata siten, että syntyy rumia penkereitä tontin rajoille. Jos pengerrysten kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3 tai maanpintojen korkeusero on yli 0,5 metriä, tulee maaston porrastaminen tehdä tukimuurein. Oleskeluterasseja voi porrastaa maastonmuotojen mukaan, että saadaan tasaisia oleskelualueita jyrkillekin tonteille tasaamatta koko tonttia liikaa. Mikäli korkeuseroa ei voida hoitaa muulla tavalla kuin luiskalla tontin reunassa, tulee luiska sijoittua tontin rajojen sisäpuolelle. Maaston korkeuserojen käsittely tulee tapahtua kokonaisuudessaan oman tontin rajojen puitteissa. Autotallin ja -katoksen korkeusasemaan katuun nähden tulee kiinnittää huomiota, ettei tien ja autotallin välille muodostu käyttöä vaikeuttavaa jyrkkää luiskaa. Ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Yleisperiaatteena on, että sisäänkäyntikerroksen (1.kerros) lattiapinta on katutasoa korkeammalla. Korttelissa 1033 tämä ei ole mahdollista, mutta siinäkin tontin rajalta sekä autopaikalta asuntoon johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti tulee toteuttaa siten, että yhteys on myös liikkumisesteiselle soveltuva. Rakennuslupapiirustuksissa on osoitettava maanpinnan olevat ja tulevat korkeudet koko tontin osalta sekä maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistys- ja katualueiden korkeustasoihin. Asemapiirroksessa on osoitettava miten em. rajapinnat on tarkoitus rakentaa. Rakennuksen korkeusasemaa määriteltäessä on lisäksi huomioitava alimman viemäröitävissä olevan lattiatason korkeus.

8 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 7 Yllä kaavio korttelin 1033 julkisivuaukotuksesta, alla korttelin Rakennuksen koko ja mittasuhteet Kortteli 1032 Korttelin 1032 tonteille 2 ja 3 tulee toteuttaa kolme ja puolikerroksiset kapeat rakennusmassat. Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat sallittuja ja suositeltuja. Parvekkeet lasitetaan Korttelit 1033 Alueelle tulee toteuttaa rakennustyypiltään kaksi ja puolikerroksinen rinneratkaisu, joka selkeälinjainen ja suorakaiteen muotoinen kaupunkipientalo Kortteli 1035 Alueelle tulee toteuttaa rakennustyypiltään kaksikerroksinen, rinteeseen upotettu, selkeälinjainen ja suorakaiteen muotoinen kaupunkipientalo. Kortteli 1033 Sisäänkäynti päärakennukseen osoitetaan rakennuksen pitkältä sivulta, ei suoraan kadulta. Sisäänkäynti päärakennukseen tulee suunnitella kokonaisuutena muihin rakennusosiin nähden. Asuintilojen pääikkunat sijaitsevat rakennuksen päätyjulkisivuissa. Kortteli 1035 Sisäänkäynti päärakennukseen osoitetaan päätysivulta, ei suoraan kadulta. Sisäänkäynti päärakennukseen tulee suunnitella kokonaisuutena muihin rakennusosiin nähden. Asuintilojen pääikkunat sijaitsevat rakennuksen pitkillä julkisivuilla järven- ja etelänsuuntaan. Yleispiirteinen poikkileikkaus Postinrannantien varren kortteleista Yleispiirteinen poikkileikkaus Meijerintien varren korttelista Julkisivut Visuaalinen ilme Kortteli 1032 Tonttien 2 ja 3 päärakennuksiin tavoitellaan lähellä, Savikontien ja Ilmarisentien risteyksessä sijaitsevan, vuonna 1946 valmistuneen rakennuksen ilmettä karkeapintaisella roiskerappauksella ja vaaleilla seinäväreillä Korttelit 1033 ja 1035 Omakotitalotonteille tavoitellaan modernisti toteutettuja puu- tai kivitaloja. Rakennusten yksityiskohtien, kuten nurkkalautojen on oltava ilmeeltään moderneja, kevyitä ja pelkistettyjä. Julkisivun pääväristä voimakkaasti poikkeavia nurkka-, peite- tai ikkunan vuorilautoja ei sallita. Rinnetontilla rakennuksen perustuksia ja julkisivuja on hyvä porrastaa. Jos autokatos tai -talli rakennetaan asuinrakennuksen kiinni, tulee se porrastaa muuhun julkisivuun nähden Aukotus Aukotukset tulee toteuttaa modernilla tavalla ilman leveitä ikkunapuitteita. Ikkunajaot toteutetaan rakenteellisina puitejakoina, eikä valeristikoita sallita. Kortteli 1032 Sisäänkäynnit porrashuoneisiin toteutetaan etelästä pihan puolelta. Asuintilojen pääikkunat avautuvat järven suuntaan. Ikkunajaotus tulee toteuttaa selkeänä ja välttää useiden eri ikkunatyyppien käyttöä. Jaoksi suositellaan pystysuuntaisella puitteella jaettuja kaksi lasisia ikkunoita. Pienet ikkunat voivat olla yksilasisia.

9 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE Materiaalit ja värit Kortteli 1032 Julkisivumateriaalina korttelin 1032 tonteilla 2 ja 3 käytetään yhtenäistä karkeaa roiskerappausta, joka maalataan kalkkimaalilla alla olevaa väriskaalaa mukaillen. Julkisivujen tulee olla yksiaineisia ja -värisiä. Korostevärejä voi käyttää esim. ovissa ja kaiteissa. Puuovissa voi käyttää kuultokäsiteltyjä puupintoja. Värin tulee olla lämmin ruskea. Ikkunapuitteiden ja karmien tulee olla harmaita tai sävytetyn puun värisiä. Listat ja pellitykset tulee sovittaa ikkunan tai peltikaton väriin ja räystäskourut katon väriin. Kortteli 1033 Julkisivuväreinä käytetään aluetta ympäröivään puustoon ja järvenrantaan soveltuvia sävyjä, jotka eivät järveltä katsottuna erotu heikentävällä tavalla rantamaisemasta. Julkisivujen tulee olla yhtenäisiä ja julkisivumateriaalin tulee olla vaikutelmaltaan yksiaineinen. Päämateriaalin lisäksi toista tehostemateriaalia ja/tai -väriä voidaan käyttää vain vähäisesti. Talousrakennusten materiaalit ja värit voivat olla samat kuin asuinrakennuksen. Vaihtoehtoisesti talousrakennusten materiaali ja värimaailma voi olla kontrastinen asuinrakennukseen nähden. Joka tapauksessa talousrakennusten tulee olla ilmeeltään alisteisia asuinrakennukselle. Alueella käytettävät julkisivujen päävärisävyt ovat vaalean harmaa, okra ja tummanharmaa. Maalit on mahdollista valita sävyjä vastaaviksi myös muiden valmistajien tuotteista. Rakennuksissa voi käyttää kuultopuunsuojattuja lämpimän ruskean sävyisiä puupintoja. Kattomateriaaleina tulee käyttää saumattua peltikatetta, väri RAL 7016 tai poltettua kattotiiltä (ei lasitettu), profiililtaan suoraa tai aaltoilevaa, värinä tumma harmaa. Talousrakennuksiin on mahdollista toteuttaa myös viherkatto. Sokkelin tulee olla pinnoitettu, väriltään vaaleaharmaa. Ikkunoiden tulee olla harmaita tai sävytetyn puun värisiä. Listat ja pellitykset tulee sovittaa ikkunan tai peltikaton väriin ja räystäskourut katon väriin. Kortteli 1035 Julkisivuväreinä käytetään vanhan Meijerin alueen rakennuksiin soveltuvia sävyjä noudatellen korttelialueelta purettujen rakennusten julkisivuvärejä. Julkisivujen tulee olla yhtenäisiä ja julkisivumateriaalin tulee olla vaikutelmaltaan yksiaineinen. Päämateriaalin lisäksi toista tehostemateriaalia ja/tai -väriä voidaan käyttää vain vähäisesti. Talousrakennusten materiaalit ja värit voivat olla samat kuin asuinrakennuksen. Vaihtoehtoisesti talousrakennusten materiaali ja värimaailma voi olla kontrastinen asuinrakennukseen nähden. Joka tapauksessa talousrakennusten tulee olla ilmeeltään alisteisia asuinrakennukselle. Alueella käytettävät julkisivujen päävärisävyt ovat vaalean harmaa, okra ja tummanharmaa. 2.4 Katot Kattomateriaaleina tulee käyttää saumattua peltikatetta, väri tummanharmaa RAL Sokkelin tulee olla pinnoitettu, väriltään vaalea harmaa. Korttelin 1032 värimallit. Värimallit Tikkurilan Helsinki Värit -värikartalta. Vaaleanharmaa TVT H 613, harmaa TVT H612 ja murrettu vihreä TVT H 629. Korttelin 1033 värimallit. Värimallit Tikkurilan Puutalot värikartalta. Vaaleanharmaa 571X, okra 502X, tummanharmaa 566X. Korttelin 1035 värimallit. Värimallit Tikkurilan Puutalot värikartalta. Okra 502X, tummanharmaa 566X, punainen 528X. Ovien ja ikkunoiden värit ja materiaalit. Värimallit Tikkurilan värikartoilta. Tummanharmaa 566X, 5063 (Sora) ja 5072 (Mänty). Katto ja sokkeli. Kaikkien värisävyjen vastaavuus on tarkistettava painetusta värikartasta. Tämä värikartta ei ole tulostusteknisistä syistä täysin todellisuutta vastaava.

10 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE 9 Kortteli 1032 Kattomuotona epäkesko harjakatto, jossa jyrkempi kattokulma % rannan suuntaan ja loivempi % sisäpihan suuntaan. olevia puita. Takapuutarhaan tulee istuttaa kotimaisia ja paikallisia puulajeja. Pihoille suositellaan suunniteltavaksi tilavaraukset pienille kasvihuoneille tai hyötypuutarhoille, jotka voi toteuttaa kasvatuslavoina. Korttelin 1032 kattomuoto Korttelien 1033 ja 1035 kattomuoto Korttelit 1033 ja 1035 Kattomuotona harjakatto, jonka kattokulma on %. Korttelissa 1033 päärakennuksen ja autosuojan katon harja on kohtisuoraan katuun nähden eli rakennuksen pääty on kadulle päin. Korttelissa 1035 päärakennuksen harjansuunta on rinteen suuntainen eli julkisivun pitkä sivu on kadulle päin. Autosuojan harjansuunta on kohtisuoraan katuun nähden. Kattoihin on mahdollista toteuttaa kattoikkunoita. Asuin- ja talousrakennusten katemateriaali ja -väri on tontilla sama, paitsi jos toteuttaa talousrakennukseen viherkaton. Katoissa tulee olla noin mm leveät avoräystäät Pinnoitteet Aidat ja portit Tontit voidaan rajata pensasaidoin. Rakenteellisia aitoja tonttien rajoilla ei suositella. Istutettavan aidan korkeus on rajattava kaikkina kasvukausina 1,5 metriin Valaistus Alueella suositellaan julkisivuihin ja katosten alaosiin kiinnitettäviä moderneja valaisimia. Pihassa valaistaan pääkulkuväylät, sisäänkäynnit, portaat ja pihan käytön kannalta tärkeät paikat, kuten yhteydet talousrakennuksiin. Tontilla tulee välttää liiallista valaistusta ja useiden erilaisten valaisimien käyttöä. Pihojen puita voi valaista maasta käsin siten, että lehvästö korostuu komeaksi valon ja varjon vaihteluksi ja pihan kiintopisteeksi pimeänä aikana. Kattoon voi kiinnittää aurinkopaneeleita tai aurinkokeräimiä, jolloin ne tulee kiinnittää suoraan katon lappeeseen (samaan kulmaan katon lappeen kanssa). Erilliset talousrakennukset Talousrakennukset tulee rakentaa siten, että ne soveltuvat katukuvaan ja tontin muuhun rakennuskantaan julkisivu- ja kattomateriaaleiltaan sekä kattomuodoltaan. 2.5 Pihat Esimerkkejä valaisinmalleista ja alta päin valaistusta puusta Istutukset ja tontin rajaus Istutuksilla tuetaan tontin toiminnallista jäsentelyä ja maisemoidaan reuna-alueita. Lehtipuilla suojataan asuinrakennusta ja ulkooleskelutiloja kesällä liialta auringon säteilyltä. Pihoilla suositaan leikattavan nurmikon sijaan vettä läpäiseviä luonnonmukaisia pinnoitteita, kunttaa, puunkuorihaketta, soraa, kiveyksiä, lumikuormaa kestäviä perennoja ja maanpeitekasveja. Kasvillisuuden suositellaan olevan alkuperältään kotimaista ja paikallisissa olosuhteissa kestävää. Etupihan istutukset korostavat ja kehystävät rakennusta. Tavoite on, että ne muodostavat alueelle omaleimaisen ja yhtenäisen katukuvan. Etupuutarhaan tulee istuttaa runsaita pensas- ja kukkaistutuksia. Suositeltavia puumaisia pensaita ovat sirotuomipihlaja, pilvikirsikka, tuurenpihlaja ja japaninlikusterisyreeni.takapihan rakentamisessa pyritään hyödyntämään maaston vaihteluja ja tontilla

11 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE Autopaikat ja tonttiliittymä Kortteleissa 1035 ja 1033 tulee toteuttaa 2 autopaikkaa tonttia kohden. Korttelin 1032 kerrostalo tonteilla 1 autopaikka asuntoalan 75 k-m 2 kohti. Lisäksi kerrostalotonteille tulee rakentaa 1 vierasautopaikka 1000 k-m 2 kohti. Tonttiliittymän leveys on maksimissaan n. 4,5 metriä. Liittymää suunniteltaessa on otettava huomioon katukorkeudet tonttiin nähden sekä valaisinpylväiden, jakokaappien ym. kadunkalusteiden sijainti. 2.9 Radonturvallinen rakentaminen Rakentamisessa tulee huomioida maaperästä mahdollisesti tulevat radon kaasut. Tämä voidaan tehdä johtamalla talon alapohjasta tulevat radon kaasut poistokanavistolla esim. talon katolle tai muuten huolehtimalla alapohjan riittävästä tuuletuksesta. Tehokas menetelmä radonin torjuntaan on esimerkiksi poistopuhallin ja imukanavisto. Autosuojan, johon ajetaan suoraan kadulta, tulee sijaita vähintään viiden metrin etäisyydellä kadun puoleisesta tontin rajasta turvallisuus syistä. Liittymässä katuun on otettava myös huomioon liikenneturvallisuus eri sääolosuhteissa. Jyrkkien luiskien veden ohjaamisessa voi käyttää korttelissa 2.7 Hulevedet Suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava, että kaikki korttelit sijaitsevat pohjavesialueella. Korttelialueille on laadittava hulevesisuunnitelmat, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovitettava yhteen vierekkäisten tonttien kesken. Korttelialueilla hulevesien pidätys- ja viivytysvaatimus on 0,5 m3/100 m2 vettä läpäisemätöntä pinta-alaa kohden. Viherkattojen pinta-alan saa vähentää em. mitoittavasta pinta-alasta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 6 tuntia. Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää käyttämällä piha-alueilla mahdollisimman paljon läpäiseviä pintamateriaaleja ja yhtenäisiä istutusalueita. Vettä läpäisemättömiä pintoja tulee välttää myös pysäköintialueilla. Piha-alueet tulee suunnitella siten, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. 2.8 Energiakaivot Maalämpökaivoja tai maalämpölaitteiston putkistoja (maapiiri) ei saa rakentaa alueelle sen pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Esimerkki tontin järjestelystä korttelissa Esimerkki tontin järjestelystä korttelissa 1033.

12 MEIJERINRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE RAKENNUSJÄRJESTYS Kiteen kaupungin rakennusjärjestys (kv ) määrää rakennusten suunnittelijoista, toteuttajista ja valvojista ja luvituksesta. 4. YHTEYSTIETOJA Kiteen kaupungintalo Yhteispalvelupiste Kitee Kiteentie 25, Kitee Maankäyttöpäällikkö, Puh Vaihde: