Valtion kuukausipalkat 2003

Transkriptio

1 , l Tilastokeskus //» Statistikcentralen 'IP Statistics Finland Palkat 2004:5 Löner Wages and salaries Valtion kuukausipalkat 2003 Statsanställdas mänadslöner

2 f i a.3 Tilastokeskus I fi Statistikcentralen I I Statistics Finland SVT Palkat 2004:5 Loner Wages and Salaries Valtion kuukausipalkat 2003 Statsanstalldas manadsloner Helsinki-Helsingfors T IL A S T O K IR J A S T O

3 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries Timo Järvinen Anna-Leena Wickstrand (09) sähköposti: palkat.valtio@ tilastokeskus.fi SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland 2004 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär citeras med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Palkat ISSN ISBN

4 Alkusanat Valtion kuukausipalkat julkaisussa kuvataan valtion budjettitaloudessa marraskuun viimeisenä päivänä palvelussuhteessa olleiden kuukausipalkkaisten palkansaajien ansiotasoja ja lukumääriä. Perusaineistona on käytetty Valtionkonttorin ylläpitämää ja Valtiovarainministeriön hallinnoimaa valtion henkilörekisteriä. Samasta aineistosta myös Valtion työmarkkinalaitos tekee omia selvityksiä. Tilastokeskuksen vuoden 2003 perusaineistossa on n virka- ja työsuhteisen palkansaajan tiedot, joista taulukoinneissa on huomioitu n palkansaajan tiedot. Taulukoissa ei ole mukana erillispalkkionsaajia, harjoittelijoita, oppisopimussuhteisia, tuntipalkka-alan TES:n alaisia palkansaajia. Ansiokäsitteinä on käytetty säännöllisen työajan ansiota ja kokonaisansiota. Lukumääriin on laskettu koko- ja kokoaikaiset osapalkkaiset sekä osa-aikaiset yhteensä ja erikseen, mutta ansiotiedot on laskettu ainoastaan kokoaikaisista ja täysipalkkaisista sekä osa-aikaisista. Julkaisu noudattelee pääpiirteittäin edellisvuosien julkaisuja, ainoastaan liitetaulukkojen ulkoasua on muutettu luettavuuden lisäämiseksi. Uutena luokituksena julkaisun taulukoinnissa on otettu käyttöön Ammattiluokitus 2001 ja samalla Julkisen sektorin ammattiluokituksesta on luovuttu. Säännöllisen työajan ansiokäsitteestä on poistettu tulospalkkiot, jotka kuitenkin sisältyvät edelleen kokonaiskeskiansioon. Förord I Publikationen Statsanställdas mänadslöner 2003 ges uppgifter om inkomstniväema för och antalet mänadsavlönade inom statens budgetekonomi som varit anställda den sista dagen i november. Primärmaterialet är statens personregister som upprätthälls av Statskontoret och förvaltas av Finansministeriet. Statens arbetsmarknadsverk gör egna utredningar utgäende frän samma material. Statistikcentralens primärmaterial omfattar uppgifter om ungefar löntagare och av dessa har omkring beaktats i tabelleringama. Tabellema omfattar inte personer som för separat arvode, praktikanter, personer med läroavtal, personer som lyder under kollektivavtalet för timlönebranschen. Som inkomstbegrepp tillämpas lön för ordinarie arbetstid och totallön. Uppgiftema om antal omfattar hei- och deltidsanställda med dellön samt deltidsanställda totalt och för sig, men löneuppgiftema har räknats bara pá basis av heltidsanställda och anställda med hellön samt deltidsanställda. Publikationen följer tili sina huvuddrag publikationer för tidigare ár. Bara utseendet av tabellbilagoma har ändrats för att öka läsbarheten. I tabelleringen har en ny klassificering, Yrkesklassificering 2001, tagits i bruk. Den offentliga sektoms yrkesklassificering används därmed inte mera. Ur inkomstbegreppet för ordinarie arbetstid har resultatarvodena utelämnats. Dessa ingär ändä fortfarande i totalmedellönen. Helsingissä, toukokuussa 2004 Helsingfors i maj 2004 Kari Molnar tilastojohtaja statistikdirektör l jj i Tilastokeskus 3

5 Sisällysluettelo Tekstit Sivu Alkusanat... 3 Valtion kuukausipalkat marraskuussa Yhteenveto tuloksista Julkisen sektorin henkilöstö Kuukausipalkkaisten keskiansiot ja jakautuminen ansiotason mukaan Sukupuoli ja koulutus Palveluksessaoloaika valtiolla Alueellinen jakautuminen Kuukausipalkkaiset hallinnon aloittain Kuukausipalkkaiset toimialoittain Ansiot ja lukumäärät ammattiluokituksen mukaan SVT Laatuseloste Tilastojen relevansi Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastojen vertailukelpoisuus Dokumentointi Valtion palkkaustaulukot marraskuussa Innehällsförteckning Text Sida Förord...3 Statsanställdas mänadslöner i november Sammandrag av resultaten Anställda inom den offentliga sektom Medellöner för mänadsavlönade och fördelning efter lönenivä Kön och utbildning Anställningstid hos staten Regional fördelning Mänadsavlönade efter förvaltningsomräde Mänadsavlönade efter näringsgren Inkomster och antal efter yrkesklassificeringen Kvalitetsbeskrivning av publikationer i serien FOS Relevans av statistikuppgiftema Metodbeskrivning Felfrihet och exakthet Tidsenlighet och rättidighet Tillgänglighet och transparens Jämförbarhet Dokumentering Statens lönetabeller i november tuli Tilastokeskus

6 Kuviot Figurer Kuvio 1. Kuvio 2. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät marraskuussa vuosina Valtion ja kuntien henkilöstö lukumäärän kehitys vuosina Figur 1. Figur 2. Antalet mánadsavlonade i november áren Antalet anställda inom den offentliga sektom áren Kuvio 3. Valtion henkilöstö vuosina , 10 Figur 3. Statsanställda áren Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Valtion kuukausipalkkaisten miesten ja naisten jakautuminen ansiotason mukaan marraskuussa Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansiot koulutusasteen mukaan marraskuussa Valtion kuukausipalkkaiset koulutusasteen ja ikäryhmän mukaan marraskuussa Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansioiden jakautuminen valtion palveluksessaoloajan mukaan marraskuussa , 17 Valtion budjettitalouteen kuuluvan henkilöstön toimialan pääluokittain marraskuussa Figur 4. Figur 5. Figur 6. Figur 7. Figur 8. Fördelning av statsanställda mánadsavlonade män och kvinnor efter lönenivä i november Fördelning av statsanställda mánadsavlönades totallön efter utbildningsnivá i november Fördelning av statsanställda mánadsavlonade efter utbildningsnivá och áldersgrupp i november Fördelning av statsanställda mánadsavlönades totallön efter tjänstgöringstid hos staten i november Statsanställda inom budgetekonomin fördelade pá näringsgrensindelningens huvudklasser i november Kuvio 9. Valtion budjettitalouteen kuuluvan Figur 9. Statsanställda inom budgetekonomin henkilöstön ammattiluokituksen pääluokan fördelade pä yrkesklassificeringens mukaan marraskuussa huvudklasser i november Taulukot Taulukko A. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Taulukko B. Julkisella sektorilla toimivien kuukausi- ja tuntipalkkaisten henkilöiden lukumäärä vuosina Taulukko C. Valtion virkasuhteisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Taulukko D. Valtion työsuhteisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Taulukko E. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät, säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot palkkausmuodon ja sukupuolen mukaan marraskuussa Taulukko F. Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansiot ja suhteelliset ansiot muutokset eräissä kertymäjakauman pisteissä Taulukko G. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina Tabeller Tabell A. Tabell B. Tabell C. Tabell D. Tabell E. Tabell F. Tabell G. Antalet mánadsavlonade och deras genomsnittliga totallon i november áren Antalet mánads- och timavlónade personer inom den offentliga sektorn áren Antalet statstjánstemán och deras genomsnittliga totallon i november áren Antalet statsanstallda i arbetsavtalsforhállande och deras genomsnittliga totallon i november áren Antalet mánadsavlonade statsanstallda och deras lön för ordinarie arbetstid samt totallön efter löneform och kön i november Totallönen för statsanställda mánadsavlövnade och den relativa löneförändrigen vid vissa punkter i den kumulerade fördelningen Antalet mánadsavlonade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter utbildningsnivá och kön áren lii Tilastokeskus 5

7 Taulukot Tabeller Taulukko H. Valtion kuukausipalkkaisten jakautuminen valtion palveluvuosi- ja ikäryhmän mukaan marraskuussa TabellH. Taulukko! Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja Tabell! kokonaiskeskiansiot maakunnittain marraskuussa 2003 ja muutokset vuosina Taulukko J. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja Tabell J. kokonaiskeskiansiot budjetin pääluokan mukaan vuosina 2000, 2002 ja Taulukko K. Valtion kuukausipalkkaisten jakautuminen Tabell K. toimialojen pääluokkiin marraskuussa Taulukko L. Valtion kuukausipalkkaisten jakautuminen Tabell L. ammattiluokituksen pääluokkiin marraskuussa Fördelning av statsanställda mänadsavlönade efter tjänsteärsgrupp hos staten ooh efter äldersgrupp i november Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter landskap i november 2003 och förändringar áren Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter huvudtitel i budgeten áren 2000, 2002 och Statsanställda mänadsavlönade fördelade pá näringsgrensindelningens huvudklasser i november Statsanställda mänadsavlönade fördelade pá yrkesklassificeringens huvudklasser i november Liitetaulukot Valtion palkkaus- ja ansioluokitustaulukot Taulukko 1: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät ja ansiot työsuhteen ja lopullisen palkkausluokan tai säännöllisen työajan ansioon perustuvan ansioluokituksen mukaan marraskuussa Taulukko 2: Valtion kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät palvelusuhteen, kokonaisansioon perustuvan ansioluokituksen ja sukupuolen mukaan marraskuussa Budjetin pääluokka, toimiala ja alue Taulukko 3: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät ja kokonaisansiot budjetin pääluokan mukaan marraskuussa Taulukko 4: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot ja kokonaisansiot keskimäärin toimialan ja sukupuolen mukaan marraskuussa Taulukko 5: Valtion kuukausipalkkaisen hekilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot, kokonaisansiot sukupuolen mukaan lääneittäin ja maakunnittain marraskuussa Bilagetabeller Statens lóne- och lónenivátabeller...31 Tabell 1: Tabell 2: Antalet mánadsavlonade statsanstallda i Finland och deras Ion efter tjánstefbrhállande och slutlig avlóningsklass och lonenivá baserad pá Ion for ordinarie arbetstid i november Antalet mánadsavlonade statsanstallda eñer anstallningsforhállande, lonenivá baserad pá totallon och efter kón i november Huvudtitel i budgeten, naringsgren och omráde...41 Tabell 3: Tabell 4: Tabell 5: Antalet mánadsavlonade statsanstallda i Finland och deras genomsnittliga totallon efter huvudtitel i budgeten i november Antalet mánadsavlonade statsanstallda i Finland och deras medellon for ordinarie arbetstid och totallon i genomsnitt efter naringsgren och kon i november Antalet mánadsavlonade statsanstallda och deras medellon for ordinarie arbetstid och totallon i genomsnitt efter kon lansvis och landskapsvis i november illjii Tilastokeskus

8 Liitetaulukot Koulutustaulukot Taulukko 6: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot, kokonaisansiot koulutusasteen ja tutkinnon mukaan marraskuussa Taulukko 7: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot ja kokonaisansiot keskimäärin toimialan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan marraskuussa Taulukko 8: Valtion kotimaassa toimivan kokoaikaisen henkilöstön lukumäärät ja keskimääräiset kokonaisansiot koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan marraskuussa Ammattitaulukot Taulukko 9: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot ja kokonaisansiot keskimäärin ammattiluokan ja sukupuolen mukaan marraskuussa Taulukko 10: Valtion kotimaassa toimivan kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärät, säännöllisen työajan keskiansiot, kokonaisansiot ammattinimikkeen ja sukupuolen mukaan marraskuussa Taulukko 11: Valtion kotimaassa toimivan kokoaikaisen kuukasipalkkaisen henkilöstön lukumäärät ja keskimääräiset kokonaisansiot koulutusasteen, ammattinimikkeen mukaan marraskuussa Palvelusvuositaulukko Taulukko 12: Valtion kotimaassa toimivan kokoaikaisen henkilöstön lukumäärät ja keskimääräiset kokonaisansiot ikäryhmän ja sukupuolen mukaan palvelusvuosiryhmittäin marraskuussa Bilagetabeller Utbildningstabeller...49 Tabell 6: Tabell 7: Tabell 8: Antalet mänadsavlönade statsanställda i Finland och deras medellön för ordinarie arbetstid och totallön i genomsnitt efter utbildningsomráde, utbildningsnivá och examen i november Antalet mänadsavlönade statsanställda i Finland och deras medellön för ordinarie arbetstid och totallön i genomsnitt efter näringsgren, utbildningsnivá och kön i november Antalet mänadsavlönade statsanställda i heltidsarbete i Finland och deras genomsnittliga totallön efter utbildningsnivá, kön och álder i november Yrkestabeller Tabell 9: Tabell 10: Tabell 11: Antalet mänadsavlönade statsanställda i Finland och deras medellön för ordinarie arbetstid och totallön i genomsnitt efter yrkesklassificeringen och kön i november Antalet mänadsavlönade statsanställda i Finland och deras medellön for ordinarie arbetstid och totallön i genomsnitt efter yrkesgrupp och kön i november Antalet mänadsavlönade statsanställda i heltidsarbete i Finland och deras genomsnittliga totallön efter utbildningsnivá och efter yrkesbeteckning i november Tjänsteärstabell Tabell 12: Antalet mänadsavlönade statsanställda i Finland och deras genomsnittliga totallön efter äldersgrupp och kön i grupper efter tjänsteär i november S Tilastokeskus

9 Valtion kuukausipalkat Statsanställdas mänadsmarraskuussa 2003 löner i november Yhteenveto tuloksista Valtion kuukausipalkkaisen henkilöstön säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2003 marraskuussa Ansio nousi edellisestä vuodesta 4,0 %1). Keskimääräinen kokonaiskeskiansio kuukaudessa oli Ansio nousi edellisestä vuodesta 4,0 %. Kotimaassa toimivien valtion kuukausipalkkaisten ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 4,0 % 2002 IV nelj-2003 IV nelj. 1 Sammandrag av resultaten I november 2003 var medellönen per mänad för mänadsanställda inom staten med ordinarie arbetstid Lönen steg frän äret innan med 4,0 procent1). Den genomsnittliga totala medellönen var Lönen steg frän äret innan med 4,0 procent. Mätt med förtjänstniväindexet steg lönema för mänadsavlönade statsanställda i Finland med 4,0 procent frän det 4:e kvartalet 2002 tili det 4:e kvartalet Taulukko A. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Tabell A. Antalet mänadsavlönade och deras genomsnittliga totallön i november ären Koko kuukaudelta palkkaa saaneet Keskimääräinen kokonaisansio Löntagare som fätt lön för hela mänaden Genomsnittlig totallön Osalta kuukautta palkkaa saaneet Löntagare som fätt lön för en del av mänaden Osa-aikatyöntekijät Deltidsanställda Ulkomailla toimivat Verksamma utomlands Yhteensä Vuosi Lukumäärä 11 Muutos/vuosl Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Ar Antal Förändrlng/är % Antal Antal Antal Antal , , , , , , , , ) Euro on 5,94573 mk En euro är 5,94573 mk Kuvio 1. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät marraskuussa vuosina Figur 1. Antalet mänadsavlönade i november ären Lukumäärä Antal Ulkomailla toimivat Verksamma utomlands Kotimaan osa-aikaiset Deltidsanställda i Finland Kotimaan kokoaikaisetosapalkkaiset Heltldsanställda med dellön I Finland Kotimaan kokoaikaisettäyspalkkaiset Heltidsanställda med tuli lön i Finland Vuoden 2003 säännöllisen työnajan ansiot eivät sisällä tulospalkkiota, " Lönen för ordinarie arbetstid är 2003 omfattar inte resultatarvoden. jotka on myös nousuja vertailussa poistettu vuoden 2002 säännöllisen Dessa har ocksä dragits av lönen för ordinarie arbetstid är 2002 vid työnajan ansiosta. jämförelse av höjningar. 8 imji Tilastokeskus

10 1.1 Julkisen sektorin henkilöstö Valtion ja kuntien palveluksessa oli vuoden 2003 marraskuussa yhteensä palkansaajaa, joista oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia. Valtion osuus julkisen sektorin palkansaajista oli 22 %. Vuonna 2003 valtion budjettitaloudessa oli henkilöä, joista virkasuhteisia oli , työsopimussuhteisia kuukausipalkkaisia ja 688 työsopimussuhteista tuntipalkkaista. Henkilöstö lisääntyi 0,8 % edellisvuodesta. Valtion asema työnantajana 1990-luvulla muuttui merkittävästi. Valtio yhtiöitti merkittäviä palvelujaan, kuten postilaitoksen, rautatiet, siivoustoimen, Valtion Tietokonekeskuksen ja valtion hankintatoimen. Myös osa valtion oppilaitoksia on kunnallistettu. Valtion henkilöstön määrä vähentyi kolmanneksen :sta henkilöön. 1.1 Anstallda inom den offentliga sektorn I november 2003 var antalet lontagare inom staten och kommunema sammanlagt , av vilka var manadsavlonade och timavlonade. Statens andel av den offentliga sektoms lontagare var 22 procent. Ar 2003 omfattade statens budgetekonomi personer, av vilka var tjansteman, manadsavlonade med arbetsavtal och 688 timavlonade med arbetsavtal. Antalet anstallda okade med 0,8 procent fran aret forut. Statens stallning som arbetsgivare forandrades avsevart under 1990-talet. Staten bolagiserade viktiga tjanster sasom postverket, jamvagama, stadfunktionema, Statens datorcentral och Statens upphandlingscentral. Ocksa en del av statens laroverk blev kommunala. Antalet anstallda minskade med en tredjedel fran till Taulukko B. Julkisella sektorilla toimivien kuukausi-ja tuntipalkkaisten henkilöiden lukumäärä vuosina Tabell B. Antalet mänads- och timavlönade personer inom den offentliga sektorn ären Kuukausipalkkaiset, yhteensä Mänadsavlönade, totalt Valtionsektori Staten Kuntasektori Kommuner Yhteensä Tuntipalkkaiset Timavlönade Valtionsektori Staten Kuntasektori Kommuner Yhteensä Vuosi Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Ar Antai Antai Antai Antai Antai Antai Antai Kuvio 2. Valtion ja kuntien henkilöstö lukumäärän kehitys vuosina Figur 2. Antalet anställda inom den offentliga sektorn ären Lukumäärä Antal Valtion, kk-palkkaiset Staten, mänadsavlönade Valtion, tuntipalkkaiset Staten, timavlönade Kunta, kk-palkkaiset Kommun, mänadsavlönade Kunta, tuntipakkaiset Kommun, timavlönade lililí Tilastokeskus 9

11 Taulukko C. Valtion virkasuhteisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Tabell C. Antalet statstjänstemän och deras genomsnittliga totallön i november ären Koko kuukaudelta palkkaa saaneet Osalta kuukautta Osa-aika- Ulkomailla Yhteensä Keskimääräinen kokonaisansio palkkaa saaneet työntekijät toimivat Löntagare som fétt lön för hela mänaden Löntagare som Deltids- Verksamma fättlön för en anställda utomlands Genomsnittlig totallön del av mänaden Vuosi Lukumäärä ^ Muutos/vuosi Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Är Antat Förändring/är % Antal Antal Antal Antal , , , , , , , , '* Euro on 5,94573 mk En euro är 5,94573 mk Taulukko D. Valtion työsuhteisten lukumäärät ja keskimääräinen kokonaisansio marraskuussa vuosina Tabell D. Antalet statsanställda i arbetsavtalsförhällande och deras genomsnittliga totallön i november ären Koko kuukaudelta palkkaa saaneet Osalta kuukautta Osa-aika- Ulkomailla Tuntipalkkaiset Yhteensä Keskimääräinen kokonaisansio palkkaa saaneet työntekijät toimivat Löntagare som fätt lön för hela mänaden Löntagare som Deltids- Verksamma Timavlönade fättlön för en anställda utomlands Genomsnittlig totallön del av mänaden Vuosi Lukumäärä 11 Muutos/vuosi Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Är Antal Förändring/är % Antal Antal Antal Antal Antal , , , , , , , , Euro on 5,94573 mk En euro är 5,94573 mk Kuvio 3. Valtion henkilöstö vuosina Figur3. Statsanställda ären Lukumäärä Antal Tuntipalkkaiset Timavlönade T s. kk-palkkaiset Mänadsavlönade i arbetsavtalsförhällande Vs.kk-palkkaiset Mänadsavlönade i tjänsteförhällande ijil! Tilastokeskus

12 1.2 Kuukausipalkkaisten keskiansiot ja jakautuminen ansiotason mukaan Kotimaassa toimivista kuukausipalkkaisista n. 89 % on kokoaikaisia täysipalkkaisia ja heistä n. 85 % on virkasuhteisia. Kotimaassa toimivista on n. 52 % miehiä ja ulkomailla toimivista n. 45 % on miehiä. Säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio oli 2 500, virkasuhteisilla ja työsopimussuhteisilla Keskimääräinen kokonaiskeskiansio kuukaudessa oli , virkasuhteisilla ja työsopimussuhteisilla Medellöner för mänadsavlönade ooh fördeining efter lönenivä Omkring 89 procent av de mänadsavlönade som arbetar i Finland är heltidsanställda med full lön och av dem är ungefar 85 procent tjänstemän. Av dem som arbetar i Finland är ungefär 52 procent män, och av dem som arbetar utomlands är omkring 45 procent män. Den genomsnittliga mändslönen för ordinarie arbetstid är För anställda i tjänsteförhällande är den och för anställda i arbetsavtalsförhällande Den genomsnittliga totala medellönen är För anställda i tjänsteförhällande är den och för anställda i arbetsavtalsförhällande Taulukko E. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät, säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot palkkausmuodon ja sukupuolen mukaan marraskuussa 2003 Tabell E. Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras lön för ordinarie arbetstid samt totallön efter löneform och kön i november 2003 Palkkausmuoto Lukumäärä Säännöllisen työajan ansio, Keskimääräinen kokonaisansio, Löneform Antal Lön för ordinarie arbetstid, Genomsnittlig totallön, Miehet Yhteensä Miehet Yhteensä Miehet Yhteensä Män Män Män Kotimaassa toimivat Verksamma i Finland Kokoaikaiset, täyslpalkkaiset Heltidsanställda., full lön Virkasuhteiset Tjänsteförhällande Työsopimussuhteiset Arbetsavtalsförhällande Osa-aikaiset, täysipalkkaiset Deltidsanställda, full lön Virkasuhteiset Tjänsteförhällande Työsopimussuhteiset Arbetsavtalsförhällande Osalta kuukautta palkkaa saaneet Löntagare som fätt lön för en del av mänaden Virkasuhteiset Tjänsteförhällande Työsopimussuhteiset Arbetsavtalsförhällande Ulkomailla toimivat Verksamma utomlands Kokoaikaiset Heltidsanställda Virkasuhteiset Tjänsteförhällande Työsopimussuhteiset Arbetsavtalsförhällande S Tilastokeskus 11

13 Palkansaajien jakautumista ansiotason mukaan voidaan kuvata useilla eri tavoilla. Tässä yhteydessä tarkastelu perustuu kertymäjakauman fraktiilipisteisiin. Pisteet on valittu jakauman eri kohdista ja palkkakäsitteenä on käytetty kokonaisansiota. Taulukossa F esitetään tuloksia vuosien jakaumasta ja siitä, miten eri fraktiilipisteiden ansiot ovat eräinä aikaväleinä muuttuneet suhteessa keskimääräiseen kehitykseen. Jos näin saatu luku on suurempi kuin 100, on jakaumakohdassa ansiokehitys ollut keskimääräistä nopeampi. Jos luku on pienempi kuin 100, se on ollut keskimääräistä hitaampi. Tulosta selittävät tehdyt työmarkkinasopimukset, mutta myös rakennemuutosten vaikutus pidemmällä aikavälillä voi olla merkittävä. Förde Iningen av löntagare efter lönenivä kan beskrivas pä flera olika sätt. Flär grundar sig granskningen pä fraktilpunkter, dvs. kumulerad fördelning. Punktema har valts för olika lönevärden och totallön har använts som lönebegrepp. I tabell F visas lönefördelningen ären och hur lönen vid de olika fraktilpunktema ändrats under vissa tidsperioder jämfört med den genomsnittliga utvecklingen. Om det tal som erhällits pä detta sätt är större än 100 har löneutvecklingen vid fördelningspunkten varit snabbare än i genomsnitt. Om talet är mindre än 100 har utvecklingen varit längsammare än genomsnittet. Resultaten förklaras av arbetsmarknadsavtalen, men även inverkan av strukturomvandlingen kan vara betydande pä läng sikt. Taulukko F. Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansiot ja suhteelliset ansiot muutokset eräissä kertymäjakauman pisteissä Tabell F. Totallönen för statsanställda mänadsavlövnade och den relativa löneförändrigen vid vissa punkter i den kumulerade fördelningen Täysipalkkaiset kotimaan virkamiehet Statstjänstemän med füll lön i Finland Vuodet - Ar ) Lukumäärä - Antal Muutos - Förändring 100,0 98,4 98,4 100,5 102,4 101,3 98,5 100,0 100,7 Desiili - Decil keskim. - i medeltä Suhteellinen muutos (keskim. muutos = 100,0) Relativ förändring (genomsn. förändring = 100,0) Desiili - Decil ,0 101,0 101,4 101,3 100,8 100,8 100,6 99,4 99, ,0 100,8 100,7 100,7 100,4 100,1 99,8 98,7 99, ,0 100,2 100,1 100,2 99,9 99,4 99,1 98,3 98, ,0 100,2 100,9 100,6 99,9 100,1 100,3 99,3 99, ,0 99,3 100,3 100,5 100,1 100,3 99,7 99,4 99, ,0 99,4 100,4 100,1 100,5 100,6 99,7 100,1 99, ,0 99,3 99,3 99,2 100,2 100,8 99,6 99,9 100, ,0 100,2 99,7 99,3 99,5 100,0 100,0 99,4 99, ,0 101,2 99,6 99,9 100,8 101,1 100,3 100,6 100,8 keskim. - i medeltä1 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1) Euroon 5,94573 mk En euro är 5,94573 mk 12 S Tilastokeskus

14 Naisten keskimääräinen kokonaisansio oli ja miesten Noin puolet naisista ansaitsi alle Miesten vastaava ansio oli vajaat Noin 56 % naisista sijoittui ansioluokkiin Miesten sijoittuminen eri ansioluokkiin oli tasaisempaa, noin 63 % heistä sijoittui ansioluokkaan Miehistä n. 34 % ansaitsi yli 3 000, naisista tähän ansioluokkaan osui noin 14 %. Kvinnomas genomsnittliga totallön är och männens Omkring hälften av kvinnoma förtjänar mindre an Männens motsvarande lön är ungefar Omkring 56 procent av kvinnoma finns i löneklassema Männen placerar sig jämnare i de olika löneklassema, omkring 63 procent finns i löneklassen Av männen förtjänar ungefar 34 procent över 3 000, medan omkring 14 procent av kvinnoma placerar sig i denna löneklass. Kuvio 4. Figur 4. Valtion kuukausipalkkaisten miesten ja naisten jakautuminen ansiotason mukaan marraskuussa 2003 Fördelning av statsanställda mänadsavlönade män och kvinnor efter lönertivä i november 2003 Ansioluokat, Lönenivä, - Miehet - Män % -osuus lukumääristä -procentuell andel ' h Tilastokeskus 13

15 1.3 Sukupuoli ja koulutus Kotimaassa toimivista kokoaikaisista suurin osa on miehiä, vuonna ,7 %. Korkeakoulututkinto (koulutusta yli 15 vuotta) vuonna 2002 oli 41,4 prosentilla miehistä ja naisista 35,7 prosentilla. Vuonna 2003 em. tutkinnon suorittaneita miehistä oli 42,0 % ja naisista 37,2% budjettitalouteen kuuluvasta henkilöstöstä. Keskimääräinen kokonaisansio miehillä tässä ryhmässä on noin ja naisilla Perusasteen tutkintotaso (koulutusta noin 9 vuotta) oli 7,8 % ja keskiaste (koulutusta noin 12 vuotta) 28,6 % palkansaajista. Vuonna 2003 naisten keskiansion osuus miesten keskiansiosta oli 79,3 prosenttia, muutos vuodesta ,4 prosentilla. Alimman korkea-asteen suorittaneiden naisten ansio oli 73,8 % vastaavasta miesten ansiosta. 1.3 Kön och utbildning Största delen av de heltidsanställda som arbetar i Finland är män, 52,7 procent är Är 2002 hade 41,4 procent av männen och 35,7 procent av kvinnoma högskoleexamen (mer än 15 ärs utbildning). Är 2003 var motsvarande siffror för de anställda inom budgetekonomin 42,0 procent respektive 37,2 procent. Den genomsnittliga totallönen för männen i denna grupp är ungefar och för kvinnoma Av löntagama hade 7,8 procent utbildning pä grundnivä (ungefar 9 ärs utbildning) och 28,6 procent hade utbildning pä mellannivä (ungefar 12 ärs utbildning). Är 2003 utgjorde kvinnomas medellön 79,3 procent av männens. Andelen hade alltsä ökat med 0,4 procent ffän är med lägsta utbildning pä högre nivä förtjänade 73,8 procent av vad män med motsvarande utbildning förtjänade. Taulukko G. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuosina Tabell G. Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter utbildningsnivä och kön ären Koulutusaste11 Lukumäärät2) Keskimääräinen kokonaisansio, Utbildningsnivä11 Antal2> Genomsnittlig totallön, Sukupuoli Yhteensä %-osuus Muutos Yhteensä Muutos Kön Procentuell andel Förändrina Förändrina Alempi perusaste - Lägre grundnivä ,3 % -7,5 % ,3 % Miehet - Män ,4% -6,9 % ,6% ,9% -8,0 % ,7 % Ylempi perusaste - Högre grundnivä ,6 % -3,8 % ,2 % Miehet - Män ,8% -3,0 % ,4 % ,8 % -4,3 % ,0 % Keskiaste - Mellannivä ,6 % 0,0 % ,1 % Miehet - Män ,3 % 0,0 % ,1 % ,3 % 0,0 % ,2 % Alin korkea-aste - Lägsta utbildning pä högre nivä ,9 % -0,3 % ,7 % Miehet - Män ,1 % 0,4 % ,6 % ,8% -0,9 % ,8 % Alempi korkeakouluaste - Lägre högskolenivä ,3 % 6,6% ,2 % Miehet - Män ,6 % 4,6 % ,0 % ,7 % 8,6 % ,8% Ylempi korkeakouluaste - Högre högskolenivä ,2 % 2,5 % ,9 % Miehet - Män ,0% 1,6% ,0 % ,2% 3,7 % ,0% Tutkijankoulutusaste - Forskarutbildningsnivä ,1 % 3,0 % ,0 % Miehet - Män ,5 % 1,1 % ,0 % ,7 % 7,0 % ,6 % Yhteensä ,0% 0,8 % ,0 % Miehet - Män ,7 % 0,6 % ,9 % ,3 % 1,0% ,4 % 11 Koulutusluokitus Utbildningsklassificering 2002 Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset ja kokoaikaiset osapalkkaiset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda med full lön och heltidsanställda med dellön i Finland. 14 lljjli Tilastokeskus

16 Kuvio 5. Figur 5. Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansiot koulutusasteen mukaan marraskuussa 2003 Fördelning av statsanställda mänadsavlönades totallön efter utbildningsnivä i november 2003 Koulutusaste Utbildningsnivä Tutkijankoulutusaste - Forskarutbildningsnivä Ylempi korkeakouluaste - Högre högskolenivä Alempi korkeakouluaste - Lägre högskolenivä Alin korkea-aste - Lägsta utbildning pä högre nivä Keskiaste - Mellannivä Ylenpi perusaste - Högre grundnivä Alempi perusaste - Lägre grundnivä Keskimääräinen kokonaisansio, - Genomsnittlig totallön, Kuvio 6. Figur 6. Valtion kuukausipalkkaiset koulutusasteen ja ikäryhmän mukaan marraskuussa 2003 Fördelning av statsanställda mänadsavlönade efter utbildningsnivä och äldersgrupp i november Ikäryhmä - Adersgrupp Alempi perusaste - UI Keskiaste- Alempi korkeakouluaste - Lägre grundnivä LJ Mellannivä LJ Lägre högskolenivä Ylenpi perusaste - ra Alin korkea-aste - p Ylempi korkeakouluaste - Högre grundnivä LI Lägsta utbildning pä högre nivä LI Högre högskolenivä ; Tutkijankoulutusaste - i Forskarutbildningsnivä is I Tilastokeskus 15

17 1.4 Palveluksessaoloaika valtiolla Valtion kuukausipalkkaisilla oli vuonna 2003 valtion palvelua keskimäärin n. 15 vuotta, naisilla n. 14 ja miehillä n. 15 vuotta. Miesten keski-ikä oli 42 ja naisten 44 ja kuukausipalkkaisten keskimäärin 43 vuotta. 48 % kuukausipalkkaisista on ollut valtion palveluksessa vähintään 15 vuotta ja 30% täyttänyt 50 vuotta. Toisaalta 13 prosenttia kuukausipalkkaisista on ollut valtiolla korkeintaan 2 vuotta ja noin 38 % kuukausipalkkaisista on alle 40 vuotiaita. Valtion palveluksessaoloajalla tarkoitetaan tässä ns. varsinaista valtion palvelusta, johon on laskettu palveluksessaoloaika päätoimessa valtiolla. Valtion palvelusaikaan ei lasketa varusmiespalvelua, valtioenemmistöisen yhtiön, Suomen Pankin, Kansaneläkelaitoksen tms. palveluksessaoloaikaa. 1.4 Anställningstid hos staten Tjänstgöringstiden för statens mänadsavlönade var är 2003 i medeltal 15 är, omkring 14 för kvinnor och omkring 15 för män. Medeläldem för män var 42 och för kvinnor 44 är. Medeläldem för mänadsavlönade var i medeltal 43 är. Omkring 48 procent av de mänadsavlönade har värit anställda av staten i minst 15 är och 30 procent har fyllt 50 är. Ä andra sidan har 13 procent av de mänadsavlönade värit statsanställda i högst 2 är och ungefär 38 procent av de mänadsavlönade har inte fyllt 40 är. Med tid i statens tjänst avses här s.k. egentlig statlig tjänst, som omfattar huvudsyssla i statens tjänst. Tili tid i statens tjänst räknas inte beväringstjänst, tjänst hos Finlands Bank, Folkpensionsanstalten, bolag med statsmajoritet e.d. Taulukko H. Valtion kuukausipalkkaisten jakautuminen valtion palveluvuosi-ja ikäryhmän mukaan marraskuussa 2003 Tabell H. Fördelning av statsanställda mänadsavlönade efter tjänsteärsgnipp hos staten och efter äldersgrupp I november 2003 Palveluvuosiryhmä Ikä alle 40 vuotta Ikä vuotta Ikä yli 50 vuotta Tjänsteärsgnipp Alder under 40 är Alder Alder över 50 är Miehet Yht, Miehet Yht, Miehet Yht. Män Tot. Män Tot. Män Tot ,0 34,0 28,3 4,0 7,9 5,9 2,3 2,8 2, ,7 19,6 18,5 2,9 5,6 4,2 1,6 2,6 2, ,6 20,2 21,0 5,9 10,8 8,3 3,9 5,9 4, ,5 10,1 11,5 5,6 8,3 6,9 3,1 4,9 4, ,8 10,0 12,7 9,2 12,1 10,6 3,7 5,9 4, ,9 5,0 6,7 13,8 14,0 13,9 4,4 6,3 5,4 18-1,5 1,2 1,4 58,6 41,3 50,1 80,9 71,6 76,1 Y h t e e n s ä -, % Keskimääräinen kokonaisansio, Genomsnitttig total/ön, Lukumäärät - Antal1> Palveluksessa oloaika valtiolla keskimäärin, vuotta - Tjänstgöringstid hos staten i genomsnitt, är 6,6 5,4 6,9 17,5 14,7 16,1 25,1 22,8 23,9 1) Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset ja kokoaikaiset osapalkkaiset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är hettidsanstältda med M lön och hettidsanställda med dellön i Finland. 16 lj! Tilastokeskus

18 Miehillä yli 18 vuotta palveluksessaolon ryhmässä ovat ansiot 52 % korkeammat verrattuna 0-2 vuotta palveluksessa olleisiin. Naisilla vastaava suhde on vain noin 28 %. Tähän vaikuttavat mm. rakenne-erot. Naisten kokonaisansioiden osuus miesten ansioista laskee tasaisesti (kaikissa palveluvuosiryhmissä) siten, että 0-2 palveluvuosiryhmässä prosenttiosuus on noin 89 % ja yli 18 vuoden ryhmässä vain noin 75 %. Män som värit anställda över 18 är har 52 procent högre löner än män som värit anställda 0-2 är. Motsvarande siffra är hara 28 procent för kvinnor. Pä detta inverkar bl.a. Struktur ski 1In ader. Kvinnomas totallön jämfort med männens sjunker jämnt (inom alla tjänsteärsgrupper). I gruppen 0-2 tjänsteär förtjänar kvinnoma ungefar 89 procent av vad männen förtjänar och i gruppen över 18 är hara omkring 75 procent. Kuvio 7. Figur 7. Valtion kuukausipalkkaisten kokonaisansioiden jakautuminen valtion palveluksessaoloajan mukaan marraskuussa 2003 Fördelning av statsanställda mänadsavlönades totallön efter tjänstgöringstid hos staten I november 2003 Keskimääräinen kokonaisansio, Genomsnittlig totallön, M iehet-m än Palveluvuosiryhmä - Tjänsteärsgrupp 18- Yhteensä ln I Tilastokeskus 17

19 1.5 Alueellinen jakautuminen Valtion budjettitalouden kuukausipalkkaisista työskentelee Uudellamaalla 39,1 % ja heidän keskimääräinen kokonaiskeskiansionsa oli 2 715, mikä oli 6,6 % korkeampi kuin keskimäärin valtiolla. Suurin suhteellinen vähennys palkansaajissa oli Lapissa -3,2 % ja Satakunnassa oli suurin suhteellinen lisäys 5,0 %. Kummassakin maakunnassa palkkojen nousu jäi alle valtion keskimääräisestä noususta. Eniten palkat nousivat Keski-Suomessa 5,3%, jossa henkilöstön suhteellinen muutos oli vain 0,7 %. 1.5 Regional fördelning Av de mänadsavlönade inom statens budgetekonomi arbetar 39,1 procent i Nyland och deras genomsnittliga totallön var 2 715, vilket är 6,6 procent högre än för statsanställda i medeltal. Den största relativa minskningen av antalet löntagare var -3,2 procent, i Lappland, och den största relativa ökningen var 5,0 procent, i Satakunta. Löneförhöjningen stannade under medelhöjningen för statsanställda i bada landskapen. I Mellersta Finland steg lönema mest, med 5,3 procent, och den relativa förändringen för de anställda var bara 0,7 procent. Taulukko I. Tabell I. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja kokonaiskeskiansiot maakunnittain marraskuussa 2003 ja muutokset vuosina Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter landskap i november 2003 och förändringar ären Alue Omräde Maakunta Landskap Lukumäärä Antal Yhteensä11 %-osuus Muutos Keskimääräinen kokonaisansio, Genomsnittlig totallön, Yhteensä Muutos 11 Procentuell andel Förändring Förändrinq Manner-suomi - F a s ta F in la n d Uusimaa - Nyland ,1 % 0,9 % ,1 % Itä-Uusimaa - Östra Nyland 501 0,4 % 0,0 % ,0 % Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,0 % -0,9 % ,6 % Satakunta - Satakunta ,5 % 5,0 % ,4 % Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,6 % 3,6 % ,9 % Pirkanmaa - Birkaland ,4 % 0,8 % ,8 % Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,5% 0,3 % ,8 % Kymenlaakso - Kymmenedalen ,0 % 2,5 % ,7 % Etelä-Karjala - Södra Karelen ,3 % 1,2% ,0 % Etelä-Savo - Södra Savolax ,3 % 4,3 % ,5 % Pohjois-Savo - Norra Savolax ,6 % 0,1 % ,0 % Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,1 % 1,3% ,7 % Keski-Suomi - Mellersta Finland ,4 % 0,7 % ,3 % Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,5% 0,5 % ,5 % Pohjanmaa - Österbotten ,6 % 2,6 % ,1 % 0,0 % Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbottei 771 0,6 % 2,0 % ,0 % Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,0 % -0,3 % ,6 % Kainuu - Kajanaland ,7% 0,4 % ,8 % Lappi - Lappland ,4 % -3,2 % ,6 % Ahvenanmaa - A land 219 0,2 % -3,1 % ,7 % Kotimaassa toimivat yhteensä Verksam m a i Finland totalt ,0% 0,8 % ,0 % 11 Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset ja kokoaikaiset osapalkkaisetja osa-aikaiset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda med tuli lön och heltidsanställda med dellön i Finland samt deltidsanställda löntagare. 18 Hill Tilastokeskus

20 1.6 Kuukausipalkkaiset hallinnon aloittain Valtion kuukausipalkkaisten palkansaajien jakautumista eri aloille voidaan kuvata mm. budjetin pääluokan ja toimialan mukaan. Tässä tarkastellaan budjetin pääluokan mukaista hallinnonaloittaista jakautumista. Budjettitalouteen kuuluvasta henkilöstöstä toimi vuonna 2003 opetusministeriön hallinnonalalla selvästi eniten kuukausipalkkaisia 27,4 %. Seuraavaksi suurimpia olivat puolustusministeriön 14,4%, sisäasiainministeriön 14,1% sekä valtiovarainministeriön 8,8 % hallinnonalat. Palkkauksellisesti hallinnonalat poikkeavat varsin paljon toisistaan. Taulukon keskiarvolukujen taustalla ovat mm. erilaiset tehtävät ja henkilöstörakenteet. 1.6 Mänadsavlönade efter förvaltningsomräde Statens mänadsavlönade löntagare uppdelas pä olika omräden, bl.a. efter huvudtitel i budgeten och näringsgren. I detta sammandrag granskas uppdelningen efter huvudtitel i budgeten. Av de anställda inom budgetekonomin hade undervisningsministeriets förvaltningsomräde är 2003 den klart största andelen 27,4 procent. Därefter foljde försvarsministeriets 14,4 procent, inrikesministeriets 14,1 procent samt finansministeriets 8,8 procent forvaltningsomräden. När det gäller löner skiljer sig forvaltningsomrädena mycket frän varandra. Bakom medeltalssiffroma i tabeilen ligger bl.a. olika arbetsuppgifter och personalsammansättning. Taulukko J. Valtion kuukausipalkkaisten lukumäärät ja kokonaiskesklansiot budjetin pääluokan mukaan vuosina 2000,2002 ja 2003 Tabell J. Antalet mänadsavlönade statsanställda och deras genomsnittliga totallön efter huvudtitel i budgeten ären 2000, 2002 och Pääluokat Kuukausipalkkaisten lukumäärä1 Keskimääräinen kokonaisansio, Huvudtitel Antal mänadsavlönade1) Genomsnittlig totallön, Tasavallan presidentin kanslia Republikens presidents kansli Eduskunta Riksdagen Riksdagen Valtioneuvosto Statsrädet Ulkoasianministeriön hallinnonala Utrikesministeriets förvaltningsomräde Oikeusministeriön hallinnonala Justitieministeriets förvaltningsomräde Sisäasianministeriön hallinnonala Inrikesministeriets förvaltningsomräde Puolustumlnisteriön hallinnonala Försvarsministeriets förvaltningsomräde Valtionvarainministeriön hallinnnonala Finansministeriets förvaltningsomräde Opetusministeriön hallinnonala Undervisningsministeriets förvaltningsomräde Maa-ja metsätalousministeriön hallinnnonala Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsomräde Liikenne- ja viestintämlnisteriön hallinnonala Kommunikationsministeriets förvaltningsomräde Kauppa-ja teollisuusministeriön hallinnonala Handels- och industriministeriets förvaltningsomräde Sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonala Social- och hälsovärdsministeriets förvaltningsomräde Työministeriön hallinnonala Arbetsministeriets förvaltningsomräde Ympäristöministeriön hallinnonala Miljöministeriets förvaltningsomräde ) Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset, kokoaikaiset osapalkkalset, osa-aikaset ja ulkomailla toimivat kokoja osa-aikaiset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda med tuli lön och heltidsanställda med dellön i Finland samt deltidsanställda löntagare och hei- och deltidsanställda löntagare som är stationerade utomlands. 21 Valtion budjettitalouden kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset palkansaajat Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda, har full lön och arbetar i Finland H l! Tilastokeskus 19

21 1.7 Kuukausipalkkaiset toimialoittain Valtion budjettitalouden kuukausipalkkaisista työskentelee julkisen hallinnon ja maanpuoluksenl) toimialalla 56,6 % ja heidän keskimääräinen kokonaiskeskiansionssa oli 2 547, mikä oli lähes yhtäsuuri kuin keskimäärin valtiolla. Muita palkansaajamäärältään suuria toimialoja olivat koulutus2) 26,1 %, ja kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut^ 12,9 %. 1.7 Mänadsavlönade efter näringsgren Av de mänadsavlönade inom budgetekonomin arbetar 56,6 procent inom offentlig förvaltning och försvar1) och deras genomsnittliga totalmedelinkomst var 2 547, vilket var nätan lika mycket som inom staten i medeltä. Andra näringsgrenar med Stora antal löntagare var utbildning2) med 26,1 procent, och fastighets-, uthymingsoch forskningsverksamhet3) med 12,9 procent. Kuvio 8. Valtion budjettitalouteen kuuluvan henkilöstön toimialan pääluokittain marraskuussa 2003 Figur 8. Statsanställda inom budgetekonomin fördelade pä näringsgrensindelningens huvudklasser i november 2003 Toimiala Näringsgren H Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot I Verksamhet vid internationella organisationer och utländska beskickningar 26,1 % 156,6 % 0,5 % 1,1 % 2,8 % n Rahoitustoiminta ä i Finansiell verksamhetutländska beskickningar Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Andra samhälleliga och persollga tjänster e Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu L Hälsö- och sjukvärd, sociala tjänster BKuljetus, varastointi ja tietoliikenne Transport, magasinering och kommunikation Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liikeelämän palvelut Fastighets-, uthyrnings- och forskningsverksamhet, företagstjänster Koulutus Utbildning Julkinen hallintoja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Offentliga förvalning och försvar; obligatorlsk soclalförsäkring 0 Toimialaluokitus TOL 2002, pääluokka L Näringsgrensindelningen TOL 2002, huvudgrupp L 2) Toimialaluokitus TOL 2002, pääluokka M 2) Näringsgrensindelningen TOL 2002, huvudgrupp M 3) Toimialaluokitus TOL 2002, pääluokka K 3) Näringsgrensindelningen TOL 2002, huvudgrupp K 20 m i! Tilastokeskus

22 Taulukko K. Valtion kuukausipalkkaisten jakautum inen toim ialojen pääluokkiin marraskuussa 2003 Tabell K. Statsanställda mänadsavlönade fördelade pä näringsgrensindelningens huvudklasser i november 2003 Toimiala11 Näringsgren v Sukupuoli Kön Lukumäärä Antal Yhteensä2 21 % Säännöllisen työajan ansio, Keskimääräinen kokonaisansio, Lön för ordinarie arbetstid, Genomsnitliig totailön, Yhteensä N/M % m % Yhteensä N/M % K/M% 1 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Transport, magasinering och kommunikation , Miehet - Män , , , ,5 J Rahoitustoiminta Finansiell verksamhet 66 0, Miehet - Män 24 0, , , ,8 K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Fastighets-, uthymings- och forskningsverksamhet, företagstjänster , Miehet - Män , , , ,6 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Offentliga förvalning och försvar; obligatorisk socialförsäkring , Miehet - Män , , , ,2 M Koulutus Utbildning , Miehet - Män , , , ,6 N Terveydenhuolto-ja sosiaalipalvelut Hälsö- och sjukvärd, sociala tjänster , Miehet - Män 558 1, , , ,7 0 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Andra samhälleliga och persoiiga tjänster 577 0, Miehet - Män 208 0, , , ,3 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot Verksamhet vid internationella organisationer och utländska beskickningar 51 0, Miehet - Män 26 0, , , ,7 Yhteensä Miehet - Män , ,3 11 Toimalaluokitus TOL 2002, pääluokka Näringsgrensindelningen TOL 2002, huvudgrupp 2) Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset ja kokoaikaiset osapalkkalset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda med full lön och heltidsanställda med dellön i Finland. S Tilastokeskus 21

23 1.8 Ansiot ja lukumäärät ammattiluokituksen mukaan Valtion palkkatilastoissa on otettu vuoden 2003 tilastointiin uusi Ammattiluokitus 2001 ja sammalla on luovuttu Julkisen sektorin ammattiluokituksen käytöstä. Valtion budjettitalouden kuukausipalkkaisista työskentelee eritysasiantuntijoina1' 36,9 % ja heidän keskimääräinen kokonaiskeskiansionssa oli 2 885, mikä oli 13,2 % korkeampi kuin keskimäärin valtiolla. Seuraavaksi eniten on asiantuntuntijoina2) 25,5 % ja heidä keskimääräinen kokonaiskeskiansionssa oli 2 198, mikä oli -15,6 % alempi kuin keskimäärin valtiolla. Johtajia ja ylimpiä virkamiehet^ oli 4,2 % henkilöstöstä ja heidän keskimääräinen kokonaiskeskiansionssa oli 4 178, mikä oli 64,0% korkeampi kuin keskimäärin valtiolla. 1.8 Inkomster och antal efter yrkesklassificeringen Inom statens lönestatistik har den nya Yrkesklassificeringen 2001 tagits i bruk i 2003 ärs Statistik och samtidigt har man avstätt frän användningen av den offentliga sektoms yrkesklassificering. Av statsanställda inom budgetekonomin arbetar 36,9 procent som specialister11 och deras totala medelinkomst var 2 885, vilket är 13,2 procent högre än hos staten i medeltal. Näst mest finns det experter2), 25,5 procent och deras totala medelinkomst var 2 198, vilket är -15,6 procent lägre än hos staten i genomsnitt. Av de anställda var 4,2 procent chefer och högre tjänstemän3* och deras totala medelinkomst var , vilket är 64,0 procent högre än hos staten i genomsnitt. Kuvio 9. Figur 9. Valtion budjettitalouteen kuuluvan henkilöstön ammattiluokituksen pääluokan mukaan marraskuussa 2003 Statsanställda inom budgetekonomin fördelade pä yrkesklassificeringens huvudklasser i november 2003 Ammattiluokitus Yrkesklassificeringen - Miehet - Män Erityisasiantuntijat Specialister Asiantuntijat Experter Toimisto-ja asiakaspalvelutyöntekijät Kontorspersonal och personal i kundservicearbete Sotilaat Militärer Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Service-, försäljnings- och omsorgspersonal Johtajat ja ylimmät virkamiehet Chefer och högre tjänstemän Muut työntekijät Övriga arbetstagare Rakennus-, korjaus-ja valmistustyöntekijät Byggnads-, reparations- och tillverkningsarbetare Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Process- och transportarbetare Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. Jordbrukare, skogsarbetare m.fl. ** Ammattiluokitus 2001, pääluokka 2 2) Ammattiluokitus 2001, pääluokka 3 3) Ammattiluokitus 2001, pääluokka 1 0 Yrkesklassificeringen 2001, huvudgrupp 2 2) Yrkesklassificeringen 2001, huvudgrupp 3 3) Yrkesklassificeringen 2001, huvudgrupp 1 22 ' [jjl Tilastokeskus

24 Taulukko L. Valtion kuukausipalkkaisten jakautum inen ammattiluokituksen pääluokkiin marraskuussa 2003 Tabell L. Statsanställda mänadsavlönade fördelade pä yrkesklassificeringens huvudklasser i november 2003 Ammattiluokitus1 Yrkesklassificeringen v Sukupuoli Kön Lukumäärä Antal Yhteensä12 21 % Säännöllisen työajan ansio, Keskimääräinen kokonaisansio, Lön förordinarie arbetstid, Genomsnittlig totallön, Yhteensä N/M % K/M% Yhteensä N/M % KJM % 0 Sotilaat Militärer , Miehet - Män , , , ,9 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet Chefer och högre tjänstemän , Miehet - Män , , , ,1 2 Erityisasiantuntijat Specialister , Miehet - Män , , , ,8 3 Asiantuntijat Experter , Miehet - Män , , , ,4 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Kontorspersonal och persona1 i kundservicearbete , Miehet - Män , , , ,3 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Service-, försäljnings- och omsorgspersonal , Miehet - Män , , , ,7 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. Jordbrukare, skogsarbetare m.fl , Miehet - Män 100 0, , , ,9 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Byggnads-, reparations- och tillverkningsarbetare , Miehet - Män , , , ,0 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Process- och transportarbetare 755 0, Miehet - Män 633 1, , , ,0 9 Muut työntekijät Övriga arbetstagare , Miehet - Män 888 1, , , ,9 Yhteensä Miehet - Män , ,3 1) Ammattiluokitus 2001, pääluokka Yrkesklassificeringen 2001, huvudgrupp 2) Lukumäärässä on valtion kotimaan kokoaikaiset täysipalkkaiset ja kokoaikaiset osapalkkaiset palkansaajat. Löntagare inom statens budgetekonomi som är heltidsanställda med full lön och heltidsanställda med dellön i Finland. S Tilastokeskus 23

25 2 SVT1>Laatuseloste 2.1 Tilastojen relevansi Tiedustelun tietosisältö Rekisterin piiriin kuuluvat kaikki virka- tai työsopimussuhteessa valtioon olleet kuukausi- ja tuntipalkkaiset. Rekisteriin ilmoitettavat palkkatiedot ovat marraskuulta. Lisäksi tiedustelun piiriin kuuluvat oppisopimussuhteiset, aluksissa työskentelevät sekä työministeriön varoilla palkatut sekä kuukausi- että tuntipalkkaiset työntekijät. Tiedustelun piiriin kuuluvat myös sellaiset sivutoimiset henkilöt, joilla on määritelty kiinteä työaika tai kiinteä kuukausipalkkio. Rekisterin tietosisältö on tilaston tuottamiseen liittyviltä olennaisilta kohdiltaan seuraava Henkilötiedot - nimi - sukupuoli - henkilötunnus - yleissivistys - suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot - ulkomaalaisen kansalaisuus Työpaikkaa koskevat tiedot - virasto - tieto budjetin pääluokasta, luvusta ja momentista, jolta palkka on maksettu - työpaikan tai asemapaikan sijaintikunta - paikkakuntakalleusluokka (kalleusryhmä) Hoidettua virkaa tai tointa koskevat tiedot - palvelussuhdetiedot - virka/ammattinimike - virassa/toimessa sovellettu työaikasääntö - viran/toimen sijoituspalkkaluokka - säännöllinen työaika/opettajilla huojentamaton - viikko-opetusvelvollisuus - palveluksessaoloaika valtiolla (ns. puhdas valtion palvelus) - ikälisiin/palvelusvuosilisiin oikeuttava palvelusaika 2 Kvalitetsbeskrivning av publikationer i Serien FO S1> 2.1 Relevans av statistikuppgifterna Uppgiftsinnehallet Registret omfattar alia mänadsavlönade och timavlönade statsanställda som haft tjänste- eller arbetsavtalsförhällande hos staten. De löneuppgifter som skall föras in i registret gäller november. Därtill gäller forfrägan bade mänads- och timavlönade arbetstagare som avlönats med arbetsministeriets medel samt personer i läroavtalsförhällande och personer som arbetar pä fartyg. Förfrägan gäller även sädana anställda i bisyssla som har fast arbetstid eller fast mänadslön. Registret upptar följande uppgifter som är viktiga för uppgörandet av Statistiken: Personuppgifter - namn - kön - personbeteckning - allmänbildning - uppgifter om avlagda examina - utlännings nationalitet Uppgifter om arbetsplatsen - ämbetsverk - uppgift om den huvudtitel, det kapitel och det moment i budgeten frän vilket lönen betalats - kommun där arbetsplatsen eller stationeringsorten är belägen dyrortsgrupp Uppgifter om tjänsten eller befattningen - uppgifter om anställningsförhällandet - tjänste/yrkesbenämning - arbetstidsbestämmelse som tjänsten/befattningen lyder under - tjänstens/befattningens inplaceringslöneklass - ordinarie arbetstid / för lärare oförändrad undervisningsskyldighet per vecka - tjänstgöringstid hos staten (s.k. egentlig tjänstgöring hos staten) - tjänstgöringstid som berättigar tili älderstillägg/ ärsförhöjning!) SVT Suomen virallinen tilasto 11 FOS Finlands officiella Statistik 24 Imn Tilastokeskus

26 Palkkausta koskevat tiedot - sijoituspalkkaluokka (virkasuhteiset) - palkkaluokan korotusten ja alennusten laatu ja määrä (virkasuhteiset) - lopullinen sijoituspalkkaluokka (virkasuhteiset) - ikälisien lukumäärä ja ikälisän täydennysosa-prosentti (virkasuhteiset) - palkkauksen perustaso, paikkakuntaluokan vaikutus (työsopimussuhteiset) - palvelusvuosilisien lukumäärä (työsopimussuhteiset) - varsinainen palkka ja sen täysimääräisyys - tiedot maksetuista lisistä, korvauksista ym. palkkatekij öistä, sisältäen tiedot palkkatekijänlaadusta, maksetusta määrästä ja työtunneista mikäli lisä on tuntiperusteinen - tiedot palkkauksen täysimääräisyydestä, osaaikaisuudesta tai osapalkkaisuudesta - lomaoikeus, lomamääräytymiskuukaudet ja lomarahavapaa ja pääsopimuksen mukainen lomarahavapaa Verotusta koskevat tiedot - ennakonpidätysprosentti marraskuulta. Vuonna 2003 rekisteritiedostoa Tilastokeskus täydensi tutkintatietojen osalta tutkintorekisteristä. Uppgifter om avlöningen - inplaceringslöneklass (tjänsteförhällande) - arten och antalet av löneklassförhöjningar och -sänkningar (tjänsteförhällande) - slutlig inplaceringslöneklass (tjänsteförhällande) - antalet älderstillägg och älderstilläggets fyllnadsprocent (tjänsteförhällande) - grundnivä i avlöningen, dyrortsklassens inverkan (arbetsavtalsförhällande) - antalet tjänstgöringstillägg (arbetsavtalsförhällande) - ordinarie lön - uppgifter om betalda tillägg, ersättningar o.d. lönefaktorer, inkl. uppgifter om lönefaktorkvalitet, det betalda beloppet och antalet arbetstimmar i det fall att tillägget betalas pä timbas - uppgifter om füllt lönebelopp, deltidsarbete eller dellön - semesterrätt och de mänader enligt vilka semestem fastställs, utbytesledighet och utbytesledighet enligt huvudavtalet Uppgifter om beskattningen - förskottsinnehällningsprocent i november Är 2003 kompletterade Statistikcentralen examensuppgiftema i registret med uppgifter ur examensregistret Tilaston käsitteistä Kuukausipalkkaisten ryhmittely Kuukausipalkkaiset on useissa taulukoissa ryhmitelty kolmeen pääryhmään: Budjettitaloudessa toimivat sisältää kotimaassa toimivat kokoaikaiset täysipalkkaiset ilman liikelaitoksia Kotimaassa toimivat kokoaikaiset täysipalkkaiset, joihin luetaan ne kokopäivätyöntekijät, joiden palkka on maksettu koko marraskuulta täysimääräisenä ja joiden viran tai tehtävän hoitaminen on tapahtunut pääasiassa Suomessa, sekä päätoimiset tuntiopettajat. Ulkomailla toimivat, joihin luetaan kaikki kokopäivätyöntekijät sekä täysipalkkaiset että osa- ja tuntipalkkaiset Suomen valtion ulkomaan edustustoissa ja ulkomailla muissa tehtävissä toimivat. Kaikki palkkamuodot yhteensä sisältää kaikki sekä koti- että ulkomailla toimivat kokoaikaiset, osaaikaiset ja osapalkkaiset. Taulukoissa ei ole mukana sivutoimisia (erillispalkkionsaajia), oppisopimussuhteisia, harjoittelijoita tai tuntipalkkaisia Begrepp Cruppering av manadsavlonade 1 flera tabeller har de manadsavlonade grupperats i tre huvudgrupper: Anstallda inom budgetekonomin omfattar heltidsanstallda i Finland med full Ion exkl. affarsverk. Heltidsanstallda i Finland med full Ion. Till dessa raknas de heltidsanstallda som fatt full Ion for november och som huvudsakligen skott sin tjanst eller syssla i Finland, samt timlarare i huvudsyssla. Heltidsanstallda i utlandet. Till dessa raknas samtliga heltidsanstallda, bade tjansteman med full Ion och deltidsoch timavlonade vid finska statens beskickningar utomlands och tjansteman i andra uppgifter utomlands. Alla loneformer sammanlagt innehaller alia heltidsanstallda, deltidsanstallda och arbetstagare med dellon bade i Finland och utomlands. Tabellema innehaller inte uppgifter om personer med tjansten som bisyssla (personer som far separat arvode), personer i laroavtalsforhallande, praktikanter och timavlonade. Ijl' Tilastokeskus 25

27 Palkkakäsitteiden määrittely Tässä julkaisussa on käytetty kahta palkkakäsitettä: Säännöllisen työajan ansioon on luettu varsinaisen palkan lisäksi, pätevyyslisät, kylmänalueenlisä, saaristolisä, vuorotyölisät, yötyölisät ym. säännöllisen työajan lisät. Varsinainen palkka muodostuu virkasuhteisilla perus- tai sopimuspalkasta, kalliinpaikanlisästä, ikälisistä, ikälisän täydennysosasta ja palkkausluokkien eroina määritellyistä lisistä. Työsopimussuhteisilla varsinainen palkka muodostuu palkkauksen perustasosta, paikkakuntaluokan vaikutuksesta, palvelusvuosilisistä ja ns. varsinaisen palkan lisistä kuten esimerkiksi henkilökohtaisista-, ammattipätevyys- ja tutkintolisistä. Säännöllisen työajan ansioon on vuodesta 1990 lähtien otettu mukaan marraskuussa olleesta poissaolosta johtuvia sairausaikalisiä, äitiyslomalisiä, luottamusmieskoulutuslisiä yms. vuosilomalisän kaltaisia lisiä. Varsinainen vuosilomalisä ei sen sijaan kuulunut tiedusteluun. Vuodesta 2003 lähtien tulospalkkiota ei ole sisältynyt säännöllisentyöajan ansioon. Kokonaisansioon on luettu säännöllisen työajan ansion lisäksi tulospalkkio, ylityökorvaukset, päivystyspalkkiot, varallaolokorvaukset, hälytysrahat yms. säännöllisen työajan ylittävän työsuorituksen perusteella maksetut lisät. Lomaraha ei sisälly taulukkojen lukuihin. Lomaraha oli kuukausitasolle muunnettuna vuonna 2003 marraskuussa noin 4 % täysipalkkaisten kotimaassa toimivien palkansaajien kokonaisansioista. Tilastolliset tunnusluvut Tässä julkaisussa käytetyt tilastolliset tunnusluvut: Desiili on havainto, jonka on pienempi tai yhtäsuuri kuin 10% 20%,..., 90% havainto. (Esim. 1. desiili on ansio, jota vähemmän saa 10 % palkansaajista). Työaikakäsite Säännöllinen viikkotyöaika Tiedustelussa kerätään henkilön säännöllinen viikkotyöaika. Opettajille, joilla työaikaan sisältyy opetusvelvollisuutta työaikatiedoksi kerätään vain ns. huojentamaton viikko-opetusvelvollisuus. Tilastoitava työaikasäännöksen mukainen työaikatieto ei kuvaa tehtyä työaikaa. Opetushenkilöstöllä se kuvaa opetusvelvollisuutta. Definition av lönebegreppen I denna publikation används tvä lönebegrepp: Lön för ordinarie arbetstid, tili vilken förutom den egentliga lönen räknas kompetenstillägg, kallomrädestilllägg, skärgärdstillägg, skiftarbetstillägg, tillägg för nattarbete o.d. tillägg för ordinarie arbetstid. När det gäller anställda i tjänsteförhällande utgörs ordinarie lön av grundeller avtalslön, dyrortstillägg, älderstillägg, älderstilläggets fyllnadsdel och tillägg definierade som skillnader mellan löneklassema. När det gäller anställda i arbetsavtalsförhällande utgörs ordinarie lön av grunddel, dyrortsklassens inverkan, tjänstgöringstillägg och s.k. tillägg tili ordinarie lön, t.ex. personliga tillägg, tillägg för yrkeskompetens och examenstillägg. I lönen för ordinarie arbetstid beaktas fr.o.m. är 1990 tillägg för sädan fränvaro i november som berodde pä sjukledighet, moderskapsledighet, förtroendemannautbildning o.a. tillägg av samma typ som semestertillägget. Förfrägan omfattade däremot inte det egentliga semestertillägget. Frän och med är 2003 har resultatarvode inte ingätt i lönen för ordinarie arbetstid. Totallön, tili vilken förutom lön för ordinarie arbetstid räknas resultatarvodet, övertidsersättning, jourarvoden, beredskapsersättning, alarmpeng o.d. tillägg som betalas för arbete utanför den ordinarie arbetstiden. Semesterpenning ingär inte i tabelluppgiftema. Omvandlad tili mänadsnivä var semesterpenningen i november 2003 ungefar 4 procent av totallönen för heltidsanställda föntagare i Finland. De statistiska nyckeltalen De statistiska nyckeltal som används i denna publikation: Deciien är en observation som är mindre än eher lika stör som en observation pä 10%, 20%,..., 90%. (Den första deciien är t.ex. den lön, som farre än 10 % av löntagama far.) Begreppet arbetstid Ordinarie arbetstid per vecka Uppgifter om en persons genomsnittliga ordinarie arbetstid per vecka samlas in. För lärare vars arbetstid innehäller undervisningsskyldighet insamlas endast uppgifter om den s.k. oförändrade undervisningsskyldigheten per vecka. Statistiken över den lagstadgade arbetstiden beskriver inte arbetad tid. För personal i undervisningsbranschen beskriver den undervisningsskyldighet. 26 lim! Tilastokeskus

28 2.1.3 Taulukoissa käytetyistä luokitteluista Tutkintojen luokittelu perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokituksen11. Ne virkasuhteiset, joilla ei ole tutkintoa, on ryhmitelty yleissivistyksen mukaan. Yleissivistysluokittelu sisältää ryhmät kansakoulu, keskikoulu, peruskoulu ja ylioppilastutkinto. Ammattiluokitus 20012) perustuu Euroopan unionin ammattiluokitukseen, ISCO-88 (COM):iin, joka puolestaan noudattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) viimeisintä suositusta ISCO-88:aa. Toimialaluokitus 20023) perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen TOL Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Valtion henkilöstön palkoista kerätään tietoja yhdellä tiedustelulla. Kuukausipalkkaisten tiedustelussa kerätään tiedot virkasuhteisista (virkamiehistä) ja työsopimussuhteisista kuukausipalkkaisista. Tuntipalkkaisista kerätään tiedot työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista. Tiedot kerätään ministeriöiltä, virastoilta ja laitoksilta henkilöittäin. Tiedoista muodostetaan rekisterit, joita päivitetään kerran vuodessa. Valtion virkasuhteisia ja kuukausipalkkaisia työsopimussuhteisia koskevat tiedot on yleensä kerätty kunkin vuoden marraskuulta. Vuodesta 1989 lähtien tiedustelu on tehty syyskuulta ja 1994 marraskuulta. Rekisterin ylläpidosta on vuoteen 1981 asti vastannut Tilastokeskus, sen jälkeen Valtiokonttori. Vuoden 2003 marraskuun tiedot on kerännyt Valtiokonttori. Suurin osa niistä on saatu konekielisesti palkanlaskentajärjestelmistä, mutta osa (n. 0,1 %) on kerätty lomakkeilla. Henkilötiedustelulla on aikaisempina vuosina kerätty tiedot erikseen virka- ja työsopimussuhteisista kuukausipalkkaisista. Vuoden 1990 tiedusteluun Valtiokonttori yhdisti rekisterit ja samassa yhteydessä se teki tietosisältöön joitakin muutoksia. Rekisterien haltija on Valtiovarainministeriö, joka on luovuttanut ylläpitovastuun Valtiokonttorille. Atk-teknisestä työstä vastaa TietoEnator Oyj. Tilastokeskus saa käyttöönsä atk-tiedoston, joka sisältää tilastotuotannon kannalta tarpeellisiksi katsotut tiedot. Tästä tiedostosta Tilastokeskus tuottaa valtion kuukausipalkkaisten tilastojulkaisun Klassificeringen i tabellerna Klassificeringen av examina bygger pá Statistikcentralens utbildningsklassificering'*. De anställda i tjänsteförhällande som inte har examen har grupperats enligt allmänbildning. Denna klassificering omfattar gruppema folkskola, mellanskola, grundskola och studentexamen. Yrkesklassificeringen 20012) grundar sig pä Europeiska unionens yrkesklassificering, ISCO-88 (COM), som á sin sida följer den intemationella arbetsorganisationens (ISLO) señaste rekommendation ISCO-88. Näringsgrensindelningen 20023) bygger pä Statistikcentralens näringsgrensindelning TOL Metodbeskrivning Uppgifter om de statsanställdas löner samlas in med en förfrägan. i förfrägan tili mänadsavlönade insamlas uppgifter om mänadsavlönade personer i tjänsteförhällande (tjänstemän) och i arbetsavtalsförhällande. Förfrägan om timavlönade gäller timavlönade personer i arbetsavtalsförhällande. Uppgiftema samlas in av ministeriema, ämbetsverken och inrättningama för varje person. Pä basis av uppgiftema uppgörs register som uppdateras ärligen. Uppgiftema om anställda i tjänsteförhällande och mänadsavlönade i arbetsavtalsförhällande har i allmänhet samlats in gällande november. Sedan är 1989 gäller förfrägan September och är 1994 november. T.o.m ansvarade Statistikcentralen för upprätthällandet av registret, varefter Statskontoret tagit över uppgiften. Statskontoret har samlat in uppgiftema för november Största delen av uppgiftema har erhällits i maskinläsbar form ur löneräkningssystem, men en del (ungefar 0,1 procent) har samlats in med blanketter. Under tidigare är insamlades uppgifter för separata register om mänadsavlönade personer i tjänsteförhällande och i arbetsavtalsförhällande. Statskontoret slog inför 1990 ärs förfrägan samman dessa tvä register och gjorde samtidigt vissa ändringar i innehället. Registren innehas av Finansministeriet, som överlätit uppdateringsansvaret pä Statskontoret. TietoEnator Abp svarar för det datatekniska arbetet. Statistikcentralen far till sitt förfogande ett dataregister, som innehäller de uppgifter som behövs för statistikproduktionen. Ur detta register utarbetar Statistikcentralen tabellerna för statistikpublikationen om den mänadsavlönade statsanställda personalen. 11 Koulutusluokitus Ammattiluokitus Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 14, ) Toimialauokitus Tilastokeskus, Käsikitjoja nro 4, Utbildningsklassifering > Yrkesklassificeringen Statistikcentralen, Handböcker nr 14, ) Näringsgrensindelningen Statistikcentralen, Handböcker nr 4, 2002 Jj Tilastokeskus 27